LAUSUNTO. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2148(INI) maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2016/2148(INI) LAUSUNTO maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta aluekehitysvaliokunnalle investoinneista työllisyyteen ja kasvuun Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen arviointi (2016/2148(INI)) Valmistelija: Viorica Dăncilă AD\ docx PE v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PA_NonLeg PE v /8 AD\ docx

3 EHDOTUKSET Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. panee merkille yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklan 3 kohdassa edellytetyn komission tiedonannon kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia koskevista neuvotteluista; 2. pitää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastoja), joihin muun muassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) kuuluu, ratkaisevan tärkeinä investointivälineinä ja katsoo niiden olevan tärkein rahoitusväline, jolla edistetään maaseudun kehitystä monissa jäsenvaltioissa; huomauttaa, että näiden rahastojen välinen täydentävyys on olennaisen tärkeää, jotta varmistetaan edellytykset työpaikkojen luomiselle ja kasvulle maaseudulla; korostaa, että POSEI-ohjelma on pääasiallisessa vastuussa maatalousalan suoraan ja välillisesti tarjoamien työpaikkojen luomisesta syrjäisimmillä alueilla, ja kannattaa voimakkaasti sen talousarvion ajantasaistamista, jotta näiden alueiden erityispiirteet ja rajoitukset voidaan ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 349 artiklan määräysten mukaisesti; 3. korostaa, että on tärkeää ottaa kumppanuussopimuksissa asianmukaisesti huomioon maaseutualueiden kehitystarpeet ja saattaa kumppanuussopimusten tämän alan määräykset osaksi erilaisia koheesiopolitiikan toimenpideohjelmia; 4. katsoo, että maaseutualueet ja erityisesti vähiten kehittyneet alueet voivat edistää merkittävästi työllisyyden lisäämistä ja köyhyyden vähentämistä vauhdittamalla innovointiin ja koulutukseen tehtäviä investointeja ja tekemällä niistä kilpailukykyisempiä, minkä avulla turvataan sukupolvenvaihdos; katsoo näin ollen, että maaseutualueiden talouskasvun takaamiseksi on vältettävä niille osoitetun rahoituksen leikkaamista tai jäädyttämistä; torjuu ERI-rahastoista myönnettävän avun jäädyttämisen tai leikkaamisen pakkotoimenpiteenä, joka toteutetaan, jos liiallisia alijäämiä koskevia tavoitteita ei ole täytetty, ottamatta huomioon tällaisten toimenpiteiden sosioekonomisia vaikutuksia; 5. korostaa, että ERI-rahastojen olisi edistettävä infrastruktuurin kehittämistä maaseutualueilla ja erityisesti laajakaistaverkon laajentamista, elintarviketeollisuuden kehittämistä ja nykyaikaistamista sekä tämän alan pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamista; katsoo, että monia nykyisistä YMP-välineistä olisi käytettävä kohdennettujen investointien onnistuneeseen ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon; 6. painottaa maatalouden roolia työpaikkojen luomisessa ja maaseutuympäristön säilyttämisessä; 7. korostaa, että uusi maaseuturahasto seuraa aiempien ohjelmakausien mallia siinä, että se tarjoaa joustoa, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon erityiset alueelliset tarpeet, ja sen tavoitteet laajennetaan kattamaan kuusi maaseudun kehittämistä koskevaa EU:n prioriteettia, jotka jakautuvat 18 kohdealaan, joista kaikki edistävät innovointia sekä ympäristöä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien kolmen monialaisen tavoitteen saavuttamista; korostaa, että teknologisen ja sosiaalisen AD\ docx 3/8 PE v02-00

4 innovoinnin edistäminen tulevina rahoituskausina on kestävän ja kilpailukykyisen eurooppalaisen maatalouden avaintekijä; painottaa myös, että ERI-rahastojen varat olisi ennen kaikkea kohdennettava sellaisiin investointeihin, joilla todennäköisesti vauhditetaan suhdannekiertoa; 8. muistuttaa, että maaseuturahasto myötävaikuttaa merkittävästi ilmastonsuojeluun sekä sen tavoitteen saavuttamiseen, että vähintään 20 prosenttia EU:n talousarviosta käytetään ilmastotoimiin; 9. toteaa, että maaseuturahasto on tärkeä mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille; 10. pitää valitettavana, että nykyistä ohjelmakautta varten osoitettiin toisessa pilarissa alun perin 99,6 miljardin euron määrärahat, mikä merkitsee reaalisesti jyrkkää laskua edelliseen kauteen verrattuna; korostaa useisiin rahastoihin perustuvan rahoituksen tuomaa lisäarvoa ja korostaa tarvetta yhdenmukaistaa rahastojen keskinäistä synergiaa koskevia sääntöjä; 11. on huolissaan maaseudun kehittämisohjelmien pitkästä hyväksymisprosessista; olettaa komission, jäsenvaltioiden ja alueiden ottaneen tästä prosessista opikseen, jotta vastaavat viivästykset voidaan tulevaisuudessa estää; huomauttaa, että viivästykset maaseudun kehittämisohjelmien hyväksymisessä ja maksujen suorittamisessa viljelijöille pahentavat osaltaan maatalousalan kriisiä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön siirtymätoimenpiteitä, joilla turvataan viljelijöiden rahoituksen saanti; 12. huomauttaa, että maaseudun kehittämisohjelmien myöhäinen hyväksyminen on väistämättä viivästyttänyt erityis- ja osatoimenpiteitä koskevien ilmoitusten julkaisemista ja että tämä on aiheuttanut viljelijöille huomattavia hankaluuksia; 13. katsoo, että yksi syy viivytyksiin on siinä, että maaseudun kehittämisohjelmat, joiden on katettava useita tasoja ja erilaisia tietojen tarkkuusasteita, laaditaan liiallisen pirstaleisessa muodossa ja tämä lisää tuen käytännön hallinnointiin liittyvää työtä; toteaa, että tämä on vastoin sääntöjen yksinkertaistamista ja selkeyttä koskevia tavoiteltuja päämääriä; 14. katsoo, että maaseudun kehittämisohjelmassa etusijalle olisi asetettava hanke-ehdotukset, joilla on suora vaikutus maatalouden kehitykseen, ja että olisi huolehdittava sen varmistamisesta, ettei ohjelmaan sisälly hankkeita, jotka on kyllä tarkoitettu maaseutualueille mutta voitaisiin sisällyttää muihin unionin ohjelmiin; 15. korostaa jälleen kerran, että nuoret ja naiset ovat maaseudulla tärkeässä roolissa; pitää valitettavana, että Euroopassa keskimäärin vain 28 prosenttia maatiloista on naisten hoitamia, ja toteaa, että naisyrittäjyys on sosiaaliselta, taloudelliselta ja ympäristön kannalta katsottuna tärkeässä asemassa maaseudun kestävän kehityksen varmistamisessa; toteaa, että erityisesti maaseutualueilla naiset ja nuoret kuuluvat niihin ryhmiin, joiden tilanne on epävarmin ja työllisyysaste korkea; korostaa maatalousalan työllisyyttä tukevien maaseudun kehittämisohjelmien merkitystä erityisesti laadukkaiden työpaikkojen luomisessa nuorille ja naisille; kehottaa komissiota asettamaan maaseutualueiden naisten työmarkkinoille pääsyn tukemisen ja kannustamisen etusijalle tulevassa kehityspolitiikassaan; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan ja edistämään sukupuoliulottuvuutta täysipainoisesti maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanossa PE v /8 AD\ docx

5 ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota hankkeisiin, joilla pyritään integroimaan nuoria ja kannustetaan heitä näin valitsemaan uraksi maatalouden harjoittamisen, mikä mahdollistaa sukupolvenvaihdoksen; 16. muistuttaa, että EU:n maaseutualueilla esiintyy monenlaisia pitkäkestoisia ongelmia, kuten väestökato, jäljelle jäävän väestön ikääntyminen, sosiaalipalvelujen puute ja muut sosioekonomiset ongelmat, joita olisi pidettävä keskeisenä painopisteenä ERI-rahastoista rahoitettavassa unionin koheesiopolitiikassa; 17. pitää myönteisenä, että jäsenvaltiot ja alueet ovat kohdentaneet enemmän varoja ympäristötoimenpiteisiin ja aineellisiin investointeihin, joilla pyritään kilpailukyvyn lisäämiseen ja kestävään kehitykseen maaseutualueilla; odottaa, että toimenpiteillä on yhdessä niiden palvelujen kanssa, joita maisemanhoitajat tarjoavat ilmastopolitiikan ja biologista monimuotoisuutta koskevan strategian hyväksi, pitkäaikainen vaikutus ja runsaasti taloudellista vipuvaikutusta ja että ne edistävät näin eri rahastojen tehokasta täydentävyyttä; korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön riskienhallintaväline osana maaseuturahastoa, ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan keskinäisten rahastojen perustamista ja vakuutusmaksuja, jotta maatalousalan haavoittuvuudet voidaan poistaa; toteaa lisäksi, että tuottavuuden ja siten myös kilpailukyvyn varmistaminen pitkällä aikavälillä on hyvin paljon riippuvainen siitä, että investoidaan maanviljelyn ympäristönäkökohtiin sekä maan, vesien ja biologisen monimuotoisuuden kestävään hoitoon, kuten maaperän eroosion torjumiseen, tehokkaaseen ravinnekiertoon, optimaaliseen pölytykseen, pintamaan muodostukseen ja peltometsäviljelyn integrointiin sekä kestävään metsänhoitoon, jotta parannetaan kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kehitetään edelleen vahvaa biotaloutta; toteaa, että viljelijät pystyvät itse investoimaan vähemmän tällaisiin toimenpiteisiin, kun heidän tulonsa supistuvat nykyisessä taloustilanteessa, minkä vuoksi EU:n ja jäsenvaltioiden rahoitus on ratkaisevan tärkeä edellytys sille, että voidaan vastata kasvaviin haasteisiin, jotka liittyvät muun muassa tulevaan tuottavuuteen, vaurauteen, elintarviketurvaan ja ilmastonmuutokseen; 18. kehottaa komissiota takaamaan rahoituksen entistä helpomman ja maantieteellisesti tasapainotetun saatavuuden siten, että etusijalle asetetaan erityisesti maaseutualueiden ja rakenteellisesti epäedullisessa asemassa olevien alueiden yritykset ja osuuskunnat sekä hankkeet, joilla pyritään edistämään maaseutualueiden alueellista yhteenkuuluvuutta ja verkostoitumista; 19. painottaa, että maaseudun kehittämisrahoituksen toimia, joilla on tarkoitus tukea kehitteillä olevaa teknologiaa ja täsmäviljelyä koskevaa innovointia ja niihin tehtäviä investointeja, olisi vahvistettava huomattavasti, jotta voidaan parantaa Euroopan maaseutualueilla toimivien yritysten kilpailukykyä; 20. tähdentää, että maaseudun kehittämisohjelmista rahoitettavien hankkeiden on aidosti täytettävä tarve luoda kasvua ja työllisyyttä, ja kehottaa komissiota ja hallintoviranomaisia laatimaan ennakko- ja jälkiarvioinnit rahoitettavien hankkeiden ja toimien lisäarvosta sekä taloudellisesta ja sosiaalisesta vaikutuksesta; 21. kehottaa komissiota varmistamaan, että käytössä on mekanismit, joilla tuotanto- ja myyntihinnat asetetaan vastaavuussuhteeseen, ja siten varmistamaan, että maataloustuottajat ovat YMP:n rahoituksen pääasiallisia edunsaajia; AD\ docx 5/8 PE v02-00

6 22. katsoo, että komission aikaansaaman monimutkaisuuden lisääntymisen ja valvontavaatimusten kiristymisen vuoksi maaseuturahastoa ei täysin hyödynnetty joissakin jäsenvaltioissa ja joillakin alueilla, ja kehottaa näin ollen ottamaan Euroopan tasolla käyttöön keskitetyn digitaalisen järjestelmän, joka mahdollistaa kirjanpidollisten seikkojen esiin nostamisen; pyytää komissiota varmistamaan, että kaikille osapuolille tiedotetaan hyvissä ajoin maaseuturahaston uudistetusta rakenteesta, sekä edistämään aktiivisesti rahaston varojen käyttöönottoa ja näkyvyyttä; 23. korostaa, että on tärkeää mukauttaa ERI-rahastoja siten, että lisätään niiden sovellettavuutta syrjäisimmillä alueilla sekä vauhditetaan taloutta ja paikallista työllisyyttä näillä alueilla, joille ovat tyypillisiä pitkät välimatkat, syrjäinen sijainti, hajanaisuus ja pieni koko ja jotka siksi vaativat erityistä huomiota työpaikkojen luomisen ja säilyttämisen kannalta; 24. toteaa, että jotkin jäsenvaltiot tai alueet, toisinaan juuri ne, joissa on eniten tarvetta maaseudun kehittämiseen, eivät edistä osallistumista ohjelmiin eivätkä joissakin tapauksissa edes tarjoa ohjelmia, joita tarvitaan niiden alueilla; 25. kehottaa komissiota vahvistamaan rooliaan maatalousrahaston käyttöä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa ja levittämisessä jäsenvaltioiden ja alueiden keskuudessa; 26. kehottaa jäsenvaltioita, alueita ja komissiota panemaan maaseuturahaston täytäntöön tehokkaasti ja täysimääräisesti sekä välttämään ylisääntelyä tai uusia tarpeettomia menettelyjä; korostaa, että suunnatut neuvontapalvelut sekä jatkuva seuranta ja tuki ovat olennaisia toimenpideohjelmissa, jotta voidaan tukea viljelijöitä, metsänomistajia ja maaseutuyhteisöjä tehokkaassa ja avoimessa täytäntöönpanossa; pyytää komissiota jatkamaan YMP:n yksinkertaistamista rajoittamatta maaseudun kehittämisohjelmien soveltamisalaa ja vähentämään näin tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja byrokratiaa tinkimättä kuitenkaan toiminnan tavoitteista sekä mukauttamaan vastaavasti peruslainsäädäntöä silloin, kun se on mahdollista ja tarpeellista, jotta unionin rahoitus olisi nopeasti ja helposti etenkin pientilojen saatavilla ja voitaisiin saavuttaa YMP:n tavoitteet; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että jäljellä olevien ennakkoehtojen asianmukaiseen täyttämiseen osoitetaan riittävästi resursseja; on huolissaan siitä, että liiallinen byrokratia ja monimutkaiset säännöt tekevät YMP-perusteisesta rahoituksesta vähemmän houkuttelevaa; toivoo, että yksinkertaistamisessa onnistutaan viipymättä; 27. pitää myönteisenä, että komissio on perustanut riippumattomien asiantuntijoiden korkean tason ryhmän seuraamaan yksinkertaistamista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen edunsaajien osalta vähentääkseen näiden rahastojen, muun muassa maaseuturahaston, edunsaajien hallinnollista rasitetta; toivoo, että ryhmän raporttien avulla voidaan määrittää käytännön tapoja yksinkertaistaa edelleen eurooppalaisia rahastoja ja tehdä niistä helpommin hyödynnettäviä; 28. korostaa, että unionin investointiympäristön parantamiseksi on toteutettava välttämättömät rakenneuudistukset ja vähennettävä byrokratiaa; 29. on huolissaan siitä, että toimenpiteitä, joilla viljelijöitä autettaisiin hallitsemaan riskejä ja perustamaan tuottajaryhmiä, ei sisällytetty moniin ohjelmiin, joilla viljelijöitä voitaisiin auttaa reagoimaan paremmin markkinoiden lisääntyneeseen volatiliteettiin; PE v /8 AD\ docx

7 30. katsoo, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolla on tarvittava tekninen tietämys ja yleiskuva maaseutu- ja maatalouskysymyksistä ja se on siksi maaseudun kehittämisohjelmien luonnollinen hallinnoija, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että henkilöstöä on riittävästi, jotta varmistetaan YMP:n asianmukainen täytäntöönpano ja tarkastaminen; 31. korostaa, että kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien tavoitteiden menestyksekästä toteuttamista helpottaa suuresti se, että paikallis- ja aluetasot sekä paikalliset toimintaryhmät ja muut paikalla toimivat asiaankuuluvat sidosryhmät, esimerkiksi osuuskunnat, toimialajärjestöt ja tuottajaorganisaatiot, osallistuvat aktiivisesti sen varmistamiseen, että hankkeet on juurrutettu onnistuneesti paikalliseen ympäristöön ja niitä toteutetaan tuloksekkaasti; on tyytyväinen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (CLLD) välineisiin ja paikallisten toimintaryhmien asiantuntemukseen hankejohtamisessa paikallistasolla; kehottaa komissiota ja maaseudun kehittämisohjelmia hallinnoivia viranomaisia kuulemaan sidosryhmiä säännöllisesti maaseudun kehittämisohjelmien suunnittelusta niiden täytäntöönpanoon; 32. kehottaa komissiota hyväksymään suuntaviivat näyttääkseen elintarviketeollisuudelle, mitä rahoitusvaihtoehtoja ERI-rahastot tarjoavat yhdessä uuden Euroopan strategisten investointien rahaston kanssa; 33. kehottaa komissiota lisäksi pyrkimään yhdenmukaistamaan määritelmiä ja sääntöjä parantaakseen rahastojen ja välineiden välistä johdonmukaisuutta; 34. kehottaa toteuttamaan toimia, joilla lisätään jäsenvaltioiden keskuudessa tietoisuutta tarpeesta vahvistaa maatalouden perus- ja täydennyskoulutuksen mekanismeja Euroopan sosiaalirahaston varoin ja käyttäen sellaisia ohjelmia kuin esimerkiksi nuorisotakuu. AD\ docx 7/8 PE v02-00

8 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA Hyväksytty (pvä) Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Daniel Buda, Nicola Caputo, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Diane Dodds, Norbert Erdős, Edouard Ferrand, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Elisabeth Köstinger, Urszula Krupa, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Giulia Moi, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Jens Rohde, Bronis Ropė, Jasenko Selimovic, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Marco Zullo Angélique Delahaye, Karin Kadenbach, Hannu Takkula, Estefanía Torres Martínez, Ramón Luis Valcárcel Siso, Miguel Viegas PE v /8 AD\ docx