MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
|
|
- Sakari Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman esitysten toteuttamisesta päätetään erikseen mm. talousarvion ja lainsäädännön valmistelun yhteydessä. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Helsinki Joulukuu /V6
2 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ, VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET JA HALLINNONALAN TOIMINTALINJAT VUOSINA Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön visio: Suomi on uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, monipuolisesti ja tehokkaasti hyödyntävä yhteiskunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin. Uusiutuvien luonnonvarojen yleisestä tilasta ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Luonnonvarojen tila on Suomessa hyvä ja käyttö kestävän kehityksen mukaista. Metsävarat ja niiden kasvu mahdollistavat nykyistä suuremman puun käytön. Ammattimaisen kalastuksen kohteena olevien kalakantojen tila on hyvä ja kotimaisen kalan tuotantoa voidaan lisätä kestävästi sekä ammattikalastuksen että kalankasvatuksen avulla. Porotaloutta harjoitetaan lähtökohtaisesti ekologisen kantokyvyn rajoissa, laidunten kuluneisuus näyttäisi edelleen olevan paikoittainen ongelma. Porotalous kärsii paikoin erittäin pahoin suurpetojen aiheuttamista vahingoista. Metsästys on mitoitettu riistakantojen mukaiseksi. Useimpien riistalajien kannat ovat vahvat. Erityisenä huolenaiheena on kuitenkin lisääntynyt susien laiton tappaminen. Luonnonvarojen hyödyntämisen merkitys maaseudun työllistäjänä on vähentynyt voimakkaasti ja maaseutuväestön työpaikoista enää 30 % on alkutuotannossa. Toisaalta uusiutuvien energialähteiden (puu, maatalouden biomassa, biokaasu, bioetanoli, biodiesel) hyödyntämistä pyritään lisäämään. Myös luonnon marjojen ja sienten hyödyntämistä pyritään lisäämään. Luonnonvarojen tilassa ei ennakoida muutoksia suunnittelukaudella Luonnonvarojen hyödyntämisen haittavaikutuksiin, kuten vesistökuormitukseen, kasvihuonepäästöihin ja biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen ja niiden estämiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tämä edellyttää riittävää seuranta- ja tutkimustietoa käytetyistä keinoista ja hyödyntämisen vaikutuksista. Kansallista vieraslajistrategiaa sekä kansallista suo- ja turvemaastrategiaa pannaan toimeen. Luonnonvarojen käytöstä aiheutuvat haittavaikutukset. Itämeren ravinnekuormasta Suomen osuus on noin 12 prosenttia. Suomen Itämereen kohdistuvasta fosfori- ja typpikuormituksesta noin puolet aiheutuu maataloudesta. Maataloudesta vesiin aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet tuottavat tulosta, vaikkakin viiveellä. Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) vesiensuojelun uusista valtakunnallisista tavoitteista sisältää keskeisenä tavoitteena sen, että maatalouden kuormitus vähenisi vähintään kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä vuosien kuormitukseen verrattuna. Suurissa järvissä hyvä tila saavutetaan pääosin 2015 mennessä tai ne ovat jo hyvässä tilassa. Ympäristöhallinnon mukaan Suomenlahdella ja saaristomerellä hyvä tila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä ja rannikon jokien hyvä tila pääosin 2021 tai Tämä ja valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat edellyttää tehostettuja, kustannustehokkaita vesiensuojelutoimia, joiden suunnittelussa otetaan huomioon maatalouden tuottavuus ja taloudellinen kannattavuus. Metsätalouden fosfori- ja typpikuormitus on noin 5 % kokonaiskuormituksesta. Metsätalouden vesistökuormitusta vähennetään oikein suunnitelluilla ja toteutetuilla suojelutoimilla. Toimenpiteiden vaikutusten seurantaa ja siihen liittyvää tutkimusta jatketaan. Kalankasvatuksen kuormitus on alentunut noin yhteen prosenttiin /V6
3 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia edellyttää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen (maataloussektorin osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä oli 8,1 % vuonna 2005) hallittua vähentämistä ja metsien kestävää käyttöä. Maatalouden kasvihuonekaasujen päästöt on voitu pitää alenevina. Metsien hiilinielut ovat korkealla tasolla (23 41 milj. tonnia CO 2 vuodessa vuosina eli vastaa % Suomen kokonaispäästöistä), mutta metsämaan ottamisesta rakentamiseen, teiksi ja pelloksi raivattuna aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Metsäenergialla on fossiilisia energialähteitä korvaavaa merkitystä ja peltoenergian sekä biokaasun tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina. Ministeriön keskeisenä tavoitteena on omaa toimialaansa koskevien päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästöjen hillitsemisen tehostaminen ja nielujen ylläpitäminen. Tätä edellyttävät sekä EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet vuodelle 2020 että kansallisen, pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet. Nykyisten toimenpiteiden riittävyyttä arvioidaan vuoden 2009 lopussa päätettävän uuden kansainvälisen ilmastojärjestelmän perusteella. Ilmastonmuutosta ei hillintätoimista huolimatta voida kokonaan estää. Sen vuoksi kaikilla maa- ja metsätalousministeriön politiikkasektoreilla otetaan päätöksenteossa huomioon aiempaa kattavammin ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen. Tämä edellyttää käytettävissä olevan tiedon kattavampaa hyödyntämistä ja uuden tiedon hankkimista. Maa- ja metsätalousministeriön toimiala on jaettu seuraaviin politiikkasektoreihin: 1) Maaseudun kehittäminen 2) Maatalous 3) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 4) Kala-, riista- ja porotalous 5) Vesitalous 6) Metsätalous 7) Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Lisäksi on ryhmä "Hallinto ja muut". EU-politiikoilla on suuri vaikutus kaikissa politiikkasektoreissa, eniten kuitenkin maataloudessa, kalataloudessa, elintarvikkeiden turvallisuudessa ja laadussa sekä maaseudun kehittämisessä ja metsätalouden tukipolitiikassa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vastuut yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa ja tavoitetilojen saavuttamisessa kohdistuvat seuraaviin tehtäviin: Elintarvikehuollon alkutuotannon turvaaminen. Turvataan valtioneuvoston asettamien tavoitteiden mukaisesti väestön ravinnon saatavuus, laatu ja turvallisuus riittävällä kotimaisella elintarviketuotannolla ja varmuusvarastoinnilla sekä varmistamalla tuotannossa tarvittavat ulkomaiset tuotantopanokset. Vesihuollon turvaaminen. Varmistetaan puhtaan veden saatavuus sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen jätevesihuolto. Tulvariskien hallinta ja patoturvallisuus. Ennaltaehkäistään ja torjutaan tulvahaittoja, tulvavahinkoja ja patomurtumia sekä ylläpidetään valmiuksia lieventää niiden seurauksia. Tässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa em. tehtävien hoitoon on varattu varat "Maatalous", "Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu" ja "Vesitalous" politiikkasektoreilla. 2
4 3 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet; nykytilan kuvaus ja muutokset suunnittelukaudella politiikkasektoreittain Maaseudun kehittäminen Vaikuttavuustavoite: Maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla, kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä sekä harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden parantuminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tunnusluvut arvio Väkiluvun muutos (%) Harvaan asuttu maaseutu -1,05-1,09-1,23-1,18-1,39 Ydinmaaseutu -0,10-0,20-0,17-0,11-0,26 Tavoite: Harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun väheneminen hidastuu. Uusia yrityksiä 1) Uusia työpaikkoja 1) Koulutettuja 1) Kyläsuunnitelmia ) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteet. Nykytila: Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Muutos suunnittelukaudella ja toimenpiteet: Kehityksen arvioidaan noudattavan 2000-luvun alun trendiä. Erityisen haastava tavoite on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden parantuminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Näiden tavoitteiden toteuttamista tukevat vuosia koskevan Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman voimavarat ja toimenpiteet samoin kuin vuonna 2008 laaditun maa- ja metsätalousministeriön aluestrategian, viidennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja vuonna 2009 annetun valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon linjaukset ja toimenpiteet. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan väliarvioinnin (nk. terveystarkastus) ja EU:n elvytyssuunnitelman perusteella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa käytettävissä olevilla nk. uusien haasteiden lisävaroilla edistetään vesienhoitoa ja uusiutuvia energialähteitä, vaikutetaan biologisen monimuotoisuuden säilymiseen ja ilmastonmuutokseen mukautumiseen ja sen rajoittamiseen sekä maitoalan rakenneuudistukseen sopeutumiseen. Lisäksi näillä lisävaroilla varmistetaan nopeiden ja kattavien laajakaistayhteyksien toteutumista maaseudun yritysten ja asukkaiden käyttöön Suomen hallituksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Maaseuturahaston lisävarat on kohdennettu maaseudun kehittämisen ja maatalouden politiikkasektoreille. Vuoden 2013 jälkeisen politiikan vaikutuksia ei vielä ole voitu ottaa huomioon.
5 4 Maatalous Vaikuttavuustavoite: Maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa, kotimaisen elintarvikeketjun ja erityisesti kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottaminen elintarviketuotannossa, maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. Tunnusluvut arvio 2010 arvio Arvio Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maataloustulo (kokonaistasolla), milj. euroa 1) ennallaan Kirjanpitotilojen maataloustulo euroa/tila 1) nousee Kirjanpitotilojen työansio euroa/tunti 2) 3,7 6,3 4,1 2,5 2,5 nousee Kannattavuuskerroin 3) hyvät 0,86 1,15 0,99 0,84 0,84 nousee keskiarvo 0,48 0,64 0,51 0,42 0,42 nousee heikot 0,06 0,12-0,07-0,14-0,14 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus % maito, neste naudanliha ennallaan sianliha ennallaan siipikarjanliha kysyntää vastaavasti kananmunat rukiin viljelyala ha nousee rehuviljan viljelyala ha supistuu valkuaiskasvien viljelyala ha kasvaa 3. Ravinnekuormituksen vähentäminen Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha 4) <53 <40 <49 <48 <48 (<47) Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 4) <6,7 <4,4 <4,8 <4,5 <4,5 (<4,5) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO 2/ekv 5) ) 5,6 5,5 5,5 <5,5 <5,5 laskee Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO 2/ekv 6) 5,1 <5,1 <5,1 <5,0 <5,0 laskee 4. Bioenergiatuotannon lisääminen uusien biokaasulaitosten lkm/vuosi 7) ) ) Maataloustulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (n tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n tilan) taloudellista asemaa 2) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle ) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli vuonna ,4 euroa, vuonna ,6 euroa, vuonna ,0 euroa ja vuoden 2009 ennusteessa 13,20 euroa ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 %. 4) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT). Vuosi 2007 oli kasvuolosuhteiltaan ja satomääriltään hyvä, mikä pienentää ravinnehuuhtoumia. 5) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruoansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. 6) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. 7) Luvussa mukana maatilalaitokset ja yhteismädättämöt 2006, 2007 ja 2008 toiminnassa olevat. 8) Vuonna 2009 MMM myöntänyt rahoitusta 16 maatilakokoluokkaa suuremmalle biokaasuhankkeelle ja 2 maatilalle. Hankkeiden käynnistymisestä ei ole tietoa. Nykytila: Maataloustuotantoa harjoitetaan koko maassa. Tilamäärä on supistunut viime vuosina ( ) noin 2 %:n vuosivauhdilla ja tuotannon keskittyminen jatkuu suhteellisesti edullisimmille alueille. Kotieläintilojen määrä on supistunut koko tilamäärää nopeammin. Esimerkiksi maidontuottajien määrä on supistunut noin 7 % vuodessa. Tästä huolimatta maidon kokonaistuotannon määrä on alentunut vain vähän. Suomessa lypsykarjatilat ovat kuitenkin edelleen pieniä verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. Vuonna 2009 kokonaispeltoalasta oli 9,1 % ( ha) kesannoituna, luonnonhoitopeltona tai tilapäisesti viljelemättömänä. Energiatuotannossa oli noin ha eli 0,8 % viljelyksessä olevasta peltoalasta.
6 Kuluttaja arvostaa yleisesti suomalaista ruoantuotantoa ja elintarvikeketjua. Globaalissa taloudessa on kuitenkin yhä haasteellisempaa saada kuluttaja myös valitsemaan suomalainen tuote. Kotimaisen maataloustuotannon määrät vastaavat teollisuuden tarvetta lukuun ottamatta naudan- ja lampaanlihan sekä rukiin tuotantoa. Myöskään luomukotieläintuotteiden ja luomujalosteiden tarjonta ei vastaa kysyntää. Luomukotieläintiloja on n. 480 kpl. Kotieläintalouden tarvitseman valkuaisrehun kotimainen tuotantomäärää ei vastaa tarvetta. Maataloustuotteiden ja erityisesti kasvinviljelytuotteiden tuottajahinnat nousivat yleismaailmallisen hintakehityksen mukana markkinointivuoden 2007/08 aikana mutta laskivat seuraavan markkinointivuoden aikana. Markkinointivuoden 2009/10 alussa Suomessa viljan hinnat olivat erittäin alhaisella tasolla. Hintavaihteluiden arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, mikä vaikeuttaa kannattavuuden arviointia. Viljan ja maidon tuottajahinnat ovat alhaiset eivätkä alentuneet tuotantokustannukset tunnu vielä täydellä teholla. Syksyllä 2009 maatalouden kannattavuuskehitys näyttää edelleen heikolta. Tilakohtaiset kannattavuuserot voivat olla suuria. Maatalous on edelleen vesistöjen suurin kuormittaja. Suorat pistemäiset valumat lantaloista on saatu pääsääntöisesti loppumaan. Kuormituksen painopiste onkin peltoviljelyssä. Ravinteiden käyttömäärät ovat vähentyneet ja peltomaassa ravinnepitoisuuksien kasvu on taittunut. Kuormituksen vähentämisen vaikutukset vesistöissä ovat kuitenkin varsin hitaita ja muuttuvat sääolosuhteet kuten rankkasateet sekä leudot ja sateiset talvet kumoavat saatuja hyötyjä. Muutos suunnittelukaudella ja toimenpiteet: Etelä-Suomen 141-tuen uusi ratkaisu vuosille turvaa alueen maatalouden toimintaedellytyksiä. Uusi komission päätös pohjoisen tuen järjestelmän soveltamisesta saatiin huhtikuussa Tämän päätöksen soveltaminen aloitetaan kokonaisuudessaan vuoden 2010 alussa. Kesällä 2011 toimitetaan komissiolle arviointi pohjoisesta tuesta ja vuoden 2012 kesällä arviointi artiklan 141 mukaisen tuen soveltamisesta. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan päälinjoista vuoteen 2013 asti sovittiin maatalousneuvostossa (ns. terveystarkastus). Suomen EU-tulotukien kokonaismäärä laskee jonkin verran nykytasosta, koska modulaatioprosentti nousee vuoden 2009 seitsemästä prosentista asteittain 10 prosenttiin vuonna Tuotantoon sidottujen tukien irrottaminen tuotannosta jatkuu ja tuet siirretään tilatukeen pääosin vuoden 2012 alusta. Maidon kiintiöjärjestelmä lakkaa vuonna Tähän siirtymiseksi maitokiintiöitä korotetaan yhdellä prosentilla vuosittain vuoteen 2013 asti. Suomi sai väliarviointiratkaisussa poikkeuksen myöntää vuosina tuotantoon sidottua tukea 10 %, mikä antaa mahdollisuuden turvata maidon- ja naudanlihantuotantoa jatkossakin. Lisäksi Suomi on esittänyt, että tuotantosidonnaisina tukia voitaisiin myöntää jatkossa myös karitsanlihan, valkuais- ja öljykasvien sekä tärkkelysperunan tuotannolle. Modulaatiovarat on kohdennettu jäsenmaittain komission päätöksellä 2009/545/EY käytettäväksi maaseuturahaston lisävaroina maaseudun kehittämiseen. Osa näistä lisävaroista sekä kehyspäätöksen mukaisesta valtion rahoitusosuudesta kohdennetaan maatalouden politiikkasektorilla nk. uusiin haasteisiin osana maatalouden ympäristötukea. Kaikki keskeiset maatalouden tukijärjestelmät uudistuvat suunnittelukauden viimeisinä vuosina. EU:n suorien tukien järjestelmä, maatalouden ympäristötuki- ja luonnonhaittakorvausjärjestelmät (ml. LFA:n kansallinen lisäosa) uudistuvat vuonna 2014 alkavan ohjelmakauden alussa. Nykymuotoinen perunantuotannon kansallinen tuki loppuu vuonna 2011 ja nykyinen Etelä-Suomen kansallisen tuen (art. 141) tukiohjelma päättyy vuonna Sen jatkosta neuvotellaan komission kanssa em. arviointiraportin jälkeen. Pohjoisen tuen seuraava viisivuotistarkastelu ja maksuvaltuuksia koskeva tarkastelu ajoittuvat vuosille Useiden vuonna 2014 alkavien tukijärjestelmien samanaikaisen valmistelun koordinointi ja sisällöllinen yhteensovittaminen on maataloushallinnolle haasteellinen tehtävä. Toisaalta se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella eri tukijärjestelmien muutostarpeita samanaikaisesti. Ympäristötukijärjestelmään valmisteltavissa ratkaisuvaihtoehdoissa hyödynnetään mm. vuonna 2010 valmistuvien kustannustehokkaiden lannankäsittelyratkaisujen lantatutkimusohjelman (HYÖTYLANTA) ja maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä selvittävän hankkeen (TEHO) tuloksia. Järjestelmää kehitettäessä otetaan huomioon myös sen hallinnolliset vaikutukset ja tuottavuusohjelman asettamat rajoitukset; mitä tarkemmin kohdennettu ympäristötukijärjestelmä on, sen enemmän sen toimeenpano vaatii resursseja. 5
7 Varmistetaan koko Suomen säilyminen luonnonhaittakorvausjärjestelmän piirissä tukijärjestelmää uudistettaessa. Tavoitteena on, että maksettavan tuen taso määritellään objektiivisten luonnonhaittaa koskevien kriteerien ja laskemien perusteella eikä neuvoston asetuksessa ole tuelle keinotekoista kattoa. Rakennekehitys jatkuu edelleen nopeana, mikä parantaa mahdollisuuksia tulotason turvaamiseen. Maitokiintiöjärjestelmän asteittainen purkaminen kiristää kilpailua ja heikentää tilojen kannattavuutta, jolloin uhkana on myös maidon ja naudanlihan tuotannon supistuminen. Kasvintuotannossa tukien merkitys painottuu jatkossa tuotannon peruskannattavuuden turvaamiseen ja markkinat määräävät yksittäisten kasvien viljelyalan. Bioenergian tuotantoon käytetyn peltoalan arvioidaan lisääntyvän jonkin verran. MMM edistää jatkossakin erityisesti sellaisten biokaasulaitosten perustamista, jotka käyttävät raaka-aineinaan tiloilla ja elintarviketuotannossa syntyneitä kasvi- ja eläinpohjaisia raakaaineita ja, jotka sijaitsevat kotieläinvaltaisilla alueilla sekä jäävät valmistelussa olevan syöttötariffijärjestelmän ulkopuolelle. Suunnittelukaudella jatkuu EU:n energiapalveludirektiivin mukaisten energiasäästötoimien toteuttaminen maataloussektorilla. Maatilojen energiaohjelman puitteissa maatiloilla tehdään energiakatselmuksia ja -suunnitelmia. Näiden vapaaehtoisten toimien tehokkaan ja laajamittaisen toteutumisen varmistamiseksi tarvitaan myös taloudellisia kannustimia. Vuonna 2010 valmistuvassa hallituksen kansallisessa ruokastrategiassa linjataan elintarvikesektorin haasteet, tavoitteet ja selviytymiskeinot vuoteen Kansallisen elintarviketalouden laatustrategian toimenpiteiden avulla mm. vahvistetaan elintarvikeketjun kilpailukykyä, ketjun yhteiskuntavastuullisia toimintatapoja ja kuluttajan luottamukseen perustuvaa kilpailuetua. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman päätavoite on lisätä ruuan ja ruuan tekijöiden arvostusta. Lisäksi ohjelmassa toimitaan kestävien ja vastuullisten ruokavalintojen, oikean ravitsemuskäyttäytymisen sekä alan kansainvälistymisen puolesta. Ohjelma toteutetaan laajassa yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja elintarvikealan eri toimijoiden kanssa. Myös maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon edistämistoimilla voidaan osaltaan lisätä suomalaisen ruokakulttuurin arvostusta ja kuluttajan luottamusta. Luonnonmukaisesti tuotetuilla elintarvikkeilla on kysyntää markkinoilla aiempaa enemmän. MMM pyrkii edistämään luomuketjun toimintaa kohdistamalla käytössä olevia toimiaan erityisesti ketjun kehittämistä tarvitseviin kohtiin, joita ovat mm. luomurehun riittävyys sekä luomutuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Kysynnän kattamiseksi ja muiden luomulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi varmistetaan luonnonmukaisen tuotannon ympäristö- ja investointitukien riittävyys. Tutkimusta suunnataan tulosohjauksen ja sitomattomien tutkimusvarojen avulla sekä sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin, jotka ovat laajoja, usean ministeriön yhteisiä hankkeita, että maatalouden ja elintarvikeketjun kehittämishaasteisiin. Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien markkinalähtöisten innovaatioiden (mm. uudet tuotteet, uudet tuotantoteknologiat, uudet ympäristöystävällisemmät tuotantotavat) kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon koko elintarvikeketjussa. Tutkimus tuottaa tieteellistä tietoa myös poliittisen päätöksenteon tueksi; suunnittelukaudella erityisesti vuoden 2013 jälkeisen maatalous- ja maaseutupolitiikan vaihtoehtojen tarkasteluun. Tutkimuksen toimintaedellytykset pyritään suunnittelukaudella turvaamaan luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää hyödyntämällä, toimintoja kehittämällä ja keskittämällä sekä tutkimuslaitosten osalta luopumalla osasta toimintoja. Neuvontajärjestöt vahvistavat osaltaan maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä muokkaamalla sekä siirtämällä tutkimustuloksia ja innovaatioita nopeasti asiakkaiden käyttöön. Neuvontaa tarvitaan erityisesti ympäristöasioissa, ilmasto- ja energiakysymyksissä sekä liiketoimintaosaamisen lisäämisessä maatilayrittäjien keskuudessa. 6
8 7 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Vaikuttavuustavoite: Ihmisten ja eläinten sekä kasvien terveyden sekä ympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Tavoitteiden kehitystä kuvaavat avainmittarit ja tunnusluvut toteutuma arvio tavoite tavoite Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja 11 vähentyvä vähentyvä ei lainkaan Vaarallisia kasvintuhoojia Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä yleisimmät tartunnanaiheuttajat, kotimaiset kpl vähentyvä -3 % -5 % vakavimmat tartunnanaiheuttajat 47 kpl vähentyvä -3 % -5 % Salmonellan esiintyvyys elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa, % <1 <2 <1 <1 elintarviketuotantoeläinten rehuissa, % ei lainkaan 0,5 ei lainkaan ei lainkaan Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnassa havaitut ongelmat, % 0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus, % elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin liittyen - >97 >97 >98 EU-tarkastuksissa tuotantoeläinten merkintään liittyen, % 56 >60 >60 >65 EU-tarkastuksissa tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyen, % >80 >85 siemenkaupassa, % lannoitevalmisteisiin liittyen, % 88 >90 >92 >94 kasvinsuojeluaineisiin liittyen, % 95 >95 >96 >97 luonnonmukaisessa elintarvikeketjussa, % 94 >96 >96 >96 muuntogeenisiin tuotteisiin liittyen, % 92 >92 >95 >95 rehuihin liittyen, % 98 >98 >98 >98 Eläinlääkärin avun saanti kiireellisissä sairaustapauksissa <12 h <12 h <12 h <12 h Nykytila: Elintarvikevälitteisten sekä eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien esiintyvyys on ollut Suomessa kansainvälisesti arvioiden vähäistä. Myös eläinten ja kasvien terveys sekä eläinten hyvinvointi on säilynyt kohtuullisen hyvänä. Kuluttajat luottavat siihen, että elintarvikkeet ovat turvallisia. EU:n sisämarkkinoiden laajentuminen sekä EU:n ulkopuolisissa maissa todentuneet riskit lisäävät eläin- ja kasvitautien leviämisen uhkaa. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän eläin- ja kasvitautiriskiä. Elintarvikevälitteisten ja eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien leviämiseen sekä elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten laatuun liittyvät riskit lisääntyvät. Elintarviketuotantoketjun pidentyminen ja kuluttajaryhmien erilaistuminen lisäävät tarvetta varmennettuun tietoon elintarvikkeiden alkuperästä ja tuotantotavasta. Muutos suunnittelukaudella ja toimenpiteet: Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä suomalaiseen elintarvikeketjuun luodaan sellaiset turvallisuus-, laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmät, joilla varmistetaan elintarviketurvallisuusriskien ja kuluttajien taloudellisten riskien hallinta. Turvallisuusriskien hallinnassa painottuvat eläimistä ihmisiin leviävien tautien estäminen sekä kriisinhallinnan kehittäminen. Varmistetaan elintarvikkeiden hyvä ravitsemuksellinen laatu ja, että niistä annetut tiedot eivät johda kuluttajia harhaan. Viranomaisvalvontaa kehitetään riskien arviointiin perustuvaksi siten, että valvonnan vaikuttavuus ja kattavuus paranee kustannustehokkaasti. Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen, valvontaa palvelevien tietojärjestelmien toimivuuteen sekä valvontatulosten julkistamiseen. Samantasoiset valvontapalvelut turvataan koko maassa. Eläinlääkintähuoltojärjestelmä uudistetaan tukemaan eläinten terveydenhuoltoa siten, että ennaltaehkäisyn mahdollisuudet paranevat.
9 8 Kala-, riista- ja porotalous Vaikuttavuustavoite: Kala- ja riistakannat säilytetään elinvoimaisina. Niitä hyödynnetään siten, että hyvinvointi lisääntyy yhteiskunnassa. Elinkeinokalatalouden ja porotalouden kannattavuus paranee. Nykytila: Kala- ja riistakannat arvioidaan elinvoimaisiksi. Porotaloudessa poronhoitoalueen yhteiset eloporomäärät ovat olleet suurimman sallitun määrän tasolla. Ammattikalastajien määrät ovat vähentyneet hyljekantojen runsastumisen ja tuoreen lohikalan tuonnin kasvun seurauksena. Hylkeiden aiheuttamat saaliinmenetykset ovat kasvaneet ja tuontikalan halvat hinnat ovat aiheuttaneet kotimaisen kalan tuottajahintojen alentumisen. Kalatalousyrittäjyys ei kiinnosta nuorisoa, eikä alan oppilaitokseen juurikaan hakeudu opiskelijoita. Kalan kulutus on koko ajan vähittäisessä kasvussa, joka kuitenkin perustuu tuontikalaan ja -kalavalmisteisiin. Kotimaiset kalavarat ovat hyvässä kunnossa ja mahdollistaisivat saalismäärien lisäämisen. Vapaa-ajan kalastajien ja metsästäjien lukumäärät ovat edelleen suhteellisen korkealla tasolla. Vesien omistuksen sirpaloituminen ja pienet osakaskuntien yksikkökoot vaikeuttavat kalavarojen käytön ja hoidon järjestämistä. Yhteisöllinen aktiivisuus kalavesien käytön ja hoidon järjestämisestä vastaavissa osakaskunnissa vähenee. Kalastusmatkailu on vakiinnuttanut paikkansa uutena kalavaroja hyödyntävänä yritysmuotona. Yhteiskunnassa viime vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset ovat luoneet tarpeen tarkastaa kalavarojen käyttöä ja hoitoa ohjaavan kalastuslain taloudellisia, yhteisöllisiä, biologisia, eettisiä ja elämyksellisiä vaikutuksia vastaamaan paremmin tämän päivän yhteiskunnan tarpeita. Riistataloudessa merkittäväksi haasteeksi on noussut suurpetojen - erityisesti susien lisääntynyt laiton tappaminen. Merkittävimmille riistalajeille on valmistunut tai valmistumassa monitavoitteiset osallistavalla tavalla laaditut hoitosuunnitelmat, jotka luovat perustan näiden lajien hoidolle. Riistataloudessa EUluonnonsuojeluoikeuden vaikutus on tiettyjen riistalajien osalta ollut varsin voimakas. Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja on onnistuttu estämään ja hirvikantaa pienentämään. Suurpetojen aiheuttamat vahingot ovat merkittävässä kasvussa. Muutos suunnittelukaudella ja toimenpiteet: Suunnittelukaudella kala-, riista- ja porotalouden toiminnan painopisteet säilyvät ennallaan. Hallitusohjelman perusteella on käynnissä kalastuslain kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on turvata riittävät mahdollisuudet sekä harrastuksena että elinkeinona harjoitettavaan kalastukseen ottaen huomioon perustuslain omaisuudensuojasäännös, kalavarojen kestävä käyttö ja kalakantojen suojelu- ja hoitotarpeet. Ammattikalastajien ja kalanviljelijöiden toimintaedellytysten parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota pyrkimyksenä ylläpitää ja lisätä kotimaisen kalan tuotantoa. Alkutuottajien määrän vähentyminen on kehittämishankkeiden avulla tarkoitus pysäyttää ja kääntää nousuun. Komission hyväksymä Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma kattaa vuodet ja määrittää toimenpiteet ja voimavarat, joilla elinkeinokalataloutta ohjataan. Vesienhoidon toteuttamiseksi ja vaelluskalakantojen turvaamiseksi ja elvyttämiseksi laaditaan valtakunnallinen kalatiestrategia ja lisätään resursseja virtavesien kunnostustoimintaan erityisesti rakennetuissa vesistöissä. Porotaloudessa suunnittelukaudella inventoidaan talvilaidunten tila ja asetetaan tältä pohjalta suurimmat sallitut eloporomäärät. Riistataloudessa merkittävien riistaeläinlajien hoitaminen perustuu edelleen vahvistettuihin hoitosuunnitelmiin. Suunnittelukaudella vahvistetaan metsäkanalintujen ja hirven hoitosuunnitelmat. Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen syntyä pyritään estämään aiempaa tehokkaammin erityisesti susien laittoman tappamisen ehkäisemiseksi poronhoitoalueella.
10 9 Tunnusluvut Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma Arvio Alkutuotannon (ammattikalastus ja vesiviljely) arvo (milj. euroa) 67,6 70,5 74,1 71,4 92,0 Kalatalouden työllistävyys (henkilöä) Alkutuotannon työllistävyys Kalan jalostuksen ja tukkukaupan työllistävyys Riistasaaliin laskennallinen arvo (milj. euroa) 74,0 63,0 66,0 70,0 Metsästäjien määrä (henkilöä) Poronlihan arvo (milj. euroa) 21,09 21,68 23,16 23,00 Poronomistajien määrä (henkilöä) Valtion keräämien kalastusmaksujen arvo (milj. euroa) 7,9 8,0 8,5 8,6 10,0 Virkistyskalastajien lukumäärä (milj. henkilöä) 1,9 1,8 1,8 1,7 1,8 Vapaa-ajan kalastajien kalastuspäivät (milj. kpl) Vesitalous Vaikuttavuustavoite: Vesitalous on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää ja erityistilanteiden hallinta on varmistettu. Nykytila: Vesitilanne on vaihdellut viime vuosina pitkäaikaisesta kuivuudesta poikkeuksellisiin tulviin. Pääosa suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohto- ja viemäriverkostojen piirissä. Maaseudulla on kuitenkin viemäriverkostojen ulkopuolella runsaasti asutusta. Vesivaratehtävien hoidon keskeinen säädösperusta on vastikään uudistettu tai uudistettavana. Muutos suunnittelukaudella ja toimenpiteet: Varautumista sään ja vesiolojen ääri-ilmiöihin parannetaan. Vireillä olevat vesihuollon ja tulvariskien hallinnansäädösperustan uudistamishankkeet valmistuvat. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään viemäriverkostojen laajentamista haja-asutusalueilla. Metsätalous Vaikuttavuustavoite: Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste, metsien hyvä puuntuotannollinen tila, metsien monimuotoisuus ja metsätalouden kannattavuus. Tavoitteiden kehittymistä kuvaavat tunnusluvut toteutuma toteutuma toteutuma arvio tavoite tavoite 1) 1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 2) 51,7 58,7 52, Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,4 3,0 4,6 5,5 6, ) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä tai tyydyttäviä, % 3) 70,0 71,7 73, Nuoren metsän hoidon määrä, ha/v 4) Kunnostusojitusten määrä, ha/v ) Metsien monimuotoisuus Solmittujen metsätalouden ympäristötukisopimusten määrä, ha ) Metsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden liiketuloksen säilyminen korkealla tasolla, euroa/ha (vuoden 2008 rahanarvossa) 91,7 142,0 98, ) Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja METSO-ohjelman tavoitteet. 2) Sisältää teollisuuskäytön mitat täyttävän runkopuun. 3) Perustuu valtakunnan metsien 10. inventoinnin tietoihin. Tiedot on laskettu kahden vuoden liukuvana keskiarvona. 4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen.
11 10 Nykytila: Maailmantalouden taantuma on vähentänyt metsäteollisuustuotteiden kysyntää ja tuotantoa. Tämä on näkynyt kotimaan puumarkkinoilla puukauppojen, hakkuiden ja puun hinnan alentumisena. Myös yksityismetsätalouden kannattavuutta kuvaava liiketulos on laskenut voimakkaasti. Positiivinen tekijä puumarkkinoilla on ollut metsäenergian kysynnän kasvu. Metsähakkeen käyttö on kasvanut turpeen ja sahojen sivutuotteiden saatavuuden heikennyttyä ja toisaalta kuitupuun heikentyneen kysynnän ja hakkeen kohonneen hinnan lisättyä metsänomistajien energiapuukohteiden tarjontaa. Tällä hetkellä noin neljäsosa lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta on nuorten metsien hoidon yhteydessä korjattavaa pienpuuta, jonka käyttöä edistetään kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla myönnettävällä tuella. Samaan aikaan metsien merkitys kasvihuonekaasujen sitojana on säilynyt korkealla tasolla. Metsätalouden työllisyys on laskenut hakkuiden vähentyessä. Uutta työtä metsäalalle on synnyttänyt energiapuun käytön lisääntyminen, mikä on paikannut teollisuuspuun kysynnän laskua ja työllistänyt yrittäjiä ja heidän työntekijöitään. Vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa momentille myönnettiin 12 milj. euron lisämääräraha, minkä avulla energiapuun korjuu nuorista metsistä on jatkunut keskeytyksettä. Taantumasta huolimatta puuntuotannolliset investoinnit ovat säilyneet korkealla tasolla. Lisääntyneen tukirahoituksen ja energiapuun hyvän kysynnän avulla nuoren metsän hoidossa on jo päästy lähelle Kansallisen metsäohjelman tavoitetasoa. Kunnostusojituksessa ollaan sitä vastoin edelleen kaukana tavoitteesta. Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishankkeen. Tavoitteena on selkeyttää edistämisorganisaatioiden työnjakoa, lisätä valtion tukien vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa kilpailun edellytyksiä metsäpalvelumarkkinoilla. Periaatteelliset esitykset organisaatiouudistuksista valmistellaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Muutos suunnittelukaudella ja toimenpiteet: Maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa lientymisen merkkejä. Tämän seurauksena puun käyttö ja hakkuut kääntyvät jälleen kasvuun. Kasvu tulee ennusteiden mukaan olemaan hidasta, ja taantumaa edeltäneelle tasolle ei puun käytössä päästä lähivuosina. Puuntarpeen kysyntä tulee kuitenkin kohdistumaan entistä enemmän kotimaiseen puuhun, vaikka Venäjä onkin päättänyt lykätä puutullien korotuksia. Metsähakkeen käytön ennustetaan kasvavan suunnittelukaudella. Kasvua edesauttaa rakenteilla olevien uusien biovoimaloiden käyttöönotto. Lisäksi metsähakkeella korvataan metsäteollisuudesta energiakäyttöön tulevaa sivutuotepuuta, jonka määrä jäänee tulevina vuosina taantumaa edeltäviä vuosia pienemmäksi. Merkittävät lisäysmahdollisuudet ovat nuorista metsistä korjattavassa pienpuussa. Toisin kuin päätehakkuilta korjattavan energiapuun, nuorista metsistä saatavan metsähakkeen hankinta ei ole riippuvainen metsäteollisuuden puunkäytöstä. Toimenpiteitä metsähakkeen saatavuuden parantamiseksi selvitetään yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kansallisen metsäohjelman väliarviointi valmistuu keväällä Sen pohjalta arvioidaan tarvetta muuttaa ohjelman painotuksia ja tavoitteita toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä suhteessa tavoitteisiin sekä ohjelman toimeenpanon kehittämistarpeita. Hakkuiden arvioitu kasvu parantaa metsätalouden kannattavuutta, mutta sen nostaminen edellyttää myös kustannuksia vähentäviä toimenpiteitä (mm. metsälökokojen suurentaminen, metsänhoidon kustannustehokkuuden parantaminen). Vuoden 2010 aikana käynnistetään valmistelu metsälain laajemmista uudistamistarpeista liittyen metsänhoidon ja -käsittelyn linjoihin. Yksityismetsätalouden tilakoon kasvattamiseen pyritään löytämään toimenpiteitä käynnistetyllä kehittämishankkeella. Tilakokoa suurentamalla ja tilojen rakennetta parantamalla voidaan parantaa metsätalouden kannattavuutta ja kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä. Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu puun käytön edistämiseen yhteistyössä TEM:n ja YM:n kanssa ja lisäämällä Metsäntutkimuslaitoksen yritys- ja elinkeinotoimintaan palvelevaa tutkimustoimintaa.
12 11 Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi metsänhoitosuosituksia ja -ohjeita tarkistetaan painottaen metsien elinvoimaisuutta, hiilinieluvaikutusta ja puunkorjuuolosuhteita edistäviä toimenpiteitä. Valmistellaan Metsähallitusta koskevaa lainsäädäntöä ja metsätalouden edistämisorganisaatioiden uudistusta niin, että uudet organisaatiot aloittaisivat toimintansa suunnittelukaudella. Metsäntutkimuslaitos tehostaa toimintaansa ja tutkimustyön vaikuttavuutta muun muassa siirtymällä vuoden 2010 alusta prosessiorganisaatioksi, toteuttamalla alueyksikköuudistuksen ja toimimalla aktiivisesti osana luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää. EU-politiikkojen merkitys Suomen metsätalouteen tulee kasvamaan. Esimerkiksi laittomien hakkuiden vähentämiseen pyrkivä toimintaohjelma, valtiontukia koskevat suuntalinjat, maaseudun kehittämispolitiikan uudistamisen sekä ilmasto- ja energiapolitiikan muutoksien odotetaan asettavan vaatimuksia myös Suomen metsähallinnolle. Suomi pyrkii elinkeinonäkökulman vahvistamiseen ja entistä parempaan koordinaatioon metsiä koskevien asioiden valmistelussa EU:ssa. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Vaikuttavuustavoite: Kiinteistöjä, maastoa ja muita yhteiskunnan toiminnan kannalta tarpeellisia kohteita koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat hyvin hallittuja, valtakunnallisesti kattavia sekä ajantasaisia, ja ne ovat laajassa käytössä luoden edellytykset tehokkaalle toiminnalle ja yleiselle tiedonsaannille sekä normaali- että poikkeusoloissa. Nykytila: Koko maassa on alueellisesti kattava digitaalinen kiinteistörekisteri ja kiinteistörekisterikartta, joita pidetään jatkuvasti ajan tasalla maanmittaustoimituksilla. Vuonna 2007 kattavaksi saatu maastotietokanta muodostaa yhtenäisen valtakunnan paikkatietojärjestelmän rungon. Kiinteistörekisterin ja maastotietokannan tietosisältöä on edelleen yhtenäistettävä ja niihin liittyviä tietopalveluita kehitettävä ottaen huomioon kansalliset tarpeet ja EU-lainsäädäntöön sisältyvät mm. INSPIREdirektiivin asettamat vaatimukset. Kansallinen lainsäädäntö on mukautettu INSPIRE-direktiivin edellyttämällä tavalla säätämällä uusi laki ja asetus vuonna Muutos suunnittelukaudella ja toimenpiteet: Kiinteistörekisterin perusparannusta jatketaan. Tavoitteena on, että kiinteistörekisterin merkinnät ovat yhdenmukaisia eri aikoina rekisteröityjen yksiköiden kohdalla ja eri kiinteistörekisterinpitäjillä. Kiinteistörekisterin luotettavuuden ylläpitämiseksi selvitetään osittamisrajoitusten johdosta lohkomatta jäävien ja kiinteistörekisterissä sijainniltaan tuntemattomien lainhuudon saaneiden määräalojen määrä ja toimenpiteet, joilla tästä johtuvat ongelmat voidaan poistaa. Kirjaamistehtävät ja niitä hoitava henkilöstö siirtyvät vuonna 2010 käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen. Toiminnan siirtämisen yhteydessä asiakas- ja tietopalvelu jatkuvat saumattomasti sekä kirjaamisasioiden laatu ja oikeusvarmuus säilyvät korkealla tasolla. Jatketaan valtakunnallisen korkeusmallin uudistamista laserkeilaustekniikkaa hyväksikäyttäen. Uudistamistyö kohdennetaan alkuvaiheessa tulvariskialueille. INSPIRE-direktiivin toimeenpanoa jatketaan säädetyn lainsäädännön mukaisesti toimimalla kansallisena EY-yhteystahona, ohjaamalla Maanmittauslaitosta toimeenpanon tukiorganisaationa ja käynnistämällä paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminta.
13 12 Tuottavuustoimenpiteet ja sektoritutkimus Hallinnonalalle kohdistuvat tuottavuustoimenpiteet Valtionhallinto on sille annettujen tehtävien hoitamista varten. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteet pyritään toteuttamaan siten, että niillä ei ole negatiivista yhteiskunnallista vaikuttavuutta Tavoitteena pidetään sitä, että henkilöstöä vähennetään luonnollista poistumaa hyödyntäen tehtävien hoitoa vaarantamatta. Tuottavuusvaatimusten vaikutusta tehtävistä suoriutumiseen ei pystytä tarkkaan arvioimaan. Siltä osin kuin henkilöstön vähentämismahdollisuus perustuu tuottavuutta lisääviin toimenpiteisiin (ml. tietojärjestelmien parempi hyödyntäminen), henkilöstön vähentämisellä ei ole vaikutusta suoritteisiin. Suuri osa henkilöstön vähentämisestä on tarkoitus kohdistaa kuitenkin yleisesti hallintoon ja tehtäviin. Tämä edellyttää mahdollisesti työn laatutasosta tinkimistä, esim. tutkimustoiminnan supistamista ja luopumista osasta tehtäviä. Merkittävää tuottavuuden kasvua on voinut tapahtua kun uusia tehtäviä hoidetaan ilman vastaavia voimavaralisäyksiä. Tämä voimavarajousto on poistumassa asteittain tuottavuusohjelman edetessä. Uudistusten/muutosten suunnittelussa tuleekin erityishuomiota kohdistaa jatkossa tehtävien järjestämiseen valtiolla ja muihin hallinnollisiin vaikutuksiin (uudistusten tulisi tukea valtion henkilöstön vähentämistä). Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle osoitetut henkilötyövuosivähennykset ovat kehyspäätöksen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä 898 henkilötyövuotta eli noin 16 % hallinnonalan vuoden 2005 henkilövuositasosta (5 551 henkilötyövuotta). Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää keskimäärin joka toisen avoimeksi tulevan viran lakkauttamista, jos pohjana pidetään valtiovarainministeriön arvioita hallinnonalan henkilöstön luonnollisesta poistumasta. Lisäksi metsätalouden valtionapuorganisaatioihin kohdistuu 160 henkilötyövuoden vähennystavoite. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan henkilöstövähennykset ( valtiontalouden kehykset v ) Toimenpiteet 2011 mennessä (ns. vanhat) 2015 mennessä (ns. uudet) Yhteensä Yhteensä Virastot ja laitokset Metsätalouden valtionapuorganisaatiot Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoihin ja laitoksiin kohdistuva henkilöstövähennys on 6,2 % valtion henkilöstöön kohdistuvasta kokonaisvähennyksestä eli suurempi kuin hallinnonalan henkilöstön osuus valtion henkilöstöstä (4,5 % v. 2009). Tutkimusta harjoittaviin hallinnonalan laitoksiin vähennyksestä kohdistuu 508 henkilötyövuotta eli yli puolet. Näistä laitoksista (MTT, Metla, RKTL, Evira ja GL) tulee kymmenessä vuodessa vähentää keskimäärin noin viidennes henkilöstöstä. Henkilöstövähennykset vuosittain (kumulatiivinen kehitys) Ns. vanhat Ns. uudet Yhteensä Hallinnonalan henkilöstövähennystavoitteesta on toteutumassa vuoden 2009 loppuun mennessä noin kolmasosa. Seuraavat vuodet tulevat edellyttämään voimakkaampia toimenpiteitä. Erityisen haasteellisia ovat vuodet 2011 (muutos -223 htv) ja 2015 (muutos -108 htv). Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi vuodelle 2011 kohdennetun vähennyksen vähäistä (17 henkilötyövuoden) siirtämistä seuraaville vuosille.
14 13 ALKU-hankkeelle on asetettu 625 henkilötyövuoden vähennysvelvoite (-0,7 %) vuoteen 2015 mennessä. Yhteensä valtion ao. alueorganisaatioissa on noin henkilövuotta vastaava henkilöstö, mistä maa- ja metsätalousministeriön toimialan tehtäviä hoitaa noin 950 henkilötyövuotta. Jos vähennysvelvoite kohdistuu näihin keskimääräisen mukaisesti, maa- ja metsätalousministeriön toimialan tehtäviin kohdistuisi noin 100 henkilötyövuoden vähennys valtion aluehallinnossa. Tämä ei näy valtioneuvoston kehyspäätöksessä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan henkilöstövähennyksenä, koska ministeriöllä ei ole omaa aluehallintoa. Sektoritutkimuksen painopisteet Uusiutuvien luonnonvarojen toimintaympäristön muutosten ja luonnonvarojen tilan seuranta ja hyödyntämisen vaikutusten arviointi sekä luonnonvarojen käytölle asetettujen osin keskenään ristiriitaisten tavoitteiden priorisointi sekä haittavaikutusten tunnistaminen edellyttää tietoa. Myös perusteltu vaikuttaminen EU-päätöksenteossa edellyttää tutkimustietoa. Toisaalta maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinonharjoittajien kilpailukyvyn kannalta on ensisijaisen tärkeää, että hallinnonalan tutkimus tuottaa uutta tietoa ja menetelmiä ja että ne välittyvät nopeasti toimijoille. Ilmastoja energiapolitiikan kansallisten ja EU-tavoitteiden toteuttaminen edellyttää huomattavaa tietopohjan vahvistamista oikeiden toimenpiteiden toteuttamiseksi. Valtion sektoritutkimuksen uudistamisella pyritään siihen, että tutkimuslaitosten omia voimavaroja ja yhteistutkimusrahoitusta käytetään myös eri ministeriöiden yhteisesti toteamien tärkeiden tutkimusohjelmien toteuttamiseeni. Lisäksi tutkimusrahoitusta ohjataan ministeriön omaa päätöksentekoa tukevaan tutkimukseen tai seurantatietojen hankkimiseen (mm. päätöksenteon edellyttämät selvitykset ja vaikuttavuusanalyysit). Hallinnonalan tutkimuslaitosten toimintaa ohjataan tutkimuksen painopisteille, niiden rakenteita kevennetään mm. tutkimustoimipaikkoja karsimalla ja tuottavuutta lisätään luomalla yhteisiä toimintoja sekä luopumalla osasta toimintoja. Tutkimuslaitosten toiminnan tehostamisessa hyödynnetään maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää.
15 14 2. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN VOIMAVARATARPEET VUOSINA Maa- ja metsätalousministeriön toimialan jakautuminen politiikkasektoreittain sekä niiden menot, milj. euroa: Kehysehdotus Muutos 2009 TA 2010 TA / /2014 Hallinto ja muut 110, , , , , ,555 4,022 10,936 Maaseudun kehittäminen 118, , , , , ,593 20,910 23,910 Maatalous 2 234, , , , , ,691-11,855-8,036 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 46,638 50,675 48,483 49,083 49,083 49,083-2,192-1,592 Kala-, riista- ja porotalous 59,989 63,820 63,807 60,835 60,728 64,338-0,013 0,518 Vesitalous 33,540 32,393 29,503 31,353 31,303 31,303-2,890-1,090 Metsätalous 175, , , , , ,681-1,286-5,049 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 65,873 65,851 62,459 61,401 62,401 62,401-3,392-3,450 Yhteensä 2 844, , , , , ,645 3,304 16,147 Tulot (luku 12.30) 929, , , , , ,345 0,240 57,830 Htv-kiintiö Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus kehyksiin liittyväksi valtioneuvoston kannanotoksi: 1. Hallitusohjelman mukaan harjoitettava maatalouspolitiikka turvaa aktiivitilojen toiminnan kannattavuuden, viljelijöiden nousevan tulokehityksen ja mahdollistaa kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvien elintarvikkeiden tuotantomäärien säilyttämisen nykytasolla. Edellä mainitun tavoitteen turvaamiseksi huolehditaan maatalouden rakennekehityksen rahoituksen riittävyydestä. 2. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriön toimialalla turvataan lähivuosina rahoitus riittävien toimenpiteiden toteuttamiseksi, erityisesti bioenergian tuotantoon ja käytön edistämiseen sekä energiansäästöön liittyen. 3. Luonnonvarojen kestävän ja monipuolisen käytön varmistamiseksi sekä maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi huolehditaan tutkimuksen ja neuvonnan rahoituksen riittävyydestä. 4. Metsäsektorin kilpailukykyä vahvistetaan Kansallisen metsäohjelman ja Työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strategisen ohjelman uusilla linjauksilla ja toimenpiteillä. 5. Maa- ja metsätalousministeriö sitoutuu sektoritutkimuksen neuvottelukunnan koordinoimien hankkeiden rahoitukseen seuraavilta momenteilta , , , , ja neuvottelukunnassa sovitun kehyksen mukaisesti. Rahoitus järjestetään käyttämällä sitomattomia tutkimusmäärärahoja ja sektoritutkimuslaitosten tulosohjausta.
Dnro 2922/031/2009
9.12.2009 Dnro 2922/031/2009 Jakelussa mainitut Viite Valtion talousarvio 2010 ja asetus valtion talousarviosta, 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET
LisätiedotDnro 2975/06/2008
17.12. Dnro 2975/06/ Jakelussa mainitut Viite Valtion talousarvio 2009 ja asetus valtion talousarviosta, 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SEKÄ HALLINNONALAN
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
Lisätiedot/06/2007
28.12.2007 3488/06/2007 Jakelun mukaan Viite Valtion talousarvio 2008 ja asetus valtion talousarviosta, 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SEKÄ HALLINNONALAN
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 510 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 1.1.2015 toimintansa
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 61 000 euroa. 2013 IV lisätalousarvio
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotMonimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla
LisätiedotEKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman esitysten toteuttamisesta päätetään
Lisätiedot/06/2006
20.12.2006 5238/06/2006 Jakelun mukaan Viite Valtion talousarvio 2007 ja asetus valtion talousarviosta, 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SEKÄ HALLINNONALAN
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotSuomen maatalouden muutos EU-aikana
Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKeski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi
Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi Maaseudun kehittäminen, maa- ja elintarviketalous Tampere 26.1.2018 Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila Maa-
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017 19.9.2016 MMM / Ohjaus- ja talousyksikkö MMM:n määrärahaehdotus 2017 yhteensä 2 545 m (2 560 m /2016) 2 MMM:n määrärahaehdotus 2017 Hallinnonalalle
LisätiedotValtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen
LisätiedotMaaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet
Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti
LisätiedotLainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotKalatalouspalvelut. 2. vaihe
Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotMiten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö
Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotLuomutuotannon kannattavuudesta
Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotMaakuntauudistuksesta sekä muuta ajankohtaista
Maakuntauudistuksesta sekä muuta ajankohtaista Hanke- ja yritystukien koulutus 7.-8.2.2017 Hannu Linjakumpu Lapin ELY 9.2.2017 Ajankohtaista Ohjelmakausi 2014-20 lähenee puolta väliä Lapissa käänne parempaan
LisätiedotKainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotVenäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen
Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla
LisätiedotPorotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa
Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotKalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011
Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotJärvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus
Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotKalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa
Kalatalouden innovaatiopäivät 8.11.2018, Vantaa Innovaatio-ohjelmien tavoitteet ja jatko Risto Lampinen, MMM/LVO 1 Perusidea: Innovaatio-ohjelma kasvun edistäjänä Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen,
Lisätiedot10. Maaseudun kehittäminen
10. Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten
LisätiedotAnna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011
Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa
LisätiedotPOROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT
POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotCAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta
CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Esityksen sisältö CAP-uudistus ja Suomen maatalous
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
LisätiedotAjankohtaista tukipolitiikasta
Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check
LisätiedotUudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015
Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden
LisätiedotProAgria Maitovalmennus
ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet
LisätiedotAjakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö
Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotHankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro
Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen
LisätiedotTilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM
Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,
LisätiedotUusi ohjelmakausi
Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo ja kannattavuus)
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maatalousneuvos Esa Hiiva Valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston asiantuntijakuuleminen 2.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo
LisätiedotJulkisen riistakonsernin strategia
Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotMMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä
MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen
LisätiedotNurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi
Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen
LisätiedotPohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020
Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotLuonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet
Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet Tukihakukoulutukset Helmikuu 2014 1 Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto Maatalousyksikkö, Tukien yhteensovitustiimi Martti Patjas / Pekka Pihamaa / Antti Unnaslahti
LisätiedotMissä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
Lisätiedot10. Maaseudun kehittäminen
10. Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi
Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäneuvosto Tiivistelmä alustavista tuloksista Väliarvioinnin aikataulu Työvaiheiden ajoittuminen Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu
LisätiedotKuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella
1.1.2017 Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta 2014-2020 Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 mahdollistaa yritysten tukemista maaseudulla.
LisätiedotPTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku
LisätiedotJohtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
Lisätiedot