Luonnonvarojen kestävä käyttö Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio

1 Luonnonvarojen kestävä käyttö Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö

2 Hyvinvointia uusiutuvista suomalaisista luonnonvaroista Suomessa on runsaasti uudistuvia luonnonvaroja. Viljelemme maata ja tuotamme elintarvikkeita maailman pohjoisimmassa maatalousmaassa. Maasta, metsistä ja vesistöistä saadaan monenlaisia luonnonantimia. Luonto on suomalaisille tärkeä myös virkistäytymisen kannalta. Maa- ja metsätalousministeriö johtaa luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa Suomessa tavoitteenaan ihmisten ja luonnon hyvinvointi. Pohjoista maataloutta Suomi on elinvoimainen osa EU:n maatalousaluetta. Haluamme tuottaa hyvää ruokaa hyvässä ympäristössä mahdollisimman edullisesti. Pohjoisessa kasvukausi on kuitenkin vain muutaman kuukauden mittainen, joten maamme erityispiirteet on tarpeen ottaa huomioon EU:n päätöksenteossa. Suomen maatalous perustuu perheviljelmiin, joiden määrä on vuosien mittaan vähentynyt. Nykyisin maatiloja on noin Maatilojen toimintaa on tehostettu ja tilakokoa on kasvatettu vastaamaan ajan haasteita. Päätuotantomuodot ovat maidontuotanto, viljanviljely ja kotieläintalous. Useimmat maatilat saavat lisätuloja metsätaloudesta. Suomessa menestyviä viljalajeja ovat ohra, kaura, vehnä ja ruis. Lisäksi viljellään useita erikoiskasveja. Noin neljänneksellä viljelyalasta kasvatetaan nurmea. Maatalousyrittäjyyttä kehitetään yhä monialaisemmaksi, jotta viljanviljelyn ja kotieläintalouden rinnalle löydetään tiloille muitakin toimeentulon lähteitä, esimerkiksi matkailu. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi bioenergian tuotantoa pyritään lisäämään. Uusien suunnitelmien mukaan pelloilla, joita ei tulevaisuudessa tarvita elintarvikkeiden ja rehun tuotantoon, kasvatettaisiin ruokohelpeä ja muita energiakasveja lämpövoimaloihin. Kasvukauden pituus ja viljelyvyöhykkeet Suomessa KASVUKAUDEN PITUUS vrk 130 vrk 145 vrk 155 vrk 165 vrk 175 vrk VILJELYVYÖHYKKEET Vyöhykkeillä 1 ja 2 voidaan tuottaa leipäviljaa. Vyöhykkeet 3 4 soveltuvat rehuviljatuotantoon ja vyöhykkeellä 5 menestyvät vain nurmikasvit. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

3 Turvallista ruokaa Suomalainen elintarvikeketju tekee työtä turvallisten ja hyvänmakuisten elintarvikkeiden hyväksi. Yhtenäinen laatuketju ulottuu maatilalta kuluttajan lautaselle asti. Läpinäkyvän tuotantoketjun ansiosta kuluttaja saa halutessaan tiedon ostamansa tuotteen alkuperästä ja tuotantovaiheista. Laatutyö on parantanut eläinten hyvinvointia, ympäristönsuojelun tasoa sekä rehujen ja raaka-aineiden turvallisuutta. Suomessa on vähemmän kasvintuhoojia kuin muissa maissa, joten maassamme käytetään poikkeuksellisen vähän kemiallisia tuholaisten, kasvitautien ja rikkakasvien torjunta-aineita. Hyvinvoivat eläimet Tuotantoeläimet voivat Suomessa hyvin. Eläimiä on aina kohdeltu hyvin ja tuotantotilat ovat moderneja. Tarttuvia tauteja on erittäin vähän. Eläinten lääkintää valvotaan tarkasti ja kotieläintuotteiden lääkejäämiä seurataan jatkuvasti.

4 Juuret maalla Suomessa on vähän asukkaita suhteessa pinta-alaan. Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa ja elinvoimainen maaseutu on meille tärkeä. Suomalaisilla on erityisen läheinen suhde luontoon ja maaseutuun, siksi me hakeudummekin mielellämme maalle virkistäytymään. Yhä useampi meistä haluaisi myös asua maalla. Yhdeksän ministeriötä on jo parinkymmenen vuoden ajan yhdistänyt voimansa maaseutupolitiikassa. Suomen esimerkki on innostanut myös muita maita kehittämään maaseutupolitiikkaa. * Metsäntutkimuslaitos/Valtakunnan metsien inventointi EU:n metsäisin maa Suomi on Euroopan unionin metsäisin maa. Kutakin suomalaista kohti on neljä hehtaaria metsämaata. Yksityismetsien omistus on jakaantunut noin perheen kesken, minkä vuoksi suomalainen metsätalous on luonteeltaan perhemetsätaloutta. Toiseksi suurin * omistaja on valtio ja kolmanneksi metsäteollisuus, jonka osuus omistuksesta on alle kymmenen prosenttia. Metsät ovat tärkeä osa suomalaisten hyvinvointia ja jokapäiväistä elämää. Noin viidennes maan nettovientituloista syntyy metsäsektorilla, vaikka se työllistää nykyisin vain vajaa 3 prosenttia suomalaisista. Metsiä hoidetaan hyvin ja niitä käytetään tehokkaasti, unohtamatta myöskään ympäristönsuojelua. Hyvän metsänhoidon takeena ovat ajanmukainen lainsäädäntö sekä metsäsertifiointi, joka kattaa 95 prosenttia maamme talousmetsistä. Suomen metsäpolitiikan linjaukset on kirjattu kansalliseen metsäohjelmaan. Ohjelman laatimisesta ja toimeenpanosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö, mutta se valmistellaan yhteistyössä sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Ohjelmassa metsien hoidolle ja käytölle on asetettu kestävän kehityksen mukaiset, ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteet. Suomi on ottanut aktiivisen roolin kansainvälisessä metsäpolitiikassa. Haluamme edistää maailman metsien hoitoa ja käyttöä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

5 Luonnon antimet talteen Luonto antaa runsaasti satoa niin kalastajille, metsästäjille, sienestäjille kuin marjastajillekin. Suomessa on laajat jokamiehenoikeudet, jotka takaavat oikeuden liikkua luonnossa ja kerätä metsistä marjoja ja sieniä maan omistussuhteista riippumatta. Metsästystä pääsee harrastamaan liittymällä metsästysseuraan, jotka huolehtivat metsästyksen käytännön järjestelyistä, riistanhoidosta ja riistakantojen laskennoista omalla alueellaan. Kymmenet tuhannet järvet, lukuisat joet ja pitkä merenrannikko tarjoavat loistavat mahdollisuudet virkistyskalastukseen. Monet aiemmin uhanalaiset eläinkannat on saatu elpymään määrätietoisella työllä, johon myös kymmenet tuhannet metsästäjät osallistuvat vapaaehtoisesti. Suurpetojen elinmahdollisuudet Suomessa turvataan vaarantamatta ihmisten turvallisuutta ja toimeentuloa. Porotaloutta harjoitetaan Pohjois-Suomessa. Se on esimerkki arktisen luonnon hyödyntämisestä ruuantuotantoon. Useimmiten porot laiduntavat vapaina luonnossa, josta ne kootaan syksyisin teurastettaviksi. Suomessa on noin 800 ammattikalastajaa, jotka kalastavat merestä ja järvistä noin 100 miljoonan kilon saaliin vuosittain. Kalankasvatuksella tuotetaan kuluttajille arvokkaita ruokakaloja, pääasiassa kirjolohta ja siikaa, sekä kalakantojen hoitoon tarvittavia istutuspoikasia.

6 Puhdasta vettä riittää Suomessa on tuhansia järviä ja jokia. Suomalaiset ovat tiedostaneet veden arvon ja hyödyntävät runsaita vesivarojaan unohtamatta turvallisuutta, luonnonarvoja ja viihtyisyyttä. Pohja- ja pintavesiä vaalitaan määrätietoisesti. Hajakuormitusta vähennetään maatalouden ympäristöohjelmalla ja muilla toimilla. Kohtuuhintainen, puhdas käyttövesi on Suomessa arkipäivää. Vettä voi juoda suoraan hanasta. Vesivarojen käytössä ja hoidossa varaudutaan poikkeuksellisiin tilanteisiin kuten tulviin ja pitkäaikaiseen kuivuuteen. Suomen pintavesien ekologinen tila Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Tietoa maasta Alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus Ministeriö vastaa maanmittauksesta, joka tuottaa tietoa ja palvelua maasta ja kiinteistöistä asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Tiedot ovat julkisia ja ne ovat saatavina digitaalisina paikkatietoina ja karttoina. Kiinteistötietojärjestelmässä on tiedot kaikista kiinteistöistä ja niihin liittyvistä oikeuksista ja rajoituksista ja maastotietojärjestelmä tarjoaa ajantasaiset karttatiedot kokko maasta. Tutkimus turvaa luonnonvarat Korkeatasoinen tutkimus turvaa luonnonvarojen kestävän käytön. Suomi aloitti ensimmäisenä maailmassa metsien inventoinnin, josta saadaan ajantasaista tietoa puun riittävyydestä ja metsien kasvusta. Innovatiivinen maatalous- ja elintarviketutkimus kehittää entistä parempia ja ekologisempia tuotantotapoja ja tuotteita.

7 Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto vastaa elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä eläinten ja kasvien terveydestä ja eläinten hyvinvoinnista. Osasto vastaa myös maatalouden tuotantopanoksiin liittyvistä tehtävistä. Koko tuotantoketjun kattava Elintarviketurvallisuusvirasto Evira vastaa toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä. Kala- ja riistaosasto vastaa riista-, kala- ja porotalous politiikasta. Osaston apuna toimii Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ELY-keskusten kalatalouspalvelut ja Suomen riistakeskus. Maatalousosasto vastaa maatalous- ja maaseutupolitiikasta. Maaseutuvirasto toimeenpanee EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät ja maksaa tuet. Se toimii myös Suomen maksajavirastona. Toimeenpanosta vastaavat aluetasolla 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta ja paikallistasolla kunnat. Metsäosasto vastaa metsäpolitiikan valmistelusta. Metsäpolitiikkaa toteuttaa Suomen metsäkeskus. Yleinen osasto vastaa maanmittaukseen, vesivaroihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvistä asioista. Vesivarojen kestävästä käytöstä omalla alueellaan huolehtii 13 alueellista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Maa- ja metsätalousministeriö MINISTERI VALTIOSIHTEERI SISÄINEN TARKASTUS KANSLIAPÄÄLLIKKÖ MAATALOUSOSASTO METSÄOSASTO KALA- JA RIISTA- ELINTARVIKE- JA OSASTO TERVEYSOSASTO YLEINEN OSASTO Henkilöstö- ja hallintoyksikkö Talousyksikkö Tietohallintoyksikkö Viestintäyksikkö

8 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, VALTIONEUVOSTO Puh. (09) Faksi (09) Design: Ilmari Hakala & Sanna Pyykkö, Photos: MMM & Comma Image & Lentokuva Vallas Oy, Offset: Lönnberg Painot Oy