Asia on tullut vireille saapuneella maa-ainesten ottolupahakemuksella.

Transkriptio

1 Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Askolantie Askola ASIA T:MI HANNU MÄLKIÄ; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / MYRSKYLÄN MYRSKYLÄN KYLÄ TILAT VIISKIVI, KUUSISTO JA RIIHIMÄKI I ( , ja ) MAA-AINESTENOTTOLUPAPÄÄTÖS (18 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä LUVAN HAKIJA T:mi Hannu Mälkiä Pukkilantie KANTELE Y-tunnus yhteyshenkilö Hannu Mälkiä hannumalkia@hotmail.com KIINTEISTÖTIEDOT Ottoalue Viiskivi om. Hannu Mälkiä Kuusisto om. Heimo Veijalainen Riihimäki I om. Erja Räty Kuullut naapuritilat Rauhala I Viiskivenharjun sora-alue Paavola Palonpää Palonaho Metsälä Metsäpöyrys Riistamaja Pässivuori Karhukivi I ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille saapuneella maa-ainesten ottolupahakemuksella. 1

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen (sopimus Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien yhteisestä rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta 2) HAKEMUKSEN LIITTEET Ottosuunnitelmaselostus Insinööritoimisto Matti Jokinen, työ , jonka liitteenä: liite 1 Kiinteistötiedot liite 2 Naapuriluettelo liite 3 Suunnitelmapiirustukset liite 4 Säilytys- ja tankkauspaikan maaperän rakenteellinen suojaus liite 5 Selvitys alueelta kaivettavista maista (kaivannaisjäteselvitys) liite 6 Pohjavesialueen tiedot; tarkkailuohjelma liite 7 Lainvoimainen maa-aineslupa Hakemuksen täydennykset: lähialueen pohjavesiputkien ja -seurannan tietoja valtakirjat kiinteistönomistajilta luvan hakemiseen sorakuopan kairaustiedot. TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Hakemuksen kohteena olevalla alueella on ollut maa-aineslain mukainen lupa voimassa asti (Myrskylän kunnanhallitus ). Lupa myönnettiin tiloille Viiskivi RN:o 21:36 ja Rauhala I RN:o 21:24 noin 6,49 ha:n suuruiselle alueelle, jossa alin ottotaso oli +59 m. Viereisellä tilalla, Viiskivenharju RN:o 21:38, Destialla on maa-aineslupa voimassa asti, ottamistasolle +64 m. Destialla on myös voimassa ympäristölupa soran murskaukselle. Destia on jättänyt päivätyn maaaineslupahakemuksen tilalle Viiskivenharju. Tilojen Viiskivenharju RN:o 21:38 ja Viiskivi RN:o 21:36 välillä on tehty sopimus yhteisen rajan ottamistoiminnasta. Itä-Uudenmaan seutu- ja maakuntakaavayhdistelmän (2002) mukaan alueella oli maa-ainesten ottoalue- (EO) ja pohjavesialuevaraukset (pv). Alue rajoittui lisäksi idässä maa- tai metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Ympäristöministeriön vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ottamisalueella on merkintä pohjavesialueesta (pv) ja uudesta tai merkittävästi parannettavasta voimajohdosta (110 kv tai 400 kv). EO- ja MY- merkinnät on uudessa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa poistettu. Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liitot yhdistyivät vuoden 2011 alusta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa voimajohtovaraus muutettiin 110 kv:n voimajohdoksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa alueella on merkintä pohjavesialue (pv). Päijät-Hämeen voimassaolevassa maakuntakaavassa Orimattilan puoleinen osa Pöyryssuosta on merkitty suojelualueeksi (S21). Kaavaselostuksen mukaan 2

3 OTTAMISALUE suojelualue on maakunnallisesti arvokas keidassuo, josta osa kuuluu Myrskylän kuntaan. Lisäksi maakuntakaavassa on merkintä Viiskivenharjun erityisestä pohjavesialueesta (pve7). Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksessa 2014 Pöyryssuon suojelumerkintä on muutettu muotoon S14. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa, eikä aluetta koskevia maankäyttömuutoksia ole vireillä. Viiskiven soranottoalue sijaitsee Myrskylän kunnan Myrskylän kylässä tiloilla Viiskivi 21:47, Kuusisto 3:38 ja Riihimäki I 21:39 (kiinteistötunnukset , ja , maastokarttalehti 1 : L441). Ottoalue sijaitsee noin 4,5 kilometriä Myrskylän keskustasta pohjoiseen. Orimattilan raja sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä ottoalueen rajasta pohjoiseen. Ottoalueelle kuljetaan Orimattilantie 609:n (seututie 167) kohdalta itään erkanevan tien kautta. Ottoalue rajautuu pohjoisessa Destian Viiskivenharjun ottoalueeseen, idässä ja etelässä talousmetsään sekä lännessä Destian sora-alueelle johtavaan tiehen. Ottoalue sisältää nykyisen ottoalueen, luoteisrajaltaan Destia Oy:n sora-alueeseen liittyvän alueen sekä nykyisen kotitarvekuopan alueen. Ottamisalueen pinta-ala on 8,5 ha. Alue on ollut kiviainesten ottokäytössä. Lähialueella on olemassa olevaa kiviainesten ottamistoimintaa ottoalueen pohjoispuolella (Destia Oy). Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 250 metrin päässä ottoalueen rajasta. Alueen lähistöllä ei ole melulle tai pölylle herkkiä kohteita, kuten kouluja, sairaaloita, vanhainkoteja tai päiväkoteja. TIEDOT OTTAMISALUEEN YMPÄRISTÖSTÄ Ottoalue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisella, soravaltaisella harjulla. Alueelta on otettu maa-aineksia 1980-luvun lopusta lähtien. Ottoalueen luoteispuolella on myös Destia Oy:n sora-alue. Tilan Viiskivi 21:47 pinta-ala on 7,038 hehtaaria, tilan Kuusisto 3:38 pinta-ala on 42,40 hehtaaria ja tilan Riihimäki I 21:39 pinta-ala 8,515. Tila Viiskivi 21:47 on nykyisin kiviainesten ottokäytössä. Tilalla Kuusisto 3:38 on pieni, kotitarveottoon tarkoitettu sorakuoppa. Tila Riihimäki I on metsätalouskäytössä. Ottamisalueen koillispuolella, lähimmillään noin 270 metrin etäisyydellä, sijaitsee Pöyryssuo, joka on maakunnallisesti merkittävä lintujärvi. Pöyryssuo ei kuulu Natura ohjelmaan. Ottoalue sijaitsee Viiskivenharjun I-luokan pohjavesialueella ( ). Ottoalueen läpi kulkee myös ilmajohto, jonka tilalle Kymenlaakson Sähkö Oy on suunnitellut rakentavansa 110 kv:n suurjännitevoimalinjan. Maa- ja kallioperä Alueen maaperä on hiekkamoreenia, HkM (Hakku-tietojärjestelmä, GTK). Nykyisellä ottoalueella todettiin kairauksissa kallio syvyydellä kairauspisteen nykyisestä maanpinnasta (3 kairauspistettä). Hiekkamoreenikerroksen alla oleva peruskallio on mikrokliinigraniittia. 3

4 Pohjavesi Ottoalue sijaitsee Viiskivenharjun vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (pohjavesiluokka I). Alueella ei ole pohjavedenottamoita. Lähimpään yksityiseen talousvesikaivoon on ottoalueen rajalta etäisyyttä noin 250 metriä. Viiskivenharjun pohjavesialue on I luokan pohjavesialue ( ), jonka muodostumisalue sijaitsee pääosin Orimattilan puolella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellään nro 109/2014/2, Dnro ESAVI/41/04.09/2010 myöntänyt Orimattilan Vesi Oy:lle luvan Viiskivenharjun pohjaveden ottamon rakentamiseen Viiskivenharjun pohjavesialueelle Myrskylän kunnassa sijaitsevalle kiinteistölle Lillgård I (kiinteistötunnus ) ja pohjaveden ottamiseen alkaen enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, joten se ei ole lainvoimainen. Kalankasvatustoimintaa harjoittavalla Myrskylän hautomolla on lupaan perustuva käyttöoikeus Palonpään lähteen veteen. Tämä m 3 /d suuruiseen vedenottoon oikeuttava lupa on voimassa siihen asti, kunnes aluehallintovirastossa vireillä olevasta vedenottoa koskevasta Myrskylän Hautomo Oy:n lupahakemuksesta (Dnro ESAVI/60/04.08/2010) saadaan lainvoimainen päätös. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellään Nro 110/2015/2 (Dnro ESAVI/60/04.08/2010) myöntänyt Myrskylän Hautomo Oy:n kalankasvatuslaitokselle vesilain (264/1961) mukaisen luvan Palonpään lähteestä purkautuvan veden ottamiseen enintään m 3 /d vuoden 2023 loppuun saakka ja ympäristönsuojelulain mukaisen luvan kalojen kasvatukseen. Vedenoton tulee perustua lähteen ylivuodon johtamiseen laitoksen käyttöön. Lupa on määräaikainen, koska veden ottamisen osalta etuoikeus on annettava Orimattilan Vesi Oy:n veden ottamishankkeelle. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, joten se ei ole lainvoimainen. Pohjavesialue on pohjois-eteläsuuntainen harju, jonka ydin on soravaltainen. Harju on muodostunut useista pienistä selänteistä, joissa aines on keskimääräistä karkeampaa. Länsipuolinen reuna-alue on hiekkavaltainen ja sijaitsee noin 20 metriä korkeammalla tasolla kuin harjun itäpuoli. Harjun itäreuna rajoittuu Pöyryssuohon ja savikkoihin. Hydraulinen yhteys Supinmäen alueelle on mahdollinen, alueella on mahdollisesti yhteyttä katkaisevia kalliokynnyksiä. Alue on vedenhankinnan kannalta erinomainen. Pohjavesialueen pinta-ala on 6,16 km² ja muodostumisalueen 1,89 km². Myrskylän puoleisen pohjavesialueen pinta-ala on 2,52 km². Hakemuksen Liitteessä 7 on esitetty pohjavesialueen tiedot. Alin ottamistaso on Pohjaveden pinnantaso alueella lähimmässä pohjaveden tarkkailupisteessä on ollut keskimäärin alle +53. Pohjavettä suojaava koskematon maakerros on siten keskimäärin yli 6 m, mikä on riittävä turvaamaan pohjaveden määrän ja laadun. Hankkeen toiminta-aikana noudatetaan liitteenä olevaa pohjaveden tarkkailuohjelmaa. Mittaukset suorittaa ja näytteet ottaa pätevä henkilö sekä näytteet tutkitaan akkreditoidussa laboratoriossa. Hakija on sopinut putken PVP 703 tarkkailusta kirjallisesti Destia Oy:n kanssa. 4

5 Kairauksissa ei löydetty pohjavettä nykyiseltä ottoalueelta kalliopinnan yläpuolelta, mutta ylin kallionpinta havaittiin tasossa +57,69. Pintavesi Ottoalue sijaitsee Koskenkylänjoen vesistöalueella. Ottoalueelta ei ole oja-, puro-, noro- tai muita vesistöyhteyksiä lähijärviin tai lampiin. Alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää, eikä aluetta tarvitse erikseen kuivattaa tai alueelta johtaa pintavesiä keskitetysti pois. Luonto- ja maisema-arvot Ottamisalueella ei ole maa-aineslain, metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita kohteita. Alue ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, eikä alueella ole arvokkaita moreenimuodostumia tai kallioesiintymiä. Varsinaista luontoselvitystä alueelta ei ole tehty, mutta ympäristönsuojelusihteeri on käynyt toteamassa nykyisen ottoalueen ulkopuolisen alueen tilanteen. Hakemuksen mukaisilla alueilla ei havaittu mitään sellaista, että alueella voitaisiin olettaa olevan merkittäviä luontoarvoja. Puusto kiinteistön Riihimäki I osalta on poistettu kokonaan. Pöyryssuo, joka sijaitsee lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä tilan rajasta, on maakunnallisesti arvokas suo- ja lintualue. Ottotoiminnalla ei ole vaikutusta Pöyryssuohon tai sen suojeluarvoihin. Ottoalueen maisemointia aloitetaan oton edetessä toiminnasta vapautuvilla aloilla. Alueelta kuorittavat pintamaat hyödynnetään alueen viimeistelyssä. SUUNNITELTU OTTOTOIMINTA Hakemus on laadittu alueen hiekka- ja sora-ainesten ottamiseksi. Alue palautetaan maanomistajan metsätalouskäyttöön oton päätyttyä. Alueelle on myönnetty maa-aineslupa kymmeneksi vuodeksi. Kyseessä siis on jo umpeutuneen ottoluvan jatkolupahakemus. Lupahakemus koskee luvan jatkamista ja ottoalueen suunniteltua laajentamista. Aluetta laajennetaan siten, että alue muodostaa järkevästi viimeisteltävissä olevan, maisemallisen kokonaisuuden. Ottoalue yhdistetään pohjatasoltaan luoteispuolella sijaitsevaan Destia Oy:n soranottoalueeseen ja länsipuolella nykyiseen kotitarvekuoppaan. Luvan mukaisen toiminnan aloittamisoikeutta haetaan välittömästi lupapäätöksen antamisen jälkeen, muutoksenhausta huolimatta perustuen lupaviranomaisen aiempaan toiminnan kannalta myönteiseen päätökseen sekä lupahakemuksessa esitettyihin seikkoihin. Suunnittelun lähtöaineistona on käytetty maanmittauslaitoksen sähköistä laserkeilausaineistoa ja vuonna 2015 tehtyjä alueen maastokartoituksia. Hankkeen suunnittelussa on käytetty ETRS-TM35FIN tasokoordinaatistoa ja N60 korkeusjärjestelmää. Otettavan kiviaineksen käyttötarkoitus Alueelta hyödynnetään hiekka-soraesiintymää. Kiviaines tullaan hyödyntämään monipuolisesti pääasiassa infrarakentamiseen, mutta mahdollisesti myös betoniteollisuuden tarpeisiin. Kiviaines seulotaan tai käytetään sellaisenaan. Alueelta kuorittavat pintamaat ja rikastuskerros hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä. 5

6 Ottamissuunnittelun rajaukset sekä periaatteet Ottosuunnitelman liitteenä 3 ovat alueen nyky- ja lopputilannekartat sekä leikkauspiirustukset, joista selviävät ottotoiminnan eteneminen ja alueen suunnitellut muodot. Suunnittelussa on noudatettu toimialan suunnitteluohjeita, mm.: Maa-ainesten ottaminen. Ohjeita maa-ainesten ottamisen suunnittelua ja jälkihoitoa varten. Opas Ympäristöministeriö Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöopas Ympäristöministeriö Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009. Ympäristöministeriö Alin ottotaso on (N60), millä hakemuksen mukaan turvataan alueen pohjaveden määrä ja laatu. Ottoalue on rajattu vastaamaan nykyisiä, luvanmukaisia ottoalueen rajoja sekä aluetta on laajennettu, jotta alueesta saadaan helposti maisemoitavissa oleva ja maisemaan istuva kokonaisuus. Ottamisalueen raja on suunniteltu siten, että otto- ja ottamisalueen rajojen väliin jäävät lopullisen luiskan yläpuoliset massat käytetään luiskan muotoiluun. Destia Oy:n kiinteistölle Viiskivenharjun sora-alue jättämässä ottolupahakemuksessa on esitetty samaa pohjatasoa Alueen otettavat reunat muotoillaan luiskaan 1:3. Loivalla muotoilulla lisätään työn aikaista turvallisuutta ja helpotetaan alueen metsittymistä. Destia Oy:n sora-alueen puoleinen raja tasataan luiskanvaihtosopimuksella pohjatasolle. Hakemus sisältää myös jo avatun kotitarvekuopan yhdistämisen alueen suunniteltuihin muotoihin ja pohjatasoon. Nykyisiin liikennejärjestelyihin tai liittymiin ei tehdä muutoksia. Alueelle ei kerry sade- ja sulamisvesiä alueen luontaisesta maaperästä johtuen, eikä erityisiä kuivatusjärjestelyitä ole suunniteltu. Ottoalueen pinta-ala ja otettava määrä Hakemuksen mukaisen ottoalueen pinta-ala on 7,0 hehtaaria. Ottamisalueen pintaala on 8,5 hehtaaria. Kaivettavan maa-aineksen kokonaismäärä on m 3 ktr, josta vielä kuorimatonta pinta- ja rikastusmaakerrosta on noin m 3 ktr. Pinta- ja rikastusmaat hyödynnetään alueen viimeistelyssä. Ottamisaika ja vuosittainen otto Jatko- ja ottolupaa maa-ainesten ottamiseksi haetaan kymmeneksi vuodeksi lupapäätöksen täytäntöönpanosta. Vuosittain maa-ainesta hyödynnetään keskimäärin noin m 3 ktr. Yksittäisinä vuosina otto voi olla edellä mainitun mukaisesti suurempaa, mikä nopeuttaa osaltaan ottamisen loppuun saattamista. Ottaminen päättyy, kun koko suunnittelualueen pohjataso on saavutettu ja alueen reunat viimeistelty suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Oton vaiheistus Alueelta on jo hyödynnetty kiviaineksia pitkään. Alueen kiviaines on lajittunutta, minkä vuoksi ottoa ei ole vaiheistettu. Otto etenee pääasiallisesti suunnitelmapiirustuksiin 6

7 merkittyihin ottosuuntiin nykyiseltä ottoalueelta. Kiviaineksen lajittuneisuus ja kiviaineksen menekki sanelevat kiviainesten kulloisenkin ottosuunnan. Ottoalueen maisemointia ja viimeistelyä aloitetaan oton edetessä toiminnasta vapautuvilla aloilla. Ottaminen päättyy, kun koko suunnittelualueen pohjataso on saavutettu ja alueen reunat viimeistelty suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Käytettävät työkoneet ja kemikaaliturvallisuus Kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajilla irrotettu harjukiviaines siirretään seulontaan tai toimitetaan suoraan työmaille. Seulalle ja varastokasoille tehdään alueella tilaa. Seulottu sora sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista kiviaines kuljetetaan rakennuskohteisiin maansiirtoon tarkoitetuilla täysperävaunullisilla kuorma-autoilla. Kiviainestuotteet (rakennustuotteet) täyttävät asetetut CE-vaatimukset. Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työkoneet tuodaan paikalla ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä rekka-auton laveteilla. Alueella säilytetään ja käsitellään vähäisiä määriä poltto- ja voiteluaineita. Kevyttä polttoöljyä säilytetään alueella toimivien työkoneiden käyttöön enintään muutamia kuutiometrejä. Polttoaine varastoidaan allastetuissa kaksoisvaippasäiliöissä tai ne varustetaan suoja-altailla. Säiliöt toimivat sähköpumpuilla, ne on varustettu ylitäytönestimillä ja ne ovat lukittavia. Tankkauslaitteisto on varustettu sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitteiston vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Riskien pienentämiseksi polttoainetta säilytetään tukitoiminta-alueella, jossa myös alueella käytettävät koneet tankataan. Tukitoiminta-alueen pohja tiivistetään HDPEkalvolla, bentoniittimatolla tai vastaavalla öljyä kestävällä ja läpäisemättömällä kalvolla. Eristeen päälle täytetään vähintään 30 senttimetriä kivetöntä hiekkaa rikkoutumisen estämiseksi. Kalvo estää esimerkiksi tankkauksen yhteydessä mahdollisesti syntyvien pienten roiskeiden pääsyn maaperään. Työkoneita ei pestä ottoalueella eikä siellä tehdä sellaisia huoltotoimenpiteitä, joissa öljyä voisi päästä maaperään. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon. Jätehuolto Alueen tavanomaisesta toiminnassa syntyy pääasiassa ainoastaan kotitalousjätteisiin rinnastettavia jätteitä. Alueelle varataan talousjäteastia, jonka tyhjennys hoidetaan asianmukaisesti. Alueella ei ennakolta tarvitse tehdä koneiden huoltoja. Mahdollisesti syntyvät öljy- tai kemikaalijätteet toimitetaan jätesäädösten ja -määräysten mukaisesti käsittelyyn. Öljyiset rätit, jäteöljyt tms. säilytetään omissa merkityissä astioissaan lukittavassa kontissa ja ne toimitetaan asianmukaisesti vaarallisten jätteiden keräilyyn. Varastokontti sijoitetaan tukitoiminta-alueelle. Alueella ei synny kaivannaisjätettä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen viimeistelyssä. Alueelta kuorittavat pintamaat eivät ole jätettä (jätelaki 646/ ), eivätkä pintamaiden varastot kaivannaisjätealue (VNa kaivannaisjätteistä 190/ ). 7

8 ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Ottoalue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla maisemaalueella. Alueella ja sen naapurissa on maa-ainesten ottotoimintaa, joka on vaikuttanut alueen maisemaan topografisina muutoksina. Ottoalueen viimeistelemisellä ennallistetaan maisemakuvaa. Ottotoiminta on alueella mahdollista aiemman lupaharkinnan mukaisesti. Alueen soranoton jälkeinen käyttömuoto on metsätalous. Alueella ei ole maankäyttörajoituksia. Ottoalueella ei ole todettu harvinaisia tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä, eikä erityisiä kauneusarvoja. Alue on metsätaloustoimin käsitelty ja alue on muuttunut nykyisen ottotoiminnan yhteydessä. Ottoalueella ei ole maa-aineslain, metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita kohteita. Mahdollisen maa-ainesoton yhteydessä alueen reunojen ominaispiirteet tulevat vähäiseltä alalta muuttumaan, mutta arviointikriteerien perusteella ottohankkeen ei voida katsoa aiheuttavan maa-aineslain mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista. Haetulla kiviainesten ottamisella ei ole merkittäviä vahingollisia vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Toiminnan ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Ottoalue rajataan tarvittaessa aidoin ja maavallein tahattoman putoamisen estämiseksi. Asiattomien pääsy alueelle estetään työmaakyltein ja lukittavin puomein. Toiminnasta ei aiheudu vaaraa ulkopuolisille. PINTA- JA POHJAVESIEN TARKKAILUOHJELMA Pohjavettä tarkkaillaan sora-alueella yhdestä pohjavesiputkesta. Pohjaveden laatua seurataan kerran vuodessa huhti- ja heinäkuun välisenä aikana otettavalla näytteellä. Ensimmäisellä näytteenottokerralla ja toiminnan aikana kolmen vuoden välein tehdään pohjavedestä laaja analyysi. Tällöin näytteestä analysoidaan: lämpötila ph sähkönjohtavuus happi permanganaattiluku / TOC kloridi rauta liukoinen rauta mangaani sulfaatti kokonaiskovuus alkaliniteetti nitraatti fluoridi haju maku sameus väri koliformiset bakteerit E.coli polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt jakeittain 8

9 ALUEEN JÄLKIHOITO Lisäksi raskasmetallipitoisuudet selvitetään, jos näytteen ph on alhainen. Välivuosina analyysivalikoimaa on seuraava: lämpötila aistinvarainen arviointi (väri ja haju) KMnO4 luku ph luku sähkönjohtavuus happi kloridi sulfaatti sameus rauta mangaani mineraaliöljyt jakeittain Pohjaveden pinnankorkeus Pohjaveden pinnankorkeutta seurataan soranottoalueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Pinnankorkeus mitataan varsinaisen havaintoputken yläpäästä ja tulos ilmoitetaan senttimetrien tarkkuudella sekä etäisyytenä putken päästä että korkeustasona. Mittaus tehdään aina samasta kohdasta. Havainnoista pidetään kirjaa. Pintavesi Alueelta ei johdeta kuivatusvesiä alueen ulkopuolella, koska alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää. Hankkeella ole vaikutusta vesistöjen veden laatuun, eikä tarkkailtavia pintavesiä alueella muodostu. Näytteenoton laadun varmistaminen ja tulosten jakelu Näytteenotto ja näytteiden analysointi teetetään tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Näytteenotto toteutetaan sertifioidun näytteenottajan toimesta. Näytteet analysoidaan aina akkreditoidussa laboratoriossa. Tutkimustulokset ja pohjaveden pinnankorkeuden mittausten tulokset toimitetaan kerran vuodessa vuosi-ilmoituksen yhteydessä valvontaviranomaiselle. Jos näytteistä on löytynyt epätavallisen suuria muutoksia, raportoidaan niistä välittömästi eteenpäin. Hakija vastaa mittauksista, näytteenotosta, tutkimuksista ja tulosten jakelusta aiheutuneista kuluista. Ottoalueen muodot on sovitettu ympäröivään maastoon jälkikäytön onnistumisen varmistamiseksi. Ottoalue on rajattu siten, ettei alueelta tai alueelle ole laajaa, esteetöntä näkymää maisemointi- ja istutustoimien jälkeen. Alue maisemoidaan ottosuunnitelmien mukaisesti. Jyrkät kaivuaikaiset reunaluiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3, millä helpotetaan alueen metsittymistä. Yhteinen raja Destia Oy:n sora-alueen kanssa tasataan pohjatasolle. Muotoiltuihin luiskiin sekoitetaan ja levitetään pintamaita kasvukerrokseksi ja luiskat metsitetään. Rakennettavan kasvukerroksen paksuus on vähintään 50 cm. Alueelle istutetaan mäntyvaltaista sekapuustoa vähintään taimea hehtaarille. Alueen jälkikäyttö on metsätalous. 9

10 VAKUUS OTTOTOIMINNAN ALOITTAMISEKSI MAHDOLLISEN MUUTOKSENHAUN AIKANA Hakija pyytää maa-aineslain 21.2 mukaista oikeutta jatkaa lainvoimaisen luvan mukaista toimintaa ennen luvan lainvoimaiseksi tulemista. Alue on katsottu soveltuvan kiviainesten ottotoimintaan aiemman luvan lupaharkinnan yhteydessä. Nyt käsiteltävä lupahakemus koskee toiminnan jatkamista. Alue on suunniteltu viranomaisoppaiden mukaisesti siten, että jo avatut sora-alueet tulee hyödyntää tehokkaasti, jolloin vältytään uusien sora-alueiden avaamiselta. Hakija katsoo 6.000,00 euron pantatun talletuksen riittävän kattamaan maa-aineslain 21 :n mukaisen toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaa. Päätöksen noudattamisesta ennen lainvoimaa ei aiheudu haittoja, vahinkoja tai kustannuksia, kun otetaan huomioon asian aiempi käsittely ja nykyinen ottotoiminta sekä harkittu kokonaisuus alueen lopputilanteeksi. KAIVANAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAL 5 a :n mukainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteessä 5. Alueella ei synny jätteeksi luokiteltavia sivutuotteita niin kuin kaivannaisjäteasetuksessa kaivannaisjätteillä tarkoitetaan. Alueella ei synny kaivannaisjätettä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen viimeistelyssä. Alueelta kuorittavat pintamaat eivät ole jätettä (jätelaki 646/ ), eivätkä pintamaiden varastot kaivannaisjätealue (VNa kaivannaisjätteistä 190/2013, 2.2 ). Toiminta liittyy yhdyskuntarakentamisen kiviaineshuoltoon, eikä toiminnassa synny sivukiveä tai rikastusjätettä. Erona muuhun kaivannaisteollisuuteen malmien, teollisuusmineraalien tai luonnonkiviteollisuuden käyttämien materiaalien ottamiseen kaikki kiviaines käytetään suoraan tai jalosteena yhdyskuntarakentamisessa. Alueelta aiemman ottotoiminnan yhteydessä kuoritut pintamaat käytetään luiskien ja alueen pohjan viimeistelyyn. Varsinaista läjitysaluetta ei perusteta, vaan pintamaat välivarastoidaan ottoalueen reunoille ennen niiden hyödyntämistä. Arvion mukaan alueelta kuoritaan pintamaita (sisältäen rikastuskerroksen) m 3 ktr. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu suomeksi ja ruotsiksi Askolan ja Myrskylän kuntien ilmoitustaululla , jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, Askola, Myrskylän kunnanvirastossa osoitteessa Virastotie 5, Myrskylä sekä pääosiltaan rakentaminen ja ympäristö ympäristönsuojelu ajankohtaista ympäristönsuojelussa. Kuulutuksesta on ilmoitettu Orimattilan aluelehdessä Kiinteistön naapuritilojen omistajille on lähetetty kirjeitse ilmoitus kuulutuksesta (10 kiinteistöä, 9 kirjettä). Hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto Orimattilan Vesi Oy:lle ja Myrskylän Hautomo Oy:lle. 10

11 Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on liikkunut hakemuksen mukaisella alueella useasti alueen valvonnan yhteydessä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksen johdosta on pyydetty maa-aineslain 7.2 :n kohdan 2) nojalla lausunto Uudenmaan ELY-keskukselta. Orimattilan Vesi Oy on antanut lausunnon : Yhtiö vastustaa maa-ainestenottoa vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla kuten Viiskivenharjulla, mutta jos lupa kuitenkin myönnetään, lausuu Orimattilan Vesi Oy vedenhankinnan turvaamisen kannalta erittäin tärkeän pohjavesialueen suojelemiseksi 14 vaatimusta/ehtoa. Uudenmaan ELY-keskus on toimittanut lausunnon Lupatilanne alueella Hakemuksen kohteena olevalla alueella on ollut maa-aineslain mukainen lupa voimassa asti (Myrskylän kunnanhallitus ). Lupa myönnettiin tiloille Viiskivi RN:o 21:36 ja Rauhala I RN:o 21:24 noin 6,49 ha:n suuruiselle alueelle, jossa alin ottotaso oli +59 m. Kaivua ei kuitenkaan saanut ulottaa 6 m lähemmäksi ylintä pohjavedenpintaa. Mahdollisten kalliopintojen päälle tuli jättää vähintään yhden metrin paksuinen kerros paikallaan ollutta kivennäismaata. Pohjaveden pinnan ja laadun tarkkailua varten tuli asentaa havaintoputki, joka rakenteensa puolesta soveltuu myös vesinäytteiden ottoon. Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen tuli tarkkailla Myrskylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen erikseen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailun tuloksista tuli tiedottaa ympäristönsuojeluviranomaiselle kerran vuodessa. Viereisellä tilalla, Viiskivenharju RN:o 21:38, Destialla on maa-aineslupa voimassa asti, ottamistasolle +64 m. Destialla on myös voimassa ympäristölupa soran murskaukselle. Tilojen Viiskivenharju RN:o 21:38 ja Viiskivi RN:o 21:36 välillä on tehty sopimus yhteisen rajan ottamistoiminnasta. Ottamissuunnitelma Lopputilannekartan mukainen suunniteltu alin ottotaso naapuritilan Viiskivenharju RN:o 21:38 rajan kohdalla on +59 m. Tilalla 21:38 luvan mukainen alin ottotaso on ko. kohdalla +64 m, eli viisi metriä ylempänä. Lopputilannekarttaa on tältä osin korjattava siten, että rajan kohdalle on mahdollista jättää esim. 1:3 kaltevuudessa oleva luiska. Lopputilannekartta tulee olla yhteneväinen naapuritilan ottosuunnitelman lopputilannekartan kanssa, koska em. tilojen välillä on sopimus yhteisen rajan ottamistoiminnasta. MAL 3 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaiset rajoitteet Hakemukseen ei ole liitetty selvitystä alueen luonnonolosuhteista. ELY-keskus katsoo, että ennen luvan myöntämistä tulee asiantuntijan toimesta tarkistaa, ettei alueella ole sellaisia luontoarvoja, jota tarkoitetaan MAL 3 :ssä. 11

12 ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottaminen ei ennalta arvioiden aiheuta em. vaikutuksia. MAL 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vaikutukset Ottamisalueella ei ole pohjaveden havaintoputkea eikä näin ollen tarkkaa tietoa pohjaveden korkeustasosta. Edellisessä luvassa oli määrätty havaintoputken asentamisesta ja myös pohjaveden tarkkailusta. Putkea ei kuitenkaan ole asennettu eikä tarkkailua ole suoritettu. Edellisen luvan lupa-asiakirjoissa on esitetty, että pohjaveden pinnan taso on mitattu alueella olevasta havaintoputkesta (P101?) +53,99 m. Kyseinen putki ei ole ollut tarkkailussa ja on saadun tiedon mukaan kuiva. Tämä tulee kuitenkin tarkistaa ja ilmoittaa, millä tasolla putken alapää sijaitsee. Asiakirjoihin liitetyn täydennyksen perusteella PVP 703 putkikortin mukaan putken yläpää on tasolla +69,38 m ja pohjaveden pinta on ylimmillään tasolla +52,94 m. Ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmän mukaan kyseisen putken pää on tasolla noin +59 m ja pohjavesi tasolla noin +42 m. Ennen koepumppauksia pohjavesi on ollut tasolla noin +42 m. Aineistoon liitetyn kartan perusteella, putki sijaitsee korkeuskäyrän 60 m alapuolella. Koska tiedot pohjaveden pinnasta ottamisalueella on puutteelliset, ELY-keskus katsoo, että ennen luvan myöntämistä, tulee ottamisalueelle, tilan Kuusisto alueelle asentaa pohjaveden havaintoputki pohjaveden pinnan tason selvittämistä varten. Putken tulee soveltua myös vesinäytteiden ottoon. Putkesta tulee tehdä putkikortti ja sen korkeus on sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Putken PVP 703 korkeustaso on tarkistettava mittauksin. Pohjaveden pinnankorkeutta on samanaikaisesti havaittava tästä uudesta putkesta ja havaintoputkesta PVP 703 sekä Destian putkesta PVP6 vertailuarvoja varten. Näiden havaintojen perusteella voidaan uudelle putkelle arvioida pohjavedenpinnan ylin taso. Pohjaveden ylimmän tason perusteella tulee ottotaso määrätä siten, että ylimmän pohjavedenpinnan päälle jää vähintään 6 metrin paksuinen suojakerros. Alin ottotaso tulee selkeästi ilmoittaa luvassa korkeustasona. ELY-keskus katsoo lisäksi, että ottotoiminnassa on huolehdittava siitä, että mahdollisesti esiintyvien kalliopintojen päälle jätetään vähintään noin yhden metrin paksuinen kerros koskematonta kivennäismaata. Naapuritilan (Destian) lupa-asiakirjojen mukaan kalliopinta on kyseisen rajan lähialueella tasolla noin +65 m. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäkommentit tehdyistä havainnoista ja arvioidusta pohjavesipinnan tasosta. Pohjaveden korkeutta ja laatua tulee tarkkailla uudesta asennettavasta putkesta ja havaintoputkesta PVP 703 tarkkailuohjelmassa esitetyllä tavalla. Pohjaveden laaduntarkkailulle sopivampi ajankohta voisi olla alkusyksy. Polttoaineiden ja työkoneiden säilyttämisestä sekä tankkaamisesta tulee luvassa määrätä noudattamalla Destian ympäristöluvan määräyksiä (huomioiden Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä Nro 15/0122/1). Muuta huomautettavaa Hakemusasiakirjoissa käsitteet ottoalue ja ottamisalue ovat vaihtaneet paikkoja, ja asiakirjat tulee tältä osin korjata. ELY-keskus muistuttaa, että maa-aineslain mukainen lupa haetaan koko ottamisalueelle, jonka sisäpuolella kyseisen alueen maa-ainesten ottaminen ja siihen sisältyvät oheistoiminnot (myös pintamaiden varastointi) sijoittuvat. Ottoalue on se 12

13 alue, jonka sisäpuolella varsinainen maa-ainesten ottaminen tapahtuu. ELY-keskus kehottaa hakijaa tutustumaan YM:n oppaaseen Maa-ainesten kestävä käyttö. Hakemusasiakirjoissa esitetään, että lupaa haetaan m 3 ktr:n soramäärälle ja että lisäksi poistetaan pintamaita noin m 3 ktr. On muistettava, että lupa myönnetään koko ainesmäärälle, mitä maankamarasta irrotetaan, mukaan lukien pintamaat. Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain 6 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamis-suunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Saman lain 5 :n 1 momentissa säädetään ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella /468). Perustelut ELY-keskus katsoo, että hakemusasiakirjat on täydennettävä tässä lausunnossa mainitulla tavalla ennen luvan myöntämistä. Mikäli luontoselvitys ja pohjavedenpinnan/kalliopinnan havainnot osoittavat, että nyt esitettyä ottosuunnitelmaa ja ottotasoa ei voida toteuttaa, tulee ottamissuunnitelmaa ja ottamistasoa muuttaa siten, että se on tämän lausunnon mukainen. Mikäli otetaan huomioon lausunnossa edellä mainitut seikat, ELY-keskus katsoo, ettei ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 :n mukaisesti. Hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottoalue sijaitsee Viiskivenharjun tärkeällä I- luokan pohjavesialueella Nro Hakemuksen mukainen ottamisalue, sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella ja pohjaveden virtaussuunnassa hieman noin kilometrin etäisyydellä Palonpään lähteen ja suunnitellun Viiskivenharju vedenottamon yläpuolella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellään nro 109/2014/2, Dnro ESAVI/41/04.09/2010 myöntänyt Orimattilan Vesi Oy:lle luvan Viiskivenharjun pohjaveden ottamon rakentamiseen Viiskivenharjun pohjavesialueelle Myrskylän kunnassa sijaitsevalle kiinteistölle Lillgård I (kiinteistötunnus ) ja pohjaveden ottamiseen alkaen enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Veden ottaminen tulee kuitenkin mitoittaa siten, ettei se ylitä alueella luontaisesti muodostuvan pohjaveden määrää. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Kalankasvatustoimintaa harjoittavalla Myrskylän hautomolla on lupaan perustuva käyttöoikeus Palonpään lähteen veteen. Tämä m 3 /d suuruiseen vedenottoon oikeuttava lupa on voimassa siihen asti, kunnes aluehallintovirastossa vireillä olevasta vedenottoa koskevasta Myrskylän Hautomo Oy:n lupahakemuksesta (Dnro ESAVI/60/04.08/2010) saadaan lainvoimainen päätös. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellään Nro 110/2015/2 (Dnro ESAVI/60/04.08/2010) myöntänyt Myrskylän Hautomo Oy:n kalankasvatuslaitokselle vesilain (264/1961) mukaisen luvan Palonpään lähteestä purkautuvan veden ottamiseen enintään m 3 /d vuoden 2023 loppuun saakka ja ympäristönsuojelulain mukaisen luvan kalojen kasvatukseen. Vedenoton tulee perustua lähteen ylivuodon johtamiseen laitoksen käyttöön. Lupa on määräaikainen, 13

14 koska veden ottamisen osalta etuoikeus on annettava Orimattilan Vesi Oy:n veden ottamishankkeelle. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Vastine ja hakijan kuuleminen Hakija ei ole antanut kirjallista vastinetta lausuntoihin. Ympäristönsuojelusihteeri on kuullut hakijaa alustavista lupamääräyksistä suullisesti VIRANOMAISEN RATKAISU Ottamistoiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia luonnonoloissa: kauniin maisemakuvan turmeltumista luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, kun noudatetaan lupapäätöksessä annettavia ehtoja. Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää T:mi Hannu Mälkiälle maa-ainesten ottoluvan Myrskylän kunnan Myrskylän kylän kiinteistöille Viiskivi, Kuusisto ja Riihimäki I ( , ja ) hakijan esittämän ottamissuunnitelman mukaisesti sekä alla olevin lupamääräyksin. Lupa on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Perustelut Huomioon ottaen maa-ainesten määrä voidaan katsoa, ettei ottotoiminta aiheuta edellä mainittuja maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia, vesilain pohjaveden muuttamis- tai ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskiellossa tarkoitettuja haitallisia seurauksia, kun otto toteutetaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja lisäksi noudatetaan seuraavia lupaehtoja. Päätöstä voidaan noudattaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta MAL 21 :n mukaisesti, sillä ottotoiminta jatkuu jo avatulla alueella. Toiminnan aloitus ei aiheuta merkittävää muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön. Alueen ympäristössä ei ole aiemman toiminnan johdosta tapahtunut haitallisia muutoksia. Vastine yksilöityihin vaatimuksiin Lausunnonantajien lausunnoissa esittämät asiat on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksissä. OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA MÄÄRÄYKSIÄ: 1. Ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa. Ottamismäärä saa olla enintään m 3 kymmenen vuoden aikana, mikä sisältää myös arvioidun pintamaiden määrän m Kaivuuta ei saa ulottaa tason 59.0 m (N60) alapuolelle. Tarkkailussa havaitun ylimmän pohjavedenpinnan päälle on jätettävä vähintään kuuden (6,0) metrin koskematon suojamaakerros. 14

15 3. Kallion esiintymisalueilla kalliopinnan päälle on jätettävä 1 m:n koskematon maakerros. 4. Ennen ottamisen aloittamista kaivualue sekä ottamisalue on merkittävä maastoon. Alueelle tulee merkata tarvittava määrä kiinteitä korkomerkkejä, joiden avulla ottotasoa voidaan seurata. 5. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja niin, ettei missään toimintavaiheessa pääse syntymään maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa polttoaineiden tai muiden vaaraa aiheuttavien aineiden käytöstä. Mahdolliset öljyja polttoainevahingot mukaan lukien pienet vuodot ja läikkymiset on siistittävä koko alueella välittömästi poistamalla likaantunut maa ja kuljettamalla se pohjavesialueen ulkopuolelle. 6. Ottoalueella ei saa säilyttää poltto- ja voiteluaineita tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja ilman riittäviä suojarakenteita, eikä niitä saa säilyttää enempää kuin välttämätön tarve edellyttää. 7. Työkoneet tulee toiminta-aikojen ulkopuolella säilyttää tukitoiminta-alueella. 8. Poltto- ja voiteluaineita saa säilyttää ja koneita tankata ainoastaan tukitoimintaalueella. Polttoaine on varastoitava allastetuissa lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä. 9. Tukitoiminta-alueen alapuolella oleva maaperä on suojattava eristeellä, joka kestää alueella käytettäviä kemikaaleja. Eristeen päälle on täytettävä vähintään 30 senttimetriä kivetöntä hiekkaa rikkoutumisen estämiseksi ja tankkauksen yhteydessä mahdollisesti syntyvien pienten roiskeiden pääsyn maaperään pääsyn estämiseksi. 10. Mikäli tukitoiminta-alueelta kertyy sadevesiä, tulee ne johtaa eristeen päältä öljynerotuskaivojen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle tai pumpattava riittävän suureen umpisäiliöön tai loka-autoon. 11. Öljyntorjuntaan on varauduttava. Alueella on oltava käyttövalmiina riittävästi imeytysturvetta tai muuta sopivaa imeytysmateriaalia. 12. Mahdollisesta öljy- tai muusta ympäristövahingosta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Orimattilan kaupungin vesilaitokselle. 13. Työkoneita ei saa pestä ottoalueella eikä siellä tehdä sellaisia huoltotoimenpiteitä, joissa öljyä voisi päästä maaperään. Alueella työskenneltäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon. 14. Alueen pohjavesien tarkkailussa tulee noudattaa hakemuksen liitteenä esitettyä pohjaveden tarkkailuohjelmaa muutettuna siten, että tarkkailua tehdään vähintään putkesta PVP 703, ja pohjaveden laaduntarkkailunäyte otetaan alkusyksystä. 15. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Orimattilan Vesi Oy:lle (MAL 11, Vna 926/ ). Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 15

16 16. Alueen jälkihoito tulee toteuttaa ottosuunnitelman mukaisesti ja vaiheittain siten, että jo soranotosta poistuneet alueet maisemoidaan mahdollisimman pian alueen oton edetessä vapautuvilla aloilla. 17. Maisemointiin ei saa käyttää savea eikä muitakaan sellaisia ainesmaita jotka heikentävät pohjaveden muodostumisolosuhteita tai vaikuttavat pohjaveden laatuun haitallisesti. 18. Kaikki kunnostustoimet tulee saattaa loppuun luvan voimassaoloaikana. 19. Alueelle saa tuoda ulkopuolelta materiaalia ilman asianmukaista lupaa eikä alueella saa suorittaa ns. massanvaihtoja. 20. Oton aloittamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle, jotta voidaan tarvittaessa suorittaa aloituskatselmus. 21. Alueella mahdollisesti tapahtuva murskaustoiminta vaatii ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan. Alueella ei voi murskata YSL 118 :n mukaisella meluilmoituksella. 22. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. (Maa-aineslaki 23 a, VnA maa-ainesten ottamisesta 9.1 ). Suositeltavaa on lähettää ottotiedot sähköisesti suoraan NOTTO- tietokantaan. 23. Maa-aineksen oton päätyttyä tai lupa-ajan kuluttua umpeen on hakijan pyydettävä loppukatselmusta maisemoinnin ja jälkitöiden tilan toteamiseksi. 24. Ennen ottamisen aloittamista tulee jättää :n pankkitakaus jälkitöiden vakuudeksi (arvioitu maisemointikustannus / ha) Vakuuden on oltava voimassa vähintään 6 kk luvan umpeutumisesta. (asetus maa-ainesten ottamisesta 8.2 ). Vakuutta voidaan tarkistaa vuosittain tammikuun loppuun mennessä oton etenemisen perusteella siten, että vakuuden suuruus on vähintään / aukiolevan ottoalueen pinta-ala hehtaareissa. Lupamääräysten perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Maa-aineslain 5a :n mukaan luvan hakijan on tehtävä osana ottamissuunnitelmaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain 112 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemankuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Hakemuksessa esitetyt suojaustoimenpiteet voidaan hyväksyä riittävinä pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaiheittainen maisemointi vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä. 16

17 Alueella ei voi murskata YSL 118 :n mukaisella meluilmoituksella, koska murskaustoiminta liittyy alueella tapahtuvaan maa-ainesten ottoon eikä sitä voida katsoa olevan tilapäistä melua aiheuttavaa toimintaa. Mahdollinen murskaustoiminta tulisi siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja asetuksessa maa-ainesten ottamisesta edellytetään. Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista hyväksyttävä vakuus. Vakuustarpeeseen ei vaikuta toiminnanharjoittajan omistussuhteet tms. Vakuus vaaditaan kaikilta maa-ainesten ottajilta myös yritysten tasapuolisen kilpailuasetelman vuoksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET LUVAN VOIMASSAOLO Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5 a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23 a. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 2, 3, 4, 6, 7, 8, ja 9. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27, 112, 118 Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet ja taksat: Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta : maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut. Lupapäätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Päätöstä voidaan noudattaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta MAL 21 :n mukaisesti kun hakija on asettanut :n vakuuden mahdollisen päätöksen muuttamisen tai kumoamisen aiheuttamien haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi. JULKIPANO, TIEDOKSISAANTI MAKSU Päätös annetaan julkipanon jälkeen Päätöksen julkipano tehdään MAL 19 :n mukaisesti. Päätös lähetetään hakijalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Päätös lähetetään tiedoksi lausunnonantajille. Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta 8625 (250 + otettava kokonaismäärä * 0, * ottamisalueen pinta-ala, ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 2.2 ). Kokonaisottomäärään sisällytetään myös hakemuksessa mainittujen pintamaiden määrä. Luvan hakijan on maksettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain 1268,75 (vuotuinen ottomäärä * 0,015 + ottamisalueen pinta-ala * 50, ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 3.1 ). Yli m 3 vuosittaisen ottomäärän ylittävältä osalta huomioidaan 50 % vuotuista valvontamaksua määrättäessä. 17

18 VALITUSOSOITUS Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Helsingin hallinto-oikeus 30 pv.) 18