OPETUSJOHTAJAN TERVEISET

Transkriptio

1 TERVETULOA KOULUUN Opas koulutulokkaiden vanhemmille Lukuvuosi

2 SISÄLLYSLUETTELO Opetusjohtajan terveiset 3 Tervetuloa kouluun 4 Koulutulokkaiden kouluun ilmoittautuminen 5 Oppilaaksiotto 6 Ruotsinkielisen opetuksen oippilaaksiotto 7 Tärkeät päivämäärät 9 Keskuskoulun 1. vuosiluokan musiikkiluokka 10 Koulunkäynnin aloituksen lykkääminen tai aikaistaminen 12 Koulun aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin 12 Koulun aloittaminen vuotta säädettyä aikaisemmin 12 Koululaisten iltapäivätoiminta 13 Peruskoulujen työ- ja loma-ajat Ennen koulun alkua 14 Opetussuunnitelma 15 Tuntijako 15 Kieliohjelma 16 Oppilaiden osallisuus 16 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus perusopetuksessa 17 Oppilaan arviointi 18 Kodin ja koulun yhteistyö 19 Oppilaasta pidetään huolta 20 Poissaolo koulusta 25 Kouluruokailu 26 Koulukuljetus 26 Tapaturmavakuutus 26 Valmistava opetus 27 Suomi toisena kielenä opetus 27 Oman äidinkielen opetus 28 Koulusanasto 28 Alakoulut Keravalla 34 Koulujen esittelyt ja yhteystiedot 35 Kasvatus- ja opetustoimen yhteystiedot 40 2

3 OPETUSJOHTAJAN TERVEISET Ensi syksynä perheessänne alkaa tärkeä ajanjakso, kun lapsenne aloittaa koulunkäynnin. Koulun aloittaminen on iloinen ja samalla jännittävä asia. Lapsen koulupolusta pyritään tekemään mahdollisimman yhtenäinen jatkumo esiopetuksesta yhdeksännen luokan loppuun saakka. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöllä on pitkät perinteet Keravalla. Esiopetusvuoden aikana kaikki oppilaat ovat jollain tavoin tutustuneet kouluelämään erilaisten yhteistyömuotojen kautta. Tämä madaltaa kynnystä koulunkäynnin aloittamiseen. Koulu, johon lapsenne tutustuu ei kuitenkaan ole välttämättä se koulu, jossa lapsenne aloittaa koulutiensä. Tärkeää on päästä esiopetusvuoden aikana koulurakennuksesta riippumatta. Koulun aloitus tuo tullessaan sekä lapsen että koko perheen elämään uusia sisältöjä. Lapselle avautuu uusi maailma, jossa hänellä on uusi rooli ja johon kuuluu uusia sääntöjä ja tapoja. Lapsi on lähtökohtaisesti innokas oppija. Koulutulokas on kuitenkin vielä lapsi ja tarvitsee vanhempiaan kasvaakseen ja kehittyäkseen. Myönteisten oppimiskokemusten kautta lapsen itsetunto vahvistuu. Onnistuneen koulutyön perusta on vanhempien ja koulun välisessä kasvatuskumppanuudessa. Onkin tärkeää, että koulutien alusta saakka koulun ja huoltajien välille muodostuu luottamuksellinen suhde. Molemminpuolinen avoimuus ja asioihin tarttuminen heti huolen ilmaantuessa luovat turvallisuutta lapsen koulupolulle. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät vanhempien asiantuntemus lapsestaan ja opettajan ammatillinen osaaminen. Osallistuminen vanhempainiltoihin, yhteistyöpäiviin ja koulun eri tapahtumiin ovat esimerkkejä yhteistyömuodoista. Sähköisenä reissuvihkona toimii Wilma -järjestelmä, jonka avulla vanhemmat voivat myös olla yhteydessä opettajiin ja seurata lapsen koulunkäyntiä. Kannustamme vanhempia perustamaan luokkatoimikuntia ja osallistumaan aktiivisesti koulunsa vanhempainyhdistyksen toimintaan. Vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan kouluun. Tästä oppaasta saatte perheeseenne tietoa siitä, mitä ja miten koulussa opiskellaan sekä tietoa 1. luokalle siirtymisen tärkeistä päivämääristä. Käytännön asioista saatte tämän oppaan lisäksi tietoa myös koulutulokasinfossa sekä suoraan oman alueenne kouluista ja koulujen kotisivuilta. Kaikissa koulunaloitusta koskevissa kysymyksissä auttavat rehtori, opettajat, kouluterveydenhoitaja sekä koulujen muu henkilökunta Ystävällisin terveisin, Pia Aaltonen Opetusjohtaja 3

4 TERVETULOA KOULUUN Oppivelvollisuus alkaa Oppivelvollisuuden suorittaminen aloitetaan pääsääntöisesti sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Poikkeustapauksissa lapselle voidaan myöntää lupa aloittaa koulunkäynti vuotta aikaisemmin tai myöhemmin. Kahta ensimmäistä kouluvuotta kutsutaan alkuopetukseksi, joka on jatkumo esiopetukselle. Keravalla opiskellaan pääsääntöisesti luokissa, joissa on yhtä luokkaastetta, mutta opiskelu voi tapahtua myös ikäsekoitteisissa ryhmissä, joissa on sekä ensimmäisen että toisen vuoden oppilaita. Opetussuunnitelma ohjaa opetusta Koulussa työskennellään koulun opetussuunnitelman mukaan. Opetussuunnitelmassa määritellään opetettavien aineiden tuntimäärät, sisällöt ja tavoitteet opetushallituksen hyväksymän peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja työskentelytavat, jotka pohjautuvat koulun toimintakulttuuriin. Koulu- ja luokkatilat sekä luokan oppilasmäärä vaikuttavat opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Opettajat Luokasta vastaa aina oma luokanopettaja kun taas esiopetuksessa ryhmässä on ollut useampi aikuinen jakamassa lasten huomiota. Luokkaa voivat opettaa myös koulun muut opettajat tai erityisopettaja. Joissain luokissa voi työskennellä myös koulunkäyntiavustaja. Oppilaaksi kasvaminen Ensimmäisinä kouluvuosina luodaan pohja myöhemmälle koulutielle ja keskitytään perustietojen ja -taitojen hankintaan. Lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan niin, että hänelle muodostuu myönteinen käsitys itsestään oppijana. Työskentelyssä painottuvat sosiaalisten taitojen kehittäminen ja kasvaminen ryhmän jäseneksi. Turvallisuus Lapsen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden takaaminen koulussa on ensiarvoisen tärkeää. Keravan koulut ovat mukana koulukiusaamista vähentävässä Kiva koulu - ohjelmassa. Lisäksi jokaisella koululla on oma toimintamalli, kuinka kiusaamista ehkäistään ja siihen puututaan. Kummioppilastoiminta, hyvä välituntivalvonta, turvallinen koulumatka, sosiaaliseen vuorovaikutukseen panostaminen sekä aikuisen tavoitettavuus lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta. 4

5 Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö kotien kanssa on onnistuneen koulutyön peruslähtökohta. Se edellyttää molemminpuolista sitoutumista asiaan. Vanhempien välinen verkottuminen ja yhteistyö koulun kanssa rikastuttavat parhaimmillaan koko luokkayhteisön toimintaa. Koulutulokkaiden huoltajille tarkoitettu vanhempainilta järjestetään tiistaina klo Keravan Keuda - talon Kerava - salissa, osoitteessa Keskikatu 3 a. Koulutulokkaat ovat tervetulleita mukaan. KOULUTULOKKAIDEN KOULUUN ILMOITTAUTUMINEN Sähköinen ilmoittautuminen Koulutulokkaiden sähköinen kouluun ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona Tämän oppaan mukana on lähetetty tiedote kouluun ilmoittautumisesta sekä huoltajatunnukset ja kirjautumisohjeet Wilma-järjestelmään, jonka kautta sähköinen ilmoittautuminen tapahtuu. Huoltajatunnukset toimivat vasta lähtien. Järjestelmään kirjautuminen ei onnistu ennen tätä päivämäärää. Ilmoittautuminen päättyy Ilmoittautuminen lomakkeella Jos huoltaja ei halua ilmoittaa lastaan kouluun sähköisesti Wilman kautta, hän voi toimittaa ilmoittautumislomakkeen Sampolan palvelukeskuksen Yhteispalvelupisteeseen, osoitteeseen Kultasepänkatu 7, mennessä. Ilmoittautumisia otetaan vastaan myös esiopetuspaikoissa. Ilmoittautumislomakkeen voi tulostaa Keravan internet-sivulta ajankohtaista, uutiset, kasvatus ja opetus. Lomakkeita saa myös kouluista, esiopetuspaikoista sekä Sampolan palvelukseskuksen Yhteispalvelupisteestä. Tieto koulupaikasta Päätös koulupaikasta postitetaan tuleville ensimmäisen vuosiluokan oppilaille siten, että postituspäivä on Päätös on perillä viimeistään viikon 18 aikana. Samassa yhteydessä toimitetaan kutsu koulun tutustumispäivään, joka on kaikissa kouluissa

6 OPPILAAKSIOTTO Ensisijainen oppilaaksiotto Perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppilaalle koulupaikan, joka on lähikoulu tai muu soveltuva paikka. Oppilaaksi ottamisen perusteiden mukaan tehdyn sijoittelun jälkeen lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi. Lähikouluksi voidaan osoittaa muukin kuin oppilaan asuinpaikkaa fyysisesti lähinnä oleva koulu. Keravan kaupungin alakoulut muodostavat yhden oppilaaksiottoalueen. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee johtosäännössä määrätty toimivaltainen viranhaltija. Koulutulokkaiden lähikoulun osoittamisen valmistelevat rehtorit yhdessä opetusjohtajan kanssa. Samalla määritellään koulutulokkaiden oppilaspaikkojen sijoittuminen kaupungissa. Ensisijaisen oppilaaksioton kriteerit Keravan kaupungin perusopetuksessa noudatetaan tärkeysjärjestyksessä seuraavia oppilaaksi ottamisen perusteita (Kasvatus- ja opetuslautakunta /118 ), joiden mukaan toimivaltainen viranhaltija osoittaa oppilaalle lähikoulun. Ensisijaisen oppilaaksioton kriteerit oppilaaksiottamiseen ovat seuraavat: 1. Lausuntoon perustuvat erityisen painavat terveydelliset tai oppilashuollolliset syyt Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen syy, jonka perusteella hänelle osoitetaan lähikoulu yksilöllisen arvioinnin perusteella. Huoltajan tulee toimittaa ilmoittautumisen yhteydessä opetusjohtajalle lääkärin lausunto, jos hakemuksen perusteena on terveydentilaan liittyvä syy, tai asiantuntijalausunto, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy. Syyn täytyy olla sellainen, joka suoraan vaikuttaa siihen, minkälaisessa koulussa oppilas pystyy opiskelemaan. 2. Oppilaan koulumatkan pituus Oppilaalle osoitetaan lähikoulu oppilaan ikä ja kehitystaso sekä koulumatkan pituus ja turvallisuus huomioiden. Lähikouluksi voidaan osoittaa muukin kuin oppilaan asuinpaikkaa fyysisesti lähinnä oleva koulu. Koulumatkan pituus mitataan ReittiGis -ohjelmalla. 3. Sisaruusperuste Oppilaan vanhempi sisarus käy asianomaista koulua. Sisaruusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos huoltaja ei sitä halua tai jos vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla. 6

7 Keskuskoulun musiikkiluokan oppilaaksiotto Oppilaaksiotto ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle tapahtuu soveltuvuuskokeen kautta. Soveltuvuuskokeen perusteella ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle otetaan 26 minimipistemäärän saavuttanutta oppilasta. Lisätietoa Keskuskoulun musiikkiluokasta löydät tämän oppaan sivuilta Erityisopetuksen ja valmistavan opetuksen oppilaaksiotto Erityisopetukseen ja valmistavaan opetukseen osoitetaan Keravalla asuvalle oppilaalle ensisijainen koulupaikka oppilaalle soveltuvasta lähimmästä tarkoituksenmukaisesta koulusta. RUOTSINKIELISEN OPETUKSEN OPPILAAKSIOTTO Ruotsinkielisen vuosiluokkien opetus järjestetään Keravalla Svenskbacka skolassa. Ruotsinkieliseen perusopetukseen otetaan oppilaat seuraavin kriteerein: 1. Keravalaisuus 2. Ruotsinkielisyys - Oppilaan äidinkieli, kotikieli tai ylläpitokieli on ruotsinkieli 3. Osallistuminen ruotsinkieliseen esikoulutoimintaan tai ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen - Oppilas voidaan ottaa ruotsinkieliseen perusopetukseen, jos hän on osallistunut ruotsinkieliseen esikoulutoimintaan tai ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen, vaikka hänen äidinkielensä, kotikielensä eikä ylläpitokielensä ei olisikaan ruotsinkieli. 7

8 Toissijainen oppilaaksiotto Huoltaja voi halutessaan hakea lapselle oppilaspaikkaa muusta, kuin tälle osoitetusta lähikoulusta. Tätä ns. toissijaijsta oppilaspaikkaa haetaan toimittamalla hakemus halutun toissijaisen koulun rehtorille, joka tekee päätöksen toissijaisesta oppilaaksi ottamisesta, jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen. Toissijaisen oppilaaksioton hakuohjeet ja hakulomake lähetetään huoltajille ensisijaisen oppilaaksioton päätöksen mukana. Koulutulokkaiden toissijainen hakuaika on Toissijaiset päätökset postitetaan Toissijaista oppilaaksi ottamista ei tehdä jos perusopetusryhmän koko on: vuosiluokilla 1 2 vuosiluokilla 3 6 vuosiluokilla oppilasta tai enemmän 28 oppilasta tai enemmän 23 oppilasta tai enemmän Yhdysluokilla noudatetaan samoja perusopetusryhmän enimmäiskokoja. Toissijainen koulu ei ole lain määrittämä lähikoulu, eli mahdollisista matkojen järjestämisistä ja matkakustannuksista vastaavat huoltajat. Poikkeuksena ovat ne oppilaat, joille myös lähikouluun syntyisi oikeus perusopetuslain mukaisiin koulumatkoihin kulloinkin voimassa olevien koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti. Toissijaisen oppilaaksioton kriteerit Toissijaisen haun kautta koulut voivat ottaa mahdollisesti vapaaksi jääneille oppilaspaikoille oppilaita seuraavien tärkeysjärjestyksessä olevien periaatteiden mukaisesti: 1. Oppilas asuu Keravalla 2. Sisaruusperuste Oppilaan vanhempi sisarus käy asianomaista koulua. Sisaruusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos huoltaja ei sitä halua tai jos vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla. 3. Oppilaan koulumatkan pituus Matka mitataan ReittiGis -ohjelmalla. 4. Arvonta Mikäli samat hakukriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita oppilaspaikkoja, oppilaat valitaan arpomalla. 8

9 Ruotsinkielisen opetuksen toissijaiset kriteerit (luokat 1 6) Rehtori voi ottaa yleisopetuksen oppilaan kouluun, mikäli ensisijaisten kriteerien täytyttyä koulussa on tilaa: - luokkakoko ei ylitä 26 oppilasta vuosiluokilla luokkakoko ei ylitä 30 oppilasta vuosiluokilla 3 6 Toisssijaisessa oppilaaksiotossa huomioidaan myös oppilaan kielitaito, joka voidaan tarvittaessa arvioida. Arvioinnin tarkoituksen on arvioida oppilaan kohtuulliset mahdollisuudet opiskella ruotsinkielellä. TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Vanhempainilta koulutulokkaiden huoltajille klo Keravan Keuda - talon Kerava - salissa, osoitteessa Keskikatu 3 a. Alakouluun ilmoittautuminen Wilman kautta Musiikkiluokan soveltuvuustestit pidetään viikoilla 6 ja 7 Musiikkiluokan ja Svenskbacka skolan oppilaaksiottopäätökset postitetaan viikolla 9. Muut oppilaaksiottopäätökset postitetaan Toissijainen haku Toissijaiset päätökset postitetaan Koulutulokkaiden tutustumispäivä on keskiviikkona

10 KESKUSKOULUN 1. VUOSILUOKAN MUSIIKKILUOKKA Painotettu musiikinopetus alkaa Keskuskoululla 1. vuosiluokalta lähtien. Syksyllä 2015 koulunsa aloittavat, vuonna 2008 syntyneet lapset voivat kouluun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittaa halukkuutensa pyrkiä musiikkiluokalle ja ilmoittautua soveltuvuustesteihin. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan opetustyössä etusijalla on perustietojen ja -taitojen oppiminen. Näin on myös musiikkiluokalla. Musiikki on muuta oppimista tukevaa ja integroituna painotetusti esillä myös muissa oppiaineissa. Oppilaille tarjoutuu myös ensimmäisestä luokasta lähtien esiintymismahdollisuuksia mm. musiikkiluokkien yhteiskonserteissa. Musiikkiluokkien tuntijako Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman tuntijaon mukaan koulut voivat omassa opetussuunnitelmassaan päättää luokilla yhden vuosiviikkotunnin ja vuosiluokan kohdalla kahden vuosiviikkotunnin käytöstä koulukohtaisesti. Musiikkiluokilla kaikki valinnaiset tunnit käytetään musiikin opetukseen. Lisäksi Keskuskoulun musiikkiluokilla musiikin opetukseen käytetään lautakunnan päätöksen mukaisesti yksi (1) vuosiviikkotunti enemmän kuin Keravan perusopetusta antavien koulujen vastaavilla vuosiluokilla. Vuosiviikkotunteja luokilla on 21h, josta 3h/ viikko musiikkia. Vuosiluokilla on oppitunteja 24h/viikko, josta 4h/viikko musiikin opetusta. 10

11 Musiikkiluokalle pyrkiminen Keravan Keuda-talon Kerava-Salissa järjestetään tiistaina klo tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan opiskelusta musiikkiluokilla sekä musiikkiluokkien toiminnasta yleensä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita sekä huoltajat että lapset. Oppilaaksiotto ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle tapahtuu soveltuvuuskokeen kautta (rytmikoe ym.). Soveltuvuuskoe järjestetään Keskuskoululla viikoilla 6 ja 7 ja siihen ilmoittaudutaan kouluun ilmoittautumisen ( ) yhteydessä. Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskoe alkaa yhteisellä ryhmäosiolla, jossa harjoitellaan testintapaisia tehtäviä ja lauletaan testilaulu. Varsinainen soveltuvuuskoe käsittää yksilötestin, joka sisältää yksinkertaiset rytmi- ja melodiatoistotehtävät, laulunäytteen sekä vapaaehtoisen soittonäytteen ja mahdollisesti lyhyen äänten erottelutehtävän. Yksilötestissä hakija laulaa laulun Jänis istui maassa. Testiaikataulut ilmoitetaan huoltajille henkilökohtaisesti. Soveltuvuuskokeen perusteella ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle otetaan 26 minimipistemäärän saavuttanutta oppilasta. Oppilaaksiottopäätökset postitetaan viikolla 9. 11

12 KOULUNKÄYNNIN ALOITUKSEN LYKKÄÄMINEN TAI AIKAISTAMINEN Koulun aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin Mikäli esikoulun opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja koulupsykologi arvioivat, että oppilaalla on tarvetta aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä myöhemmin, asiasta keskustellaan huoltajan kanssa. Huoltaja voi olla myös itse yhteydessä esikoulun opettajaan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajaan, jos hänellä on lapsen oppimiseen liittyviä huolia. Mikäli lapsen tutkimuksissa ja varhaiskasvatuksen arvioinnissa päädytään siihen, että oppilaan koulunkäynnin aloittamista lykätään vuodella, täytetään sitä varten hakemus. Huoltaja täyttää lykkäyshakemuksen. Hakemus toimitetaan yhdessä asiantuntijalausunnon kanssa Kasvatus- ja opetustoimeen opetuksen suunnittelijalle mennessä. Opetusjohtaja tekee päätöksen koulunkäynnin aloittamisesta vuotta säädettyä myöhemmin. Koulun aloittaminen vuotta säädettyä aikaisemmin Oppilaan kouluvalmiutta arvioidaan esiopetusvuoden aikana yhdessä huoltajien ja lapsen esiopettajan kanssa. Mikäli huoltaja ja lapsen esiopettaja päätyvät siihen, että lapsella on edellytyksiä aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä aiemmin, lapselle tehdään kouluvalmiusarvio. Ennen kouluvalmiusarvion tekemistä huoltajan tulee olla yhteydessä Kasvatusja opetustoimeen opetuksen suunnittelijaan. Tämän jälkeen huoltaja varaa ajan yksityiselle psykologille kouluvalmiusarvion tekemiseksi. Kouluvalmiusarvion kustannuksista vastaa huoltaja. Kouluvalmiutta arvioiva tutkimus toimitetaan Kasvatusja opetustoimeen opetuksen suunnittelijalle mennessä. Jos oppilaalla on edellytykset aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä aikaisemmin, opetusjohtaja tekee hänelle oppilaaksiottamispäätöksen ja osoittaa lähikoulun. 12

13 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Toiminnan järjestämisen lähtökohdat Keravalla kasvatus- ja opetustoimi järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa perusopetuslain mukaisesti. Sitä tarjotaan kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille, jotka vanhempien työn tai opiskelun vuoksi ovat yksin kotona. Toiminta-aika ja järjestäjät Iltapäivätoimintaa järjestetään lukuvuoden työaikojen mukaisina arkipäivinä (ma-pe), jotka päätetään vuosittain. Perusopetuslain mukaista toimintaa järjestävät perusopetus sekä Keravan seurakunta klo välisenä aikana. Lisätietoja saat varhaiskasvatuksen suunnittelijalta, Hannele Koskinen, tai puh Folkhälsan i Kervo rf järjestää ruotsinkielistä iltapäivätoimintaa Svenskbacka skolalla. Erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta päätetään tapauskohtaisesti. Lisätietoja saat opetuksen suunnittelijalta, Riitta Pennala, riitta.pennala@kerava.fi tai puh Iltapäivätoimintaan haku ja maksut Koululaisten iltapäivätoimintaan haetaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Haku tapahtuu Wilma-järjestelmän kautta. Ohjeet toimintaan hakemisesta sekä tieto hakuajasta ovat koulutulokaskirjeessä. Tuleville toisen vuosiluokan oppilaille tieto hakemisesta välitetään Wilma-järjestelmän kautta. Toimintaan hakemisesta tiedotetaan myös Kasvatus- ja opetustoimen internet-sivulla Toiminnan järjestämispaikat varmistuvat kokonaistarpeen mukaan. Kunta määrittelee missä toimipisteessä oppilaan iltapäivätoiminta järjestetään. Päätös koululaisten iltapäivätoiminnasta tehdään lukukaudeksi / lukuvuodeksi kerrallaan. Mikäli huoltaja pakottavasta syystä (esim. muutto, perhesyyt) sanoo iltapäiväpaikan irti, tulee irtisanominen tehdä kirjallisesti kuukautta ennen. Perusopetuslain mukaisen toiminnan ajalta 4 h, klo peritään 80 euroa/kk. 13

14 PERUSKOULUJEN TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA Lukuvuonna työpäiviä vähentää muuksi kuin lauantaiksi osuva loppiainen keskiviikko Työpäiviä on näin ollen yhteensä 189. Lauantaityöpäivä on Syyslukukausi Koulu alkaa tiistaina Syysloma maanantai perjantai Syyskauden päätöspäivä on lauantaina Joululoma sunnuntai sunnuntai Kevätlukukausi Talviloma (vko 8) maanantai 22.- perjantai Lukuvuoden päätöspäivä on lauantaina ENNEN KOULUN ALKUA Ennen koulun aloittamista lapsen kanssa olisi hyvä harjoitella seuraavia asioita itsenäinen pukeutuminen, wc:ssä käynti ja kotiavaimen käyttö omien henkilötietojen (nimi, osoite, puhelinnumero) opettelu omatoiminen ruokailu ja ruokailuvälineiden käyttö koulumatkan kulkeminen itsenäisesti, heijastimen käyttö koululaisen työvälineistä huolehtiminen koulurepun pakkaaminen edellisenä iltana kengännauhojen sitominen Koululaisena on tärkeää osata seuraavat asiat rohkeus kysyä, jos tarvitsee apua taito istua paikallaan ja keskittyä vähintään 15 min. yhteen asiaan kerrallaan oman vuoron rauhallinen odottaminen ohjeiden kuunteleminen ja noudattaminen omista tavaroista huolehtiminen koulupäivän aikana kouluun lähteminen ajoissa säännölliset rutiinit läksyistä huolehtimiseksi 14

15 OPETUSSUUNNITELMA Keravan kaupungin opetussuunnitelman tavoitteena on yhtenäistää perusopetusta Keravalla. Keravan opetustoimessa esiopetus, perusopetus ja toinen aste muodostavat jatkumon, jonka tavoitteena on avoimuus ja yhteistyö opetustyössä ja hallinnossa. Lisäksi koulut laativat kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta koulun opetussuunnitelman ja tarkentavat niissä mm. koulukohtaiset painotukset, valinnaisaineiden sisällöt ja muut tavoitteet. Opetussuunnitelma löytyy Keravan internetsivulta osoitteesta (palvelut -> kasvatus, opetus ja koulutus -> kasvatusja-opetustoimi -> opetussuunnitelmat). Lisäksi jokainen koulu on laatinut kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta koulun opetussuunnitelman ja tarkentanut niissä mm. koulukohtaiset painotukset, valinnaisaineiden opetuksen ja muut tavoitteet. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat löytyvät koulujen omilta kotisivuilta. TUNTIJAKO Keravan perusopetuksen kuntakohtainen tuntijako on laadittu valtioneuvoston hyväksymän tuntijaon pohjalta. Keravalla on haluttu tuntijaossa säilyttää koulukohtaiset painotusmahdollisuudet. Luokilla koulu voi päättää yhden vuosiviikkotunnin sijoittamisesta opetussuunnitelmassaan. Lisäksi taito- ja taideaineissa (musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta) koulu voi luokilla päättää yhden vuosiviikkotunnin käytöstä koulukohtaisesti. Peruskoulun oppiaineet luokilla äidinkieli ja kirjallisuus englannin kieli (A1-kieli, luokilla 3.-6.) matematiikka ympäristö- ja luonnontieto (luokilla 1. 4.) biologia ja maantieto (luokilla 5. 6.) fysiikka ja kemia (luokilla 5. 6.) uskonto/elämänkatsomustieto historia (luokilla 5 6.) taide- ja taitoaineet: musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. 4. luokalla alkava vapaaehtoisesti valittava A2-kieli Viikkotunnit eri luokka-asteilla luokat 20 h/vko luokat 23 h/vko luokat 26 h/vko 15

16 KIELIOHJELMA Kieliohjelman mukaan kaikki perusopetuksen oppilaat opiskelevat yhteisinä aineina englannin (alkaa 3. luokalla) ja ruotsin (alkaa 7. luokalla) kieltä. Näiden kahden pakollisen kielen lisäksi oppilailla on 4. luokalla mahdollisuus aloittaa vapaaehtoinen A2-kieli (ranska, saksa tai venäjä). Valinnan jälkeen kieltä opiskellaan perusopetuksen loppuun saakka ja aloitettua A2-kielen opiskelua ei voi ilman erityisen painavaa syytä keskeyttää. Seuraavan kerran kielivalintoja tehdään kahdeksannella luokalla, jolloin oppilas voi halutessaan aloittaa valinnaisen B2-kielen (ranska, saksa tai venäjä) opiskelun. OPPILAIDEN OSALLISUUS Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Oppilaat osallistuvat koulutyön ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen ikätasolleen sopivalla tavalla. Tavoitteena on luoda kouluun myönteinen, arvostava ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa oppilaat käyttävät luontevasti vastuutaan ja vapauksiaan. Yhdessä ja yksin toimimalla oppilas saa osallisuuden kokemuksia ja harjaantuu käyttämään erilaisia vaikuttamisen keinoja kouluyhteisössä. Koulun kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan, jolle valitaan hallitus. Oppilaskunnan tarkoituksena on lisätä oppilaiden osallisuutta ja ohjata oppilaita vaikuttamaan oman koulunsa asioihin. Oppilaskunnan tavoitteet kirjataan koulun toimintasuunnitelmaan. Oppilaat osallistuvat myös koulun eri juhlien suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen. Oppilaat voivat järjestää ohjelmaa ja tempauksia erilaisina koulun teemapäivinä ja osallistua päivänavausten pitämiseen. 16

17 USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUS PERUSOPETUKSESSA Keravalla uskonnon opetus järjestetään oppilaiden enemmistön uskontokunnan mukaisesti evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksena. Kaikki evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat osallistuvat tähän uskonnon opetukseen. Myös oppilas, joka ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, voi huoltajan ilmoituksen perusteella osallistua evankelis-luterilaiseen uskonnon opetukseen. Jos oppilas kuuluu ortodoksiseen kirkkokuntaan tai muuhun Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan, hänelle järjestetään oman uskontonsa opetusta, jos vähintään kolmen oppilaan huoltaja pyytää sitä. Vähintään kolmelle (kaikista Keravan perusopetuksen oppilaista) uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, jotka eivät osallistu evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen, järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta. Lisätietoja uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta saa oman koulun rehtorilta. Syyslukukauden alkaessa täytetään tarkempi lomake uskontotunneille osallistumisesta. Uskonnon opetuksen luonne Uskonnon opetusta säätelevät valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja kuntakohtainen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman perusteiden mukainen uskonnon opetus ei ole perustuslain 11 :ssä tarkoitettua uskonnon harjoittamista. Uskonnon opetukseen sisältyy olennaisena osana oman uskonnon tuntemus ja uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin. Koulun uskonnolliset tilaisuudet Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päiväavauksia. Oppilasta ei voida velvoittaa vastoin hänen huoltajansa tahtoa osallistumaan jumalanpalvelukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen. Oppilaalle, joka ei osallistu koulun järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin, järjestetään muuta korvaavaa toimintaa Koulun juhlat Suomalaisella koululla on useita perinteisiä juhlia. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria eikä niitä esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren (esim. jouluvirsi, suvivirsi) laulamisen johdosta voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina. 17

18 OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan monipuolisella arvioinnilla on keskeinen rooli oppimistapahtumassa. Oppilaan arvioinnin tulee tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla. Arvioinnin kohteina ovat oppilaan oppimistulosten lisäksi hänen työskentelytaitonsa ja oppimisprosessi. Arviointi ei ole vain erillinen jakson tai lukukauden loppuun sijoittuva tilanne vaan se kytketään osaksi koko oppimistapahtumaa. Opintojen aikana luokilla oppilasta arvioidaan lukuvuodessa vähintään kolme kertaa. Oppilaat saavat lukuvuositodistuksen ja yhden välitodistuksen. Tämän lisäksi koulut voivat päättää kolmannen arviointimuotonsa. Arviointimuotoja voivat olla esimerkiksi arviointikeskustelu, kirjallinen palaute, arviointi-ilta, portfoliot tai oppilas-opettaja -keskustelu. Vuosiluokilla käytetään sanallista arviointia. Vuosiluokilla annetaan numeroarviointi, paitsi käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan myös luokilla sanallisena. Työskentelytaidot Vuosiluokilla työskentelytaitoja arvioidaan kirjallisesti lukuvuositodistuksen yhteydessä. Jotta työskentelytaitoja voidaan kehittää vuoden aikana, palautetta taidoista annetaan todistuksen lisäksi myös kirjallisesti tai suullisesti. Käyttäytyminen Vuosiluokilla käyttäytymistä arvioidaan kirjallisesti lukuvuositodistuksen yhteydessä. Palautetta käyttäytymisestä annetaan todistuksen lisäksi joko suullisesti tai kirjallisesti tarpeen mukaan. Oppilaan itsearviointi Oppilaan itsearviointi on keskeinen osa koulun arviointijärjestelmää. Oppilasta ohjataan itsearviointitaitoihin oppilaan edellytysten mukaisesti. Aluksi keskitytään oppilaalle käsitteellisesti helppoihin arvioinnin kohteisiin. Vähitellen oppilasta ohjataan itsearvioimaan yhä laajemmin omaa oppimisprosessiaan ja työskentelytaitojaan, omien tavoitteidensa asettelua ja niiden saavuttamista sekä käyttäytymistään. Kykyä itsearviointiin pyritään kehittämään esim. ohjauskeskustelujen, erilaisten itsearviointilomakkeiden, jaksotiedotteiden, oppimispäiväkirjojen tai portfolioiden avulla. Oppilaan tekemistä itsearvioinneista keskustellaan hänen kanssaan arviointikeskusteluissa. Niitä voidaan käyttää myös yhteisissä keskusteluissa vanhempien kanssa. 18

19 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kotien kanssa tehtävä yhteistyö perustuu näkemykseen jaetusta vastuusta kodin ja koulun välillä. Koulu tukee vanhempien ensisijaista vastuuta lasten kasvatuksesta. Varhaiskasvatuksessa alkanut yhteistyö huoltajien kanssa jatkuu lapsen aloittaessa koulunkäynnin. Koulut kuvaavat lukuvuosisuunnitelmissaan oman tapansa hoitaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että opettajalla on koulun alkaessa tarpeeksi tietoa oppilaista, jotta oppilaan kasvua ja oppimista pystytään tukemaan heti koulun alusta alkaen. Lapsen varhaiskasvatuksessa laadittu esiopetussuunnitelma (LEOPS) siirtyy huoltajien luvalla alkuopetuksen opettajan käyttöön. Kodin ja koulun yhteistyön muotoja voivat olla esim. kolmikantakeskustelut, huoltajien ja opettajien henkilökohtaiset tapaamiset, vanhempainillat, koulun juhlat, tapahtumat ja retket, tutustuminen vanhempien työhön tai koti- ja kouluyhdistykset sekä luokkatoimikunnat. Joskus tarvitaan moniammatillista yhteistyötä perheiden kanssa lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Yhteydenpito kodin ja koulun välillä Koululla on velvollisuus luoda yhteistyön edellytyksiä hyvän tiedottamisen avulla. Koulu tiedottaa huoltajille koulun toiminnasta ja mahdollisuudesta osallistua toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Näin huoltajat voivat vaikuttaa koulun kehittämiseen. Keravalla on käytössä Wilma-ohjelma kodin ja koulun yhteistyöhön. Wilma on koululaisen sähköinen reissuvihko. Ohjelman avulla huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia, tarkastella ja antaa selvityksiä oppilaan poissaoloista, olla yhteydessä kouluun ja lukea koulun tiedotteita. Wilma toimii kaikilla yleisimmillä selaimilla. Ohjelman käyttö on turvallista eikä käyttäjän koneeseen tarvitse erikseen asentaa mitään. Kouluilla toimii oppilaiden vanhempien muodostamat koti- ja kouluyhdistykset. Yhdistysten tavoitteena on edistää kodin ja koulun välistä yhteistoiminta sekä tukea lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. 19

20 OPPILAASTA PIDETÄÄN HUOLTA Tuen portaat Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jaettu kolmeen portaaseen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki Yleinen tuki on osa jokapäiväistä kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Yleiseen tukeen kuuluu mm. seuraavat tukimuodot: Joustavat opetusjärjestelyt Tukiopetus Opetuksen eriyttäminen Osa-aikainen erityisopetus Ohjauksellinen tuki Vuosiluokkiin sitomaton opetus Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Kodin ja koulun yhteistyö Oppilashuolto Iltapäiväkerho- ja kerhotoiminta Oppimissuunnitelma tarvittaessa Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle yhteistyössä vanhempien kanssa tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. 20

21 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen antaminen edellyttää opetusjohtajan tekemää kirjallista päätöstä. Päätös tehdään pedagogisen selvityksen ja mahdollisten asiantuntijalausuntojen perusteella. Erityisluokalla opiskeleminen, oppimäärän yksilöllistäminen ja pidennetty oppivelvollisuus edellyttävät erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätöksellä opiskelevalle oppilaalle laaditaan HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, yhteistyössä huoltajien kanssa. Erityisen tuen piiriin hakeutuminen Kouluun ilmoittautumislomakkeessa on kohta, johon huoltajat voivat merkitä mahdollisen tuen tarpeen. Lomakkeeseen voi kirjoittaa tärkeimmät tiedot tuen tarpeesta, mutta tutkimuslausuntoja ei liitetä ilmoittautumislomakkeeseen. Huoltajat toimittavat kaikki oppilasta koskevat erityistä tukea koskevat lausunnot opetuksen suunnittelija Riitta Pennalalle viimeistään mennessä tai heti tutkimusten valmistuttua joko postitse osoitteeseen Keravan kaupunki, Kasvatus - ja opetustoimi, Opetuksen vastuualue, PL 123, Kerava) tai tuomalla ne Sampolan palvelukeskukseen osoitteeseen Sampolan palvelukeskus, Kultasepänkatu 7). Lausunnot tulee jättää suljetussa kuoressa Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteeseen ja laittamalla kuoreen merkintä Kasvatus- ja opetustoimi/riitta Pennala. Lausunnot voi toimittaa myös varhaiskasvatuksen erityisopettajalle. 21

22 Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluvat oppilashuollon palvelut, opetuksen sisällöt ja menetelmät, koko koulua koskeva turvallisuus, oppilashuoltosuunnitelman laatiminen, tiimitoiminta, yhteistyö eri tahojen kanssa sekä huoltajien ja oppilaiden kanssa tehtävä yhteistyö ja osallistaminen. Yhteisöllinen oppilashuolto kuuluu kaikille koulun aikuisille, ja sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa esimerkiksi koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa. Yhteisöllisen oppilashuoltoyhmän kokoontumisista ja toiminnasta vastaa koulun rehtori. Ryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi erityisopettaja, psykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, turvallisuusvastaava, oppilaskunnan ohjaava opettaja ja oppilaitten edustaja. Tarvittaessa oppilashuoltotyöhön voi osallistua myös koululääkäri, lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja opettajien edustaja. Yläkoulussa oppilashuoltoryhmään voi kuulua lisäksi opinto-ohjaaja. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Konsultaatioryhmä Opettaja vie oppilaasta heränneen huolen yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa nimettömänä koulun konsultaatioryhmään, johon kuuluvat koulun rehtori, koulukuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja. Konsultaatioryhmästä oppilas ohjataan yksilökohtaiseen oppilashuoltoon tai pedagogisen tuen ryhmään, riippuen esille nousseen huolen laadusta. Opettaja voi konsultoida oppilashuollon henkilöä ilman oppilaan henkilötietoja myös muulla tavoin. Pedagogisen tuen ryhmä Jos konsultaatioryhmä arvioi, että oppilas tarvitsee yksittäisen oppilashuollon lisäksi tai siitä riippumatta suunnitelmallisia yleisen tuen tukitoimia tai tehostetun tai erityisen tuen päätöstä, ohjataan oppilaan asia pedagogisen tuen ryhmään yhteistyössä huoltajien kanssa. Tehostettua tukea varten oppilaasta laaditaan pedagoginen arvio ja erityistä tukea varten pedagoginen selvitys. Rehtori tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta ja allekirjoittaa pedagogiset selvitykset. Muut ryhmään osallistuvat henkilöt ovat niitä, joiden työtehtäviin tuen suunnitteleminen kuuluu. 22

23 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisessa oppilashuollossa autetaan yksittäistä oppilasta. Oppilaan tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tarvittaessa tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Kokoontumisesta laaditaan oppilashuollon kertomus. Ryhmä kokoontuu oppilaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella, ja lähtökohtaisesti huoltaja ja oppilas osallistuvat kokoontumiseen. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai koulukuraattorin kansa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa keskustelumahdollisuus järjestetään samana tai seuraavana koulun työpäivänä. Kiireellisyyden arvioi oppilashuollon asiantuntija. Tarvittaessa myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella järjestetään oppilaalle mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun. Näkö- ja liikuntavammaiset oppilaat Näkö- ja liikuntavammainen nuori käy yleensä koulua tavallisessa luokassa. Opiskelun tueksi hän voi anomuksesta saada tarvittavia apuvälineitä tai huoltajat voivat anoa asiantuntijalausunnon perusteella avustajaa. Oppilashuollon henkilöstö Oppilashuollon työntekijöiden työ painottuu ennaltaehkäisyyn sekä kasvua, kehitystä ja oppimista estävien tekijöiden varhaiseen tunnistamiseen, puuttumiseen ja auttamiseen. Koulukuraattoriin, psykologiin ja kouluterveydenhoitajaan voi olla yhteydessä oppilas itse, vanhemmat, opettaja tai joku muu oppilaan tilanteesta huolestunut henkilö. Työskentely tapahtuu tapaamalla oppilasta ja tarvittaessa perhettä, yhteistyössä opettajien kanssa. Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Työntekijät voivat myös auttaa, tukea ja ohjata koulun ulkopuolisen avun ja tuen hankkimisessa oppilaalla tai perheelle. Tarvittaessa oppilashuolto työskentelee myös oppilasryhmien ja luokkien kanssa. Koulukuraattori Koulukuraattori on koulussa toimiva sosiaalityön ammattilainen, jonka tehtävänä on tukea oppilaiden koulunkäyntiä sekä sosiaalista hyvinvointia kouluyhteisössä. Oppilaisiin liittyvät huolen aiheet voivat liittyä esimerkiksi koulunkäyntivaikeuksiin (luvattomat poissaolot, kiusaaminen, vaikeudet luokkakavereiden kanssa), kotiin, vapaaaikaan tai päihteiden käyttöön. 23

24 Psykologi Psykologi tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä sekä edistää oppilaiden psyykkisen hyvinvoinnin toteutumista kouluyhteisössä. Oppilaisiin liittyviä huolen aiheita voivat olla esim. erilaiset oppimiseen, psyykkiseen kasvuun, ihmissuhteisiin ja mielialaan (kuten ahdistus, jännitys, pelot) liittyvät asiat. Psykologi antaa konsultaatio- ja keskustelutukea lapselle ja huoltajalle. Lisäksi psykologi tekee oppimis- ja keskittymiskykyyn liittyviä tutkimuksia. Näistä sovitaan yhteistyössä kodin ja koulun kanssa ja edellytyksenä on, että oppilaalla on käytössä koulun muita tukitoimia (tukiopetus, erityisopettajan antama tuki, oppimissuunnitelma). Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tarkoituksena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, juurruttaa heihin terveet elämäntavat ja luoda perusta aikuisiän terveydelle. Kouluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista lasten ja nuorten terveydenhuoltoa, joka kattaa kaikki ikäluokat koko kouluajan. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveystarkastukset ovat kouluterveydenhuollon keskeinen työmuoto, jonka tarkoituksena on tukea koululaisen tervettä kasvua ja kehitystä, arvioida terveyttä ja hyvinvointia, löytää riskit ja poikkeamat ja ohjata tarvittaessa hoitoon. Kouluterveydenhuoltotyö on osa oppilashuoltoa ja se toimii kiinteässä yhteydessä muun oppilashuollon kanssa. Tavoitteena on tarvittaessa tehdä kouluun tullessa henkilökohtainen kouluterveydenhuollon suunnitelma, joka on neuvolaterveydenhuollon suunnitelman jatke. Neuvolassa aloitettu lapsen terveyskertomus siirtyy kouluterveydenhuoltoon lapsen aloittaessa koulun. Asetuksen mukaisesti 1., 5. ja 8. luokalla on ns. laaja-alainen terveystarkastus joka sisältää sekä terveydenhoitajan että lääkärin tekemän tarkastuksen ja huoltajan osallistumisen tarkastukseen. Ns. kouluuntuloterveystarkastus ensimmäisen luokan oppilaalle (terv.hoitajan osuus laaja-alaisesta terveystarkastuksesta) tehdään Keravalla ensisijaisesti kouluuntulokesänä ja viimeistään syyslomaan mennessä. 24

25 Yläasteelle siirtyvien (7.lk) terveystarkastuksia tehdään jo kesällä ja syyslukukauden aikana ja huoltajan osallistumista siihen toivotaan (asetuksen soveltamisohjeen mukainen sovellus Keravalla). Edellä mainituista terveystarkastuksista informoidaan kouluun tulevien ilmoittautumispäivänä sekä kouluun tutustumispäivänä. Vanhemmat tilaavat itse lapsen / nuoren terveystarkastusajan tulevan koulun terveydenhoitajalta tutustumispäivän jälkeen toukokuussa kesän tarkastuksiin tai heti koulun alettua elokuussa. Välivuosien (2,3,4,6,9 lk) terveystarkastukset tekee terveydenhoitaja. Muut somaattiset sairaudet kuuluvat omalääkärin vastuualueeseen. Koulupäivän aikana sairastuneille annetaan ensiapu ja äkillistä lääkärin hoitoa tarvitsevat ohjataan päivystykseen. Lapsen tai nuoren sairastuessa tai tapaturman sattuessa kotona ja vapaa-ajalla ensisijainen hoitopaikka on terveyskeskuksen päivystys. Lisätietoja kouluterveydenhuollosta antaa osastonhoitaja Heli Hämäläinen, heli.hamalainen@kerava.fi puh Hammashuolto Peruskoululaiset kutsutaan tarkastukseen 1., 3., 5. ja 8. luokalla. Yksilöllisen hoidontarpeen arvioinnin pohjalta hammaslääkäri voi tarkastaa lapsen hampaat vuosittain tai useammin. Oikomishoidon tarve arvioidaan koululaisen hammastarkastusten yhteydessä vuosittain. POISSAOLO KOULUSTA Huoltaja on velvollinen ilmoittamaan kouluun, mikäli oppilas joutuu olemaan pois koulusta sairauden tai muun syyn vuoksi. Poissaolon aikana tekemättä jääneistä tehtävistä oppilas voi ottaa vanhempiensa avustuksella päivittäin selvää luokkatoverilta tai opettajalta. Jos oppilas joutuu lähtemään kotiin kesken koulupäivän, on siihen saatava lupa luokanopettajalta tai terveydenhoitajalta. Tällöin poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle. Muun syyn kuin sairauden vuoksi, oppilas voi olla poissa vain opettajan tai koulun rehtorin luvalla. Oppilas ja huoltajat itse vastaavat lomamatkoista aiheutuvien poissaolojen aikana tapahtuvasta opintojen etenemisestä. Näistä poissaoloista ei tule aiheutua tukiopetustarvetta. 25

26 KOULURUOKAILU Kouluruokailu kuuluu oleellisena osana koulun opetus- ja kasvatustehtävään. Sen tavoite on kehittää maku-, tapa- ja ruokatottumuksia sekä tutustuttaa suomalaiseen ja kansainväliseen ruokakulttuuriin. Koulujen ruokalistat suunni-tellaan monipuolisiksi ja ravitsemuksellisesti täysipainoisiksi vuodenajan vaihtelut huomioiden. Lounas tarjotaan koulupäivinä klo välillä. Ateriaan kuuluu lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, ruokajuoma, leipä ja levite. Erityisruokavaliot toteutetaan lääketieteellisistä syistä, ja niiden oikea ja turvallinen toteutus edellyttää täsmällistä tietoa ruokailijan ruokavaliosta. Erityisruokavaliolomake löytyy Keravan kotisivulta Erityisruokavaliot TAPATURMAVAKUUTUS Keravan kaupunki on ottanut tapaturmavakuutuksen kaikille peruskoulua käyville keravalaisille oppilaille. Vakuutusturva koskee varsinaista kouluaikaa ja koulumatkaa välittömästi koulun ja kodin välillä sekä myös lukuvuosisuunnitelmaan merkittyjä opinto- ym. retkiä. Huom. Vakuutusturva ei kata vapaa-aikaa. Vakuutus korvaa vain tapaturman aiheuttamat hoitokulut, esinevahinkoja ei korvata. KOULUKULJETUS Kaupunki järjestää kaikkien sellaisten kaupungin peruskoulua käyvien oppilaittensa kuljetuksen, joilla perusopetuslain 32 :n mukaan on oikeus kunnan järjestämään oppilaille maksuttomaan kuljetukseen. Kaupungilla on lakisääteinen koulukuljetusten järjestämisvelvollisuus, mikäli peruskoulun oppilaan koulumatkan pituus on yli 5 km. Lakisääteisten kuljetusten lisäksi Keravan kaupunki järjestää kuljetuksen luokan oppilaille, joiden koulumatka heille määriteltyyn lähikouluun on yli 3 km. Erityistapauksissa koulukuljetuksen tarve harkitaan yksilöllisesti asiantuntijalausuntojen perusteella. Kuljetus järjestetään kaupungin kustantamana pääsääntöisesti yleistä kulkuneuvoa käyttäen tai erityisistä syistä kaupungin erikseen järjestämällä kulkuneuvolla. Koulukuljetusta anotaan lähettämällä koulukuljetushakemus Kasvatus- ja opetustoimeen, PL 123, KERAVA. Kuljetusoikeutta koskeviin kysymyksiin vastaa kasvatus- ja opetusviraston taloussihteeri, puh Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää mahdollisista muista etuisuuksista. Oppilaan käydessä huoltajan anomuksesta koulua muussa kuin kaupungin oppilaalle osoittamassa lähikoulussa, esimerkiksi musiikkiluokalla, koulukuljetusta ei järjestetä eikä korvata. Myöskään Keravalla opiskelevien vieraskuntalaisten koulumatkoja ei järjestetä eikä kustanneta, vaikka kilometrirajat ylittyisivät. Perusopetuslain mukaan erityisopetukseen siirrettyjen koulukuljetus järjestetään yksilökohtaisesti. Koulun järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulumatkan aikana. 26

27 VALMISTAVA OPETUS Perusopetuksen valmistava opetus on tarkoitettu ulkomaalaistaustaiselle oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei ole riittävä yleisopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Luokkien 1-6 valmistavaa opetusta annetaan Killan koulussa ja Keravanjoen koulussa. Luokkien 7-9 valmistavaa opetusta annetaan Sompion koulussa. Opetuksen kesto on noin yksi vuosi. Valmistava opetus on suomi toisena kielenä -opetusta. Oppilas opiskelee eri oppiaineita soveltuvin osin opetussuunnitelmaa noudattaen. Valmistavan opetuksen tavoitteena on oppia suomen kieltä, edistää oppilaan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Oppilaalle tehdään opetussuunnitelman mukainen henkilökohtainen opinto-ohjelma, jota päivitetään opiskelun aikana. Opiskelu erityisesti yleisopetuksen taito- ja taideaineiden ryhmissä aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilas siirtyy kokonaan ikätasonsa mukaiseen yleisopetuksen ryhmään, kun hänen suomen kielen taitonsa on sellaisella tasolla, että opiskelu yleisopetuksessa onnistuu. SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUS Oppilaat, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen, opiskelevat suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä - oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Koulu arvioi oppilaan suomen kielen taidon. Myös paluumuuttajaoppilaat ja kaksikielisten perheiden lapset, joiden virallinen äidinkieli on suomi, voivat opiskella suomea toisena kielenä. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osaalueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. 27

28 OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS Maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat on saada oman äidinkielen opetusta, jos opetusta on päätetty järjestää kyseisessä äidinkielessä ja jos tarvittava määrä oppilaita ilmoittautuu opetukseen. Maahanmuuttajien äidinkielen ja vieraan kielen ylläpito-opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta ilmoittautumisen jälkeen oppilaalta edellytetään säännöllistä osallistumista oppitunneille. Opetusta on kaksi oppituntia viikossa. Opetus tapahtuu aamuisin ennen koulutuntien alkua tai iltapäivisin koulutuntien jälkeen. Opetus on oppilaalle maksutonta. Huoltaja vastaa mahdollisista kuljetuksista ja matkakustannuksista. Suomalaiset paluumuuttajaoppilaat ja ulkomailta adoptoidut lapset voivat osallistua maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen ryhmiin ylläpitääkseen ulkomailla opittua kielen taitoaan KOULUSANASTO Alakoulu käsittää peruskoululuokat 1 6. Alakoulussa opettajina toimivat pääasiassa luokanopettajat. Erityinen tuki Mikäli yleinen, kaikille lapsille kohdistuva tuki tai tehostettu tuki ei ole riittävää oppilaan koulun käynnin onnistumiseksi, hänelle on oikeutettu erityiseen tukeen. Erityistä tukea varten tehdään pedagoginen selvitys. Päätöksen erityisen tuen aloittamisesta tekee opetusjohtaja pedagogiseen selvitykseen (ja mahdollisiin asiantuntijalausuntoihin) perustuen. Erityistä tukea voidaan antaa yleisopetuksessa muun opetuksen yhteydessä, osittain integroituna yleisopetuksen ryhmässä tai erityisluokissa tai -kouluissa. Erityisluokanopettaja opettaa oppilaita pienemmässä ryhmässä, erityisluokalla tai -koulussa. Erityisopettaja tai laaja-alainen erityisopettaja opettaa tukea tarvitsevia oppilaita osa-aikaisesti muun opetuksen ohessa. Eriyttäminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset. Eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Eriyttämistä voidaan toteuttaa mm. vaihtelemalla opiskelun laajuutta ja syvyyttä tai etenemisnopeutta. Eriyttäminen voi kohdistua esim. opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin, koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Esiopetus Esiopetusta annetaan oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna ja se on maksutonta. Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lasten oppimisedellytyksiä. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta ja vanhemmat ratkaisevat lapsen osallistumisen esiopetukseen. 28