Kosti Laitinen Sotakorvausvenäjää ajettiin Suomen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kosti Laitinen Sotakorvausvenäjää ajettiin Suomen"

Transkriptio

1 4 Artikkeli Kosti Laitinen Sotakorvausvenäjää ajettiin Suomen kouluihin Jatkosodan jälkeen venäjästä tehtiin viiteentoista oppikouluun pakollinen ensimmäinen vieras kieli. Miten tämä kielipakko syntyi?? Heti toisen maailmansodan jälkeen suuri määrä maamme oppikoululaisia joutui nielemään sotakorvausvenäjäksi kutsumani pakon opiskella venäjän kieltä oppikoulussa ensimmäisenä vieraana kielenä. Poliittisia tai muita vastustajia hankkeelle ei silloin ilmaantunut. Mutta kenen aloitteesta sodan jälkeen moniin oppikouluihimme määrättiin pakolliseksi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi venäjä? Perustutkimusta tai yleiskuvausta aiheesta ei ole, ja varsinaista aloitteentekijää on vaikea löytää. Arkistolähteistä selviää, miten hanketta valmisteltiin ja pantiin täytäntöön vuosina J.K. Paasikiven hallitus päätti istunnossaan asettaa venäjänkielen komitean, jonka tehtävänä pöytäkirjan mukaan oli ryhtyä harkitsemaan, kuinka elpyvä venäjänkielen harrastus olisi ohjattava suunnitelmallisesti. Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professorin Jalo Kaliman puheenjohdolla toiminut kahdeksanhenkinen komitea sai tehtäväkseen selvittää esimerkiksi oppikirjakysymystä ja opetusoloja. Paasikiven hallitus lähti nopeasti liikkeelle. Vasta kolme kuukautta oli kulunut Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmitusta välirauhasta. Venäjän kielen opettamistarve otettiin esille poikkeuksellisen korkealla poliittisella tasolla, sillä oppikoulujen lukusuunnitelmista annetun asetuksen mukaan valtion oppikouluissa Kosti Laitinen.indd :02:17

2 Artikkeli 5 vieraiden kielten opetuksessa noudatettavasta järjestyksestä päättäminen kuului opetusministeriön toimivaltaan. Asettaessaan komitean valtioneuvosto ryhtyi siis ehkä hieman arkaluontoiseksi koetun ratkaisun poliittiseksi selkänojaksi. Menettely vaikuttaa enemmän poliittiselta tarkoituksenmukaisuudelta kuin virallisena perusteena mainitun elpyvän venäjän kielen harrastuksen tarpeista huolehtimiselta. Missä ajatus venäjän kielen opettamisesta syntyi? Pakkovenäjää on yleisesti liikkeellä olleissa käsityksissä perusteltu välirauhansopimuksella. Välirauhan sopimukseenhan kuului kohta, että muutamissa Suomen kouluissa piti olla ensimmäisenä vieraana kielenä venäjä, totesi esimerkiksi Lappeenrannan lyseon, jossa venäjää opetettiin, aikaisempi rehtori Matti Strengell koulun pitkäaikaisen venäjän lehtorin Anna Wolkoff-Nissisen elämää käsittelevässä muistelokirjassa. Itse välirauhansopimuksessa eikä myöskään sen liitteissä ole asiasta mainintaa. Tietysti valvontakomission suunnalta oli saatettu vapaissa keskusteluissa kertoa venäjän opettamisen hyödyllisyydestä kansojen välisen ystävyyden edistäjänä, mutta tästä ei ole jäänyt mainintoja suomalaisiin arkistolähteisiin. Suomessa välirauhan jälkeisessä tilanteessa oli varmasti herkkyyttä miellyttää Neuvostoliittoa ja osoittaa, että politiikan suunta oli kääntynyt. Ajatus pakkovenäjän opettamisesta saattoi olla myös sisäsyntyistä suomalaista perää. Tälloin luontevia aloitteentekijöitä olisivat olleet Suomi Neuvostoliitto-Seura sekä äärivasemmiston SKP ja SKDL. Suomi Neuvostoliitto-Seuran keskusjohtokunta käsittelikin venäjän kielen opetusta ensimmäisen kerran jo Silloin keskusjohtokunta lähetti hallituksen asettamassa venäjänkielen komiteassakin istuneen maisteri H. J. Viherjuuren muistion venäjän opiskelun suunnitelmallisesta järjestämisestä seuran omalle toimikunnalle, joka valmisteli Neuvostoliittoa tutkivaa, siitä tiedottavaa ja venäjän kielen asiaa edistävää instituuttia. Tämän jälkeen SN-seuran keskusjohtokunta ei käsitellyt venäjän kielen opettamista ennen kuin helmikuussa 1947, jolloin aiheena oli seuran oma kielikurssitoiminta. Samalla todettiin, että venäjän kielen opiskelun lisäämiseksi oppikouluissa olisi seuran ensi syksyksi kehitettävä erikoinen propagandakampanja. Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) keskeisten elimien pöytäkirjoista ei vuosilta löydy asiaan liittyvää mainintaa. Heti välirauhan jälkeen nimitetyssä Urho Castrénin hallituksessa ( ) ei vielä ollut yhtään SKDL:n ministeriä. Ja seuraavassa, J.K. Paasikiven hallituksessa ( ) oli vain yksi SKDL:n ministeri, Yrjö Leino sosiaaliministeriössä. Huolimatta hallituksensa joulussa 1944 asettamasta komiteasta, pääministeri J. K. Paasikivi ei päiväkirjassaan mainitse mitään venäjän opettamisesta. Keväällä 1945 hallituksen muodostamisvaiheessa Paasikivi kuitenkin pohdiskeli päiväkirjassaan, miksi kommunistit halusivat opetusministerin paikan. Selitykseksi hän totesi, että olisi saatava toinen henki nimenomaan ajattelutavassa Neuvostoliittoon nähden. Nykyisin on meillä vihamielinen henki Venäjään nähden jo lapsuudesta alkaen. Siihen olisi saatava muutos. Maaliskuun 1945 eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa muodostetun Paasikiven johtaman uuden hallituksen opetusministeriksi tuli SKDL: n Johan Helo, ja samasta puolueesta tuli neljä muuta ministeriä. komitea esittää opettajien pikavalmistusta Professori Kaliman johtama venäjänkielen komitea lähetti opetusministeriölle venäjän opettajapulaa käsittelleen mietinnöksi nimetyn kirjelmän. Komitean mielestä venäjän taito oli tullut välttämättömäksi valtiollisten olosuhteitten muututtua, ja harrastus venäjän opiskeluun oli herännyt sangen laajoissa Kosti Laitinen.indd :02:17

3 6 Artikkeli kansalaispiireissä. Mutta opetustarpeen tyydyttämisen esteenä oli opettajapula. Kirjelmä sisältää suunnitelman venäjän opettajien pikavalmistuskurssista. Mahdolliset opettajiksi pikavalmistettavat voisivat olla esimerkiksi vain lukiokurssin suorittaneita venäjänkieltä käytännöllisesti osaavia henkilöitä. Kurssin ohjelmassa olisi luentoja ja harjoituksia yhteensä 68 tuntia. Kurssin kustannusarvio oli markkaa, ja kurssin toimeenpanijoiksi ehdotettiin komitean puheenjohtajaa prof. Jalo Kalimaa sekä neljää muuta komitean jäsentä. kohteena suuret kaupungit ja itäraja Vain pari päivää komitean kirjelmän jälkeen helmikuun lopulla 1945 kouluhallitus lähetti opetusministeriölle suunnitelmansa Muutoksia vieraiden kielten asemaan oppikoulujen lukusuunnitelmissa. Kouluhallituksenkin mielestä suurimman vaikeuden oppikoulujen kieliohjelman muuttamiseen aiheutti venäjän kielen opettajapula. Kouluhallitus esitti, että venäjä tulisi muutamissa oppikouluissa olemaan pakollinen ensimmäinen vieras kieli. Lisäksi mahdollisuus venäjän opiskeluun tulisi olla kaikissa täysiluokkaisissa valtion poika-, tyttö- ja yhteislyseoissa. Kouluhallituksen ilmoituksen mukaan venäjää opetettiin jo silloin, siis lukuvuonna , ensimmäisenä vieraana kielenä Helsinkiin evakuoidussa Viipurin kaksoisyhteislyseossa, Haminan yhteislyseossa ja Joensuun lyseossa. Kouluhallitus totesi myös, että muillekin kouluille voidaan myöntää oikeus vaihtaa saksa tai englanti venäjään. Venäjänkielen komitea otti kantaa kouluhallituksen esitykseen toukokuussa 1945 ja ilmoitti haluavansa lisätä niiden koulujen lukumäärää, Pikakurssit eivät tuoneet päteviä venäjän opettajia. joissa venäjä tulisi pakolliseksi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Tällaisiksi kouluiksi komitea halusi valittaviksi Helsingin suomalaisen ja ruotsalaisen normaalilyseon sekä noin kymmenen muuta maan oppikoulua, jolloin tulisivat kysymykseen maan suurimmat ja itärajan läheisyydessä olevat kaupungit. Komitean suunnittelema venäjän opettajien pikakurssittaminen toteutettiin, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Kouluhallitus joutui vuoden 1945 lopulla ilmoittamaan opetusministeriölle, ettei pikakurssilta oltu saatu vähänkään päteviä henkilöitä opettamaan venäjää, ainakaan pääkielenä. Komitean työn konkreettiset tulokset jäivät vähäisiksi, mutta komitean asettamisen tarkoitus saattoikin ennen kaikkea olla hallituksen arvovaltainen tuki venäjän opetuksen laajentamiselle. OpetusministerI paimentaa kouluja uuteen suuntaan Kevään 1945 eduskuntavaalien jälkeen nimitetty uusi Paasikiven kansanrintamahallitus osoitti uusien poliittisten tuulten puhaltavan. Opetusministeriössä pidettiin oppikoulujen oikeistolaista ilmapiiriä ongelmallisena. SKDL:n Johan Helon johtama ministeriö huomautti toukokuussa 1945 kouluhallitukselle, että eduskunnan yksimielisesti hyväksymä hallitusohjelma ja sen vaatimukset uudesta politiikasta pitäisi ottaa huomioon myös kouluissa. Ohjelmansa mukaan tulee muun muassa tekemään voitavansa suhteemme kehittämiseksi ja lujittamiseksi Neuvostoliittoon vilpittömän, molemminpuolisen luottamuksen ja keskinäisen kanssakäymisen ja kestävän ystävyyden pohjalla. Ministeriön mukaan kouluopetuksessa poliittisen orientoitumisen aikaisempia asenteita pitäisi tarkistaa. Ministeri Jo- Kosti Laitinen.indd :02:18

4 Artikkeli 7 han Helo kirjoitti, että allekirjoittaneen ministerin tietoon on kuitenkin tullut, että entinen väärään suuntaan orientoitunut mieliala näyttää jatkuvan osassa opettajistoa ja aiheuttavan eräissä kouluissa toimintaa, joka huonosti soveltuu edellä mainittuun hallituksen omaksumaan ulkopoliittiseen ohjelmaan. Ministeriö kehottikin kouluhallitusta sopivaksi katsomallaan tavalla kiinnittämään opettajien vakavaa huomiota asiaan ja vaatimaan heitä vastaisuudessa opetustyössään välttämään toimintaa, joka on ristiriidassa alussa mainitun poliittisen suuntauksen kanssa. Paimenkirje ei ollut ministeriön saamien tietojen mukaan kuitenkaan tehonnut halutulla tavalla. Tämän vuoksi ministeriö lähetti jo kolmen kuukauden kuluttua kouluhallitukselle uuden, entistä tiukemman kehotuksen kiinnittää huomiota uuden politiikan noudattamiseen. Venäjän kielen oppiennätykset uusiksi Tällaiseen koulujen asenneilmastoon pakkovenäjän ajaminen ei ollut helppoa, mutta valmistelut jatkuivat ja tuloksia haluttiin nopeasti. Opetusministeriö reagoi kouluhallituksen suunnitelmiin kehottamalla sitä toukokuussa 1945 ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että vieraiden kielten opetuksen uudistus oppikouluissa voitaisiin toimeenpanna jo seuraavan lukuvuoden alusta, mikäli suinkin mahdollista. Tavoitteena oli siis päästä laajalla rintamalla alkuun syksyllä Ensin ministeriö listasi ne kymmenen oppikoulua, joissa saadaan opettaa saksan sijaan myös englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. Venäjän opettamisesta todetaan: Niin ikään saadaan Helsingin kaksoisyhteislyseossa, Haminan yhteislyseossa ja Joensuun lyseossa opettaa venäjää ensimmäisenä vieraana kielenä toisella kaksoisluokalla tai rinnakkaisluokalla, sitä mukaa kuin opettajia voidaan saada. Muissakin kuin edellä mainituissa kouluissa saadaan opetusministeriön annettua siihen suostumuksensa tarpeen vaatiessa ja jos opettajavoimia on saatavissa vaihtaa saksa ensimmäisenä vieraana kielenä englantiin tai venäjään. Joulukuussa 1945 kouluhallitus toimitti opetusministeriölle aloitteensa Venäjän kielen oppiennätykset valtion oppikouluissa ja totesi siinä, että venäjän kieli oli muutamissa kouluissa saatettu ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Lopulliset venäjän opettamiseen liittyvät, myös ulkopoliittiset tavoitteet hahmottuvat kouluhallituksen kirjeessä opetusministeriölle aivan vuoden 1945 lopulla. Kouluhallituksen uusi, SKDL:oon liittynyt pääjohtaja Yrjö Ruutu kirjoitti, että toisen maailmansodan jälkeen muuttuneilla ulkopoliittisilla suhteilla oli vaikutuksensa vieraiden kielten opetukseen. Kouluhallitus oli tullut siihen käsitykseen, että muuttuneiden valtiollisten olojen johdosta saksan kieli ei jatkuvasti voi pysyä oppikoulun lukusuunnitelmissa siinä valta-asemassa, joka sillä maamme itsenäisyyden aikana on ollut. Kouluhallitus joutui jälleen toteamaan venäjän opettajatilanteen vaikeaksi. Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori Jalo Kalima oli kertonut, että tulevaisuus voi tarjota varsin vähän päteviä venäjän kielen opettajia, mitä lähivuosiin tulee. Edelleen kouluhallitus totesi, että venäjän kielen opiskelu tulee mahdolliseksi kaikissa täysiluokkaisissa oppikouluissa ja sitä paitsi useissa suorastaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. pakkovenäjä viiteentoista kouluun Kouluhallitus esitti opetusministeriön vahvistettavaksi myös valmistelemansa ohjelman Vieraiden kielten opetuksen uudelleen järjestäminen valtion oppikouluissa. Ministeriö vahvisti ohjelman toukokuussa Oppikoulussa toinen kotimainen kieli ja ensimmäinen vieras kieli olivat pakollisia. Seuraavaksi tarkastellaan vain venäjän asemaa vahvistetussa ohjelmassa ensimmäisenä vieraana kielenä. Venäjän opiskelun pakollisuus liittyi nimenomaan tähän. Opetusministeriön vahvistama vieraiden kielten opetusjärjestys koski vain valtion oppikouluja. Koulut, joissa yhden alkavan luokan tuli ol- Kosti Laitinen.indd :02:18

5 8 Artikkeli la venäjän ryhmä, oli jaettu kahteen ryhmään siten, että toisessa rinnakkaisluokka opiskeli saksaa ja toisessa englantia. Näin pakollisen, ensimmäisenä vieraana kielenä opiskeltavan venäjän kouluryhmittely oli seuraava: Venäjä ja saksa: Helsingin (entinen Viipurin) kaksoisyhteislyseo, Tampereen toinen lyseo, Joensuun lyseo, Lappeenrannan lyseo, Nurmeksen yhteislyseo., Kannaksen (entinen Terijoen) yhteislyseo Lahdessa yhteensä kuusi koulua Venäjä ja englanti: Helsingin koelyseo, Turun suomalainen lyseo, Kotkan lyseo, Kuopion lyseo, Vaasan lyseo, Oulun lyseo, Turun yhteislyseo, Haminan yhteislyseo, Andra svenska lyceum i Helsingfors yhteensä yhdeksän koulua. Ensi vaiheessa pakollisen pitkän venäjän kouluiksi nimettiin siis viisitoista koulua. Tyttölyseoita ei ollut yhtään. Mutta ministeriön tavoite oli korkeammalla. Ohjelmassa määrättiin, että niistä kouluista, joissa saksa oli ensimmäisenä vieraana kielenä, siirtyy, mikäli päteviä venäjän opettajia oli saatavana, kouluhallituksen harkinnan mukaan joka toinen vuosi yksi koulu venäjä + saksa -ryhmään tai venäjä + englanti -ryhmään, kunnes näitä pitkän venäjän kouluja olisi yhteensä kaksikymmentä. Tavoitteet olivat kunnianhimoisia, mutta toinen kysymys on, kuinka ministeriön määräämä pakkovenäjän aloittaminen ja opettaminen toteutuivat niissä kouluissa, joihin se määrättiin. Ja toteutuiko se kaikissa kouluissa? Monissa yhteyksissä ministeriö liitti venäjän opettamista koskeviin päätöksiinsä maininnan mikäli päteviä opettajia on saatavana. Kuinka aktiivisia kaikki nimetyt koulut olivat venäjän opettajan etsimisessä? Erikseen selvitettävä aihe olisi myös, milloin eri kouluissa pakkovenäjä lopetettiin. Pakkovenäjän lukijoista poikia oli noin 80 % ja tyttöjä noin 20 % Maaseudun lapsille venäjä, kaupunkilaislapsille saksa Opetusryhmien järjestellyissä ja venäjän opiskelijoiden valitsemissa on varmasti ollut erilaisia käytäntöjä eri kouluissa. Yksi omakohtaisiin kokemuksiin perustava esimerkkitapaus on kerrottavissa Lappeenrannan lyseosta. Syksystä 1945 lähtien lyseon ensiluokkalaisista, nuorimmat 11-vuotiaita, muodostettiin kaksi rinnakkaisluokkaa. A-luokalle sijoitettiin ne oppilaat, joiden vakituinen kotipaikka oli silloista Lappeenrantaa ympäröineellä maaseudulla. B-luokka muodostui kaupunkilaisista, joiden joukossa olivat myös lyseon opettajien ja vanhempainneuvoston jäsenten oppikouluun tulleet lapset. Toisen oppikouluvuoden alkaessa syksyllä 1946 maaseudulta tulleiden oppilaiden A-luokka alkoi lukea venäjää ja kaupunkilaisoppilaiden B-luokka saksaa. Tapasin myöhemmin Lappeenrannan lyseon entisen rehtorin, Mannerheim-ristin ritari Kaarlo Kajatsalon. Puhetta tuli myös koulun pakkovenäjästä, luokka- ja kielijaosta sekä venäjän opettajasta. Rehtorin mukaan ensiluokkalaisten lukujärjestyksen laadinnassa otettiin huomioon kaupungin ulkopuolelta päivittäin koulumatkat tehneiden oppilaiden linja-auto- ja junamatkojen aikataulut heille ei siis esimerkiksi annettu niin sanottuja hyppytunteja. Näin siis maalaiset sijoitettiin A- luokkaan, myös ne, jotka asuivat viikot kaupungissa kouluasunnoissaan. Lappeenrannan lyseossa tämä kieliryhmäjako muuttui syksyllä Vanhempien toivomukset ja vanhempainneuvoston anomukset johtivat tulokseen, ja kouluhallitus myönsi luvan englannin opetuksen aloittamisen II luokalta lähtien saksan ja venäjän rinnalla. Ensimmäisen vieraan kielen valintatoiveista kertovat aloittavan II:n luokan oppilasmäärät Kosti Laitinen.indd :02:18

6 Artikkeli 9 syyslukukauden alussa 1961: II A venäjä 28, II B sakssa 42 ja II C englanti 41 oppilasta. Venäjän osuus oli jopa hämmästyttävän suuri. Tosin saksan ja englannin ryhmiin ei olisi yhtään enempää oppilaita mahtunut. Venäjän oppikirjoista alkeiskirja oli, sodanjälkeisen tilanteen huomioon ottaen, kohtalainen. Mutta lukioluokkien Venäjän kielen lukukirja oli heikko. Kirjassa ei ollut kielioppiosaa, ei myöskään sanastoa. Oppilaiden piti itse etsiä sanakirjasta sanat. Sanastoista kertyi lukion aikana muutama paksu vihko. Kirjan tekstit olivat pääosin katkelmia venäläisten klassikoiden teoksista. Lappeenrannan lyseossa venäjää opetti osaava, mutta ei muodollisesti pätevä venäjän opettaja, lehtori Anna Wolkoff-Nissinen. Tämä syntyperältään venäläinen, jo valmis saksan ja englannin lehtori, auskultoi venäjälehtoraatin ilmeisen nopeasti. Opettajana hän oli erittäin vaativa, kunnianhimoinen ja ankarakin. Tällaisena häntä muistelevat lukuisat oppilaat. Nelosia ropisi kevättodistuksiin varsinkin keskikoululuokilla. Monien venäjän lukijoiden kohdalla oppikoulutie päättyi jo tuolloin juuri venäjän vuoksi. Omassa ikäryhmässäni toisella luokalla pakkovenäjän aloittaneista noin 40 luokkatoveristani ylioppilaskirjoituksiin osallistui seitsemän oppilasta. tavoitteiden täyttyminen olisi luonut lähes kieli-invalidia Opetusministeriön tavoitteiden täyttyminen olisi koskettanut voimakkaasti näiden viidentoista valitun oppikoulun oppilasta. Kahdeksanvuotinen oppikoulu koostui viiden vuoden keskikoulusta ja kolmen vuoden lukiosta. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla aloitettiin kahdeksanvuotinen toisen kotimaisen kielen opiskelu ja toisella luokalla seitsemänvuotinen pakollisen ensimmäisen vieraan kielen opiskelu. Muu kieliohjelma riippui koulusta ja valitusta opintolinjasta. Kuinka paljon maassamme oli niitä oppikoululaisia, jotka joutuivat opiskelemaan pakollisena ensimmäisenä vieraana kielenä venäjää? Vain hyvin karkea arvio on esitettävissä. Jos venäjän aloittavia luokkia olisi ollut ministeriön tavoitteiden mukaisesti yksi viidessätoista koulussa joka vuosi ja jokaisella luokalla olisi ollut tavanomaiset 35 oppilasta, olisi näitä pakkovenäjän aloittavia ollut 525 oppilasta vuosittain. Viidentoista vuoden aikana pakkovenäjän olisi ehtinyt aloittaa kaikkiaan lähes kahdeksan tuhatta koululaista. Pakkovenäjäkouluista opetusministeriön päätöksen mukaan oli lyseoita eli poikakouluja 9 ja sekä pojille että tytöille tarkoitettuja yhteislyseoita 6. Tyttölyseoita ei mukana ollut lainkaan. Jos oletetaan, että yhteislyseoiden alkavilla luokilla oli tyttöjä ja poikia sama määrä, oli pakkovenäjän lukijoista poikia noin 80 % ja tyttöjä noin 20 %. Mikähän strategia liittyi näin selkeään poikanemmistöön? Oliko ylioppilaskirjoituksissa kirjoitetusta pakkovenäjästä hyötyä? Toki se avasi mahdollisuuksia erikoistua esimerkiksi tekniikan ja kaupallisen alan jatko-opinnoin Neuvostoliiton suuntaan. Mutta suurimmalle osalle pakkovenäjäluokalle joutuneista se merkitsi jatkoopintoja ajatellen lähinnä kieli-invaliditeettia ja tarvetta hankkia muuta kielitaitoa. Kosti Laitinen.indd :02:18

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 1 / 1 759/2016 12.01.00.00 184 Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1263/2016 12.01.00.00 86 Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050

Lisätiedot

Abien vanhempainilta Tervetuloa!

Abien vanhempainilta Tervetuloa! Abien vanhempainilta 27.8.2013 Tervetuloa! Lukuvuoden tapahtumia/abit Syksyn yo-kokeet 9.9. 27.9.2013 1. jakson koeviikko 25.9. 1.10.2013 Retkiä oppilaitoksiin Syysloma 21.10-27.10.2013 2. jakson koeviikko

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS Hyväksytty liittovaltuustossa 17. 18.5.2016 1 (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN :N 1 SOVELTAMISALA Jytyn sääntöjen 18 2 momentissa tarkoitetut liittovaltuuston jäsenet ja heille valittavat yleisvarajäsenet

Lisätiedot

HE 157/1996 vp PERUSTELUT

HE 157/1996 vp PERUSTELUT HE 57/996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vieraskielisistä yksityisistä kouluista annetun lain 2 muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vieraskielisistä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta opetuslautakunnan lausunnon.

Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta opetuslautakunnan lausunnon. Hyvinge VALTUUSTOALOITE ALUEELISESTA KIELIKOKEILUSTA dnro KH 112/2016 (00.014) Kv 1.2.2016 / 3 Kh 15.2.2016 / 32 Kaupunginvaltuuston kokouksessa 1.2.2016 valtuustolle esiteltiin seuraava valtuustoaloite:

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 1/ Käsiteltävät asiat. 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4

PÖYTÄKIRJA 1/ Käsiteltävät asiat. 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 1/2012 1 Aika 13.03.2012 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö,

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, 6.10.2016 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Mitä hyötyä? Vahvistetaan jatko-opintovalmiuksia - pääsykokeissa menestyminen - jatko-opinnoissa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Taiteen paikka. koulusta ulos vai sisään

Taiteen paikka. koulusta ulos vai sisään Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään Seminaarin tietoisku 19.5.2005 Leena Hyvönen Kirsti Hämäläinen Sirkka Laitinen Kuinka musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät ovat muuttuneet peruskoulussa? Sirkka Laitinen

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. Vanhempainilta

YLIOPPILASTUTKINTO. Vanhempainilta YLIOPPILASTUTKINTO Vanhempainilta 15.11.2016 YO-TUTKINTO MUODOSTUU 1) PAKOLLISISTA kokeista (4 kpl): Äidinkieli / suomi toisena kielenä JA kolme seuraavista: -vieras kieli - ruotsi - matematiikka - reaaliaine

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/12.00.01/2016) Valtuustoaloite

Lisätiedot

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Johtokunnan kokous Pöytäkirja Paikka: Isonnevantien toimipisteen kokoushuone Aika: 18.03.2008 klo 18.00 Läsnä Kimmo Kuisma, puheenjohtaja Henry Koskinen, varapuheenjohtaja Maria Niva Anneli Väisänen Kari

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006

Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Projektin taustaa Mikä on KIEPOn tavoitteena? Maamme kielikoulutuspolitiikan laajamittainen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / Kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) oppilasvalintaperusteiden muuttaminen

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / Kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5 2760/2016 12.01.00.00 147 Kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Jemina

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS. Aika: Torstai klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. Kokouksen avaaminen

EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS. Aika: Torstai klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. Kokouksen avaaminen Sivu 1 / 5 EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Aika: Torstai 3.12.2015 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 1 Kokouksen avaaminen 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kutsu edustajiston

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku

Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Sivu 1/5 Pöytäkirja 20/2016 Aika: 2. kesäkuuta 2016 klo 10.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Riina Lumme, puheenjohtaja Miika Tiainen,

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Kemian tekniikan korkeakoulu 1.9.2015 Pia Lahti Työpajan tavoite Työpajan jälkeen opiskelija: Tietää mikä on Into, mistä sen löytää ja mitä hyötyä siitä on Tietää

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot 2017 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet

Ajankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet Ajankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet Ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen ja kansainvälisten koulujen kehittämispäivät 3.-4.8.2011 Opetushallitus Opetusneuvos Kristiina Ikonen Kielitivoli

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston työvaliokunta/paavilainen Sääntömuutosehdotus Edustajiston sääntöihin Versio 280215 Edustajiston syksyn kasvokkaistapaamisen pohjalta Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS. Esityslista. Aika: klo Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Turku. 134 Kokouksen avaaminen

EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS. Esityslista. Aika: klo Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Turku. 134 Kokouksen avaaminen Page 1/5 EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: 7.12.2016 klo 18.15 Paikka: Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku Esityslista 134 Kokouksen avaaminen 135 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 136 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi peruskoululain 10 a ja 23 :n muuttamisesta ja lukiolain 15 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi peruskoululain 10 a ja 23 :n muuttamisesta ja lukiolain 15 :n muuttamisesta 1991 vp - HE n:o 5 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi peruskoululain 10 a ja 23 :n muuttamisesta ja lukiolain 15 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että peruskoulun

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. heinäkuuta 2015 (OR. en) SN 4357/1/15 REV 1 ILMOITUS Asia: Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysäännöt SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 EUROOPPA-NEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 1323/12.01.02/2013 Oikaisuvaatimus kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksestä 27.11.2012/Jari Vartiainen Perusopetusjohtaja Kari Raninen Perusopetus-

Lisätiedot

LUKION OPPIAINEET OULUN YLIOPISTON VALINTAPERUSTEISSA

LUKION OPPIAINEET OULUN YLIOPISTON VALINTAPERUSTEISSA LUKION OPPIAINEET OULUN YLIOPISTON VALINTAPERUSTEISSA Oulun Opopäivät 2016 Jouni Pursiainen Oulun yliopiston LUMA-keskus, OuLUMA 5.2.2016 Tiedekirjasto Pegasus. Kuva: Studio Ilpo Okkonen Oy MISTÄ MIHIN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA Lohjan Yhteislyseon lukio 16-ryhmien vanhempainilta 24.1.2017 TERVETULOA OHJELMA klo 17.30 klo 18.00 kahvitarjoilu ruokasalissa JUHLASALISSA ajankohtaista lukiosta, rehtori Panu Ruoste rasismi ja vihapuheet

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-Oy Säästöpurje 19.03.2015 16:26:25 1(14) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 19.03.2015 Toiminimi: Asunto-Oy Säästöpurje Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot