Kosti Laitinen Sotakorvausvenäjää ajettiin Suomen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kosti Laitinen Sotakorvausvenäjää ajettiin Suomen"

Transkriptio

1 4 Artikkeli Kosti Laitinen Sotakorvausvenäjää ajettiin Suomen kouluihin Jatkosodan jälkeen venäjästä tehtiin viiteentoista oppikouluun pakollinen ensimmäinen vieras kieli. Miten tämä kielipakko syntyi?? Heti toisen maailmansodan jälkeen suuri määrä maamme oppikoululaisia joutui nielemään sotakorvausvenäjäksi kutsumani pakon opiskella venäjän kieltä oppikoulussa ensimmäisenä vieraana kielenä. Poliittisia tai muita vastustajia hankkeelle ei silloin ilmaantunut. Mutta kenen aloitteesta sodan jälkeen moniin oppikouluihimme määrättiin pakolliseksi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi venäjä? Perustutkimusta tai yleiskuvausta aiheesta ei ole, ja varsinaista aloitteentekijää on vaikea löytää. Arkistolähteistä selviää, miten hanketta valmisteltiin ja pantiin täytäntöön vuosina J.K. Paasikiven hallitus päätti istunnossaan asettaa venäjänkielen komitean, jonka tehtävänä pöytäkirjan mukaan oli ryhtyä harkitsemaan, kuinka elpyvä venäjänkielen harrastus olisi ohjattava suunnitelmallisesti. Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professorin Jalo Kaliman puheenjohdolla toiminut kahdeksanhenkinen komitea sai tehtäväkseen selvittää esimerkiksi oppikirjakysymystä ja opetusoloja. Paasikiven hallitus lähti nopeasti liikkeelle. Vasta kolme kuukautta oli kulunut Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmitusta välirauhasta. Venäjän kielen opettamistarve otettiin esille poikkeuksellisen korkealla poliittisella tasolla, sillä oppikoulujen lukusuunnitelmista annetun asetuksen mukaan valtion oppikouluissa Kosti Laitinen.indd :02:17

2 Artikkeli 5 vieraiden kielten opetuksessa noudatettavasta järjestyksestä päättäminen kuului opetusministeriön toimivaltaan. Asettaessaan komitean valtioneuvosto ryhtyi siis ehkä hieman arkaluontoiseksi koetun ratkaisun poliittiseksi selkänojaksi. Menettely vaikuttaa enemmän poliittiselta tarkoituksenmukaisuudelta kuin virallisena perusteena mainitun elpyvän venäjän kielen harrastuksen tarpeista huolehtimiselta. Missä ajatus venäjän kielen opettamisesta syntyi? Pakkovenäjää on yleisesti liikkeellä olleissa käsityksissä perusteltu välirauhansopimuksella. Välirauhan sopimukseenhan kuului kohta, että muutamissa Suomen kouluissa piti olla ensimmäisenä vieraana kielenä venäjä, totesi esimerkiksi Lappeenrannan lyseon, jossa venäjää opetettiin, aikaisempi rehtori Matti Strengell koulun pitkäaikaisen venäjän lehtorin Anna Wolkoff-Nissisen elämää käsittelevässä muistelokirjassa. Itse välirauhansopimuksessa eikä myöskään sen liitteissä ole asiasta mainintaa. Tietysti valvontakomission suunnalta oli saatettu vapaissa keskusteluissa kertoa venäjän opettamisen hyödyllisyydestä kansojen välisen ystävyyden edistäjänä, mutta tästä ei ole jäänyt mainintoja suomalaisiin arkistolähteisiin. Suomessa välirauhan jälkeisessä tilanteessa oli varmasti herkkyyttä miellyttää Neuvostoliittoa ja osoittaa, että politiikan suunta oli kääntynyt. Ajatus pakkovenäjän opettamisesta saattoi olla myös sisäsyntyistä suomalaista perää. Tälloin luontevia aloitteentekijöitä olisivat olleet Suomi Neuvostoliitto-Seura sekä äärivasemmiston SKP ja SKDL. Suomi Neuvostoliitto-Seuran keskusjohtokunta käsittelikin venäjän kielen opetusta ensimmäisen kerran jo Silloin keskusjohtokunta lähetti hallituksen asettamassa venäjänkielen komiteassakin istuneen maisteri H. J. Viherjuuren muistion venäjän opiskelun suunnitelmallisesta järjestämisestä seuran omalle toimikunnalle, joka valmisteli Neuvostoliittoa tutkivaa, siitä tiedottavaa ja venäjän kielen asiaa edistävää instituuttia. Tämän jälkeen SN-seuran keskusjohtokunta ei käsitellyt venäjän kielen opettamista ennen kuin helmikuussa 1947, jolloin aiheena oli seuran oma kielikurssitoiminta. Samalla todettiin, että venäjän kielen opiskelun lisäämiseksi oppikouluissa olisi seuran ensi syksyksi kehitettävä erikoinen propagandakampanja. Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) keskeisten elimien pöytäkirjoista ei vuosilta löydy asiaan liittyvää mainintaa. Heti välirauhan jälkeen nimitetyssä Urho Castrénin hallituksessa ( ) ei vielä ollut yhtään SKDL:n ministeriä. Ja seuraavassa, J.K. Paasikiven hallituksessa ( ) oli vain yksi SKDL:n ministeri, Yrjö Leino sosiaaliministeriössä. Huolimatta hallituksensa joulussa 1944 asettamasta komiteasta, pääministeri J. K. Paasikivi ei päiväkirjassaan mainitse mitään venäjän opettamisesta. Keväällä 1945 hallituksen muodostamisvaiheessa Paasikivi kuitenkin pohdiskeli päiväkirjassaan, miksi kommunistit halusivat opetusministerin paikan. Selitykseksi hän totesi, että olisi saatava toinen henki nimenomaan ajattelutavassa Neuvostoliittoon nähden. Nykyisin on meillä vihamielinen henki Venäjään nähden jo lapsuudesta alkaen. Siihen olisi saatava muutos. Maaliskuun 1945 eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa muodostetun Paasikiven johtaman uuden hallituksen opetusministeriksi tuli SKDL: n Johan Helo, ja samasta puolueesta tuli neljä muuta ministeriä. komitea esittää opettajien pikavalmistusta Professori Kaliman johtama venäjänkielen komitea lähetti opetusministeriölle venäjän opettajapulaa käsittelleen mietinnöksi nimetyn kirjelmän. Komitean mielestä venäjän taito oli tullut välttämättömäksi valtiollisten olosuhteitten muututtua, ja harrastus venäjän opiskeluun oli herännyt sangen laajoissa Kosti Laitinen.indd :02:17

3 6 Artikkeli kansalaispiireissä. Mutta opetustarpeen tyydyttämisen esteenä oli opettajapula. Kirjelmä sisältää suunnitelman venäjän opettajien pikavalmistuskurssista. Mahdolliset opettajiksi pikavalmistettavat voisivat olla esimerkiksi vain lukiokurssin suorittaneita venäjänkieltä käytännöllisesti osaavia henkilöitä. Kurssin ohjelmassa olisi luentoja ja harjoituksia yhteensä 68 tuntia. Kurssin kustannusarvio oli markkaa, ja kurssin toimeenpanijoiksi ehdotettiin komitean puheenjohtajaa prof. Jalo Kalimaa sekä neljää muuta komitean jäsentä. kohteena suuret kaupungit ja itäraja Vain pari päivää komitean kirjelmän jälkeen helmikuun lopulla 1945 kouluhallitus lähetti opetusministeriölle suunnitelmansa Muutoksia vieraiden kielten asemaan oppikoulujen lukusuunnitelmissa. Kouluhallituksenkin mielestä suurimman vaikeuden oppikoulujen kieliohjelman muuttamiseen aiheutti venäjän kielen opettajapula. Kouluhallitus esitti, että venäjä tulisi muutamissa oppikouluissa olemaan pakollinen ensimmäinen vieras kieli. Lisäksi mahdollisuus venäjän opiskeluun tulisi olla kaikissa täysiluokkaisissa valtion poika-, tyttö- ja yhteislyseoissa. Kouluhallituksen ilmoituksen mukaan venäjää opetettiin jo silloin, siis lukuvuonna , ensimmäisenä vieraana kielenä Helsinkiin evakuoidussa Viipurin kaksoisyhteislyseossa, Haminan yhteislyseossa ja Joensuun lyseossa. Kouluhallitus totesi myös, että muillekin kouluille voidaan myöntää oikeus vaihtaa saksa tai englanti venäjään. Venäjänkielen komitea otti kantaa kouluhallituksen esitykseen toukokuussa 1945 ja ilmoitti haluavansa lisätä niiden koulujen lukumäärää, Pikakurssit eivät tuoneet päteviä venäjän opettajia. joissa venäjä tulisi pakolliseksi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Tällaisiksi kouluiksi komitea halusi valittaviksi Helsingin suomalaisen ja ruotsalaisen normaalilyseon sekä noin kymmenen muuta maan oppikoulua, jolloin tulisivat kysymykseen maan suurimmat ja itärajan läheisyydessä olevat kaupungit. Komitean suunnittelema venäjän opettajien pikakurssittaminen toteutettiin, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Kouluhallitus joutui vuoden 1945 lopulla ilmoittamaan opetusministeriölle, ettei pikakurssilta oltu saatu vähänkään päteviä henkilöitä opettamaan venäjää, ainakaan pääkielenä. Komitean työn konkreettiset tulokset jäivät vähäisiksi, mutta komitean asettamisen tarkoitus saattoikin ennen kaikkea olla hallituksen arvovaltainen tuki venäjän opetuksen laajentamiselle. OpetusministerI paimentaa kouluja uuteen suuntaan Kevään 1945 eduskuntavaalien jälkeen nimitetty uusi Paasikiven kansanrintamahallitus osoitti uusien poliittisten tuulten puhaltavan. Opetusministeriössä pidettiin oppikoulujen oikeistolaista ilmapiiriä ongelmallisena. SKDL:n Johan Helon johtama ministeriö huomautti toukokuussa 1945 kouluhallitukselle, että eduskunnan yksimielisesti hyväksymä hallitusohjelma ja sen vaatimukset uudesta politiikasta pitäisi ottaa huomioon myös kouluissa. Ohjelmansa mukaan tulee muun muassa tekemään voitavansa suhteemme kehittämiseksi ja lujittamiseksi Neuvostoliittoon vilpittömän, molemminpuolisen luottamuksen ja keskinäisen kanssakäymisen ja kestävän ystävyyden pohjalla. Ministeriön mukaan kouluopetuksessa poliittisen orientoitumisen aikaisempia asenteita pitäisi tarkistaa. Ministeri Jo- Kosti Laitinen.indd :02:18

4 Artikkeli 7 han Helo kirjoitti, että allekirjoittaneen ministerin tietoon on kuitenkin tullut, että entinen väärään suuntaan orientoitunut mieliala näyttää jatkuvan osassa opettajistoa ja aiheuttavan eräissä kouluissa toimintaa, joka huonosti soveltuu edellä mainittuun hallituksen omaksumaan ulkopoliittiseen ohjelmaan. Ministeriö kehottikin kouluhallitusta sopivaksi katsomallaan tavalla kiinnittämään opettajien vakavaa huomiota asiaan ja vaatimaan heitä vastaisuudessa opetustyössään välttämään toimintaa, joka on ristiriidassa alussa mainitun poliittisen suuntauksen kanssa. Paimenkirje ei ollut ministeriön saamien tietojen mukaan kuitenkaan tehonnut halutulla tavalla. Tämän vuoksi ministeriö lähetti jo kolmen kuukauden kuluttua kouluhallitukselle uuden, entistä tiukemman kehotuksen kiinnittää huomiota uuden politiikan noudattamiseen. Venäjän kielen oppiennätykset uusiksi Tällaiseen koulujen asenneilmastoon pakkovenäjän ajaminen ei ollut helppoa, mutta valmistelut jatkuivat ja tuloksia haluttiin nopeasti. Opetusministeriö reagoi kouluhallituksen suunnitelmiin kehottamalla sitä toukokuussa 1945 ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että vieraiden kielten opetuksen uudistus oppikouluissa voitaisiin toimeenpanna jo seuraavan lukuvuoden alusta, mikäli suinkin mahdollista. Tavoitteena oli siis päästä laajalla rintamalla alkuun syksyllä Ensin ministeriö listasi ne kymmenen oppikoulua, joissa saadaan opettaa saksan sijaan myös englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. Venäjän opettamisesta todetaan: Niin ikään saadaan Helsingin kaksoisyhteislyseossa, Haminan yhteislyseossa ja Joensuun lyseossa opettaa venäjää ensimmäisenä vieraana kielenä toisella kaksoisluokalla tai rinnakkaisluokalla, sitä mukaa kuin opettajia voidaan saada. Muissakin kuin edellä mainituissa kouluissa saadaan opetusministeriön annettua siihen suostumuksensa tarpeen vaatiessa ja jos opettajavoimia on saatavissa vaihtaa saksa ensimmäisenä vieraana kielenä englantiin tai venäjään. Joulukuussa 1945 kouluhallitus toimitti opetusministeriölle aloitteensa Venäjän kielen oppiennätykset valtion oppikouluissa ja totesi siinä, että venäjän kieli oli muutamissa kouluissa saatettu ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Lopulliset venäjän opettamiseen liittyvät, myös ulkopoliittiset tavoitteet hahmottuvat kouluhallituksen kirjeessä opetusministeriölle aivan vuoden 1945 lopulla. Kouluhallituksen uusi, SKDL:oon liittynyt pääjohtaja Yrjö Ruutu kirjoitti, että toisen maailmansodan jälkeen muuttuneilla ulkopoliittisilla suhteilla oli vaikutuksensa vieraiden kielten opetukseen. Kouluhallitus oli tullut siihen käsitykseen, että muuttuneiden valtiollisten olojen johdosta saksan kieli ei jatkuvasti voi pysyä oppikoulun lukusuunnitelmissa siinä valta-asemassa, joka sillä maamme itsenäisyyden aikana on ollut. Kouluhallitus joutui jälleen toteamaan venäjän opettajatilanteen vaikeaksi. Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori Jalo Kalima oli kertonut, että tulevaisuus voi tarjota varsin vähän päteviä venäjän kielen opettajia, mitä lähivuosiin tulee. Edelleen kouluhallitus totesi, että venäjän kielen opiskelu tulee mahdolliseksi kaikissa täysiluokkaisissa oppikouluissa ja sitä paitsi useissa suorastaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. pakkovenäjä viiteentoista kouluun Kouluhallitus esitti opetusministeriön vahvistettavaksi myös valmistelemansa ohjelman Vieraiden kielten opetuksen uudelleen järjestäminen valtion oppikouluissa. Ministeriö vahvisti ohjelman toukokuussa Oppikoulussa toinen kotimainen kieli ja ensimmäinen vieras kieli olivat pakollisia. Seuraavaksi tarkastellaan vain venäjän asemaa vahvistetussa ohjelmassa ensimmäisenä vieraana kielenä. Venäjän opiskelun pakollisuus liittyi nimenomaan tähän. Opetusministeriön vahvistama vieraiden kielten opetusjärjestys koski vain valtion oppikouluja. Koulut, joissa yhden alkavan luokan tuli ol- Kosti Laitinen.indd :02:18

5 8 Artikkeli la venäjän ryhmä, oli jaettu kahteen ryhmään siten, että toisessa rinnakkaisluokka opiskeli saksaa ja toisessa englantia. Näin pakollisen, ensimmäisenä vieraana kielenä opiskeltavan venäjän kouluryhmittely oli seuraava: Venäjä ja saksa: Helsingin (entinen Viipurin) kaksoisyhteislyseo, Tampereen toinen lyseo, Joensuun lyseo, Lappeenrannan lyseo, Nurmeksen yhteislyseo., Kannaksen (entinen Terijoen) yhteislyseo Lahdessa yhteensä kuusi koulua Venäjä ja englanti: Helsingin koelyseo, Turun suomalainen lyseo, Kotkan lyseo, Kuopion lyseo, Vaasan lyseo, Oulun lyseo, Turun yhteislyseo, Haminan yhteislyseo, Andra svenska lyceum i Helsingfors yhteensä yhdeksän koulua. Ensi vaiheessa pakollisen pitkän venäjän kouluiksi nimettiin siis viisitoista koulua. Tyttölyseoita ei ollut yhtään. Mutta ministeriön tavoite oli korkeammalla. Ohjelmassa määrättiin, että niistä kouluista, joissa saksa oli ensimmäisenä vieraana kielenä, siirtyy, mikäli päteviä venäjän opettajia oli saatavana, kouluhallituksen harkinnan mukaan joka toinen vuosi yksi koulu venäjä + saksa -ryhmään tai venäjä + englanti -ryhmään, kunnes näitä pitkän venäjän kouluja olisi yhteensä kaksikymmentä. Tavoitteet olivat kunnianhimoisia, mutta toinen kysymys on, kuinka ministeriön määräämä pakkovenäjän aloittaminen ja opettaminen toteutuivat niissä kouluissa, joihin se määrättiin. Ja toteutuiko se kaikissa kouluissa? Monissa yhteyksissä ministeriö liitti venäjän opettamista koskeviin päätöksiinsä maininnan mikäli päteviä opettajia on saatavana. Kuinka aktiivisia kaikki nimetyt koulut olivat venäjän opettajan etsimisessä? Erikseen selvitettävä aihe olisi myös, milloin eri kouluissa pakkovenäjä lopetettiin. Pakkovenäjän lukijoista poikia oli noin 80 % ja tyttöjä noin 20 % Maaseudun lapsille venäjä, kaupunkilaislapsille saksa Opetusryhmien järjestellyissä ja venäjän opiskelijoiden valitsemissa on varmasti ollut erilaisia käytäntöjä eri kouluissa. Yksi omakohtaisiin kokemuksiin perustava esimerkkitapaus on kerrottavissa Lappeenrannan lyseosta. Syksystä 1945 lähtien lyseon ensiluokkalaisista, nuorimmat 11-vuotiaita, muodostettiin kaksi rinnakkaisluokkaa. A-luokalle sijoitettiin ne oppilaat, joiden vakituinen kotipaikka oli silloista Lappeenrantaa ympäröineellä maaseudulla. B-luokka muodostui kaupunkilaisista, joiden joukossa olivat myös lyseon opettajien ja vanhempainneuvoston jäsenten oppikouluun tulleet lapset. Toisen oppikouluvuoden alkaessa syksyllä 1946 maaseudulta tulleiden oppilaiden A-luokka alkoi lukea venäjää ja kaupunkilaisoppilaiden B-luokka saksaa. Tapasin myöhemmin Lappeenrannan lyseon entisen rehtorin, Mannerheim-ristin ritari Kaarlo Kajatsalon. Puhetta tuli myös koulun pakkovenäjästä, luokka- ja kielijaosta sekä venäjän opettajasta. Rehtorin mukaan ensiluokkalaisten lukujärjestyksen laadinnassa otettiin huomioon kaupungin ulkopuolelta päivittäin koulumatkat tehneiden oppilaiden linja-auto- ja junamatkojen aikataulut heille ei siis esimerkiksi annettu niin sanottuja hyppytunteja. Näin siis maalaiset sijoitettiin A- luokkaan, myös ne, jotka asuivat viikot kaupungissa kouluasunnoissaan. Lappeenrannan lyseossa tämä kieliryhmäjako muuttui syksyllä Vanhempien toivomukset ja vanhempainneuvoston anomukset johtivat tulokseen, ja kouluhallitus myönsi luvan englannin opetuksen aloittamisen II luokalta lähtien saksan ja venäjän rinnalla. Ensimmäisen vieraan kielen valintatoiveista kertovat aloittavan II:n luokan oppilasmäärät Kosti Laitinen.indd :02:18

6 Artikkeli 9 syyslukukauden alussa 1961: II A venäjä 28, II B sakssa 42 ja II C englanti 41 oppilasta. Venäjän osuus oli jopa hämmästyttävän suuri. Tosin saksan ja englannin ryhmiin ei olisi yhtään enempää oppilaita mahtunut. Venäjän oppikirjoista alkeiskirja oli, sodanjälkeisen tilanteen huomioon ottaen, kohtalainen. Mutta lukioluokkien Venäjän kielen lukukirja oli heikko. Kirjassa ei ollut kielioppiosaa, ei myöskään sanastoa. Oppilaiden piti itse etsiä sanakirjasta sanat. Sanastoista kertyi lukion aikana muutama paksu vihko. Kirjan tekstit olivat pääosin katkelmia venäläisten klassikoiden teoksista. Lappeenrannan lyseossa venäjää opetti osaava, mutta ei muodollisesti pätevä venäjän opettaja, lehtori Anna Wolkoff-Nissinen. Tämä syntyperältään venäläinen, jo valmis saksan ja englannin lehtori, auskultoi venäjälehtoraatin ilmeisen nopeasti. Opettajana hän oli erittäin vaativa, kunnianhimoinen ja ankarakin. Tällaisena häntä muistelevat lukuisat oppilaat. Nelosia ropisi kevättodistuksiin varsinkin keskikoululuokilla. Monien venäjän lukijoiden kohdalla oppikoulutie päättyi jo tuolloin juuri venäjän vuoksi. Omassa ikäryhmässäni toisella luokalla pakkovenäjän aloittaneista noin 40 luokkatoveristani ylioppilaskirjoituksiin osallistui seitsemän oppilasta. tavoitteiden täyttyminen olisi luonut lähes kieli-invalidia Opetusministeriön tavoitteiden täyttyminen olisi koskettanut voimakkaasti näiden viidentoista valitun oppikoulun oppilasta. Kahdeksanvuotinen oppikoulu koostui viiden vuoden keskikoulusta ja kolmen vuoden lukiosta. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla aloitettiin kahdeksanvuotinen toisen kotimaisen kielen opiskelu ja toisella luokalla seitsemänvuotinen pakollisen ensimmäisen vieraan kielen opiskelu. Muu kieliohjelma riippui koulusta ja valitusta opintolinjasta. Kuinka paljon maassamme oli niitä oppikoululaisia, jotka joutuivat opiskelemaan pakollisena ensimmäisenä vieraana kielenä venäjää? Vain hyvin karkea arvio on esitettävissä. Jos venäjän aloittavia luokkia olisi ollut ministeriön tavoitteiden mukaisesti yksi viidessätoista koulussa joka vuosi ja jokaisella luokalla olisi ollut tavanomaiset 35 oppilasta, olisi näitä pakkovenäjän aloittavia ollut 525 oppilasta vuosittain. Viidentoista vuoden aikana pakkovenäjän olisi ehtinyt aloittaa kaikkiaan lähes kahdeksan tuhatta koululaista. Pakkovenäjäkouluista opetusministeriön päätöksen mukaan oli lyseoita eli poikakouluja 9 ja sekä pojille että tytöille tarkoitettuja yhteislyseoita 6. Tyttölyseoita ei mukana ollut lainkaan. Jos oletetaan, että yhteislyseoiden alkavilla luokilla oli tyttöjä ja poikia sama määrä, oli pakkovenäjän lukijoista poikia noin 80 % ja tyttöjä noin 20 %. Mikähän strategia liittyi näin selkeään poikanemmistöön? Oliko ylioppilaskirjoituksissa kirjoitetusta pakkovenäjästä hyötyä? Toki se avasi mahdollisuuksia erikoistua esimerkiksi tekniikan ja kaupallisen alan jatko-opinnoin Neuvostoliiton suuntaan. Mutta suurimmalle osalle pakkovenäjäluokalle joutuneista se merkitsi jatkoopintoja ajatellen lähinnä kieli-invaliditeettia ja tarvetta hankkia muuta kielitaitoa. Kosti Laitinen.indd :02:18

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Natiivi apuna kielten opetuksessa

Natiivi apuna kielten opetuksessa Natiivi apuna kielten opetuksessa Seija Blomberg Oulun yliopisto Kajaanin normaalikoulu Cordula Tröster-Blomberg Musiikkileikkikoulu Laulava Lohikäärme Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsingissä

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

VALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva

VALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva VALINTAOPAS VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA kuva VAPAAEHTOISEN SAKSAN KIELEN OPISKELU Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi

LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi Koulu keskellä kylää n n n n Lotilan koulu vuodesta 1955 Musiikkiluokat vuodesta

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 18.5.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Toiminnan tavoitteet Tarjota nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä

Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä 66 Lasse Paajanen Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä Kansakoulujen kirjavalinnat Vuoden 1866 kansakouluasetuksessa määrättiin, että koulun johtajan tai johtajattaren oli lukuvuoden alussa tehtävä ehdotus

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 174. 174 Perusopetuksen lukuvuoden 2016-2017 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 174. 174 Perusopetuksen lukuvuoden 2016-2017 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4433/12.01.02/2015 174 Perusopetuksen lukuvuoden 2016-2017 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Tulevaisuus edessä, kesälukio kerran kesässä! Fritt fram för sommarstudier, framtiden är din! www.kesalukio.fi

Tulevaisuus edessä, kesälukio kerran kesässä! Fritt fram för sommarstudier, framtiden är din! www.kesalukio.fi + Tulevaisuus edessä, kesälukio kerran kesässä! Fritt fram för sommarstudier, framtiden är din! www.kesalukio.fi + Mikä kesälukio on? Kesälukiot järjestetään kurssikeskuksissa ja kansanopistoissa ympäri

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta opetuslautakunnan lausunnon.

Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta opetuslautakunnan lausunnon. Hyvinge VALTUUSTOALOITE ALUEELISESTA KIELIKOKEILUSTA dnro KH 112/2016 (00.014) Kv 1.2.2016 / 3 Kh 15.2.2016 / 32 Kaupunginvaltuuston kokouksessa 1.2.2016 valtuustolle esiteltiin seuraava valtuustoaloite:

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

LIIKESARJATUOMARIEN LUOKITUKSET SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 6.9.2010

LIIKESARJATUOMARIEN LUOKITUKSET SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 6.9.2010 LIIKESARJATUOMARIEN LUOKITUKSET SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 6.9.2010 1. TUOMARIOIKEUDET Suomen Taekwondoliitossa on kolme kansallisten liikesarjatuomarioikeuksien luokkaa: C, B ja A, joista C on alin ja A

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Johtokunnan kokous Pöytäkirja Paikka: Isonnevantien toimipisteen kokoushuone Aika: 18.03.2008 klo 18.00 Läsnä Kimmo Kuisma, puheenjohtaja Henry Koskinen, varapuheenjohtaja Maria Niva Anneli Väisänen Kari

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä

Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä Kainuun KIELO-hanke Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä Kainuun kuntien osallistuminen kehittämishankkeeseen näytti hyvin epätodennäköiseltä vielä kuukausi ennen hakuajan päättymistä

Lisätiedot

Miksi säännöt tulisi uudistaa?

Miksi säännöt tulisi uudistaa? Miksi säännöt tulisi uudistaa? Sisältö 1. Mitä laki sanoo osakaskunnista... 1 2. Lain kanssa ristiriidassa olevat kohdat säännöissä... 2 1) osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006

Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Projektin taustaa Mikä on KIEPOn tavoitteena? Maamme kielikoulutuspolitiikan laajamittainen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 1 / 1 1199/12.01.02/2012 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Astrid Kauber, puh. (09) 816

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot