Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet"

Transkriptio

1 Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, saame äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, romanikieli äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, viittomakieli äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli Ruotsi Vieraat kielet Matematiikka Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus 184

2 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että

3 hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Menetelmät Äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla menetelmät ovat sekä oppimisen kohteita että välineitä. Myönteiseen työskentelyilmapiiriin pyritään pari- ja ryhmätöin sekä opiskelijan omaa vastuuta korostavilla työtavoilla. Kursseilla harjoitellaan monenlaisia työtapoja: esimerkiksi pari-, ja pienryhmä- ja koko luokan keskusteluja, väittelyitä, erilaisia kirjoitelmia, ryhmä- yksilöesitelmiä. Myös tietotekniikkaa käytetään opetuksen välineenä esimerkiksi prosessikirjoitelmissa ja kriittisen lukutaidon opiskelussa. Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta

4 opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Muuten äidinkielen arvioinnissa noudatetaan koulumme yleistä arviointikriteeristöä: Arvosanat: 4 Oppilas on tehnyt vain osan vaadittavista kurssitöistä. Näyttö osaamisesta on kehno ja/tai epätasainen. Kurssi on hylätty. 5 Oppilaan motivaatio ja vastuuntunto kurssin onnistumisesta ovat olleet puutteelliset ja/tai tulos on niukka ja epätasainen. Oppilaan tiedot ja taidot kurssista ovat välttävät. 6 Oppilas on tehnyt keskeiset kurssityöt ajallaan, mutta hän on saanut aikaan vain kohtalaisia näyttöjä osaamisestaan. 7 Oppilas on ollut säännöllinen ja yritteliäs. Hän on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti ajallaan. Oppilaan tiedot ja taidot kurssista ovat tyydyttävät. 8 Oppilas on ollut säännöllinen ja osoittanut kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja on tehnyt annetut kurssityöt ajallaan. Oppilaan tiedot ja taidot kurssista ovat hyvät. 9 Oppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja on vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti ajallaan. Oppilaan tiedot ja taidot kurssista ovat kiitettävät. 10 Sama kuin 9, mutta oppilas on osoittanut erityistä harrastuneisuutta kurssin aihetta kohtaan. Oppilaan tiedot ja taidot kurssista ovat erinomaiset. Päättöarviointi muodostuu kurssien keskiarvosta. Suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, koska joka kurssilla syvennetään aiemmin opittua. Valinnaisista kursseista puheviestinnän kurssin (7) ja Kieli kuntoon kurssin (10) voi valita milloin vain ja runokurssin (12) toisena tai kolmantena opiskeluvuotena.

5 Itsenäinen suorittaminen Itsenäistä suorittamista ei suositella, koska kurssitehtäviä on paljon ja esimerkiksi suullisen esitelmänpidon sopiminen on hankalaa. Parhaiten itsenäisesti suoritettavaksi käy kurssi 5. Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssin itsenäinen suorittaja tekee itsenäisen suorituksen sitoumuksen ja laatii aikataulun osasuorituksista aineen opettajan kanssa. Opiskelija tekee vähintään kokeen, laajan esseen koealueesta, kaksi kirjoitelmaa, vertailevan kaunokirjaesseen kahdesta sovitusta kaunokirjasta ja yleensä myös suullisen esityksen. Aihekokonaisuudet Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Opetussuunnitelman kaikki aihekokonaisuudet tulevat esille kaikilla äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla. Aihekokonaisuuksista aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä- ja mediaosaaminen tulevat esille erityisesti A4-, A7- ja A13-kursseilla. A5-, A6-, A9- ja A12-kursseilla puolestaan painottuu aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä kurssilla A9 lisäksi viestintä- ja mediaosaaminen. Hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuus on esillä kursseilla A7 ja A13. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.

6 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (A1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. Keskeiset sisällöt tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, pari- ja ryhmätyöskentelyä 1. kielenhuollon koe (iso ja pieni alkukirjain sekä yhdyssanat ja sanaliitot)

7 2. kommentoiva referaatti 3. suullinen tai kirjallinen romaaniesittely 4. tekstitaidon koe ja/tai esseekoe 5. tuntiaktiivisuus sekä koti- ja tuntitehtävät 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (A2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. Keskeiset sisällöt tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, pari- ja ryhmätyöskentelyä

8 1. kielenhuollon koe (välimerkit, pronominit ja omistusliitteet) 2. suullinen tai kirjallinen romaaniesittely 3. tekstitaidon koe 4. esseekoe 5. tuntiaktiivisuus sekä tunti- ja kotitehtävät 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (A3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksen-mukaisesti omassa ilmaisussaan. Keskeiset sisällöt kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, pari- ja ryhmätyöskentelyä

9 1. runokeskustelut ja kirjallinen runoanalyysi 2. novellikeskustelut ja kirjallinen novellianalyysi 3. teatterikäynti ja teatterikokemuksesta kirjoittaminen / näytelmäanalyysi 4. runo- tai novellikokoelman tai näytelmän esittely 5. tekstitaidon koe ja/tai esseekoe 6. tuntiaktiivisuus sekä tunti- ja kotitehtävät 4. Tekstit ja vaikuttaminen (A4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. Keskeiset sisällöt suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä

10 tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka Aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä- ja mediaosaaminen Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, parija ryhmätyöskentelyä 1. Linnan Tuntematon sotilas romaaniin liittyviä tehtäviä / ryhmätyö 2. väittely, ohjelmapuhe tai suullinen kommentti 3. mielipidekirjoitus tai vastine 4. tekstitaidon kokeen harjoitus: argumentaatioanalyysi 5. kirjallisuusessee arveluttavasta teoksesta 6. tuntiaktiivisuus sekä tunti- ja kotitehtävät 5. Teksti, tyyli ja konteksti (A5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. Keskeiset sisällöt eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman

11 ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, parija ryhmätyöskentelyä 1. miniessee ja/tai tyylianalyysi asiatekstistä tai kaunokirjallisesta tekstistä 2. opetustuokio jostakin tyyli- tai aikakaudesta tai kirjailijasta 3. vertaileva kirjallisuusessee 4. tekstitaidon koe 5. tuntiaktiivisuus sekä tunti- ja kotitehtävät 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (A6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. Keskeiset sisällöt teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön

12 näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, parija ryhmätyöskentelyä 1. essee aiheesta kieli ja identiteetti 2. suullinen esitys jostakin kotimaisesta klassikosta 3. vertaileva kirjallisuusessee 4. tekstitaidon koe 5. tuntiaktiivisuus sekä tunti- ja kotitehtävät Syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (A7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Keskeiset sisällöt vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet

13 verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria Aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, viestintä- ja mediaosaaminen Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, parija ryhmätyöskentelyä 1. lyhyt ohjelma- ja tilannepuhe 2. yksilöesiintyminen: valmisteltu puhe-esitys 3. ryhmäkeskustelu 4. oppimispäiväkirja 5. tuntiaktiivisuus sekä tunti- ja kotitehtävät 8. Tekstitaitojen syventäminen (A8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Keskeiset sisällöt Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely

14 kielenhuoltoa Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, parija ryhmätyöskentelyä 1. tekstitaidon vastaus mediatekstistä 2. tekstitaidon vastaus proosatekstistä 3. tekstitaidon vastaus runosta 4. tekstitaidon vastaus näytelmätekstistä 5. tekstitaidon preliminäärikoe 6. tuntiaktiivisuus sekä muut tunti- ja kotitehtävät 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (A9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten esseekoetta varten. Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten esseekoetta varten. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. Keskeiset sisällöt nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria

15 käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, pari ryhmätyöskentelyä. Luetaan vähintään yksi omavalintainen kotimainen tai ulkomainen nykyromaani, joka käsitellään suullisesti. 1. Kirjalliset työt: aineistopohjainen essee, otsikkopohjainen essee ja / tai kaunokirjakirjoitelma(t) 2. Suulliset työt: kirjallisuusesitelmä, puheenvuoro ajankohtaisesta kulttuuriin liittyvästä aiheesta 3. Esseekoe / preliminääri 4. Muu näyttö, esimerkiksi aktiivisuus keskusteluissa ja itsearvioinnissa. Koulukohtaiset syventävät kurssit 10. Kielenhuollon kurssi (A10) Opiskelija harjaantuu moitteettoman asiatekstin tuottamisessa ja kielen omatoimisessa huoltamisessa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoaan tuottaa moitteetonta asiatekstiä oppii huoltamaan tekstiään omatoimisesti. Keskeiset sisällöt tekstin ideoiminen ja rakentaminen kielenhuollon periaatteet

16 keskeisiä kielenhuollon seikkoja: välimerkit, pronominien käyttö, kongruenssi, rektio, lauseenvastikeet, virkerakenteet jne. tekstin tyyli: puhekielisyyksien karsiminen Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, parija ryhmätyöskentelyä 1. prosessikirjoitelma 2. kielenhuollon koe 3. mielipidekirjoitus 4. tuntiaktiivisuus sekä tunti- ja kotitehtävät 11. Esseekoekurssi (A11) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan tuottaa päättökokeen vaatimusten mukaista tekstiä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa sekä aineisto- että otsikkopohjaisen kirjoittamisen taitojaan. Keskeiset sisällöt Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: taitoa lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä taitoa käyttää erilaisia tekstejä tehtävänannon vaatimalla tavalla aineistoon viittaamisen tekniikkaa kirjoittamisen perusasioita: tekstin kokonaisrakenne, kappaleen rakenne, aloitus ja päätäntä, sidosteisuus, otsikointi jne. kielenhuoltoa tyylivaatimuksia: tiiviys, selkeys, havainnollisuus Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, pari-

17 ja ryhmätyöskentelyä 1. aineistopohjainen aine 2. otsikkoaine 3. tekstitaidon koe 4. esseekokeen preliminäärikoe otsikko- tai aineistoaineesta 5. tuntiaktiivisuus sekä tunti- ja kotitehtävät 12. Runo ja tulkinta (A12) Kurssilla perehdytään runoon kirjallisuuden lajina. Tarkastellaan eri aikoina kirjoitettuja runoja ja opitaan tuntemaan niiden ominaispiirteet. Opitaan analysoimaan ja tulkitsemaan runoja runoanalyysin käsittein. Harjaannutaan vivahteikkaan ja havainnollisen kirjoitelman tuottamisessa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tunnistamaan runon erilaisia ilmaisukeinoja harjaantuu erittelemään runon kieltä ja rakennetta oppii tekemään kokonaistulkinnan runosta tutustuu runoon lausuntataiteen elementtinä ja harjoittelee runon esittämistä harjaantuu omassa taiteellisessa ilmaisussaan. Keskeiset sisällöt runon erityispiirteet kirjallisuuden lajina verrattuna draamaan ja proosaan runon kieli (runon avaamisen harjoituksia) runoanalyysin käsitteet, kuten rytmi, runon puhuja, kielikuvat ja teema analyysiharjoituksia tutustumista eri runoilijoihin

18 syventymistä erilaisiin runoihin runon kirjoittamisen harjoituksia runon esittämisharjoituksia Aihekokonaisuudet: hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, parija ryhmätyöskentelyä 1. kirjalliset runoanalyysit 2. suulliset runo- ja runoilijaesittelyt 3. koe 4. kirjallisuusessee, esimerkiksi kahden-kolmen runoteoksen vertailu 5. muu näyttö Koulukohtainen soveltava kurssi 13. Kronikkakurssi (A13) Opiskelija perehtyy painettavan julkaisun tekemiseen ryhmätyönä. Hän oppii oma-aloitteiseen ja vastuulliseen työntekoon sekä työn suunnittelemiseen ja jakamiseen. Opiskelija perehtyy myös mainostamiseen ja markkinointiin. Kurssi suoritetaan itsenäisesti. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn pystyy suunnittelemaan työnjakoa oppii toimitustyötä ja tietotekniikan käyttöä kehittyy kirjoittajana oppii myymään ja markkinoimaan tuotettaan. Keskeiset sisällöt

19 materiaalin kerääminen ja muokkaaminen valmiin julkaisun tuottaminen rahoituksen järjestäminen (sponsoreiden hankkiminen) julkaisun mainostaminen ja myyminen Aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, teknologia ja yhteiskunta, viestintä ja mediaosaaminen Menetelmät: vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja, kuten opettajajohtoista, itsenäistä, parija ryhmätyöskentelyä 1. abikronikka 2. arvioiva raportti julkaisun valmistumisen kulusta

20 5.4.1 Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heidät ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2 B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana ja osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta

21 ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. A-ruotsi Valtakunnalliset pakolliset kurssit BA1 BA2 BA3 BA4 BA5 BA6 Arkielämää Pohjoismaissa Ihmiset ympärillämme Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Elinympäristömme Opiskelu ja työ Kulttuuri ja sen tekijöitä Valtakunnalliset syventävät kurssit BA7 BA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Tiede, talous ja tekniikka Koulukohtainen syventävä kurssi

22 BA9 Yo-valmennus (yhteinen BB9-kurssin kanssa) BA10 Kerhokurssi (Svenska Klubben) B-ruotsi BB1 BB2 BB3 BB4 BB5 Koulu ja vapaa-aika Arkielämää Pohjoismaissa Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Elämää yhdessä ja erikseen Elinympäristömme Valtakunnalliset syventävät kurssit BB6 BB7 Puhu ja ymmärrä paremmin Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Koulukohtainen syventävä kurssi BB9 Yo-valmennus (yhteinen BA9-kurssin kanssa) BB10 Kerhokurssi (Svenska Klubben) Suoritusjärjestys Suositellaan numerojärjestystä, koska jokaisella kurssilla syvennetään aiemmin opittua.

23 Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssin uusintakokeessa ei voi uusia vain jotain kurssin sisällön osa-aluetta, vaan siihen kuuluvat sekä kielioppia, tekstinymmärtämistä että sanaston hallintaa mittaavat osat sekä kirjoitelma. Aktiivisen tuntityöskentelyn, kotitehtävien tekemisen ja säännöllisen läsnäolon vaikutus kurssiarvosanaan on +/- 1. Kurssit arvioidaan numeroin Kurssiarvioinnissa käytetään kaikilla kursseilla yleisiä arviointikriteerejä. Myös koulukohtainen syventävä kurssi arvioidaan tällä tavoin. Opettajat voivat nostaa harkintansa perusteella opiskelijan päättöarvosanaa, jos opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Kurssin itsenäinen suorittaminen Itsenäistä suorittamista ei suositella, koska kielen suullisen käyttämisen ja kuullun ymmärtämisen harjoittaminen jää helposti vähäiseksi. Itsenäisesti suoritettavan kurssin ottaa vastaan se opettaja, joka opettaa kyseistä kurssia. Opettajan kanssa sovitaan kurssin suorittamiseen kuuluvista tehtävistä, jotka vastaavat lähiopetuksena pidettävän kurssin tehtäviä. Itsenäisesti suoritettavaan kurssiin kuuluvat kielitaidon kaikki alueet, joista on annettava sovitun aikataulun mukaisesti näyttö opettajalle. Kurssiin kuuluvat kuuntelukoe, kirjoitelma, kielioppikoe ja sanastokoe sekä mahdolliset muut kirjalliset tai suulliset työt. Itsenäisenä suoritettavan kurssin kaikki osatehtävät ovat pakollisia. A-RUOTSI (BA) PAKOLLISET KURSSIT Arkielämää Pohjoismaissa (BA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

24 Tavoite Tavoitteena on oppilaiden tutustuttaminen kielten lukio-opiskelun vaatimuksiin ja tehokkaisiin oppimisstrategioihin. Ensisijainen tavoite kurssilla on kielen suullisen käytön vahvistaminen. Tavoitteena on myös perussanaston ja kieliopin vahvistaminen. Sisältö Kurssiin kuuluvat aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen, jossa kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kieliopista opiskellaan substantiivien taivutus ja määräysmuotojen käyttö, verbien taivutus ja aikamuodot ja adjektiivien perusteet ja vertailu. Sanajärjestyksestä opiskellaan päälauseen sanajärjestys ja tutustutaan sivulauseen sanajärjestykseen. Pronomineista opiskellaan persoona- sekä refleksiivipronominit. Menetelmät Kurssilla tehdään puhe-, kuuntelu-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämisharjoituksia. Kielen rakenteita harjoitellaan monipuolisesti. Harjoituksia tehdään yksin, pareittain tai suuremmassa ryhmässä. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon useat eri osasuoritukset. Kurssin aikana pidetään pieniä kirjallisia kuulusteluja, joissa testataan sanaston tai jonkin kielioppiasian hallintaa. Kurssiarvosana muodostuu kaikkien kielitaidon osa-alueiden kokeiden keskiarvosta. Tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroa korottavasti tai laskevasti yhdellä arvosanalla. Palauttamaton osasuoritus voidaan arvioida opettajan harkinnan mukaan arvosanalla 4; silloin se laskee kurssista saatavaa arvosanaa. Ihmiset ympärillämme (BA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

25 Tavoite Kurssin ensisijaiset tavoitteet ovat puheviestinnän strategioiden hallinnan vankentaminen ja viestinnällisten tekstien tuottaminen. Rakenteiden hallintaa vahvistetaan ja laajennetaan. Sisältö Kurssiin kuuluvat aihepiirit ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus näkyy aiheiden käsittelyssä. Kieliopista opiskellaan peruskieliopin lisäksi apuverbit ja infinitiivi, partisiipin preesens ja s-passiivi. Menetelmät Kurssilla tehdään puhe-, kuuntelu-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämisharjoituksia. Puheviestinnän harjoittelu korostuu. Kielen rakenteita harjoitellaan monipuolisesti. Harjoituksia tehdään yksin, pareittain tai suuremmassa ryhmässä. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon useat eri osasuoritukset. Kurssin aikana pidetään pieniä kirjallisia kuulusteluja, joissa testataan sanaston tai jonkin kielioppiasian hallintaa. Kurssiarvosana muodostuu kaikkien kielitaidon osa-alueiden kokeiden keskiarvosta. Tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroa korottavasti tai laskevasti yhdellä arvosanalla. Palauttamaton osasuoritus voidaan arvioida opettajan harkinnan mukaan arvosanalla 4; silloin se laskee kurssista saatavaa arvosanaa. Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa (BA3) Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Tavoite

26 Kurssin tavoitteena on vahvistaa kielen suullista ja kirjallista käyttöä sekä perusrakenteiden hallintaa. Yksi tavoitteista on myös, että oppilas pystyy pitämään suullisen esityksen yksin tai ryhmässä luokan edessä ymmärrettävästi. Sisältö Kurssin aihepiirejä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kieliopista käsitellään peruskieliopin lisäksi mm. pronomineja, suomen konditionaalin kääntäminen, genetiivi ja s-passiivin kertaus. Menetelmät Kurssilla tehdään puhe-, kuuntelu-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämisharjoituksia. Kirjallisia tekstejä harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Harjoituksia tehdään yksin, pareittain tai suuremmassa ryhmässä. Kurssilla tehdään arvioitavana harjoitustyönä suullinen esitys koko luokalle joko yksin tai ryhmässä. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon useat eri osasuoritukset. Kurssin aikana pidetään pieniä kirjallisia kuulusteluja, joissa testataan sanaston tai jonkin kielioppiasian hallintaa. Kurssiarvosana muodostuu kaikkien kielitaidon osa-alueiden kokeiden keskiarvosta. Tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroa korottavasti tai laskevasti yhdellä arvosanalla. Palauttamaton osasuoritus voidaan arvioida opettajan harkinnan mukaan arvosanalla 4; silloin se laskee kurssista saatavaa arvosanaa. Suullinen esitys arvioidaan, ja se vaikuttaa kurssiarvosanaan. Suullisessa esityksessä arvioidaan kielen sujuvuutta, ääntämistä sekä ymmärrettävyyttä. Esityksen puuttuminen laskee kurssiarvosanaa. Elinympäristömme (BA4) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, viestintä- ja mediaosaaminen ja teknologia ja yhteiskunta tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.

27 Tavoite Kurssin tavoitteena on lisätä erityisesti tekstin ymmärtämisen valmiuksia erilaisten ymmärtävän lukemisen strategioiden avulla. Muiden kielen osa-alueiden osaamista vahvistetaan. Sisältö Kurssin aiheina ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, viestintä- ja mediaosaaminen ja teknologia ja yhteiskunta ovat mukana aiheiden käsittelyssä. Kieliopista kerrataan erityisesti verbioppia (apuverbit, infinitiivi ja lauseenvastikkeet, partisiipin perfekti) ja sanajärjestystä. Menetelmät Kurssilla tehdään puhe-, kuuntelu-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämisharjoituksia. Kirjallisia tekstejä harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Harjoituksia tehdään yksin, pareittain tai suuremmassa ryhmässä. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon useat eri osasuoritukset. Kurssin aikana pidetään pieniä kirjallisia kuulusteluja, joissa testataan sanaston tai jonkin kielioppiasian hallintaa. Kurssiarvosana muodostuu kaikkien kielitaidon osa-alueiden kokeiden keskiarvosta. Tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroa korottavasti tai laskevasti yhdellä arvosanalla. Palauttamaton osasuoritus voidaan arvioida opettajan harkinnan mukaan arvosanalla 4; silloin se laskee kurssista saatavaa arvosanaa. Opiskelu ja työ (BA5) Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Tavoite Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa opiskelijan sanavarastoa yhä käsitteellisemmäksi ja vahvistaa kieliopin osaamista. Erityisesti pyritään parantamaan muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttöä harjoittelemalla eri palvelutilanteille tyypillistä kirjallista ja

28 suullista viestintää. Sisältö Kurssin aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys näkyy kurssilla käsiteltävissä teksteissä. Kieliopista harjoitellaan erityisesti substantiiveja, partisiippi- ja passiivimuotoja, prepositioita ja pronomineja. Menetelmät Kurssilla tehdään puhe-, kuuntelu-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämisharjoituksia. Harjoituksia tehdään yksin, pareittain tai suuremmassa ryhmässä. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon useat eri osasuoritukset. Kurssin aikana pidetään pieniä kirjallisia kuulusteluja, joissa testataan sanaston tai jonkin kielioppiasian hallintaa. Kurssiarvosana muodostuu kaikkien kielitaidon osa-alueiden kokeiden keskiarvosta. Tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroa korottavasti tai laskevasti yhdellä arvosanalla. Palauttamaton osasuoritus voidaan arvioida opettajan harkinnan mukaan arvosanalla 4; silloin se laskee kurssista saatavaa arvosanaa. Kulttuuri ja sen tekijöitä (BA6) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Tavoite Opiskelijat tutustuvat pohjoismaiseen kulttuuriin ja sen eri osa-aluesiin. Kurssin tavoitteena on, että opiskelijat perehtyvät johonkin kulttuuriin liittyvään aiheeseen ja kirjoittavat tutkimastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Sisältö

29 Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Elokuva- tai romaanianalyysi kirjoitetaan pohjoismaisesta teoksesta kurssin lopussa. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon useat eri osasuoritukset: kuuntelu, sanastonhallinta, kirjoittaminen (romaani- tai elokuva-analyysi), kielioppi ja tekstinymmärtäminen. Kurssin aikana pidetään pieniä kirjallisia kuulusteluja, joissa testataan sanaston tai jonkin kielioppiasian hallintaa. Kurssiarvosana muodostuu kaikkien kielitaidon osa-alueiden kokeiden keskiarvosta. Tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroa korottavasti tai laskevasti yhdellä arvosanalla. Palauttamaton osasuoritus voidaan arvioida opettajan harkinnan mukaan arvosanalla 4; silloin se laskee kurssista saatavaa arvosanaa. Puhu ja ymmärrä paremmin (BA7) Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Tavoite Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Sisältö Puhumista harjoitellaan erilaisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja harjoitusten avulla. Puheen ymmärtämistä harjoitellaan kuuntelu- ja paritehtävien avulla. Kurssiarvosana perustuu Opetushallituksen suullisen kielitaidon kokeen arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan asteikolla 4-10 ja suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.

30 Tiede, talous ja tekniikka (BA8) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. Tavoite Tavoitteena on syventää ja laajentaa opiskelijan sanavarastoa yhä käsitteellisemmäksi ja vahvistaa kieliopin osaamista. Erityisesti painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla. Sisältö Kurssin aihealueita ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Kurssilla kerrataan kieliopista verbioppi ja sanajärjestys sekä vaativampia lauserakenteita. Menetelmät Kurssilla tehdään puhe-, kuuntelu-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämisharjoituksia. Harjoituksia tehdään yksin, pareittain tai suuremmassa ryhmässä. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon useat eri osasuoritukset. Kurssin aikana pidetään pieniä kirjallisia kuulusteluja, joissa testataan sanaston tai jonkin kielioppiasian hallintaa. Kurssiarvosana muodostuu kaikkien kielitaidon osa-alueiden kokeiden keskiarvosta. Tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroa korottavasti tai laskevasti yhdellä arvosanalla. Palauttamaton tai tekemätön osasuoritus voidaan arvioida opettajan harkinnan mukaan arvosanalla 4; silloin se laskee kurssista saatavaa arvosanaa. Yhteisiä kursseja keskipitkän oppimäärän kanssa. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (BA 9)

31 Kerhokurssi (BA 10, Svenska Klubben) B-RUOTSI (BB) PAKOLLISET KURSSIT Koulu ja vapaa-aika (BB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Tavoite Tavoitteena on niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta sekä vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. viestinnällisenä tavoitteena on tukea opiskelijan keskustelu- ja puheenymmärtämistaitoja. Kurssilla keskitytään keskeisten puheviestinnän strategioiden hallintaan. Aihekokonaisuuksista hyvinvointi ja turvallisuus liittyy käsiteltäviin aiheisiin. Sisältö Kurssin aihepiirit ovat koulu ja vapaa-aika. Teemoina ovat itsestä kertominen, harrastukset, koulunkäynti ja vapaa-ajanvietto. Kieliopista opiskellaan päälauseen sanajärjestys, verbien deklinaatiot ja aikamuodot, substantiivien- ja adjektiivien taivutus, persoona- ja refleksiivipronominit. Menetelmät Kurssilla tehdään puhe-, kuuntelu-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämisharjoituksia. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

32 Kurssin arviointiin vaikuttavat kurssin aikana tehdyt kirjoitelmat, kuuntelukokeet, koeviikolla pidettävä koe sekä kaikki kurssin aikana pidetyt testit, esim. sanakokeet tai kielioppikokeet. Jatkuva näyttö eli tuntityöskentelyyn osallistuminen ja kotitehtävien teko otetaan huomioon arvostelussa + / - 1. Puuttuva osasuoritus voidaan arvioida opettajan harkinnan mukaan arvosanalla 4; silloin se laskee kurssista saatavaa arvosanaa. Arkielämää Pohjoismaissa (BB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Tavoite Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Lisäksi vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Tavoitteena on myös harjoitella monipuolisesti kuullun ymmärtämistä sekä kehittää opiskelutaitoja ja oppia arvioimaan omaa edistymistä kielitaidon eri osa-alueilla. Aihekokonaisuuksista hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Sisältö Kurssin aihepiirinä on pohjoismaisten nuorten arki. Kurssilla opiskelija oppii kertomaan lisää itsestään, sekä mm. perheestä, ystävistä, asuinympäristöstä ja kulutustottumuksista. Menetelmät Kurssilla tehdään puhe-, kuuntelu-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämisharjoituksia. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Kirjoitetaan lyhyitä viestinnällisiä tekstejä. Kurssin arviointiin vaikuttavat kurssin aikana tehdyt kirjoitelmat, kuuntelukokeet, koeviikolla pidettävä koe sekä kaikki kurssin aikana pidetyt testit, esim. sanakokeet tai kielioppikokeet. Jatkuva näyttö eli tuntityöskentelyyn osallistuminen ja kotitehtävien teko otetaan huomioon arvostelussa + / - 1. Puuttuva osasuoritus voidaan arvioida opettajan harkinnan mukaan arvosanalla 4; silloin se laskee kurssista saatavaa arvosanaa.

33 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (BB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Tavoite Kurssin tavoitteena on vahvistaa kielen suullista ja kirjallista käyttöä sekä perusrakenteiden hallintaa. Yksi tavoitteista on myös, että opiskelija pystyy pitämään suullisen esityksen muulle ryhmälle yksin tai parin kanssa ymmärrettävästi. Sisältö Kurssin aihepiirejä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Opiskelija oppii kertomaan omasta kotimaastaan, sen luonnosta, ihmisistä, historiasta ja kulttuurista. Opiskelija saa myös tietoa suomenruotsalaisista ja heidän kulttuuristaan sekä pääsee pohtimaan millaista on olla suomalainen Pohjolassa ja Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus antaa näkökulman kurssin aihepiirien käsittelyyn. Myös aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä ja mediaosaaminen ovat esillä teksteissä. Kieliopista käsitellään relatiivilause ja relatiivipronominit, erisnimen suku, substantiiviattribuutti, interrogatiivipronominit, indefiniittipronominit, demonstratiivipronominit, prepositiot paikan ja ajan ilmauksissa. Menetelmät Kurssilla tehdään puhe-, kuuntelu-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämisharjoituksia. Kirjoitetaan erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kurssilla tehdään arvioitavana kurssityönä suullinen esitys koko luokalle joko yksin tai ryhmässä. Kurssin arviointiin vaikuttavat kurssin aikana tehdyt kirjoitelmat, kuuntelukokeet, koeviikolla pidettävä koe sekä kaikki kurssin aikana pidetyt testit, esim. sanakokeet tai kielioppikokeet. Jatkuva näyttö eli tuntityöskentelyyn osallistuminen ja kotitehtävien teko otetaan huomioon arvostelussa + / - 1. Palauttamaton osasuoritus voidaan arvioida opettajan harkinnan mukaan arvosanalla 4; silloin se laskee kurssista saatavaa arvosanaa. Suullisessa esityksessä arvioidaan kielen sujuvuutta, ääntämistä sekä ymmärrettävyyttä. Elämää yhdessä ja erikseen (BB4)

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2014 2015 Porin Lyseon lukio Annankatu 5 28100 Pori http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/koulut/porinlyseonlukio Rehtori Jarkko Kivelä TEKIJÄT: MIRA 044

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2015 2016 OPINTO-OPPAAN SISÄLLYSLUETTELO OPPIAINEET JA KURSSIT 3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 6 Vieraat kielet 7 Englanti (A1)

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni. (Pentti Saarikoski) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. ja sisällöt oppiaineittain 18 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET

KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET Kurssikuvaukset löytyvät myös verkosta www.kuninkaantie.espoo.fi 31.8.2012 Äidinkieli ja kirjallisuus... 3 Toinen kotimainen kieli... 8 Ruotsi A-oppimäärä... 8 Ruotsi

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen)

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen) Englannin kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Englannin kielen kursseja lukiossa on kolmenlaisia: pakollisia, syventäviä ja soveltavia. Kurssit 1 6 ovat pakollisia ja ne suoritetaan

Lisätiedot

Arkadian yhteislyseo Kurssikuvaukset 1.8.2015 tai sitä ennen lukio-opinnot aloittaneille

Arkadian yhteislyseo Kurssikuvaukset 1.8.2015 tai sitä ennen lukio-opinnot aloittaneille Arkadian yhteislyseo Kurssikuvaukset 1.8.2015 tai sitä ennen lukio-opinnot aloittaneille Klikkaa oppiaineen nimeä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ RUOTSI, TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

2.2 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat

2.2 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat 2.2 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat 2.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Opetuksen tehtävä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013

KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013 KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013 Hyvä lukiolainen Tämä kirjanen sisältää Ilmajoen lukiossa opetettavat kaikki kurssit. Kirjasesta löydät myös valintakorttiin merkityt kurssien numerot. Soveltaviksi kursseiksi

Lisätiedot

ETU-TÖÖLÖN LUKION KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS /P

ETU-TÖÖLÖN LUKION KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS /P ETU-TÖÖLÖN LUKION KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS /P Suoritusohje: Ennen muita kursseja Kurssi käsittelee äidinkielen ja kirjallisuuden perusasioita. Käsiteltäviä

Lisätiedot

7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi

7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V21.5.2015 osa II. Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit

Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V21.5.2015 osa II. Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V21.5.2015 osa II Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit 1 1 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT SEKÄ TUNTIJAKO Rauman

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus-sarja toteuttaa uusia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti lukiokoulutus tähtää laaja-alaiseen yleissivistykseen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMIS JA OPETUKSEN Sisältö 5. OPPIMIS JA OPETUKSEN 3 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet... 3 5.2. Aihekokonaisuudet... 4 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus...

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA. Sivltk 14.4.2005 20 Liite nro 8

KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA. Sivltk 14.4.2005 20 Liite nro 8 KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA Sivltk 14.4.2005 20 Liite nro 8 1 1. OPETUSSUUNNITELMA (30.03.2005 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen.. 2 1.2 Opetussuunnitelman sisältö. 2 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Luonnos tammikuu 2016 PORIN LYSEON LUKIO 1.8.2016 OPETUSSUUNNITELMAN AINEKOHTAISET KURSSISELOSTEET

Luonnos tammikuu 2016 PORIN LYSEON LUKIO 1.8.2016 OPETUSSUUNNITELMAN AINEKOHTAISET KURSSISELOSTEET Luonnostammikuu2016 PORINLYSEONLUKIO1.8.2016 OPETUSSUUNNITELMAN AINEKOHTAISETKURSSISELOSTEET 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-,

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKIO-OPISKELU YLEENSÄ... 1 2. IIN LUKION TUNTIJAKO...4 3. KURSSIEN SISÄLLÖT...5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 5 VIERAAT KIELET JA RUOTSIN KIELI...7

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Arkadian yhteislyseo Kurssikuvaukset lv. 2015 2016

Arkadian yhteislyseo Kurssikuvaukset lv. 2015 2016 Arkadian yhteislyseo Kurssikuvaukset lv. 2015 2016 Klikkaa oppiaineen nimeä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ RUOTSI, TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA BIOLOGIA MAANTIEDE

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

Englanti (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT. 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA101)

Englanti (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT. 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA101) Englanti (A-kieli) Englannin opiskelu antaa valmiudet ymmärtää muita ja tulla ymmärretyksi sekä suullisesti että kirjallisesti kotimaassa ja ulkomailla. Opiskelun tavoitteena on oppia soveltamaan englannin

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. LINNANKOSKEN LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 1 1.1 Lukiokoulutuksen tehtävä... 1 1.2 Arvoperusta... 1 2. LINNANKOSKEN LUKION TOIMINTAKULTTUURI...

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015 AVAIN Kempeleen lukion kurssiopas 2015 KEMPELEEN LUKIO PUHELIN koulusihteeri 050 316 9593 rehtori 050 568 1915 apulaisrehtori 050 316 9592 opinto-ohjaaja 050 463 6610 opettajat 050 316 9594, 050 316 9595

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) 1 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN ARVIOINTI 3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) tiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 3.1.1. Äidinkieli Amisäikkä näyttö 1: oman alan teksti asiakirjamallilla

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Kurssin Moodlen tehtävät on palautettava, jotta kurssista saa suorituksen.

Kurssin Moodlen tehtävät on palautettava, jotta kurssista saa suorituksen. Kurssin numero: 1 Kurssin nimi: Englannin kieli ja maailmani Pakollinen Kurssikoodi: ENA1 uusi OPS: Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita, analysoidaan

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

HYVÄ OPISKELIJA!... 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 4 SUOMI TOISENA KIELENÄ... 8 RUOTSI... 11 Oppimäärä RUA (ÅA)... 12 Oppimäärä RUB (ÅB)...

HYVÄ OPISKELIJA!... 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 4 SUOMI TOISENA KIELENÄ... 8 RUOTSI... 11 Oppimäärä RUA (ÅA)... 12 Oppimäärä RUB (ÅB)... OPISKELIJAN KURSSIESITE 2013 HYVÄ OPISKELIJA!... 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 4 SUOMI TOISENA KIELENÄ... 8 RUOTSI... 11 Oppimäärä RUA (ÅA)... 12 Oppimäärä RUB (ÅB)... 14 ENGLANTI... 17 RANSKA... 22

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

JOHDANTO 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 5 RUOTSIN KIELI RUA / RUB 7 ENGLANNIN KIELI EN 11

JOHDANTO 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 5 RUOTSIN KIELI RUA / RUB 7 ENGLANNIN KIELI EN 11 JOHDANTO 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 5 RUOTSIN KIELI RUA / RUB 7 ENGLANNIN KIELI EN 11 SAKSAN KIELI SA 13 RANSKAN KIELI RA 15 ESPANJAN KIELI EA

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot