M a t k a r a p o r t t i K Ö Ö P E N H A M I N A - M Ü N C H E N TULEVAISUUDEN ESTEETÖN RAIDELIIKENNE -HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M a t k a r a p o r t t i 1 4. - 1 6. 9. 2 0 0 9 K Ö Ö P E N H A M I N A - M Ü N C H E N TULEVAISUUDEN ESTEETÖN RAIDELIIKENNE -HANKE"

Transkriptio

1 M a t k a r a p o r t t i K Ö Ö P E N H A M I N A - M Ü N C H E N TULEVAISUUDEN ESTEETÖN RAIDELIIKENNE -HANKE

2 Ira Verma Johanna Hätönen Katariina Myllärniemi Kuvat: Päivi Aro

3 Sisällys 1. Lukijalle 4 2. Yleistä 5 3. Kööpenhaminan metro Yleistä Kööpenhaminan metrosta Kööpenhaminan metroasemien ympäristö Tason vaihdot ja tasoerot Kööpenhaminan metroasemilla Kalusteet Kööpenhaminan metroasemilla Opasteet Kööpenhaminan metroasemilla Valaistus Kööpenhaminan metroasemilla Münchenin metro Yleistä Münchenin metrosta Münchenin metroasemien ympäristö Tason vaihdot ja tasoerot Münchenin metroasemilla Kalusteet Münchenin metroasemilla Opasteet Münchenin metroasemilla Valaistus Münchenin metroasemilla Lopuksi Lähteet Kuvat 25

4 1. Lukijalle Matkaraportti liittyy TKK:n Sotera-instituutin tutkimushankkeeseen Tulevaisuuden esteetön raideliikenne. Tutkimushanke on osa Länsimetron ja Kehäradan kehittämistyötä. Hankeen tavoitteena on tukea uusien metro- ja ratahankkeiden esteettömyyden ja käytettävyyden toteutusta. Hanke saa rahoitusta Tekesistä ja Helsingin kaupungin Innovaatiorahastosta. Muita hankeen rahoittajia ovat Espoon ja Vantaan kaupungit, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (ent. HKL ja YTV), Liikennevirasto (ent. Ratahallintokeskus) sekä liikenne- ja viestintäministeriö ja Finavia. Hanke tehdään tiiviissä yhteistyössä Näkövammaisten keskusliiton, Invalidiliiton ja Kuuloliiton edustajien kanssa. Matkalle osallistuivat projektipäällikkö Ira Verma ja tutkimusapulainen Johanna Hätönen Sotera-instituutista, hankkeen käyttäjätutkimuksesta ja matkan pääasiallisesta kuvamateriaalista vastannut suunnittelija Päivi Aro Pinko Oy: stä sekä ohjausryhmän ja rahoittajatahon edustaja neuvotteleva virkamies Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriöstä.

5 2. Yleistä Matkan kohteet valittiin kirjallisuus- ja tutkimuskatsauksen pohjalta. Kööpenhamina valittiin uuden suunnittelunsa ja Länsimetron toteutukseen valittujen samankaltaisten ratkaisujen takia. Reilun asukkaan Kööpenhamina vastaa myös kokonsa puolesta tilannetta Helsingin ja Espoon metron vaikutuspiirin alueella. München valittiin monipuolisen ja laadukkaan asematarjonnan takia. Asemien suunnittelussa on käytetty hyväksi arkkitehti- ja valaistussuunnittelijoiden, insinöörien sekä taiteilijoiden laaja-alaista osaamista. Matkan aikana tutustuttiin lähijuna- ja metroasemiin sekä rataliikenteen solmukohtiin. Majoitus oli järjestetty ratatieasemien läheisyyteen ja matkalla pyrittiin liikkumaan mahdollisimman paljon raideliikenteen avulla. Matkaan kuului tapaamiset Kööpenhaminan ja Münchenin metron suunnittelusta vastaavissa organisaatioissa. Ensimmäinen tapaamisemme Kööpenhaminassa oli Metroselskaabetissa, jossa tapasimme metrohankkeen pääarkkitehdin Lise Lindin. Metroselskabet koordinoi kaikkea Kööpenhaminan metroon ja metron rakentamiseen liittyvää. Lise Lind on siirtynyt Metroselskabetin palvelukseen KHR Arkitekten toimistosta, jossa suunniteltiin toteutetun metrolinjan metroasemat sekä uudet lentokentälle vievän ratayhteyden metroasemat. Heidän vastuullaan on myös uuden Cityringen-metrolinjan asemien pääsuunnittelu. Kööpenhaminassa tapasimme myös KHR Arkitekten toimistosta arkkitehti Anja Rolvungin, joka esitteli meille Kööpenhaminan metron suunnittelu- ja rakennusprosessia. Häneltä kuulimme muun muassa Kööpenhaminan metrolle tunnusomaisista yksityiskohdista, kuten esimerkiksi valoaukoista ja tekniikoista, joilla luonnonvaloa on saatu johdetuksi alas tunneliasemien laiturialueille. Münchenissä vierailimme kaupungin rakennusosastolla ja tapasimme siellä rakennuspäällikön, arkkitehti Paul Kramerin. Kramerilla on pitkäaikainen kokemus metron suunnitteluhankkeista. Hän kertoi Münchenin metroasemien suunnittelun lähtökohdista ja valotti niitä asioita, joiden huomioiminen on Münchenin kokoisessa suurkaupungissa erityisen tärkeää. Mielenkiintoista oli kuulla esimerkiksi miten ihmisvirrat vaikuttavat asemien sijoittamiseen ja arkkitehtuuriin. Kramer näytti kuvia ja kertoi Müncheniin rakenteilla olevista, uusista metroasemista.

6 3. Kööpenhaminan metro Kuva 1. Kööpenhaminan nykyiset metrolinjat (M1 ja M2) sekä tuleva metrolinja Cityringen (M3 ja M4) 3.1 Yleistä Kööpenhaminan metrosta Vuonna 1992 Tanskan hallitus hyväksyi ns. Ørestadin esityksen, jonka mukaan Kööpenhaminaan tulisi rakentaa metro. Metron suunnittelu haluttiin yhdenmukaistaa ja kaikkien metroasemien suunnitelmat toteutettiin yhdessä arkkitehtitoimistossa, joka valittiin suunnittelukilpailun perusteella. Metron rakentamista rahoitettiin Ørestadin alueen maakaupoilla, joissa kaupunki möi maata yrityksille ja rakentajille. Ørestadin suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka tarkoituksena oli löytää ratkaisu uudelle ja vetovoimaiselle kaupunginosalle. Metron rakentamisen avulla haluttiin myös elvyttää vanhoja kaupunginosia ja tehdä niistä entistä houkuttelevampia. Kööpenhaminan metron ensimmäisen osuuden avajaisia vietettiin lokakuussa Seuraavat osuudet avattiin vuonna 2003 ja metron viimeinen jatke lentoasemalle avattiin syyskuussa Metroverkko koostuu kahdesta linjasta ja 22 asemasta, joista 9 sijaitsee maan alla. Linjojen yhteenlaskettu pituus on 21,3 kilometriä. Tunneliosuuksia on yhteensä 9 kilometriä ja pisin yhtenäinen tunneli on 7,5 kilometriä pitkä. Noin asukkaan Kööpenhaminassa tehdään päivittäin n metromatkaa. Kööpenhaminaan ollaan suunnittelemassa kolmatta metrolinjaa, jota kutsutaan nimellä Cityringen. Linja kulkee kokonaan maan alla ja sen 17 asemaa sijoittuvat keskustan, Østerbron, Nørrebron ja Vesterbron alueille sekä Frederiksbergin kunnan alueelle, jonne ei tällä hetkellä mene juna- tai metroyhteyttä. Uuden ratayhteyden on arvioitu olevan valmiina vuonna 2018, jolloin matka Cityringenin ympäri kestää noin 23 minuuttia. Cityringen tulee muistuttamaan pääratkaisuiltaan Kööpenhaminan nykyistä metroverkkoa, mutta mm. asemien yksilöllisempään ilmeeseen tullaan jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota.

7 Automatisoiduissa metrovaunuissa ei ole lainkaan kuljettajahyttejä ja vaunun etuosasta on näkymä suoraan kiskoille. Valaistut tunnelit ovatkin olleet yksi Kööpenhaminan metron vetonauloista ja metroajeluista on tullut suosittuja retkiä mm. päiväkotiryhmille. Hätätapauksissa metrojunaa voidaan ohjata myös manuaalisesti. Tunneliasemilla on lasiseinät, joiden automaattiset lasiovet avautuvat yhtä aikaa metron ovien kanssa metrovaunun ollessa asemalla. Metro ei voi lähteä asemalta ennen kuin kaikki ovet ovat kiinni ja lukossa. Ovet saadaan tarvittaessa avattua myös manuaalisesti. Kuva 2. Konseptiluonnokset perinteisestä metroasemasta ja Kööpenhaminaan rakennetusta Deep, Cut and Cover -asemasta, (KHRAS arkitekter) Metron maanalaiset asemat on rakennettu Deep, Cut and Cover tekniikalla, jonka lähtökohtana on ollut maanalaisten tunneliasemien toteutus avokaivuun avulla. Maanalaiset asemalaiturit sijoitetaan puistojen, aukioiden ja muiden rakentamattomien alueiden alapuolelle, jotta ne on mahdollista kaivaa auki rakennustöiden ajaksi. Asemaa varten kaivetaan kuoppa, johon asemarakennus toteutetaan ylhäältä käsin. Tämä tekniikka mahdollistaa asemien suunnittelun modulaarisen konseptin pohjalta sekä asemien yhdennäköisen ilmeen. Maanalaiseen metroon suhtauduttiin Kööpenhaminassa aluksi epäillen, mutta onnistuneiden suunnitteluratkaisuiden avulla se on saavuttanut suuren suosion päivittäisessä kaupunkiliikenteessä. Kuva 3. Analyysipiirroksia erilaisista asematiloista, (KHRAS arkitekter) Metrovaunut ja laiturialueet on suunniteltu samaan aikaan ja saman moduulimitoituksen mukaan. Näin on varmistettu mm. vaunun ja laiturin reunan yhteensopivuus ja matkustajien esteetön pääsy laiturialueelta metroon. Esteettömyys ja käytettävyys olivat yhtenä tärkeänä lähtökohtana asemien suunnittelussa. Esteettömyyden toteutumisesta metroasemilla huolehti työryhmä, johon kuului liikuntaesteisten, kuulo- ja näkövammaisten etujärjestöjen edustajia. Työryhmä osallistui aktiivisesti asemien suunnitteluprosessiin. Metroasemien suunnittelun yleisenä tavoitteena oli, että asemat edustavat hyvää suunnittelua ja arkkitehtuuria myös 50 vuoden päästä.

8 3.2 Kööpenhaminan metroasemien ympäristö Kööpenhaminassa on kiinnitetty huomiota metroasemien lähiympäristöjen suunnitteluun. Asemat ovat olennainen osa myös maanpäällistä kaupunkikuvaa, vaikka varsinaisia maan päälle näkyviä asemarakennuksia ei olekaan. Tunneliasemien sisäänkäynteinä toimivat pyöreät porrasaukot sekä lasiset hissitornit ovat maamerkkeinä kaupunkitilassa. Kööpenhaminan metroasemien tunnusmerkkejä ovat myös maan päälle näkyvät lasipyramidit ja muut valoaukot, joiden kautta päivänvalo pääsee alas laiturialueelle. Metroasemien pääsisäänkäynnin luo on sijoitettu infopylväs, jossa on valaistu metron tunnus, reittikartta sekä aikataulunäyttö Kuvat 4 ja 5. Kööpenhaminan metroasemien tunnusmerkkejä Saavutettavuus on pyritty huomioimaan metroasemien ympäristössä. Kaikki aseman sisäänkäyntiä ympäröivät risteysalueet ovat esteettömiä. Laiturialueelta ulos johtavalta hissiltä on esteetön ja kohokuvioin merkitty reitti lähimmälle suojatielle. Suojatien reunaan on asennettu kohokuvioin varoitusalue ja reunatuki on luiskattu siten että siitä pääsee kulkemaan vaivatta apuvälineen kanssa. Liikennevaloissa on ääniopasteet Kuvat 6 ja 7. Ohjaavaraita sekä huomioalue metroaseman uloskäynnin luona Kuva 8. Esteetön risteysalue

9 Liityntäliikenteen pysäkkialueet sijaitsevat, mikäli mahdollista, siten ettei niille kulkiessa joudu ylittämään risteävää liikennealuetta. Kun reitillä on tien ylitys, ylityskohdat on tehty turvallisiksi. Pyöräily on olennainen osa Kööpenhaminan kaupunkiliikennettä ja pyörät näkyvä osa Kööpenhaminan katukuvaa. Pyöräilijät on huomioitu metroasemilla sijoittamalla polkupyörien säilytystelineitä katutasolle metroasemien sisäänkäyntien yhteyteen. Monella asemalla tähän on varattu kuitenkin liian vähän tilaa ja pyöriä on pysäköity muun muassa asemalle johtaville kulkureiteille, missä ne aiheuttavat vaaratilanteita apuvälineiden kanssa liikkuville sekä heikkonäköisille matkustajille Kuva 9. Liityntäliikenteen pysäkki metroaseman läheisyydessä Kuva 10. Polkupyöriä esteettömällä reitillä 3.3 Tason vaihdot ja tasoerot Kööpenhaminan metroasemilla Kaikilla maanalaisilla metroasemilla on kaksi hissiä, joilla pääsee laiturialueelta suoraan katutasolle. Hissi pysähtyy myös välikerroksessa, jossa sijaitsevat aseman palvelut kuten esimerkiksi lippuautomaatit ja polkupyörien säilytyshuoneet. Hissin lisäksi katutasolta pääsee laskeutumaan maanalaisille metroasemille avonaisia, kattamattomia portaita pitkin. Portaat laskeutuvat maanpinnan tasosta aseman välikerrokseen, josta siirrytään liukuportaita pitkin laiturialueelle. Kuvassa 11 näkyvän vastavalokontrastin lisäksi katutasoon johtavien portaiden turvamerkinnät eivät vastanneet näkövammaisille tarkoitettujen opasteiden vaatimustasoa. Maanpäällisille asemille noustaan katutasosta joko hisseillä tai portaita pitkin. Hissit on mitoitettu siten että apuvälineiden kanssa liikkuvat matkustajat voivat käyttää niitä vaivatta. Hissin painikkeiden sijoittamisessa ja tunnistamisessa on myös pyritty huomioimaan eri käyttäjäryhmät. Suunnittelun tavoitteena on ollut tehdä matkasta maanalaiselle laiturialueelle mahdollisimman miellyttävä ja turvallisen tuntuinen. Tunneliasemien liukuportaat ovat kaksivartisia ja laiturialueelle laskeudutaan välitasanteen kautta. Kaksivartiset liukuportaat rytmittävät laskeutumista ja ne koettiin turvallisemmiksi kuin suorat, yksivartiset portaat. Avoin porraskuilu mahdollistaa kokonaisvaltaisen tilanhallinnan ja esteettömän näkymän aseman ylätasolta alas laiturialueelle.

10 Kuvat 11 ja 12. Tasonvaihtoratkaisuja Kööpenhaminan metroasemilla Kuva 13. Laiturialueen reuna ja metrovaunun sisäänkäynti Asemat on pyritty suunnittelemaan kauttaaltaan esteettömiksi, eikä reitillä katutasolta metrolaiturille ole kynnyksiä tai muita tasoeroja. Metrovaunun ja laiturin väli on saatu toteutettua myös riittävän pienenä (55 mm), jotta apuvälineen kanssa kulkevat matkustajat pääsevät siirtymään itsenäisesti kulkuvälineeseen ja sieltä ulos. Keskitetyt laiturialueet (Island Platform) kaikilla asemilla mahdollistavat vaivattoman siirtymisen metrovaunusta toiseen. Kuva 14. Metroaseman pitkittäisleikkaus - Kongens Nytorv, (KHRAS arkitekter) 3.4 Kalusteet Kööpenhaminan metroasemilla Metroasemien suunnittelussa on haluttu ottaa huomioon asemien huollettavuus sekä asematiloihin kohdistuvan ilkivallan välttäminen. Näihin tavoitteisiin on pyritty muun muassa valitsemalla metroasemille kestävät pinta- ja kalustemateriaalit, jättämällä laiturialueiden ja asemahallien lattiapinnat avoimiksi sekä asentamalla maanalaisille laiturialueille nojailukaiteet penkkien sijaan. Istuimien puuttumisen on katsottu vähentävän turhaa oleskelua laiturialueella ja edistävän yleistä turvallisuutta. Istuimille 10

11 ei koettu olevan tarvetta metron lyhyiden, noin kahden minuutin mittaisten vuorovälien vuoksi. Nojailukaiteiden lisäksi tunneliasemien kalusteisiin kuuluvat roskasäiliöt, lippuautomaatit ja leimauslaitteet, lehtitelineet sekä kaide, joka estää ajatumisen liukuportaan alle. Metroasemien suunnittelusta vastannut arkkitehtitoimisto teki metroaseman arkkitehtuuriin sopivan kellon, jonka valkoisessa kellotaulussa on Metro-logo Kuvat 15, 16 ja 17. Kööpenhaminan metroasemille suunniteltuja kalusteita Metroasemien niukka kalustus sekä korkeat pylväättömät laituri- ja asemahallit tekevät asemista selkeitä ja helppokulkuisia. Lippuautomaattien ja leimauslaitteiden suunnittelussa on pyritty huomioimaan eri käyttäjäryhmät. Automaattien ja leimauslaitteiden painikkeet ja näytöt on sijoitettu siten että ne ovat mahdollisimman monen käyttäjäryhmän saavutettavissa. Painikkeiden enimmäiskorkeus lattiapinnasta on 1200 mm Kuvat 18 ja 19. Lippuautomaatti ja lipunleimauslaite Kuvat 20 ja 21. Polkupyörien säilytystila Kööpenhaminan maanalaisilla metroasemilla Maanalaisilla metroasemilla on säilytystilat polkupyöriä varten. Säilytystilojen sijainti ei tue niiden käyttöä ja suurin osa pyöristä oli tutustumiskäynnin aikana jätetty ulos, aseman sisäänkäynnin läheisyyteen. 11

12 3.5 Opasteet Kööpenhaminan metroasemilla Informaatio- ja opastusjärjestelmät ovat samanlaiset kaikilla metroasemilla. Maan päällä sijaitsevat asemat on toteutettu T-palkeista muodostuvista katoksista, joiden rakenteisiin on sisällytetty valaistus sekä opastamiseen liittyvät tekniset ratkaisut, kuten esimerkiksi ääniopasteet ja induktiosilmukka. Tiedotus laiturialueilla tapahtuu näyttötaulujen ja kuulutusten avulla. Maan päällä olevilla laiturialueilla on äänisuihkualue, jossa kuulutukset kuuluvat normaalia puheääntä vastaavalla 45 db:n voimakkuudella, eivätkä ne näin häiritse asemien lähialueita. Laiturialueella ja junan sisällä on lisäksi mahdollisuus avata puheyhteys info-pisteen kautta keskukseen ja saada lisää matkustajainformaatiota. Ääni ja kuvayhteyden avulla asemalaituria tarkkaillaan ja valvotaan metron komentokeskuksesta. Hitaasti liikkuvat henkilöt tai esimerkiksi koululaisryhmät voivat pyytää info-pisteen välityksellä komentokeskuksesta junan pysähtymään hieman pidemmäksi aikaa kyseisellä asemalla Kuva 22. Maanpäällisen metroaseman katosrakenne Kuva 23. Metroasemien hälytys- ja infopainikkeet Kuvat 24. Laiturialueen kohokuvio-opasteet Metroasemilla on hyvät opasteet näkövammaisille matkustajille. Kohokuvio-opasteet ovat yhteneväiset niin ulko- kuin tunneliasemillakin. Kohokuvio-opasteet ohjaavat matkustajat metrojunan ovilta liukuportaille. Laiturioven edessä on kohokuvioin toteutettu huomioalue ja muuta laiturialuetta kirkkaampi valaistus. Opasteratkaisut on suunniteltu työryhmässä, jossa on ollut mukana edustajia näkö- ja kuulovammaisten sekä liikuntaesteisten etujärjestöistä. Asemien suunnittelussa on käytetty apuna muun muassa NFPA 130 standardia (Standard for Fixed Guideway Transit and Passenger Rail Systems) sekä Accessibility for all ohjeistusta. Laiturialueen suunnittelussa on päädytty ratkaisuun, jossa laiturialueen seiniä käytetään valkoisen kepin kanssa suunnistautumiseen. Erillisiä, laituralueen suuntaisia ohjaavia raitoja ei ole. 12

13 Metron aikatauluopasteet ovat yhteneväisiä sekä ulko- että tunneliasemilla. Digitaalisissaopasteissa on punaiset tekstit mustalla pohjalla ja ne on sijoitettu laiturialueen yläpuolelle. Poikkeusliikenteestä tulee ilmoitusteksti näihin samoihin opastetauluihin. Digitaalisten opasteiden lisäksi asemilla on tavallisia opastekylttejä, jotka tosin ovat pääsääntöisesti puutteellisesti valaistuja Kuvat 25 ja 26. Opasteita Kööpenhaminan metroasemilla 3.6 Valaistus Kööpenhaminan metroasemilla Asemien rakennustapa ja yhtenäiset korkeat laiturihallit mahdollistavat luonnonvalon pääsyn laiturialueille kaikilla maanalaisilla metroasemilla. Luonnonvalon tuloa laiturihalliin säädellään erilaisten ohjurien, kuten heijastavien pintojen avulla. Suoran valon pääsyä vältetään häikäistymisriskin vuoksi. Erikoisuutena asemien valoaukoissa on prismoja, jotka taittavat niiden kautta kulkevaa valoa alas asematiloihin. Prismojen taittama valo näkyy asemahallin seinillä, liukuportaissa ja lattiapinnoissa monivärisinä valojuovina. Asemien kattoikkunat toimivat myös savunpoistohormeina hätätilanteissa Kuvat 27 ja 28. Kööpenhaminan metroasemien valoaukkoja Kuva 29. Prisman taittama valojuova laiturihallin liukuportaissa 13

14 Metroasemien valaistus suunniteltiin monen tahon yhteistyönä ja valaistuksessa on pyritty huomioimaan asemien eri käyttäjäryhmät. Valaistuksen kontrastieroja ja luonnonvalon johtamista laiturialueille tutkittiin tarkasti ja rahallinen panostus valaistuksen suunnitteluun oli mittava. Optimaalista valaistusratkaisua haettiin suunnitteluvaiheessa pienoismallien avulla ja muun muassa valospektreihin tutustuttiin Itävallan Innsbruckissa sijaitsevassa Hahnbach lichtlabour valaistuslaboratoriossa. Kuva 30. Luonnospiirros päivänvalon johtamisesta alas metroaseman laiturialueelle, (KHRAS arkitekter) Luonnonvalon lisäksi on asemia valaistu keinovalon avulla. Valaistus on voimakkaampi sisääntulon yhteydessä (600 lux) ja heikkenee laiturialueille (200 lux) siirryttäessä. Laiturialueella on laiturinreuna valaistu parhaiten ja laituriseinien ovet merkitty kirkkaammalla valolla. Laiturialueen keskiosa jää osittain hämäräksi kirkkaamman reunaalueen rinnalla. Laiturialueen keskeltä lähtevät liukuportaat on valaistu sekä ylhäältä tulevan valon, että portaiden keskellä ja reunoissa olevien valojen avulla. Laiturihallin korkeaa tilaa korostetaan valaistuksen avulla. Hallin seinille ohjatun luonnonvalon lisäksi tilantuntua lisätään ns. seinänpesijöillä, jotka valaisevat korkean hallin seinäpintoja alhaalta ylöspäin Kuvat 31 ja 32. Valaistus laiturialueella ja liukuportaissa 14

15 4. Münchenin metro Kuva 33. Münchenin juna- (S-Bahn) ja metro- (U-Bahn) verkko 4.1 Yleistä Münchenin metrosta Jo 1900-luvun alussa oli Münchenissä suunnitelmia rakentaa maanalainen raideliikennejärjestelmä päärautatie-aseman (Hauptbahnhof) ja itäisen rautatieaseman (Ostbahnhof) välille. Tarkoituksena oli rakentaa myös kehärata kiertämään Münchenin vanhaa kaupunkia. Metrosuunnitelmat jäivät kuitenkin toteuttamatta, sillä tuohon aikaan ei Münchenissä asunut kuin noin ihmistä ja olemassa olevat juna- ja raitiovaunuyhteydet riittivät hoitamaan kaupungin julkisenliikenteen. Vuonna 1928 virisi keskustelu metroverkon rakentamisesta jälleen ja uusia suunnitelmia viisilinjaisesta metroverkosta syntyi. Metroverkoston oli tarkoitus korvata silloinen raitiovaunuverkosto, mutta talouskriisi romutti nämä suunnitelmat. Kolmannen kerran metroa ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 1936 ja suunnitelmia ryhdyttiin jo toteuttamaankin, kunnes toisen maailmansodan puhkeaminen keskeytti rakennustyöt. Valmiiksi kaivetut tunnelit ja asemien paikat toimivat sodan aikaan väestönsuojina ja sodan jälkeen niitä käytettiin ruokatarvikkeiden ja juomaveden varastoimiseen. 15

16 Ennen kuin lopullinen päätös metron rakentamisen aloittamisesta tehtiin vuoden 1959 lopussa, harkittiin tulisiko uusi raideliikenneverkko rakentaa maanpäälle vai tunneliin. Ensimmäinen metrolinja U6 aloitti liikennöinnin Münchenin kesäolympialaisia varten avattiin vuonna 1972 metrolinja U3. Nykyään metrojärjestelmä koostuu lähes sadasta metroasemasta ja kuudesta metrolinjasta. Linjojen yhteispituus on 91 kilometriä ja lukuun ottamatta linjoja U5 ja U6, kaikki linjat kulkevat maan alla. Müncheniin on suunnitteilla muun muassa jatkeet linjoille U6, U5, U4 ja U1 sekä uusia yhteyksiä vanhojen asemien välille. Metrosta on tullut keskeinen osa 1,3 miljoonan asukkaan Münchenin julkista liikennettä Kuvat 34 ja 35. Alexander von Brancan suunnittelema metroasema (Marienplatz), joka avattiin yleisölle vuonna luvun aikana alkoi arkkitehtien kiinnostus metroasemia kohtaan lisääntyä, kun asematiloihin alettiin kiinnittää enemmän huomiota ja suunnittelusta tuli taloudellisesti kannattavampaa. Uusille asemille tilattiin entistä enemmän taidetta ja valaistussuunnittelun merkitys kasvoi. Asemien yksilöllisen ilmeen lisäämiseksi on monille laiturialueille tuotu aiheita asemaa ympäröivältä alueelta. Nykyisin uudet asemat syntyvät aina arkkitehtien, taiteilijoiden, valaistussuunnittelijoiden ja insinöörien yhteistyönä. Myös lähialueiden asukkaat on haluttu ottaa mukaan metroasemien suunnitteluun. Esimerkiksi rakenteilla olevan Moosachin metroaseman seinäpintoja koristavat asukkaiden omista puutarhoistaan ottamat valokuvat Kuvat 36 ja 37. Rakenteilla olevan metroaseman (Moosach) pienoismalli 16

17 Uusien asemien suunnittelussa pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon eri käyttäjäryhmät sekä asemien huollettavuus ja kestävyys pitkässä käytössä. Asemien pääkulkureitit suunnitellaan esteettömiksi ja näkö- ja kuulovammaisten opastejärjestelmiä kehitetään. Asemien kaluste- ja pintamateriaalivalintoihin kiinnitetään valmisteilla olevissa asemasuunnitelmissa enemmän huomiota. Esimerkiksi uusien asemahallien ja laiturialueiden lattiapintoihin tullaan jatkossa valitsemaan kestävät, helposti huollettavat ja hyvin saatavissa olevat graniittilaatat. Pitkän ajan kuluessa ja monen eri suunnittelutoimiston toimesta rakennetut metroasemat poikkeavat ulkonäöltään paljon toisistaan. Metrolinjoilla on sekä kaksi- että yksilaiturialueisia asemia ja toimintojen sijoittelu metroasemilla vaihtelee. Kaikki metron laiturialueet ovat noin 120 metriä pitkiä ja 7-8 metriä korkeita. Syvimmillään asemat sijaitsevat noin 20 metriä maanpinnan alapuolella. Poliittisella tasolla tehdyn päätöksen mukaan, Münchenissä ei haluta siirtyä automaattimetroon eikä sen mukana tuomiin suljettuihin, laituriseinällisiin laiturialueisiin. Tällä päätöksellä halutaan turvata jatkossakin metron tarjoamat työpaikat ja asemien nykyisenlaisen ilme. Automaattimetron myötä häviäisi laiturialueiden omaleimaiset seinäpinnat ja seinillä oleva taide laiturialueen lasiseinien taakse. Laajan metroverkon kaikkien asemien peruskorjaus ja lasiseinien asentaminen olisi myös suuri investointi. 4.2 Münchenin metroasemien ympäristö Lähes kaikki Münchenin metroasemat sijaitsevat maan alla, tiiviisti rakennettujen kaupunkialueiden alapuolella. Metroasemista ei juuri näy maanpinnalle muuta kuin maan alle laskeutuvat portaat ja hissitornit. Metroasemat ovat usein raideliikenteen solmukohdissa ja lähijunien, metron ja kaukojunien pysäkit sijaitsevat saman aseman eri tasoissa. Asemat ovat suurempia ja jalankulkuverkko aseman sisällä on monimutkaisempi kuin esimerkiksi Kööpenhaminassa. Vain muutama metroasema on ollut mahdollista rakentaa siten että aseman laiturialueelta on ikkunoiden ja valoaukkojen kautta suora näköyhteys ulos ja asema hahmottuu itsenäisenä rakennuksena ympäröivässä kaupunkitilassa Kuvat 38 ja 39. Metroasema, joka on suorassa yhteydessä ympäröivään kaupunkitilaan (St.-Quirin-Platz) 17

18 Asemien kaupunkikuvallista merkitystä ei ole aina koettu tärkeäksi ja aseman tehtävä on ensisijaisesti ollut toiminnallinen. Uusien asemien myötä on kiinnostus kaupunkitilaa kohtaan lisääntynyt ja uusissa suunnitelmissa asemia pyritään liittämään paremmin osaksi yläpuolella sijaitsevaa kaupunkia. Liityntäpysäköinnin sijoittamiseen on Münchenissä jouduttu kiinnittämään huomiota joidenkin aikaisemmin toteutettujen, toimimattomien ratkaisujen takia. Metrorakentamista hallinnoiva kaupungin rakennusosasto on tutkinut muun muassa liikennevirtoja ja liityntäpysäköinnin optimaalista etäisyyttä metroasemalta. Seurantatutkimuksessa selvisi, että vaihtaminen omasta kulkuneuvosta julkiseen liikenteeseen vähenee, jos asema sijaitsee yli viiden minuutin kävelymatkan päässä pysäköintipaikoilta. Rakennusosasto on selvittänyt myös ihmisvirtojen liikkeitä asemilla, joiden läheisyydessä sijaitsee suuria ihmismääriä vetäviä tapahtumapaikkoja. Metroliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta on parempi etteivät asemat sijaitse suurten tapahtumapaikkojen välittömässä läheisyydessä. Ihmisvirrat jakautuvat tasaisemmin, eivätkä kaikki matkustajat saavu samaan aikaan metrolaiturille, kun tapahtumapaikan ja aseman välillä on noin 15 minuutin kävelymatka. 4.3 Tason vaihdot ja tasoerot Münchenin metroasemilla Kulku laiturialueelle tapahtuu lähes kaikilla asemilla sekä hissin, liukuportaan että tavallisen portaan välityksellä. Laiturialueella on pääsääntöisesti yksi hissi. Joillekin yksittäisille asemille on rakennettu kaksi hissiä ja muutamalle asemalle on jouduttu jälkikäteen lisäämään toinen hissi. Asentamalla laiturialuelle kaksi hissiä, on haluttu varmistaa aseman käytettävyys myös poikkeustilanteissa. Toisen hissin ollessa epäkunnossa tai huollossa, on toinen hissi matkustajien käytössä. Varsinkin metroasemilla, joiden ympäristössä sijaitsee ikääntyneiden tai liikuntarajoitteisten erityisasumista, on hissien toimintavarmuus erityisen tärkeää. Uusille, suunnittelilla oleville asemille pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan suora hissiyhteys maantasolta laiturialueelle. Aseman käytettävyys paranee ja matkanteko helpottuu kun hissiä ei tarvitse vaihtaa aseman välitasanteella. Tällä hetkellä lähes kaikilla metroasemilla joutuu vaihtamaan hissiä matkalla laiturialueelta uloskäynnille Kuvat 40 ja 41. Tasonvaihtoratkaisuja müncheniläisellä metroasemalla (St.-Quirin-Platz) 18

19 Portaan ja liukuportaan sijainti vierekkäin lisää liikenteen sujuvuutta varsinkin ruuhkatilanteissa. Tavallinen porras on tarpeellinen liukuportaan ollessa huollossa tai muuten pois käytöstä. silloin kun liukuporras on huollossa tai muuten pois käytöstä. Portaiden käsijohteet ovat yhtenäiset ja porrasaskelmat on merkitty pääsääntöisesti kontrastiraidoin Kuvat 42 ja 43. Uuden ja vanhan metrovaunun yhteensopivuus laiturialueen kanssa Metrovuoroja ajetaan monen ikäisillä metrovaunuilla. Muuttuvasta kalustosta huolimatta, on asemalaiturin ja metrovaunun välinen rako pystytty pitämään riittävän kapeana jotta esteetön siirtyminen metrovaunuun on mahdollista. Vanhempien metrovaunujen väliin jäävä tila on turvallisuusriski, joka on aiheuttanut sokean matkustajan putoaminen vaunujen väliin. Vaunujen väliseen rakoon on suunniteltu asennettavan putoamisen estävät suojukset. 4.4 Kalusteet Münchenin metroasemilla Münchenin metroasemien kalusteet vaihtelevat eri asemilla, eikä suunnittelussa ole noudatettu yhtenäistä linjaa. Istuimina lähes kaikilla asemilla on metalliset verkkoistuimet, jotka on helppo pitää puhtaina. Muita asemilta löytyviä kalusteita ovat roskasäiliöt, lippuautomaatit ja lipun leimauskoneet Kuvat 44 ja 45. Münchenin metroasemien kalusteita 19

20 4.5 Opasteet Münchenin metroasemilla Suurin osa metroasemilla käytetyistä opasteista on opastekylttejä, jotka on sijoitettu joko laiturialueen yläpuolelle tai laiturialueen seinään. Opasteiden värimaailma ja opastesymbolit vaihtelevat asemien iän mukaan. Opastekylttien lisäksi asemilla on digitaalisia aikataulunäyttöjä, joista saa reaaliaikaista tietoa saapuvista metroista sekä mahdollisesta poikkeusliikenteestä. Näiden digitaalisten näyttöjenkin ulkonäkö vaihtelee asemittain. Jokaisella asemalla on lisäksi kartta- ja infotaulu aseman lähiympäristöstä. Karttataulu on hyvin valaistu ja se on sijoitettu silmänkorkeudelle Kuvat 46 ja 47. Opasteita Münchenin metroasemilla Joillekin vanhoille asemille ja kaikille uusille asemille on asennettu lattiaan näkövammaisten matkustajien liikkumista ohjaava kohokuvio. Uusilla asemilla on laiturialueen varoitusalueen materiaalia kehitetty ja yhdenmukaistettu. Uusi kirkkaan keltainen, 220 millimetriä leveä varoitusraita on helppo havaita. Varoitusraidan värissä voidaan varioida mutta sen tulee erottua laiturialueesta kontrastierolla. Kontrastieroa varoittavan raidan ja laiturialueen välillä tulee olla vähintään 1 : 2, Kuvat 48, 49 ja 50. Kohokuvio-opasteet ja aikataulunäyttö 20

21 Suunnan muutoksesta esteettömän reitin risteyskohdissa opastetaan 900 x 900 millimetrin kokoisella huomioalueella. Huomioalueet toteutetaan ontoilla kohokuvioisilla muovilaatoilla. Onttojen muovilaattojen akustiset ominaisuudet poikkeavat muun lattiapinnan akustiikasta, mikä helpottaa laattojen tunnistamista. Myös huomiolaatan tulee erottua kontrastilla muusta lattiapinnasta. Näkövammaisten matkustajien opastamiseksi on suunniteltu myös erilaisia kaidetyyppejä, joiden perusteella näkövammainen voi tunnistaa minkä uloskäynnin luona hän on. Tieto uloskäynnin suunnasta merkitään kaiteeseen esimerkiksi Braille-kirjoituksella tai jollakin selvällä ja helposti opittavalla kohokuviosymbolilla tai -kirjaimella. Kuuloympäristöjen parantaminen on yksi tulevien metroasemien ja metrovaunujen kehittämishaasteista. 4.6 Valaistus Münchenin metroasemilla Valaistuksen suunnitteluun on Münchenissä kiinnitetty huomiota osalla vanhemmista sekä kaikilla uusilla metroasemilla. Valaistussuunnittelijat ovat tärkeässä roolissa uusien metroasemien suunnittelussa ja toteutuksessa. Suurin osa metroverkon asemista sijaitsee maan alla, eikä päivänvaloa ole mahdollista johtaa asematiloihin ja laiturialueille. Saksalaisen ohjeistuksen mukaan laiturialueilla vaaditaan 120 luxin valaistus. Toteutusvaiheessa valaistustaso asennetaan laiturialueella 150 luxiin, jonka avulla huomioidaan valotason heikkeneminen ajan kuluessa. Laiturialueen ja raidealueen välisen valaistustason kontrastiero tulee olla vähintään 1 : 3. Valaisimien lisäksi valaistustasoon ja -laatuun vaikuttavat asemien pintamateriaalit. Mataliin asematiloihin saadaan tilantuntua valoa heijastavien katto- ja seinäpintojen avulla. Esimerkiksi Garchingin uudella metroasemalla on testattu uutta metallipintaista, valoa heijastavaa alakattoa. Uuden alakaton avulla laiturialueelle saadaan tasainen, epäsuora valaistus Kuva 51. Valaistusratkaisu Münchenin uudella metroasemalla (Olympia Einkaufszentrum) Kuva 52. Heijastava alakatto laiturialueella (Wettersteinplatz) 21

22 Seuraavassa on valaistusesimerkit kolmelta müncheniläiseltä metroasemalta, joiden valaistussuunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Asemat ovat valmistuneet 90-luvun lopussa, jolloin valaistussuunnittelijat tulivat näkyvästi mukaan uusien metroasemien suunnitteluun. WESTFRIEDHOF metroasema sijaitsee Neuhasen-Nymphenburg ja Moosach kaupungin osien rajalla. Asema on valmistunut vuonna 1998 ja sen suunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Auer + Weber yhteistyössä kaupungin metro-osaston kanssa. Aseman valokonseptin on suunnitellut valaistussuunnittelija Ingo Maurer. Westfriedhof on Ingo Maurerin valaistussuunnittelun ansiosta yksi Münchenin valokuvatuimmista asemista. 11 valaisinta, joiden läpimitta on 3,8 metriä, valaisevat aseman sinisen, punaisen ja keltaisen sävyissä. Aseman katto ja seinäpinnat on valaistu sinisellä, joka lisää aseman luolavaikutelmaa. Laiturialueen pinta on vaalea ja paikallisesta valaistuksesta huolimatta ei laiturialueelle jää varjokohtia. Eteläiselle laiturialueelle tulee päivänvaloa aseman porrasaukkojen kautta. GERN metroaseman on suunnitellut arkkitehtitoimisto Claus + Forster yhteistyössä kaupungin metro-osaston kanssa. Asema on valmistunut vuonna 1998 ja se sijaitsee keskellä Gernin rauhallista asuinaluetta. Laiturialueen sinisten betoniseinien päällä olevissa lasilevyissä on tekstejä ja kuvia alueen historiaan liittyen. Seinäpinnat ovat taiteilija Michael Zimmermannin tekemät. Laiturialueiden lattiapinta on vaaleaa graniittia, joka heijastaa ylhäältä, yhdeksästä valopyramiidista, tulevaa valoa. Valaisimet on suunnitellut kölniläinen Lichtdesign. FELDMOCHING asema on U2-linjan pohjoinen päätepiste ja se sijaitsee samannimisessä kaupunginosassa. Metrolaitureiden yläpuolella on Feldmoching juna-asema. Asema on valmistunut vuonna 1996 ja se on erittäin tärkeä työmatkaliikenteen solmukohta. Aseman on suunnitellut arkkitehti Peter Lanz yhteistyössä kaupungin metro-osaston kanssa. Aseman seinäkuvat ovat suunnitelleet Florian Heine, Ricarda Dietz ja Marc Sigl. Aseman valaistuksesta on vastannut Insinööritoimisto Werner Lampl. Aseman rakennusmateriaaleina on käytetty jaloterästä, alumiinia ja lasia. Aseman valaituksessa on käytetty sekä epäsuoraa että kohdevaloa. Sileitä alumiinisia seinäpintoja elävöittää 32 valokuvaa, joissa kuvataan Feldmoching kylän elämää. 22

23 Kuvat 53 ja 54. Valaistusesimerkki Westfriedhofin metroasemalta Kuvat 55 ja 56. Gernin metroaseman valaistus ja valaisin Kuvat 57 ja 58. Valaistus Feldmoching asemalla 23

24 5. Lopuksi Tutustumismatkalla Kööpenhaminan ja Münchenin metroasemille saimme kaksi hyvin erilaista kokemusta metroasemien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Molemmissa kaupungeissa metro on merkittävä osa päivittäistä kaupunkiliikennettä ja metroverkon laajentaminen sekä asemien ja niiden ympäristöjen kehittämistyö on aktiivista. Kööpenhaminassa metron toiminnasta ja suunnittelusta vastaa sitä varten perustettu Metroselskabet ja Münchenissä metron suunnittelu ja rakennuttaminen kuuluu kaupungin rakennusvirastolle. Kööpenhaminan metro on uusi ja teknisesti toimiva, käytettävyydeltään ja saavutettavuudeltaan hyvä ratkaisu. Metroasemat on suunniteltu liikuntaesteiset ja sokeat matkustajat huomioon ottaen. Asemat ovat keskenään kuitenkin häiritsevän samanlaisia, mikä vähentää niiden orientoitavuutta. Matkustaja ei voi maanalaisella metrolaiturilla päätellä olinpaikkaansa muusta kuin aseman nimestä, mikäli kykenee sen lukemaan. Heikkonäköiset matkustajat tarvitsevat orientoitumiseen väri- ja kontrastieroja, jotka puuttuvat Kööpenhaminan asemilta. Vaaratilanteen näkövammaiselle matkustajalle aiheuttavat myös metroasemalle johtavat portaat, joista puuttuvat riittävät kontrastiraidat. Kööpenhaminassa on tunnistettu nykyisten metroasemien puutteet ja uusien asemien suunnittelussa pyritään nämä asiat korjaamaan. Uusista asemista on tarkoitus tehdä omaleimaisempia ja asemilla tullaan käyttämään enemmän väri- ja kontrastieroja. Münchenin asemat ovat hyvin eri-ikäisiä ja asemien toimivuudessa ja opastuksessa on selkeitä puutteita. Suurin osa asemista on kuitenkin arkkitehtoniselta ilmeeltään mielenkiintoisia ja laadukkaita. Asemat ovat hyvin yksilöllisiä ja monilla asemilla on viitteitä niitä ympäröivästä alueesta. Uudempien asemien visuaalinen laatu on varmistettu käyttämällä suunnittelussa apuna taiteilijoita ja valaistusuunnittelijoita. Uusi hyvä esimerkki Münchenin innovatiivisesta metrosuunnittelusta on alueen asukkaiden osallistuminen asemien suunnitteluprosessiin. Länsimetron ja Kehäradan suunnittelussa voidaan hyödyntää sekä Kööpenhaminasta että Münchenistä saatuja kokemuksia. Uusien raideliikenneasemien toteutuksessa tulee yhdistää Kööpenhaminan metroasemien käytettävyys ja saavutettavuus sekä Münchenin metroasemien visuaalinen ja taiteellinen laatu. 24

25 6. Lähteet Tapaamiset tutustumismatkan aikana: Kööpenhamina - Metroselskabet, arkkitehti Lise Lind - KHR Arkitekter, arkkitehti Anja Rolvung München - Baureferat, arkkitehti Paul Kramer Juul-Sørensen, Nille & Raabo Larsen, Lotte / KHRAS arkitekter The architecture - the deep stations in daylight. The Ørestad Development Corporations and KHRAS architects. ISBN Kuvat Valokuvat Sotera Kuva 1. Kööpenhaminan nykyiset metrolinjat (M1 ja M2) sekä tuleva metrolinja Cityringen (M3 ja M4), Kuva 2. Konseptiluonnokset perinteisestä metroasemasta ja Kööpenhaminaan rakennetusta Deep, Cut and Cover -asemasta, KHRAS arkitekter Kuva 3. Analyysipiirroksia erilaisista asematiloista, KHRAS arkitekter Kuva 14. Metroaseman pitkittäisleikkaus -Kongens Nytorv, KHRAS arkitekter Kuva 30. Luonnospiirros päivänvalon johtamisesta alas metroaseman laiturialueelle, KHRAS arkitekter Kuva 33. Münchenin juna- (S-Bahn) ja metro- (U-Bahn) verkko, 25

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Yhteistyötahot SOTERA Sosiaali- ja

Lisätiedot

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit Oy 1 Esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan asema 1. kerros Työryhmä: Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI

LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI MARJA-VANTAA: Lähtötilanne - Marja-Vantaa on uusi kaupunginosa, jonka suunnittelussa on kiinnitetty

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata lyhyesti Radan pituus 18 kilometriä, josta tunnelia 8 kilometriä Uudet asemat: Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä Asemavaraukset: Ruskeasanta,

Lisätiedot

INNOVAATIOPROJEKTI PYÖRIEN KULJETUS JULKISISSA VÄLINEISSÄ MILLA LEHTONEN / CHRISTINA WARELIUS / OTSO LEPPÄNEN / JUHA TUOMOLA

INNOVAATIOPROJEKTI PYÖRIEN KULJETUS JULKISISSA VÄLINEISSÄ MILLA LEHTONEN / CHRISTINA WARELIUS / OTSO LEPPÄNEN / JUHA TUOMOLA MILLA LEHTONEN / CHRISTINA WARELIUS / OTSO LEPPÄNEN / JUHA TUOMOLA YLEISESTI pyörän kuljettamisesta julkisissa välineissä on tiedotettu todella huonosti perustuu pitkälti kuulopuheiden varaan tällä hetkellä

Lisätiedot

Opastus ja opasteet. Värit, kontrastit, valaistus ja näkövammaisten huomioinen opastuksessa 12.9.2014

Opastus ja opasteet. Värit, kontrastit, valaistus ja näkövammaisten huomioinen opastuksessa 12.9.2014 Opastus ja opasteet Värit, kontrastit, valaistus ja näkövammaisten huomioinen opastuksessa 12.9.2014 Arkkitehti SAFA, sis.ark, VTM, esteettömyysasiamies, Hanna-Leena Rissanen Näkövammaisten keskusliitto

Lisätiedot

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Näkövammaiset ja opastuksen suunnittelu

Näkövammaiset ja opastuksen suunnittelu Näkövammaiset ja opastuksen suunnittelu Värit, kontrastit, valaistus; näkövammaisten huomioiminen suunnittelussa 24.11.2015 Arkkitehti SAFA, sis.ark, VTM, esteettömyysasiamies, Hanna-Leena Rissanen Näkövammaisten

Lisätiedot

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kesäkuu 2013 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyyttä kenen ehdoilla? Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen Seinäjoki 11.2.2010 Esteettömyyttä kenen ehdoilla? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti projektipäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, KÄKÄTE-projekti

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Näkövammaiset ja tilojen suunnittelu

Näkövammaiset ja tilojen suunnittelu Näkövammaiset ja tilojen suunnittelu Värit, kontrastit, valaistus; näkövammaisten huomioinen suunnittelussa 18.3.2015 Arkkitehti SAFA, sis.ark, VTM, esteettömyysasiamies, Hanna-Leena Rissanen Näkövammaisten

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Piirrä oma valolinjasi

Piirrä oma valolinjasi Freedom Valo on yksi arkkitehtuurin peruselementtejä. Ilman valoa tilan linjat ja yhteydet katoavat. Päivänvalo on suunnittelun itsestään selvä lähtökohta, ja keinovalo jatkaa siitä mihin luonnonvalo

Lisätiedot

Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi. Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat

Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi. Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat ESTEETTÖMYYS LIIKUNTATILOISSA Mitä esteettömyys on? - Esteettömässä

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely Aallon harjalla näyttöön perustuva suunnittelu FRAMI 15. 16.3.2011 Tiina Yli-Karhu, EPSHP, projektipäällikkö Helinä Kotilainen, THL,

Lisätiedot

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve hanke 13.12.2007 Niina Kilpelä, Kynnys ry Oppaan lähtökohtia Hallintokunnat ja esteettömyyden

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

VALAISTUSALUEET JA VALAISTUSTAPAKAAVIOT

VALAISTUSALUEET JA VALAISTUSTAPAKAAVIOT VALAISTUSALUEET JA VALAISTUSTAPAKAAVIOT 7 VALAISTUSALUEET Tämä piirustus toimii valaistuksen kaavatasoisena ohjeena. Kullakin valaistusalueella on oma luonteensa, joka perustuu kaupunkitilan antamiin lähtökohtiin.

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

Vierailulla Vellamossa

Vierailulla Vellamossa Merikeskus Vellamo panostaa hyvään saavutettavuuteen ja viihtyisään ympäristöön 2009 sivu 2 / 13 Sisällys Johdanto...3 Viestintä ja saapuminen...3 Opasteet ja seinätekstit...5 Lainattavia apuvälineitä...7

Lisätiedot

Joukkoliikenteen pysäkki

Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkin pakolliset ominaisuustiedot on esitetty paksummalla fontilla, muut ominaisuustiedot ovat vapaaehtoisia. Pysäkillä voi olla joko suomen- tai ruotsinkielinen

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

MATKAN TÄRKEÄT OSOITTEET JA KARTAT Liikkuminen Münchenissä:

MATKAN TÄRKEÄT OSOITTEET JA KARTAT Liikkuminen Münchenissä: MATKAN TÄRKEÄT OSOITTEET JA KARTAT Liikkuminen Münchenissä: Münchenissä on todella hyvä julkisenliikenteen verkosto. Metrolla ja junilla pääsee melkein minne vain! Lippu kannattaa ostaa automaatista. Joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Linna kiinteistön esteettömyyden kartoitus. Havainnoista muutoksiin esteettömyyden edistäminen Linnassa

Linna kiinteistön esteettömyyden kartoitus. Havainnoista muutoksiin esteettömyyden edistäminen Linnassa Linna kiinteistön esteettömyyden kartoitus Havainnoista muutoksiin esteettömyyden edistäminen Linnassa Ulkotilat Opasteet sisäänkäynneille u Sisäänkäyntien välittömästä läheisyydestä puuttuivat opasteet

Lisätiedot

KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari 16.3.2006

KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari 16.3.2006 KÄTEVÄ Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle ELSA hankeseminaari 16.3.2006 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Visio 1.2 Työn tausta 1.3 Liittyminen LVM:n muihin hankkeisiin 1.4 Informaation määrittely

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti

Lisätiedot

Tourism Service Development Luotsi Projekti

Tourism Service Development Luotsi Projekti Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi

Lisätiedot

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana)

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana) MAASEUTU JA SEUTULIIKENTEIDEN LINJA AUTOJEN KALUSTOVAATIMUKSET (LL, 20.3.) MS Maaseutuliikenne, vähimmäiskriteerit* (vain hintavertailu) Liikenteen tyypittely Maaseutumaiset olosuhteet, reitit pääosin

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ESTEETÖN RAIDELIIKENNE

TULEVAISUUDEN ESTEETÖN RAIDELIIKENNE Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Ira Verma Johanna Hätönen Päivi Aro TULEVAISUUDEN ESTEETÖN RAIDELIIKENNE käytettävyys

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Toimivat esteettömät työtilat: case THL

Toimivat esteettömät työtilat: case THL Toimivat esteettömät työtilat: case THL ESKEN verkostoseminaari 18.3.2015 Mikko Nissinen, THL Kai Rajakaltio, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy 19.3.2015 THL 1 THL:n tehtävänä on tutkia, seurata ja

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Niina Kilpelä, arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry / Siltasaarenkatu 4 00530 HELSINKI puh. (09) 6850

Lisätiedot

Kestävän kehityksen näkökulmia rautatieasemilla

Kestävän kehityksen näkökulmia rautatieasemilla Kestävän kehityksen näkökulmia rautatieasemilla Liikkuvan arjen design seminaari 15.9.11 Suomen ympäristöopisto SYKLI Pauli Vennervirta pauli.vennervirta@sykli.fi p. 050 387 3938 1 Aiheita Rautatieasema:

Lisätiedot

SL713 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN. spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting.

SL713 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN. spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting. SL7 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting.com 2 www.performanceinlighting.com www.spittler.de SL7 LED SISÄLLYS

Lisätiedot

Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta. Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta

Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta. Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta Nykytilanne ja uusi sopimuskausi Nykyinen sopimus Securitas Oy:n kanssa Alkuperäinen sopimuskausi 1.11.2008

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki

Kauniaisten kaupunki Kauniaisten kaupunki Keskusurheilukenttä Valaistuslaskenta RAPORTTI LiCon-AT Oy Matleena Sirkiä Hyvinkää 13.3.2013 Sisällys 1 KÄSITTEET... 1 1.1 Valovirta... 1 1.2 Valovoima... 1 1.3 Valaistusvoimakkuus...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 85 Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan lausunto koskien A. Kalle Könkkölän valtuustoaloitetta raitiovaunupysäkkien kunnostamisesta HEL 2012-004353 T 00

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh)

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) YLEISSUUNNITTELMAN LAADINTA Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnittelu käynnistetty kesäkuulla 2002.

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYS. Jukka Parviainen

LIIKUNTAPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYS. Jukka Parviainen LIIKUNTAPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYS Jukka Parviainen Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Perustettiin 17.9.2009, aloitti toimintansa 1.1.2010 Arvot: osallisuus, yhteisöllisyys, esteettömyys ja saavutettavuus

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE 8.7.015 3 4 ESTEETTÖMYYS VANTAAN ASUNTOMESSUILLA Tämä esteettömyysopas on toteutettu Suomen Asuntomessujen tilauksesta. Esteettömyyskartoituksen on toteuttanut Kynnys ry

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

KONE TRAVELMASTER 110. Materiaalit ja lisävarusteet

KONE TRAVELMASTER 110. Materiaalit ja lisävarusteet KONE TRAVELMASTER 110 Materiaalit ja lisävarusteet Liukuporras, joka tarjoaa rakennuksellesi viimeistellyn ilmeen Liukuportaat ovat tärkeä osa rakennuksen kokonaisilmettä. Yhdistelemällä materiaaleja ja

Lisätiedot

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? 26.2.2015 Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Marjut Kauppinen, arkkitehti SAFA Marjut Kauppinen Arkkitehti (SAFA) Rakennukset,

Lisätiedot

RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu 27.2.2014

RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu 27.2.2014 ARKKITEHTITOIMISTO L&M S i e v ä n e n Oy RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu 27.2.2014 TALO A (alatalo) Sisäänkäynti Sisäänkäynti rakennukseen on esteellinen: - Piha-alueelta sisäänkäyntikatoksen

Lisätiedot

ma 24.5.2010 Euroopan suurimmassa luonnontieteiden museossa Deutsches Museum (http://www.deutschesmuseum.de/

ma 24.5.2010 Euroopan suurimmassa luonnontieteiden museossa Deutsches Museum (http://www.deutschesmuseum.de/ MATKAOHJELMA su 23.5.2010 saapuminen Müncheniin yhteinen ilallinen ma 24.5.2010 Euroopan suurimmassa luonnontieteiden museossa Deutsches Museum (http://www.deutschesmuseum.de/ ) 8.25 Tapaaminen pihalla

Lisätiedot

Nokia Kartat -käyttöohje

Nokia Kartat -käyttöohje Nokia Kartat -käyttöohje 1.0. painos 2 Sisältö Sisältö Tietoja Nokia Kartat -palvelusta 3 Tarkastele sijaintiasi ja selaa karttaa 3 Etsi paikka 4 Etsi lähialueen paikkoja 4 Lisää paikkaan valokuva 5 Tallenna

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

OPTIMA TOIMISTOT PALVELUTALOT

OPTIMA TOIMISTOT PALVELUTALOT Optima OPTIMA ASUINRAKENNUKSET TOIMISTOT PALVELUTALOT JULKISET RAKENNUKSET KORIMALLEJA HENKILÖMÄÄRÄ KORIN SISUSTUSMATERIAALEJA 3 4-26 henkilöä 14 Nykyaikaisten hissien tulee olla monikäyttöisiä ja ener

Lisätiedot

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Portaat, käsijohteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Portaista määrätään F1:ssä seuraavaa: Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisäisen liikenteen tiloissa

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin.

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin. KIRKKONUMMEN VAMMAISNEUVOSTO 14.5.2008 1(5) YHTEENVETO ESTEETTÖMYYSKIERROKSISTA Vammaisneuvosto kävi tutustumassa Kirkkonummen keskusta-alueen (23.5.2007), Masalan (13.9.2007) ja Veikkolan (29.5.2007)

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä EKOTEHOKAS TOIMIstoTALO KEILANIEMEssä www.keilaranta.fi Uusi, aidosti muunneltava toimistokokonaisuus Keilaranta :ssä sijaitsee lähimpänä Keilaniemen tulevaa metroasemaa. Viihtyisiä tiloja sekä pienille

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto i i t Tähti-Set t Oy ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy perustettu

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut. Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja

Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut. Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja Gyptone BIG Sixto -tuotevalikoima UUTTA Gyptone BIG Sixto 63

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot

Lisätiedot

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5 L O O T A / ajanmukaistaa Hupisaarten kesäteatterin nykyaikaiseksi ja monipuoliseksi esitystaiteiden keskukseksi ja oululaisten kesäiseksi olohuoneeksi. Rakennus on kutsuva ja hyvin havaittavissa päälähestymisreitiltä

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot