KESKI-SUOMEN RUOKAKETJUN KEHITTÄMISEN STRATEGIATYÖ HAASTATTELUJEN RAPORTTI. PRO RUOKAKULTTUURI -hanke Eila Partanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN RUOKAKETJUN KEHITTÄMISEN STRATEGIATYÖ HAASTATTELUJEN RAPORTTI. PRO RUOKAKULTTUURI -hanke Eila Partanen"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN RUOKAKETJUN KEHITTÄMISEN STRATEGIATYÖ HAASTATTELUJEN RAPORTTI PRO RUOKAKULTTUURI -hanke Eila Partanen Syyskuu 2012

2 1 Sisältö 1 HAASTATTELUN TAUSTA JA TAVOITTEET HAASTATELLUT YRITYKSET Yrityksen toiminnan käynnistyminen Henkilöstö Tulevaisuuden näkymät KULUTTAJAN/ASIAKKAAN TARPEISIIN VASTAAMINEN Tuotteen erinomaisuus Tuotteen hinta Tuote kuluttajalle VASTUULLISUUS JA LÄPINÄKYVYYS KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN Oikeaan osuva markkinointi ,2 Oman työn mielekkyys Yhteistyö ja verkostoissa toimiminen Hyvä osaaminen RUOKAKETJU KESKI-SUOMESSA ITUJA STRATEGIATYÖHÖN Kuljetusten tehostaminen Lähiruuan käyttämisen lisääminen Byrokratian vähentäminen Maaseudulla toimivien yritysten tulevaisuuteen innostaminen Hankkeista yritysten kehittämiseen YHTEENVETO Liite 1. Haastatellut yritykset Liite 2. Haastattelun teemat... 20

3 2 1 HAASTATTELUN TAUSTA JA TAVOITTEET Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta laaditaan Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisen strategia vuosille Ruokaketju alkaa alkutuotannosta ja jatkojalostuksesta, mistä elintarvike jatkaa matkaa kuluttajalle. Ruokaketju on moninainen. Se voi olla varsin lyhyt ja suoraviivainen tai ketjussa on muutamia lenkkejä. Elintarvike kulkee joko tuottajalta suoraan kuluttajalle tai vähittäiskaupan kautta tai tukun kautta vähittäiskauppaan ja edelleen kuluttajalle tai ruokapalvelujen (julkiset keittiöt, pitopalveluyritykset) kautta. Kuluttaja voi hankkia tuotteensa myös lähiruokapiiristä, torilta tai verkkokaupan kautta. Ruokaketjun kehittämisen strategian laadinnasta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja palvelut -yksikössä toteutettava Pro Ruokakulttuuri -hanke, jonka merkittävänä tavoitteena on parantaa keskisuomalaisten tuotteiden tunnettavuutta ja Keski-Suomen imagoa ruokamaakuntana sekä laajentaa elintarvikeyritysten markkina-aluetta. Pro Ruokakulttuuri - hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisen strategian käynnistyspalaveri pidettiin , jossa päätettiin, että strategiatyön taustaksi selvitetään keskisuomalaisten alkutuotannossa ja jatkojalostuksessa toimivien yritysten näkemyksiä/ajatuksia/ideoita ruokaketjun kehittämiseen. Haastatteluilla halutaan selvittää, miten alkutuotannossa ja jatkojalostuksessa toimivat keskisuomalaiset elintarviketuotannossa toimivat yrittäjät näkevät oman asemansa ruokaketjussa sekä mitä tarpeita heillä on oman asemansa vahvistamiseen ja kehittämiseen. Haastattelun viitekehys on esitetty kuviossa 1. Kuva 1. Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisen strategiatyöhön liittyvien haastattelujen viitekehys

4 3 Tämän selvityksen tuloksia tullaan hyödyntämään Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisen strategiatyössä. Eräs haastateltava toivoi, että kaikki ruokaketjustrategiaa työstävät puhaltaisivat yhteen hiileen, jotta maakunnan erinomaisuus tulisi näkyviin. Hänen mukaansa yrittäjien kesken ei liene suuremmin kateutta. Selvitystä varten haastateltiin 30 keskisuomalaista alkutuotannossa ja jatkojalostuksessa toimivaa yrittäjää. Strategiatyöryhmä ehdotti haastateltavat yritykset, jotka sijaitsevat eri puolilla Keski-Suomea ja edustavat eri tuotantoaloja. Haastattelukysymykset pohjautuivat kuviossa 1 esitettyihin kohtiin. Tarkemmat teemat ovat liitteessä 2. Haastattelut tehtiin yrittäjien luona ja ne kestivät keskimäärin tunnin. Haastattelut nauhoitettiin ja kirjoitettiin puhtaaksi. Haastattelut teki ja raportin laati Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja palvelut -yksikön projektipäällikkö Eila Partanen. Raportissa siteerataan yksittäisissä haastatteluissa tulleita ajatuksia, jotka kuvaavat haastateltavan näkemystä asiasta, mutta niissä tulee esiin myös monen muun haastateltavan näkemys. Siteerauksissa on korvattu haastattelussa mainittu tuote (liha, kala, peruna, maito) sanalla tuote. Siteeraukset on kirjoitettu kursivoidulla tekstillä. Pro Ruokakulttuuri -hanke esittää suuret kiitokset yrittäjille, jotka toivat esille arvokkaita asioita strategian kehittämistyöhön ja antoivat aikansa haastatteluun.

5 4 2 HAASTATELLUT YRITYKSET 2.1 Yrityksen toiminnan käynnistyminen Haastatellut yritykset edustavat monipuolisesti alkutuotantoa (liha, kala, vilja, peruna, kasvikset, yrtit) ja jatkojalostusta (marjat, jauhot, leipomotuotteet, kasvissäilykkeet) sekä maatilan yhteydessä tuotettavaa ruoka- ja majoituspalvelua. Yritykset ovat lähinnä maatilayrityksiä tai yhden/kahden hengen muuta elintarvikealan yrityksiä. Joillakin maatiloilla on pitkä historia, mutta nykyisen yrityksen tuotantosuunta on ollut toiminnassa parista vuodesta aina lähes 40 vuoteen saakka. Pari haastateltavaa oli perustanut elintarvikealan yrityksen itsensä työllistämiseksi. Sukupolven vaihdos ja halu työllistyä omalle tilalle on saanut yrittäjät suunnittelemaan ja toteuttamaan uutta tuotantosuuntaa tai jatkamaan edellisen sukupolven työtä, ehkä vähän uusin toimintatavoin. Joissakin yrityksissä nykyinen tuotantosuunta on käynnistynyt, kun allergian tähden on jouduttu miettimään uusia vaihtoehtoja. Maaseudun sivu-/pääelinkeinolle on pyritty löytämään sellainen toiminta, joka sopii hyvin tilan kuvioihin. Muutamassa yrityksessä tyhjäksi jääneet tuotantotilat on haluttu saada tuottavaan käyttöön. Tilat on kunnostettu nykyistä toimintaa vastaavaksi. Koneita ja laitteita on hankittu harkitusti, edullisia vaihtoehtoja hyödyntäen. Tyypillistä toiminnalle on myös, että on alettu pienesti ja kasvettu pikkuhiljaa. Monet kertoivat liikevaihdon kasvaneen toiminnan aikana. Toki väliin on saattanut osua, jokin huonomminkin tuottanut vuosi. Maatalous on se pääelinkeino ja vähän sieltä ja täältä sitä elinkeinoa kasataan. EU:n vaatimien säädösten vuoksi ei ruvettu tekemään investointeja ja lopetettiin tuotteen tuotanto. Vanhemmat auttavat tilan töissä. Heidän apunsa on ihan korvaamaton. Olen aina tiennyt, mitä olen tahtonut. Olen aina tehnyt, mitä olen tahtonut. Mun periaate on, että teen yksin kaiken. Olen oman työni valtija ja päätän kaiken itse. Olen vähän vieras kaikelle isolle. Mieluummin toimin niin, että pystyy itse hallitsemaan. 2.2 Henkilöstö Maatilayrityksissä työskenteli pääasiassa yrittäjäpariskunta. Jotkut yritykset olivat palkanneet työntekijöitä koko- tai osapäiväisesti. Joissakin yrityksissä olisi työmäärän puolesta voinut työllistää ulkopuolisen, mutta liikevaihdon puolesta se ei ollut mahdollista. Joissakin haastatteluissa tuli esille, että yrittäjien vanhemmat auttoivat tilan töissä hyvinkin paljon.

6 5 Henkilöstön palkkaaminen todettiin kalliiksi, koska kyseessä on käsityönä tehtävä työ. Samoin tuotiin esille, että työntekijältä edellytetään paitsi hyvää ammattitaitoa myös joustavuutta niin työn tekemisen kuin ajankäytön suhteen. Tällaista henkilöstöä ei välttämättä ole helppo saada. Vakituisen työntekijän palkkaaminen on monelle yrittäjälle haaste. Työ on usein sesonkiluonteista ja tarvittaessa tehdään pitkää työpäivää. Työntekijälle taas pitäisi taata tasainen työaika. Yksinyrittäjänä tai perheyrittäjänä pystyy helpommin mukautumaan työaikoihin. Työntekijän palkkaamiseen ehdotettiin muun muassa työaikapankkia. Työaikapankki mahdollistaa tuntikertymien korvaamisen vapaa-aikana palkanmaksun sijasta. Moni ilmaisi, että haluaa toimia pienenä yrityksenä. Periaatteena on työllistää itsensä ja kenties perheen muita jäseniä. Sesonkiaikoina saatetaan työllistää lisäksi muutama henkilö. Muutama haastateltava toi esille, että työ on elämäntapa eikä tunteja aina kovin tarkkaan lasketa. Meidän kokoisella tilalla ei ole mitään mahdollisuuksia työllistää. Se on kuitenkin niin kallista kaikkine kuluineen. Tai siinä kävisi niin, että jos meillä olisi vierasta työvoimaa ja laitettaisiin vähän isommaksi, niin meille ei jäisi kuitenkaan yhtään enempää. Alussa mietin, onko se yrityksen kasvu niin tärkeä asia, että ainako pitää olla sitä kasvua, eikö sitä voi maltillisemmin tehdä. Totta kuviossa voi tehdä. Normaalia on kuitenkin, että tulee uusia asiakkaita ja liikevaihto nousee. Olisi helpompaa, jos olisi ulkopuolisia työntekijöitä, niin voisi pitää lomaakin joskus. Tosin äiti ja isä tuuraavat. Työntekijälle pitäisi taata hyvin tasainen työtahti. Jos maanantaina tulee joku isompi tilaus ja keskiviikkona on kuorman vienti, se tarkoittaa sitä, että maanantai ja tiistai venähtävät vähän pitemmäksi. Työntekijän pitäisi kuitenkin jo edellisellä viikolla tietää työnsä. Yrittäjänä pystyy mukautumaan siihen työaikaan sen mukaan kuin se menee. Ei tarvitse heti ylitöistä maksaa. Sitten, kun on hiljaisempaa, voi lähteä aikaisemmin pois tai järjestää vaikka vapaapäivä. Tämähän on elämäntapayrittäjyyttä. On pikkuhiljaa kasvettu. Minulla on tällä hetkellä kolme työntekijää. On sillä jonkinlainen merkitys kansantaloudelle. Tämähän ei ole mikään työ, vaan tämä on elämäntapa. 2.3 Tulevaisuuden näkymät Haastatellut olivat jatkamassa toimintaansa lähes samalla konseptilla tulevien vuosien aikana. Tavoitteena on tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia haastateltavat eivät tuoneet esille. Joku totesikin, että myynnillisten ennakkosuunnitelmien teko on turhaan heitettyä aikaa, koska tuotanto riippuu ilmoista ja keleistä. Perusosaamista pitää olla siinä, että tuotetta on riittävästi saatavilla. Yleensä oltiin suhteellisen tyytyväisiä nykyiseen toimintaan. Varsinkin nuoret yrittäjät näkivät tulevaisuudessa monia mahdollisuuksia. He toivat esille mahdollisuuden laajentaa toimintaa

7 6 tai muuttaa tuotantosuuntaa. Heidän mainintojaan olivat muun muassa voi laajentua miksi tahansa, voi tulla muutakin, mutta kyllä se kaikki tapahtuu tässä tai kyllä toivon tämän olevan elinikäinen ura, tässä on niin monta minne mennä. Jotkut haastateltavat eivät olleet varmoja, miten työ jatkuisi seuraavan sukupolven vetämänä. Päinvastoin sanottiin, että lapset hankkikoot helpomman ammatin. Toki toivottiin, että tuotanto ja/tai jatkojalostus tilalla jatkuu myös tulevaisuudessa. Pari haastateltava totesi, että heidän lopettaessaan myös nykyinen yritystoiminta loppuu. Muutamalla yrityksellä on kasvuhalukkuutta ja ajatuksia toiminnan kehittämisestä. Kasvaminen edellyttää esimerkiksi uutta liiketoimintasuunnitelmaa, uusia tiloja tai uusia koneita ja laitteita. Kasvamisessa yrittäjät kuitenkin näkevät omat riskinsä, kuten yritystoiminnan jatkuminen oman toiminnan lopettamisen jälkeen, kuntaliitoksien mukanaan tuomat asiat, kilpailutukset sekä asiakkaiden riittävyys. Kasvuhaluisille yrityksille voisi olla hyötyä ulkopuolisen tekemästä arvioinnista tuotannon nykytilasta ja kasvun mahdollisuuksista riskeineen ja etuineen. Pari haastateltavaa pohti sitä, että pitääkö kaikki olla niin suurta, uutta ja erikoista. Toiveena on voida tehdä sitä, mitä on ennenkin tehty. Eräs haastateltava totesi, että tuottajia pitäisi rohkaista markkinoimaan ja myymään pieniäkin eriä tuotteitaan, jos vaan niitä jää yli oman tarpeen. Runsas byrokratia ja jatkuvasti muuttuvat ohjeistukset vaativat aikaa sisäistyäkseen ja tarvitsisivat joskus asiantuntijan tulkinta-apua. Keski-Suomen ELY-keskuksen toiminta sai muutamassa haastattelussa kritiikkiä. Kritiikki kohdistui lähinnä päätöksenteon hitauteen ja investointitukiin sekä ympäristöasioiden käsittelyyn. Huolena on myös, miten maaseudulle saadaan nuoria yrittäjiä. Ehdotuksena tuli muun muassa, että asumattomia tiloja pitäisi saada myytyä halukkaille. Todennäköisesti ostajia löytyisi, kunhan vaan tiloista maltettaisiin luopua. Nuorisoon pitäisi panostaa, että tämä olisi houkutteleva ala eikä olisi liian raskasta. Ei jatku, jos ei saada nuoria innostumaan. Yrittäjällä pitää olla terve itseluottamus ja itsearvostus suhteessa asiakkaisiin, suhteessa yhteistyökumppaneihin ja suhteessa omaan itseen. Terve nöyryys on viisautta, se on eteenpäin luotsaava voima, ei nöyristelyä vaan tervettä nöyryyttä. Eräs haastateltava totesi, että elämä menee ja maailma muuttuu, kunpa seuraavakin sukupolvi jaksaisi ja saisi leipänsä. 3 KULUTTAJAN/ASIAKKAAN TARPEISIIN VASTAAMINEN 3.1 Tuotteen erinomaisuus Yleensä tuottajat toivat esille, että heidän tuotteensa menevät suhteellisen hyvin kaupaksi. Kaikkeen kysyntään ei ole mahdollisuus edes vastata.

8 7 Haastatteluissa tuli selvästi ilmi, että tuottajat panostavat puhtaan ja vastuullisesti tuotetun elintarvikkeen valmistukseen. Kaikki haastateltavat arvostivat omia tuotteitaan ja halusivat tuotteensa mahdollisimman laadukkaana kuluttajan ruokapöytään. Moni tuottaja koki, että heidän tuotteellaan ei ole lähellä kilpailijoita, koska se on ihan oma tuotteensa makunsa, ulkonäkönsä ja tuoreutensa vuoksi. Keskusteluissa nousi esiin, että viimeisten vuosien aikana kuluttajien kiinnostus lähellä tuotettuun, puhtaaseen ruokaan on selvästi lisääntynyt. Haastateltavat kertoivat, että jotkut kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten ruoka on tuotettu. Joku haluaa lisäksi varmistaa, että lisäaineita tai antibiootteja ei ole käytetty ruuan tuotannossa. Tutut asiakkaat eivät juuri kysele tuotteesta, koska tuotteeseen on opittu luottamaan, ja tuotteen maku ja tuoreus tunnetaan. Haastateltavat toivottivat kuluttajat tervetulleeksi tutustumaan yritykseen. Jonkun tuotteen kohdalla tuli esille, että tuotteen ostaminen voi olla kuluttajalle myös tottumuskysymys. Joillekin tuotteille kuluttajat saattavat olla hyvin merkkiuskollisia. Haastatteluissa tuli esille, että tuotteen saavuttamasta leimasta, kuten gluteenittomuus, luomu tai laatuluokitus, tulee kuluttajien luottamus. Voin ylpeänä puhua siitä, että se on seutukunnan lähiruokatuote. Se on makuelämys. Toimitusvarmuus. Voin nostaa oman häntäni. Me on tehty tätä jo 20 vuotta. Kyllä meillä aika vahva maine on. On maakunnan oma tuote. On tehty aidosta raaka-aineesta. Helppo ostaa. Tuotteilla on kasvot. Kuluttaja tuntee tuottajan ja tuotteen tuottamistavan. No se on se henkilökohtainen palvelu. Hyvä pakkaus innostaa kuluttajia ostamaan tuotteen. Haastateltavien mukaan vastuulliselle kuluttajalle ruuan hinta ei ole ensimmäinen valinnan kriteeri. Kotimaisuus, lähellä tuotettu ja puhdas tuote nousivat esiin kriteereinä, joita kuluttajat pitivät tärkeinä. Tärkeäksi koettiin myös se, että ruuan tuottajalla on kasvot. Hyvä palvelu ja hyvät tuotteet pitävät asiakkaista kiinni. Tuotteen erinomaisuuden voi kiteyttää seuraavaan lauseeseen: Tuotteen pitää olla erilainen, jotta se myy. 3.2 Tuotteen hinta Tuotteen hinnoittelu ei ole jokaiselle tuottajalle itsestään selvyys. Jotkut haastateltavat olivat hankkineet koulutusta tuotteiden hinnoitteluun, mutta siltikään he eivät pitäneet hinnoittelua helppona. Muutama haastateltavaa kertoi, että ovat analyyttisesti tarkastelleet tuotteensa tuotantoprosesseja ja tuotteen kannattavuutta. Tarkastelu on auttanut kehittämään prosesse-

9 8 ja, ja sitä kautta ehkä uudistamaan tuotetta tai vaikuttamaan tuotantokustannuksiin. Tuotteesta saatava hinta on oleellinen, jotta tuotanto voidaan pitää omiin resursseihin nähden sopivana. Kun ruvettiin kellottamaan tuotteiden tekoaikoja ja laitettiin raaka-aineet hinnoitteluohjelmaan, niin huomattiin että nämä ovat kannattamattomia tuotteita. Kun ajatellaan, että kymmenen vuotta tehdään samalla tavalla, että et pysty tehostamaan, niin ei pysty satunnaisilla hinnankorotuksilla vastamaan niihin paineisiin, mitä tulee materiaalien hinnoista, polttoaineen hinnoista ja työtunnin hinnasta. Pitäähän työtunnin hinta olla verrattavissa alan palkkoihin, eihän sitä muuten voi puhua kannattavasta liiketoiminnasta. Haastateltavat kritisoivat jonkin verran kauppojen maksamia hintoja. Tuottamisen hinta on kohonnut muun muassa raaka-aine- ja polttoainekustannusten kohoamisen vuoksi. Osa haastateltavista oli sitä mieltä, että kaupat määräävät hinnoittelua eikä tuottajilla ole suurta mahdollisuutta neuvotella hinnoista. Yleisesti todettiin, että kaksi kauppaketjua hallitsee markkinoita. Moni haastateltava toi esille, että K-kauppiaat ovat S-ryhmän kauppiaita myönteisempiä ottamaan lähiruuan tuottajien tuotteita myyntiin. Kaksi vahvaa K ja S sanelevat hinnat käytännössä. S-ryhmän kauppaan on paljon nihkeämpi saada tuotetta kuin K-kauppaan. Kriittisesti tuotiin esille, että kauppa lisää lähiruualle korkean katteen. Kuluttajalle tämä näkyy lähiruuan korkeana hintana, vaikka itse tuottajalle tuo hinta näyttäytyy toisenlaisena. Myös toisenlaisia näkemyksiä esitettiin. Eräs haastateltava totesi, että eivät kauppiaat sanele hintaa, vaan hinnan voi laittaa sellaiseksi, kun ajattelee, että tuote tulee myydyksi. Kyllä hinnoittelu on pelkkää matematiikkaa. Pitäisi jäädä myös palkka työstä. Joka kaupassa menee meidän tuote huomattavasti kalliimmalla kuin suomalainen vastaava tuote. Kauppa ottaa siitä huomattavasti suuremman myyntipalkkion. Tavallaan minulla ei ole paineita, että pitäisi riittää. Jos loppuu kaupasta, niin se loppuu. Lähiruuasta puhutaan. Kauppa nostaa hinnat pilviin, onko se 40 %, mitä se ottaa, kun jakaa eteenpäin. Kauppa käyttää hyväksi alkutuottajaa. Me ei viedä tuotteita kauppaan, koska kaupassa on ihan eri hinta, kuin mitä tuottaja saa. Lisääntyneet kustannukset puhutti haastateltavia. Yleisesti tuli esille, että tuottajan ei ole helppo lisätä tuotteensa hintaan lisääntyneitä tuotantokuluja. Muut ketjussa olevat voivat kyllä nostaa hintoja, mutta tuottajalle tuotteesta saatava hinta voi jopa laskea. Mikäli haluaa nostaa tuotteen hintaa, ovat hinnan korotukset hyvin perusteltava. Lisääntyneitä kustannuksia pyritään lisäämään tuotteen hintaan maltillisesti. Ei aina hirvi riittävästi, pitää ottaa omasta pussista pois.

10 9 Kun yrittäjä on sekä alkutuotannossa että jatkojalostuksessa, voi olla vähän ristiriitaisiakin ajatuksia tuotteen hinnasta. Eräs haastateltava totesikin: Jos minä sanon, että alkutuotannossa tuotteesta maksettaisiin vähän paremmin, sitten se kostautuu minulle, tuote tulee kalliimmaksi [jatkojalostuksessa]. Lähiruuan hinnan muodostumisesta olisi hyvä kertoa kuluttajille. Näin kuluttajat voisivat paremmin ymmärtää valintojensa taustoja ja sitä, miksi lähiruoka saattaa olla kalliimpaa kuin vastaava suomalainen tai ulkomainen tuote Luomutuottajat toivat esille sitä, että kuluttajat eivät välttämättä tiedä, mistä luomutuotteen hinta koostuu. Esimerkiksi luomutarkastuksia tehdään kerran vuodessa. On tietyt perusmaksut ja jokaiselta hehtaarilta menevät maksut. Kuluttajalle voisi esittää aivan rautalankaversion siitä, mitkä ovat kustannukset, kun tuotetaan kilo luomutuotetta. Erä haastateltava ehdotti, että pitäisi tehdä joku juttusarja siitä, miksi tuote on juuri sen hintainen kuin on. Esiin tuli myös kommentti, että lähiruuan ei tarvitse olla kalliimpaa, se voisi olla jopa edullisempaa. 3.3 Tuote kuluttajalle Keskisuomalaiset yrittäjät jakelevat tuotteitaan joko tuotteen tuottamisen lähialueilla tai tuote on valtakunnallisesti jaossa. Maakunnan reuna-alueilla tuotteet menivät myyntiin myös toiseen maakuntaan. Haastatelluista yrityksistä yksi vei tuotteita myös ulkomaille. Jakelukanavat ovat hyvin monimuotoiset. Mieluisin myyntikanava on sellainen, missä itse pystyy määräämään tuotteen hinnan. Jollekin se on suoramyynti kotoa käsin tai riittävän suurien erien kuljettaminen suoraan asiakkaille. Jollekin paras vaihtoehto on kauppojen tai tukun kautta jakelu. Tukun kautta jakelu vaikuttaa soveltuvan valtakunnalliseen jakeluun meneville tuotteille. Osa tuottajista myy tuotteitaan suoraan tilalta ja/tai toimittaa tuotteita lähiruokapiireihin ja/tai suoramyyntipisteisiin. Joiltakin tiloilta toimitetaan tuotteita lisäksi suoraan muun muassa perhepäivähoitajille ja pitopalveluyrittäjille. Torit ovat myös yksi myyntipaikka. Kuluttajilla saattaa olla näkemys, että tilalta ostettu tuote on halvempaa kuin kaupasta ostettu tuote. Niin se ei kuitenkaan ole. Eräs haastateltava totesikin että emme kilpaile omien tuotteidemme kanssa. Jakelukanavina olivat myös keskisuomalaiset K- ja S-kaupat. Haastatteluissa tuli esille, että kauppoihin toimittaminen on omalla tavallaan sitovaa, koska sinne pitää toimittaa tuotteita sovittu määrä sovittuna aikana. Pitää olla tietty valmius ja jatkuvuus tosi toimintaan, jos haluaa olla kaupoissa mukana. Muutama haastateltu piti erittäin tärkeänä, että tuottaja itse vie tuotteensa kauppaan, ja tapaa siellä kauppiaan ja muita hänen tuotteensa kanssa tekemisissä olevia. Myyjän on helpompi kertoa tuotteesta asiakkaille, kun hän tuntee tuottajan. Nyt ei toimiteta lainkaan kauppoihin, ei kannata. Pitäisi olla niin tehokasta se tuotanto, että niillä hinnoilla pärjäisi. Pistettiin sen verran pienemmälle, että myydään vaan suoraan. Kauppoihin toimittaminen on hirveän sitovaa. Kun asiakas itse tilaa, niin hänen kanssaan on helppo sopia ajasta.

11 10 Kauppa on herännyt siihen, että kuluttajat arvostavat pientuotteita. Isot kaupat tuovat kyllä juhlapuheissa esille asian tärkeyden, mutta kauppojen toiminta osoittaa, että asiaa ei kuitenkaan pidetä tärkeänä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että tuote saattaa jäädä valikoimista pois, ilman että siitä on tuottajalle mitään ilmoitettu. Meidänkin tuotteeseen oli laitettu P-lappu eli on poistuva tuote. Kun kysyin asiaa, niin sanoivat, että kun hyllyt menevät uusiksi, ei ole muistettu jättää sitä paikkaa. Muutama haastateltava toimitti tuotteensa suoraan julkiselle ruokapalvelulle. Riittävän määrän saaminen ja kilpailutuksissa pärjääminen puhutti haastateltavia. Sehän ei ole kuin asiantuntijan osaamisen kysymys, miten se kilpailutus tehdään. Kuinka paljon annetaan arvoa hinnalle, laadulle, toimitusvarmuudelle ynnä muulle tuoteturvallisuudelle. Lähiruokapiirit puhuttivat haastateltavia. Kuluttajat ovat mielissään, kun saavat puhdasta hyvää tavaraa ja tietävät, mistä se tulee. Tämä on ollut lähiruoka-ajatuksen yksi tärkeimmistä seikoista. Lähiruokapiirit koetaan yleensä hyviksi jakelukanaviksi. Niitä pidetään helppona jakelukanavana, koska sähköpostilla tulevat tilaukset ja tavara toimitetaan kerran kuussa. Pidettiin myös hyvänä, jos lähiruokapiireillä on sama jakopäivä. Toki myös kriittisiä ajatuksia ja kehittämisehdotuksia tuotiin esille. Kriittisyyttä aiheutti se, että lähiruokapiirit toimivat paljon kuluttajien ehdoilla. Lähiruokapiirien asiakkaat saattavat olla tuottajille omalla tavallaan ongelmaryhmä. Halutaan ostaa kovin pieniä eriä, joka ei sovellu kaikkien tuottajien toimintamalliin. Pienten erien ostaminen johtuu osittain siitä, että kotien säilytystilat ovat melko pienet. Lähiruoka-ajattelu edellyttää asiakkaiden kodeilta riittävät kuiva- ja kylmäsäilytystilat. Lähiruokapiirin hiilijalanjälkeä voi myös miettiä, kun jakelupisteet ovat aivan muualla kuin muiden elintarvikkeiden hankintapaikat. Eräs haastateltava totesi, että lähiruokapiirit ovat aika työläitä tuottajille, joka ei harrasta, vaan tekee työtä tosissaan ja yrittää saada siitä elantonsa. Ruokapiireihin en ole innostunut. Se menee näpertelyksi. Siinä ei ole tehokkuutta. Ehkä vähän liikaa keskitytään kuluttajaan. Ei kannusta mukana olemiseen. Pohdittiin myös sitä, miten kauan lähiruokapiirit toimivat talkooajatuksella. Eräs haastateltava toi esille, että olisi hyvä selvittää, ketä ovat lähiruokapiiriä käyttävät asiakkaat. Ovatko he pääasiassa suhteellisen hyvin ansaitsevia henkilöitä? Yleensä oltiin sitä mieltä, että jokin lähiruuan myyntipaikka pitää olla. Tästä esimerkkinä tuli esille Kannelmäen Prisma. Paikka pitäisi olla siellä, missä ihmiset liikkuvat. Sinne olisi helppo kuljettaa tuotteita. Ehkä tuottaja olisi itse myymässä, näin tuote saisi läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Tuotiin myös esille, voisiko vaikkapa Seppälän uusi Prisma toimia tuottajatorin paikkana. Eräs haastateltava toi kuitenkin esille, että lähiruoka ei saisi olla minkään kaupan sisällä. Hän esitti, että entä, jos se olisi torijuttu, olisi lihatiskiauto ja kalatiskiauto ja pitäisikö rajata, että olisi vaan alkutuottajat.

12 11 Tuotteet halutaan kuluttajille mahdollisimman tuoreena. Lainsäädäntö asettaa kuljetuksiin omat velvoitteensa. Me ollaan sen verran sosiaalisia, että uskalletaan ottaa yhteyttä, kaikki ei uskalla ottaa yhteyttä. Voisi olla, että tarvitsevat tukea. On kymmenen säkkiä perunaa autossa, sinne mahtuisi vielä muutama perunasäkki tai hänen perunasäkkinsä mahtuisi johonkin toiseen autoon. Voisi vähän pidempääkin matkaan laittaa tavaraa, jos yhteiskuljetuksessa hinta ei nousisi älyttömän korkeaksi. Kyllä varmaan pitäisi ottaa se linja, että alle 100 euron tilausta kannata kuljettaa, alle 100 euron tilaukseen pitäisi laittaa rahti päälle. 4 VASTUULLISUUS JA LÄPINÄKYVYYS Kuluttaja pitää vastuullisesti tuotettua tuotetta itsestään selvänä. Kun vertaillaan kotimaista ja ulkomaista tuotantoa, niin voi olla, että ulkomailla ei samoja lakeja ja määräyksiä noudateta niin tarkkaan. Suomessa on tarkka valvonta. Haastateltavat pitivät hyvänä, että kuluttajille kerrottaisiin enemmän elintarvikkeiden tuottamisesta. Kaikki haastateltavat olivat valmiit esittelemään sitä, miten elintarvike tuotetaan, käsitellään ja ketkä ovat tuotannossa mukana. Kuluttajien olisi hyvä tietää, että tuottajilla ja jatkojalostajilla on tiukat elintarvikemääräykset, ja niitä Suomessa noudatetaan. Luomutuotteita kuluttajat pitävät vastuullisesti tuotettuina. Haastatteluissa kävi ilmi, että muutaman lähivuoden aikana luomu on alkanut kiinnostaa kuluttajia entistä enemmän. Vielä 90-luvulla, kun luomu kiinnosti tuottajia, eivät kuluttajat olleet valmiita maksamaan luomusta enempää. Nyt on tilanne se, että kuluttajat haluavat ostaa luomua, mutta tuotteita ei ole riittävästi saatavilla. Vastuullisuutta ovat luomutuotteet, oma jauhatus, kierrätystuotteiden hyödyntäminen ja lisäaineettomuus. Luomutilaimagoa halutaan pitää. Ihmiset arvostavat luomumerkkiä, koska tuotteen valmistus on valvottua. Vaikuttaa siltä, että luomutuotteiden kysyntä edelleen kasvaa. Luomutuottajat kertoivat, että asiakkaat haluavat luomua, koska tuotteet ovat hyvänmakuisia, ja moni tietää, että luomutuotteiden tuottajat joutuvat monenlaisiin tarkastuksiin. Luomu saattaa olla nykyisin tuottajalle myös kilpailuvaltti. Toisaalta ne haastateltavat, jotka eivät olleet luomutuottajia, toivat esille sitä, että myös heidän tuotteensa tuotetaan vastuullisesti luonnosta, ihmisistä ja eläimistä huolta pitäen. Ei luomua-tuottavat kuluttajat toivoivat, että kuluttajien tiedostaisivat, että muillakin tiloilla kuin luomutiloilla toimitaan vastuullisesti. Ei käytetä turhaan torjunta-aineita. Luomu sopii eri tavalla eri tuotteisiin.

13 12 Luomu on ok, mutta se ei saa lytätä tätä tavallista tuotantoa. Pitäisi tuoda julki, että torjunta-aineita ei käytetä turhaan, vaan se on perusteltua. Ei käytetä keinolannoitteita vaan karjanlantaa. Vastuullisuus ja tuottajan omat arvot voivat olla omalla tavallaan kehittämisen esteenä. Halutaan tuottaa tuotetta, jolla on jo tunnettu perinne. Kyllä minä tiedän, miten pitäisi kehittää, mutta tuskin tulee toteutumaan. Sitten ei helposti olla lähiruokaa. Olen miettinyt valmistukseen muutosta, mutta se on ristiriidassa minun omien periaatteiden kanssa Eräs haastateltava kiinnitti siihen huomiota, että kaikki lähiruoka ei ole välttämättä vastuullisesti tuotettua. Vastuullisuuteen pitää olla valmis. Lähiruoka ymmärretään lähellä tuotetuksi, mutta on tärkeä pitää huolta, että tuote on myös vastuullisesti tuotettu. Eräs haastateltava oli osallistunut vastuullisuutta edistävään hankkeeseen, ja oli sitä kautta arvioinut ja muuttanut yrityksensä toimintatapoja. 5 KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN 5.1 Oikeaan osuva markkinointi Kaikki toivat esille, että heidän tuotteensa menevät kaupaksi. Nykyisille asiakkaille ei tarvitse markkinointia tehdä. Tuotteiden tunnettuus, laatu ja maku varmistavat myynnin. Jotkut totesivat, että mainontaan ei tarvitse panostaa. Monet pitävät kuitenkin tärkeinä yrityksen internetsivuja tunnettuuden ja tuotteiden läpinäkyvyyden vuoksi. Kuluttaja voi esimerkiksi ostaa jonkun tuotteen ja käy sitten internetsivuilta katsomassa, mitä muuta kyseinen yritys tuottaa. Yrittäjät eivät kuitenkaan osanneet sanoa, miten paljon internetsivujen kautta tulee asiakkaita. Yleensä oltiin sitä mieltä, että sivuihin tulee panostaa siten. Ne antavat kuluttajille juuri sen kuvan, mitä yritys haluaa itsestään viestiä. Samoin tuotiin esille, että sivut pitäisi olla päivitetty, jotta ne herättävät luottamusta sivujen käyttäjissä. Sivujen päivittäminen pitää olla helposti tehtävissä. Vieraskieliset tekstit eivät välttämättä ole hyvä olla suoraan käännettyjä suomenkielestä, vaan niiden pitää lähestyä vierasmaalaista heidän näkökulmastaan. Kun tajuaa joltain ostaa sen palvelun, niin saa hienot sivut. En olisi itse ymmärtänyt, että sinne ei kannata hirveästi sulloa tavaraa. Siellä on perusasiat ja puhelinnumerot löytyy. Sosiaalisessa mediassa ovat muutamat yritykset mukana. He jotka ovat siellä, pitävät asiaa merkittävänä. Sitä kautta tavoittaa ihmisiä. Sosiaalinen media on halpa markkinointikanava, mutta se vaatii kuitenkin aktiivista mediassa olemista.

14 13 Sitäkin voisi miettiä, voisiko kotisivuilla tai face bookissa olla pieniä tietoiskuja. Se vaatii aikaa ja ideaa, miten sä tuot sinne jotain uutta ideaa, jotta ihmiset tarttuvat siihen. Kaupoissa pidettäviä tuote-esittelyjä piti moni haastateltava tarpeellisina. Hankaluutena koettiin se, että kauppiaat eivät ole halukkaita ottamaan tuote-esittelyjä kauppaan. Lehtimarkkinointia harrastetaan melko vähän. Lähinnä saatetaan panna mainos paikallislehtiin, ja sillä on tavoitteena enemmänkin tukea jotain tapahtumaa. Lehtimainoksia pidettiin aika arvokkaina. Puskaradio todettiin hyväksi markkinointitavaksi. Erilaiset tapahtumat (Herkkujen Suomi, Maan ja Ween Vilja, Elmo-messut, toritapahtumat, kylätapahtumat) ovat oivia tuotteiden esittely- ja myyntitapahtumia. Tapahtumissa voi tuoda tuotetta esille, viestiä tuotteen läpinäkyvyyttä ja antaa tuotteelle kasvot. 5,2 Oman työn mielekkyys Haastateltavilta kysyttiin, mikä on antoisinta työssä. Lähes kaikki haastateltavat mainitsivat siitä, että työhön tulee iloa ja uutta voimaa, kun saa olla yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Heiltä saatava välitön palaute antaa luottamusta oman toiminnan hyvyyteen. Seuraavassa on muutamia ajatuksia: Vapaus. Siinä on tietysti yhtä paljon vastuuta kuin vapautta. Voi itse säätää sitä tekemistä, ja se on omissa käsissä, se on iso kokemus. Vaihtelevuus. Tyytyväiset asiakkaat, kyllä asiakkaat palkitsevat. Asiakkaat huomaa, että on kaivattu. Pakko ei ole lähteä, jos ei lähde. Tämä on elämäntapa. Kyllä se on yrittäjän vapaus, saat itse päättää. Vaihtelevat päivät, yksikään ei ole toisensa kaltainen: sää vaihtelee, saaliit vaihtelevat, markkinatilanteet vaihtelevat, asiakkaat vaihtelevat. Työn rikkaus on se, että on erityyppisiä päiviä. Se on monipuolinen touhu. Ei kyllä kahta samanlaista päivää ole. On vähän klisee, että kahta samanlaista päivää ei ole, mutta kyllä se vähän niin menee. Näät koko ajan ihmisiä. Voin tehdä tästä oman näköisen. Asiakkaiden kanssa oleminen, arvomaailmani toteutuu. En oikeastaan myy tätä ja tätä tuotetta, vaan myyn onnellista oloa. Asioihin voi vaikuttaa.

15 14 Yleensä kasvattaminen. Asiakkaat ovat minulle tärkeitä. Kun tulee tilausta, ja tulee se myönteinen palaute. Se antaa potkua. Harvoin tulee kielteistä palautetta. Siihen ei pidä tuudittautua. Se on kuitenkin niin halpa tuo tuote, niin sen takia ei rupea kielteistä palautetta, jättää vaan ostamatta. 5.3 Yhteistyö ja verkostoissa toimiminen Monet haastatelluista pitää tärkeänä erilaisissa verkostoissa toimimista. Ne yrittäjät, jotka ovat mukana järjestötoiminnassa tai hanketoiminnassa toivat esille, että tapaamiset ovat hyvä verkostoitumispaikka. Voi vaihtaa ajatuksia eri toimialojen ihmisten kanssa. Toisten kanssa keskusteluissa tulee ajatuksien vaihtoja, joista saa itsekin joskus uusia ideoita. Tapaamiset ja keskustelut tuovat osaltaan myös hyvinvointia työhön. Verkostot koetaan vertaistukena samoissa ongelmissa painivien kanssa. Myös luottamustehtäviin osallistuminen avartaa näkökulmia. Verkostoissa toimiminen vaatii kuitenkin oman ajankäytön suunnittelua. Kokoontumisiin tarvittava aika on haastateltavien mukaan kuitenkin järjestettävissä, jos vaan on halua lähteä mukaan erilaisiin tapahtumiin. Eri paikkakunnilla on yrittäjien kesken tapaamisia, joihin haastateltavat mainitsivat osallistuvansa. Hyvänä esimerkkinä yrittäjien välisestä yhteistyöstä tuli esille Petäjävedellä toimivat maatilamatkailuyritykset ja Leivonmäellä toimivat muutamat elintarvikealan yritykset sekä HimosMaailman yritykset. Eräs haastateltava totesi, että meillä on tavoitteena toinen toistemme kehuminen ja toistemme toiminnan täydentäminen. Ajattelusta tuntuu olevan kaukana kova yritysten välinen kilpailu. Mitä enemmän tehdään yhteistyötä, sitä enemmän opitaan tuntemaan toisten toimintaa, josta on hyötyä myös omalle yritykselle. Eräs haastateltava toi esille, että hänellä on erittäin hyviä kokemuksia siitä, kun samalla seudulla toimivat yrittäjät ovat järjestäneet avoimien ovien tapahtumia ja tarjonneet kuluttajille päivän retkiohjelman. Yhdessä tekeminen rikastuttaa omaa toimintaa ja tekee työstä kiinnostavaa ja kenties tuottaa myös uusia asiakkaita. Näin oppii tuntemaan toisen yrityksen toimintaa ja tarvittaessa ohjaamaan asiakkaita tutustumaan tai hankkimaan toisen yrityksen palveluja. Jotkut haastateltavista ovat osallistuneet erilaisiin hankkeisiin. Osa hankkeista on koettu hyvinä oman verkostoitumisen ja toiminnan kehittämisen kannalta. Tällaisena mainittiin muun muassa Aitoja Makuja -hanke. Hankkeisiin liittyviä ulkomaanmatkoja pidettiin antoisina. Eräs haastateltava totesi, että siellä tapaa erilaista porukkaa ja on aikaa höpöttää. Haastatteluissa tuli kuitenkin myös esille, että ei välttämättä haluta osallistua hankkeisiin, koska niissä ei saada aina tulosta aikaan. Koulutuspäivien ja seminaarien ei koettu aina johtavan käytännön toimintaan. Työpajoissa, joissa olin mukana, oli ihan kivoja keskusteluja, mutta jotenkin tuntuu, en tiedä, miten eteni, vaatisi, että joku kokoaa ja pistää kasaan. Jää vähän hajanaiseksi, kun työryhmissä tehdään.

16 Hyvä osaaminen Monessa haastattelussa tuli esille, että tuottajan pitää olla moniosaaja. Pitää osata tuottaa hyvä tuote, myydä ja markkinoida tuote, pitää tuntea järkevä tapa toimittaa tuote kuluttajalle, pitää osata laskuttaa, pitää tuotekehittää, pitää selviytyä byrokratiasta, pitää osata korjata ja rakentaa sekä pitää varmistaa, että koko toiminta on kannattavaa. Pari haastateltavaa arveli, että alkutuotannossa on huonosti markkinoinnin, myynnin ja logistiikan osaajia. Pienissä yrityksissä saattaa olla ylipäätään koko liiketoimintaosaamisessa kehitettävää. Eräs haastateltava toi esiin, että moni asia on helpottunut, kun on vahva liiketoimintaosaaminen. Kun on kerran miettinyt mahdolliset uhkakuvat, niin osaa toimia, jos ja kun ne toteutuvat. 6 RUOKAKETJU KESKI-SUOMESSA ITUJA STRATEGIATYÖHÖN 6.1 Kuljetusten tehostaminen Tuotteiden jakelua piti moni haastateltavista yhtenä oleellisena kehittämisen kohteena. Tähän toivottiin löytyvän uusia tapoja tai kuljetustukea. Polttoainekustannukset ja jakeluun kuluva työaika olisi saatava tuotteen hintaan. Moni toimija ei juuri laske sille työpalkkaa, kun istuu autossa kuljettamassa tuotteita. Joillakin yrittäjillä on mahdollista lisätä tuotantoa, jos tuotteen kuljetus järjestyy entistä tehokkaammin, vaikkapa yhteiskuljetuksina. Yhtenä ehdotuksena tuli myymäläautotyyppinen kuljetus. Lähiruokapiireihin voitaisiin toimittaa tavaraa vuorotellen, etteivät kaikki ajaisi peräkkäin. Tämä edellyttää, että yrittäjät selvittävät kuljetukset ja ovat yhteydessä toisiin tavaran toimittajiin. Yhteistyö edellyttää avarakatseisuutta, eikä siihen mahdu pienistä asioista nipottaminen. Tehokas kuljetus edellyttää huolellista reittien suunnittelua. Lisäksi pitää olla myös riittävän isot myyntierät, jotta kuljetuskustannukset eivät tule liian suuriksi. Kuljetusliikkeillä ajattaminen ei ole myöskään ilmaista. Edullisen vaihtoehdon löytämiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja kilpailuttaa kuljetusliikkeitä. Kuljetusliikkeillä voi olla hinnoittelussa huomattaviakin eroja. Yritykset voisivat miettiä nykyistä enemmän kuljetuksien ulkoistamista. Tällä tavalla saataisiin työllistettyä maaseudulla toimivia kuljetusalan toimijoita. 6.2 Lähiruuan käyttämisen lisääminen Lähiruoka koetaan olevan vielä enemmän juhlapuheissa kuin teoissa. Lähiruuasta toki puhutaan paljon, mutta sitä eivät esimerkiksi julkinen talous ja viranomaiset todellisuudessa arvosta. Tuottajat kokevat, että käytännön toimet eivät tue lähiruuan tuottamista. Haastateltavat toivoivat, että myös paikalliset toimijat, kuten hotellit ja julkiset ruokapalvelut, saataisiin entistä enemmän kiinnostumaan lähellä tuotetusta ruuasta. Lähiruuan käyttämisen

17 16 esteenä saattaa toki olla, että pientuottaja ei voi toimittaa esimerkiksi pelkästään fileitä määräänsä enempää. Lähiruuan ongelmana on ehkä vielä liian vähäiset tuotantomäärät. Kuntapäättäjät voivat osaltaan vaikuttaa siihen, mistä julkisiin keittiöihin tulevat aterioiden raaka-aineet. Kilpailutuksissa tulisi kiinnittää huomiota kokonaistaloudellisuuteen, tuovathan lähiruokaa tuottavat yritykset myös verorahoja kuntaan. Kilpailutusten kriteerinä voisi ruuan alkuperä mennä hinnan edelle. Ruokalistan suunnittelijat voisivat ottaa ruuan tuottajia mukaan ruokalistasuunnitteluun, jolloin lautasilla näkyisivät entistä enemmän kauden tuotteet ja maut sekä elintarvikkeen tuoreus. Lähiruuan löytäminen ja tilausten joustava tekeminen tulee tehdä helpoksi julkisten keittiöiden hankinnoista vastaaville. Näyttää siltä, että kaupat suhtautuvat yhä myönteisemmin lähiruokaan. Ongelmana saattaa olla se, että lähiruuan tuottaja ei aina pysty toimittamaan sovittua määrää kauppaan. Yritysten välinen yhteistyö ja kaupan joustavuus voisivat edesauttaa lähiruuan jatkuvaa saatavuutta. Kuluttaja pitäisi saada ymmärtämään, mitä on lähiruoka, mitä tarkoittaa ruuan puhtaus ja terveellisyys sekä tuotteen hintaan vaikuttavat tekijät. Lapsille tulisi näyttää, mistä ruoka saa alkunsa, ja kuinka paljon työtä puhtaan ja terveellisen ruuan tuottaminen edellyttää. Kuluttajat voisivat monipuolistaa ruuanvalmistustaitojaan, jotta osaisivat hyödyntää raaka-aineen monipuolisesti ruuan valmistuksessa. 6.3 Byrokratian vähentäminen Monen haastateltavan mielestä byrokratian hoitamiseen menee paljon aikaa. Vaikuttaa siltä, että byrokratia vaan lisääntyy. Haastateltavat kokivat, että Suomessa osataan papereita pyörittää. Useimmat yrittäjät kokevat, että hirveän paljon tarkastetaan ja valvotaan. Määräyksiä ja ohjeita tulee usein ja ne ovat sellaista kieltä, että niitä on vaikea tulkita. Isoilla yrityksillä on asiantuntijat käytettävissä asioiden tulkintaan, mutta pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta ylläpitää tämän kaltaisia asiantuntijoita. Eräs haastateltava totesi, että toinen asiapaperi antaa luvan, mutta seuraava säädös taas kumoaa samaisen asian. Puheissa halutaan lisätä maaseudun yritystoimintaa. Samaan aikaan suolletaan koko ajan uusia direktiivejä tai asetuksia, joilla hankaloitetaan yrityksen aloittamista. Pienyrittäjyyden tukemiseen olisi hyvä saada helposti saatavilla olevia tukimuotoja. Rahoitusta toivotaan helpommin järjestyväksi. Yrityksen perustamisvaiheessa avustusten osuus olisi hyvä olla nykyistä suurempi. Joku haastateltavista koki, että tuottajat ovat eriarvoisessa asemassa eri maakunnissa. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa tulkitaan asioita eri tavalla. Yhtenä esimerkkinä tuotiin esiin, että toiminnassa olevien yritysten investointituet voisivat olla yrityskohtaisia, ja niitä peilattaisiin yrityksen tulokselliseen toimintaan. Tukimäärät ovat erilaisia eri seutukunnilla, niiden toivotaan olevan samanlaisia. Kaavoittamisella voidaan vaikuttaa myös yritystoimintaa tukevasti tai yritystoimintaa tukahduttaen.

18 Maaseudulla toimivien yritysten tulevaisuuteen innostaminen Maaseudun tulevaisuus nähdään valoisana, mutta myös tiettyjä pelkoja on olemassa. Miten saadaan nuorille töitä ja nuoret jatkamaan toimintaa tiloilla? Nuorisoon pitäisi panostaa ja kannustaa heitä innostumaan maaseudulla toimimiseen. Maaseudun elämästä ja työstä halutaan tuotavan esille todellisuus. Etenkin kesäaikana maaseudulla vierailijat kokevat maaseudun idyllisenä ja hienona. Talvella on maaseudun tilanne ehkä jonkin verran toisenlainen. Eräs haastateltava osuvasti totesi, että riippuu tasan meistä itsestämme, mitä me halutaan. Pitää uskoa itseensä. Pienelläkin voi elää, kun vaan annetaan siihen mahdollisuus. Eräs haastateltava toi painokkaasti esille maaseudun markkinoinnin ja toimimisen markkinoinnin mukaisesti. Turha on yrittäjien puhua lähiruuasta, jos eivät itse toimi omien sanojensa mukaisesti. Hän totesi, että jos markkinoidaan keskisuomalaista maaseutua, niin myydään myös keskisuomalaista maaseutua. Esimerkkinä hän toi esille, että kun myydään keskisuomalaista maatilalomaa, niin mökit tulisi olla sisustettu kotimaisin, ja vielä mieluummin keskisuomalaisin tuottein. Samalla työllistetään keskisuomalaista maaseutua. Yrittäjän pitää olla itse esimerkkinä. Ikean kalusteet ja astiat eivät oikein edusta keskisuomalaista maaseutua. Pitää verkostoitua ja vaikuttaa siihen, että saadaan riittävästi tukitoimia maaseudulle. Tosin haastatteluissa tuli myös esille, että ei välttämättä haluta tukia, vaan tuotteille sellainen hinta, joka vastaa kustannuksia. Kaupan hinnoittelu pitäisi saada vastaamaan sitä, millä hinnalla työtä tehdään. Eräs haastateltava kiteytti ajatuksen: Jos viljelijöiden toiminta tuhotaan, niin tuhotaan äkkiä monta muutakin yrittäjää. Haastatteluissa ilmeni myös, että Keski-Suomessa ei suhtauduta lähiruokaan niin myönteisesti kuin esimerkiksi Savon alueella. Pankit eivät usko pieniin tuottajiin eikä rahoituksen saaminen esimerkiksi uuden tuotantotilan rakentamiseen ole helppoa. Haastatteluissa myös kritisoitiin jonkin verran niin ELY-keskusta kuin Pro Agriaa. Kritiikissä tuli esiin, että ELY-keskuksen päätöksenteko on hidasta. Asioita ei oteta edes käsittelyyn, vaan päätellään, että tukia ei tule, kun toiminta on niin pientä tai yritysmuoto on väärä kyseiselle tuelle. Pari haastateltava koki, että Pro Agria keskittyy epäolennaisiin asioihin. Virkamiehiltä puuttuu usko oman maakunnan omiin ihmisiin ja käden taitajiin. 6.5 Hankkeista yritysten kehittämiseen Olisi hyvä, että seutukunnan elintarvikealan yrittäjät istuisivat saman pöydän ääreen keskustelemaan hankkeista. Toki haastatteluissa tuli esille, että yleensä samat toimijat ovat pohtimassa asioita. Eräs haastateltava toi esille, että siitä ei kannata olla huolissaan. Ne, jotka tulevat, niin heidän pitää toimia niin innostuneesti, että imee muutkin mukaansa. Yhdessä pienyrittäjät voivat olla vaikuttamassa muun muassa lainsäädäntöön ja muihin yrittäjää koskeviin asioihin. Eräs haastateltava totesi, että yrittäjien välinen yhteistyö ei ole Keski-Suomen maakunnassa samaa kuin esimerkiksi Kainuussa ja Lounais-Hämeessä.

19 18 Hankkeiden järjestämät koulutukset ja työpajat toivottiin ajoitettavan muualle kuin sesonkiaikaan. Monelle alkutuotannossa toimivalle kevät, kesä ja syksy ovat sesonkiaikaa. Keski-Suomi on iso alue, joten koulutuksiin tulee joillekin pitkät matkat. Hankkeiden suunnittelussa tulee pyrkiä selvittämään, minkä tyyppisiä asioita yritykset oikeasti tarvitsevat. Hankkeiden tavoitteiden pitäisi olla joustavia, jotta niitä voisi tarvittaessa muuttaa. Hankkeissa aikaansaadut tulokset pitäisi jäädä elämään ja näkymään yritysten toiminnassa. Hankkeiden toimintaan ja aikaansaannoksiin eivät kaikki olleet täysin tyytyväisiä. Hankkeista saatua hyötyä alkutuotantoon tai jatkojalostukseen kritisoitiin. Hankkeet ovat olleet liian ympäripyöreitä. Hankkeiden järjestämät ulkomaanmatkat saivat myönteistä palautetta. Matkoilla voi visioida tulevaa. Olisi kuitenkin hyödyllistä, että myös tuottajaperheen nuorilla olisi mahdollisuus päästä ulkomaan opintomatkoille. Näin saadaan nuoria innostumaan yrittäjyyteen. Nuoret imevät ulkomailta vaikutteita ja luovuutta ja ovat omalta osaltaan tuomassa uusia ideoita yritystoimintaan. 7 YHTEENVETO Haastatteluilla saavutettiin eri puolilla Keski-Suomen maakuntaa toimivia pieniä elintarvikealan yrityksiä, jotka edustivat eri tuotantoaloja. Yritykset ovat erilaisia, ja jokaisella on omat vahvuudet ja kehittämiskohteet tuotteensa tuottamisessa ja kuluttajalle myymisessä. Lähiruuan arvostus pitää näkyä niin sanoissa kuin teoissa. Kuljetukset ja jakelu tuotannosta kuluttajalle tarvitsevat hyvää suunnittelua ja toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi. Kannattavan liiketoiminnan edistämiseen tarvitaan koulutusta. Yrittäjyyden tukemiseen tarvitaan yrittäjyyteen uskovia rahoituskanavia ja rahoittajia. Nykyisen byrokratian vähentäminen tuo helpotusta arjen pyörittämiseen. Kuitenkaan ruuan terveellisyydestä ei voi tinkiä. Jokaisen yrittäjän on hyvä analysoida toimintaansa vastuullisuuden näkökulmasta ja löytää keinoja vastuullisuuden edistämiseen. Keski-Suomeen mahtuu vielä lisää elintarvikealan yrityksiä erityisesti kasvisten ja vihannesten tuotantoon. Luotettavan ja ammattitaitoisen työvoiman saanti erityisesti sesonkiaikoina ja sairaustapauksissa puhuttaa. Tehdään toimenpiteitä, joilla julkiset keittiöt voisivat käyttää lähiruokaa entistä enemmän. Kuluttajille on tarpeen tuoda näkyviin ruokaketju ja tuotteen hinnan muodostuminen. Edellä olevassa esityksessä on tuotu esille yhteisiä ruokaketjuun liittyviä tekijöitä, joita olisi hyvä saada näkyviin Keski-Suomen ruokaketjustrategiassa.

20 19 Liite 1. Haastatellut yritykset Glutenika Oy Hakolan tila Hirvelän talkkuna Honkarannan leipä Kaakkolammen Lohi Kalatalouspalvelut Piilola Kankaan tila Komppa-Seppälän tila Konneveden Mylly Kotileipomo Pitkänen Satu Kotilan lammastila Lehtolan yrttitila Kotileipomo ja pitopalvelu Lempileivos Jauhoniemen Peruna Oy Maatila Pentti Hytönen Maatilamatkailu Kumpunen Marjatila Raitaniemi Mäkiahon Juustola Oy Pappilan Hätävara Pohjosahon tila Puuppolan Aitokaura Ristonkorven Puutarha RoppiLax Rusilan tila Rutalahden Mylly Savontilan Jäätelö Taatilan tila Taipaleen luomu- ja matkailutila Tmi Raili Pekki Uusi Yijälän tila Lievestuore Laukaa Jämsä Viitasaari Kinnula Saarijärvi Hankasalmi Korpilahti Konnevesi Karstula Pihtipudas Muurame Lievestuore Kannonkoski Elämäjärvi Petäjävesi Liimattala Leivonmäki Konnevesi Laukaa Jyväskylä Laukaa Saarijärvi Hankasalmi Rutalahti Kuorevesi Haapamäki Petäjävesi Jämsä Jämsä

21 20 Liite 2. Haastattelun teemat YRITYKSEN TOIMINTA Yrityksen historia? Tuotteet/mitä tuotanto/jatkojalostus? Henkilöstö? Työvoiman saanti? Raaka-aineiden saanti? Tulevaisuus viiden /kymmenen vuoden päästä? Toiminnan laajentaminen? Kasvaminen? TUOTTEEN ERINOMAISUUS Tuotteen hyvyys? Kilpailevat tuotteet? Kilpailuetu? TUOTE KULUTTAJALLE Myyntikanavat (suoramyyntipisteet, lähiruokapiirit, leipomot, myllyt, marketit, torit). Miellyttävin myyntikanava? Niiden edut /haitat? Asiakkaat? Markkinointi? VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS TOIMINNASSA Vastuullisuuden toteutuminen? Laadun varmistaminen? Tuotteen läpinäkyvyys? Ruokaketjun läpinäkyvyys? YHTEISTYÖ Keiden kanssa? Yritysten välinen yhteistyö? Hyöty? Haitta? MAASEUDUN TULEVAISUUS Maaseudun tulevaisuus yrityksen näkökulmasta? Antoisinta työssä? Tietoliikenteen toimivuus? RUOKAKETJUSTRATEGIASSA HUOMIOON OTETTAVAT ASIAT Oman tuotanto-/jatkojalostusalan tulevaisuus? Oma osuus ruokaketjussa.

Lähiruokapiiri Jämsään? perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa klo 18

Lähiruokapiiri Jämsään? perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa klo 18 Lähiruokapiiri Jämsään? Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa 23.5.2011 klo 18 Miksi lähiruokaa ruokapiirin kautta?

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille 18.5.2016 Liikennekaari-vaikutusarviointi Kysely lähetettiin noin 4 350 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n

Lisätiedot

Pöllöparlamentti Saarijärvi Jukka Valkonen.

Pöllöparlamentti Saarijärvi Jukka Valkonen. Digipolku @ Pöllöparlamentti Saarijärvi 20170112 Jukka Valkonen www.jyu.fi/digipolku Digitalisaatio kuuluu kaikille vaikuttaa jo nyt jokaiseen voi olla yritykselle kasvupolku 2 Maaseudun yritystoiminnan

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola 7.4.2016 / Hanna-Maija Väisänen & Leena Viitaharju 8.4.2016 1 Esityksen sisältö: Tausta Miten innovaatio voi saada alkunsa?

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut HoReCa Lähiruokaa Uudeltamaalta & hankintafoorumi Seminaari 18.5.2016 Hyvinkää Alkusanat Lohjan kaupunginhallitus

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

kuudes.fi theinformedconsumer.fi / #tiedostavakuluttaja /

kuudes.fi theinformedconsumer.fi / #tiedostavakuluttaja / theinformedconsumer.fi / #tiedostavakuluttaja paivi.korteniemi@kuudes.fi / saara.jarvinen@kuudes.fi Miten yhdistää luomu ja kuluttajien muut toiveet menestyväksi luomutuotteeksi? Päivi Korteniemi, senior

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa Tiistai 23.8.2016 Balentor Oy - Dokumentin ja sen liitteiden sisältämän tiedon tai tietojen osan levittäminen, siirtäminen, julkaiseminen, kopioiminen, saattaminen yleisön saataviin, uudelleen tuottaminen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Arktiset Aromit ry Workshop-tilaisuus , Kajaani

Arktiset Aromit ry Workshop-tilaisuus , Kajaani Arktiset Aromit ry Workshop-tilaisuus 4.10.2016, Kajaani Meidän tarinamme Ystävykset Kainuusta luonnonantimien ääreltä. Rakastamme Suomen luontoa sekä sen tarjoamaa yltäkylläisyyttä. Haluamme tuoda kotiseutumme

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Pirjo Korpela Yleistä alkutuotannosta Hygieniapaketin mukaan myynti suoraan kuluttajille on suljettu ulos alkutuotannon toiminnasta Kuitenkin pienimuotoisesta

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Merja Lähdesmäki Seinäjoki 30.11.2016 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Lähi-Inno hankkeen esittely Innovaatiot mistä on kyse? Innovaatiot

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä?

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Ryhmä 1. HeVi-tuotteiden vihannekset, marjat, hedelmät, peruna tuotannon lisääminen sopimustuotanto; kaupat mukaan ja julkiset ruokahankinnat viljelijöiden yhteistyö

Lisätiedot