KESKI-SUOMEN RUOKAKETJUN KEHITTÄMISEN STRATEGIATYÖ HAASTATTELUJEN RAPORTTI. PRO RUOKAKULTTUURI -hanke Eila Partanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN RUOKAKETJUN KEHITTÄMISEN STRATEGIATYÖ HAASTATTELUJEN RAPORTTI. PRO RUOKAKULTTUURI -hanke Eila Partanen"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN RUOKAKETJUN KEHITTÄMISEN STRATEGIATYÖ HAASTATTELUJEN RAPORTTI PRO RUOKAKULTTUURI -hanke Eila Partanen Syyskuu 2012

2 1 Sisältö 1 HAASTATTELUN TAUSTA JA TAVOITTEET HAASTATELLUT YRITYKSET Yrityksen toiminnan käynnistyminen Henkilöstö Tulevaisuuden näkymät KULUTTAJAN/ASIAKKAAN TARPEISIIN VASTAAMINEN Tuotteen erinomaisuus Tuotteen hinta Tuote kuluttajalle VASTUULLISUUS JA LÄPINÄKYVYYS KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN Oikeaan osuva markkinointi ,2 Oman työn mielekkyys Yhteistyö ja verkostoissa toimiminen Hyvä osaaminen RUOKAKETJU KESKI-SUOMESSA ITUJA STRATEGIATYÖHÖN Kuljetusten tehostaminen Lähiruuan käyttämisen lisääminen Byrokratian vähentäminen Maaseudulla toimivien yritysten tulevaisuuteen innostaminen Hankkeista yritysten kehittämiseen YHTEENVETO Liite 1. Haastatellut yritykset Liite 2. Haastattelun teemat... 20

3 2 1 HAASTATTELUN TAUSTA JA TAVOITTEET Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta laaditaan Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisen strategia vuosille Ruokaketju alkaa alkutuotannosta ja jatkojalostuksesta, mistä elintarvike jatkaa matkaa kuluttajalle. Ruokaketju on moninainen. Se voi olla varsin lyhyt ja suoraviivainen tai ketjussa on muutamia lenkkejä. Elintarvike kulkee joko tuottajalta suoraan kuluttajalle tai vähittäiskaupan kautta tai tukun kautta vähittäiskauppaan ja edelleen kuluttajalle tai ruokapalvelujen (julkiset keittiöt, pitopalveluyritykset) kautta. Kuluttaja voi hankkia tuotteensa myös lähiruokapiiristä, torilta tai verkkokaupan kautta. Ruokaketjun kehittämisen strategian laadinnasta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja palvelut -yksikössä toteutettava Pro Ruokakulttuuri -hanke, jonka merkittävänä tavoitteena on parantaa keskisuomalaisten tuotteiden tunnettavuutta ja Keski-Suomen imagoa ruokamaakuntana sekä laajentaa elintarvikeyritysten markkina-aluetta. Pro Ruokakulttuuri - hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisen strategian käynnistyspalaveri pidettiin , jossa päätettiin, että strategiatyön taustaksi selvitetään keskisuomalaisten alkutuotannossa ja jatkojalostuksessa toimivien yritysten näkemyksiä/ajatuksia/ideoita ruokaketjun kehittämiseen. Haastatteluilla halutaan selvittää, miten alkutuotannossa ja jatkojalostuksessa toimivat keskisuomalaiset elintarviketuotannossa toimivat yrittäjät näkevät oman asemansa ruokaketjussa sekä mitä tarpeita heillä on oman asemansa vahvistamiseen ja kehittämiseen. Haastattelun viitekehys on esitetty kuviossa 1. Kuva 1. Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisen strategiatyöhön liittyvien haastattelujen viitekehys

4 3 Tämän selvityksen tuloksia tullaan hyödyntämään Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisen strategiatyössä. Eräs haastateltava toivoi, että kaikki ruokaketjustrategiaa työstävät puhaltaisivat yhteen hiileen, jotta maakunnan erinomaisuus tulisi näkyviin. Hänen mukaansa yrittäjien kesken ei liene suuremmin kateutta. Selvitystä varten haastateltiin 30 keskisuomalaista alkutuotannossa ja jatkojalostuksessa toimivaa yrittäjää. Strategiatyöryhmä ehdotti haastateltavat yritykset, jotka sijaitsevat eri puolilla Keski-Suomea ja edustavat eri tuotantoaloja. Haastattelukysymykset pohjautuivat kuviossa 1 esitettyihin kohtiin. Tarkemmat teemat ovat liitteessä 2. Haastattelut tehtiin yrittäjien luona ja ne kestivät keskimäärin tunnin. Haastattelut nauhoitettiin ja kirjoitettiin puhtaaksi. Haastattelut teki ja raportin laati Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja palvelut -yksikön projektipäällikkö Eila Partanen. Raportissa siteerataan yksittäisissä haastatteluissa tulleita ajatuksia, jotka kuvaavat haastateltavan näkemystä asiasta, mutta niissä tulee esiin myös monen muun haastateltavan näkemys. Siteerauksissa on korvattu haastattelussa mainittu tuote (liha, kala, peruna, maito) sanalla tuote. Siteeraukset on kirjoitettu kursivoidulla tekstillä. Pro Ruokakulttuuri -hanke esittää suuret kiitokset yrittäjille, jotka toivat esille arvokkaita asioita strategian kehittämistyöhön ja antoivat aikansa haastatteluun.

5 4 2 HAASTATELLUT YRITYKSET 2.1 Yrityksen toiminnan käynnistyminen Haastatellut yritykset edustavat monipuolisesti alkutuotantoa (liha, kala, vilja, peruna, kasvikset, yrtit) ja jatkojalostusta (marjat, jauhot, leipomotuotteet, kasvissäilykkeet) sekä maatilan yhteydessä tuotettavaa ruoka- ja majoituspalvelua. Yritykset ovat lähinnä maatilayrityksiä tai yhden/kahden hengen muuta elintarvikealan yrityksiä. Joillakin maatiloilla on pitkä historia, mutta nykyisen yrityksen tuotantosuunta on ollut toiminnassa parista vuodesta aina lähes 40 vuoteen saakka. Pari haastateltavaa oli perustanut elintarvikealan yrityksen itsensä työllistämiseksi. Sukupolven vaihdos ja halu työllistyä omalle tilalle on saanut yrittäjät suunnittelemaan ja toteuttamaan uutta tuotantosuuntaa tai jatkamaan edellisen sukupolven työtä, ehkä vähän uusin toimintatavoin. Joissakin yrityksissä nykyinen tuotantosuunta on käynnistynyt, kun allergian tähden on jouduttu miettimään uusia vaihtoehtoja. Maaseudun sivu-/pääelinkeinolle on pyritty löytämään sellainen toiminta, joka sopii hyvin tilan kuvioihin. Muutamassa yrityksessä tyhjäksi jääneet tuotantotilat on haluttu saada tuottavaan käyttöön. Tilat on kunnostettu nykyistä toimintaa vastaavaksi. Koneita ja laitteita on hankittu harkitusti, edullisia vaihtoehtoja hyödyntäen. Tyypillistä toiminnalle on myös, että on alettu pienesti ja kasvettu pikkuhiljaa. Monet kertoivat liikevaihdon kasvaneen toiminnan aikana. Toki väliin on saattanut osua, jokin huonomminkin tuottanut vuosi. Maatalous on se pääelinkeino ja vähän sieltä ja täältä sitä elinkeinoa kasataan. EU:n vaatimien säädösten vuoksi ei ruvettu tekemään investointeja ja lopetettiin tuotteen tuotanto. Vanhemmat auttavat tilan töissä. Heidän apunsa on ihan korvaamaton. Olen aina tiennyt, mitä olen tahtonut. Olen aina tehnyt, mitä olen tahtonut. Mun periaate on, että teen yksin kaiken. Olen oman työni valtija ja päätän kaiken itse. Olen vähän vieras kaikelle isolle. Mieluummin toimin niin, että pystyy itse hallitsemaan. 2.2 Henkilöstö Maatilayrityksissä työskenteli pääasiassa yrittäjäpariskunta. Jotkut yritykset olivat palkanneet työntekijöitä koko- tai osapäiväisesti. Joissakin yrityksissä olisi työmäärän puolesta voinut työllistää ulkopuolisen, mutta liikevaihdon puolesta se ei ollut mahdollista. Joissakin haastatteluissa tuli esille, että yrittäjien vanhemmat auttoivat tilan töissä hyvinkin paljon.

6 5 Henkilöstön palkkaaminen todettiin kalliiksi, koska kyseessä on käsityönä tehtävä työ. Samoin tuotiin esille, että työntekijältä edellytetään paitsi hyvää ammattitaitoa myös joustavuutta niin työn tekemisen kuin ajankäytön suhteen. Tällaista henkilöstöä ei välttämättä ole helppo saada. Vakituisen työntekijän palkkaaminen on monelle yrittäjälle haaste. Työ on usein sesonkiluonteista ja tarvittaessa tehdään pitkää työpäivää. Työntekijälle taas pitäisi taata tasainen työaika. Yksinyrittäjänä tai perheyrittäjänä pystyy helpommin mukautumaan työaikoihin. Työntekijän palkkaamiseen ehdotettiin muun muassa työaikapankkia. Työaikapankki mahdollistaa tuntikertymien korvaamisen vapaa-aikana palkanmaksun sijasta. Moni ilmaisi, että haluaa toimia pienenä yrityksenä. Periaatteena on työllistää itsensä ja kenties perheen muita jäseniä. Sesonkiaikoina saatetaan työllistää lisäksi muutama henkilö. Muutama haastateltava toi esille, että työ on elämäntapa eikä tunteja aina kovin tarkkaan lasketa. Meidän kokoisella tilalla ei ole mitään mahdollisuuksia työllistää. Se on kuitenkin niin kallista kaikkine kuluineen. Tai siinä kävisi niin, että jos meillä olisi vierasta työvoimaa ja laitettaisiin vähän isommaksi, niin meille ei jäisi kuitenkaan yhtään enempää. Alussa mietin, onko se yrityksen kasvu niin tärkeä asia, että ainako pitää olla sitä kasvua, eikö sitä voi maltillisemmin tehdä. Totta kuviossa voi tehdä. Normaalia on kuitenkin, että tulee uusia asiakkaita ja liikevaihto nousee. Olisi helpompaa, jos olisi ulkopuolisia työntekijöitä, niin voisi pitää lomaakin joskus. Tosin äiti ja isä tuuraavat. Työntekijälle pitäisi taata hyvin tasainen työtahti. Jos maanantaina tulee joku isompi tilaus ja keskiviikkona on kuorman vienti, se tarkoittaa sitä, että maanantai ja tiistai venähtävät vähän pitemmäksi. Työntekijän pitäisi kuitenkin jo edellisellä viikolla tietää työnsä. Yrittäjänä pystyy mukautumaan siihen työaikaan sen mukaan kuin se menee. Ei tarvitse heti ylitöistä maksaa. Sitten, kun on hiljaisempaa, voi lähteä aikaisemmin pois tai järjestää vaikka vapaapäivä. Tämähän on elämäntapayrittäjyyttä. On pikkuhiljaa kasvettu. Minulla on tällä hetkellä kolme työntekijää. On sillä jonkinlainen merkitys kansantaloudelle. Tämähän ei ole mikään työ, vaan tämä on elämäntapa. 2.3 Tulevaisuuden näkymät Haastatellut olivat jatkamassa toimintaansa lähes samalla konseptilla tulevien vuosien aikana. Tavoitteena on tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia haastateltavat eivät tuoneet esille. Joku totesikin, että myynnillisten ennakkosuunnitelmien teko on turhaan heitettyä aikaa, koska tuotanto riippuu ilmoista ja keleistä. Perusosaamista pitää olla siinä, että tuotetta on riittävästi saatavilla. Yleensä oltiin suhteellisen tyytyväisiä nykyiseen toimintaan. Varsinkin nuoret yrittäjät näkivät tulevaisuudessa monia mahdollisuuksia. He toivat esille mahdollisuuden laajentaa toimintaa

7 6 tai muuttaa tuotantosuuntaa. Heidän mainintojaan olivat muun muassa voi laajentua miksi tahansa, voi tulla muutakin, mutta kyllä se kaikki tapahtuu tässä tai kyllä toivon tämän olevan elinikäinen ura, tässä on niin monta minne mennä. Jotkut haastateltavat eivät olleet varmoja, miten työ jatkuisi seuraavan sukupolven vetämänä. Päinvastoin sanottiin, että lapset hankkikoot helpomman ammatin. Toki toivottiin, että tuotanto ja/tai jatkojalostus tilalla jatkuu myös tulevaisuudessa. Pari haastateltava totesi, että heidän lopettaessaan myös nykyinen yritystoiminta loppuu. Muutamalla yrityksellä on kasvuhalukkuutta ja ajatuksia toiminnan kehittämisestä. Kasvaminen edellyttää esimerkiksi uutta liiketoimintasuunnitelmaa, uusia tiloja tai uusia koneita ja laitteita. Kasvamisessa yrittäjät kuitenkin näkevät omat riskinsä, kuten yritystoiminnan jatkuminen oman toiminnan lopettamisen jälkeen, kuntaliitoksien mukanaan tuomat asiat, kilpailutukset sekä asiakkaiden riittävyys. Kasvuhaluisille yrityksille voisi olla hyötyä ulkopuolisen tekemästä arvioinnista tuotannon nykytilasta ja kasvun mahdollisuuksista riskeineen ja etuineen. Pari haastateltavaa pohti sitä, että pitääkö kaikki olla niin suurta, uutta ja erikoista. Toiveena on voida tehdä sitä, mitä on ennenkin tehty. Eräs haastateltava totesi, että tuottajia pitäisi rohkaista markkinoimaan ja myymään pieniäkin eriä tuotteitaan, jos vaan niitä jää yli oman tarpeen. Runsas byrokratia ja jatkuvasti muuttuvat ohjeistukset vaativat aikaa sisäistyäkseen ja tarvitsisivat joskus asiantuntijan tulkinta-apua. Keski-Suomen ELY-keskuksen toiminta sai muutamassa haastattelussa kritiikkiä. Kritiikki kohdistui lähinnä päätöksenteon hitauteen ja investointitukiin sekä ympäristöasioiden käsittelyyn. Huolena on myös, miten maaseudulle saadaan nuoria yrittäjiä. Ehdotuksena tuli muun muassa, että asumattomia tiloja pitäisi saada myytyä halukkaille. Todennäköisesti ostajia löytyisi, kunhan vaan tiloista maltettaisiin luopua. Nuorisoon pitäisi panostaa, että tämä olisi houkutteleva ala eikä olisi liian raskasta. Ei jatku, jos ei saada nuoria innostumaan. Yrittäjällä pitää olla terve itseluottamus ja itsearvostus suhteessa asiakkaisiin, suhteessa yhteistyökumppaneihin ja suhteessa omaan itseen. Terve nöyryys on viisautta, se on eteenpäin luotsaava voima, ei nöyristelyä vaan tervettä nöyryyttä. Eräs haastateltava totesi, että elämä menee ja maailma muuttuu, kunpa seuraavakin sukupolvi jaksaisi ja saisi leipänsä. 3 KULUTTAJAN/ASIAKKAAN TARPEISIIN VASTAAMINEN 3.1 Tuotteen erinomaisuus Yleensä tuottajat toivat esille, että heidän tuotteensa menevät suhteellisen hyvin kaupaksi. Kaikkeen kysyntään ei ole mahdollisuus edes vastata.

8 7 Haastatteluissa tuli selvästi ilmi, että tuottajat panostavat puhtaan ja vastuullisesti tuotetun elintarvikkeen valmistukseen. Kaikki haastateltavat arvostivat omia tuotteitaan ja halusivat tuotteensa mahdollisimman laadukkaana kuluttajan ruokapöytään. Moni tuottaja koki, että heidän tuotteellaan ei ole lähellä kilpailijoita, koska se on ihan oma tuotteensa makunsa, ulkonäkönsä ja tuoreutensa vuoksi. Keskusteluissa nousi esiin, että viimeisten vuosien aikana kuluttajien kiinnostus lähellä tuotettuun, puhtaaseen ruokaan on selvästi lisääntynyt. Haastateltavat kertoivat, että jotkut kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten ruoka on tuotettu. Joku haluaa lisäksi varmistaa, että lisäaineita tai antibiootteja ei ole käytetty ruuan tuotannossa. Tutut asiakkaat eivät juuri kysele tuotteesta, koska tuotteeseen on opittu luottamaan, ja tuotteen maku ja tuoreus tunnetaan. Haastateltavat toivottivat kuluttajat tervetulleeksi tutustumaan yritykseen. Jonkun tuotteen kohdalla tuli esille, että tuotteen ostaminen voi olla kuluttajalle myös tottumuskysymys. Joillekin tuotteille kuluttajat saattavat olla hyvin merkkiuskollisia. Haastatteluissa tuli esille, että tuotteen saavuttamasta leimasta, kuten gluteenittomuus, luomu tai laatuluokitus, tulee kuluttajien luottamus. Voin ylpeänä puhua siitä, että se on seutukunnan lähiruokatuote. Se on makuelämys. Toimitusvarmuus. Voin nostaa oman häntäni. Me on tehty tätä jo 20 vuotta. Kyllä meillä aika vahva maine on. On maakunnan oma tuote. On tehty aidosta raaka-aineesta. Helppo ostaa. Tuotteilla on kasvot. Kuluttaja tuntee tuottajan ja tuotteen tuottamistavan. No se on se henkilökohtainen palvelu. Hyvä pakkaus innostaa kuluttajia ostamaan tuotteen. Haastateltavien mukaan vastuulliselle kuluttajalle ruuan hinta ei ole ensimmäinen valinnan kriteeri. Kotimaisuus, lähellä tuotettu ja puhdas tuote nousivat esiin kriteereinä, joita kuluttajat pitivät tärkeinä. Tärkeäksi koettiin myös se, että ruuan tuottajalla on kasvot. Hyvä palvelu ja hyvät tuotteet pitävät asiakkaista kiinni. Tuotteen erinomaisuuden voi kiteyttää seuraavaan lauseeseen: Tuotteen pitää olla erilainen, jotta se myy. 3.2 Tuotteen hinta Tuotteen hinnoittelu ei ole jokaiselle tuottajalle itsestään selvyys. Jotkut haastateltavat olivat hankkineet koulutusta tuotteiden hinnoitteluun, mutta siltikään he eivät pitäneet hinnoittelua helppona. Muutama haastateltavaa kertoi, että ovat analyyttisesti tarkastelleet tuotteensa tuotantoprosesseja ja tuotteen kannattavuutta. Tarkastelu on auttanut kehittämään prosesse-

9 8 ja, ja sitä kautta ehkä uudistamaan tuotetta tai vaikuttamaan tuotantokustannuksiin. Tuotteesta saatava hinta on oleellinen, jotta tuotanto voidaan pitää omiin resursseihin nähden sopivana. Kun ruvettiin kellottamaan tuotteiden tekoaikoja ja laitettiin raaka-aineet hinnoitteluohjelmaan, niin huomattiin että nämä ovat kannattamattomia tuotteita. Kun ajatellaan, että kymmenen vuotta tehdään samalla tavalla, että et pysty tehostamaan, niin ei pysty satunnaisilla hinnankorotuksilla vastamaan niihin paineisiin, mitä tulee materiaalien hinnoista, polttoaineen hinnoista ja työtunnin hinnasta. Pitäähän työtunnin hinta olla verrattavissa alan palkkoihin, eihän sitä muuten voi puhua kannattavasta liiketoiminnasta. Haastateltavat kritisoivat jonkin verran kauppojen maksamia hintoja. Tuottamisen hinta on kohonnut muun muassa raaka-aine- ja polttoainekustannusten kohoamisen vuoksi. Osa haastateltavista oli sitä mieltä, että kaupat määräävät hinnoittelua eikä tuottajilla ole suurta mahdollisuutta neuvotella hinnoista. Yleisesti todettiin, että kaksi kauppaketjua hallitsee markkinoita. Moni haastateltava toi esille, että K-kauppiaat ovat S-ryhmän kauppiaita myönteisempiä ottamaan lähiruuan tuottajien tuotteita myyntiin. Kaksi vahvaa K ja S sanelevat hinnat käytännössä. S-ryhmän kauppaan on paljon nihkeämpi saada tuotetta kuin K-kauppaan. Kriittisesti tuotiin esille, että kauppa lisää lähiruualle korkean katteen. Kuluttajalle tämä näkyy lähiruuan korkeana hintana, vaikka itse tuottajalle tuo hinta näyttäytyy toisenlaisena. Myös toisenlaisia näkemyksiä esitettiin. Eräs haastateltava totesi, että eivät kauppiaat sanele hintaa, vaan hinnan voi laittaa sellaiseksi, kun ajattelee, että tuote tulee myydyksi. Kyllä hinnoittelu on pelkkää matematiikkaa. Pitäisi jäädä myös palkka työstä. Joka kaupassa menee meidän tuote huomattavasti kalliimmalla kuin suomalainen vastaava tuote. Kauppa ottaa siitä huomattavasti suuremman myyntipalkkion. Tavallaan minulla ei ole paineita, että pitäisi riittää. Jos loppuu kaupasta, niin se loppuu. Lähiruuasta puhutaan. Kauppa nostaa hinnat pilviin, onko se 40 %, mitä se ottaa, kun jakaa eteenpäin. Kauppa käyttää hyväksi alkutuottajaa. Me ei viedä tuotteita kauppaan, koska kaupassa on ihan eri hinta, kuin mitä tuottaja saa. Lisääntyneet kustannukset puhutti haastateltavia. Yleisesti tuli esille, että tuottajan ei ole helppo lisätä tuotteensa hintaan lisääntyneitä tuotantokuluja. Muut ketjussa olevat voivat kyllä nostaa hintoja, mutta tuottajalle tuotteesta saatava hinta voi jopa laskea. Mikäli haluaa nostaa tuotteen hintaa, ovat hinnan korotukset hyvin perusteltava. Lisääntyneitä kustannuksia pyritään lisäämään tuotteen hintaan maltillisesti. Ei aina hirvi riittävästi, pitää ottaa omasta pussista pois.

10 9 Kun yrittäjä on sekä alkutuotannossa että jatkojalostuksessa, voi olla vähän ristiriitaisiakin ajatuksia tuotteen hinnasta. Eräs haastateltava totesikin: Jos minä sanon, että alkutuotannossa tuotteesta maksettaisiin vähän paremmin, sitten se kostautuu minulle, tuote tulee kalliimmaksi [jatkojalostuksessa]. Lähiruuan hinnan muodostumisesta olisi hyvä kertoa kuluttajille. Näin kuluttajat voisivat paremmin ymmärtää valintojensa taustoja ja sitä, miksi lähiruoka saattaa olla kalliimpaa kuin vastaava suomalainen tai ulkomainen tuote Luomutuottajat toivat esille sitä, että kuluttajat eivät välttämättä tiedä, mistä luomutuotteen hinta koostuu. Esimerkiksi luomutarkastuksia tehdään kerran vuodessa. On tietyt perusmaksut ja jokaiselta hehtaarilta menevät maksut. Kuluttajalle voisi esittää aivan rautalankaversion siitä, mitkä ovat kustannukset, kun tuotetaan kilo luomutuotetta. Erä haastateltava ehdotti, että pitäisi tehdä joku juttusarja siitä, miksi tuote on juuri sen hintainen kuin on. Esiin tuli myös kommentti, että lähiruuan ei tarvitse olla kalliimpaa, se voisi olla jopa edullisempaa. 3.3 Tuote kuluttajalle Keskisuomalaiset yrittäjät jakelevat tuotteitaan joko tuotteen tuottamisen lähialueilla tai tuote on valtakunnallisesti jaossa. Maakunnan reuna-alueilla tuotteet menivät myyntiin myös toiseen maakuntaan. Haastatelluista yrityksistä yksi vei tuotteita myös ulkomaille. Jakelukanavat ovat hyvin monimuotoiset. Mieluisin myyntikanava on sellainen, missä itse pystyy määräämään tuotteen hinnan. Jollekin se on suoramyynti kotoa käsin tai riittävän suurien erien kuljettaminen suoraan asiakkaille. Jollekin paras vaihtoehto on kauppojen tai tukun kautta jakelu. Tukun kautta jakelu vaikuttaa soveltuvan valtakunnalliseen jakeluun meneville tuotteille. Osa tuottajista myy tuotteitaan suoraan tilalta ja/tai toimittaa tuotteita lähiruokapiireihin ja/tai suoramyyntipisteisiin. Joiltakin tiloilta toimitetaan tuotteita lisäksi suoraan muun muassa perhepäivähoitajille ja pitopalveluyrittäjille. Torit ovat myös yksi myyntipaikka. Kuluttajilla saattaa olla näkemys, että tilalta ostettu tuote on halvempaa kuin kaupasta ostettu tuote. Niin se ei kuitenkaan ole. Eräs haastateltava totesikin että emme kilpaile omien tuotteidemme kanssa. Jakelukanavina olivat myös keskisuomalaiset K- ja S-kaupat. Haastatteluissa tuli esille, että kauppoihin toimittaminen on omalla tavallaan sitovaa, koska sinne pitää toimittaa tuotteita sovittu määrä sovittuna aikana. Pitää olla tietty valmius ja jatkuvuus tosi toimintaan, jos haluaa olla kaupoissa mukana. Muutama haastateltu piti erittäin tärkeänä, että tuottaja itse vie tuotteensa kauppaan, ja tapaa siellä kauppiaan ja muita hänen tuotteensa kanssa tekemisissä olevia. Myyjän on helpompi kertoa tuotteesta asiakkaille, kun hän tuntee tuottajan. Nyt ei toimiteta lainkaan kauppoihin, ei kannata. Pitäisi olla niin tehokasta se tuotanto, että niillä hinnoilla pärjäisi. Pistettiin sen verran pienemmälle, että myydään vaan suoraan. Kauppoihin toimittaminen on hirveän sitovaa. Kun asiakas itse tilaa, niin hänen kanssaan on helppo sopia ajasta.

11 10 Kauppa on herännyt siihen, että kuluttajat arvostavat pientuotteita. Isot kaupat tuovat kyllä juhlapuheissa esille asian tärkeyden, mutta kauppojen toiminta osoittaa, että asiaa ei kuitenkaan pidetä tärkeänä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että tuote saattaa jäädä valikoimista pois, ilman että siitä on tuottajalle mitään ilmoitettu. Meidänkin tuotteeseen oli laitettu P-lappu eli on poistuva tuote. Kun kysyin asiaa, niin sanoivat, että kun hyllyt menevät uusiksi, ei ole muistettu jättää sitä paikkaa. Muutama haastateltava toimitti tuotteensa suoraan julkiselle ruokapalvelulle. Riittävän määrän saaminen ja kilpailutuksissa pärjääminen puhutti haastateltavia. Sehän ei ole kuin asiantuntijan osaamisen kysymys, miten se kilpailutus tehdään. Kuinka paljon annetaan arvoa hinnalle, laadulle, toimitusvarmuudelle ynnä muulle tuoteturvallisuudelle. Lähiruokapiirit puhuttivat haastateltavia. Kuluttajat ovat mielissään, kun saavat puhdasta hyvää tavaraa ja tietävät, mistä se tulee. Tämä on ollut lähiruoka-ajatuksen yksi tärkeimmistä seikoista. Lähiruokapiirit koetaan yleensä hyviksi jakelukanaviksi. Niitä pidetään helppona jakelukanavana, koska sähköpostilla tulevat tilaukset ja tavara toimitetaan kerran kuussa. Pidettiin myös hyvänä, jos lähiruokapiireillä on sama jakopäivä. Toki myös kriittisiä ajatuksia ja kehittämisehdotuksia tuotiin esille. Kriittisyyttä aiheutti se, että lähiruokapiirit toimivat paljon kuluttajien ehdoilla. Lähiruokapiirien asiakkaat saattavat olla tuottajille omalla tavallaan ongelmaryhmä. Halutaan ostaa kovin pieniä eriä, joka ei sovellu kaikkien tuottajien toimintamalliin. Pienten erien ostaminen johtuu osittain siitä, että kotien säilytystilat ovat melko pienet. Lähiruoka-ajattelu edellyttää asiakkaiden kodeilta riittävät kuiva- ja kylmäsäilytystilat. Lähiruokapiirin hiilijalanjälkeä voi myös miettiä, kun jakelupisteet ovat aivan muualla kuin muiden elintarvikkeiden hankintapaikat. Eräs haastateltava totesi, että lähiruokapiirit ovat aika työläitä tuottajille, joka ei harrasta, vaan tekee työtä tosissaan ja yrittää saada siitä elantonsa. Ruokapiireihin en ole innostunut. Se menee näpertelyksi. Siinä ei ole tehokkuutta. Ehkä vähän liikaa keskitytään kuluttajaan. Ei kannusta mukana olemiseen. Pohdittiin myös sitä, miten kauan lähiruokapiirit toimivat talkooajatuksella. Eräs haastateltava toi esille, että olisi hyvä selvittää, ketä ovat lähiruokapiiriä käyttävät asiakkaat. Ovatko he pääasiassa suhteellisen hyvin ansaitsevia henkilöitä? Yleensä oltiin sitä mieltä, että jokin lähiruuan myyntipaikka pitää olla. Tästä esimerkkinä tuli esille Kannelmäen Prisma. Paikka pitäisi olla siellä, missä ihmiset liikkuvat. Sinne olisi helppo kuljettaa tuotteita. Ehkä tuottaja olisi itse myymässä, näin tuote saisi läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Tuotiin myös esille, voisiko vaikkapa Seppälän uusi Prisma toimia tuottajatorin paikkana. Eräs haastateltava toi kuitenkin esille, että lähiruoka ei saisi olla minkään kaupan sisällä. Hän esitti, että entä, jos se olisi torijuttu, olisi lihatiskiauto ja kalatiskiauto ja pitäisikö rajata, että olisi vaan alkutuottajat.

12 11 Tuotteet halutaan kuluttajille mahdollisimman tuoreena. Lainsäädäntö asettaa kuljetuksiin omat velvoitteensa. Me ollaan sen verran sosiaalisia, että uskalletaan ottaa yhteyttä, kaikki ei uskalla ottaa yhteyttä. Voisi olla, että tarvitsevat tukea. On kymmenen säkkiä perunaa autossa, sinne mahtuisi vielä muutama perunasäkki tai hänen perunasäkkinsä mahtuisi johonkin toiseen autoon. Voisi vähän pidempääkin matkaan laittaa tavaraa, jos yhteiskuljetuksessa hinta ei nousisi älyttömän korkeaksi. Kyllä varmaan pitäisi ottaa se linja, että alle 100 euron tilausta kannata kuljettaa, alle 100 euron tilaukseen pitäisi laittaa rahti päälle. 4 VASTUULLISUUS JA LÄPINÄKYVYYS Kuluttaja pitää vastuullisesti tuotettua tuotetta itsestään selvänä. Kun vertaillaan kotimaista ja ulkomaista tuotantoa, niin voi olla, että ulkomailla ei samoja lakeja ja määräyksiä noudateta niin tarkkaan. Suomessa on tarkka valvonta. Haastateltavat pitivät hyvänä, että kuluttajille kerrottaisiin enemmän elintarvikkeiden tuottamisesta. Kaikki haastateltavat olivat valmiit esittelemään sitä, miten elintarvike tuotetaan, käsitellään ja ketkä ovat tuotannossa mukana. Kuluttajien olisi hyvä tietää, että tuottajilla ja jatkojalostajilla on tiukat elintarvikemääräykset, ja niitä Suomessa noudatetaan. Luomutuotteita kuluttajat pitävät vastuullisesti tuotettuina. Haastatteluissa kävi ilmi, että muutaman lähivuoden aikana luomu on alkanut kiinnostaa kuluttajia entistä enemmän. Vielä 90-luvulla, kun luomu kiinnosti tuottajia, eivät kuluttajat olleet valmiita maksamaan luomusta enempää. Nyt on tilanne se, että kuluttajat haluavat ostaa luomua, mutta tuotteita ei ole riittävästi saatavilla. Vastuullisuutta ovat luomutuotteet, oma jauhatus, kierrätystuotteiden hyödyntäminen ja lisäaineettomuus. Luomutilaimagoa halutaan pitää. Ihmiset arvostavat luomumerkkiä, koska tuotteen valmistus on valvottua. Vaikuttaa siltä, että luomutuotteiden kysyntä edelleen kasvaa. Luomutuottajat kertoivat, että asiakkaat haluavat luomua, koska tuotteet ovat hyvänmakuisia, ja moni tietää, että luomutuotteiden tuottajat joutuvat monenlaisiin tarkastuksiin. Luomu saattaa olla nykyisin tuottajalle myös kilpailuvaltti. Toisaalta ne haastateltavat, jotka eivät olleet luomutuottajia, toivat esille sitä, että myös heidän tuotteensa tuotetaan vastuullisesti luonnosta, ihmisistä ja eläimistä huolta pitäen. Ei luomua-tuottavat kuluttajat toivoivat, että kuluttajien tiedostaisivat, että muillakin tiloilla kuin luomutiloilla toimitaan vastuullisesti. Ei käytetä turhaan torjunta-aineita. Luomu sopii eri tavalla eri tuotteisiin.

13 12 Luomu on ok, mutta se ei saa lytätä tätä tavallista tuotantoa. Pitäisi tuoda julki, että torjunta-aineita ei käytetä turhaan, vaan se on perusteltua. Ei käytetä keinolannoitteita vaan karjanlantaa. Vastuullisuus ja tuottajan omat arvot voivat olla omalla tavallaan kehittämisen esteenä. Halutaan tuottaa tuotetta, jolla on jo tunnettu perinne. Kyllä minä tiedän, miten pitäisi kehittää, mutta tuskin tulee toteutumaan. Sitten ei helposti olla lähiruokaa. Olen miettinyt valmistukseen muutosta, mutta se on ristiriidassa minun omien periaatteiden kanssa Eräs haastateltava kiinnitti siihen huomiota, että kaikki lähiruoka ei ole välttämättä vastuullisesti tuotettua. Vastuullisuuteen pitää olla valmis. Lähiruoka ymmärretään lähellä tuotetuksi, mutta on tärkeä pitää huolta, että tuote on myös vastuullisesti tuotettu. Eräs haastateltava oli osallistunut vastuullisuutta edistävään hankkeeseen, ja oli sitä kautta arvioinut ja muuttanut yrityksensä toimintatapoja. 5 KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN 5.1 Oikeaan osuva markkinointi Kaikki toivat esille, että heidän tuotteensa menevät kaupaksi. Nykyisille asiakkaille ei tarvitse markkinointia tehdä. Tuotteiden tunnettuus, laatu ja maku varmistavat myynnin. Jotkut totesivat, että mainontaan ei tarvitse panostaa. Monet pitävät kuitenkin tärkeinä yrityksen internetsivuja tunnettuuden ja tuotteiden läpinäkyvyyden vuoksi. Kuluttaja voi esimerkiksi ostaa jonkun tuotteen ja käy sitten internetsivuilta katsomassa, mitä muuta kyseinen yritys tuottaa. Yrittäjät eivät kuitenkaan osanneet sanoa, miten paljon internetsivujen kautta tulee asiakkaita. Yleensä oltiin sitä mieltä, että sivuihin tulee panostaa siten. Ne antavat kuluttajille juuri sen kuvan, mitä yritys haluaa itsestään viestiä. Samoin tuotiin esille, että sivut pitäisi olla päivitetty, jotta ne herättävät luottamusta sivujen käyttäjissä. Sivujen päivittäminen pitää olla helposti tehtävissä. Vieraskieliset tekstit eivät välttämättä ole hyvä olla suoraan käännettyjä suomenkielestä, vaan niiden pitää lähestyä vierasmaalaista heidän näkökulmastaan. Kun tajuaa joltain ostaa sen palvelun, niin saa hienot sivut. En olisi itse ymmärtänyt, että sinne ei kannata hirveästi sulloa tavaraa. Siellä on perusasiat ja puhelinnumerot löytyy. Sosiaalisessa mediassa ovat muutamat yritykset mukana. He jotka ovat siellä, pitävät asiaa merkittävänä. Sitä kautta tavoittaa ihmisiä. Sosiaalinen media on halpa markkinointikanava, mutta se vaatii kuitenkin aktiivista mediassa olemista.

14 13 Sitäkin voisi miettiä, voisiko kotisivuilla tai face bookissa olla pieniä tietoiskuja. Se vaatii aikaa ja ideaa, miten sä tuot sinne jotain uutta ideaa, jotta ihmiset tarttuvat siihen. Kaupoissa pidettäviä tuote-esittelyjä piti moni haastateltava tarpeellisina. Hankaluutena koettiin se, että kauppiaat eivät ole halukkaita ottamaan tuote-esittelyjä kauppaan. Lehtimarkkinointia harrastetaan melko vähän. Lähinnä saatetaan panna mainos paikallislehtiin, ja sillä on tavoitteena enemmänkin tukea jotain tapahtumaa. Lehtimainoksia pidettiin aika arvokkaina. Puskaradio todettiin hyväksi markkinointitavaksi. Erilaiset tapahtumat (Herkkujen Suomi, Maan ja Ween Vilja, Elmo-messut, toritapahtumat, kylätapahtumat) ovat oivia tuotteiden esittely- ja myyntitapahtumia. Tapahtumissa voi tuoda tuotetta esille, viestiä tuotteen läpinäkyvyyttä ja antaa tuotteelle kasvot. 5,2 Oman työn mielekkyys Haastateltavilta kysyttiin, mikä on antoisinta työssä. Lähes kaikki haastateltavat mainitsivat siitä, että työhön tulee iloa ja uutta voimaa, kun saa olla yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Heiltä saatava välitön palaute antaa luottamusta oman toiminnan hyvyyteen. Seuraavassa on muutamia ajatuksia: Vapaus. Siinä on tietysti yhtä paljon vastuuta kuin vapautta. Voi itse säätää sitä tekemistä, ja se on omissa käsissä, se on iso kokemus. Vaihtelevuus. Tyytyväiset asiakkaat, kyllä asiakkaat palkitsevat. Asiakkaat huomaa, että on kaivattu. Pakko ei ole lähteä, jos ei lähde. Tämä on elämäntapa. Kyllä se on yrittäjän vapaus, saat itse päättää. Vaihtelevat päivät, yksikään ei ole toisensa kaltainen: sää vaihtelee, saaliit vaihtelevat, markkinatilanteet vaihtelevat, asiakkaat vaihtelevat. Työn rikkaus on se, että on erityyppisiä päiviä. Se on monipuolinen touhu. Ei kyllä kahta samanlaista päivää ole. On vähän klisee, että kahta samanlaista päivää ei ole, mutta kyllä se vähän niin menee. Näät koko ajan ihmisiä. Voin tehdä tästä oman näköisen. Asiakkaiden kanssa oleminen, arvomaailmani toteutuu. En oikeastaan myy tätä ja tätä tuotetta, vaan myyn onnellista oloa. Asioihin voi vaikuttaa.

15 14 Yleensä kasvattaminen. Asiakkaat ovat minulle tärkeitä. Kun tulee tilausta, ja tulee se myönteinen palaute. Se antaa potkua. Harvoin tulee kielteistä palautetta. Siihen ei pidä tuudittautua. Se on kuitenkin niin halpa tuo tuote, niin sen takia ei rupea kielteistä palautetta, jättää vaan ostamatta. 5.3 Yhteistyö ja verkostoissa toimiminen Monet haastatelluista pitää tärkeänä erilaisissa verkostoissa toimimista. Ne yrittäjät, jotka ovat mukana järjestötoiminnassa tai hanketoiminnassa toivat esille, että tapaamiset ovat hyvä verkostoitumispaikka. Voi vaihtaa ajatuksia eri toimialojen ihmisten kanssa. Toisten kanssa keskusteluissa tulee ajatuksien vaihtoja, joista saa itsekin joskus uusia ideoita. Tapaamiset ja keskustelut tuovat osaltaan myös hyvinvointia työhön. Verkostot koetaan vertaistukena samoissa ongelmissa painivien kanssa. Myös luottamustehtäviin osallistuminen avartaa näkökulmia. Verkostoissa toimiminen vaatii kuitenkin oman ajankäytön suunnittelua. Kokoontumisiin tarvittava aika on haastateltavien mukaan kuitenkin järjestettävissä, jos vaan on halua lähteä mukaan erilaisiin tapahtumiin. Eri paikkakunnilla on yrittäjien kesken tapaamisia, joihin haastateltavat mainitsivat osallistuvansa. Hyvänä esimerkkinä yrittäjien välisestä yhteistyöstä tuli esille Petäjävedellä toimivat maatilamatkailuyritykset ja Leivonmäellä toimivat muutamat elintarvikealan yritykset sekä HimosMaailman yritykset. Eräs haastateltava totesi, että meillä on tavoitteena toinen toistemme kehuminen ja toistemme toiminnan täydentäminen. Ajattelusta tuntuu olevan kaukana kova yritysten välinen kilpailu. Mitä enemmän tehdään yhteistyötä, sitä enemmän opitaan tuntemaan toisten toimintaa, josta on hyötyä myös omalle yritykselle. Eräs haastateltava toi esille, että hänellä on erittäin hyviä kokemuksia siitä, kun samalla seudulla toimivat yrittäjät ovat järjestäneet avoimien ovien tapahtumia ja tarjonneet kuluttajille päivän retkiohjelman. Yhdessä tekeminen rikastuttaa omaa toimintaa ja tekee työstä kiinnostavaa ja kenties tuottaa myös uusia asiakkaita. Näin oppii tuntemaan toisen yrityksen toimintaa ja tarvittaessa ohjaamaan asiakkaita tutustumaan tai hankkimaan toisen yrityksen palveluja. Jotkut haastateltavista ovat osallistuneet erilaisiin hankkeisiin. Osa hankkeista on koettu hyvinä oman verkostoitumisen ja toiminnan kehittämisen kannalta. Tällaisena mainittiin muun muassa Aitoja Makuja -hanke. Hankkeisiin liittyviä ulkomaanmatkoja pidettiin antoisina. Eräs haastateltava totesi, että siellä tapaa erilaista porukkaa ja on aikaa höpöttää. Haastatteluissa tuli kuitenkin myös esille, että ei välttämättä haluta osallistua hankkeisiin, koska niissä ei saada aina tulosta aikaan. Koulutuspäivien ja seminaarien ei koettu aina johtavan käytännön toimintaan. Työpajoissa, joissa olin mukana, oli ihan kivoja keskusteluja, mutta jotenkin tuntuu, en tiedä, miten eteni, vaatisi, että joku kokoaa ja pistää kasaan. Jää vähän hajanaiseksi, kun työryhmissä tehdään.

16 Hyvä osaaminen Monessa haastattelussa tuli esille, että tuottajan pitää olla moniosaaja. Pitää osata tuottaa hyvä tuote, myydä ja markkinoida tuote, pitää tuntea järkevä tapa toimittaa tuote kuluttajalle, pitää osata laskuttaa, pitää tuotekehittää, pitää selviytyä byrokratiasta, pitää osata korjata ja rakentaa sekä pitää varmistaa, että koko toiminta on kannattavaa. Pari haastateltavaa arveli, että alkutuotannossa on huonosti markkinoinnin, myynnin ja logistiikan osaajia. Pienissä yrityksissä saattaa olla ylipäätään koko liiketoimintaosaamisessa kehitettävää. Eräs haastateltava toi esiin, että moni asia on helpottunut, kun on vahva liiketoimintaosaaminen. Kun on kerran miettinyt mahdolliset uhkakuvat, niin osaa toimia, jos ja kun ne toteutuvat. 6 RUOKAKETJU KESKI-SUOMESSA ITUJA STRATEGIATYÖHÖN 6.1 Kuljetusten tehostaminen Tuotteiden jakelua piti moni haastateltavista yhtenä oleellisena kehittämisen kohteena. Tähän toivottiin löytyvän uusia tapoja tai kuljetustukea. Polttoainekustannukset ja jakeluun kuluva työaika olisi saatava tuotteen hintaan. Moni toimija ei juuri laske sille työpalkkaa, kun istuu autossa kuljettamassa tuotteita. Joillakin yrittäjillä on mahdollista lisätä tuotantoa, jos tuotteen kuljetus järjestyy entistä tehokkaammin, vaikkapa yhteiskuljetuksina. Yhtenä ehdotuksena tuli myymäläautotyyppinen kuljetus. Lähiruokapiireihin voitaisiin toimittaa tavaraa vuorotellen, etteivät kaikki ajaisi peräkkäin. Tämä edellyttää, että yrittäjät selvittävät kuljetukset ja ovat yhteydessä toisiin tavaran toimittajiin. Yhteistyö edellyttää avarakatseisuutta, eikä siihen mahdu pienistä asioista nipottaminen. Tehokas kuljetus edellyttää huolellista reittien suunnittelua. Lisäksi pitää olla myös riittävän isot myyntierät, jotta kuljetuskustannukset eivät tule liian suuriksi. Kuljetusliikkeillä ajattaminen ei ole myöskään ilmaista. Edullisen vaihtoehdon löytämiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja kilpailuttaa kuljetusliikkeitä. Kuljetusliikkeillä voi olla hinnoittelussa huomattaviakin eroja. Yritykset voisivat miettiä nykyistä enemmän kuljetuksien ulkoistamista. Tällä tavalla saataisiin työllistettyä maaseudulla toimivia kuljetusalan toimijoita. 6.2 Lähiruuan käyttämisen lisääminen Lähiruoka koetaan olevan vielä enemmän juhlapuheissa kuin teoissa. Lähiruuasta toki puhutaan paljon, mutta sitä eivät esimerkiksi julkinen talous ja viranomaiset todellisuudessa arvosta. Tuottajat kokevat, että käytännön toimet eivät tue lähiruuan tuottamista. Haastateltavat toivoivat, että myös paikalliset toimijat, kuten hotellit ja julkiset ruokapalvelut, saataisiin entistä enemmän kiinnostumaan lähellä tuotetusta ruuasta. Lähiruuan käyttämisen

17 16 esteenä saattaa toki olla, että pientuottaja ei voi toimittaa esimerkiksi pelkästään fileitä määräänsä enempää. Lähiruuan ongelmana on ehkä vielä liian vähäiset tuotantomäärät. Kuntapäättäjät voivat osaltaan vaikuttaa siihen, mistä julkisiin keittiöihin tulevat aterioiden raaka-aineet. Kilpailutuksissa tulisi kiinnittää huomiota kokonaistaloudellisuuteen, tuovathan lähiruokaa tuottavat yritykset myös verorahoja kuntaan. Kilpailutusten kriteerinä voisi ruuan alkuperä mennä hinnan edelle. Ruokalistan suunnittelijat voisivat ottaa ruuan tuottajia mukaan ruokalistasuunnitteluun, jolloin lautasilla näkyisivät entistä enemmän kauden tuotteet ja maut sekä elintarvikkeen tuoreus. Lähiruuan löytäminen ja tilausten joustava tekeminen tulee tehdä helpoksi julkisten keittiöiden hankinnoista vastaaville. Näyttää siltä, että kaupat suhtautuvat yhä myönteisemmin lähiruokaan. Ongelmana saattaa olla se, että lähiruuan tuottaja ei aina pysty toimittamaan sovittua määrää kauppaan. Yritysten välinen yhteistyö ja kaupan joustavuus voisivat edesauttaa lähiruuan jatkuvaa saatavuutta. Kuluttaja pitäisi saada ymmärtämään, mitä on lähiruoka, mitä tarkoittaa ruuan puhtaus ja terveellisyys sekä tuotteen hintaan vaikuttavat tekijät. Lapsille tulisi näyttää, mistä ruoka saa alkunsa, ja kuinka paljon työtä puhtaan ja terveellisen ruuan tuottaminen edellyttää. Kuluttajat voisivat monipuolistaa ruuanvalmistustaitojaan, jotta osaisivat hyödyntää raaka-aineen monipuolisesti ruuan valmistuksessa. 6.3 Byrokratian vähentäminen Monen haastateltavan mielestä byrokratian hoitamiseen menee paljon aikaa. Vaikuttaa siltä, että byrokratia vaan lisääntyy. Haastateltavat kokivat, että Suomessa osataan papereita pyörittää. Useimmat yrittäjät kokevat, että hirveän paljon tarkastetaan ja valvotaan. Määräyksiä ja ohjeita tulee usein ja ne ovat sellaista kieltä, että niitä on vaikea tulkita. Isoilla yrityksillä on asiantuntijat käytettävissä asioiden tulkintaan, mutta pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta ylläpitää tämän kaltaisia asiantuntijoita. Eräs haastateltava totesi, että toinen asiapaperi antaa luvan, mutta seuraava säädös taas kumoaa samaisen asian. Puheissa halutaan lisätä maaseudun yritystoimintaa. Samaan aikaan suolletaan koko ajan uusia direktiivejä tai asetuksia, joilla hankaloitetaan yrityksen aloittamista. Pienyrittäjyyden tukemiseen olisi hyvä saada helposti saatavilla olevia tukimuotoja. Rahoitusta toivotaan helpommin järjestyväksi. Yrityksen perustamisvaiheessa avustusten osuus olisi hyvä olla nykyistä suurempi. Joku haastateltavista koki, että tuottajat ovat eriarvoisessa asemassa eri maakunnissa. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa tulkitaan asioita eri tavalla. Yhtenä esimerkkinä tuotiin esiin, että toiminnassa olevien yritysten investointituet voisivat olla yrityskohtaisia, ja niitä peilattaisiin yrityksen tulokselliseen toimintaan. Tukimäärät ovat erilaisia eri seutukunnilla, niiden toivotaan olevan samanlaisia. Kaavoittamisella voidaan vaikuttaa myös yritystoimintaa tukevasti tai yritystoimintaa tukahduttaen.

18 Maaseudulla toimivien yritysten tulevaisuuteen innostaminen Maaseudun tulevaisuus nähdään valoisana, mutta myös tiettyjä pelkoja on olemassa. Miten saadaan nuorille töitä ja nuoret jatkamaan toimintaa tiloilla? Nuorisoon pitäisi panostaa ja kannustaa heitä innostumaan maaseudulla toimimiseen. Maaseudun elämästä ja työstä halutaan tuotavan esille todellisuus. Etenkin kesäaikana maaseudulla vierailijat kokevat maaseudun idyllisenä ja hienona. Talvella on maaseudun tilanne ehkä jonkin verran toisenlainen. Eräs haastateltava osuvasti totesi, että riippuu tasan meistä itsestämme, mitä me halutaan. Pitää uskoa itseensä. Pienelläkin voi elää, kun vaan annetaan siihen mahdollisuus. Eräs haastateltava toi painokkaasti esille maaseudun markkinoinnin ja toimimisen markkinoinnin mukaisesti. Turha on yrittäjien puhua lähiruuasta, jos eivät itse toimi omien sanojensa mukaisesti. Hän totesi, että jos markkinoidaan keskisuomalaista maaseutua, niin myydään myös keskisuomalaista maaseutua. Esimerkkinä hän toi esille, että kun myydään keskisuomalaista maatilalomaa, niin mökit tulisi olla sisustettu kotimaisin, ja vielä mieluummin keskisuomalaisin tuottein. Samalla työllistetään keskisuomalaista maaseutua. Yrittäjän pitää olla itse esimerkkinä. Ikean kalusteet ja astiat eivät oikein edusta keskisuomalaista maaseutua. Pitää verkostoitua ja vaikuttaa siihen, että saadaan riittävästi tukitoimia maaseudulle. Tosin haastatteluissa tuli myös esille, että ei välttämättä haluta tukia, vaan tuotteille sellainen hinta, joka vastaa kustannuksia. Kaupan hinnoittelu pitäisi saada vastaamaan sitä, millä hinnalla työtä tehdään. Eräs haastateltava kiteytti ajatuksen: Jos viljelijöiden toiminta tuhotaan, niin tuhotaan äkkiä monta muutakin yrittäjää. Haastatteluissa ilmeni myös, että Keski-Suomessa ei suhtauduta lähiruokaan niin myönteisesti kuin esimerkiksi Savon alueella. Pankit eivät usko pieniin tuottajiin eikä rahoituksen saaminen esimerkiksi uuden tuotantotilan rakentamiseen ole helppoa. Haastatteluissa myös kritisoitiin jonkin verran niin ELY-keskusta kuin Pro Agriaa. Kritiikissä tuli esiin, että ELY-keskuksen päätöksenteko on hidasta. Asioita ei oteta edes käsittelyyn, vaan päätellään, että tukia ei tule, kun toiminta on niin pientä tai yritysmuoto on väärä kyseiselle tuelle. Pari haastateltava koki, että Pro Agria keskittyy epäolennaisiin asioihin. Virkamiehiltä puuttuu usko oman maakunnan omiin ihmisiin ja käden taitajiin. 6.5 Hankkeista yritysten kehittämiseen Olisi hyvä, että seutukunnan elintarvikealan yrittäjät istuisivat saman pöydän ääreen keskustelemaan hankkeista. Toki haastatteluissa tuli esille, että yleensä samat toimijat ovat pohtimassa asioita. Eräs haastateltava toi esille, että siitä ei kannata olla huolissaan. Ne, jotka tulevat, niin heidän pitää toimia niin innostuneesti, että imee muutkin mukaansa. Yhdessä pienyrittäjät voivat olla vaikuttamassa muun muassa lainsäädäntöön ja muihin yrittäjää koskeviin asioihin. Eräs haastateltava totesi, että yrittäjien välinen yhteistyö ei ole Keski-Suomen maakunnassa samaa kuin esimerkiksi Kainuussa ja Lounais-Hämeessä.

19 18 Hankkeiden järjestämät koulutukset ja työpajat toivottiin ajoitettavan muualle kuin sesonkiaikaan. Monelle alkutuotannossa toimivalle kevät, kesä ja syksy ovat sesonkiaikaa. Keski-Suomi on iso alue, joten koulutuksiin tulee joillekin pitkät matkat. Hankkeiden suunnittelussa tulee pyrkiä selvittämään, minkä tyyppisiä asioita yritykset oikeasti tarvitsevat. Hankkeiden tavoitteiden pitäisi olla joustavia, jotta niitä voisi tarvittaessa muuttaa. Hankkeissa aikaansaadut tulokset pitäisi jäädä elämään ja näkymään yritysten toiminnassa. Hankkeiden toimintaan ja aikaansaannoksiin eivät kaikki olleet täysin tyytyväisiä. Hankkeista saatua hyötyä alkutuotantoon tai jatkojalostukseen kritisoitiin. Hankkeet ovat olleet liian ympäripyöreitä. Hankkeiden järjestämät ulkomaanmatkat saivat myönteistä palautetta. Matkoilla voi visioida tulevaa. Olisi kuitenkin hyödyllistä, että myös tuottajaperheen nuorilla olisi mahdollisuus päästä ulkomaan opintomatkoille. Näin saadaan nuoria innostumaan yrittäjyyteen. Nuoret imevät ulkomailta vaikutteita ja luovuutta ja ovat omalta osaltaan tuomassa uusia ideoita yritystoimintaan. 7 YHTEENVETO Haastatteluilla saavutettiin eri puolilla Keski-Suomen maakuntaa toimivia pieniä elintarvikealan yrityksiä, jotka edustivat eri tuotantoaloja. Yritykset ovat erilaisia, ja jokaisella on omat vahvuudet ja kehittämiskohteet tuotteensa tuottamisessa ja kuluttajalle myymisessä. Lähiruuan arvostus pitää näkyä niin sanoissa kuin teoissa. Kuljetukset ja jakelu tuotannosta kuluttajalle tarvitsevat hyvää suunnittelua ja toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi. Kannattavan liiketoiminnan edistämiseen tarvitaan koulutusta. Yrittäjyyden tukemiseen tarvitaan yrittäjyyteen uskovia rahoituskanavia ja rahoittajia. Nykyisen byrokratian vähentäminen tuo helpotusta arjen pyörittämiseen. Kuitenkaan ruuan terveellisyydestä ei voi tinkiä. Jokaisen yrittäjän on hyvä analysoida toimintaansa vastuullisuuden näkökulmasta ja löytää keinoja vastuullisuuden edistämiseen. Keski-Suomeen mahtuu vielä lisää elintarvikealan yrityksiä erityisesti kasvisten ja vihannesten tuotantoon. Luotettavan ja ammattitaitoisen työvoiman saanti erityisesti sesonkiaikoina ja sairaustapauksissa puhuttaa. Tehdään toimenpiteitä, joilla julkiset keittiöt voisivat käyttää lähiruokaa entistä enemmän. Kuluttajille on tarpeen tuoda näkyviin ruokaketju ja tuotteen hinnan muodostuminen. Edellä olevassa esityksessä on tuotu esille yhteisiä ruokaketjuun liittyviä tekijöitä, joita olisi hyvä saada näkyviin Keski-Suomen ruokaketjustrategiassa.

20 19 Liite 1. Haastatellut yritykset Glutenika Oy Hakolan tila Hirvelän talkkuna Honkarannan leipä Kaakkolammen Lohi Kalatalouspalvelut Piilola Kankaan tila Komppa-Seppälän tila Konneveden Mylly Kotileipomo Pitkänen Satu Kotilan lammastila Lehtolan yrttitila Kotileipomo ja pitopalvelu Lempileivos Jauhoniemen Peruna Oy Maatila Pentti Hytönen Maatilamatkailu Kumpunen Marjatila Raitaniemi Mäkiahon Juustola Oy Pappilan Hätävara Pohjosahon tila Puuppolan Aitokaura Ristonkorven Puutarha RoppiLax Rusilan tila Rutalahden Mylly Savontilan Jäätelö Taatilan tila Taipaleen luomu- ja matkailutila Tmi Raili Pekki Uusi Yijälän tila Lievestuore Laukaa Jämsä Viitasaari Kinnula Saarijärvi Hankasalmi Korpilahti Konnevesi Karstula Pihtipudas Muurame Lievestuore Kannonkoski Elämäjärvi Petäjävesi Liimattala Leivonmäki Konnevesi Laukaa Jyväskylä Laukaa Saarijärvi Hankasalmi Rutalahti Kuorevesi Haapamäki Petäjävesi Jämsä Jämsä

21 20 Liite 2. Haastattelun teemat YRITYKSEN TOIMINTA Yrityksen historia? Tuotteet/mitä tuotanto/jatkojalostus? Henkilöstö? Työvoiman saanti? Raaka-aineiden saanti? Tulevaisuus viiden /kymmenen vuoden päästä? Toiminnan laajentaminen? Kasvaminen? TUOTTEEN ERINOMAISUUS Tuotteen hyvyys? Kilpailevat tuotteet? Kilpailuetu? TUOTE KULUTTAJALLE Myyntikanavat (suoramyyntipisteet, lähiruokapiirit, leipomot, myllyt, marketit, torit). Miellyttävin myyntikanava? Niiden edut /haitat? Asiakkaat? Markkinointi? VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS TOIMINNASSA Vastuullisuuden toteutuminen? Laadun varmistaminen? Tuotteen läpinäkyvyys? Ruokaketjun läpinäkyvyys? YHTEISTYÖ Keiden kanssa? Yritysten välinen yhteistyö? Hyöty? Haitta? MAASEUDUN TULEVAISUUS Maaseudun tulevaisuus yrityksen näkökulmasta? Antoisinta työssä? Tietoliikenteen toimivuus? RUOKAKETJUSTRATEGIASSA HUOMIOON OTETTAVAT ASIAT Oman tuotanto-/jatkojalostusalan tulevaisuus? Oma osuus ruokaketjussa.

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Lähiruokapiiri Korpilahdelle?

Lähiruokapiiri Korpilahdelle? Lähiruokapiiri Korpilahdelle? Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin perustamisesta 26.9.2011 klo 18 Kati Kankainen, JAPA ry Miksi lähiruokaa ruokapiirin kautta? Tuoretta ja turvallista suoraan tutuilta tiloilta

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa 20.9.2012 Toivo Muilu ja Silja Puoskari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahea LounaFood Aitoa Makua Varsinais Suomesta hanke LOUNAFOOD

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli REKO Lähiruoan suoramyyntimalli Näkökulmia lähiruokaan Ruoka-Kouvola Uudeksi Elinkeinokärjeksi -hankkeen kumppanuuspöytä, Elimäki 13.9.2014 Eeva Ylinen Projektiasiantuntija Parasta Pöytään Pirkanmaalta

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli)

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruokahanke Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) 3.4.2014 Projektiasiantuntija Eeva Ylinen Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa REKO-mallin

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Ostaminen murroksessa

Ostaminen murroksessa Ostaminen murroksessa - miten se näkyy myymälässä Research Insight Finland Janne Numminen Tutkimuksen tavoitteet 1 Luoda 2 muotokuva suomalaisesta päivittäistavaroiden ostajasta. Ymmärtää kuluttajan ja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa ProLuomun luomukasvisarvoketjutyöryhmän kokous 12.8.2014 Sari Iivonen 24.10.2014 1 Euroopan maista opittua ja Suomessa sovellettavissa olevia näkökulmia: Kuluttajien

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Miten jalostaja vastaa kysyntään ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin? Timo Marttinen Kruunu Herkku Esityksen sisältö Kruunu Herkku Kysyntään vastaaminen Hallituksen

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista

Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista Ruokapiiritreffit 12.4.2014 Eeva Ylinen Projektiasiantuntija Parasta Pöytään Pirkanmaalta Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Apua, multa tulee idea!

Apua, multa tulee idea! Apua, multa tulee idea! -eli mitä teen ennen kehittämisen aloittamista 1 Tässä vaiheessa, pahaa aavistamatta Asiat ovat vielä normaalisti. Aika ennen aloituspäätöstä on ehkä koko kehitysprosessin tärkein

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS HINNOITTELU Erkki Viero HINNOITTELU TAVOITTEET SISÄLTÖ OPETTAA KUSTANNUS- VASTAAVAA HINNOITTELUA

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Mitä on lähiruoka? - Ei virallista määritelmää. - Asiasta useita eri tulkintoja - Hallituksen Lähiruokaohjelma -> miten lähiruokaa edistetään vuoteen 2020 mennessä. *

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Rautakirja. Matti Salmi hallintojohtaja, Rautakirja. Capital Markets Day 14.3.2002. Rautakirja

Rautakirja. Matti Salmi hallintojohtaja, Rautakirja. Capital Markets Day 14.3.2002. Rautakirja Matti Salmi hallintojohtaja, Capital Markets Day 2 Päämäärä/visio -yhtymä on osa Pohjois-Euroopan dynaamisinta viestintäkonsernia hallitsemalla ja kehittämällä viestintäalan parhaita jakeluteitä valituilla

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS MARKKINOINTI

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS MARKKINOINTI LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS MARKKINOINTI PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN SISÄLTÖ/MARKKINOINTI Markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot