Tampere 2017: Uuden toimintamallin vaikutukset hallintosääntöön ja nykyisiin johtosääntöihin, taustamateriaali

Transkriptio

1 Tampere 2017: Uuden toimintamallin vaikutukset hallintosääntöön ja nykyisiin johtosääntöihin, taustamateriaali Khsuko Konserniohjaus

2 Teemat Toimielinten jäsenmäärät ja valintaperusteet Siirtymävaihetta 1-6/2017 koskevat muutostarpeet nykyisiin johtosääntöihin Lisämateriaali: Yhteenveto valtuustoryhmille suunnatusta kyselystä + kommentit tehtyihin esityksiin 2 Konserniohjaus

3 Tampereen kaupungin organisaatioluonnos (KV päätöksen mukainen rakenne, palvelualueiden organisointi vuoden 2016 aikana, sote-uudistuksen jälkeen hyvinvoinnin palvelualueella hyvinvointilautakunta) Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta PORMESTARI Kaupunginhallitus Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Kaupunginhallituksen konsernijaosto Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta APO APO APO Konsernijohtaja Konserniohjaus HALLINTO (sis. konsernipalveluyksikkö) HENKILÖSTÖ - KEHITTÄMINEN - STRATEGIA TALOUS - OMISTAJAOHJAUS Johtaja HYVINVOINNIN PALVELUALUE Johtaja ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE Johtaja KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Tampereen Voimia Liikelaitos Johtokunta Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Johtokunta Sara Hildenin taidemuseo Tampereen Infra Liikelaitos Johtokunta Tampereen Vesi Liikelaitos Johtokunta Tampereen kaupunkiliikenne Liikelaitos Johtokunta Pirkanmaan pelastuslaitos Johtokunta Yhdyskuntalautakunta Neuvottelukunta TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT

4 Toimintamallin uudistus poliittisissa toimielimissä 2016 talvi 2017 projektisuunnitelma yms. khsuko toimielimet, hallintosäännön poliittiset linjaukset, kuntalaisten osallistuminen khsuko talous- ja strategiaseminaari, hallintosäännön poliittiset linjaukset kv 6.6. palvelualueiden organisointi ja hallintosääntö, khsuko palvelualueiden organisointi, hallintosääntö ja siirtymävaihetta koskevat muutostarpeet khsuko Siirtymävaihepäätökset kv hallintosääntö khsuko Hallintosääntö kv hallintosääntö khsuko Yhteistoimintasopimukset kv Palvelualueiden organisointi Hallintosääntötyö Toimintatapojen muutos: mahdollistava johtaminen, henkilöstö kehittäjänä, vahva yhteisöllisyys

5 Kaupunginhallituksen päätösesitykset (punaisella olevat siirtyivät kokoukseen) Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi palvelualueiden organisointia ja kehittämistä sekä palvelualueiden johtajien tavoitteita koskevan lähetekeskustelun, että hallintosääntötyön jatkovalmistelu ja muiden kuntien kanssa käytävät yhteistoimintasopimusneuvottelut perustuvat siihen, että alueellisena jätehuoltoviranomaisena toimii alueellinen jätehuoltolautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunnalle tulee yksilöasioiden jaosto ja yhdyskuntalautakunnalle ympäristö- ja rakennusjaosto sekä alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto, että yhteistoiminta-alueiden kuntien yhteisinä toimieliminä toimivat sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen yksilöasioiden jaosto, sivistys- ja kulttuurilautakunta, elinvoima- ja osaamislautakunta, yhdyskuntalautakunnan alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto, kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, alueellinen jätehuoltolautakunta sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen osalta Tampereen kaupunginhallitus ja kuntien yhteiselimenä Pirkanmaan pelastuslaitoksen neuvottelukunta, että hallintosääntötyön jatkovalmistelussa lähtökohtana on, että kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston jäseniä, lautakuntien jaostojen jäseniä ja liikelaitosten johtokuntien jäseniä ei rajata valtuutettuihin ja varavaltuutettuihin, mutta lautakuntien jäsenistä vähintään puolet tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja, että hallintosääntötyön jatkovalmistelu ja muiden kuntien kanssa käytävät yhteistoimintasopimusneuvottelut perustuvat siihen, että kaupunginhallituksessa on 11, konsernijaostossa 7, lautakuntien peruskokoonpanossa 11, lautakunnan jaostojen peruskokoonpanossa 7 ja liikelaitosten johtokunnissa 7 jäsentä, että jatkovalmistelun perustana oleva lautakuntien ja jaostojen jäsenmäärä voi vaihdella yhteistoiminta-alueista johtuen. 5

6 Lautakunta- ja jaostorakenne, khsukon linjaus Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta Yksilöasioiden jaosto Ympäristö- ja rakennusjaosto Alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto

7 Toimielinten jäsenmäärät ja jäsenten valintaperusteet (laajempi materiaali khsukossa )

8 Jäsenmääristä ja valintaperusteista päättäminen Kuntalaissa ei valtuustoa lukuun ottamatta ole säännöksiä toimielinten jäsenmääristä. Valtuusto voi vapaasti päättää toimielimen koosta. Yleensä jäseniä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät yksittäisten kokousasioiden käsittelyssä äänestettäessä mene tasan. Valtuusto voi johtosäännössä (jatkossa hallintosääntö) määrätä, että kunnanhallitukseen ja nimettyyn lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja

9 Jäsenmääriä pohdittaessa huomioitavaa Toimielinten toimintakyky Toimielimen tehtävät (laajuus, yleisyys/erityisyys) Riittävä edustuksellisuus (liittyy kysymykseen jäsenten valintaperusteista) Lautakunnan tai jaoston toimiminen kuntien yhteisenä toimielimenä Jaostojen määrä (erityisesti jos jaostojen jäsenyys rajataan lautakunnan jäseniin/varajäseniin) Hyvinvointipalvelujen johtokuntien lakkauttaminen alkaen Lakkaavia johtokuntia on 6 kpl, joissa kussakin on 7 varsinaista ja 7 varajäsentä; laskennallisesti (kun ei oteta huomioon saman henkilön useita luottamustehtäviä) vähenee 84 luottamushenkilöpaikkaa Johtokuntiin on voitu valita myös muita kuin valtuutettuja ja varavaltuutettuja, mikä on laajentanut luottamushenkilöpohjaa Sote- ja aluehallintouudistuksen toteutuessa kuntien tehtävät vähenevät. Maakunnan päätöksentekoon tullee maakuntavaltuuston lisäksi myös muita toimielimiä

10 Nykyisten lautakuntien ja jaostojen jäsenmäärät Ikila, Lanula (10 + 1; 10 jäsentä, apulaispormestari pj:na) peruskokoonpano: 11 jäsentä kuntien yhteisenä toimielimenä: 12 jäsentä (Orivesi) Tetola (10 + 1) peruskokoonpano: 11 jäsentä kuntien yhteisenä toimielimenä: 12 jäsentä (Orivesi) tai 18 jäsentä (ymp.terveydenhuolto) Tetolan jaosto (5) peruskokoonpano: 5 jäsentä kuntien yhteisenä toimielimenä: 6 (Orivesi) Sivela (10 + 1) peruskokoonpano: 11 jäsentä kuntien yhteisenä toimielimenä: 12 (kansalaisopistotoiminta) Osela (8 + 1) peruskokoonpano: 9 jäsentä kuntien yhteisenä toimielimenä: 14 jäsentä (ammatillinen koulutus) Yla (10 + 1) 11 jäsentä Ylan Ympäristö- ja rakennusjaosto (5) 5 jäsentä Ylan Jätehuoltojaosto (12) peruskokoonpano kuntien yhteisenä toimielimenä: 12 jäsentä (7+5) Jolila (13 + 1) peruskokoonpano kuntien yhteisenä toimielimenä: 14 jäsentä (7+7)

11 Perustelut toimielinten jäsenmääriä ja valintaperusteita koskevalla esitykselle Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala: Tampereen kaupungin tehtävistä on siirtymässä erittäin merkittävä osa tulevien maakuntien vastuulle ja maakuntiin on tulossa maakuntavaltuuston lisäksi myös muita poliittisia toimielimiä. Toimielinten jäsenmääriä pohdittaessa on huomioitava myös demokraattisen johtamisen tarpeet ja valtuustoryhmien esittämät alustavat näkemykset toimielinten jäsenmääristä ja jäsenten valintaperusteista. Tampereen kaupungin toiminnassa tulee tulevaisuudessa korostua kyky strategiseen johtamiseen ja päätöksentekoon. Kaupungin toiminnalle on ollut ominaista kaupunginvaltuuston strategisen johtamisroolin näkyvyys myös lautakuntien toiminnassa sen myötä, että lautakuntien jäsenet ovat valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Tämä linkki on tarkoituksenmukaista säilyttää myös jatkossa. Mahdollinen vaihtoehto olisi, että lautakuntien jäsenistä enemmistön edellytettäisiin olevan valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Tämä ratkaisu ei tukisi uuden toimintamallin tavoitetta selkeästä johtamisesta. Se toisi myös käytännön haasteita toimielinten muodostamiseen Konserniohjaus

12 Esitys toimielinten jäsenmääristä ja valintaperusteista Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala: Esitän, että hallintosääntötyön jatkovalmistelun ja muiden kuntien kanssa käytävien yhteistoimintasopimusneuvotteluiden pohjana on esitys, jossa kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä, konsernijaostossa 7 jäsentä sosiaali- ja terveyslautakunnassa 11 jäsentä ja lisäksi 1 Oriveden kaupungin valitsema jäsen sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostossa 7 jäsentä ja lisäksi 1 Oriveden kaupungin valitsema jäsen sivistys- ja kulttuurilautakunnassa 11 jäsentä ja lisäksi kansalaisopistotoiminnan yhteistoimintaelimenä toimiessa 1 Ylöjärven kaupungin valitsema jäsen elinvoima- ja osaamislautakunnassa 9 jäsentä ja lisäksi ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaelimenä toimiessa 5 muiden kuntien valitsemaa jäsentä asunto- ja kiinteistölautakunnassa 11 jäsentä yhdyskuntalautakunnassa 11 jäsentä, sen ympäristö- ja rakennusjaostossa 7 jäsentä, alueellisessa ympäristöterveydenhuollon jaostossa 8 tamperelaista jäsentä ja 7 muiden yhteistoiminta-alueen kuntien valitsemaa jäsentä kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa 7 tamperelaista jäsentä ja 7 muiden yhteistoiminta-alueen kuntien valitsemaa jäsentä alueellisessa jätehuoltolautakunnassa 7 tamperelaista jäsentä ja 5 muiden yhteistoiminta-alueen kuntien valitsemaa jäsentä liikelaitosten johtokunnissa 7 jäsentä Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunnassa 3 tamperelaista jäsentä ja 7 muiden yhteistoiminta-alueen kuntien valitsemaa jäsentä hallintosääntötyön jatkovalmistelussa lähtökohtana on, että kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston jäseniä, lautakuntien jaostojen jäseniä ja liikelaitosten johtokuntien jäseniä ei rajata valtuutettuihin ja varavaltuutettuihin, mutta lautakuntien jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja Konserniohjaus

13 Siirtymävaihetta 1-6/2017 koskevat muutostarpeet nykyisiin johtosääntöihin ja hallintosääntöluonnos Konserniohjaus

14 Vuoden 2017 alusta Tampereen kaupungin organisaatio (pl. poliittiset toimielimet) siirtyy uuteen toimintamalliin Poliittiset toimielimet ovat vuoden alusta alkaen siirtymävaiheessa: hyvinvointipalvelujen johtokunnat lakkaavat, mutta muut toimielimet jatkavat siihen asti kunnes kevään kuntavaalien perusteella valittavat uudet toimielimet aloittavat toimintansa. Siirtymävaihe edellyttää muutoksia nykyisiin johtosääntöihin. Muutoksia tarvitaan nykyisten lautakuntien johtosääntöihin ja kaupunginhallituksen johtosääntöön. muutokset valmistellaan kaupunginvaltuuston kokoukseen (1./7.11. kh) 14

15 Siirtymävaiheen edellyttämät muutokset Todetaan, että nykyiset toimielimet jatkavat, kunnes uudet toimielimet on valittu (kesäkuu 2016) ja että asia koskee myös yhteistoiminta-alueiden toimielimiä Lautakuntien johtosääntö Periaatteena on, että lautakunnat toimivat edelleen tilaajalautakunnan roolissa Muutoksia kohtiin, joissa on esillä tilaajapäällikön rooli (kuka toimii johtavana viranhaltijana, esittely, tilaajapäällikön tehtävät ja ratkaisuvalta, asiakirjojen allekirjoittaminen, menojen ja tulojen hyväksyjät) Lisäksi hyvinvointipalvelujen johtokunnilta tulevat erityistehtävät + palvelualueiden johtajien erityinen toimivalta (nykyisten tuotantoalueiden johtajien erityinen toimivalta) Hyvinvointipalvelujen johtosääntö johtosääntö kumotaan alkaen, samalla kumoutuu tuotantoalueiden toimintasäännöt ja delegoinnit (syksyn aikana valmistellaan palvelualueille uudet toimintasäännöt) Kh:n johtosääntö kh vastaa tarpeen mukaan lakkautettavien johtokuntien tehtävistä ja ratkaisuvallasta yleistehtävien osalta kesäkuuhun 2017 kunnes uudet toimielimet on valittu, samoin kuin tulevien lautakuntien tehtävistä ja ratkaisuvallasta, mikäli asia ei koske nykyisten tilaajalautakuntien tehtäviä ja ratkaisuvaltaa Kh:n johtosääntöön lisätään konsernijohtajan alaisesta toiminnasta palvelualueiden johtajien yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta (nykyisten lautakuntien toimivalta rajoittuu tilaajan toimivaltaan. Keväällä 2017 kh käyttää soveltuvin osin hyvinvointipalveluiden johtokuntien ratkaisuvaltaa. Palvelualueen johtajan toimivalta koostuu sekä tilaajan että tuottajan toimivallasta. Silloin kun asia koskee molempia, kh vastaa yhteensovittamisesta). 15

16 Päätöksenteko syksyllä 2016 ja keväällä 2017, talousarvio sekä palvelu- ja vuosisuunnitelmat ta-esitys ltk:t hyväksyvät osaltaan (omaan toimivaltaansa kuuluvalta osin) hyvinvointipalvelujen johtokunnat merkitsevät tiedoksi palvelu- ja vuosisuunnitelmat ltk:t hyväksyvät osaltaan kh hyväksyy siirtymävaiheessa 16

17 Lisämateriaali: Toimintamallikysely valtuustoryhmille, yhteenveto ja kommentit 17 Konserniohjaus

18 Kysymykset valtuustoryhmille 1. Muokkausesitykset toimielinten tehtäviä ja ratkaisuvaltaa + pormestarin, konsernijohtajan, apulaispormestarien ja palvelualueiden johtajien tehtäviä ja ratkaisuvaltaa luonnosteleviin materiaaleihin 2. Esitykset poliittisten toimielinten jäsenmääriksi ja jäsenten valintaperusteiksi 18 Konserniohjaus

19 Toimielinten jäsenmäärät ja valintaperusteet, valtuustoryhmien kommentit Toimielinten jäsenmäärien osalta kaksi isointa valtuustoryhmää olivat nykyisten jäsenmäärien kannalla, muut valtuustoryhmät esittivät maltillista toimielinten jäsenmäärien kasvua. Toimielinten jäsenten valintaperusteiden osalta korostui näkemys, jossa lautakuntien toiminnan kytkeytyminen yhteen valtuuston toiminnan kanssa tulisi varmistaa sillä, että kaikki tai vähintään puolet lautakuntien jäsenistä olisivat valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Muiden toimielinten jäsenmäärien osalta vastaavaa rajausta ei nähty tarpeellisena. Toimielimiin valittavien osalta usea valtuustoryhmä esitti, että valittavien tulisi olla ollut vähintään toimielinten valintaa edeltävissä kuntavaaleissa ehdokkaana Konserniohjaus

20 Kaupunginhallituksen tehtävät ja työnjako lautakuntien kanssa, valtuustoryhmien kommentit 1/2 Kaupunginhallitukselle on kaavailtu ohjausroolia merkittävissä strategisissa asioissa. Kommenteissa kiinnitettiin huomiota tarkoituksenmukaiseen työnjakoon kh:n ja ltk:ien välillä Haasteellista määritellä yksiselitteisesti mitkä asiat päättää kh ja mitkä ltk (pormestari määrää kh:ssa käsiteltävät asiat) Lautakuntien työskentelyn kannalta on olennaista, että niillä olisi mahdollisuus tarkastella myös kokonaisuutena koko lautakunnan tehtäväkenttää (kh:ssa käsiteltävien asioiden merkitseminen tiedoksi) Kaupunginhallituksen tehtävissä on käytetty verbiä ohjata koskien strategisesti merkittäviä kokonaisuuksia; kommentoitu, että Kh:lla tulisi olla valta päättää asioista päätöksenteon suuntaviivojen asettamisen sijaan kaupunginvaltuusto määrittelee kaupunkistrategian hyväksymisen yhteydessä kaupungin strategisen johtamisen ydinviestit. Kaupunginhallituksella on valmisteleva ja toimeenpaneva rooli. Koko kaupungin kannalta merkittävimmät asiat päättää kaupunginvaltuusto Konserniohjaus

21 Kaupunginhallituksen tehtävät ja työnjako lautakuntien kanssa, valtuustoryhmien kommentit, 2/2 Lunastus- ja etuosto-oikeus tulisi edelleen säilyttää ainoastaan kaupunginhallituksella, asunto- ja kiinteistölautakunnan päätösvallasta maa-alueiden hankinnassa erilaisia näkemyksiä Lunastus- ja etuosto-oikeus ovat lain mukaan kh:n tehtäviä; kirjattu näin hallintosääntöluonnokseen Asunto- ja kiinteistölautakunnalle on tarkoituksenmukaista antaa suhteellisen iso valta maaomaisuuden hallinnassa, jotta uusi lautakunta ei hidastaisi kaupungin elinvoiman kannalta tärkeiden kokonaisuuksien etenemistä Maan hankkimisessa ja luovuttamisessa asunto- ja kiinteistölautakunnan toimivaltaa rajoittaa talousarvio. Yli 2 miljoonan eurona suuruiset kaupat hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kommenteissa nousi esiin myös asunto- ja kiinteistölautakunnan tehtävät ja toimielimen tarpeellisuus, ehdotettiin voisiko toimia kh:n jaostona Kaupunginvaltuusto linjasi että uuteen toimintamalliin kuuluisi asunto- ja kiinteistölautakunta. Mikäli jo tehty päätös halutaan muuttaa tulisi asia linjata uudelleen kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa ja päättää uuden valmisteluohjeen mukaisesti osana hallintosääntöpäätöstä kaupunginvaltuustossa. Kaupunginhallituksen tehtäviin tulisi kuulua hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -> lisätään tehtäviin, arvioidaan uudelleen soten siirtymisen jälkeen, jolloin hyvinvointiltk aloittaa Konserniohjaus

22 Palvelualuejohtajien tehtävät ja ratkaisuvalta, valtuustoryhmien kommentit Palvelualuejohtajilla tulisi olla läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston kokouksiin Hallintosääntöluonnoksessa ei ole esillä kirjausta puhe- ja läsnäolo-oikeudesta Palvelualuejohtajien roolina on toimia lautakuntien esittelijöinä ja johtaa palvelualuetta. Roolia kaupunginhallituksessa ja valtuustossa tulee arvioida tätä tehtävää vasten. Palvelualuejohtajilla tulisi olla enemmän päätösvaltaa henkilöstöasioissa ja ICT-panosten kohdentamisessa Hallintosääntöluonnoksen mukaan palvelualuejohtajilla on selkeä johtamisrooli palvelualueidensa osalta. Roolia mm. henkilöstöasioissa ja ICT-panosten kohdentamisessa selvennetään konserniohjauksen roolin muuttumisen myötä. Uudessa toimintamallissa kaupungin toiminnan keskiössä on kolme palvelualuetta. Palvelualuejohtajilla tulisi olla esittelyoikeus kaupunginhallituksessa Konsernijohtajan toimii kaupunginhallituksen esittelijänä. Ratkaisua perusteltiin kaupunginhallituksen esittelyn yhdenmukaistamistarpeella. Mikäli nykyistä kaupunginvaltuuston päätöstä muutetaan, tulee arvioida vaikutukset kaupunginhallituksen ja lautakuntien toimintaan. Palvelualuejohtajien roolissa korostuu hallintosääntöluonnoksen mukaan esittelytehtävä lautakunnissa. 22 Konserniohjaus

23 Kommentit pormestarin ja apulaispormestarien tehtäviin ja ratkaisuvaltaan Apulaispormestarien tai johtajien lukumäärää ei tule kirjata tehtäviä ja ratkaisuvaltaa luonnosteleviin materiaaleihin Kaupunginvaltuusto linjasi jatkovalmistelua siten, että uuteen toimintamalliin kuuluisi kolme apulaispormestaria. Mikäli jo tehty päätös halutaan muuttaa, tulisi asia linjata uudelleen kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa ja päättää uuden valmisteluohjeen mukaisesti osana hallintosääntöpäätöstä kaupunginvaltuustossa. Hallintosääntöön tulee kirjata apulaispormestarien toimialueet. Toimialueiden kirjaamisen kautta määrittyy myös apulaispormestarien määrä. Pormestarin ja apulaispormestarin tehtävien osalta suuntaviivojen määrittelyn sijalla tulisi olla verbinä määrää -> muutetaan hallintosääntöluonnokseen Apulaispormestarilla tulee olla vahva ja selkeä rooli toimialueensa talouden ja toiminnan suunnittelussa ja vastuu myös tuloksellisuudesta, koska kantaa poliittisen vastuun, vastaavasti vastuu strategisten tavoitteiden toteutumisesta -> tarkistetaan tältä osin tehtäviä. Apulaispormestarin tehtävissä kohdassa 5 sana keskeinen on tulkinnanvarainen ja tarpeeton (johtaa keskeisiä palvelusopimusneuvotteluita ja sopimusten seurantaa) -> muutetaan hallintosääntöluonnokseen. Apulaispormestarien poliittisen edunvalvonnan tehtävä muotoon: vastata poliittisesta edunvalvonnasta, muusta edunvalvonnasta pormestarin alaisuudessa, edustamisesta sekä yhteydenpidosta sidosryhmiin -> tarkistetaan muotoilua, arvioitava myös suhteessa palvelualueen johtajan tehtävään. 23 Konserniohjaus

24 Muut valtuustoryhmien esittämät kommentit, 1/2 Oppositiossa olevilta valtuustoryhmiltä tuli runsaasi kommentteja koskien vallan keskittyneisyyttä. Kommentit kohdistuivat opposition roolin pienuuteen toimielinten jäsenistössä ja päätösten valmistelussa, liialliseen virkamiesvaltaan, valmisteluvaihtoehtojen vähyyteen, kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksiin ja lähidemokratiaan sekä osakeyhtiöiden hallitusten jäsenten nimittämiskäytäntöön Useat kommenteista eivät ole hallintosäännöllä vaikutettavia asioita vaan valtuustoryhmien kesken sovittavia asioita. Kuntalaisten osallistumista koskevia linjauksia tehtiin suunnittelukokouksessa. Henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien kasvattaminen on keskeisesti esillä uudessa toimintamallissa. Osakeyhtiöiden hallitusten nimitysvaltaa käyttää uudessa mallissa konsernijaosto. Virkamiesvallan vastapainona on Tampereella pormestarimalli. Hallintosääntöluonnoksen ja toimintasääntöjen tarkastelulla on mahdollista arvioida, mitkä päätökset on tarkoituksenmukaista tehdä poliittisissa toimielimissä ja mitkä virkamiespäätöksinä. Poliittista harkintaa edellyttävät asiat on tarkoituksenmukaista tehdä poliittisissa toimielimissä, virkamiespäätöksinä operatiiviseen johtamiseen liittyvät ja nopeaa reagointia edellyttävät asiat. Esitettiin, että toimielimien käyttäessä laillisuusharkintaa tulee harkita toimielimen tarpeellisuutta tai vähintään arvioida kriittisesti sen kokoa -> ratkaisuna voisi olla esim. jaosto, jossa on vain 3 jäsentä / laillisuusharkintaa käyttävien toimielinten yhdistäminen. Toisaalta kommentoitiin, että yksilöasioiden jaoston tilalla voisi olla useampi temaattinen jaosto, koska yksilöasioiden jaosto kuormittunee liikaa Nyt jatkovalmistelun pohjana olevat jaostot ovat sisällöllisesti hyvin eri tyyppisiä, ja ne toimivat myös ympäristö- ja rakennusjaostoa lukuun ottamatta seudullisina yhteistoimintaeliminiä. Niiden yhdistäminen yhdeksi toimielimeksi olisi haasteellista. Jaostojen jäsenmäärien pienentäminen ei juuri saanut kannatusta valtuustoryhmiltä. 24 Konserniohjaus

25 Muut valtuustoryhmien esittämät kommentit, 2/2 Omistajaohjauksen merkitys kasvaa -> tulee miettiä miten omistajaohjaukseen liittyviä merkittäviä kuntalaisten palveluihin tai kaupungin talouteen liittyviä asioita voidaan käsitellä valtuustossa tai lautakunnissa ilman että johtosääntö sitä estää Tampereen uudessa toimintamallissa liikelaitosten ja yhtiöiden ohjaus tapahtuu konsernijaoston kautta. Merkittävimmät yhtiöitä ja liikelaitoksia koskevat asiat käsitellään kaupunginvaltuustossa. Lautakunnat tekevät jatkossakin palvelusopimukset liikelaitosten ja yhtiöiden kanssa. Liikelaitosten ja yhtiöiden toiminnan tavoitteiden osalta uudessa toimintamallissa vahvistetaan palvelualueen johtajan roolia. Yksityiskohtaisia kommentteja edellä esitetyn lisäksi jonkin verran -> Kaikki valtuustoryhmien esittämät kommentit käydään läpi ja muutostarpeet arvioidaan hallintosäännön jatkovalmistelussa. 25 Konserniohjaus

26 Kiitos!