Tampere 2017: Toimintamallin uudistamisen tilannekatsaus ja poliittiset toimielimet uudessa toimintamallissa

Transkriptio

1 Tampere 2017: Toimintamallin uudistamisen tilannekatsaus ja poliittiset toimielimet uudessa toimintamallissa Strategiajohtaja Reija Linnamaa Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari

2 KhSuko 20.6.: linjauspäätös jatkovalmistelun tueksi Teemat Tilannekatsaus uudistuksen etenemisestä Lähetekeskustelu: Lautakuntien jaostot Toimielimet, jotka toimivat yhteistoiminta-alueiden kuntien yhteisinä toimieliminä Poliittisten toimielinten jäsenmäärät sekä jäsenten valintaperusteet Poliittisille toimielimille, pormestarille, apulaispormestarille, konsernijohtajalle ja palvelualueiden johtajille uuteen hallintosääntöön luonnostellut tehtävät ja ratkaisuvalta Valtuustoryhmiltä toivotaan mennessä kommentit tehtävistä ja ratkaisuvallasta; myös kommentit khsukossa tehtyihin jatkovalmistelua suuntaaviin linjauspäätöksiin Lähetekeskustelussa olevien asioiden osalta lopulliset päätökset tehdään kaupunginvaltuustossa hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä

3 Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki kaupunkistrategian toteutus Toimintaympäristö haastaa uudistumaan (kunnan uusi rooli, kuntatalous, teknologinen kehitys jne.) Kokemukset ja arviot nykyisestä toimintamallista Tampere 2017 Tampereen kaupungin uusi toimintamalli Henkilöstö kehittäjänä Kumppanuus- ja kehittämiskulttuuri Mahdollistava johtaminen Asukas, yritys ja yhteisö keskiössä Vahva yhteisöllisyys Pormestarimalli ja selkeä johtaminen 3

4 Toimintamallin uudistuksen aikataulu Toimintamallin arviointi Tre 2017 projektin käynnistyminen kv kv Palvelualueiden johtajat aloittavat , palvelualueiden toiminta käynnistyy Konserniohjausyksiköt aloittavat Kv hallintosäännön hyväksyminen Kv siirtymävaihepäätökset* Kaupunkiorganisaatio (pl. pol. toimiel.) uudessa toimintamallissa alkaen Uudet poliittiset toimielimet Toimintaympäristömuutokset Tavoitteet, linjaukset Toimintatapojen muutos (johtamis- ja kehittämiskulttuuri) Palvelualueiden toiminnan organisointi ja hallintosääntötyö Toimintatapojen muutos (johtamis- ja kehittämiskulttuuri) * siirtymävaiheesta aiheutuvat muutokset, erit. hyvinvointipalvelujen johtokuntien tehtävien siirto 4

5 Kaupunginvaltuuston keskeisimmät päätökset Toimintamallin uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien ja kumppanuusajattelun vahvistaminen, johtamisen selkeyttäminen ja kehittäminen, toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä. Kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä. Kaupungin uudistetun toimintamallin lähtökohtana ovat kaupungin perustehtävät eli hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen. Toimintamallin uudistuksen toteuttaminen käynnistetään konsernihallinnon uudistamisella. Konsernihallinnon uusi rakenne valmistellaan siten, että se on voimassa alkaen. 5

6 Kaupunginvaltuuston keskeisimmät päätökset Valtuustokaudella Tampereen kaupunginvaltuustossa on 67 valtuutettua. Kaupunginhallituksella on alkaen konsernijaosto, jonka tehtävät liittyvät kaupungin tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen ja liikelaitosten omistajaohjaukseen. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto lakkautetaan mennessä. Pormestari valitaan nykykäytännön mukaisesti vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Kaupungin palvelut organisoidaan kolmelle palvelualueelle (Hyvinvoinnin palvelualue, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Kaupunkiympäristön palvelualue). Lautakuntien tehtävänä on vastata sekä palvelujen järjestämisestä että palvelutoiminnan poliittisesta johtamisesta. Esitetty lautakuntarakenne toimii jatkovalmistelun pohjana. Lautakuntia johtaa kolme päätoimista apulaispormestaria. Hyvinvoinnin tuotantoalueiden johtokunnat lakkautetaan alkaen. 6

7 Palvelualueiden sisällöt KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE kaupunkisuunnittelu maankäytön kehittämiseen painottuvat aluekehitysohjelmat yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito liikennesuunnittelu, joukkoliikenne viranomaispalvelut ympäristöpolitiikka ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE toisen asteen koulutus: lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus, korkeakouluyhteistyö elinkeinotoimi, työllisyysasiat kansainväliset asiat, kaupunkimarkkinointi ja yhteiskuntasuhteet kilpailukykyohjelmat kiinteistö- ja asuntotoimi HYVINVOINNIN PALVELUALUE nykyiset tilaajan ydinprosessit: terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, lasten ja nuorten kasvun tukeminen, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen avopalvelut: lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalipalvelut, lasten ja nuorten terveyspalvelut, vastaanottotoiminta, mielenterveys- ja päihdepalvelut, suun terveydenhuolto sairaala- ja kuntoutuspalvelut: sisätaudit, neurologia, yleislääketiede ja geriatria, leikkaustoiminta kotihoito ja asumispalvelut: asumispalvelut, kotihoidon palvelut varhaiskasvatus ja perusopetus kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut: kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta- ja työväenopistopalvelut 7

8 Tampereen kaupungin organisaatioluonnos (KV päätöksen mukainen rakenne, palvelualueiden organisointi vuoden 2016 aikana, sote-uudistuksen jälkeen hyvinvoinnin palvelualueella hyvinvointilautakunta) Kaupunginvaltuusto PORMESTARI Kaupunginhallitus Keskusvaaliltk Tarkastusltk Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Kaupunginhallituksen konsernijaosto Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta APO APO APO Konsernijohtaja Konserniohjaus HALLINTO (sis. konsernipalveluyksikkö) HENKILÖSTÖ - KEHITTÄMINEN - STRATEGIA TALOUS - OMISTAJAOHJAUS Johtaja Tampereen Voimia Liikelaitos Johtokunta HYVINVOINNIN PALVELUALUE Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Johtokunta Johtaja ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE Johtaja KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Sara Hildenin taidemuseo Johtokunta Tampereen Infra Liikelaitos Johtokunta Tampereen Vesi Liikelaitos Johtokunta Treen kaupunkiliikenne Liikelaitos Johtokunta Yhdyskuntalautakunta Pirkanmaan Neuvottelukunta pelastuslaitos TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT 8

9 Toimintamallin uudistus poliittisissa toimielimissä projektisuunnitelma yms. khsuko toimielimet, hallintosäännön poliittiset linjaukset, kuntalaisten osallistuminen khsuko talous- ja strategiaseminaari, hallintosäännön poliittiset linjaukset kv 6.6. hallintosääntö, khsuko palvelualueiden organisointi, hallintosääntö, yhteistoimintasopimukset ja siirtymävaihetta koskevat muutostarpeet khsuko Siirtymävaihepäätökset kv Hallintosääntö ja yhteistoimintasopimukset kv hallintosääntö ja palvelualueiden organisointi, khsuko Palvelualueiden organisointi Hallintosääntötyö Toimintatapojen muutos: mahdollistava johtaminen, henkilöstö kehittäjänä, vahva yhteisöllisyys

10 Lautakuntien jaostot 10

11 Lautakunta- ja jaostorakenne, esitys Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Yksilöasioiden jaosto Ympäristö- ja rakennusjaosto khsuko 30.5.: jätehuoltojaosto tai jätehuoltolautakunta tai jätehuoltolautakunta + toimeenpanojaosto Alueellinen jätehuoltojaosto Alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto 11

12 Yksilöasioiden jaosto (Sotela) Miksi jaosto? Selkeästi rajattu asiakokonaisuus Käsiteltävien asioiden suuri määrä (nykyisellä Tetolan jaostolla vuonna 2015 yht. 19 kokousta, joissa yht. 645 pykälää eli n. 34 pykälää/kokous Tehtävien perusrunkona nykyisen Tetolan jaoston tehtävät oikaisupyynnöt (mm. vammaispalvelut, omaishoidon tuki) toimeentulotukiasiat (perusosa) siirtyvät Kelaan, mikä vähentänee käsiteltäviä asioita; toisaalta kunnalle jäävä harkinnanvarainen toimeentulotuki on herkempi valituksille tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin kehitysvammalain mukainen erityishuollon johtoryhmä (selvitetään) Jaoston tehtäviin tulevat lisäksi nykyisin Ikilassa salaisina käsiteltävät oikaisupyynnöt (mm. kuljetuspalvelut, siivousasiat) ja nykyisin Lanulassa salaisina käsiteltävät omaishoidontuki ja jotkut perhepalvelujen/lastensuojelun päätökset. 12

13 Ympäristö- ja rakennusjaosto (Yla) Miksi jaosto? Laaja, mutta selkeästi rajautuva asiakokonaisuus Käsiteltävien asioiden luonne (pääosin viranomaistehtäviä) Jaoston sijainti Joissain keskusteluissa Yrja on esitetty siirrettäväksi Yhdyskuntalautakunnan alaisuudesta Kiinteistö- ja asuntolautakunnan alaisuuteen Yrjalle asioita valmisteleva Viranomaispalvelut on kuitenkin osa Kaupunkiympäristön palvelualuetta Jaoston tehtävät Perusrunkona nykyisen yrjan tehtävät: viranomaistehtäviä liittyen ympäristönsuojeluun, luonnonsuojeluun, rakennusvalvontaan, leirintäalueisiin, kadun ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoon, maa-ainekseen, paikkatiedon hallintaan, ojitukseen, tonttijaon hyväksymiseen, kiinteistönmuodostukseen ja muuhun mittaustoimeen, ajoneuvojen siirtoon, pysäköinninvalvontaan sekä yksityisiin teihin 13

14 Alueellinen jätehuoltojaosto (Yla) tai -lautakunta Miksi jaosto tai lautakunta Selkeästi rajautuva asiakokonaisuus, käsiteltävien asioiden luonne (viranomaistehtäviä) Seudullinen toimielin, itsenäisyys Jaoston tai lautakunnan tehtävät Päättää jätelaissa säädetyistä viranomaistehtävistä 14

15 Alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto (Yla) Miksi jaosto? Rajattu ja itsenäinen asiakokonaisuus (suurin osa erityislainsäädännöstä tulevia viranomaistehtäviä) Kuntien yhteinen toimielin; toimisi jaostona pysyvästi seudullisessa kokoonpanossa Osin yksilöasioita Luottamushenkilöiden näkökulmasta tehtävän mielekkyys kasvaa erikoistumisen myötä, samoin lisääntyy luottamushenkilöpaikkojen määrä Sijainti Ylassa vai Sotelassa? Sotela: sisällöllisiä yhteyksiä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yla: organisatorinen sijainti Viranomaispalveluissa, Kaupunkiympäristön palvelualueella; johtamisen selkeys; jäsenistössä voidaan joka tapauksessa ottaa huomioon ympäristöterveydenhuollon sisältöosaaminen Jaoston tehtävät Ympäristöterveydenhuollon nykyiset (tetolan) tehtävät 15

16 Toimielimet, jotka toimivat yhteistoimintaalueiden kuntien yhteisinä toimieliminä 16

17 Yhteistoiminta-alueet ja niitä koskevat sopimukset Nykyiset yhteistoiminta-alueet: Ammatillinen koulutus Joukkoliikenne Jätehuolto Kansalaisopistotoiminta Oriveden sote-palvelut Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Yhteistoiminta-alueita koskevat sopimukset päivitetään uutta toimintamallia ja uutta kuntalakia vastaaviksi. Samassa yhteydessä on mahdollista tehdä sopimuksiin tarvittaessa sisällöllisiä muutoksia. Sopimukset tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi Tampereen osalta joulukuussa Sopimusten päivittäminen käynnistetään viimeistään kesän aikana -> kaupunginhallituksen suunnittelukokoukselta (20.6.) toivotaan linjausta jatkovalmistelun pohjaksi siitä, mitkä Tampereen kaupungin toimielimistä toimivat yhteistoiminta-alueiden kuntien yhteisinä toimieliminä (lautakunnat/jaostot) sekä siitä, mitkä ovat näiden lautakuntien ja jaostojen jäsenmäärät 17

18 Tampereen kaupungin toimielimet, joiden esitetään toimivan kuntien yhteisinä toimieliminä 1/3 Sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen yksilöasioiden jaosto Lautakunta ja yksilöasioiden jaosto toimivat Oriveden sote-palvelujen järjestäjänä Kokoonpano ratkaistaan yhteistoimintasopimusneuvotteluissa, esitys: sekä lautakunnassa että jaostossa 1 jäsen Orivedeltä Sivistys- ja kulttuurilautakunta Lautakunta toimii kansalaisopistotoiminnan yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisenä toimielimenä Kokoonpano ratkaistaan yhteistoimintasopimusneuvotteluissa, todennäköisesti nykyisen kaltainen eli kansalaisopistotoiminnan osalta Ylöjärveltä on yksi jäsen lautakunnassa Elinvoima- ja osaamislautakunta Lautakunta toimii ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisenä toimielimenä Kokoonpano ratkaistaan yhteistoimintasopimusneuvotteluissa, todennäköisesti nykyisen kaltainen eli muista sopimuskunnista yhteensä viisi jäsentä 18

19 Tampereen kaupungin toimielimet, joiden esitetään toimivan kuntien yhteisinä toimieliminä 2/3 Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Lautakunta toimii joukkoliikenteen yhteistoiminta-alueen yhteisenä toimielimenä. Kokoonpano ratkaistaan yhteistoimintasopimusneuvotteluissa, todennäköisesti nykyisen kaltainen: Tampere 7 jäsentä, muut seudun kunnat yht. 7 jäsentä eli 1/kunta. Pelastustoimen neuvottelukunta Pelastustoimen osalta tehdään erillinen ratkaisu syksyn aikana; muutoksia uuden Kuntalain myötä (muutosten vaikutusten selvittely käynnissä ministeriössä) Yhdyskuntalautakunnan alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto Jaosto toimii ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisenä toimielimenä Kokoonpano ratkaistaan yhteistoimintasopimusneuvotteluissa. Toimielimessä tulee olla jokaisesta sopijakunnasta vähintään yksi edustaja; käytännössä Tampereelta x jäsentä + 7 jäsentä muista kunnista 19

20 Tampereen kaupungin toimielimet, joiden esitetään toimivan kuntien yhteisinä toimieliminä 3/3 Yhdyskuntalautakunnan alueellinen jätehuoltojaosto / -lautakunta Tällä hetkellä jätehuollon yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisenä toimielimenä eli alueellisena jätehuoltoviranomaisena toimii yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto. Yhteistoimintasopimuksen perusteella sen kokoonpano on 7 (Tampere)+ 5 (muut kunnat) jäsentä. Muutoksia uuden kuntalain myötä: jätehuolto määritellään uudessa kuntalaissa lakisääteiseksi yhteistoiminnaksi, jolloin yhteisessä toimielimessä tulee olla jatkossa jokaisesta sopijakunnasta vähintään yksi edustaja; Tampereelta x jäsentä + 16 jäsentä muista kunnista Toimielimen toimintakyvyn näkökulmasta yksi vaihtoehto olisi uusi laaja jätehuoltolautakunta, jolla olisi suppeammassa kokoonpanossa (esim jäsentä) toimiva jätehuollon toimeenpaneva jaosto. Yhteistoimintaneuvotteluissa ratkaistaisiin lautakunnan ja sen toimeenpanevan jaoston kokoonpanot sekä toimivallan jako lautakunnan ja jaoston kesken. 20

21 Toimielinten jäsenmäärät ja jäsenten valintaperusteet 21

22 Jäsenmääristä ja valintaperusteista päättäminen Kuntalaissa ei valtuustoa lukuun ottamatta ole säännöksiä toimielinten jäsenmääristä. Valtuusto voi vapaasti päättää toimielimen koosta. Yleensä jäseniä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät yksittäisten kokousasioiden käsittelyssä äänestettäessä mene tasan. Valtuusto voi johtosäännössä (jatkossa hallintosääntö) määrätä, että kunnanhallitukseen ja nimettyyn lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. 22

23 Jäsenmääriä pohdittaessa huomioitavaa Toimielinten toimintakyky Toimielimen tehtävät (laajuus, yleisyys/erityisyys) Riittävä edustuksellisuus (liittyy kysymykseen jäsenten valintaperusteista) Lautakunnan tai jaoston toimiminen kuntien yhteisenä toimielimenä Jaostojen määrä (erityisesti jos jaostojen jäsenyys rajataan lautakunnan jäseniin/varajäseniin) Hyvinvointipalvelujen johtokuntien lakkauttaminen alkaen Lakkaavia johtokuntia on 6 kpl, joissa kussakin on 7 varsinaista ja 7 varajäsentä; laskennallisesti (kun ei oteta huomioon saman henkilön useita luottamustehtäviä) vähenee 84 luottamushenkilöpaikkaa Johtokuntiin on voitu valita myös muita kuin valtuutettuja ja varavaltuutettuja, mikä on laajentanut luottamushenkilöpohjaa Sote- ja aluehallintouudistuksen toteutuessa kuntien tehtävät vähenevät. Maakunnan päätöksentekoon tullee maakuntavaltuuston lisäksi myös muita toimielimiä. 23

24 Kaupunginhallitusten jäsenmäärät muissa suurissa kaupungeissa Helsinki: 15 jäsentä Espoo: 15 jäsentä Vantaa: 17 jäsentä Turku: 13 jäsentä Oulu: 13 jäsentä Tampere nykyisin: 11 jäsentä 24

25 Kaupunginhallituksen jaostot ja niiden jäsenmäärät muissa suurissa kaupungeissa Helsinki: konsernijaosto 9 jäsentä, tietotekniikkajaosto 9 jäsentä, johtamisen jaosto 9 jäsentä Espoo: konsernijaosto 9 jäsentä, elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 9 jäsentä, tila- ja asuntojaosto 9 jäsentä Vantaa: yleisjaosto 14 jäsentä Turku: konsernijaosto 9 jäsentä Oulu: konsernijaosto 7 jäsentä, kehittämisjaosto 7 jäsentä Tampereen liiketoimintajaostossa on nykyisin seitsemän jäsentä sekä jokaisella henkilökohtainen varajäsen; valitaan kaupunginhallituksen varsinaisista tai varajäsenistä 25

26 Kaupunginhallituksen jäsenten valintaperusteet Vaihtoehtoiset mallit: Ve1 Ve2 Kaupunginhallitukseen voidaan valita vain valtuutettuja tai varavaltuutettuja; tukee poliittisen johtamisen prosessia ja valtuuston ohjaavaa asemaa Kaupunginhallitukseen voidaan valita myös muita kuin edellä mainittuja; laajentaa edustuksellisuutta Nykyisessä johtosäännössä kaupunginhallituksen jäseniä ei ole rajattu valtuutettuihin tai varavaltuutettuihin 26

27 Nykyisten lautakuntien ja jaostojen jäsenmäärät Ikila, Lanula (10 + 1; 10 jäsentä, apulaispormestari pj:na) peruskokoonpano: 11 jäsentä kuntien yhteisenä toimielimenä: 12 jäsentä (Orivesi) Tetola (10 + 1) peruskokoonpano: 11 jäsentä kuntien yhteisenä toimielimenä: 12 jäsentä (Orivesi) tai 18 jäsentä (ymp.terveydenhuolto) Tetolan jaosto (5) peruskokoonpano: 5 jäsentä kuntien yhteisenä toimielimenä: 6 (Orivesi) Sivela (10 + 1) peruskokoonpano: 11 jäsentä kuntien yhteisenä toimielimenä: 12 (kansalaisopistotoiminta) Osela (8 + 1) peruskokoonpano: 9 jäsentä kuntien yhteisenä toimielimenä: 14 jäsentä (ammatillinen koulutus) Yla (10 + 1) 11 jäsentä Ylan Ympäristö- ja rakennusjaosto (5) 5 jäsentä Ylan Jätehuoltojaosto (12) peruskokoonpano kuntien yhteisenä toimielimenä: 12 jäsentä (7+5) Jolila (13 + 1) peruskokoonpano kuntien yhteisenä toimielimenä: 14 jäsentä (7+7) 27

28 Lautakuntien jäsenmäärät muissa suurissa kaupungeissa Helsinki: 16 lautakuntaa, jäsenmäärä 9-11 Espoo: 11 lautakuntaa, jäsenmäärä 13 Vantaa: 8 lautakuntaa, jäsenmäärä Turku: 9 lautakuntaa, jäsenmäärä 13 Oulu: 6 lautakuntaa, jäsenmäärä Huom 1. Jäsenmäärissä on huomioitu vain peruskaupunkien substanssilautakunnat. Joissain kaupungeissa tarkastuslautakunta ja/tai keskusvaalilautakunta voi olla em. pienempi ja vastaavasti seudulliset lautakunnat suurempia. Huom 2. Kuvaa nykytilaa monissa kaupungeissa jäsenmääriin on tulossa muutoksia seuraavalla valtuustokaudella 28

29 Lautakuntien jäsenten valintaperusteet Vaihtoehtoiset mallit: Ve1 Ve2 Lautakuntiin voidaan valita vain valtuutettuja tai varavaltuutettuja (valiokuntamalli); tukee poliittisen johtamisen prosessia ja valtuuston ohjaavaa asemaa Lautakuntiin voidaan valita myös muita kuin edellä mainittuja; laajentaa edustuksellisuutta, mahdollisuus valita laajemmin sisältöasiantuntijoita; saattaa heikentää valtuuston ohjaavaa asemaa Nykyisessä johtosäännössä lautakuntien jäsenet on rajattu valtuutettuihin tai varavaltuutettuihin 29

30 Jaostojen jäsenten valintaperusteet Vaihtoehtoiset mallit: Ve1 Jaostoon voidaan valita vain lautakunnan varsinaisia tai varajäseniä; vahvistaa yhteyttä lautakunnan päätöksentekoon, kaventaa edustuksellisuutta Ve2 Jaostoon voidaan valita myös muita kuin edellä mainittuja; laajentaa edustuksellisuutta, mahdollisuus valita laajemmin sisältöasiantuntijoita Nykyisessä johtosäännössä jaostojen jäseniä ei ole rajattu lautakunnan jäseniin tai varajäseniin (paitsi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja). 30

31 Pohjaesitys toimielinten jäsenten valintaperusteista ja jäsenmääristä Hallintosääntötyön jatkovalmistelussa ja muiden kuntien kanssa käytävissä yhteistoimintasopimusneuvotteluissa lähtökohtana on, että kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston jäseniä, lautakuntien jaostojen jäseniä ja liikelaitosten johtokuntien jäseniä ei rajata valtuutettuihin ja varavaltuutettuihin lautakuntien jäsenistä vähintään puolet tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja TAI lautakuntien kaikkien jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja Toimielinten jäsenmäärät kaupunginhallitus 11 jäsentä (10 jäsentä ja pormestari pj) konsernijaosto 7 jäsentä lautakuntien peruskokoonpano 11 jäsentä (10 jäsentä ja apulaispormestari pj), mahdollista variaatiota yhteistoiminta-alueista johtuen lautakuntien jaostot 7 jäsentä, mahdollista variaatiota yhteistoiminta-alueista johtuen liikelaitosten johtokunnat nykykäytännön mukaisesti 7 jäsentä 31

32 Hallintosääntövalmistelun lähetekeskustelu: toimielinten, pormestarin, konsernijohtajan ja palvelualuejohtajien tehtävät ja ratkaisuvalta 32

33 Hallintosääntö kuntalaissa - yleistä Uuden kuntalain myötä kunnassa on jatkossa vain yksi hallintosääntö, jolla kunnan toimintaa ohjataan. Hallintosäännön ohella muita keskeisiä ohjausvälineitä ovat kuntastrategia, talousarvio ja taloussuunnitelma. Hallintosääntöön otetaan määräykset, jotka ennen olivat toimielinten johtosäännöissä, valtuuston työjärjestyksessä ym. säännöissä. Hallintosääntö on lähtökohtaisesti yksi asiakirja. Lain perustelujen mukaan hallintosääntömääräykset voidaan kuitenkin jakaa eri asiakirjoihin silloin, kun niitä ei kunnan organisaation laajuuden perusteella ole tarkoituksenmukaista koota yhteen. Valtuusto päättää hallintosäännöstä. Uusi hallintosääntö tulee laatia siten, että se on voimassa > Tampereen kaupungin uuden hallintosäännön valmistelussa otetaan huomioon kuntalaista ja toimintamallin uudistuksesta aiheutuvat muutokset sekä muut muutostarpeet. Toimintamallin uudistuksesta aiheutuvat muutokset kohdistuvat erityisesti toimielinten ja virkamiesjohdon tehtäviin. 33

34 Hallintosääntö kuntalaissa - sisältö Hallintosäännön sisällöstä säädetään kuntalain 90 :ssä. Hallintosäännöllä ohjataan keskitetysti: hallinnon ja toiminnan järjestämistä päätöksenteko- ja hallintomenettelyä valtuuston toimintaa. Hallintosäännön sisältö on joustava. Kuntalaki määrittelee ne asiat, joista ainakin on hallintosäännössä määrättävä. Muutoin hallintosäännön sisältö on valtuuston harkinnassa (lainsäädännön puitteissa). Hallintosäännössä määrätään kunnan eri toimijoiden toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa, jota se voi hallintosäännöllä siirtää kunnan muille toimielimille, viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. 34

35 Ks. erillinen liite Kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston, pormestarin ja konsernijohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Kokonaisuuden valmistelussa on käyty läpi nykyiset johtosäännöt ja uuden kuntalain painotukset. Kaupunginhallituksen tehtäviä on luonnosteltu suhteessa uudesta toimintamallista tehtyihin päätöksiin henkilöstöjaosto lakkautetaan kaupunginhallituksen suunnittelukokous muuttuu osaksi kaupunginhallituksen kokouskäytäntöä (suunnittelukokouksen roolia linjattu khsukossa jatkovalmistelua varten) tulevan konsernijaoston tehtäviä ja ratkaisuvaltaa on täsmennetty suhteessa nykyiseen liiketoimintajaostoon Pormestarin ja konsernijohtajan työnjakoa on täsmennetty. Lähtökohtana on ollut pormestarin rooli sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajana että kaupunginjohtajana. HUOM! Materiaali on luonnostelua; muokkauksia tehdään kesän ja syksyn 2016 aikana. 35

36 Lautakuntien, apulaispormestarien ja palvelualueiden johtajien tehtävät ja ratkaisuvalta Ks. erilliset liitteet: yleistehtävät ja ratkaisuvalta; erityistehtävät Kokonaisuuden valmistelussa on käyty läpi nykyiset lautakuntien ja johtokuntien johtosäännöt, kaupunginhallituksen tehtävät, uuden kuntalain painotukset ja muiden suurten kaupunkien vastaavia materiaaleja. HUOM! Materiaali on luonnostelua; muokkauksia tehdään kesän ja syksyn 2016 aikana. 36

37 Tehtävä valtuustoryhmille Valtuustoryhmiltä toivotaan kommentit mennessä strategiajohtajalle 1. Poliittisille toimielimille, pormestarille, apulaispormestarille, konsernijohtajalle ja palvelualueiden johtajille uuteen hallintosääntöön luonnostelluista tehtävistä ja ratkaisuvallasta (toimintamallia koskevan seminaarimateriaalin liitteet 1, 2 ja 3) 2. Mahdolliset kommentit khsukossa tehtyyn jatkovalmistelua suuntaavaan linjauspäätökseen koskien toimielinten jäsenmääriä ja jäsenten valintaperusteita 37

38 Kiitos!

39 Liite 1. Luonnostelua kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston, pormestarin ja konsernijohtajan tehtävistä ja ratkaisuvallasta (konsernijaoston tehtävät erikseen taulukoiden jälkeen) Kaupunginhallituksen tehtävänä on Pormestarin tehtävänä on Konsernijohtajan tehtävänä on 1) vastata hallinnosta ja taloudenhoidosta 2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta 3) vastata kaupungin toiminnan yhteensovittamisesta 4) ohjata kaupunkistrategian laadintaa 5) ohjata kaupunkistrategian toteutusta tukevia kehitysohjelmia 6) ohjata toiminnan ja talouden suunnittelua 7) vastata kaupungin toiminnan omistajaohjauksesta 8) valvoa kaupungin etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa 9) edustaa kaupunkia työnantajana ja vastata kaupungin henkilöstöpolitiikasta 10) määritellä kaupunkistrategiaa tarkentavat henkilöstöpoliittiset linjaukset 11) huolehtia kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä 12) ohjata johtamisen kehittämistä 13) yhteen sovittaa hankintalinjauksia 14) ohjata strategisesti merkittäviä työllisyys- ja elinkeinopolitiikan linjauksia 15) ohjata korkeakoulupolitiikan merkittäviä linjauksia 16) ohjata strategista maankäytön suunnittelua (kehitysohjelmat) 17) ohjata maa- ja asuntopolitiikan linjauksia 18) ohjata ja kehittää digitalisaation hyödyntämistä 19) vastata kuntayhtymien omistajaohjauksesta 20) huolehtia kuntademokratian ja sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edellytyksistä 1) toimia kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja johtaa asioiden käsittelyä kaupunginhallituksen kokouksissa 2) määrätä kaupunginhallituksessa käsiteltävät asiat ja niiden käsittelyjärjestys 3) johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaa 4) määritellä kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelun suuntaviivat 5) vastata kaupungin johtamisjärjestelmän kehittämisestä ja suuntaviivoista 6) johtaa kaupunkistrategian ja sitä toteuttavan talousarvion ja - suunnitelman valmistelua 7) johtaa kaupunkistrategian ja kaupunginhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä 8) vastata kaupunkistrategiaan perustuen kuntayhteistyön ja kaupunkipolitiikan suuntaviivoista 9) edistää kuntademokratiaa ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia 10) käyttää puhevaltaa kaupunginhallituksen puolesta 11) johtaa kaupungin edunvalvontaa, suhdetoimintaa ja edustamista sekä vastaa yhteydenpidosta eri sidosryhmiin (erikseen kv-asiat?) 12) johtaa kaupungin viestintää ja tiedottamista 13) vastata hyvän johtamis- ja hallintotavan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä kaupunginhallituksen hyväksymien ohjeiden mukaisesti 14) seurata kaupungin viranomaisten päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja tarvittaessa päättää otto-oikeuden käyttämisestä 15) toimia välittömien alaistensa esimiehenä 16) käydä apulaispormestareiden, konsernijohtajan ja tarkastusjohtajan kanssa vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut 1) johtaa pormestarin alaisuudessa kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaa 2) vastata konsernihallinnon toiminnan johtamisesta, organisoinnista ja henkilöstöhallinnosta 3) vastata kaupungin toiminnan tuloksellisuudesta 4) vastata henkilöstöpoliittisten linjausten toimeenpanosta 5) vastata omistajaohjauksen toimeenpanosta omistajaohjauksen periaatteisiin ja konserniohjeeseen perustuen 6) vastata asioiden valmistelusta kaupunginhallitukselle ja sen jaostoille sekä täytäntöönpanosta 7) vastata hyvän johtamis- ja hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yhdenmukaisesta toteutumisesta kaupunkiorganisaatiossa 8) seurata konsernihallinnon ja palvelualueiden alaisten viranomaisten päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä tarvittaessa päättää otto-oikeuden käyttämisestä 9) toimia palvelualuejohtajien ja konsernihallinnon konserniohjausyksiköiden johtajien esimiehenä 10) käydä palvelualuejohtajien ja konserniohjausyksiköiden johtajien kanssa vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut 11) esitellä kaupunginhallitukselle muut kuin pormestarin esittelemät asiat sekä konsernijaostolle sen tehtäviin ja ratkaisuvaltaan kuuluvat asiat 1

40 17) esitellä toimikautensa seutu- ja kaupunkistrategian, vuosittaisen talousarvion ja -suunnitelman sekä sisäiseen valvontaan sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat Kaupunginhallitus päättää Pormestari päättää Konsernijohtaja päättää 1) kaupunkistrategiaa toteuttavat kehitysohjelmat ja muut koko kaupunkia/konsernia koskevat merkittävät strategiset asiakirjat 2) konsernihallinnon ja aluepelastuslaitoksen vuosisuunnitelmat 3) kaupungin työnantajana käyttämän työvoimapolitiikan periaatteet 4) kaupungin ja henkilöstön yhteistoimintaa, henkilöstön kehittämistä, työterveyshuoltoa ja tulospalkkausjärjestelmää koskevat periaatteet sekä muut merkittävät henkilöstöpoliittiset linjaukset ja periaatteet 5) viran perustamisesta ja lakkauttamisesta silloin, kun se ei kuuluu muun toimielimen toimivaltaan 6) virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi 7) viran tai virkasuhteen haettavaksi julistamisesta silloin, kun valinnasta päättää valtuusto 8) luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden koulutuksen ja opintomatkojen periaatteet 9) ansiomitalien myöntämisen periaatteet 10) konsernihallinnon konsernijohtajan, palvelualueiden johtajien ja tarkastusjohtajan ottamisesta, erottamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista 11) konsernijohtajan ja tarkastusjohtajan varahenkilöistä 12) hankinnan konsernitason strategiset linjaukset 13) palvelualueiden organisointia koskevat strategiset linjaukset 14) kaupungin palvelumallista 15) yleiskaavatyön käynnistämisestä valtuuston määrittämissä kohteissa 16) vuosittaiset asemakaavoitusohjelmat 1) strategisesti merkittävistä sopimuksista 2) strategisesti merkittävien lausuntojen antamisesta 3) toimivallan käytöstä tarvittaessa häiriötilanteiden aikana ja poikkeusoloissa 4) muiden kuin kaupunginhallituksessa valittavien välittömien alaistensa ottamisesta, erottamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista 5) välittömien alaistensa varahenkilöiden nimeämisestä konsernijohtajaa ja tarkastusjohtajaa lukuun ottamatta 6) kaupungin edustajan nimeämisestä, ellei muualla ole toisin määrätty 7) kaupungin edustustilaisuuksien ja juhlaliputuksen järjestämisestä sekä vieraanvaraisuuden periaatteista 8) luottamushenkilöiden matkat ja koulutukset 9) luottamushenkilötyöryhmien nimeämisestä ja sidosryhmien edustajia sisältävistä työryhmistä tai muiden tarpeelliseksi katsomiensa työryhmien nimeämisestä 10) kaupungin edustustilojen käytöstä 11) päättää tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävien avustusten myöntämisestä vuosisuunnitelman rajoissa 12) tarvittaessa konsernijohtajan esiteltäväksi kuuluvan asian ottamisesta esiteltäväkseen 13) toimivaltaansa kuuluvan asian siirtämisestä viranhaltijan ratkaistavaksi 1) konsernihallinnon ja konsernipalveluyksikön toimintasäännöistä 2) kaupungin hallintoon, taloudenhoitoon ja toimintaan liittyvistä konsernimääräyksistä ja merkittävistä ohjeista 3) konserniohjausyksiköiden johtajien ja palvelualueiden palvelujohtajien ottamisesta ja erottamisesta sekä kelpoisuusvaatimuksista 4) johtavassa asemassa olevista ja heidän palkkauksestaan 5) omistajaohjauksesta kiireellisissä asioissa, jotka tehdään yhtiökokousta pitämättä 6) kaupungin edustajan määräämisestä yhtiöiden, säätiöiden ja yhdistysten yhtiö- ja vuosikokouksiin 7) sijoitus- ja lainanottosuunnitelmien hyväksymisestä 8) viranhaltijatyöryhmistä, jotka käsittelevät kahta tai useampaa konsernihallinnon konserniohjausyksikköä, palvelualuetta tai liikelaitosta 9) talousarviolainojen ottamisesta ja ennenaikaisesta takaisinmaksusta, velkakirjojen ja lainaehtojen hyväksymisestä ja muuttamisesta 10) kaupungin konsernitiliin liitettävistä osallisista, myönnettävistä luottolimiiteistä valtuuston hyväksymissä rajoissa ja konsernitilin sisäisistä koroista 11) lainojen siirrosta ja kaupungin saatavien kiinnitysvakuuksien etuoikeusjärjestyksen muuttamisesta 12) kaupungin varoista myönnettävien avustusten ja lainojen maksattamisesta sekä avustus-, takaus- ja lainaehtojen ja velkakirjojen hyväksymisestä 2

41 17) maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen lunastusluvan hakemisesta (etuosto-oikeus lautakunnalla) 18) hyvään johtamis- ja hallintotapaan, riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät menettelytavat 19) selityksen, vastineen tai lausunnon antamisesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätökseen 20) vahingonkorvauksen myöntämisestä 21) nimetä kaupungin edustajat kuntayhtymien toimielimiin 22) pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistosuunnitelman sekä antaa tarvittavat laskentaohjeet 23) antaa lausuntoja kaupungin kannalta merkittävistä asioista 24) kunnan toiminnan viestinnän ja tiedottamisen periaatteista 25) toimivaltaansa kuuluvan asian siirtämisestä alaisensa viranomaisen ratkaistavaksi. Kaupunginhallitus toimii konsernihallinnosta ja aluepelastuslaitoksesta vastavana toimielimenä. Edellä esitetyt kaupunginhallituksen tehtävät ja päätösvalta ovat voimassa ellei myöhemmin toisin määrätä. 13) pantti- tai pakkohuutokaupalla myytävästä kiinteistöstä tai irtaimesta tarjottavan kauppahinnan enimmäismäärän hyväksymisestä 14) vaihtuvien vastaavien arvopapereiden ostosta ja myynnistä 15) perinnön, valtionperinnön, testamentin tai lahjoituksen vastaanottamisesta kaupungille, jäämistön hoidosta tehdyn tilityksen hyväksymisestä ja pesän varojen sijoittamisesta kaupunginhallituksen vahvistamien yleisten ohjeiden mukaisesti 16) verovapautuksen myöntämisestä 17) kaupungin vakuuttamisen yleisistä perusteista 18) konsernihallinnon saamisten kirjanpidosta poistamisesta ja perinnästä luopumisesta 19) yhteishankittavista tuoteryhmistä ja tuotteista sekä niihin liittyvistä toimintatavoista, sopimuksista ja sitoumuksista 20) konsernihallinnon irtaimen omaisuuden, tuotteiden ja palvelusten hankinnasta, luovuttamisesta ja vuokrauksesta, ellei muualla ole toisin määrätty tai päätetty 21) konsernihallinnon tuotteiden hinnoista lukuun ottamatta konsernipalvelujen toimintayksiköitä 22) vahingonkorvauksesta asetettujen rajojen puitteissa 23) sopimusten hyväksymisestä, ellei muualla toisin määrätä 24) muiden kuin kaupunginhallituksen tai pormestarin toimivaltaan kuuluvien lausuntojen antamisesta, esitysten tekemisestä ja muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä 25) helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä yksittäistapauksissa kaupungille tulevan maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta 26) vapautuksen myöntämisestä alaistensa osalta kokonaan tai osittain velvollisuudesta korvata 3

42 virka- tai työtehtävissä aiheutettu vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut vahinkoa tahallaan tai törkeällä tuottamuksella 27) toimivaltaansa kuuluvan asian siirtämisestä viranhaltijan ratkaistavaksi. Konsernijaoston tehtävät ja ratkaisuvalta Kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, konsernijaosto, pormestari ja konsernijohtaja. Konsernijohto vastaa omistajaohjauksen toteuttamisesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernijaoston tehtävänä on 1) vastata konsernirakenteen strategisesta kehittämisestä, omistajaohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuden seurannasta liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja säätiöiden osalta 2) ohjata ja valvoa omistajana liikelaitoksia, tytäryhtiöitä ja säätiöitä siten että nämä toimivat kaupunkikonsernin kokonaisedun mukaisesti 3) valmistella liikelaitosten, tytäryhtiöiden ja säätiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet 4) arvioida kaupunginvaltuuston liikelaitoksille, tytäryhtiöille ja säätiöille asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista 5) valmistella osaltaan esitykset konsernin omistajaohjauksen periaatteista, konserniohjeesta sekä hyvästä hallintoja johtamistavasta 6) seurata ja arvioida tytäryhtiöiden hallitustyöskentelyn sekä liikelaitosten johtokuntien edellyttämää asiantuntemusta, toimialatuntemusta, kokemusta sekä riippumattomuutta 7) huolehtia tytäryhtiöiden ja säätiöiden toiminnan osalta tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta. Konsernijaosto päättää 1) kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupunkistrategiaan ja omistajaohjauksen periaatteisiin pohjautuvat tytäryhteisöjen ja osakkuusyhtiöiden omistajastrategiat 2) kaupungin edustajien nimeämisestä kaupunkikonsernin yhteisöjen ja säätiöiden hallituksiin, tilintarkastajaksi ja muihin elimiin 3) kaupungin ehdokkaiden nimeämisestä kaupunkikonserniin kuulumattomien yhteisöjen ja säätiöiden toimielimiin ja tilintarkastukseen 4) vuotuisen raportin hyväksymisestä kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnasta 5) ohjeiden antamisesta kaupunkia eri yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimissä edustavalle henkilölle 6) esitysten valmistelusta yhtiöiden perustamisesta ja lakkauttamisesta 7) yhtiöjärjestysten ja osakassopimusten sekä niiden muutoksien hyväksymisestä 8) konserniohjeen mukaisen kaupungin kannan antamisesta tytäryhtiöiden merkittävien asioiden osalta lukuun ottamatta Tampereen Sähkölaitos -konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden myyntiä 9) pysyvien vastaavien osakkeiden ostosta valtuuston talousarviossa päättämissä rajoissa 10) osakkuusyhtiöiden osakkeiden myynnistä. 4

43 Liite 2. Luonnostelua lautakuntien, apulaispormestarien ja palvelualueiden johtajien tehtävistä ja ratkaisuvallasta (lautakuntien yleiset tehtävät) Lautakunnan tehtävänä on 1) vastata palvelujen järjestämisestä, tuottamisesta ja kehittämisestä kaupunkistrategian linjausten mukaisesti 2) vastata kaupunginvaltuuston ja - hallituksen asettamien tavoitteiden toteuttamisesta ja seurannasta 3) edistää toiminnan tuloksellisuutta 4) ohjata toiminnan ja talouden suunnittelua 5) seurata toiminnan ja talouden tavoitteiden ja sopimusten toteutumista 6) vastata viranomaistoiminnasta 7) valmistella tehtäväaluettaan koskevat valtuuston tai kaupunginhallituksen päätettäväksi tulevat asiat 8) vastata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta Edellä esitetyt lautakunnan tehtävät ovat voimassa ellei myöhemmin toisin määrätä. Apulaispormestarin tehtävänä on palvelualueensa osalta 1) toimia lautakunnan puheenjohtajana ja vastata puheenjohtajan roolissa lautakunnan tehtävistä 2) johtaa asioiden käsittelyä lautakunnan kokouksissa sekä määrätä käsiteltävät asiat ja niiden käsittelyjärjestys 3) määritellä lautakunnalle esiteltävien asioiden valmistelun suuntaviivat palvelualueen johtajalle (khsuko 30.5.: keskustelua apulaispormestarin roolista strategisten suuntaviivojen määrittäjänä palvelualueen johtamisessa) 4) seurata lautakunnan alaisten viranomaisten päätösten tarkoituksenmukaisuutta sekä tarvittaessa päättää ottooikeuden käyttämisestä 5) johtaa keskeisiä palvelusopimusneuvotteluita ja sopimusten seurantaa 6) edistää kuntademokratiaa ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja toiminnan asiakaslähtöisyyttä sekä seurata niiden toteutumista 7) johtaa lautakunnan tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä 8) vastata poliittisesta edunvalvonnasta, edustamisesta ja yhteydenpidosta eri sidosryhmiin 9) johtaa viestintää Palvelualueiden johtajien tehtävänä on palvelualueensa osalta 1) johtaa toimintaa ja toiminnan organisointia ja kehittämistä 2) vastata valmistelusta ja täytäntöönpanosta ja toimia lautakuntien esittelijänä 3) johtaa palvelualueen toiminnan ja talouden suunnittelua sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta 4) huolehtia palvelutoiminnan tavoitteiden asettamisesta, valvoa tavoitteiden toteutumista ja vastata raportoinnista 5) toimia palvelujohtajien esimiehenä 6) vastata sopimusneuvotteluista ja ja valvoa sopimusten toteutumista 7) osallistua palvelualueeseen liittyvien kaupungin liikelaitosten ja tytäryhteisöjen toiminnan tavoitteiden asettamiseen 8) vastata hyvän johtamis- ja hallintotavan toteutumisesta sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä 9) vastata edunvalvonnasta, edustamisesta ja yhteydenpidosta sidosryhmiin

44 Lautakuntien, apulaispormestarien ja palvelualueiden johtajien ratkaisuvalta Lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta 1) vuosisuunnitelmaehdotuksen, vuosisuunnitelman ja muiden toimintaa ohjaavien strategisten asiakirjojen hyväksymisestä 2) palvelujen hankkimista koskevat linjaukset palvelujen hankintaa koskevien periaatteiden mukaisesti 3) kuntayhteistyötä koskevien sopimusten hyväksymisestä 4) avustusten ja tukien myöntämisestä kaupunginhallituksen määräämien periaatteiden mukaisesti 5) palveluista ja tuotteista perittävistä maksuista 6) päättää palvelualueen palveluverkosta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti (palvelumalli - kh?) 7) hyväksyä tilahankkeiden tarveselvitykset 8) saamisten kirjanpidosta poistamisesta ja perinnästä luopumisesta 9) hyväksyä hyvän johtamis- ja hallintotavan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asiakirja 10) vahingonkorvauksen myöntämisestä asetetuissa rajoissa 11) otto-oikeuden käyttämisestä 12) tässä hallintosäännössä mainitun toimivaltaansa kuuluvan asian siirtämisestä ratkaistavaksi viranomaiselle, joka tämän päätöksenteon osalta toimii lautakunnan alaisena. Apulaispormestari päättää 1) lausunnon antamisesta muissa kuin muutoksenhakuun liittyvissä asioissa 2) toimivaltaansa kuuluvan asian siirtämisestä viranhaltijan ratkaistavaksi 3) tarvittaessa asian ottamisesta esiteltäväkseen Palvelualueen johtaja päättää 1) palvelualueensa toimintasäännöstä 2) muutoksenhakuoikeuden käyttämisestä ja muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä 3) korvaus- ja muiden hakemusten vireillepanosta 4) palvelujen ja tavaroiden hankinnasta sekä muiden kuin lautakunnan toimivaltaan kuuluvien sopimusten hyväksymisestä lautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti 5) toimivaltaansa kuuluvan asian siirtämisestä viranhaltijan ratkaistavaksi. 6) henkilöstön ottamisesta ja erottamisesta sekä kelpoisuusvaatimuksista palvelualueen johtajan esikuntaan kuuluvien henkilöiden osalta 7) palvelualueen johtajan esikuntaan kuuluvien ja palvelujohtajien henkilöstöhallinnosta 8) palvelujohtajien varahenkilöiden nimeäminen lukuun ottamatta omia varahenkilöitään 9) käydä esikuntansa ja palvelujohtajien kanssa vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut 10) palvelualueen johdon osalta irtaimen omaisuuden, tuotteiden ja enintään euron suuruisten palvelujen hankinta, luovuttaminen ja vuokraus vuosisuunnitelman rajoissa 11) alle euron suuruisen vahingonkorvauksen maksamisesta 12) vapautuksen tai osittaisen vapautuksen myöntäminen korvata työssä tai virassa aiheutetun vahingon korvaamisesta ellei asianomainen ole aiheuttanut

45 vahinkoa tahallaan tai törkeällä tuottamuksella 13) helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä yksittäistapauksessa maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta 14) saamisten kirjanpidosta poistamisesta ja perinnästä luopumisesta (vrt ltk tehtävät) 15) huomautuksen ja varoituksen antamisesta.

46 Liite 3. Luonnostelua lautakuntien erityistehtävistä ja ratkaisuvallasta Sosiaali- ja terveyslautakunnan erityistehtävät ja ratkaisuvalta Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sisältäen kuntouttavan työtoiminnan sosiaalisen kuntoutuksen osalta tulkitsemispalvelut talous- ja velkaneuvonta Lautakunnalle kuuluu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja erilaisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyä koskevat palvelut. (vrt sivistys- ja kulttuurilautakunta) Lisäksi lautakunta toimii sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavalle toimielimelle säädetyissä tehtävissä monijäsenisenä toimielimenä ja käyttää tälle elimelle lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa. Lautakunta määrää lautakunnan alaisen sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan. Lautakunta määrää terveydenhuollon toimintayksikön vastaavan lääkärin. Lautakunnalla on jaosto, jonka tehtävänä on lautakunnan puolesta päättää lautakunnan käsiteltäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja sosiaalihuoltolain nojalla oikaisupyynnöllä saatetut asiat. Jaosto toimii tartuntatautien torjunnasta vastaavana kunnan toimielimenä. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan erityistehtävät ja ratkaisuvalta Sivistys- ja kulttuurilautakunnan tehtävänä on järjestää: varhaiskasvatus ja esiopetus perusopetus kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sisältäen taiteen perusopetuksen vapaan sivistystyön palvelut sisältäen yhteistoiminta-alueen kansalaisopistotoiminnan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (vrt. sotela) Lautakunta päättää valtuuston hyväksymin ehdoin lainan myöntämisestä kuvataiteilijoille ja Tampere Filharmonian muusikoille. Lautakunta vastaa kaupungin kulttuuri- ja liikuntapolitiikan suuntaviivojen määrittelystä ja ohjauksesta. Lautakunta vastaa koulutuspolitiikan suuntaviivojen määrittelystä ja ohjauksesta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta. Lautakunta päättää 1) oppilaan määräaikaisesta erottamisesta 2) oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisopetukseen niissä tapauksissa, joissa huoltaja vastustaa tätä 3) kasvatuksen ja opetuksen kuntatasoisten suunnitelmien sekä taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien hyväksymisestä

47 Elinvoima- ja osaamislautakunnan erityistehtävät ja ratkaisuvalta Elinvoima- ja osaamislautakunnan tehtävänä on järjestää osaamisen ja elinkeinojen edistämisen palvelut. Näitä palveluja ovat toisen asteen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus sekä osaamisen, elinkeinojen ja työllisyyden edistäminen. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on järjestää kuntouttava työtoiminta lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuuluvia tehtäviä. Lautakunta vastaa kaupungin koulutuspolitiikan suuntaviivojen määrittelystä sekä koulutuspoliittisesta ohjauksesta lukuun ottamatta perusopetusta. Lautakunta hyväksyy kuntatasoisen opetussuunnitelman. Lautakunta vastaa maaseutuhallinnon paikallisista viranomaistehtävistä. Elinvoima- ja osaamislautakunnan erityistehtävät ja ratkaisuvalta yhteistoiminta-alueen yhteislautakuntana on 1) järjestää ammatillista peruskoulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja sekä oppisopimuskoulutusta ja edistää osaamista, elinkeinoja ja työllisyyttä 2) vastata kaupungin ja koko yhteistoiminta-alueen koulutuspolitiikan suuntaviivojen määrittelystä sekä koulutuspoliittisesta ohjauksesta ammatillisen koulutuksen osalta 3) päättää ammatillisen koulutuksen palveluverkosta koko yhteistoimintaalueella 4) hyväksyä ammatillista koulutusta koskeva koulutuksen järjestäjäkohtainen opetussuunnitelma 5) nimetä ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnat. Lautakunta päättää 1) oppilaan määräaikaisesta erottamisesta lukuun ottamatta ammatillista koulutusta 2) opiskelijan pidättämisestä opiskelusta rikostutkinnan ajaksi lukuun ottamatta ammatillista koulutusta 3) asettaa ammatillisen koulutuksen monijäseninen toimielin, joka päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä 4) hyväksyä koulutuksen kuntatasoiset suunnitelmat Asunto- ja kiinteistölautakunnan erityistehtävät ja ratkaisuvalta Asunto- ja kiinteistölautakunnan tehtävänä on vastata kaupungin maaomaisuuden kehittämisestä maapoliittisten linjausten valmistelu ja seuranta sekä maanomistajan tavoitteiden asettaminen maapolitiikan toimeenpano valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti kaupungin maa- ja vesialueiden edunvalvonta kehitysohjelmien valmistelu ja seuranta (kh ohjaa, rooli ltk:ssa pohdittava) asuntopolitiikan linjausten valmistelu ja seuranta kaupunkistrategian pohjalta asuntoasioihin liittyvä edunvalvonta

48 asuntotuotannon kehittäminen mukaan lukien sosiaalinen vuokra-asuminen ja erityisryhmien asuminen asuinalueiden negatiivisen eriytymiskehityksen ennaltaehkäisyyn liittyvä valmistelu ja seuranta Asunto- ja kiinteistölautakunta päättää muiden kuin valtuuston toimivaltaankuuluvien maankäyttösopimusten hyväksymisestä maa- ja vesialueiden hankkimisesta, myymisestä, vuokraamisesta tai muusta luovuttamisesta ( euroa?) etuosto-oikeuden käyttämisestä kaupungin omistamien rakennusten, asuntojen sekä niihin liittyvien tilojen ja alueiden sekä luonnonvarojen myymisestä, vuokraamisesta tai muusta luovuttamisesta asemakaavoitetulla alueella olevan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta ja rasitteiden perustamisesta, muuttamisesta tai poistamisesta Asunto- ja kiinteistölautakunta huolehtii asuntolainsäädännön ja siihen liittyvien säännösten mukaisista viranomaistehtävistä ja käyttää näissä asioissa viranomaiselle kuuluvaa ratkaisuvaltaa. Yhdyskuntalautakunnan erityistehtävät ja ratkaisuvalta Yhdyskuntalautakunnan tehtävänä on järjestää kaupunkirakenteen kehittämistä kokonaisuutena, kaupunkisuunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevat palvelut sekä viranomaispalvelut. Lautakunnan tehtävänä on vastata kestävän kaupunkikehityksen ja ympäristöpolitiikan linjausten ja sitoumusten koordinaatiosta, toimeenpanosta, hankkeistamisesta ja seurannasta. Lautakunnalle kuuluu liikenteen hallinta lukuun ottamatta ympäristö- ja rakennusjaostolle sekä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle kuuluvia tehtäviä, tulvariskien hallinta sekä yleisen vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueesta määrääminen. Lautakunta toimii lainsäädännön mukaisena viranomaisena edellä mainituissa asioissa. Lautakunta hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat. Asemakaava on vaikutukseltaan merkittävä aina, jos se on alueen ensimmäinen asemakaava, asemakaavassa annettu suojelumääräys kumotaan tai muutetaan taikka muutoin poiketaan kaavaan sisältyvästä rakennetun ympäristön suojeluperiaatteesta. Muulloin kaavan merkittävyys on harkittava tapauskohtaisesti. Lautakunta valmistelee asemakaavaohjelman kaupunginhallitukselle. Lautakunnassa on ympäristöterveydenhuollon jaosto Jaosto toimii terveydensuojelulaissa tarkoitettuna terveydensuojeluviranomaisena, jolle kuuluu lääkelain mukainen nikotiinivalmisteiden lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvä ratkaisuvalta ja tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa säädetty ratkaisuvalta. Jaostolle kuuluu ympäristöterveydenhuolto sisältäen elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon. Lautakunta toimii terveydensuojelulaissa tarkoitettuna terveydensuojeluviranomaisena, jolle kuuluu lääkelain mukainen nikotiinivalmisteiden lupa- ja