Ahto aalloilla ajavi. Raahelainen priki Ahto Eero Sovelius-Sovio. Lyhennelmä Anna Kippola. Laivanrakennuksen vaiheita Raahessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ahto aalloilla ajavi. Raahelainen priki Ahto 1867 1897. Eero Sovelius-Sovio. Lyhennelmä Anna Kippola. Laivanrakennuksen vaiheita Raahessa"

Transkriptio

1 Eero Sovelius-Sovio Lyhennelmä Anna Kippola Ahto aalloilla ajavi Raahelainen priki Ahto Laivanrakennuksen vaiheita Raahessa Salon pitäjän rannikkoseutujen talonpojat olivat aloittaneet laivanrakennustoiminnan ja talonpoikaispurjehduksen jo varhain, ja niinpä laivanrakennusta harjoitettiin Raahessa kaupungin perustamisesta lähtien. Salon sataman edelleen madaltuessa ja uuden kaupungin alkaessa kasvaa lähiseutujen laivanrakennus alkoi keskittyä uuteen keskukseen. Vuonna 1661 kaupungin perustaja kreivi Pehr Brahe, joka omisti useita aluksia, tilasi raahelaisilta kuutin, mutta peruutti kuitenkin tilauksensa saman vuoden syksyllä. Ennen isoavihaa 1 Raahesta myytiin Ruotsiin parisenkymmentä alusta ja kaupungin oma aluskanta oli yksitoista laivaa. Isonvihan jälkeen laivanrakennus, kuten muukin elämä, toipui lähes täydellisen hävityksen jälkeen hitaasti. Vuoteen 1763 mennessä Tukholmaan myytiin vain 12 alusta, ja seuraavan kahden vuosikymmenen aikana kymmenen alusta. Samana ajanjakson aikana Raahen kauppiaiden omaan käyttöön valmistui kuitenkin 50 alusta luvulla raahelaislaivat purjehtivat pääasiassa Tukholmaan ja muihin Itämeren satamiin. Todennäköisesti ensimmäinen varsinainen ulkomaanpurjehdus oli Hoppet -nimisen aluksen purjehdus Välimerelle. Raahelaisten kauppiaitten ja laivanvarustajien tilanne helpottui vuosisadan loppupuoliskolla, kun kruunu purki Pohjanlahden kauppapakon ja myönsi tapulikaupunkioikeudet ensin Oululle ja Kokkolalle vuonna 1765 ja viimein myös Raahelle vuonna Vuosisadan vaihteen tienoilla Pohjanmerta purjehti yhdeksän raahelaisalusta. Hyvässä myötätuulessa ollut Raahen meriliikenne kohtasi uusia vastaiskuja ensin Suomen sodan 2 ja sitten suurituhoisen tulipalon 3 koeteltua kaupunkia. Laivaliikenne alkoi elpyä vasta 1820-luvulla, mutta siitä eteenpäin nousu oli tasaista lukuun ottamatta Krimin sodan 4 aiheuttamaa vuoden takapakkia, jolloin kaupungin laivaluku romahti väliaikaisesti viiteen alukseen. Tällä kertaa elpyminen oli kuitenkin nopeaa ja Purjelaivaliikenteen huippuvuonna 1869 Raahessa oli 58 laivaa, joiden yhteinen kantavuus oli lästiä, joka oli kuudesosa koko maan kauppalaivaston lästimäärästä ja

2 näin ollen Raahe oli tuohon aikaan maan merkittävin merenkulkukaupunki luvun alkupuolen ajan Itämeren satamat olivat edelleen raahelaiskauppiaiden tärkeimpiä kauppakumppaneita. Purjehdukset Pietariin lisääntyivät, ja muut tärkeimmät purjehduskohteet olivat Tukholma, Tallinna, Riika ja Malmö. Pohjanmeren satamista raahelaislaivat purjehtivat useimmin Göteborgiin, Amsterdamiin ja Englannin itärannikon satamakaupunkeihin, mutta myös Englannin länsirannikolle ja Irlantiin. Ulkomaiden satamista tehtiin rahtimatkoja Välimerelle ja saattoi viipyä useita vuosia, ennen kuin alukset palasivat kotisatamaan. Raahen ensimmäinen laivavarvi eli laivanrakennuspaikka on todennäköisesti sijainnut Pitkässäkarissa, mutta viimeistään 1690-luvulta saakka varvit sijaitsivat Rikhardin rannassa, Saaristokadun ja Cortenkadun välisellä ranta-alueella luvun lopulla Raahessa oli kolme laivaveistämöä, Langin- Franzénin, Fellmanin ja Soveliuksen. Maankohoamisen vuoksi alue tuli vähitellen soveltumattomaksi laivanrakennukseen ja 1800-luvun alkuvuosikymmeninä veistämöt siirrettiin yksi kerrallaan Tervahovin lounaispuolelle Lapaluodon tien varteen alueelle, jonka nykyinen nimi, Varvi, juontaa juurensa juuri noista laivaveistämöistä. Alueelle nousi viisi veistämöä; Soveliuksen, Fellman- Lundbergin, Rein & Co:n, Langin-Franzénin ja Durchmanin. Laivoihin tarvittava sahatavara tuotiin pääasiassa raahelaisten omistamilta sahoilta, mutta osa jouduttiin sahaamaan veistämöillä vanhoilla menetelmillä pukkien päällä. Laivanrakennus kulutti rannikon metsävaroja ja jo 1830-luvulla mastopuita jouduttiin tuottamaan kaukaa sisämaasta, jopa Savosta saakka. Laivojen tiivistämiseen tarvittu piki valmistettiin paikallisessa pikiruukissa keittämällä kokoon huonolaatuista tervaa. Köysiin tarvittava hamppu ostettiin pääasiassa Kalajoen markkinoille tulleilta venäläisiltä kauppiailta ja hamppu punotettiin köysiksi paikallisilla (tosin alun perin tullista tulleilla) reipslaakareilla eli köydenpunojilla. Aluksi köydet punottiin todennäköisesti Rantakadun pohjoispäässä. Pattijokinen Westberg perusti köydenpunomon Reiponkadun eteläpäähän ja tuolla kadulla, jonka nimi edelleen muistuttaa köydenpunoja ammatista, punottiin köysiä 300 m matkalla alkaen Härkätorilta pohjoiseen. Purjekangas tuotiin pääasiassa ulkomailta, Itämeren satamakaupunkien kutomoista, mutta lyhyen aikaa sitä saatiin kaupungin omasta, Baltzar Freitagin, Matts Soveliuksen ja Johan Friemanin omistamasta purjekangaskutomosta eli Buldaanitehtaasta. Kun päätös laivan rakennuttamisesta oli syntynyt, kokoontuivat rakennuttajat vastaava varustajan eli korrespondetredarin, veistämön omistajan ja yleensä suurimman osakkaan johdolla sopimaan osuuksien määrästä ja muista yksityiskohdista. Korrespondentredarin tehtäviksi jäivät laivan piirustusten hankkiminen, kustannusarvion laatiminen, rakennusaineiden hankkiminen, rakennusmestarin palkkaaminen ja sopimuksen eli piilukirjeen tekeminen kirvesmiesryhmän kanssa. Piilukirjeessä sovittiin kaikista rakennuttamisen yksityiskohdista ja siinä lueteltiin tarkasti kaikki rakennuttajan ja rakentajien velvollisuudet ja oikeudet. Sopimuksen allekirjoittivat kaikki kirvesmiesryhmän (20 26 ammattimiestä) jäsenet. Joskus, kun rakenteilla oli yhtäaikaisesti useita aluksia, kirvesmiehiä palkattiin lähiympäristöpitäjistä ja myös Pohjanmaan rannikon ruotsinkielisiltä alueilta.

3 AHDON rakentaminen Priki Ahdon rakennussopimus 1867 Fredrik Soveliuksen kauppahuoneen ja allekirjoittaneiden kirvesmiesten välillä on solmittu seuraava sopimus. 1. Sitoudumme yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta herra Fredrik Soveliuksen lukuun tämän kaupungin laivaveistämöllä mainitun herran puutavarasta ja materiaalista veistämään, rakentamaan ja hyvin tilkittynä toimittamaan parkki- tai prikirakennelman pituudeltaan 140 jalkaa 5, leveydeltään 34 jalkaa 3 tuumaa 6 ja korkeudeltaan 21 jalkaa 6 tuumaa 7 kaaresta kansilankkujen suorakulmaan 0- kaaren kohdalla, mukaan kuuluvalla pyöröpuulla, johon mastot tullaan valmistamaan sekä paitsi takilaan kuuluvia pyöröpuita, varalle yksi ali- ja märssyraakapuu, yksi märssy- ja kaksi prammitankoa, kuin myös kajuutta 8 ja skanssi 9 kannelle mukaan kuuluvine kattolistoineen, huoneessa kaksi poikittaislaipiota, tukipuut, portaat, veneensijat sekä yleensä kaikki laivakontrahdeissa tällä seudulla tavalliset työt huolellisesti laivanrakennusmestarin sekä patruunan ohjeiden mukaan suorittaa, että me laivan vuoraamme, tervaamme ja sekä kansi että laidat tavanmukaisesti pikeämisen jälkeen puhtaaksi kaavimme ja höyläämme. a) Nostamme sahaukseen sopivan puutavaran pukeille b) höyläämme vuoraus- ja laudoituslankut ja samalla, tavan mukaan ja ilman eri kehoitusta, viimeistelyhöyläämme kaikki työt. c) Voitelemme tukit ja muut työt vihtrillillä 10. d) Sitoudumme hyvin huolehtimaan veistämön irtaimistosta ja materiaaleista. Tilkitsemisen sitoudumme suorittamaan huolellisesti sekä noudattamaan kaikessa tarkasti mestarin ohjeita. Sitoudumme vastaanottamaan ja heti aloittamaan kyseisen työn ja sen suorittamaan kahdenkymmenen neljän miehen voimalla ja samanlukuisena jatkamaan työtä kunnes alus on täysin valmis. Edellä olevan sopimuksen mukaan sitoudun suorittamaan miehistölle kahdentoistatuhannen (12 000) Suomen markan suuruisen summan, joka vähitellen työn edistyessä maksetaan mieskuukausieränä siten että jokaiselta työpäivältä maksetaan yksi markka neljäkymmentä penniä (1,40). Mikään painostus ja etukäteismaksu ei ole mahdollinen. Lastujen ottamista telakalta omaan käyttöön ei miehistöltä tule evätä, vaan saavat he sen tehdä omaan laskuunsa, kuitenkin menettävät he oikeuden tähän, jos väärinkäytöksiä esiintyy m 67 cm 6 10 m 44 cm 7 6 m 55 cm 8 päällystön (kapteeni, perämies, konstaapeli) asuintilat 9 miehistön asuintilat 10 metallisuola, rautasulfaatti

4 Taitamattoman, huolimattoman ja sopimattoman miehen katson ilman muuta voivani erottaa ja korvaan sellaisessa tapauksessa päiväpalkan niiltä päiviltä, jotka hän on ollut työssä. Juopumuksen ja luvattoman poissaolon vuoksi joutuu tällainen mies maksamaan 2 markan päiväsakon. Yhtäjaksoisesti työssä olleille miehille saa ilman maksua luovuttaa 2 naulaa 11 terästä per mies. Raahe 17 syyskuuta 1866 Fredrik Sovelius Henrik Junnila, Samuel Hännelin, Pehr Skinnari, Johan Riihijärvi, Johan Friis, Andreas Hietala, Matts Rönnqvist, Matts Poukkula, Johan Skinnari, Johan Krute, Karl Isopere, Thomas Moell, Matts Haapaniemi, Matts Swendelin, Jakod Finell, Andreas Poltto, Johan Orava, Anders Kronquist, Hendric Peltomaa, Hans Svendelin, Jakob Lantela, H. Peltomaa, Johan Öfvermark, Gustaf Marjelund AHTO-prikin tarvikkeet Puutavara: kpl parruja, 9 x jalkaa kpl kaarevia puita 225 kpl polvia Metallitarvikkeet: kg kankirautaa kg pulttirautaa kg nelikanttirautaa kg lattarautaa 825 kg rautaa ruorilaitteistoon Naulat: kg erikokoisia tamminauloja 680 kg verhousnauloja pohjan kuparointia tai sinkitystä varten kpl muita nauloja, koko Köydet: 15 km 603 m vahvuisia köysiä Purjekangas: m2 Narva segelduk Triivi kg valmista tilkettä kg triivin raaka-ainetta, eli vanhaa köyttä 11 noin 1 kg 12 n. 23 cm x 5,18 9,14 m 13 2,54 15,24 cm 14 2,54 17,78 cm

5 Rakennussopimusta juhlittiin keittämällä hernekeittoa, josta pääsivät osallisiksi ulkopuolisetkin. Rakentaminen aloitettiin syksyllä ja se jatkui kevääseen, vain pimein vuodenaika pidettiin taukoa. Laivan vesillelasku tapahtui juhannuksen tienoilla ja se oli merkittävä tapahtuma koko kaupungissa. Omistava luokka oli pukeutunut parhaimpiinsa ja vähäväkisiä tuli lähimaaseudultakin lykkäjäisiä todistamaan. Laivan kannelle otettiin varustajaperheiden jäseniä ja rakentajia. Rakennusalustalle ja kelkkojen pohjiin oli sivelty liukasteeksi suuret määrät suopaa. Samuli Paulaharju kuvaa toimitusta Vanha Raahe kirjassaan seuraavasti: Kelkkain eteen ja laivanvannasta vastaan asetetut pönkät nykäistiin köysillä pois, ja kirveellä iskettiin peräköydet poikki. Mutta iso olio makasi vain liikkumatta pevullaan. Silloin viisi, kuusi miestä juoksi laivan taakse ja suurella juntalla tärskäytti perään, niin että koko rakennus vavahti. Alkoi kuulua kova ratina ja ryske, kun valtava rumilas heräsi levostaan ja tunnusteli tilaansa. Sitten se huomasi edessään sinisen meren ja lähti sinne käsin hiljalleen liikkumaan valmista soovalla silattua käytävää pitkin. Juhlaväki hurrasi ja laivan nimi paljastettiin. Laivan kapteeni ja kirvesmiehet soutivat suurella veneellä tarkastamaan, tuleeko laivan ruumaan vettä. Jos vuotoa ilmeni, joutuivat rakentajat köölhaalaamaan eli kallistamaan aluksen niin, että köli tuli näkyviin ja paikkaamaan vuotokohdat. Jos korjattavaa ei ollut, kiinnittivät kirvesmiehet peräsimen ja ruorin paikoilleen ja luovuttivat heidän puolestaan valmiin aluksen rakennuttajalle. Velvollisuudet oli hoidettu ja päivä jatkui työpirtissä keitettyä hernekeittoa syöden ja rakennuttajan tarjoamia virvokkeita nauttien. Vesillelaskun jälkeisenä päivänä tulivat varustaja, kapteeni, perämies ja merimiehet takiloimaan 15 laivan. Prikin valtavat mastot nostettiin pystyyn kolmessa osassa saksien avulla ja kiinnitettiin paikoilleen. AHTO:n isoa eli mesaanimastoa pystytettäessa sakset pettivät ja yksi työntekijöistä jäi kaatuvan maston alle kohtalokkain seurauksin. Jokaiseen mastoon tuli kolme raakapuuta, joihin purjeet kiinnitettiin yläreunastaan. AHDON molemmissa mastoissa oli viisi raakapurjetta ja mesaanimastossa lisäksi nk. prikipurje. Täydellinen takilointi maksoi lähes yhtä paljon kuin laivan rungon rakentaminen. Viimeistelytöihin kuului vielä mastojen, raakojen ja kajuuttojen maalaaminen. Purjelaivan miehistö ja miehistön tehtävät Merimiesten työsopimuksen solmimisesta käytettiin useita nimityksiä, esimerkiksi pesti 16, hyyry 17 ja herneen otto 18. Merimiesten toimintaa sääteli 1700-luvun puolivälistä Merimieshuonelaitos, joka sai uuden ohjesäännön vuonna Jokaisen merimiehen tuli kuulua merimieshuoneeseen ja maksaa liittymismaksun lisäksi jokaisen pestauksen yhteydessä pestausmaksu. Myös laivanvarustajat kuuluivat merimieshuoneeseen ja maksoivat sille erilaisia maksuja. Kertyneillä varoilla avustettiin 15 laittamaan paikoilleen mastot ja köysistön 16 merimiehen solmima työsopimus laivaan, johon kuuluu pestin eli pestirahan maksaminen 17 merimiehen solmima työsopimus laivaan 18 nimitys johtuu hernekeitosta, joka oli tavallisin laivaruoka

6 vanhoja merimiehiä sekä merimiesten leskiä ja orpoja. Pestaustilaisuudesta ilmoitettiin nostamalla lippu merimieshuoneen salkoon, mutta sana tilaisuuden järjestämisestä ja ajankohdasta oli ehtinyt leviämään suusta suuhun jo aiemmin. Vuodesta 1846 pestaustilaisuudet pidettiin uudella Pakkahuoneella, nykyisessä Pakkahuoneen museossa. Paikalla olivat merimieshuoneen puheenjohtaja, notaari, laivan kapteeni, mahdollisesti laivanvarustajia ja joukko merimiehiksi haluavia. Ensiksi palkattiin päällystön jäsenet, perämies ja konstaapeli. Sitten puosu ja timperi, matruusit, puolimatruusit, jungmannit, kokki ja kajuuttapoika (jota ei aina palkattu). Valituksi tulleille miehille maksettiin pestiraha ja perheelliset miehet antoivat varustajalle strekseelin, valtakirjan, jolla vaimo sai kuukausittain nostaa varustajalta puolet miehensä palkasta. Lopuksi pestatut lähtivät kapakkaan tutustumaan toisiinsa ja nauttimaan virvokkeita, koska herne alkoi janottaa. Ensikertalaiset kävivät seuraavana päivänä raatihuoneella vannomassa merimiesvala, jossa luvattiin olla kuuliainen laivan päällikölle, pysyä karkaamatta kesken pestin, ja toimia aina laivan ja lastin parhaaksi. Pestirahalla merimiehen oli tarkoitus hankkia tarvitsemansa varusteet matkalle. Kuukausipalkka oli riippuvainen varustamosta, laivan koosta ja merimiehen asemasta laivalla. Suomalaisten laivojen palkkataso oli yleensä alhainen ja raahelaislaivurit pyrkivät pestatessaan selvitä mahdollisimman pienellä miehistöllä. Laivan päällikkö oli kapteeni, jolla oli laajat valtuudet ja joka oli varustajan edustaja laivalla. Kapteeni möi lastin määräsatamassa ja hankki laivaan uuden lastin ja hän sai kiinteän palkkasummansa lisäksi yleensä 5 % rahdin bruttosummasta. Kapteeni hoiti laivan kirjanpidon ja piti lokikirjaa sekä ohjasi ja navigoi laivaa aina myrskytilanteissa. Ensimmäinen perämies oli kapteenin lähin mies ja oikea käsi. Perämies toimi laivan keulapuolen työnjohtajana ja valvoi satamassa laivan lastaamista ja purkamista. Laivan lastaaminen oli tarkkaa puuhaa ja päällystön tuli tuntea erilaisten rahtitavaroiden käyttäytyminen. Huonon sijoittelun vuoksi lasti saattoi siirtyä ja heikentää aluksen merikelpoisuutta. Tietyt rahtitavarat, kuten hiilet ja puuvilla täytyi lastata tietyllä tavalla itsesyttymisvaaran vuoksi. Viljan oli liikkumistaipumuksensa vuoksi vaarallisimpia ja suolaa lastatessa ruumat piti puhdistaa huolellisesti ja kaikki rautaosat oli peitettävä. Painava suola lastattiin aluksen merikelpoisuuden parantamiseksi niin, että keskilaivaan lastattiin enemmän kuin perään, keulaan tai laidoille. Lastauksen suoritti vain erityistapauksissa ulkopuolinen lastausväki. Perämies valvoi lastin purkamistakin, jonka miehistö suoritti myös itse. Konstaapeli eli toinen perämies oli laivan arvoasteikossa kolmas ja hän oli aluksen järjestyksen valvoja ja taloudenhoitaja, joka huolehti aluksen ruoka- ja vesivarastoista. Konstaapelin tehtäviin kuului myös tähystäminen merellä ollessa, laivan peräosan siisteydestä huolehtiminen ja viikottaisten ruoka-annosten jakaminen miehistölle. Laivan alipäällystöön kuuluivat laivakivesmies eli timperi ja pursimies eli puosu. Timperi korjasi laivan vauriot ja huolehti pumppujen ja ruorilaitteiden kunnosta ja tarkisti laivan tiiviyden päivittäin. Timperi avusti lastin sijoittelussa ja kiilasi lastiluukut kiinni ja hänet oli erityistaitojensa ja - tehtäviensä vuoksi vapautettu vahtivuoroista. Suomalaisia toimi paljon timpereinä eri maiden purjealuksissa. Laivan korjaukset ja puhdistus tehtiin timperin johdolla ja mahdollisuuksien mukaan

7 omin voimin. Puosu oli kokenut merimies, jonka päätehtävänä oli takilasta huolehtiminen ja miehistön työn johtaminen päällystön alaisuudessa. Myös ankkuri laskettiin ja nostettiin puosun johdolla. Laivan päällystö asui laivan peräosan kajuutassa omissa hyteissään ja heidän käytössään oli myös yhteinen olohuone tai salonki eli messi. Laivan miehistö asui etukannen skanssissa ja nukkui skanssin reunoja kiertävissä kaksikerroksisissa vuoteissa eli koijissa. Miehistön asuinolosuhteet olivat ahtaat ja kosteat ja siten myös epäterveelliset ja siitä johtuen sairastaminen oli tavanomaista. Miehistöön kuuluivat matruusit, puolimatruusit, jungmannit, kokki ja mahdollisesti myös stuertti ja/tai kajuuttapoika. Matruusi oli vähintään kaksi vuotta merillä ollut merimies joka työskenteli lähinnä laivan kannella, ohjasi vuorollaan laivaa, osasi reivata 19 purjeet ja taisi erilaiset pujokset 20 ja solmut sekä tunsi hyvin purjeet ja köysistön. Jungmanni eli kansimies oli ensimmäisellä matkallaan oleva merimies. Päällystö opasti jungmanneja merimiestaitoihin antamalla harjoitusvuoroja ruoriin, opastamalla kompassin 32 jakokulman tuntemuksessa ja perehdyttämällä heidät köysien, purjeiden ja muiden laivaan kuuluvien osien nimityksiin. Jungmannina laivaan pestattu merimies ylennettiin puolimatruusiksi vuoden palveluksen jälkeen, jolloin hänen palkkauksensakin muuttui kesken matkan. Häntä koulutettiin koko matkan ajan ja puolimatruuseilla oli jo vuoro ruorissa ja heidän tuli osata työskentely takilassa ja taitaa yksinkertaisten pujosten ja solmujen teko. Kokki huolehti laivan ruoanlaitosta, mutta kovin suurta taitoa häneltä ei edellytetty, koska valmistettavia ruokalajeja oli vain muutama. Kokki oli usein nuori poika ensimmäisellä merimatkallaan. Kokin tehtäviin kuului myös skanssin siivoaminen. Suurissa laivoissa stuertti huolehti ruoanlaitosta yhdessä kokin kanssa. Hän tarjoili päällystölle joka söi eri ruokaa kuin miehistö, toimi kapteenin palvelijana ja huolehti päällystösuojien siivouksesta. Kajuuttavahdiksi eli kajuuttapojaksi pestauduttiin jopa vuoden iässä. Kajuuttapoika tarjoili ja palveli muutenkin päällystöä, jos stuerttia ei ollut, ja toimi kokin apulaisena. Miehistö, kajuuttapoika mukaan luettuna, saattoi opiskella lukemista ja kirjoittamista päällystön tai jonkun luku- ja kirjoitustaitoisen toverinsa johdolla. Jokaisen merimiehen varustukseen kuuluivat merimiesarkku ja merimiessäkki. Tavoitteena oli, että arkku valmistettiin itse, mutta poikkeustapauksissa se voitiin myös hankkia ostamalla joltakin vanhalta merimieheltä. Honkalaudasta valmistetussa arkussa (40 x 45 x 100 cm) säilytettiin koko omaisuutta, mm. parempaa vaatekertaa sekä viikon kuivamuona-annoksia. Merimiessäkki oli purjekankaasta valmistettu pussi (30-40 x 100 cm), jonka suu kurottiin kiinni siihen pujotetulla narulla. Säkissä säilytettiin työvaatteita, joista tärkeimmät olivat öljykankaiset sadevaatteet, sydvästi eli sadepäähine ja erikoisrakenteiset merimiessaappaat 21 sekä purhjeiden korjauksessa tarvittavien työkalujen säilytyspussia, jossa säilytettiin prikkaria, malspiikkiä, seelihanskaa ja purjeneulakoteloa seelineuloineen. Vuorokauteen mahtui kuusi työvuoroa eli vahtia; ensimmäinen vahti (toinen yövahti) eli koiravahti 19 kääriä kokoon 20 köysien liittäminen yhteen pujottamalla ilman solmua 21 uloimpana paksu nahka, välissä vesieristeenä eläimen rakkoa ja sisäpuolena ohutta nahkaa

8 klo 00 04, toinen vahti eli aamuvahti klo 04 08, kolmas vahti (ensimmäinen päivävahti) eli förstavahti klo 08 12, neljäs vahti eli pitkävahti klo 12 6, viides vahti eli papiaanivahti klo 16 20, kuudes vahti (ensimmäinen yövahti) klo Päivävahti saattoi kestää tai joskus Miehistö jaettiin kahteen vahtiin, joista styyrpuurinvahtia eli kapteenin vahtia komensi konstapuli (kapteeni vain poikkeustapauksissa) ja paapuurinvahtia perämies. Kaikki vahtivuorossa olevat ottivat tunnin vuoron tähystäjänä. Ruorimiehen vieressä oli puolen tunnin tiimalasi ja kello. Tiimalasin tyhjennyttyä ruorimies soitti kellolla klasin ja vielä huusi sen, johon keulan tähystäjä eli uutkiikarmies vastasi isommalla kellolla. Tällä varmistettiin, ettei tähystäjä nukkunut vuoronsa aikana. Aamun vahtivuorossa olevat miehet puhdistivat skanssin ja käymälän ja pesivät täkin 22. Lopunpäivää työtehtäviin kuului purjeiden trimmausta ja korjausta, köysien pleissausta 23, veden pumppaamista ruumasta, laivan nopeuden mittaamista lokiliinan ja puolen minuutin tiimalasin avulla sekä luojaamista eli luotausta eli veden syvyyden mittaamista luotiliinalla. Hyvällä säällä vapaavahdin miehet saivat käyttää aikansa miten halusivat. Aikaa käytettiin vaatteiden huoltoon ja valmistukseen, lukemiseen (tai sen opetteluun), kirjeiden kirjoittamiseen, kielten opiskeluun, tarinointiin, laulamiseen tai vaikka purjelaivan pienoismallien rakentamiseen. Vapaavuoroilla myös kalastettiin milloin vain sää sen salli, sillä tuore kala toi tervetullutta vaihtelua kuivamuonaan ja hernekeittoon. Ruokalistaan saatiin vaihtelua pyydystämällä delfiinejä, valaita, pyöriäisiä, haikaloja ja kilpikonnia. Lähtevään laivaan oli hankittu lihaa, läskiä, jauhoja, ryynejä ja herneitä pitkin talvea. Leipää saatiin varustamon omasta leipomosta. Pitkillä merimatkoilla ruokatäydennyksiä tehtiin ulkomaisissa satamissa. Valtamerillä purjehtivissa isoissa laivoissa oli mukana eläviä kanoja, lampaita ja sikoja. Peruselintarvikkeita varattiin jokaiselle vähintään 9 naulaa (3,825 kg) josta leivän osuus oli 7 naulaa, vuodesta 1873 lähtien lain mukaan leipää tuli olla vähintään 9 naulaa. Peruselintarvikkeisiin kuului leivän lisäksi noin puoli naulaa voita ja ¾ naulaa sokeria. Näiden lisäksi saatiin keittoruoassa lihaa ja läskiä. Aamiainen syötiin kahdeksan ja yhdeksän välillä, vuoropäivinä kahvia ja leipää ja puuroa. Päivällinen, jolla tarjottiin vuoroin liha- ja hernekeittoa, syötiin puolenpäivän jälkeen. Lihakeitossa oli lihan lisäksi ryynejä tai perunoita, hernekeitossa sianlihaa. Raahelaislaivoilla tarjoiltiin myös finkkaa eli leipäpaistia, joka valmistettiin keittämällä kuivuneita leipiä vedessä ja lisäämällä joukkoon hieman läskiä. Illallinen syötiin klo kuuden jälkeen, jolloin tarjottiin teetä ja syötiin leipää omasta viikkoannoksesta. Kotiinpaluu Kun laiva palasi vuosia kestäneeltä purjehdukseltaan, se jäi useimmiten Roskan redille. Kaupunkilaiset tiesivät odottaa venettä, sillä laivan lähestyessä kotivesiä nousi lippu Isokraaselin pookin huipulle ja pian saattoi kuulua kirkontornista palovartijan huuto. Pooki flakkaa, pooki 22 kannen 23 köyden säikeiden punomista itsensä tai muiden köysien kanssa siten, että muodostuu kestävä ja pitävä yhteys, joka paksuntaa köyttä vain vähän

9 flakkaa!. Merikapteeni Frans Korpela kertoo Ahdon kotiinpaluusta seuraavalla tavalla: Priki Ahto oli Raahessa rakennettuja Sovion laivoja. Talvireissultaan viimeisen kerran palattuaan ja pyrkiessään kotisatamaan se sai kauan luovia jääesteiden takia ja odotella satamaan pääsyä. Sen päällikkönä oli silloin kapteeni Sanfrid Sundström. Kun meritie kotia jääesteistä vapautui, nähtiin Ahto-laiva valkopurjein mereltä saapuvan suojaiseen satamaan. --- Pojat, joitten isät tai veljet olivat mereltä kotiin tulossa tiesivät, että priki Ahto oli näkyvissä aivan keskiväylän edustalla. Luotsi oli jo laivassa. Virpiperään ehdittyämme laiva tuli täysin purjein Siureenin ja Kumpeleen mutkasta satamaa kohti. Sopivan matkan päässä rannasta se kääntyi vastaselle ja pudotti ankkurinsa. Vilusta väristen me odotimme rannalla, että jokukaan laivasta tulisi maihin. Tultiinhan sieltä, mutta vasta sitten kun purjeet oli tehty kiinni ja kaikki selvitetty. Joku pojista oli tuntevinaan omaisensa laivalla heidän kilvan noustessa raa alle purjeita kiinni tekemään. Ensin satamaa lähestyvään laivaan nousi luotsi, joka ohjasi laivan karikkoisten väylien kautta turvallisesti Roskan redille. Seuraavaksi tulivat laivaan lääkäri ja tullimies. Jos heillä ei ollut mitään huomautettavaa, voitiin suurin osa miehistöstä kotiuttaa. He tulivat suurella parkaasilla 24 maihin. Rantaa lähestyessään miehet nostivat airot pystyyn tervehdykseksi rantaan kokoontuneille omaisille ja kaupunkilaisille ja hurrasivat kapteenille, mutta tervehdyksiä ei suoritettu, jos miehistö oli tyytymätön esimieheensä. Kotiin palaaville miehille oli sovittu kolmen päivän vapaa-aika. Sinä aikana he saivat juhlia kotiinpaluutaan kenenkään estämättä. Juhliminen käsitti mm. tanssitilaisuuksia, jotka alkoivat iltaisin klo 19 ja päättyivät klo barkass so. laivan suuri pelastusvene, jolla hoidettiin myös huoltokuljetukset

IHMISIÄ LAIVOJEN KAUPUNGISTA SISÄLLYSLUETTELO

IHMISIÄ LAIVOJEN KAUPUNGISTA SISÄLLYSLUETTELO IHMISIÄ LAIVOJEN KAUPUNGISTA SISÄLLYSLUETTELO HISTORIALLISIA TAUSTATIETOJA TAUSTAA KIRJAN TAPAHTUMILLE... 17 Sääolot 1600 1800-luvuilla... 17 Vapauden aika Ruotsi-Suomessa 1719 1772... 19 Taloudellinen

Lisätiedot

Kuinka merimieheksi tultiin 1900-luvun alussa?

Kuinka merimieheksi tultiin 1900-luvun alussa? Kuinka merimieheksi tultiin 1900-luvun alussa? Merimiestatuoinnit OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS Linnéa de Laval Ruotsin merimuseon museolehtori 1 Kuinka merimieheksi tultiin 1900-luvun alussa? Nykyään

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

RAAHEN PURJELAIVAKAUDEN NOUSU JA TUHO

RAAHEN PURJELAIVAKAUDEN NOUSU JA TUHO RAAHEN PURJELAIVAKAUDEN NOUSU JA TUHO Suvi Mattila 2008 Sisällysluettelo Johdanto.............................. 4 I LAIVANRAKENNUS 1700-, 1800- JA 1900-LUVUILLA: Laivanrakennuksen ensiaskelia......................

Lisätiedot

Kaljaasi Maija. Aluksen Särkilät rakensivat neljän vuoden aikana perinteitä vaalien käsityönä.

Kaljaasi Maija. Aluksen Särkilät rakensivat neljän vuoden aikana perinteitä vaalien käsityönä. Kaljaasi Maija Himankalaiset Vesa, Juhani ja Juha Särkilä ovat vaalineet himankalaista laivanrakennusperinnettä rakentamalla kaljaasi Maijan. Esikuvana he käyttivät Mikko Mikonpoika Pöyhtärin rakentamaa

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa 2016 Loviisalainen Pakettijahti Österstjernan www.osterstjernan.fi Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Sivu 1 (5) Pentti Poukka Antti Wihuri, kapteeni laivassa 2 A2

Sivu 1 (5) Pentti Poukka Antti Wihuri, kapteeni laivassa 2 A2 Sivu 1 (5) Kirjailija/julkaisija/toimittaja Kirjat Kpl Sijainti Martti Merenmaa Siivet kantavat 1 A3 Martti Merenmaa Aamu keisarin kaupungissa 2 A3 Martti Merenmaa Lauluja lähteestä 2 A3 Martti Merenmaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Kun vesillelasku alkaa lähestyä

Kun vesillelasku alkaa lähestyä Kun vesillelasku alkaa lähestyä Nosturin tilaus Tilaa tai sovi vesillelasku kerhon ohjeiden mukaisella tavalla. Muista, että kerhossa on monta jäsentä ja venettä joten toimi yhteisesti sovitulla tavalla.

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Jari Ojala Myötätuulesta myrskyyn Kokkolan merenkulun menestyksen ja tappion syyt ja seuraukset

Jari Ojala Myötätuulesta myrskyyn Kokkolan merenkulun menestyksen ja tappion syyt ja seuraukset Jari Ojala Myötätuulesta myrskyyn Kokkolan merenkulun menestyksen ja tappion syyt ja seuraukset POHJANMAAN ASEMA JA KAUPPAHUONEET MERENKULKU JA LAIVANRAKENNUS RAHTIKAUPPA MERENKULUN KUIHTUMINEN JA PERINTÖ

Lisätiedot

Parkkilaiva Helios vuosina 1856 1888

Parkkilaiva Helios vuosina 1856 1888 Parkkilaiva Helios vuosina 1856 1888 Laivan elämänkaari ja Oulun purjemerenkulun viimeiset vaiheet Oulun yliopisto Historiatieteet Historian pro gradu- tutkielma 9.1.2013 Outi Korhonen SISÄLLYS Johdanto

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Kokkeja, kajuuttavahteja ja oppilaita

Kokkeja, kajuuttavahteja ja oppilaita Paula Mäkiprosi Kokkeja, kajuuttavahteja ja oppilaita Miehistön nuorimmat jäsenet oululaisilla ja raahelaisilla purjealuksilla 1850 1860 luvuilla Suomen historian pro gradu tutkielma Historian ja Etnologian

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Ammattitaitoinen miehistö Matka toteutetaan miehistön mukaan (rauhallinen tai vauhdikas) Luotettava ja katsastettu vene varusteineen Useita lähtöpaikkoja

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta. PEURAMAA GOLF Ry SÄÄNNÖT 2014 TOIMINTASÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta. Yhdistyksen nimi on Peuramaa Golf Hjortlandet

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken.

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken. Purjeet ja riki Olemme kääntäneet tämän tekstin ruotsinkielisestä artikkelista. http://www.swe.magicmicro.org/e107_files/public/segeltips.pdf Ruotsalaiset ovat keränneet eri MM-sivustoilta artikkeleita,

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

4.1. Tilojen käyttöajatus

4.1. Tilojen käyttöajatus OSA 4: KÄYTTÖOHJEET 1(7) 4.1. Tilojen käyttöajatus 4.1.1. Kuivat, märät ja likaiset tilat Käytön kannalta tilat jaetaan seuraavasti: märät ja/tai kuivat tilat likaiset tilat Märissä tiloissa voidaan liikkua

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joona ja iso kala

Nettiraamattu. lapsille. Joona ja iso kala Nettiraamattu lapsille Joona ja iso kala Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN

VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN Oli perjantai 24.4.2010 ja New Yorkin pörssikurssit nousivat korkeimmilleen 19 kuukauteen. Maailmalla ja Euroopassa näkyi orastavia merkkejä myönteisestä kehityksestä. Vastaavaa

Lisätiedot

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys Teema 5. Kulttuuri FAKTALEHTI. Vaasan sataman historia ja kehitys Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rannoilla on esikristillisistä ajoista lähtien asunut ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet kaupankäyntiä

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Ilkka Mäntyvaara Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Tämä esitys perustuu käyntiin Dubaissa marraskuussa 2014. Dubai on yksi Yhdistyneiden Arabiemiraattien seitsemästä emiraatista. Se sijaitsee Persian

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Kirjailija/julkaisija/toimittaja Kirjat Kpl Sijainti

Kirjailija/julkaisija/toimittaja Kirjat Kpl Sijainti sivu 1/5 Kirjailija/julkaisija/toimittaja Kirjat Kpl Sijainti Martti Merenmaa Siivet kantavat 1 A3 Martti Merenmaa Aamu keisarin kaupungissa 2 A3 Martti Merenmaa Lauluja lähteestä 2 A3 Martti Merenmaa

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

DANIEL. Kirkonrotta Danielin tarina 1800-luvulta

DANIEL. Kirkonrotta Danielin tarina 1800-luvulta DANIEL Kirkonrotta Danielin tarina 1800-luvulta Teksti Olli Kaukonen Kuvitus Joonas Aitonurmi Kieliasun tarkastaja Kaisa Kelloniemi Asiantuntija Katri Laakkonen Julkaisu ja taitto Rauman seurakunta 2014

Lisätiedot

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO

Lisätiedot

Hannu Matikka ITÄUUSMAALAISET HIEKKAJAALAT

Hannu Matikka ITÄUUSMAALAISET HIEKKAJAALAT 1 Hannu Matikka ITÄUUSMAALAISET HIEKKAJAALAT Vielä 1960-luvun alkupuolella oli apukonein varustettu purjealus tavallinen näky Porvoon ja Helsingin vesillä. Näillä Porvoon saariston purjelaivoilla, helsinkiläisille

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 -

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - Matkustajaristeilylaiva Rakennettu: 1992, Finnyards Oy, Rauma (#309) Bruttovetoisuus: 25 076 Brt Nettovetoisuus: 12 407 Nrt Kantavuus: 1 707 dwt Pituus:

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

OSA 2: YLEISTIEDOT 1(5) Laiva on alun perin Neuvostoliiton puolustusvoimien sukeltajien entinen alus ja sen rakennusvuosi on 1952.

OSA 2: YLEISTIEDOT 1(5) Laiva on alun perin Neuvostoliiton puolustusvoimien sukeltajien entinen alus ja sen rakennusvuosi on 1952. OSA 2: YLEISTIEDOT 1(5) 2.1. Historiaa Moottorialus Marie Antoinette hankittiin Kuopion Urheilusukeltajien käyttöön vuonna 2007 Lahdesta. Laiva on alun perin Neuvostoliiton puolustusvoimien sukeltajien

Lisätiedot

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry Rouva Maria Vrouw Maria (Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 Itämerellä kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa. Vrouw

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa

Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa Kuka olen, millä lihaksilla Aloitin melontaharrastukseni rakentamalla vanerikajakin kesällä 2006 Hankin 50-vuotislahjaksi oikean

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry.

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry. Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry Testaaja: KUNTOREMONTTI -testit Organisaatio: Elämäntapakysely Ole hyvä ja vastaa huolella

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT Suomen Varsijousiampujat ry. 1 TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Varsijousiampujat ry. Yhdistyksestä voidaan epävirallisesti käyttää kansainvälisissä yhteyksissä nimitystä Finnish Crossbowmen.

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

4 Tavaramaksusta ovat vapaat seuraavat tavarat:

4 Tavaramaksusta ovat vapaat seuraavat tavarat: 1 RAAHEN KAUPUNGIN SATAMAMAKSUTAKSA 2014 Sataman johtokunta 26.11.2013 Voimassa 1.1.2014 alkaen TAVARAMAKSU Yleiset perusteet 1 Tavaramaksu on suoritettava tämän taksan maksutaulukkojen mukaisesti vesitse

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot