Jari Ojala Myötätuulesta myrskyyn Kokkolan merenkulun menestyksen ja tappion syyt ja seuraukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jari Ojala Myötätuulesta myrskyyn Kokkolan merenkulun menestyksen ja tappion syyt ja seuraukset"

Transkriptio

1 Jari Ojala Myötätuulesta myrskyyn Kokkolan merenkulun menestyksen ja tappion syyt ja seuraukset POHJANMAAN ASEMA JA KAUPPAHUONEET MERENKULKU JA LAIVANRAKENNUS RAHTIKAUPPA MERENKULUN KUIHTUMINEN JA PERINTÖ Kälviän Jatkojoella vuonna 1759 rakennettu kattilaiva Baron Anders von Höpken oli aikansa tekniikan huipputuote. Alus oli tavaranrahtaukseen tarkoitettu kauppalaiva. Tämän kattilaivan suunnitteli tuon aikaisen maailman kenties tunnetuin laiva-arkkitehti, tukholmalainen Fredrik Henrik af Chapman. Rakentajina toimivat kälviäläistalonpojat ja rakennuttajana Kokkolan mahtavat kauppiaat, Rahmin veljekset Johan ja Henrik, jotka myivät aluksen heti sen valmistuttua Tukholmaan Ruotsin Itä-Intian komppanialle, jonka palveluksessa se oli vuoteen Tuolloin alukselle tehtiin perusteellinen korjaus Tukholman satamassa, mutta korjaustöiden yhteydessä syttynyt tulipalo tuhosi sen käyttökelvottomaksi. Baron Anders von Höpkenin hiiltynyt runko kellui Tukholman satamassa aina vuoteen 1818, jolloin se upposi. Baron Anders von Höpkenin pienoismalli. K. H. Renlundin museo. Kuva Tapio Väinölä. Fregatti Allmänna Bästa (Yhteishyvä) rakennettiin Vaasan lähistöllä olevalla Svartön telakalla vuonna Aluksen rakennutti ja omisti vaasalainen suurkauppias Abraham Falander, joka oli muuttanut kymmentä vuotta aikaisemmin Kokkolasta Vaasaan. Allmänna Bästa oli paitsi Suomen myös Pohjoismaiden suurin kauppalaiva, 483 lästin eli noin 900 nettorekisteritonnin vetoisuudellaan se oli runsaat 120 vuotta ajastaan edellä. Alus purjehti seitsemän vuotta rahtia ulkomailla, kunnes palasi kotisatamaansa vuonna Joitakin viikkoja kotiinpaluunsa jälkeen alus tuhoutui täydellisesti tulipalossa Vaasan Palosaaressa syyskuun 27 päivänä vuonna Tuhon syyksi epäiltiin tuhopolttoa, mutta asia ei koskaan selvinnyt. Ovatko edelliset vain esimerkkejä, mitä ne kertovat ihmisistä ja elinkeinoista Pohjanmaalla runsaat 200 vuotta sitten?

2 POHJANMAAN ASEMA JA KAUPPAHUONEET Pohjanmaa oli luvun vaihteessa tuon aikaisen Suomen talouselämän keskus. Alueen rikkaus perustui merenkulkuun ja siihen liittyvään terva- ja puutavarakauppaan. Pohjanmaan vaurastuminen alkoi 1600-luvulta, kiihtyi vuonna 1765 Vaasan, Kokkolan ja Oulun saamien ulkomaankauppaoikeuksien myötä, saavutti lakipisteensä luvun vaihteessa Napoleonin vallankumoussotien aikana ja hiipui nopeasti 1800-luvun puolivälin jälkeen. Kauppaneuvos Anders Donner nimesi vuonna 1847 Kaustarvikin varvilla valmistuneen parkin Odessaksi, sillä Mustanmeren viljarahtaus oli osoittautunut aluksen valmistumisen aikoihin kannattavaksi. Parkki oli 370 nettorekisteritonnin vetoinen ja sen pituus oli noin 37 metriä, leveys noin kymmenen ja syväys hieman yli viisi metriä. Aluksen kapteeneina toimivat Anders ja Henrik Wiklund. Alusta käytettiin vuosina ennen kaikkea terva- ja puutavaralastien kuljettamiseen Englantiin sekä jossain määrin kansainvälisessä rahtipurjehduksessa. Alus ei tiettävästi koskaan käynyt Odessassa. Alus oli Donnerien kauppahuoneen käytössä vuoteen 1855, jolloin se joutui Krimin sodan vuoksi englantilaisten kaappaamaksi. Aluksen ulkomuoto oli vanhanaikainen. Siinä oli mm. maalatut tykkiluukut mahdollisten vihollisten harhauttamiseksi. K.H.Renlundin museo. Kuva Tapio Väinölä. Talouselämän moottoreita olivat rannikkokaupunkien varakkaat kauppahuoneet ja niiden omistajat; Vaasan Falander-Wasastjernat ja Wolffit, Pietarsaaren Lindskogit ja Malmit; Kokkolan Rahmit, Roosit ja Donnerit; Raahen Franzenit, Langit ja Soviot sekä Oulun Snellmannit, Antmannit ja Bergbomit. Kauppahuone oli yhden suvun omistama yritys, joka harjoitti lähestulkoon kaikkea mahdollista liiketoimintaa: merenkulkua, tukku- ja vähittäiskauppaa (so. kauppaa maaseudun talonpoikien kanssa), ulkomaankauppaa ja eräissä tapauksissa myös muuta liiketoimintaa, kuten kaivostoimintaa ja teollisuutta. Vuosina suoritettiin Ruotsin valtakunnassa, siis myös Suomessa varallisuusverotus. Hieman yllättäen Suomen alueen kolme rikkainta mistä löytyi Pohjanmaalta. Ylivoimaisesti varakkain oli kokkolalainen Anders Roos vanhempi, toista tilaa piti jo aiemmin mainittu Abraham Falander Vaasasta ja kolmas oli Adolph Lindskog Pietarsaaresta. Kaikki kolme olivat suurten kauppahuoneiden omistajia, joiden vauraus perustui ennen kaikkea ulkomaankauppaan ja merenkulkuun. Lisäksi he olivat sukulaissuhteiden kautta hyvinkin tuttuja keskenään, vaikkeivät harjoittaneetkaan yhteisiä liiketoimia.

3 Esimerkki kauppaverkostosta. Suomen kolme rikkainta miestä noin vuonna 1800 varallisuusverotuksen mukaan. Kauppahuoneiden keskinäisessä verkostumisessa on yksi keskeinen avain huomattavan merenkulun syntymiseen alueelle. Järjestettyjen avioliittojen yksi idea oli varmistaa se, että sukulaiset tulivat tarpeen vaatiessa apuun, mikäli tarvittiin lisää pääomaa vaikkapa uuden aluksen rakentamiseen. Alukset tehtiinkin vielä 1700-luvulla pääasiassa yhteistyöllä, kunnes kauppiaat vaurastuivat siinä määrin, että he saattoivat rakentaa aluksiaan yksin. Esimerkiksi Anders Roos vanhempi ei juurikaan pitänyt vähemmistöosakkaita aluksillaan vaan keräsi mahdolliset voitot yksin kuin myös maksoi vahingon sattuessa koko haverin arvon omasta pussistaan. Toisaalta Roos oli itse hankkinut asemansa naimalla Rahmin kauppahuoneen ainoan perillisen, ja järjesti myös lastensa avioliitot siten, että etenkin suhteet Pietarsaareen säilyivät tiiviinä: lapsia oli aviossa sekä Malmin että Lindskogin kauppahuoneisiin. Myöhemmin 1800-luvun kuluessa ristikkäisestä luotottamisesta sukulaiskauppahuoneiden välillä tuli rasite. Esimerkiksi Malmin kauppahuoneen taloudelliset vaikeudet 1820-luvulla horjuttivat myös naapurikaupungin varustajia; seuraavalla vuosikymmenellä Salomon Lindskogin vararikko teki huomattavan loven Roosin kauppahuoneen tulokseen; Anders Roos nuorempi oli naimisissa Salomon Lindskogin sisaren kanssa. Kokkolan Donnereiden taloudellinen epäonni taas aiheutti harmaita hiuksia Peter Malm nuoremmalle Pietarsaaressa 1800-luvun puolivälissä. Taloudellisten vaikeuksien aikaan kiinteät sukulaissuhteet joutuivat koetukselle: esimerkiksi Anders Roos nuorempi kieltäytyi avustamasta sisarensa miehen johtamaa Malmin kauppahuonetta 1820-luvulla; vastaavasti 1860-luvulla Peter Malm nuorempi ei antanut mitään armoa veloissa kamppaileville Donnereille, vaikka peräti kaksi hänen tytärtään oli Donnereiden kanssa naimisissa. MERENKULKU JA LAIVANRAKENNUS Voimakas laivanrakennustoiminta oli toinen keskeinen perustekijä Kokkolan myöhemmälle merenkulkumahdille. Tukholmalaiskauppiaat tilasivat luvun vaihteesta alkaen valmiiksirakennettuja aluksia pohjalaisporvareilta, jotka puolestaan tilasivat alukset paikallisilta talonpojilta. Tästä toiminnasta kehittyi aikaa myöten mittavaa puuhaa. Niinpä esimerkiksi Kokkolassa veistettiin vuosittain Tukholmaan myytäväksi 1700-luvulla useita aluksia: Parhaina vuosina lukumäärä ylitti 20, ja vuonna 1779 saavutettiin kaikkien aikojen huippu, 34 uutta alusta.

4 Kokkolassa rakennettujen tai Kokkolaan hankittujen alusten lukumäärä rakennusvuoden mukaan Vaikka pääosa tuolloin veistetyistä aluksista oli pieniä, oli laivanrakennuksen merkitys työllisyydelle huomattava: yhden aluksen rakentamiseen tarvittiin yleensä vähintään kymmenen kirvesmiestä ja muita ammattimiehiä (kuten seppiä, purjeentekijöitä, köydenpunojia jne). Vuonna 1779 rakennetuista aluksista siis pääosa myytiin Tukholmaan, mutta muutama jäi myös omaan käyttöön. Raaka-aineet, puutavara kuljetettiin Pohjanmaan metsistä rannikkokaupunkeihin. Esimerkiksi suuria mastopuita kinnattiin jopa satojen kilometrien päästä laivanrakennuspaikoille. Yksi näistä aluksista oli fregatti Fyra Bröder. Fyrä Bröder oli rakennettu Kokkolassa vuonna 1783 ja myyty Tukholmaan vuonna 1785 Fyra Bröder oli kaikin puolin yksinkertainen alus: siitä puuttui kaikki ylimääräiset koristeet. Fregatti Fyra Bröder. Chydenius instituutti. Vuoteen 1765 saakka pohjalaiset eivät saaneet käydä omaa ulkomaankauppaa, vaan kaikki ulkomaille vietävät tuotteet oli vietiin Tukholmaan, jossa paikalliset porvarit ostivat ne pilkkahintaan ja myivät edelleen hyvällä voitolla ulkomaille. Tilanteen teki ongelmalliseksi se, että

5 Pohjanmaa oli maailman tervantuotannon ehdoton keskus tuohon aikaan. Terva taas oli ainoa tunnettu ja käyttökelpoinen puunsuoja-aine, jota tarvittiin jatkuvasti valtavia määriä eri maiden kauppa- ja sotalaivastojen tarpeisiin. Tervaa tuotettiin Pohjanmaan metsissä, myös täältä lähiseudulta löytyy metsistä takuuvarmasti suuria monttuja, joissa joskus on sijainnut tervahautoja. Tärkeimmät tervakaupungit olivat Kokkola ja Oulu. Vasta tapulioikeuksien myötä kokkolalaisetkin pääsivät harjoittamaan omaa merenkulkua. Osittain kiitos oikeuksista kuuluu Anders Chydeniukselle, jonka voimakas esiintyminen valtiopäivillä 1760-luvulla edesauttoi pohjalaisten asiaa. Chydenius toimi ennen muuta kokkolalaisporvareiden äänitorvena. Toki pohjalaisilla oli omiakin kauppa-aluksia, vaikkeivät he niillä saaneetkaan purjehtia Tukholmaan edemmäksi. Esimerkiksi vuonna 1747 tehdyn selvityksen mukaan suuri osa suomalaisaluksista oli Pohjanmaalta. Kokkolan osuus nousi jo tuolloin 9 prosenttiin, edellä oli vain Pietarsaari ja tapulikaupunki Turku, mutta takana oli monta ulkomaankauppaan oikeutettua kaupunkia, kuten Porvoo ja Helsinki. Luonnollisesti Suomen tärkeimmän kaupungin Turun laivasto oli suurin; senkin vuoksi, että Turulla oli oikeus lähettää aluksiaan Ruotsin valtakunnan ulkopuolelle. Suomen merikaupunkien kauppalaivastot vuonna 1747, osuus kokonaisvetoisuudesta (prosenttia). Vuonna 1765 Vaasa, Kokkola ja Oulu saivat oikeuden käydä ulkomaankauppaa ohi Tukholman. Kauppaa harjoittavilla kauppahuoneilla oli kokemusta suurten kauppa-alusten rakentamisesta ja merenkulusta, jota tosin tähän saakka oli harjoitettu vain Tukholmaan. Jo ensimmäisenä kauppavapauden kesänä 1766 kokkolalaiset lähettivät pinkkilaiva Caroluksen Välimerelle, Ranskan Marseilles een täydessä terva ja pikilastissa (piki oli tervasta jalostettu suoja-aine). Palatessaan seuraavan vuoden kesänä takaisin Caroluksella oli lastinaan Välimereltä otettu suolalasti, jonka aluksen varustajat myivät suurella voitolla paikallisille talonpojille. Pohjanmaan pikkukaupunkien kauppalaivastot kasvoivat nopeasti kauppavapauksien saamisen jälkeen. Erityisen hyvin menestyi Kokkola, ja sen perässä Vaasa ja Oulu. Oheisessa kuviossa on esitettynä kolmen merkittävän merenkulkukaupungin Raahen, Kokkolan ja Pietarsaaren kauppalaivaston vetoisuuden kehitys luvulla. Vetoisuus, eli määrä kuinka

6 paljon alukselle voitiin ottaa lastia ilmoitettiin tuohon aikaan lästeinä, yksi lästi vastasi suurinpiirtein tavaramäärää, joka mahtui hevosvetoiseen nelipyöräiseen vainuun. Näistä kolmesta kaupungista Pietarsaari ja Raahe menestyivät etenkin 1800-luvun puolivälin jälkeen kun taas Kokkola menetti asemansa 1830-luvulla. Raahen, Kokkolan ja Pietarsaaren kauppalaivastojen vetoisuuden kehitys (lästiä). Kokkolassa oli vuonna 1801 koko Ruotsin valtakunnan neljänneksi suurin kauppalaivasto, edellä olivat ainoastaan emämaa Ruotsin suurkaupungit Tukholma, Göteborg ja Gävle. Vuosina 1817, Kokkolan kauppalaivasto oli Suomen suurin. Raahessa taas oli luvulla maan suurin kauppatonnisto. Kuviosta näkyy myös yksi syy merenkulun vaikeuksiin 1850-luvulla: Krimin sota. Raahen, Pietarsaaren ja Kokkolan kauppalaivojen yhteenlaskettu vetoisuus oli noin 30 % Suomen kauppalaivastosta (eli kolmella kaupungilla oli kolmannes Suomen purjelaivoista!). Alusten lukumääristä antaa jotain pohjaa se, että vuosina pelkästään Kokkolassa rakennettiin joko omaan käyttöön tai myytäväksi yli 800 erikokoista purjelaivaa. Kaiken kaikkiaan Kokkolassa oli kaupungin perustamisesta alkaen arviolta noin tuhat purjelaivaa. Lähes samoihin mittasuhteisiin päästiin myös muissa kaupungeissa. Kansainvälisestikään Suomen merenkulku ei ollut pientä. Suomi oli asukaslukuunsa nähden maailman viidenneksi suurin laivanvarustusmaa 1800-luvulla. Esimerkiksi Venäjällä ei ollut varsinaisesti omaa kauppalaivastoa, vaan keisarikunnan kuljetuksia hoitivat pääasiassa suomalaiset ja kreikkalaiset kauppalaivat. Voimme vain aavistaa, mitä tällainen merimahti ja laaja kaupankäynti merkitsi Pohjanmaan pikkukaupunkeja ympäröivän maaseudun talonpojille. Merimahti nimittäin perustui viimekädessä

7 kaupunkien porvareiden maaseudun talonpoikien kanssa käymään kauppaan: talonpojilta ostettiin ulkomaille vietäväksi tarkoitettu terva, heille myytiin ulkomailta tuotu suola, rusinat ja liinavaatteet. Talonpojat veistivät talvikausina aluksia aluksi omilla veistämöillään ja luvun vaihteesta alkaen kaupunkeihin perustetuilla teollisilla laivatelakoilla. Kokkolan tärkeimmät laivanrakennuspaikat. Kokkolan lähiympäristön tärkeimmät laivanrakennuspaikat. Erilaiset poliittiset ja kulttuurilliset vaikutteet levisivät nopeasti merenkulun myötä Pohjanmaan rannikkokaupunkeihin. Rahan lisäksi myös kulttuurielämä keskittyi Pohjanmaalle Anders Chydenius kirjoitti kuuluisat kaupan vapautta vaatineet teoksensa kokkolalaisporvareiden tilauksesta. Vaurastuneilla porvareilla, merikapteeneilla ja jopa merimiehillä ja talonpojilla oli

8 mahdollisuus kouluttaa lapsiaan. Pohjanmaalla syntyneiden tai kasvaneiden J.W. Snellmanin, Z. Topeliuksen ja J.L. Runebergin opintie oli mahdollinen ainoastaan pikkukaupunkien vaurauden ansiosta. RAHTIKAUPPA Paitsi tuonti- ja vientikauppaa, pohjalaisaluksilla harrastettiin varsin pian kauppavapauden saamisen jälkeen rahtikauppaa maailman merillä. Tämä tarkoittaa sitä, että alus rahtasi tuotteita esimerkiksi Välimeren ja Englannin välillä ja aluksen varustaja sai tästä tietyn korvauksen. Suomalaisten kannalta tämä oli erityisen edullista, sillä luonnollisesti talvikausina omiin satamiin ei voinut purjehtia jäiden vuoksi. Niinpä alukset lähtivät tavallisesti kotisatamasta loppukesästä/syksyllä ja palasivat seuraavan kerran kotiin joko seuraavan vuoden kesällä tai vasta vuosien päästä. Parhaimmillaan pahimmillaan alukset olivat matkoillaan jopa lähes 10 vuotta. Merimiesten ja kapteeneiden vaimot, lapset ja perheet odottivat tämän ajan kärsivällisesti miehiään. Tosin pisimpien matkojen purjehdukselle lähti merimiehiksi useimmiten perheettömiä nuorukaisia, ainoastaan kapteeni oli vanhempi ja perheellinen. Kokkolan kauppamerenkulun tärkeimmät satamat Länsi-ja Etelä-Euroopassa Rahtipurjehdus osoittautui tavattoman tuottoisaksi, etenkin luvun vaihteessa, jolloin koko Euroopassa riehui sota: sotivat osapuolet (Iso-Britannia ja Ranska) kaappasivat ja upottivat toistensa kauppa-aluksia, mutta puolueettomien lippujen alla purjehtivat laivat (kuten ruotsalaiset l. pohjalaiset) saivat purjehtia rauhassa. Tämä johti siihen, että sotivat valtakunnat käyttivät puolueettomia aluksia omiin kuljetuksiinsa. Pohjalaisten kannalta edullista oli lisäksi se, että he saivat hyvin tuloja laivanrakennustarpeiden myynnistä ennen kaikkea Isoon-Britanniaan, joka rakensi kiihtyvällä tahdilla uusia sotalaivoja. Terva meni hyvin kaupaksi, kuten myös puutavara. Sotien taustalla oli Ranskan suuri vallankumous 1789 ja Napoleonin nousu valtaan 1790-luvulla ja hänen aloittamansa hillittömät sotaretket, jotka ulottuivat Pohjois-Afrikasta aina Moskovan porteille.

9 Kokkolan kauppamerenkulun pohjoiseurooppalainen maailma Kenraali ja sittemmin Ranskan keisari Napoleon Bonaparte oli taatusti tietämättään pohjalaisen merenkulun hyväntekijä luvun vaihteessa. Kokkolassa jopa nimettiin yksi alus hänen mukaan Bonaparteksi. Tosin pohjalaisten alun ihailu Ranskan keisaria kohtaan muuttui 1800-luvun ensivuosien jälkeen pelonsekaiseksi kunnioitukseksi. Vuonna 1812, kun Napoleon oli marssinut miehen armeijoineen Moskovan porteille, kirjoitti kokkolalaisporvari Joachim Donner huolestuneen kirjeen ystävälleen, jossa hän rukoili, etteivät joukot marssisi Kokkolaan. No, tuskinpa Napoleonia juurikaan kiinnosti Pohjanmaan pieni, joskin varakas kaupunki... Rahtipurjehdus ja myös omien tuotteiden vienti jatkui kannattavana vielä 1800-luvullakin. Vaikka alusten rakentaminen oli erittäin kallista, olivat myös niistä saadut tulot suuria. Esimerkiksi vuonna 1766 Kokkolassa matkaan varustetun pinkkilaiva Caroluksen hinnalla olisi saanut peräti 27 kaupunkitaloa tontteineen Kokkolasta. Myöhemmin alusten hinta laski suhteessa kaupunkitaloihin, mutta silti ne olivat niin kalliita, ettei niitä voineet varustaa kuin varakkaimmat kauppiaat, jotka myös keräsivät niistä saadut tulot.

10 Anders Donnerin varustama fregatti Finland oli aikanaan Suomen komeimpia purjealuksia. Vuonna 1827 rakennetun aluksen vetoisuus oli noin 510 nettorekisteritonnia, pituus 40 metriä, leveys kymmenen ja suurin syväys viisi ja puoli metriä. Isonmaston huippu heilui myös 40 metrin tuntumassa. Finland purjehti alkukesällä 1829 Kokkolasta puutavaraja tervalastissa Cadiziin, jossa lasti myytiin ja uudeksi "lastiksi" otettiin 600 merimiestä kuljetettavaksi Havannaan. Tämän jälkeen alus jäi joksikin aikaa Karibianmerelle rahtaamaan tuotteita Havannan ja lähistön pienempien satamien välillä. Aluksen rakennuskustannukset olivat vuonna 1827 huikeat riksiä, mutta pelkästään vuosien rahtipurjehdukset tuottivat bruttotulona riksiä: alus toi yhdellä matkalla hintansa takaisin varustajalleen. Alus myytiin vuonna 1834 Espanjan Cadizissa. Finlandin hinnalla olisi voinut palkata 300 matruusia vuodeksi tai ostaa noin 20 kaupunkitaloa Kokkolasta. K.H.Renlundin museo. Anders Donnerin varustama fregatti Finland oli aikanaan Suomen komeimpia purjealuksia. Vuonna 1827 rakennetun aluksen vetoisuus oli noin 510 nettorekisteritonnia, pituus 40 metriä, leveys kymmenen ja suurin syväys viisi ja puoli metriä. Isonmaston huippu heilui myös 40 metrin tuntumassa. Finland purjehti alkukesällä 1829 Kokkolasta puutavara- ja tervalastissa Cadiziin, jossa lasti myytiin ja uudeksi lastiksi otettiin 600 merimiestä kuljetettavaksi Havannaan. Tämän jälkeen alus jäi joksikin aikaa Karibianmerelle rahtaamaan tuotteita Havannan ja lähistön pienempien satamien välillä. Aluksen rakennuskustannukset olivat vuonna 1827 huikeat riksiä, mutta pelkästään vuosien rahtipurjehdukset tuottivat bruttotulona riksiä: alus toi yhdellä matkalla hintansa takaisin varustajalleen. Finlandin kapteenina toimi P.J. Eschilson. Alus myytiin vuonna 1834 Espanjan Cadizissa. Finlandin hinnalla olisi voinut palkata 300 matruusia vuodeksi tai ostaa noin 20 kaupunkitaloa Kokkolasta. Parhaimmissa tapauksissa alukset toivat jo ensimmäisellä purjehduksellaan varustajalleen kaksinkertaisesti oman hintansa. Näin esimerkiksi Joachim Donnerin ja Johan Kyntzellin uusi fregatti Amphion, joka valmistui vuonna Alus maksoi rakennettaessa riksiä ja sen varustaminen matkaa ja matkan kustannukset (palkat jne) olivat yhteensä Tulot ensimmäisestä vuosina tehdystä matkasta (tervalastin myynti Lontooseen, rahtaus ja suolalastin nouto Portugalin Setubalista Kokkolaan) olivat yhteensä riksiä, eli reilusti kaksinkertaiset aluksen hintaan verrattuna. Summa oli erittäin suuri, sillä samaan aikaan varakkaimpien pohjalaistalonpoikien verotettava omaisuus oli riksiä: aluksen tuottama puhdas voitto vastasi siis kolmen varakkaan talonpojan koko omaisuutta. Tätä taustaa vasten ei ole ihme että Suomen varakkaimmat miehet löytyivät Pohjanmaalta. Varsinkin kun ottaa huomioon, että varakkaimmilla porvareilla oli omassa kauppalaivastossaan useita aluksia. Esimerkiksi Anders Roosilla oli parhaimmillaan kymmenkunta suurta valtamerialusta ja joukko pienempiä. Näin ollen hänen alustensa vuosittain tuoma puhdas voitto vastasi hyvinkin parinkymmenen talonpojan koko omaisuutta.

11 MERENKULUN KUIHTUMINEN JA PERINTÖ Vielä 1800-luvun lopullakin alukset olivat tehokkaassa käytössä, jopa tehokkaammassa kuin vuosisadan alkupuolella. Miehistön määrää supistettiin rajusti kulujen karsimiseksi; alukset pidettiin yhä pidemmillä yhtäjaksoisilla purjehdusmatkoilla, painolasteja välteltiin, mutta lasteiksi saatiin vain halpoja bulk-tuotteita kuten hiiltä, jota perimätiedon mukaan kapteenit vihasivat yli kaiken. Vaikka ns. tonnimaileissa laskettuna Kokkolan alusten tekemä tuotanto itse asiassa nousi 1800-luvulla (koska alukset olivat isompia, matkat pidempiä ja painolasteja oli vähempi; ei enää talvikausia kotisatamissa kuin vain äärimmäisessä hädässä), kannattavuus kuitenkin laski suurempien pääomakustannusten (alukset kalliimpia rakentaa), kasvaneiden käyttökustannusten ja laskevien rahtihintojen vuoksi. Kokkolalainen merimiesarkku. Merimiehen mukanaan kuljetama omaisuus oli sullottuna merimiesarkkuun ja -säkkiin, jotka karkumatkalle lähtevä mies useimmiten otti mukaansa. Kuvan arkun kanteen on maalattu komean fregatin kuva. K.H.Renlundin museo. Kuva Tapio Väinölä. Pohjalaisporvarit saivat tyytyä 1800-luvun kuluessa yhä heikompiin tuloihin kilpailun kiristyessä kansainvälisillä rahtimarkkinoilla. Tästä näkee hyvin että alusten tuottoprosentit laskivat koko 1800-luvulla; vielä luvun vaihteessa sijoitukselleen sai keskimäärin 35 prosentin voiton; vastaavia korkoja ei kovin monesta suomalaisesta liikeyrityksestä saa. Vuosisadan kuluessa voitot pääoman tuottoprosentti laski 20 prosentin tienoille ja vuosisadan lopulla 10 prosenttiin ja edelleen nollaan. Miksi kokkolalaiset luopuivat merenkulusta? Siksi ettei se ollut kannattavaa liiketoimintaa. Enää eivät alukset maksaneet rakennuskustannuksiaan vuodessa tai kahdessa, hyvä jos hinta saatiin takaisin kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan tervan kysyntä laski. Vielä 1700-luvulla pohjalaisilla oli käytössään uusia aluksia, joita he myivät muutaman vuoden oman purjehduksen jälkeen tuntuvalla voitolla ulkomaille luvulla alukset eivät enää käyneet kaupaksi: havupuusta rakennetut alukset eivät kiinnostaneet ulkomaalaisia varustajia, jotka suosivat kestävämpiä tammirunkoisia laivoja. Niinpä pohjalaiset pitivät aluksia pitempään omassa käytössä. Vanheneva aluskanta taas aiheutti monenlaisia harmeja: aluksia tuhoutui haaksirikoissa yksinkertaisesti huonon kunnon vuoksi.

12 Fregatti Solertia Napolin edustalla vuonna Taustalla höyryää tässäkin maalauksessa Vesuviuksen tulivuori; Vesuviuksen purkaus oli usein "kapteenitaulujen" aiheena. Solertia valmistui Kokkolassa vuonna 1838 ja se oli yksi Krimin sodan vuoksi myydyistä aluksista. Solertia kuului Kyntzellien kauppahuoneen laivastoon. Solertia kuljetti vuonna 1841 mastopuita Riikasta Napoliin, jossa kapteeni Wilhelm Rahm maalautti aluksen. Solertia oli noin 40 metriä pitkä ja kymmenen metriä leveä. Sen suurin lastisyväys oli noin viisi ja puoli metriä ja vetoisuus lähes 470 nettorekisteritonnia. Tervan kysyntä laski 1800-luvulla sitä mukaa kun merenkulussa yleistyivät höyryalukset. Pohjalaisista ainoastaan vaasalaiset uskaltautuivat varustamaan laajemmin höyryaluksia ja varsin menestyksekkäästi. Metallirunkoisten höyryalusten huono puoli oli se, että niitä ei voitu rakentaa puisten purjelaivojen tavoin omilla telakoilla, omista raaka-aineista. Pohjanmaalla ei myöskään ollut tieto-taitoa niiden rakentamiseen. Höyryalusten ongelma oli se, ettei niitä voitu rakentaa kotona omista raaka-aineista, vaan ne oli käytännössä ostettava muualta. Luonnollisesti ne olivat huomattavasti kalliimpia, ehkäpä 3 4 -kertaisia verrattuna purjealuksiin. Vanhan varustajapolven (tai oikeastaan toisen varustajasukupolven) edustajat kuolivat yksi toisensa jälkeen 1800-luvun puolivälin tienoilla. Kokkolassa harmaa vuosikymmen sattui 1840-luvun tienoille, jolloin merenkulusta vetäytyivät joko osittain tai kokonaan suvun päämiesten kuoltua Hongellin, Kyntzellin ja Roosin kauppahuoneet. Heidän jälkeläisensä eivät enää olleet kiinnostuneita merenkulun jatkamisesta kiristyneillä markkinoilla. Pääsyy merenkulusta luopumiseen oli todennäköisesti inhimillisempi: miksi harjoittaa vaikeaa ja epävarmaa laivanvarustusta, kun perintönä oli rahaa ja muuta varallisuutta yllin kyllin tuhlattavaksi loppuelämäksi? Hyvänä esimerkkinä käyvät aikanaan Suomen rikkaimman miehen, Anders Roos vanhemman pojanpojat. Toinen pojanpojista, Anders Oscar Roos, kuoli köyhänä kapakanpitäjänä Himangalla, tuhlattuaan perintöosuutensa Tukholman läheltä ostamallaan tilallaan, jossa hän järjesti kalliita seurapiirikutsuja. Anders Oscarin toinen isoisä, kauppaneuvos Adolph Lindskog Pietarsaaresta aikanaan maan kolmanneksi vaurain mies antoi Anders Oscarille lainaksi huomattavia rahasummia, kun oma isä oli kääntänyt rahahanat kiinni. Toinen Anders Roos vanhemman pojanpojista, Otto Herman Roos, taas luopui laivanvarustuksesta ja kokeili onneaan sahaustoiminnassa: hän ajautui konkurssiin 1880-luvulla ja muutti perheineen Ruotsiin. Ympäröivän maaseudun talonpojille kuihtuva tervakauppa ja merenkulku johtivat ongelmiin. Samaan aikaan väestö lisääntyi räjähdysmäisesti ja pellon raivuuseen kelpaavasta maasta olo pulaa. Toisaalta 1800-luvun lopulla karjanhoidosta ja etenkin voikaupasta tuli maaseudun uusi pääelinkeino, kun aiemmin maatalous oli ollut enemmän tai vähemmän ainoastaan oman ruoan tarpeen tyydyttämistä varten: ainoat ylimääräiset tulot oli saatu tervaa ja puuta myymällä. Merenkulun kuihtuminen oli yksi tärkeä syy siihen, että siirtolaisuus Amerikkaan oli erityisen suurta juuri Pohjanmaalta. Esimerkiksi Toholammilta lähti 1800-luvun lopulla viidesosa väestöstä Pohjois-Amerikkaan onneaan etsimään; ainoastaan pieni osa palasi takaisin.

13 Parkki Salama purjehtimassa Venetsian edustalla. Salama oli Venetsiassa tammi-helmikuussa 1867, jolloin kapteeni Michael Fredrik Rodén todennäköisesti tilasi maalauksen joltakin paikalliselta taiteilijalta. Salam joutui purjehtimaan Venetsiaan hätäsatamaan aluksen purjeiden vaurioiduttua myrskyssä. Kapteeni Rodén käytti tilaisuutta hyväkseen ja myi aluksella olleen Shieldsistä lastatun hiililastin Venetsiaan. K.H.Renlundin museo. Kuva: Tapio Väinölä. Suomalaisen merenkulun painopiste kääntyi Etelä-Suomeen ja Helsinkiin. Ironista kyllä, aikakauden suurin laivanvarustaja, helsinkiläinen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö keräsi luvun vaihteessa suunnattomia voittoja Yhdysvaltoihin ja Kanadaan siirtolaisia kuljettaneilla höyryaluksillaan. Anders Chydeniuksen viitoittamalle kansainväliselle meritielle lähdettiin Kokkolan satamasta ensimmäisen kerran alkukesällä Kokkolan 122 vuotta kestänyt vanhan ajan merenkulku päättyi kello 15.00, kun parkki Salama tuhoutui haaksirikossa Skagerrakissa. Perustuu Chydenius-instituutissa Kokkolassa pidettyyn esitelmään.

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys Teema 5. Kulttuuri FAKTALEHTI. Vaasan sataman historia ja kehitys Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rannoilla on esikristillisistä ajoista lähtien asunut ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet kaupankäyntiä

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Parkkilaiva Helios vuosina 1856 1888

Parkkilaiva Helios vuosina 1856 1888 Parkkilaiva Helios vuosina 1856 1888 Laivan elämänkaari ja Oulun purjemerenkulun viimeiset vaiheet Oulun yliopisto Historiatieteet Historian pro gradu- tutkielma 9.1.2013 Outi Korhonen SISÄLLYS Johdanto

Lisätiedot

Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus

Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus Olavi Koivukangas Professori Siirtolaisuusinstituutin johtaja Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Turku Åbo 2005 http://www.migrationinstitute.fi 2 Pohjanmaan

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa 2016 Loviisalainen Pakettijahti Österstjernan www.osterstjernan.fi Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10.

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10. Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10.2013 Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Kokkeja, kajuuttavahteja ja oppilaita

Kokkeja, kajuuttavahteja ja oppilaita Paula Mäkiprosi Kokkeja, kajuuttavahteja ja oppilaita Miehistön nuorimmat jäsenet oululaisilla ja raahelaisilla purjealuksilla 1850 1860 luvuilla Suomen historian pro gradu tutkielma Historian ja Etnologian

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

IHMISIÄ LAIVOJEN KAUPUNGISTA SISÄLLYSLUETTELO

IHMISIÄ LAIVOJEN KAUPUNGISTA SISÄLLYSLUETTELO IHMISIÄ LAIVOJEN KAUPUNGISTA SISÄLLYSLUETTELO HISTORIALLISIA TAUSTATIETOJA TAUSTAA KIRJAN TAPAHTUMILLE... 17 Sääolot 1600 1800-luvuilla... 17 Vapauden aika Ruotsi-Suomessa 1719 1772... 19 Taloudellinen

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830 1930 noin 2,5 miljoonaa henkeä Pohjois-Amerikkaan.

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman Rahapoliittinen kädenvääntö Borgström Snellman Borgström versus Snellman Henrik Borgström nuoremman ja J. V. Snellmanin rahapoliittinen kädenvääntö Suhteellisen

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Puhemies Paavo Lipponen Suomen Hypoteekkiyhdistys 6.4.2006 klo 16.00

Puhemies Paavo Lipponen Suomen Hypoteekkiyhdistys 6.4.2006 klo 16.00 Puhemies Paavo Lipponen Suomen Hypoteekkiyhdistys 6.4.2006 klo 16.00 Johan Vilhelm Snellman oli suomalaisen sivistyksen esitaistelija ja modernin kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehittäjä. Snellman oli

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2014

KONEen tilinpäätös 2014 Paikallinen huoltotiimi palveluksessasi. Huollon asiantuntijamme päivystävät ympäri vuorokauden ja huoltavat yli miljoonaa laitetta lähes 60 maassa. He pitävät hissit, liukuportaat ja automaattiovet toiminnassa

Lisätiedot

Kaljaasi Maija. Aluksen Särkilät rakensivat neljän vuoden aikana perinteitä vaalien käsityönä.

Kaljaasi Maija. Aluksen Särkilät rakensivat neljän vuoden aikana perinteitä vaalien käsityönä. Kaljaasi Maija Himankalaiset Vesa, Juhani ja Juha Särkilä ovat vaalineet himankalaista laivanrakennusperinnettä rakentamalla kaljaasi Maijan. Esikuvana he käyttivät Mikko Mikonpoika Pöyhtärin rakentamaa

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Lähteet Painetut lähteet Elektroniset lähteet

Sisällysluettelo. Lähteet Painetut lähteet Elektroniset lähteet Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Arkisto- ja rekisteritiedot. 4 3. Yleiskartta... 4 4. Tutkimusalue ja luonnonympäristö.. 5 5. Uudenkaupungin merellistä historiaa..... 5 6. Luotausaineisto.. 8 7. Kohteet.......

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Lähteet Painetut lähteet Elektroniset lähteet

Sisällysluettelo. Lähteet Painetut lähteet Elektroniset lähteet Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Arkisto- ja rekisteritiedot. 4 3. Yleiskartta... 4 4. Tutkimusalue ja luonnonympäristö.. 5 5. Uudenkaupungin merellistä historiaa..... 5 6. Luotausaineisto.. 8 7. Kohteet.......

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Talentum. Osavuosikatsaus Q4/2013 12.2.2014

Talentum. Osavuosikatsaus Q4/2013 12.2.2014 Talentum Osavuosikatsaus Q4/2013 12.2.2014 Sisältö 1. Talentumin Q4/2013 2. Taloudellinen katsaus 3. Näkymät 1. Talentumin Q4/2013 Talentumin Q4/2013 Talentumin liikevaihto laski hieman neljännellä kvartaalilla

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 2010 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 2004-2010(1-4) 12000 Milj. e 10000 8000 6000 4000 2000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2009 (1-4)

Lisätiedot

OTK, ON täydennystentti 11.12.2006

OTK, ON täydennystentti 11.12.2006 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos FINANSSIOIKEUS Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 11.12.2006 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

RAAHEN PURJELAIVAKAUDEN NOUSU JA TUHO

RAAHEN PURJELAIVAKAUDEN NOUSU JA TUHO RAAHEN PURJELAIVAKAUDEN NOUSU JA TUHO Suvi Mattila 2008 Sisällysluettelo Johdanto.............................. 4 I LAIVANRAKENNUS 1700-, 1800- JA 1900-LUVUILLA: Laivanrakennuksen ensiaskelia......................

Lisätiedot

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT 2 Projektin alkutilanne Suomalaiset tilaavat painotuotteita yhä enemmän ulkomaisista verkkokaupoista kaikkien

Lisätiedot

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja Pellon myynti Marica Twerin/Maatalouslinja Muotovaatimukset / kauppa Kirjallisesti Osapuolten on allekirjoitettava kauppakirja ja kaupanvahvistajan vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien ollessa

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

OULUN VUOSISADAT 1605-2005

OULUN VUOSISADAT 1605-2005 OULUN VUOSISADAT 1605-2005 Toimittaja Reija Satokangas Oulu 2005 Pohjois-Suomen Historiallinen yhdistys Oulun yliopiston historian laitos Sisällysluettelo Jouko Vahtola OULUJOKISUUN KESKUSASEMA ENNEN KAUPUNGIN

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2011. 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2011. 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2011 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2011: Hyvää kehitystä haastavassa ympäristössä Q4/2011 Q4/2010 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 19.12.2013 2013/0390(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2008/94/EY,

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Uuden rakennuttajan kokemuksia rakennuttamisprosessista Elävä esikaupunki -seminaari 26.4.2012 Aino Verkasalo Maankäyttötieteiden laitos YTK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus-

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot