Jari Ojala Myötätuulesta myrskyyn Kokkolan merenkulun menestyksen ja tappion syyt ja seuraukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jari Ojala Myötätuulesta myrskyyn Kokkolan merenkulun menestyksen ja tappion syyt ja seuraukset"

Transkriptio

1 Jari Ojala Myötätuulesta myrskyyn Kokkolan merenkulun menestyksen ja tappion syyt ja seuraukset POHJANMAAN ASEMA JA KAUPPAHUONEET MERENKULKU JA LAIVANRAKENNUS RAHTIKAUPPA MERENKULUN KUIHTUMINEN JA PERINTÖ Kälviän Jatkojoella vuonna 1759 rakennettu kattilaiva Baron Anders von Höpken oli aikansa tekniikan huipputuote. Alus oli tavaranrahtaukseen tarkoitettu kauppalaiva. Tämän kattilaivan suunnitteli tuon aikaisen maailman kenties tunnetuin laiva-arkkitehti, tukholmalainen Fredrik Henrik af Chapman. Rakentajina toimivat kälviäläistalonpojat ja rakennuttajana Kokkolan mahtavat kauppiaat, Rahmin veljekset Johan ja Henrik, jotka myivät aluksen heti sen valmistuttua Tukholmaan Ruotsin Itä-Intian komppanialle, jonka palveluksessa se oli vuoteen Tuolloin alukselle tehtiin perusteellinen korjaus Tukholman satamassa, mutta korjaustöiden yhteydessä syttynyt tulipalo tuhosi sen käyttökelvottomaksi. Baron Anders von Höpkenin hiiltynyt runko kellui Tukholman satamassa aina vuoteen 1818, jolloin se upposi. Baron Anders von Höpkenin pienoismalli. K. H. Renlundin museo. Kuva Tapio Väinölä. Fregatti Allmänna Bästa (Yhteishyvä) rakennettiin Vaasan lähistöllä olevalla Svartön telakalla vuonna Aluksen rakennutti ja omisti vaasalainen suurkauppias Abraham Falander, joka oli muuttanut kymmentä vuotta aikaisemmin Kokkolasta Vaasaan. Allmänna Bästa oli paitsi Suomen myös Pohjoismaiden suurin kauppalaiva, 483 lästin eli noin 900 nettorekisteritonnin vetoisuudellaan se oli runsaat 120 vuotta ajastaan edellä. Alus purjehti seitsemän vuotta rahtia ulkomailla, kunnes palasi kotisatamaansa vuonna Joitakin viikkoja kotiinpaluunsa jälkeen alus tuhoutui täydellisesti tulipalossa Vaasan Palosaaressa syyskuun 27 päivänä vuonna Tuhon syyksi epäiltiin tuhopolttoa, mutta asia ei koskaan selvinnyt. Ovatko edelliset vain esimerkkejä, mitä ne kertovat ihmisistä ja elinkeinoista Pohjanmaalla runsaat 200 vuotta sitten?

2 POHJANMAAN ASEMA JA KAUPPAHUONEET Pohjanmaa oli luvun vaihteessa tuon aikaisen Suomen talouselämän keskus. Alueen rikkaus perustui merenkulkuun ja siihen liittyvään terva- ja puutavarakauppaan. Pohjanmaan vaurastuminen alkoi 1600-luvulta, kiihtyi vuonna 1765 Vaasan, Kokkolan ja Oulun saamien ulkomaankauppaoikeuksien myötä, saavutti lakipisteensä luvun vaihteessa Napoleonin vallankumoussotien aikana ja hiipui nopeasti 1800-luvun puolivälin jälkeen. Kauppaneuvos Anders Donner nimesi vuonna 1847 Kaustarvikin varvilla valmistuneen parkin Odessaksi, sillä Mustanmeren viljarahtaus oli osoittautunut aluksen valmistumisen aikoihin kannattavaksi. Parkki oli 370 nettorekisteritonnin vetoinen ja sen pituus oli noin 37 metriä, leveys noin kymmenen ja syväys hieman yli viisi metriä. Aluksen kapteeneina toimivat Anders ja Henrik Wiklund. Alusta käytettiin vuosina ennen kaikkea terva- ja puutavaralastien kuljettamiseen Englantiin sekä jossain määrin kansainvälisessä rahtipurjehduksessa. Alus ei tiettävästi koskaan käynyt Odessassa. Alus oli Donnerien kauppahuoneen käytössä vuoteen 1855, jolloin se joutui Krimin sodan vuoksi englantilaisten kaappaamaksi. Aluksen ulkomuoto oli vanhanaikainen. Siinä oli mm. maalatut tykkiluukut mahdollisten vihollisten harhauttamiseksi. K.H.Renlundin museo. Kuva Tapio Väinölä. Talouselämän moottoreita olivat rannikkokaupunkien varakkaat kauppahuoneet ja niiden omistajat; Vaasan Falander-Wasastjernat ja Wolffit, Pietarsaaren Lindskogit ja Malmit; Kokkolan Rahmit, Roosit ja Donnerit; Raahen Franzenit, Langit ja Soviot sekä Oulun Snellmannit, Antmannit ja Bergbomit. Kauppahuone oli yhden suvun omistama yritys, joka harjoitti lähestulkoon kaikkea mahdollista liiketoimintaa: merenkulkua, tukku- ja vähittäiskauppaa (so. kauppaa maaseudun talonpoikien kanssa), ulkomaankauppaa ja eräissä tapauksissa myös muuta liiketoimintaa, kuten kaivostoimintaa ja teollisuutta. Vuosina suoritettiin Ruotsin valtakunnassa, siis myös Suomessa varallisuusverotus. Hieman yllättäen Suomen alueen kolme rikkainta mistä löytyi Pohjanmaalta. Ylivoimaisesti varakkain oli kokkolalainen Anders Roos vanhempi, toista tilaa piti jo aiemmin mainittu Abraham Falander Vaasasta ja kolmas oli Adolph Lindskog Pietarsaaresta. Kaikki kolme olivat suurten kauppahuoneiden omistajia, joiden vauraus perustui ennen kaikkea ulkomaankauppaan ja merenkulkuun. Lisäksi he olivat sukulaissuhteiden kautta hyvinkin tuttuja keskenään, vaikkeivät harjoittaneetkaan yhteisiä liiketoimia.

3 Esimerkki kauppaverkostosta. Suomen kolme rikkainta miestä noin vuonna 1800 varallisuusverotuksen mukaan. Kauppahuoneiden keskinäisessä verkostumisessa on yksi keskeinen avain huomattavan merenkulun syntymiseen alueelle. Järjestettyjen avioliittojen yksi idea oli varmistaa se, että sukulaiset tulivat tarpeen vaatiessa apuun, mikäli tarvittiin lisää pääomaa vaikkapa uuden aluksen rakentamiseen. Alukset tehtiinkin vielä 1700-luvulla pääasiassa yhteistyöllä, kunnes kauppiaat vaurastuivat siinä määrin, että he saattoivat rakentaa aluksiaan yksin. Esimerkiksi Anders Roos vanhempi ei juurikaan pitänyt vähemmistöosakkaita aluksillaan vaan keräsi mahdolliset voitot yksin kuin myös maksoi vahingon sattuessa koko haverin arvon omasta pussistaan. Toisaalta Roos oli itse hankkinut asemansa naimalla Rahmin kauppahuoneen ainoan perillisen, ja järjesti myös lastensa avioliitot siten, että etenkin suhteet Pietarsaareen säilyivät tiiviinä: lapsia oli aviossa sekä Malmin että Lindskogin kauppahuoneisiin. Myöhemmin 1800-luvun kuluessa ristikkäisestä luotottamisesta sukulaiskauppahuoneiden välillä tuli rasite. Esimerkiksi Malmin kauppahuoneen taloudelliset vaikeudet 1820-luvulla horjuttivat myös naapurikaupungin varustajia; seuraavalla vuosikymmenellä Salomon Lindskogin vararikko teki huomattavan loven Roosin kauppahuoneen tulokseen; Anders Roos nuorempi oli naimisissa Salomon Lindskogin sisaren kanssa. Kokkolan Donnereiden taloudellinen epäonni taas aiheutti harmaita hiuksia Peter Malm nuoremmalle Pietarsaaressa 1800-luvun puolivälissä. Taloudellisten vaikeuksien aikaan kiinteät sukulaissuhteet joutuivat koetukselle: esimerkiksi Anders Roos nuorempi kieltäytyi avustamasta sisarensa miehen johtamaa Malmin kauppahuonetta 1820-luvulla; vastaavasti 1860-luvulla Peter Malm nuorempi ei antanut mitään armoa veloissa kamppaileville Donnereille, vaikka peräti kaksi hänen tytärtään oli Donnereiden kanssa naimisissa. MERENKULKU JA LAIVANRAKENNUS Voimakas laivanrakennustoiminta oli toinen keskeinen perustekijä Kokkolan myöhemmälle merenkulkumahdille. Tukholmalaiskauppiaat tilasivat luvun vaihteesta alkaen valmiiksirakennettuja aluksia pohjalaisporvareilta, jotka puolestaan tilasivat alukset paikallisilta talonpojilta. Tästä toiminnasta kehittyi aikaa myöten mittavaa puuhaa. Niinpä esimerkiksi Kokkolassa veistettiin vuosittain Tukholmaan myytäväksi 1700-luvulla useita aluksia: Parhaina vuosina lukumäärä ylitti 20, ja vuonna 1779 saavutettiin kaikkien aikojen huippu, 34 uutta alusta.

4 Kokkolassa rakennettujen tai Kokkolaan hankittujen alusten lukumäärä rakennusvuoden mukaan Vaikka pääosa tuolloin veistetyistä aluksista oli pieniä, oli laivanrakennuksen merkitys työllisyydelle huomattava: yhden aluksen rakentamiseen tarvittiin yleensä vähintään kymmenen kirvesmiestä ja muita ammattimiehiä (kuten seppiä, purjeentekijöitä, köydenpunojia jne). Vuonna 1779 rakennetuista aluksista siis pääosa myytiin Tukholmaan, mutta muutama jäi myös omaan käyttöön. Raaka-aineet, puutavara kuljetettiin Pohjanmaan metsistä rannikkokaupunkeihin. Esimerkiksi suuria mastopuita kinnattiin jopa satojen kilometrien päästä laivanrakennuspaikoille. Yksi näistä aluksista oli fregatti Fyra Bröder. Fyrä Bröder oli rakennettu Kokkolassa vuonna 1783 ja myyty Tukholmaan vuonna 1785 Fyra Bröder oli kaikin puolin yksinkertainen alus: siitä puuttui kaikki ylimääräiset koristeet. Fregatti Fyra Bröder. Chydenius instituutti. Vuoteen 1765 saakka pohjalaiset eivät saaneet käydä omaa ulkomaankauppaa, vaan kaikki ulkomaille vietävät tuotteet oli vietiin Tukholmaan, jossa paikalliset porvarit ostivat ne pilkkahintaan ja myivät edelleen hyvällä voitolla ulkomaille. Tilanteen teki ongelmalliseksi se, että

5 Pohjanmaa oli maailman tervantuotannon ehdoton keskus tuohon aikaan. Terva taas oli ainoa tunnettu ja käyttökelpoinen puunsuoja-aine, jota tarvittiin jatkuvasti valtavia määriä eri maiden kauppa- ja sotalaivastojen tarpeisiin. Tervaa tuotettiin Pohjanmaan metsissä, myös täältä lähiseudulta löytyy metsistä takuuvarmasti suuria monttuja, joissa joskus on sijainnut tervahautoja. Tärkeimmät tervakaupungit olivat Kokkola ja Oulu. Vasta tapulioikeuksien myötä kokkolalaisetkin pääsivät harjoittamaan omaa merenkulkua. Osittain kiitos oikeuksista kuuluu Anders Chydeniukselle, jonka voimakas esiintyminen valtiopäivillä 1760-luvulla edesauttoi pohjalaisten asiaa. Chydenius toimi ennen muuta kokkolalaisporvareiden äänitorvena. Toki pohjalaisilla oli omiakin kauppa-aluksia, vaikkeivät he niillä saaneetkaan purjehtia Tukholmaan edemmäksi. Esimerkiksi vuonna 1747 tehdyn selvityksen mukaan suuri osa suomalaisaluksista oli Pohjanmaalta. Kokkolan osuus nousi jo tuolloin 9 prosenttiin, edellä oli vain Pietarsaari ja tapulikaupunki Turku, mutta takana oli monta ulkomaankauppaan oikeutettua kaupunkia, kuten Porvoo ja Helsinki. Luonnollisesti Suomen tärkeimmän kaupungin Turun laivasto oli suurin; senkin vuoksi, että Turulla oli oikeus lähettää aluksiaan Ruotsin valtakunnan ulkopuolelle. Suomen merikaupunkien kauppalaivastot vuonna 1747, osuus kokonaisvetoisuudesta (prosenttia). Vuonna 1765 Vaasa, Kokkola ja Oulu saivat oikeuden käydä ulkomaankauppaa ohi Tukholman. Kauppaa harjoittavilla kauppahuoneilla oli kokemusta suurten kauppa-alusten rakentamisesta ja merenkulusta, jota tosin tähän saakka oli harjoitettu vain Tukholmaan. Jo ensimmäisenä kauppavapauden kesänä 1766 kokkolalaiset lähettivät pinkkilaiva Caroluksen Välimerelle, Ranskan Marseilles een täydessä terva ja pikilastissa (piki oli tervasta jalostettu suoja-aine). Palatessaan seuraavan vuoden kesänä takaisin Caroluksella oli lastinaan Välimereltä otettu suolalasti, jonka aluksen varustajat myivät suurella voitolla paikallisille talonpojille. Pohjanmaan pikkukaupunkien kauppalaivastot kasvoivat nopeasti kauppavapauksien saamisen jälkeen. Erityisen hyvin menestyi Kokkola, ja sen perässä Vaasa ja Oulu. Oheisessa kuviossa on esitettynä kolmen merkittävän merenkulkukaupungin Raahen, Kokkolan ja Pietarsaaren kauppalaivaston vetoisuuden kehitys luvulla. Vetoisuus, eli määrä kuinka

6 paljon alukselle voitiin ottaa lastia ilmoitettiin tuohon aikaan lästeinä, yksi lästi vastasi suurinpiirtein tavaramäärää, joka mahtui hevosvetoiseen nelipyöräiseen vainuun. Näistä kolmesta kaupungista Pietarsaari ja Raahe menestyivät etenkin 1800-luvun puolivälin jälkeen kun taas Kokkola menetti asemansa 1830-luvulla. Raahen, Kokkolan ja Pietarsaaren kauppalaivastojen vetoisuuden kehitys (lästiä). Kokkolassa oli vuonna 1801 koko Ruotsin valtakunnan neljänneksi suurin kauppalaivasto, edellä olivat ainoastaan emämaa Ruotsin suurkaupungit Tukholma, Göteborg ja Gävle. Vuosina 1817, Kokkolan kauppalaivasto oli Suomen suurin. Raahessa taas oli luvulla maan suurin kauppatonnisto. Kuviosta näkyy myös yksi syy merenkulun vaikeuksiin 1850-luvulla: Krimin sota. Raahen, Pietarsaaren ja Kokkolan kauppalaivojen yhteenlaskettu vetoisuus oli noin 30 % Suomen kauppalaivastosta (eli kolmella kaupungilla oli kolmannes Suomen purjelaivoista!). Alusten lukumääristä antaa jotain pohjaa se, että vuosina pelkästään Kokkolassa rakennettiin joko omaan käyttöön tai myytäväksi yli 800 erikokoista purjelaivaa. Kaiken kaikkiaan Kokkolassa oli kaupungin perustamisesta alkaen arviolta noin tuhat purjelaivaa. Lähes samoihin mittasuhteisiin päästiin myös muissa kaupungeissa. Kansainvälisestikään Suomen merenkulku ei ollut pientä. Suomi oli asukaslukuunsa nähden maailman viidenneksi suurin laivanvarustusmaa 1800-luvulla. Esimerkiksi Venäjällä ei ollut varsinaisesti omaa kauppalaivastoa, vaan keisarikunnan kuljetuksia hoitivat pääasiassa suomalaiset ja kreikkalaiset kauppalaivat. Voimme vain aavistaa, mitä tällainen merimahti ja laaja kaupankäynti merkitsi Pohjanmaan pikkukaupunkeja ympäröivän maaseudun talonpojille. Merimahti nimittäin perustui viimekädessä

7 kaupunkien porvareiden maaseudun talonpoikien kanssa käymään kauppaan: talonpojilta ostettiin ulkomaille vietäväksi tarkoitettu terva, heille myytiin ulkomailta tuotu suola, rusinat ja liinavaatteet. Talonpojat veistivät talvikausina aluksia aluksi omilla veistämöillään ja luvun vaihteesta alkaen kaupunkeihin perustetuilla teollisilla laivatelakoilla. Kokkolan tärkeimmät laivanrakennuspaikat. Kokkolan lähiympäristön tärkeimmät laivanrakennuspaikat. Erilaiset poliittiset ja kulttuurilliset vaikutteet levisivät nopeasti merenkulun myötä Pohjanmaan rannikkokaupunkeihin. Rahan lisäksi myös kulttuurielämä keskittyi Pohjanmaalle Anders Chydenius kirjoitti kuuluisat kaupan vapautta vaatineet teoksensa kokkolalaisporvareiden tilauksesta. Vaurastuneilla porvareilla, merikapteeneilla ja jopa merimiehillä ja talonpojilla oli

8 mahdollisuus kouluttaa lapsiaan. Pohjanmaalla syntyneiden tai kasvaneiden J.W. Snellmanin, Z. Topeliuksen ja J.L. Runebergin opintie oli mahdollinen ainoastaan pikkukaupunkien vaurauden ansiosta. RAHTIKAUPPA Paitsi tuonti- ja vientikauppaa, pohjalaisaluksilla harrastettiin varsin pian kauppavapauden saamisen jälkeen rahtikauppaa maailman merillä. Tämä tarkoittaa sitä, että alus rahtasi tuotteita esimerkiksi Välimeren ja Englannin välillä ja aluksen varustaja sai tästä tietyn korvauksen. Suomalaisten kannalta tämä oli erityisen edullista, sillä luonnollisesti talvikausina omiin satamiin ei voinut purjehtia jäiden vuoksi. Niinpä alukset lähtivät tavallisesti kotisatamasta loppukesästä/syksyllä ja palasivat seuraavan kerran kotiin joko seuraavan vuoden kesällä tai vasta vuosien päästä. Parhaimmillaan pahimmillaan alukset olivat matkoillaan jopa lähes 10 vuotta. Merimiesten ja kapteeneiden vaimot, lapset ja perheet odottivat tämän ajan kärsivällisesti miehiään. Tosin pisimpien matkojen purjehdukselle lähti merimiehiksi useimmiten perheettömiä nuorukaisia, ainoastaan kapteeni oli vanhempi ja perheellinen. Kokkolan kauppamerenkulun tärkeimmät satamat Länsi-ja Etelä-Euroopassa Rahtipurjehdus osoittautui tavattoman tuottoisaksi, etenkin luvun vaihteessa, jolloin koko Euroopassa riehui sota: sotivat osapuolet (Iso-Britannia ja Ranska) kaappasivat ja upottivat toistensa kauppa-aluksia, mutta puolueettomien lippujen alla purjehtivat laivat (kuten ruotsalaiset l. pohjalaiset) saivat purjehtia rauhassa. Tämä johti siihen, että sotivat valtakunnat käyttivät puolueettomia aluksia omiin kuljetuksiinsa. Pohjalaisten kannalta edullista oli lisäksi se, että he saivat hyvin tuloja laivanrakennustarpeiden myynnistä ennen kaikkea Isoon-Britanniaan, joka rakensi kiihtyvällä tahdilla uusia sotalaivoja. Terva meni hyvin kaupaksi, kuten myös puutavara. Sotien taustalla oli Ranskan suuri vallankumous 1789 ja Napoleonin nousu valtaan 1790-luvulla ja hänen aloittamansa hillittömät sotaretket, jotka ulottuivat Pohjois-Afrikasta aina Moskovan porteille.

9 Kokkolan kauppamerenkulun pohjoiseurooppalainen maailma Kenraali ja sittemmin Ranskan keisari Napoleon Bonaparte oli taatusti tietämättään pohjalaisen merenkulun hyväntekijä luvun vaihteessa. Kokkolassa jopa nimettiin yksi alus hänen mukaan Bonaparteksi. Tosin pohjalaisten alun ihailu Ranskan keisaria kohtaan muuttui 1800-luvun ensivuosien jälkeen pelonsekaiseksi kunnioitukseksi. Vuonna 1812, kun Napoleon oli marssinut miehen armeijoineen Moskovan porteille, kirjoitti kokkolalaisporvari Joachim Donner huolestuneen kirjeen ystävälleen, jossa hän rukoili, etteivät joukot marssisi Kokkolaan. No, tuskinpa Napoleonia juurikaan kiinnosti Pohjanmaan pieni, joskin varakas kaupunki... Rahtipurjehdus ja myös omien tuotteiden vienti jatkui kannattavana vielä 1800-luvullakin. Vaikka alusten rakentaminen oli erittäin kallista, olivat myös niistä saadut tulot suuria. Esimerkiksi vuonna 1766 Kokkolassa matkaan varustetun pinkkilaiva Caroluksen hinnalla olisi saanut peräti 27 kaupunkitaloa tontteineen Kokkolasta. Myöhemmin alusten hinta laski suhteessa kaupunkitaloihin, mutta silti ne olivat niin kalliita, ettei niitä voineet varustaa kuin varakkaimmat kauppiaat, jotka myös keräsivät niistä saadut tulot.

10 Anders Donnerin varustama fregatti Finland oli aikanaan Suomen komeimpia purjealuksia. Vuonna 1827 rakennetun aluksen vetoisuus oli noin 510 nettorekisteritonnia, pituus 40 metriä, leveys kymmenen ja suurin syväys viisi ja puoli metriä. Isonmaston huippu heilui myös 40 metrin tuntumassa. Finland purjehti alkukesällä 1829 Kokkolasta puutavaraja tervalastissa Cadiziin, jossa lasti myytiin ja uudeksi "lastiksi" otettiin 600 merimiestä kuljetettavaksi Havannaan. Tämän jälkeen alus jäi joksikin aikaa Karibianmerelle rahtaamaan tuotteita Havannan ja lähistön pienempien satamien välillä. Aluksen rakennuskustannukset olivat vuonna 1827 huikeat riksiä, mutta pelkästään vuosien rahtipurjehdukset tuottivat bruttotulona riksiä: alus toi yhdellä matkalla hintansa takaisin varustajalleen. Alus myytiin vuonna 1834 Espanjan Cadizissa. Finlandin hinnalla olisi voinut palkata 300 matruusia vuodeksi tai ostaa noin 20 kaupunkitaloa Kokkolasta. K.H.Renlundin museo. Anders Donnerin varustama fregatti Finland oli aikanaan Suomen komeimpia purjealuksia. Vuonna 1827 rakennetun aluksen vetoisuus oli noin 510 nettorekisteritonnia, pituus 40 metriä, leveys kymmenen ja suurin syväys viisi ja puoli metriä. Isonmaston huippu heilui myös 40 metrin tuntumassa. Finland purjehti alkukesällä 1829 Kokkolasta puutavara- ja tervalastissa Cadiziin, jossa lasti myytiin ja uudeksi lastiksi otettiin 600 merimiestä kuljetettavaksi Havannaan. Tämän jälkeen alus jäi joksikin aikaa Karibianmerelle rahtaamaan tuotteita Havannan ja lähistön pienempien satamien välillä. Aluksen rakennuskustannukset olivat vuonna 1827 huikeat riksiä, mutta pelkästään vuosien rahtipurjehdukset tuottivat bruttotulona riksiä: alus toi yhdellä matkalla hintansa takaisin varustajalleen. Finlandin kapteenina toimi P.J. Eschilson. Alus myytiin vuonna 1834 Espanjan Cadizissa. Finlandin hinnalla olisi voinut palkata 300 matruusia vuodeksi tai ostaa noin 20 kaupunkitaloa Kokkolasta. Parhaimmissa tapauksissa alukset toivat jo ensimmäisellä purjehduksellaan varustajalleen kaksinkertaisesti oman hintansa. Näin esimerkiksi Joachim Donnerin ja Johan Kyntzellin uusi fregatti Amphion, joka valmistui vuonna Alus maksoi rakennettaessa riksiä ja sen varustaminen matkaa ja matkan kustannukset (palkat jne) olivat yhteensä Tulot ensimmäisestä vuosina tehdystä matkasta (tervalastin myynti Lontooseen, rahtaus ja suolalastin nouto Portugalin Setubalista Kokkolaan) olivat yhteensä riksiä, eli reilusti kaksinkertaiset aluksen hintaan verrattuna. Summa oli erittäin suuri, sillä samaan aikaan varakkaimpien pohjalaistalonpoikien verotettava omaisuus oli riksiä: aluksen tuottama puhdas voitto vastasi siis kolmen varakkaan talonpojan koko omaisuutta. Tätä taustaa vasten ei ole ihme että Suomen varakkaimmat miehet löytyivät Pohjanmaalta. Varsinkin kun ottaa huomioon, että varakkaimmilla porvareilla oli omassa kauppalaivastossaan useita aluksia. Esimerkiksi Anders Roosilla oli parhaimmillaan kymmenkunta suurta valtamerialusta ja joukko pienempiä. Näin ollen hänen alustensa vuosittain tuoma puhdas voitto vastasi hyvinkin parinkymmenen talonpojan koko omaisuutta.

11 MERENKULUN KUIHTUMINEN JA PERINTÖ Vielä 1800-luvun lopullakin alukset olivat tehokkaassa käytössä, jopa tehokkaammassa kuin vuosisadan alkupuolella. Miehistön määrää supistettiin rajusti kulujen karsimiseksi; alukset pidettiin yhä pidemmillä yhtäjaksoisilla purjehdusmatkoilla, painolasteja välteltiin, mutta lasteiksi saatiin vain halpoja bulk-tuotteita kuten hiiltä, jota perimätiedon mukaan kapteenit vihasivat yli kaiken. Vaikka ns. tonnimaileissa laskettuna Kokkolan alusten tekemä tuotanto itse asiassa nousi 1800-luvulla (koska alukset olivat isompia, matkat pidempiä ja painolasteja oli vähempi; ei enää talvikausia kotisatamissa kuin vain äärimmäisessä hädässä), kannattavuus kuitenkin laski suurempien pääomakustannusten (alukset kalliimpia rakentaa), kasvaneiden käyttökustannusten ja laskevien rahtihintojen vuoksi. Kokkolalainen merimiesarkku. Merimiehen mukanaan kuljetama omaisuus oli sullottuna merimiesarkkuun ja -säkkiin, jotka karkumatkalle lähtevä mies useimmiten otti mukaansa. Kuvan arkun kanteen on maalattu komean fregatin kuva. K.H.Renlundin museo. Kuva Tapio Väinölä. Pohjalaisporvarit saivat tyytyä 1800-luvun kuluessa yhä heikompiin tuloihin kilpailun kiristyessä kansainvälisillä rahtimarkkinoilla. Tästä näkee hyvin että alusten tuottoprosentit laskivat koko 1800-luvulla; vielä luvun vaihteessa sijoitukselleen sai keskimäärin 35 prosentin voiton; vastaavia korkoja ei kovin monesta suomalaisesta liikeyrityksestä saa. Vuosisadan kuluessa voitot pääoman tuottoprosentti laski 20 prosentin tienoille ja vuosisadan lopulla 10 prosenttiin ja edelleen nollaan. Miksi kokkolalaiset luopuivat merenkulusta? Siksi ettei se ollut kannattavaa liiketoimintaa. Enää eivät alukset maksaneet rakennuskustannuksiaan vuodessa tai kahdessa, hyvä jos hinta saatiin takaisin kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan tervan kysyntä laski. Vielä 1700-luvulla pohjalaisilla oli käytössään uusia aluksia, joita he myivät muutaman vuoden oman purjehduksen jälkeen tuntuvalla voitolla ulkomaille luvulla alukset eivät enää käyneet kaupaksi: havupuusta rakennetut alukset eivät kiinnostaneet ulkomaalaisia varustajia, jotka suosivat kestävämpiä tammirunkoisia laivoja. Niinpä pohjalaiset pitivät aluksia pitempään omassa käytössä. Vanheneva aluskanta taas aiheutti monenlaisia harmeja: aluksia tuhoutui haaksirikoissa yksinkertaisesti huonon kunnon vuoksi.

12 Fregatti Solertia Napolin edustalla vuonna Taustalla höyryää tässäkin maalauksessa Vesuviuksen tulivuori; Vesuviuksen purkaus oli usein "kapteenitaulujen" aiheena. Solertia valmistui Kokkolassa vuonna 1838 ja se oli yksi Krimin sodan vuoksi myydyistä aluksista. Solertia kuului Kyntzellien kauppahuoneen laivastoon. Solertia kuljetti vuonna 1841 mastopuita Riikasta Napoliin, jossa kapteeni Wilhelm Rahm maalautti aluksen. Solertia oli noin 40 metriä pitkä ja kymmenen metriä leveä. Sen suurin lastisyväys oli noin viisi ja puoli metriä ja vetoisuus lähes 470 nettorekisteritonnia. Tervan kysyntä laski 1800-luvulla sitä mukaa kun merenkulussa yleistyivät höyryalukset. Pohjalaisista ainoastaan vaasalaiset uskaltautuivat varustamaan laajemmin höyryaluksia ja varsin menestyksekkäästi. Metallirunkoisten höyryalusten huono puoli oli se, että niitä ei voitu rakentaa puisten purjelaivojen tavoin omilla telakoilla, omista raaka-aineista. Pohjanmaalla ei myöskään ollut tieto-taitoa niiden rakentamiseen. Höyryalusten ongelma oli se, ettei niitä voitu rakentaa kotona omista raaka-aineista, vaan ne oli käytännössä ostettava muualta. Luonnollisesti ne olivat huomattavasti kalliimpia, ehkäpä 3 4 -kertaisia verrattuna purjealuksiin. Vanhan varustajapolven (tai oikeastaan toisen varustajasukupolven) edustajat kuolivat yksi toisensa jälkeen 1800-luvun puolivälin tienoilla. Kokkolassa harmaa vuosikymmen sattui 1840-luvun tienoille, jolloin merenkulusta vetäytyivät joko osittain tai kokonaan suvun päämiesten kuoltua Hongellin, Kyntzellin ja Roosin kauppahuoneet. Heidän jälkeläisensä eivät enää olleet kiinnostuneita merenkulun jatkamisesta kiristyneillä markkinoilla. Pääsyy merenkulusta luopumiseen oli todennäköisesti inhimillisempi: miksi harjoittaa vaikeaa ja epävarmaa laivanvarustusta, kun perintönä oli rahaa ja muuta varallisuutta yllin kyllin tuhlattavaksi loppuelämäksi? Hyvänä esimerkkinä käyvät aikanaan Suomen rikkaimman miehen, Anders Roos vanhemman pojanpojat. Toinen pojanpojista, Anders Oscar Roos, kuoli köyhänä kapakanpitäjänä Himangalla, tuhlattuaan perintöosuutensa Tukholman läheltä ostamallaan tilallaan, jossa hän järjesti kalliita seurapiirikutsuja. Anders Oscarin toinen isoisä, kauppaneuvos Adolph Lindskog Pietarsaaresta aikanaan maan kolmanneksi vaurain mies antoi Anders Oscarille lainaksi huomattavia rahasummia, kun oma isä oli kääntänyt rahahanat kiinni. Toinen Anders Roos vanhemman pojanpojista, Otto Herman Roos, taas luopui laivanvarustuksesta ja kokeili onneaan sahaustoiminnassa: hän ajautui konkurssiin 1880-luvulla ja muutti perheineen Ruotsiin. Ympäröivän maaseudun talonpojille kuihtuva tervakauppa ja merenkulku johtivat ongelmiin. Samaan aikaan väestö lisääntyi räjähdysmäisesti ja pellon raivuuseen kelpaavasta maasta olo pulaa. Toisaalta 1800-luvun lopulla karjanhoidosta ja etenkin voikaupasta tuli maaseudun uusi pääelinkeino, kun aiemmin maatalous oli ollut enemmän tai vähemmän ainoastaan oman ruoan tarpeen tyydyttämistä varten: ainoat ylimääräiset tulot oli saatu tervaa ja puuta myymällä. Merenkulun kuihtuminen oli yksi tärkeä syy siihen, että siirtolaisuus Amerikkaan oli erityisen suurta juuri Pohjanmaalta. Esimerkiksi Toholammilta lähti 1800-luvun lopulla viidesosa väestöstä Pohjois-Amerikkaan onneaan etsimään; ainoastaan pieni osa palasi takaisin.

13 Parkki Salama purjehtimassa Venetsian edustalla. Salama oli Venetsiassa tammi-helmikuussa 1867, jolloin kapteeni Michael Fredrik Rodén todennäköisesti tilasi maalauksen joltakin paikalliselta taiteilijalta. Salam joutui purjehtimaan Venetsiaan hätäsatamaan aluksen purjeiden vaurioiduttua myrskyssä. Kapteeni Rodén käytti tilaisuutta hyväkseen ja myi aluksella olleen Shieldsistä lastatun hiililastin Venetsiaan. K.H.Renlundin museo. Kuva: Tapio Väinölä. Suomalaisen merenkulun painopiste kääntyi Etelä-Suomeen ja Helsinkiin. Ironista kyllä, aikakauden suurin laivanvarustaja, helsinkiläinen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö keräsi luvun vaihteessa suunnattomia voittoja Yhdysvaltoihin ja Kanadaan siirtolaisia kuljettaneilla höyryaluksillaan. Anders Chydeniuksen viitoittamalle kansainväliselle meritielle lähdettiin Kokkolan satamasta ensimmäisen kerran alkukesällä Kokkolan 122 vuotta kestänyt vanhan ajan merenkulku päättyi kello 15.00, kun parkki Salama tuhoutui haaksirikossa Skagerrakissa. Perustuu Chydenius-instituutissa Kokkolassa pidettyyn esitelmään.

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Uuden rakennuttajan kokemuksia rakennuttamisprosessista Elävä esikaupunki -seminaari 26.4.2012 Aino Verkasalo Maankäyttötieteiden laitos YTK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus-

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Case Marks & Spencer. Lingerie Heaven

Case Marks & Spencer. Lingerie Heaven Case Marks & Spencer Lingerie Heaven Marks & Spencer casen taustaa Marks & Spencerin alamäki vuosina 1997-2000 oli yhtä paljon puhuttu kuin sen virkoaminen vuosina 2001-2003. Myynnin alamäen aikana alusvaatteet

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

1/7. SHV -tentti, 14.5.2013. B-osa. Tehtävän pisteytys: maksimipistemäärä on 40 Pistettä.

1/7. SHV -tentti, 14.5.2013. B-osa. Tehtävän pisteytys: maksimipistemäärä on 40 Pistettä. 1/7 SHV -tentti, 14.5.2013 B-osa. Tehtävän pisteytys: maksimipistemäärä on 40 Pistettä. Tentissä jaettava materiaali: Päiväkirja 1.1. 31.12.x1 Tilinpäätösviennit 31.12.x1 Tase 31.12.x0 Tilikartta Pääkirjalomakkeita

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

RAUTAISIA OTTEITA. Jo vuodesta 1956 RAUDOITTEET I HAAT I NOSTOLENKIT I NAULAT

RAUTAISIA OTTEITA. Jo vuodesta 1956 RAUDOITTEET I HAAT I NOSTOLENKIT I NAULAT RAUTAISIA OTTEITA Jo vuodesta 1956 RAUDOITTEET I HAAT I NOSTOLENKIT I NAULAT Viisikymmentä vuotta sitten, 50-luvulla, kansa rakensi kotimaata ja Pintos Oy teki ensimmäiset naulansa, aluksi vain kahdella

Lisätiedot

Puuta Venäjän Karjalasta historiaa.

Puuta Venäjän Karjalasta historiaa. Puuta Venäjän Karjalasta historiaa. Kirjallisuutta: Asko Saarelainen: Hukan hännän mitalla rajaseudun historiaa Lieksasta Voitto Pölkki: Venäjän Puu puutulvasta puutulleihin Unto Palokas: Kevätniemen saha

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Tammi syyskuun 2013 osavuosikatsaus Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Tammi syyskuun 2013 osavuosikatsaus Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Tammi syyskuun 213 osavuosikatsaus 24.1.213 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä Saadut tilaukset vertailukauden tasolla eli

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 11.2.2008

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 11.2.2008 SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 11.2.2008 Vastausohjeet Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro 1 3. Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviä kohden enemmän kuin yksi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015 Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 215 Tässä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Viputuotteet yksityissijoittajan näkökulmasta. Pörssin avoimet ovet , Miikka Kuusi, Meklari

Viputuotteet yksityissijoittajan näkökulmasta. Pörssin avoimet ovet , Miikka Kuusi, Meklari Viputuotteet yksityissijoittajan näkökulmasta Pörssin avoimet ovet 31.8.2016, Miikka Kuusi, Meklari 1 Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot