Kanuuna: nuorisotalotyön kehittämishanke. Tomi Kiilakoski

Transkriptio

1 Kanuuna: nuorisotalotyön kehittämishanke

2 Nuorisotalotoiminnan kehittämishanke Tavoitteena luoda Kanuunaverkostolle hanke, jossa nuorisotalojen toimintaa kehitetään yhdessä muitten kuntien kanssa siten, että mukana on tutkija kehittäjä Ottaa kohteekseen avoimen toiminnan, pyrkii levittämään hyviä käytänteitä, arvioimaan tehtyä työtä (auditointi) sekä antaa välineitä, joiden pohjalta on mahdollista kuntakohtaisesti tehdä ratkaisuja. Nuorisotyön tehtävän perusteleminen tavalla, joka tekee työn arvoa näkyväksi? Tahvoa hämmästytti, kuinka monenlaisia tehtäviä nuoriso ohjaajan odotettiin täyttävän.

3 Nuorisotalojen tutkimuksesta Nuorisotyön tutkimus on Suomessa ollut toistaiseksi vähäistä: nuorisotutkimuksen kiinnostus on suuntautunut nuorten omaehtoiseen toimintaan, kuten nuorisokulttuureihin. Seurauksena on, ettei nuorisotyöllä ole selkeätä teoreettista pohjaa, vaan toimintaa ohjaa tekemisen traditio ja vapaasti muotoutuva, joustava ammatti identiteetti. Tutkimusta ei voi paikantaa jo edellä tehtyyn, vaan sen täytyy luoda perusjäsennyksiä. Hiljainen tieto vs. propositionaalinen tieto: iso osa nuorisotyön tietoa elää ammattikäytänteissä, ammattitaidoissa ja siinä viisaudesa, jolla työtä tehdään Polanyi: Tiedämme enemmän kuin pystymme kertomaan. Tekisi mieleni väittää, että vain harvalla toimialalla tämä pitää kutinsa niin hyvin, kuin nuorisotyössä. Kertomuksellinen tieto vs. loogis paradigmaattinen tieto: nuorisotyön tietoa tehdään näkyväksi tarinoissa ja kertomuksissa niistä tilanteista, jotka ovat olleet nuorisotyöllisesti hankalia.

4 Nuorisotaloista tiedettyä ja tutkittua Avoimen toiminnan avoimuuden kyseenalaistaminen: monikulttuurisuustutkimus, sukupuolisensitiivinen tutkimus. Osoittaa, että eri nuorilla on erilaiset mahdollisuudet tulla tiloille. Osallisuuden ongelmallisuus (vrt. kehityskulku yhteisökasvatuksesta osallisuuteen) Osallisten rakenteiden vähäisä määrä tiloilla. Nuorten yleinen näkemys nuorisotiloista ja niiden merkityksestä Nuorisobarometri 2008, s ( aisut/barometrit/liitteet/nuorisobarometri2008.pdf) Eri kuntien omat tilastot: kävijämäärät, työntekijät, rahallinen panostus Nuorisotila kriisin hetkellä Jokela 2007: Monarista toinen kriisikeskus nuorille, joka mahdollisti nuorten surun, eheytymisen ja yhdessä olemisen.

5 Miksi nuorisotilat kokisivat muutospaineita 2000 luvulla Kulutusyhteiskunnan nousu: nuorille tarjotaan enenevässä määrin palveluita, joita heillä on varaa kuluttaa. Näin nuorille tarjoutuu tiloja, ajankäyttömahdollisuuksia ja erilaisia palveluita. Kulutuksen nousu identiteetin rakennuspuuksi. Virtuaalisuuden nousu: nuorten elämässä virtuaalinen ja sosiaalinen ovat yhteenkietoutuneita. Samojen nuorten kanssa toimitaan sekä netissä että kasvokkain. Polarisaatio: yhteiskunnan jyrkkenevä jakautuminen hyvä ja huono osaisiin

6 Miksi nuorisotilat kokisivat muutospaineita 2000 luvulla Yhteisöllisyyden hapertumiset nuorten maailmassa: järjestökiinnittyneisyyden väheneminen, yksilöllistyminen ja vähentynyt sitoutuminen pitkäkestoisiin projekteihin Entistä enemmän nuoria, jotka toimivat keskenään, ilman aikuisten ohjausta. Kasvattajien määrän kasvu: useat eri tahot pyrkivät vaikuttamaan nuoriin, heidän ulkonäköönsä, toimintaansa, kulutustottumuuksiinsa ja käytökseensä Kunnallisten sektorirajojen ylittymiset, murtumiset ja liudentumiset: erilaiset yhteisprojektit, yhteiskäytöt, yhteiset tekemiset Uusi julkishallinnon malli: korostaa asioiden tehokasta hallintaa, asioiden esittämistä numeraalisessa muodossa (todistettavuus) sekä ohjaa arvioinnin keinoin (entisen tavoitteiden asettamisen sijaan).

7 Muistumia 70 ja 80 luvulta Taustalla nuorisotalojen kehittyminen ja tähän liittynyt kunnallisen ja järjestöihin perustuvan nuorisotyön välinen kamppailu Liittyy myös keskusteluun yhteisökasvatuksesta ja ylipäätään siitä, mitä ja millaista on avoimen toiminnan kasvattavuus Ei avointen ovien nuorisotyökään ole pelannut. Parhaimmillaan se on joko tyhjänpäiväistä ajan kuluttamista, joka kouluttaa kaupallisen massaviihteen kritiikittömiä kuluttajia tai sitten se on tarjonnnut nuoria ymmärtäviä kuuntelijoita, jotka kuitenkaan eivät voi mitenkään auttaa. Pahimmillaan se on ollut, ja on vieläkin, alkeellista puoskarointia ja ongelmien keinotekoista kärjistämistä kokoamalla runsaasti ongelmallisia nuoria yhteen. Reijo Kurkela, Nuorisotyö 5/76

8 Muistumia 70 ja 80 luvulta En ole vielä aivan varma, onko todellista kehittämishalua edes olemassa. Ennen sen ilmenemistä ei mielestäni kannata avoimeen toimintaan satsata kovin paljon lisää resurssejakaan. Nuorten säilömistiloihin ei kannata palkata lisää järjestysmiehiä tällainen lähtökohta on mieletön. Nykyisin kuitenkin avoin toiminta melkein kaikkialla on nuorten säilömistä ajoittain neljän seinän sisään ja ohjaajat ovat järjestysmiehiä. Kalevi Leppänen, Nuorisotyö 4/79, 28. Muistumia 70 ja 80 luvulta Vastaavaa asioiden päälaelleen kääntymistä on havaittavissa kaikessa, mm. avoimessa nuorisotoiminnassa. Se nykymuodossaan osoittaa ottaneensa oppia pelihalleista ja kahviloista eikä nuorisotoiminnan näkökohdista. Seppo Huttunen, Nuorisotyö 8/81, 5.

9 Tämän päivän teemoista Teemat on koostettu tutkimuksellisen katsauksen pohjalta, hyödyntäen Kanuunan ohjausryhmän hankekuvausta. Teemojen tarkoitus on nostaa esiin erilaisia piirteitä siitä kulttuurisesta maisemasta, jonka tilatyö tai laajemmin avoin toiminta kohtaa 2000 luvun nuorten kanssa.

10 Tilatyö muuttuvassa yhteiskunnassa: koonti 1. Tilan luonne: kodinomaisuus, olohuonemaisuus, nuorten näköisyys koetaan myös tulevaisuuden vahvuuksiksi ja tekijäksi, jonka avulla voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin. 2. Työntekijöiden laatu: kiinnostus, innostavuus, kontakti nuoriin 3. Välineistö: teknisten välineitten tuleminen vanhan klubivälineistön oheen. Erimielisyyttä sen suhteen, missä määrin perinteinen välineistö kiinnostaa. 4. Alueellisuus: selkeä tehtävä alueen nuorten kokoamisessa 5. Nuorten kohtaamisen taito 6. Lisääntyvä yhdessä tekeminen saattaa muuttaa fyysisiä puitteita. Suuntana isommat toimintakeskukset ja yhdessä tekeminen. 7. Toisaalta kritiikkiä nuorisotalojen jähmeydestä sekä niiden ajatuksen jäämisestä kädentaitojen ja erilaisten liikunnallisten aktiviteettien varaan. 8. Ongelmana nuorisotalojen jämähtäminen tietyille alueille silloinkin, kun nuorten elämänpiirit selkeästi ovat toisaalla. Rakenteet luovat toimintaan pysyvyyttä, joka saattaa olla esteenä, kun toimintaa pitäisi uudistaa.

11 Osallisuus, yhteisöllisyys, kasvatus ja oleilu nuorisotiloilla: koonti Osallisuuden tavoitteelliset toimet: talokokoukset, arviointilomakkeet, työryhmät yms. Osallisuuden synnyttäminen käytännössä: ohjattu toiminta, yhteisöt säännöt, toimintakulttuuri, muitten nuorten läsnäolo Huom. Tietoiset ryhmäyttämiset, osallisuutta edistävät toimet vähillä maininnoilla Yhteisöllisyyttä korostetaan rakennettavan käytännössä joka hetki Kärjistäen: ajatellaan, että nuorisotaloilla osallisuus hoituu sen takia, että ne ovat nuorisotaloja, joiden toimintamuoto automaattisesti osallistaa.

12 Yhteistyö eri toimijoiden verkostossa: koonti Useita eri yhteistyötahoja (koulu, kirjasto, seurakunnat, poliisi, alueen yrittäjät, sosiaalitoimi). Vähän mainintoja järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä Nuorisotyön rooli nähdään tavoitetilana koordinoivana, mutta käytännössä esitellään myös esteitä. Nuorisotyön vahvuudeksi nähdään maksuttomuus ja nuorten rytmisyys. Tämä vahvuus myös halutaan säilyttää toiminnassa, että oma ammatillisuus säilyy. Yhteistoiminnan kuormittavuudestakin kannettiin huolta: kannattaa ryhtyä vain sellaiseen toimintaan, joka tuottaa selkeitä hyötyjä. Työntekijälähtöisyys / asiakaslähtöisyys: eroa siinä, lähtevätkö tarkastelut eri ammattiryhmien tarpeista vai alueen nuorten tarpeista

13 Kilpailu eri toimijoiden verkostoissa: koonti Vastauksissa tunnistetaan kaupallisten toimijoiden vetovoima. Mitään kilpailuasetelmaa ei kuitenkaan nähdä: jos kahvilat vetoavat nuoriin, vedotkoot. Nuorisotyön tulee pärjätä omilla vahvuuksillaan. Nuorisotyön erottaa kaupallisesta toiminnasta maksuttomuus, kaikkien nuorten ottaminen asiakkaiksi (paitsi tietysti jos ne ovat kännissä...), turvallisuus ja yhteisöllisyys Nuorisotyön tulee erottautua omilla vahvuuksillaan, mikä useimmissa vastauksissa hahmottuu lähiyhteisöllisenä toimijana, joka kykenee puhuttelemaan monenlaisia nuoria. Vastauksissa on hajontaa sen mukaan, puhutaanko järjestöpohjaisten harrastusten, omaehtoisten harrasteryhmien vai kaupallisten palvelujen ulkopuolella olevista nuorista

14 Tila ja virtuaaliset tilat: koonti Kysymystä virtuaalisuudesta hahmotellaan sen kautta, millä tavoin verkossa kohdataan nuoria mikä merkitys on ruumiillisuuden poissaololla? Sosiaalisen median merkitys nuorten elämässä tunnistetaan, mutta on epäselvää, mikä sen merkitys on nuorisotyöntekijälle. Kehityksen kelkassa pysymisen hankaluus: missä määrin kyetään roikkumaan mukana nuorten teknisessä osaamisessa. Korostus, että myös verkossa on nuorisotiloja, joissa on tuttuja aikuisia ja tätä kautta ohjauksellisia kohtaamisia. Monissa vastauksissa nähdään, että nuorisotyön tulisi tarjota sekä virtuaalista että kasvokkaista nuorisotyötä molemmille nähdään paikkansa. Päällekkäisyyden sijaan haetaan limittäisyyttä.

15 Nuorisotyöntekijän tehtävät ja nuorisotyön arviointi: koonti Nuorisotyö nähdään tavoitteellisena toimintana. Arvioinnin tulee edesauttaa omaa työtä; hölmöjä mittareita, kuten pelkkiä kävijämääriä, tulee karttaa. Nuorisotyöntekijöiden tehtävänkuvan laajuus tunnustetaan ja sitä pidetään osin avointa toimintaa hankaloittavana työnä. Nuorten merkitys arvioinnissa? Pääkaupunkiseudun malli nähdään lupaavana, mutta sen paikkakuntakohtaista soveltamista kaivataan. Sitä pidetään ensisijaisesti oman työn kehittämisenä ja ajattelemaan herättelijänä.

16 Ehdotus hankkeen toiminnaksi 1. Talotoiminnan kehittämishanke pidetään melko väljänä, jolloin eri kuntien tarpeisiin on helpompi reagoida. Hanke on sateenvarjohanke, jonka sisällä erilaiset kehityshankkeet keskustelevat keskenään. 2. Hankkeissa hyödynnetään tutkija kehittäjää, joka myös kerää aineistoa eri kunnissa. 3. Hankkeen koulutusosio käynnistetään syksyllä 2010, jolloin tutkimuksellisia tuloksia on valmiina. Näin tieto saadaan leviämään eri kuntiin sekä sen pohjalta on mahdollista käydä keskusteluja. 4. Hanke raportoidaan julkaisuna jonka kieliasu pidetään verrattain yleistajuisena jossa otetaan kantaa avoimen toiminnan kehityslinjoihin, luodaan tutkimuksellisia jäsennyksiä sekä avauksia ynnä yritetään perustella, miksi nuorisotyö on merkityksellinen kunnallinen palvelu myös taloudellisen taantuman kiristyneessä budjetti ilmastossa.

17 Lopuksi: hankkeet syntyvät tekemällä. Se niissä on yhteistä sekä virheisiin että mestariteoksiin. Jouduin kelkkaan kantribändin / hurjaan joukkoon virtuoosien Olisin mieluummin tavannut vaikka Erkki Junkkarisen / hän on heihin verrattuna pelkkä pulmunen Mutta vaikka turpiini sainkin / on silti laulu yhä mun ratto Sillä kaikki mikä tapa ei, se vahvistaa, sen nyt tietää myös Luigi Cravatto Peitsamo, Kari (2007): The Ballad of Luigi Cravatto. Teoksessa Peitsamo, Kari & Aku Ankkuli: Für Elise.