Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Toiminta ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Toiminta ja taloussuunnitelma vuosille YT-kuuleminen SISÄLTÖ: 1. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Visio Tiedekunnan vahvuusalueet 5 4. Tutkimuksen edistäminen 7 5. Koulutuksen kehittäminen 9 6. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laadunhallinta 15 1

2 1. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on perustettu vuonna 1968 (kasvatus ja yhteiskuntatieteellinen, myöh. yhteiskuntatieteellinen). Tiedekuntaan kuuluu kaksi koulutusalaa, psykologia ja yhteiskuntatieteet. Tiedekunta toimii myös Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Tiedekunnasta koordinoidaan kahta tutkimuksen huippuyksikköä Oppiminen ja motivaatio ( ) sekä Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset ( ) ja osallistutaan kolmannen toimintaan: Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö ( , HY). Tiedekunnan tutkimus on korkeatasoista ja verkostoitunut kaikilla aloillaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Tiedekunnan tutkimusaloista dysleksia tutkimus on saavuttanut kansainvälisen johtoaseman. Tiedekunnan tutkimustoiminnan korkeaa laatua voidaan osoittaa myös laajemmin. Kun tarkastellaan laadulla kilpailtua tutkimusrahoitusta suhteuttamalla se tiedekuntien kokonaisrahoitukseen, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on selvä ykkönen (MLTK 23,14%). (Taulukko 1). Myös huippututkimuksen tunnusluvut osoittavat, että tiedekunta on erittäin korkealaatuinen tutkimuksessa. (Taulukko 2). Taulukko 1. Laadulla kilpailtu tutkimusrahoitus (Lähde: AdeEko) Suomen Akatemia TEKES EU:n tutkimushankkeet Kotim.rahastot *) Yhteensä % kok.rahoituksesta , , ,44 Taulukko 2. Huippututkimuksen tunnusluvut laitoksittain Laitokset Huippututkimusyksiköt Akatemiaprofessuurit Psykologia - Oppiminen ja motivaatio ( ) - Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset ja ( ) Yhteiskuntatieteiden filosofian laitos - Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö ( ) Kari Palonen (toinen kausi ) 2

3 Edelleen taulukossa 3 tulee esiin se, että tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on yliopiston korkeimpia. Julkaisutoiminnassa näkyy laitosten erilaisuus: 1) Psykologian laitoksella ISI julkaisujen määrä on lisääntynyt huomattavasti ja laitos yksinään sijoittuu luonnontieteellisten alojen jälkeen toiseksi yliopiston ISIjulkaisujen määrissä. Agoran kautta tapahtuva julkaiseminen puuttuu tästä yhteydestä. 2) Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella perinteiset kansainväliset julkaisukanavat eivät sisälly ISI tietokantaan. Taulukko 3. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, tunnusluvut suhteessa koko yliopistoon YTK JY YTK JY JY ,29 1,53 0,45 0,60 0,79 1,22 0,77 0, ,23 1,51 0,91 0,67 0,68 1,14 0,88 0, ,74 2,34 0,61 0,60 0,62 1,22 0,87 0,73 ja maisterit/ opetus- ja tutkimushenkilöstö tohtorit/professorit julkaisut/opetustutkimus-henkilöstö kvrefer. muut JY tiet. tutkimusrahoituksen prosenttiosuus kokonaisrahoituksesta kansall kvrah.. JY JY 20,46 0,22 % 8,80 % % 1,38 % 18,25 0,49 % 9,24 % 21,74 10,48 % % % 1,20 % 0,46 % 1,04 % Tiedekunnan koulutusaloista psykologian osuus alan tutkintotavoitteista on 32 % (MA) ja 28 % (TRI). Yhteiskuntatieteellisen alan osuus alan tutkintotavoitteista on 9 % (MA) ja 9 % (TRI). Yliopistoallianssi vahvistaa ja täydentää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta, ja yhdessä Jyväskylän ja Tampereen yhteiskuntatieteelliset tiedekunnat ovat maan suurimmat alojensa yksiköt. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tehtävänä on 1. harjoittaa kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta psykologian, filosofian ja yhteiskuntatieteiden aloilla sekä vahvistaa tiedekunnalle tyypillistä monitieteistä tutkimustoimintaa, 2. kouluttaa opiskelijat akateemisiksi asiantuntijoiksi, jotka tieteelliseen ajatteluun perustuvalla kriittisyydellä tuottavat uutta tietoa ja soveltavat sitä yhteiskunnan laaja alaisiin tehtäviin sekä psykologian ja sosiaalityön alojen ammatillisiin käytäntöihin, 3

4 3. toimia tutkimusaloillaan vuorovaikutteisena asiantuntijaorganisaationa ja vahvistaa innovaatioympäristöjä edistämällä tieteidenvälistä yhteistyötä ja kansainvälistä toimintaa, 4. parantaa yhteisöjen ja ihmisten hyvän elämän ja oppimisen edellytyksiä sekä edistää sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan profiili 1. Tiedekunnan korkeatasoisia tutkimus ja koulutusaloja yhdistää moninäkökulmainen, koko elämänkulun kattava käsitys ihmisestä yksilöllisenä ja sosiaalisena toimijana yhteiskunnassa. 2. Tiedekunnan koulutusalat, oppiaineet ja maisteriohjelmat muodostavat filosofian, psykologian ja yhteiskuntatieteet yhdistävän ainutlaatuisen koulutuksellisen kombinaation. Lisäksi tiedekunnassa on kansainvälistä ja kansallisesti ainutlaatuista koulutusta maisteri ja tohtoriohjelmina sekä oppiaineiden suuntautumisvaihtoehtoina. 3. Tiedekunta on keskeinen psykologien ja sosiaalityöntekijöiden ammatilliseen kelpoisuuteen johtava akateeminen koulutusyksikkö. 4. Asiantuntijaorganisaationa tiedekunta on monitasoisesti ja monitahoisesti verkottunut. 2. Visio 2020 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta koostuu filosofian, psykologian ja yhteiskuntatieteiden oppiaineista sekä monitieteisistä kansallisista ja kansainvälisistä maisteriohjelmista. Tiedekunta on aloillaan korkealaatuinen tutkimuksessa ja opetuksessa. Vuonna 2020 tiedekunnassa on yksi huippututkimusyksikkö kansainvälisellä rahoituksella, kolme Suomen Akatemian rahoittamaa huippututkimusyksikköä sekä 40 % kokonaisrahoituksesta ulkopuolista rahoitusta (kansallista ja kansainvälistä). Ulkopuolinen rahoitus tukee tehokkaasti tiedekunnan omien tavoitteiden kannalta keskeisiä tutkimus ja koulutustehtäviä. Vuonna 2020 tiedekunnassa on yksi koulutuksen laatuyksikkö. Tiedekunnalla on vakiintunutta tieteellistä ja koulutuksellista yhteistyötä Euroopan ja Pohjois Amerikan lisäksi useiden Afrikan, Aasian ja Etelä Amerikan maiden yliopistojen sekä koulutus ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Allianssiyliopistojen yhteiskuntatieteelliset tiedekunnat yhdessä ovat Suomen suurin alan yksikkö, ja niillä on kolme yhteistä kansainvälistä tutkimuksen osaamiskeskittymää ihmistieteiden metodologian, työelämän tutkimuksen ja sosiaalitieteiden alueilta. Tiedekunnat ovat kansainvälisesti vetovoimaisia ja kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut allianssin yhteisten englanninkielisten opintojen ja Mundusohjelmien ansiosta. Allianssiyliopiston yhteiskuntatieteellisillä tiedekunnilla on kolme 4

5 yhteistä maisteriohjelmaa, jotka toteutetaan kahdella kampuksella. Lisäksi se on Suomen suurin psykologian ja sosiaalityön akateeminen koulutusyksikkö. Jyväskylä yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sitoutuu eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikkääseen, laaja alaiseen humanistiseen arvoperustaan ja globaaliin yhteiskuntavastuuseen. Tiedekunnan toiminta edistää ihmisen, luonnon, kulttuurin, talouden ja teknologian suotuisaa kehittymistä, joka perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Monikulttuurisuuden arvostaminen on keskeistä. 3. Tiedekunnan vahvuusalueet Tiedekunnan vahvuusalojen tärkeimmät kriteerit ovat tutkimuksen korkea taso, toimintojen laajuus ja kansalliset koulutusvastuut. Vahvuusalat nojaavat laitosten tutkimusten painopisteisiin (ks. taulukko 4). Tiedekunnan koulutus ja tutkimusalojen vahvuusalueet ovat seuraavat: 1. Poliittinen ajattelu ja politiikat (politics / policies). Politiikan teorian, käsitehistorian ja politiikan kielen tutkimus tuottaa uutta tietoa kansallisen ja maailman politiikan kehyksissä. Kehityksen ja kulttuurin politiikat samoin kuin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja toimintatapojen sekä talouden instituutioiden tutkimus ovat keskeisiä analyysien kohteita. Vahvuusalueella painottuvat hyvinvointijärjestelmien murroksen moninäkökulmainen tutkimus sekä politiikkojen ja toimijoiden sukupuolittuneisuuden tarkastelu. 2. Ihmismielen perusteiden ja kehityksen tutkimus. Vahvuusalueella tuotetaan uutta psykologista tietoa ja sen innovatiivisia sovelluksia tutkimalla monitasoisesti hermoston toimintaa, keskeisiä psykologisia prosesseja sekä oppimista ja inhimillistä vuorovaikutusta. 3. Filosofinen ihmistutkimus, joka tarkastelee filosofian kriittisin, argumentatiivisin ja käsiteanalyyttisin menetelmin ihmistä, inhimillistä toimintaa ja ihmisen rakentamaa kulttuuria. Ala yhdistää toisiinsa teoreettisen ja käytännöllisen filosofian: siihen sisältyy mm. mielen filosofiaa, tietoteoriaa ja tieteenfilosofiaa sekä etiikkaa ja yhteiskuntafilosofiaa, ja se kiinnittyy luontevasti moniin filosofian erityisaloihin, mm. estetiikkaan, kulttuurifilosofiaan, uskonnonfilosofiaan ja ympäristöfilosofiaan. 5

6 Taulukko 4. Laitosten tutkimuksen painopistealat Psykologian laitos Koko elämänkaaren kattava kehityksellinen lähestymistapa, joka käsittää persoonallisuuden kehityksen, motivationaalisen kehityksen, kielen kehityksen, oppimisen, oppimisvaikeuksien, erityisesti dysleksian, ja muistin sekä niiden hermostollisen perustan tutkimuksen. Psykoterapian ja terapeuttisten hoitojärjestelmien tutkimus, sisältäen hoitoprosessien, tuloksellisuuden ja yhteistyöverkostojen tutkimuksen. Työ- ja organisaatiopsykologinen tutkimus, joka kohdistuu erityisesti työhyvinvoinnin ja -terveyden tutkimukseen. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Toimijuus, hyvinvointi ja hyvä elämä Poliittisuus, poliittinen ajattelu ja käsitteet Rakenteet, yhteiskunnan muutos ja hallinnan politiikat 4. Tutkimuksen edistäminen Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimustoiminta on korkealaatuista ja profiloitua niin tutkimuskohteiden, menetelmien kuin rahoituspohjankin näkökulmasta. Tiedekunnan tutkimustoiminta on kansainvälistä sekä julkaisukanavien että kansainvälisten tutkimusryhmien osalta. Siten tutkimuksen edelleen kehittämiselle on hyvät edellytykset. Tiedekunnassa on kaksi huippututkimusyksikköä, ja tiedekunta osallistuu kolmannen toimintaan. Akatemiaprofessuuri (Kari Palonen), vahva täydentävä rahoitus ja merkittäviä palkintoja korkeatasoisen tutkimuksen perusteella saaneet tutkijat (mm. Heikki Lyytinen ja Lea Pulkkinen) vahvistavat tiedekunnan tutkimuksen perustaa. Tutkimuksen arvioinnissa tiedekunta menestyi erinomaisesti: tiedekunnan laitoksista psykologian laitos sai korkeimman arvosanan 7, jonka sai Jyväskylän yliopistossa vain kaksi laitosta, ja myös YFI laitos sai arvosanan 5. Turun yliopiston tutkimuksessa Tieteellisen toiminnan tuloksellisuus Suomessa (Kivinen et al. 2008) tiedekunnan yhteiskuntatieteellinen ala noteerattiin alallaan maan tuloksekkaimmaksi yksiköksi ja psykologian ala toiseksi tuloksekkaimmaksi. Tiedekunnan tavoitteena on edelleen vahvistaa kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimustoimintaansa laaditun tutkimusstrategian mukaisesti. Nousevia maantieteellisiä yhteistyöalueita ovat erityisesti Aasia ja Afrikka. 6

7 Tavoitteet 1. Tiedekunnassa on yksi kansainvälisellä rahoituksella toimiva huippututkimusyksikkö ja kaksi uutta kansallista huippututkimusyksikköä. Suunnittelukaudella toimii Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö (YFI, ). Tiedekunta tavoittelee kansainvälisellä rahoituksella dysleksiatutkimuksen ja siihen liittyvän tietoteknisen interventiotutkimuksen huippuyksikköä ja kansallisina huippututkimusyksikköinä psykologian (työnimellä Työurien pidentäminen ja siihen vaikuttavat psykologiset mekanismit) ja politiikan tutkimuksen aloille. 2. Tiedekunta lisää vaikuttavuuttaan Jyväskylän yliopiston TTS:aan sisältyvillä tutkimuksellisilla vahvuusalueilla. Tiedekunnan vahvuusalueista dysleksiatutkimus ja ihmisen kehityksen pitkittäistutkimus sekä poliittisen ajattelun tutkimus on määritelty yliopiston TTS:ssa kansainvälisesti johtaviksi aloiksi, ja niiden lisäksi oppiminen ja motivaatio tutkimus kansainvälisesti merkittäväksi alaksi. Nouseva ala on tällä hetkellä persoonan teoria ja mielen filosofia. Tiedekunta määrittelee tutkimusalueen Persoonan teoria ja mielen filosofia uudelleen Filosofiseksi ihmistutkimukseksi ja esittää alaa yliopiston TTS:aan kansainvälisesti merkittäväksi alaksi. Lisäksi tiedekunta esittää nouseviin aloihin seuraavia tutkimusalueita: 1) kehityksen ja kulttuurin politiikat, 2) psykologian ja sosiaalityön ammattikäytäntöjen kehittämiseen kohdistuvat, monitieteiset tutkimukset ja 3) kansalaisyhteiskunnan tutkimus. 3. Tiedekunta vahvistaa kansallisesti johtavina tutkimusaloina allianssiyhteistyön kautta seuraavia tutkimusaloja: 1) Ihmistieteiden tutkimusmetodologia, 2) Työja organisaatiopsykologia, 3) Aivotutkimus ja hyvinvointiin vaikuttavat interventiot ja 4) Ikääntymisen tutkimus. 4. Kolmivuotiskauden päättyessä tiedekunnassa on viisi kansainvälistä (sekä EUettä muulla rahoituksella) tutkimushanketta enemmän kuin nykyisin. Keinot 1) Henkilöresurssit Kohdennetaan virkoja tutkimuksen vahvuusalueille. Kansainväliset rekrytoinnit. Perustetaan yhteisiä virkoja sektoritutkimuslaitosten kanssa. 7

8 2) Tutkimushankkeet Osallistutaan monitieteisiin, laajoihin tutkimushankkeisiin ja ryhmiin. Osallistutaan allianssiyhteistyön puitteissa avautuviin tutkimushankehakuihin. Tuetaan tutkimushankehakuja ja hankkeita katkos ja loppuvaiheissa tiedekunnan apurahoilla. Hyödynnetään Agoran asiantuntemusta hankkeiden hakemisessa. 3) Tutkimusedellytykset Laaditaan tiedekunnan infrastruktuuriohjelma ja pidetään laboratorioympäristöt ajanmukaisina. Kohdennetaan uudelleen tiedekunnan palvelukeskuksen tukipalveluja tutkimushankehallinnon kehittämiseksi. 4) Tutkimusyhteistyö Vahvistetaan osallistumista tutkimusverkostoihin (mm. ISSBD, COSThankkeiden koordinointi). Osallistutaan edelleen yliopiston määrittelemiin osaamiskeskittymiin Vahvistetaan yhteistyötä tiedekunnan tutkimusalojen ja sektoritutkimuslaitosten välillä. 5. Koulutuksen kehittäminen Tiedekunnan tarjoama koulutus on laadullisesti korkeatasoista, kustannustehokasta ja määrällisesti mittavaa. Kevään 2008 koulutuksen laatuyksikköhaussa psykologian koulutus arvioitiin yliopistossamme kolmen parhaan joukkoon. Koulutusta koskevasta laatutyöstä huolehtii kummallakin laitoksella toimiva pedagogisen johtajan vetämä opetuksenkehittämistyöryhmä. Tiedekunnassa on kansallisesti ainutlaatuisia koulutusvastuita, kuten englanninkielinen Kansainvälisen kehitysyhteistyön maisteriohjelma, Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma sekä Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma. Tiedekunnan tutkintotavoitteet kaudelle ovat seuraavat: Psykologian koulutusalalla maisteritavoite on 70 (edelliseen kauteen lisäystä 10) ja tohtoritavoite 7. Yhteiskuntatieteellisellä koulutusala maisteritavoite on 120 (lisäystä 10) ja tohtoritavoite 11 (lisäystä 1). Yliopistoallianssissa yhteiskuntatieteelliset tiedekunnat tarjoavat opiskelijoilleen monipuolisen, laaja alaisen ja laadullisesti korkeatasoisen koulutuksen yhteistyötä tiivistämällä ja uusia toimintamuotoja hakemalla (ks. Yliopistoallianssin hallitukselle lähetetty yhteiskuntatieteellisen alan koulutusstrategia, 2009). 8

9 Ihmistieteiden tutkimusmetodologia on nimetty yhdeksi yliopiston viidestä määräaikaisesta monitieteisestä osaamiskeskittymästä. Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) tukee tiedekuntien tohtorikoulutusta ja edistää kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien kehittämistä yliopistossa sekä koordinoi osaamiskeskittymän toimintaa. IHME on syksystä 2008 lähtien toiminut yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston muodostamassa allianssikärkihankkeessa (Allianssi IHME). Tiedekunnan oppiaineiden koulutus on laajasti verkostoitunut. Yliopistoverkostot Psykonet ja Sosnet on perustettu psykologian ja sosiaalityön ammatillisia lisensiaatintutkintoja tuottavaa erikoistumiskoulutusta varten. Molemmat verkostot toimivat kuitenkin myös sekä kandidaatti ja maisterikoulutusta antavina että valtakunnallisia tutkijakouluja koordinoivina eliminä ja tukevat merkittävällä tavalla perustutkinto opetusta. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos koordinoi kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävää UniPID verkostoa ja on mukana myös kansainvälisessä sosiaalityön tohtoriohjelmaa valmistelevassa Indosow verkostossa. Kansainvälisen kehitysyhteistyön maisteriohjelma koordinoi North South South opiskelija ja opettajavaihtoja. Näiden lisäksi sukupuolen tutkimuksen verkosto Hilma rikastuttaa yliopistossa tarjottavaa naistutkimuksen monitieteistä sivuaine ja maisteriopetusta. Sosiaalityön oppiaine ja kulttuuripolitiikan maisteriohjelma ovat mukana Erasmus Mundus ohjelmahauissa. Tiedekunta koordinoi kahta tutkijakoulua 1) Ikääntyminen, hyvinvointi ja teknologia (Sosiaaligerontologia ja Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus) 2) Perhetutkimuksen tutkijakoulu (Perhetutkimuskeskus). Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuus ja Kulttuuripolitiikka koordinoivat alojensa jäsenkouluja Sosiaalitieteiden valtakunnallisessa tutkijakoulussa (SOVAKO). 9

10 Taulukko 5. Hakijat, hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet oppiaineittain ja maisteriohjelmittain v Hakijat Hyväksytyt Paikan vastaanottaneet Filosofia Valtio-oppi Yhteiskuntapolitiikka Sosiologia ja SOG Sosiaalityö Psykologia Kansalaisyht. mo Kulttuuripolitiikan mo Sosiaaliger. mo Kansainval. Keh.työ Sosiaalityö Kokkola Naistutkimus Tavoitteet 1. Nykyisten valtakunnallisten verkostojen toiminnan (Psykonet, Sosnet, UniPiD, Hilma) kehittäminen ja vahvistaminen sekä verkostojen tarjoaman koulutuksen laajentaminen yli koulutusalojen 2. Kolmiportaisen tutkintorakenteen vahvistaminen kandidaatti, maisteri ja tohtoritasoilla 3. Tohtorikoulutukseen liittyvän metodikoulutuksen kehittäminen 4. Koulutuksen korkean laadun ylläpitäminen ja opetuksen kehittäminen 5. Kansainvälisyyden lisääminen koulutuksessa ja opetuksessa 6. Koulutusviennin kehittäminen 7. Yliopistoallianssin tuottamien mahdollisuuksien hyödyntäminen Keinot 1. Verkostojen tuottaman koulutuksen jatkumisen takaaminen Esitetään yliopistolle osallistumista verkostojen (Psykonet, Sosnet, UniPiD, Hilma) ylläpitoon jäsenyliopistojen keskinäisten sopimusten perusteella. 2. Koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Vahvistetaan Ihmistieteiden metodikeskusta tohtori ja tutkijakoulutuksen kehittämiseksi. Kehitetään Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen koulutuksen rakenteita tavoitteena laitoksen oppiaineiden perusopintojen toteuttaminen yhteistyössä. 10

11 Esitetään erikoispsykologi ja erikoissosiaalityöntekijäkoulutuksien kytkemistä osaksi Bolognan prosessin kolmatta sykliä. Vahvistetaan Kansainvälisen kehitystyön, Kulttuuripolitiikan, Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelmia ja sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Sosiaalityön maisteriohjelmaa. Osallistutaan allianssiyhteistyön puitteissa allianssin yhteisten Työn ja hyvinvoinnin sekä Naistutkimuksen maisteriohjelmien kehittämiseen. Avataan erillishaut tiedekunnan oppiaineissa kesällä 2010 maisterivaiheeseen tuleville opiskelijoille. 3. Koulutuksen ja opetuksen laatu Laaditaan kaikissa oppiaineissa opetussuunnitelmat osaamispohjaisiksi vuodesta 2010 alkaen. Kehitetään opinto ohjausta. Kuullaan sidosryhmiä opetuksen kehittämistyössä. Vahvistetaan oppiainerajat ylittävää opetusta. Kehitetään työelämävalmiuksia harjoittelun ja ohjauksen keinoin. 4. Kansainvälisyys Edistetään maisteri ja tohtorikoulutuksen kansainvälistä yhteistyötä Erasmus Mundus ohjelmien kautta (esim. Indosow). Vahvistetaan kansainvälistä maisteriohjelmaa. Kehitetään tiedekunnan yhteistä kansainvälistä tohtorikoulutusta Doctoral Programme in Social Sciences, Philosophy and Psychology. Opetussuunnitelmissa huomioidaan ja määritellään ulkomailla suoritetut opinnot ja kotikansainvälistyminen osana tutkintoa. Englanninkielistä opetusta lisätään, esim. hyödyntämällä tutkimusryhmien vierailijoiden antamaa opetusta ja allianssiyhteistyötä. 5. Koulutusvienti Tutkitaan mahdollisuuksia tarjota kansainväliseen kehitystyöhön liittyvää koulutusta koulutusvientiin liittyvänä tuotteena. Tämä edellyttää stipendijärjestelmän kehittämistä. Koulutusviennin kehittämiselle lähtökohtia tarjoaa myös EU rahoitteinen korkeakouluopetuksen kehittämisprojekti (Edulink), jossa psykologian laitos toimii keskeisenä sisältöjen tuottajana. Mahdollinen kehittämiskohde on myös kansainvälisten maksullisten psykoterapiaseminaarien järjestäminen. 6. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tiedekunnan tavoitteena on olla kansallisesti ja alueellisesti vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja kansainvälisesti näkyvä tieteellinen vaikuttaja. Tiedekunnassa tehdään 11

12 tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimusta, annetaan korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta relevanttia, tutkimukseen perustuvaa opetusta sekä välitetään aktiivisesti oman alan tutkimustietoa ympäröivään yhteiskuntaan. Tavoitteet ja keinot 1. Koulutuksellinen ja tutkimuksellinen yhteistyö Laaja alainen tutkimusyhteistyö tiedekunnan toiminnan kannalta keskeisten sektoritutkimuslaitosten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa (Niilo Mäki Instituutti, THL, Cupore, GeroCenter ja MTT keskeisimpinä). Keinot: yhteisesti rahoitettavat virat, tutkimus ja kehittämishankkeet. Klinikkatoiminnan kehittäminen 1. Psykoterapian opetus ja tutkimusklinikan tehtävä on edistää tutkimukseen perustuvaa mielenterveyspalveluiden tutkimus ja kehittämistoimintaa yhdessä julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien ja kehittämistahojen kanssa. Keinot: Tutkimustyö ja Psykoterapiatutkimusten päivät kansallisena ja kansainvälisenä tutkijoiden ja kliinikoiden tapaamispaikkana, koulutus, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, asiantuntijana toimiminen mm. Psykoterapiakoulutuksen laadunvarmistuksessa yhdessä THL:n, Valviran ja muiden yliopistojen kanssa. 2. Sosiaalialan verkostoitunut oppimisklinikan tehtävänä on luoda sosiaaliasemien työntekijöille, opiskelijoille ja oppilaitosten opettajille käytännönläheinen, aitoja asiakastilanteita hyödyntävä oppimisympäristö. Oppimisklinikka lisää työmenetelmiin ja ammatillisiin käytäntöihin kohdistuvaa tutkimusta, opinnäytetöitä ja kehittämistyötä sekä vahvistaa käytäntöpohjaisen tiedontuotannon avulla alan ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta. Keinot: Vuoden 2010 alussa oppimisklinikan suunnitteluvaihe päättyy ja pilottivaihe käynnistyy. Rahoittajina toimivat Keskisuomen maakuntaliitto ja sosiaalialan osaamiskeskus (KOSKE), Jyväskylän yliopisto, kaupunki ja ammattikorkeakoulu. Vuonna 2011 oppimisklinikan toiminta arvioidaan, ja mikäli kokemukset ovat myönteisiä, tehdään oppimisklinikasta pysyvä toimintamuoto. Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen tehtävänä on tuottaa asiantuntemusta kansalaistoiminnan kysymyksissä ja järjestösektorin 12

13 Keinot: haetaan yliopiston sisäistä hankerahaa ja ulkopuolista rahoitusta sekä verkostoidutaan alueellisten ja kansallisten toimijoiden kanssa. Järjestetään Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen päivät. 2. Tutkimushankkeiden tuottamat käytännön sovellukset ja innovaatiot Tiedekunnan tutkimusryhmien tuottamat käytännön sovellukset ovat kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäviä (pelit ja testit). Erilaiset käyttäjälähtöiset palvelu ja sosiaaliset innovaatiot tulevat yhä tärkeämmiksi kehittämisen kohteiksi. Tiedekunnan laitosten tutkimustoiminta tukee tälle alueelle kohdistuvaa kehittämistoimintaa. 3. Kansainvälinen toiminta YFI laitos hallinnoi ja Ulkoministeriö rahoittaa kehitysyhteistyöohjelmaa HEI ICI (Capacity Building Support Programme for Higher Education Institutions), jossa kumppanuus rakentuu korkea asteen koulutusinstituutioiden välille erilaisten pedagogisten, rakenteellisten, hallinnollisten ja metodologisten kehitysprojektien avulla. 4. Alueellinen toiminta Tiedekunta osallistuu alueelliseen kehittämistyöhön asiantuntemuksellaan. Opetus ja tutkimushenkilökunta ovat omilla sektoreillaan mukana alueelliseen kehittämistyöhön liittyvissä työryhmissä ja toimikunnissa sekä tutkimusprojekteissa. Tiedekunnan laitokset ovat myös tiiviissä yhteistyössä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Keinot: Yhteistyön jatkaminen 5. Asiantuntijatehtävät Tiedekunnan opetus ja tutkimushenkilöstö on aktiivinen yliopistollisen, tutkimukseen perustuvan osaamisen saattamisessa muun yhteiskunnan käyttöön, 13

14 Työelämärelevanssi koulutuksessa. Tavoitteena on, että tiedekunnasta valmistuneet asiantuntijat ja erityisosaajat sijoittuvat edelleen hyvin. Seurataan sijoittumisselvitysten perusteella ja huolehditaan siitä, että työelämätaitojen osuus koulutuksessa on riittävä ja yhteiskunnan tarpeet huomioon ottaen ajan tasalla. Tiedekunnan tutkijat toimivat aktiivisesti näkyvissä tehtävissä yhteiskunnassa: asiantuntijoina mediassa ja erilaisissa tilaisuuksissa sekä populaariteosten kirjoittajina. Tiedekunnan tarjoama asiantuntemus tukee ja hyödyttää yhteiskunnallista päätöksentekoa mm. konsultoinnin ja toimikuntien jäsenyyksien kautta. Psykologian laitos osallistuu psykoterapiakoulutuksen laadunvarmistuksen kehittämiseen yhdessä THL:een perustettavan asiantuntijaelimen ja muiden yliopistojen kanssa. 7. Laadunhallinta Jyväskylän yliopistossa tehtyjen arviointien (laadunhallintajärjestelmän auditointi 2008 ja tutkimuksen laadunarviointi 2006) tulokset ja suositukset otetaan huomioon tiedekunnan koko toiminnan kehittämisessä. Valmistaudutaan tutkimuksen laadunarviointiin