0. Esipuhe. 1. Koulutustehtävä. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Koulutusstrategia hyväksytty tiedekuntaneuvostossa

Transkriptio

1 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Koulutusstrategia hyväksytty tiedekuntaneuvostossa Esipuhe Tässä Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan koulutusstrategiassa kuvataan tiedekunnan koulutustehtävä (luku 1), tutkinnot ja niiden oppimistulokset (luku 2), opetussuunnitelmien toteutus (luku 3), kansainvälinen koulutustoiminta (luku 4), opiskelijarekrytointi (luku 5), palaute- ja arviointimenettelyt (luku 6), yhteistyö muiden koulutusinstituutioiden kanssa (luku 7) sekä opetukseen liittyvien henkilöstöresurssien kehittäminen (luku 8). Strategia on laadittu kevään ja syksyn 2008 aikana. Osin strategia kuvaa jo olemassa olevaa toimintaa, osin kyse on uusien haasteiden vuoksi tehtävien toimintojen kirjaamisesta. Keskeisiä tulevien vuosien koulutustoiminnan haasteita ovat Bologna-prosessin täysivaltainen hyödyntäminen tiedekunnan koulutuksessa, lisääntyvän kansainvälistymisen tukeminen, yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, uusi yliopistolaki, opiskelijakunnan erilaistuvat opiskelutilanteet, väestön yleinen ikääntyminen, sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen välinen allianssiyhteistyö sekä näihin kaikkiin liittyvät koulutustoiminnan laadukkuuden ja tuottavuuden vaatimukset. Laitosten koulutusta koskevat asiakirjat ovat liitteinä seuraavasti: Liite 1. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen koulutusstrategia Liite 2. Psykologian laitoksen koulutuksen laatuyksikkö - hakemus. 1. Koulutustehtävä Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan koulutusalat tarjoavat opiskelijoille monitieteisen mahdollisuuden perehtyä sekä ihmisen kehitykseen ja toimintaan että yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintatapoihin niiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on kaksi koulutusalaa ja kaksi laitosta: psykologian ala, jolla toimii Psykologian laitos ja yhteiskuntatieteellinen koulutusala, jolla toimii Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos (YFI). Yhteiskuntatieteellisellä alalla järjestetään lisäksi sosiaalityön maisterikoulutusta Kokkolan Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Laitokset osallistuvat aktiivisesti ja vaikuttavasti omien koulutusalojensa kehittämiseen osana kansallista ja kansainvälistä innovaatiojärjestelmää. Psykologian laitoksen toiminta-ajatuksena on tehdä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää ja laadukasta tutkimusta, antaa uusimpaan tutkimukseen pohjautuvaa korkeatasoista opetusta psykologian ammattiin valmistuville, muille psykologista tietoa työssään soveltaville ja psykologian tutkimukseen suuntautuville opiskelijoille sekä 1

2 vaikuttaa tutkimuksellaan, opetuksellaan ja muulla toiminnallaan yhteiskuntaan, erityisesti sen inhimillisiä voimavaroja tukien. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos on monitieteinen yhteiskuntatieteet ja filosofian samaan laitokseen yhdistävä kokonaisuus, johon kuuluu kuusi pääainetta (filosofia, naistutkimus (maisteriohjelman pääaineena), sosiaalityö, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka) neljä maisteriohjelmaa (kansainvälinen kehitystyö, kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuus, kulttuuripolitiikka, sosiaaligerontologia, (naistutkimus)) ja kaksi opintokokonaisuutta (elämänkatsomustieto ja yhteiskuntatiede) sekä perhetutkimuksen professuuri. Laitoksen tehtävänä on vaikuttaa kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti antamalla laadukasta opetusta, tekemällä korkeatasoista yhteiskuntatieteellistä ja filosofista tutkimusta, tavoitella uusia sosiaalisia innovaatioita sekä osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Määräaikainen ( ) Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) tarjoaa ja koordinoi jatkokoulutustason tutkimusmetodiopetusta ja post doc -tason koulutusta yli yliopiston tiedekuntarajojen. Toiminnan tavoitteena on täydentää ja keskittää jo olemassa olevaa koulutustarjontaa sekä luoda kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusverkostoja. Tiedekunnassa sijaitseva määräaikainen Perhetutkimuskeskus on monitieteinen tutkimuskeskus, jonka tutkimuksen kohteena ovat erilaiset perheeseen liittyvät ilmiöt. Tutkimustoiminnan lisäksi Perhetutkimuskeskuksen tehtävänä on edistää alan tutkijakoulutusta, välittää tieteellistä tutkimustietoa käytäntöön ja osallistua perheistä käytävään keskusteluun. Perhetutkimuskeskus koordinoi valtakunnallista perhetutkimuksen tutkijakoulua. 2. Tutkinnot 2.1. Tutkinnot Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa yhteiskuntatieteellisen ja psykologian koulutusalan tutkintoja. Psykologian alan tutkintoja ovat Psykologian kandidaatin tutkinto (PsK), Psykologian maisterin tutkinto (PsM) Filosofian maisteritutkinto (FM) Psykologian lisensiaatin tutkinto (PsL) Psykologian tohtorin tutkinto (PsT) Filosofian tohtorin tutkinto (FT) Psykologian koulutusalan jatkotutkinnoissa pääaineena on psykologia tai kehityspsykologia Yhteiskuntatieteellisen alan perustutkintoja ovat Yhteiskuntatieteiden kandidaatti (YTK) Yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) 2

3 Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavat pääaineet ovat: - filosofia - kehityspsykologia - sosiaalityö - sosiologia tai sosiologia, sosiaaligerontologian linja - tilastotiede (ei sisäänottoa) - valtio-oppi - yhteiskuntapolitiikka Pelkästään yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoon johtava pääaine on: - naistutkimus Yhteiskuntatieteiden maisterin (YTM) tutkinto voidaan suorittaa seuraavissa koulutus- tai maisteriohjelmissa: Kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma Naistutkimuksen maisteriohjelma Maisteritutkinto, pääaineena sosiaalityö (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) Sosiaaligerontologian koulutusohjelma Yhteiskuntatieteellisen alan jatkotutkintoja ovat Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL) Yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT) Filosofian tohtori (FT) Yhteiskuntatieteellisen koulutusalan jatkotutkinnon pääaineita ovat: filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka, sosiaalityö ja naistutkimus (erikoistumisaloja ovat kansainvälinen kehitystyö, kansalaisyhteiskunnan tutkimus, kulttuuripolitiikka ja sosiaaligerontologia) Tutkintojen oppimistulostavoitteet Kandidaatin tutkinnon oppimistuloksena on, että opiskelija tuntee opiskelemansa pääaineen ja sivuaineiden perusteet sekä saa edellytykset alansa kehityksen seuraamiseen. Opiskelija saa myös valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin sekä edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä. Opiskelija saa riittävän viestintä- ja kielitaidon (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 7 ) 3

4 Maisterin tutkinnot oppimistuloksena on, että opiskelija saavuttaa pääaineensa tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvän tuntemuksen ja sivuaineiden perusteiden tuntemuksen taikka koulutus-/maisteriohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvän tuntemuksen. Opiskelija saa myös valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Opiskelija saa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja hyvän viestintä- ja kielitaidon. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 12 ). Jatkokoulutuksen oppimistuloksena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Opiskelija perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 21 ). Maisterin tutkinnon psykologiassa (150 op) suorittanut henkilö voi hakea oikeutta harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä (psykologin ammattinimike) (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 559/1994). Yliopistollinen ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaine- tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä, on kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista 272/2005). 3. Opetussuunnitelmat Oppiaineiden ja ohjelmien opetussuunnitelmat perustuvat tutkintoasetuksen määrittämille tutkintojen yleisille tavoitteille ja sisällöille. Perusajatuksena on opetuksen perustuminen laitoksilla tehtävään tutkimukseen, joka on profiloitunut tutkimusstrategioiden mukaisesti. Tieteenalan perusteoriat ja menetelmät ovat olennainen osa opetussuunnitelmaa, samoin kuin muuttuvan työelämän asettamat vaatimukset. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen koulutuksen tavoitteena on, että koulutetut ovat tieteellisesti ja professionaalisesti päteviä ja pystyvät havainnoimaan kriittisesti yhteiskunnan kehitystä ja toimimaan sen mukaisesti alansa vaativissa asiantuntijatehtävissä. Koulutuksen tavoitteena nähdään opiskelijalle syntyvä kyky suhteuttaa osaamistaan toisten kanssa, välittää tietoa ja ymmärtää toisten näkökulmia. Opetuskäytäntöjen tavoitteena on avoin yhteistoiminnallinen asiantuntijuus, tutkimuksellinen opetus ja oppiminen, opiskelijan aktiivisuutta korostava ohjauksellisuus sekä kyky tilannekohtaisiin tulkintoihin. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen opetuksen keskeiset ulottuvuudet ovat: I. Sivistyksellisyys II. Tieteellinen yhteistoiminnallinen asiantuntijuus 4

5 III. Professionaalinen yhteistoiminnallinen asiantuntijuus Psykologian laitoksella opetussuunnittelun kulmakiviä ovat laillistetun psykologin työssään tarvitsemat ammatilliset valmiudet, työelämän tarpeet sekä teoreettisten ja tutkimuksellisten valmiuksien takaaminen. Psykologian opetuksen keskeiset painoalat ovat Kehityspsykologia Kliininen psykologia Neuropsykologia Persoonallisuus- ja työpsykologia Psykologian laitos osallistuu myös aktiivisesti valtakunnallisen Psykonet -verkoston koulutukseen ja kehittämiseen. Tiedekunnan koulutusta voidaan esittää alla olevalla kuviolla. Kansallinen ja kansainvälinen tieteellinen yhteisö TUTKIMUS Muuttuva työelämä tutkijan uran vaatimukset hdfh Muuttuva työelämä professionaalisten käytäntöjen vaatimukset OPETUS Kansalliset yliopistoverkostot KÄYTÄNTÖ Molempien laitosten kandidaatin tutkinnossa (perus- ja aineopinnot) opetuksen pääpaino on oppiaineen teoreettisten, metodologisten ja tutkimuksellisten perusteiden oppimisessa. Tavoitteena on integroida opiskelija laitos- ja tiedeyhteisöön. Maisterin tutkinnon opintojen pääpaino valikoituu opiskelijan henkilökohtaisten valintojen selkiytymisen myötä. Tätä tuetaan henkilökohtaisen opintojen suunnittelun avulla. Tohtorin tutkinnon pääpaino on väitöskirjatyössä. Opiskelija integroituu ohjausryhmänsä tuella kansalliseen ja kansainväliseen tiedeyhteisöön julkaisujen ja verkostoitumisen kautta. Maisteriohjelmat, erikoistumiskoulutukset ja tutkijakoulut toimivat tiedekunnan laitosten oppiaineita tukevina kokonaisuuksina tarjoten opiskelijoille mahdollisuuksia monipuolisiin erikoistumis- ja jatko-opintoihin. Bologna-prosessi vaatii, että tiedekunnan eri tutkintovaiheista on mahdollista siirtyä oman tason mukaisiin asiantuntijatehtäviin työelämässä tai jatkaa seuraavaan opintojen vaiheeseen. 5

6 Tiedekunnan molempien laitosten pedagogiset ratkaisut tukevat opiskelijoille syntyviä valmiuksia selviytyä ympäristöissä, joissa työtä tehdään tyypillisesti moniammatillisissa tiimeissä ja tehtävissä, jotka vaativat jatkuvaa opiskelua. Opetussuunnitelmissa painotetaan kriittisyyttä, monipuolisia analyysi-, kirjoitus- ja lukutaitoja sekä kykyä toimia monipuolisissa toimintaympäristöissä. Koulutus nähdään opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden asiantuntijuuden yhteistoiminnallisena pyrkimyksenä sen kaikilla tasoilla. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella opetuksellisia yhteistoiminnallisia painopisteitä täsmennetään koulutusrakenteen kehittämishankkeessa. Opetuksen laadullisena tavoitteena on, että opiskelijat ymmärtävät opetettuja asioita ja osaavat soveltaa oppimaansa erilaisissa toimintaympäristöissä. Opiskelijat osallistuvat opintojensa aikana oppiaineesta, henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta ja opintojensa vaiheesta riippuen monenlaisiin oppimisympäristöihin, kuten erilaisille kursseille (luennot, kirjallisuus, teoreettiset ja käytännölliset jaksot), opintopiireihin, seminaareihin ja muihin käytännön työskentely-ympäristöihin (harjoittelu, kliininen- ja laboratoriotyöskentely, tutkimusryhmät). Tavoitteena on oppimisympäristöihin soveltuvien, oppimista tukevien arviointimenetelmien käyttö. Perinteisten suoritusmuotojen rinnalle kehitetään aktiivisesti uusia suoritusmuotoja ja näihin suoritusmuotoihin liittyviä arviointikäytäntöjä. Oppiaineiden ja ohjelmien opetussuunnitelmat sisältävät mahdollisuuden joustaviin ja monimuotoisiin opiskeluväyliin. Psykonet-, Sosnet- ja HILMA-verkostojen järjestämää verkko-opetusta hyödynnetään edelleen psykologian, sosiaalityön ja naistutkimuksen oppiaineiden opetuksessa. Opetusyksiköissä hyödynnetään kasvavassa määrin tietoteknologian mahdollistamia uusia opetuksellisia lähestymistapoja, kuten wikipedagogiikkaa, Korppi-, Optima- ja Moodle-järjestelmiä sekä muita verkkoopetuksen työvälineitä. Nämä menetelmät mahdollistavat myös heterogeenisen opiskelijakunnan käytännön tarpeisiin vastaamisen. Opetussuunnitelmiin määritellään opintojaksojen ja -kokonaisuuksien oppimistulokset (learning outcomes) (uudet opetussuunnitelmat hyväksytään alkaen). Tämä helpottaa opintojen arviointia, tutkintojen kokonaisuuden ja osien laadukkuuden takaamista, monipuolisten suoritusmuotojen (ml. kansainväliset opinnot) hyödyntämistä osana opintoja sekä aiemmin opitun tunnistamista nykyistä paremmin. Opintojen ohjaus perustuu opiskelijoiden oman itsenäisen ja aktiivisen roolin tukemiseen opintojen kaikissa vaiheissa. Opinto-ohjauksen lisäksi opetukseen liittyvää tiedotusta ja neuvontaa arvioidaan ja kehitetään edelleen. Opintojen ohjaus toteutetaan henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (ehops) ja tarveperustaisen ohjauksen (vastaanotot, opinnäytteiden yksilöohjaus, harjoittelun ohjaus) avulla. Jatkoopiskelijoiden rekrytoiminen tapahtuu oppiaineiden ja ohjelmien tutkimuksen vahvuusalueiden suuntaisesti. Tällä varmistetaan ohjauksen laatu ja riittävyys. Tiedekunnassa annettava opetus perustuu tutkimukseen ja tutkimukseen perustuviin käytännön sovelluksiin. Tutkimukseen perustuvaa opetusta annetaan paitsi yleisinä tieteenalan teoreettisten ja metodologisten perusteiden opetuksena myös erikoistuneesti 6

7 tutkimuksen vahvuusalueilla. Tutkimuksellista otetta painotetaan opetussuunnitelmissa ja ongelmalähtöistä pedagogiikkaa edistetään. Psykologian laitoksella opiskelijat tekevät opinnäytteensä (kandidaatin, pro gradu- ja lisensiaattitutkielmat ja väitöskirjat) tutkimusryhmissä. YFI-laitoksella menetelmäopintojen tutkimusharjoitusten aineistot tulevat osin laitoksen tutkimusprojekteista. Opiskelijoita kannustetaan tekemään opinnäytteitä myös yliopiston ulkopuolisille organisaatioille, kuten sektoritutkimuslaitoksille ja muille tutkimus- ja kehitysorganisaatioille. Nykyiset psykologian ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian alan työtehtävät vaativat oman alan vankkaa teoreettista ja käytännöllistä osaamista. Samoin työtehtävät vaativat yleisiä taitoja, kuten taitoa kansainväliseen vuorovaikutukseen, oppimiskykyä, kykyä itsenäiseen ajatteluun ja työskentelyyn ja tiedonhankintataitoja. Ammatilliset oppiaineet, kuten psykologia ja sosiaalityö, sisältävät muita tiedekunnan oppiaineita runsaammin ammatillisia opintoja. Psykologian alalla psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikkaa hyödynnetään psykoterapian erikoistumiskoulutuksissa. Tähän tähtää myös sosiaalityön alalle Jyväskylään suunnitteilla oleva klinikkatoiminta sekä jo toimiva yhteistyö Niilo Mäki Instituutin kanssa. Tiedekunta ylläpitää tuettua työharjoittelujärjestelmää. Harjoittelut toteutetaan yhteistyössä harjoittelupaikkoja tarjoavien organisaatioiden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Tiedekunta hyödyntää Ihmistieteiden metodologiakeskuksen järjestämää jatko-opiskelijoiden työelämä- ja urasuunnittelutaitoja koskevaa koulutusta osana tutkijakoulutettavien opintotarjontaa. Mentorit (alumnit) ja dosentit nähdään tiedekunnan tärkeänä resurssina ja mentortoiminta ja dosenttien antama ohjaus ja opetus kytketään (on osin jo kytketty) olennaiseksi osaksi tiedekunnan koulutustoimintaa. Elinikäisen oppimisen edellytysten perustana on tiedekunnan korkeatasoiseen tutkimukseen perustuva opetus, joka tähtää opiskelijan sivistykseen ja akateemiseen toimijuuteen kasvattamiseen. Opetuksen avulla opiskelijat omaksuvat edellytykset aktiiviseen, tiedeperustaiseen ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Monimuotoiset opiskelutavat ja maisteriohjelmat ovat keskeisiä elinikäistä oppimista tukevia perustutkintotason koulutusrakenteita. Psykologian ja sosiaalityön aloilla opiskelijat voivat maisterin tutkinnon suorittamisen ja työssäolojakson jälkeen pyrkiä suorittamaan erikoiskoulutuksen sisältävän lisensiaatin tutkintoa kansallisissa yliopistoverkostoissa (Psykonet, Sosnet). 4. Kansainvälisyys Koulutuksen kansainvälisyyden takaamiseksi tiedekunnan laitokset ylläpitävät ja kehittävät monipuolista kansainvälistä yhteistyötä ja niihin liittyviä sopimuksia. Tiedekunnan laitokset organisoivat ja järjestävät yhteistä kansainvälistä tohtorikoulutusta hankkeessa Graduate School in Social Sciences, Philosophy and Psychology. Laitoksilla ylläpidetään ja kehitetään englanninkielisiä opintokokonaisuuksia (CIHD ja CIS), jotka tarjoavat omille ja vieraileville opettajille rakenteen, jossa opettaa tutkintoon johtavia opintoja. Oppiaineet ja ohjelmat kehittävät toimivia vaihtosopimuksia edelleen, jotta vaihtojakso parhaalla mahdollisella tavalla tukee opiskelijoiden tarpeita. Kansainväliset opinnot kotiyliopistossa ja ulkomailla suunnitellaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman teon yhteydessä. Jatko-opiskelijoille järjestetään mahdollisuus 7

8 opiskella osa opinnoistaan englannin kielellä JY:ssa. Tutkijakoulut ja huippututkimusyksiköt ovat tärkeitä kansainvälisen koulutuksen ympäristöjä. Tiedekunnan englanninkielinen kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma tukee tiedekunnan painoaloja ja sen kansainvälistä profiilia (kestävä kehitys, globalisaatio, YFI-laitos) ja antaa mahdollisuuden koulutusviennin mahdollisuuksien kartoittamiseen. Mahdollinen rahoitusinstrumentti etelään suuntautuville hankkeille on Ulkoministeriön hallinnoima IKI-instrumentti (Instituutioiden välisen kehitystyön instrumentti). Uusien vieraskielisten maisteriohjelmien mahdollisuutta kartoitetaan yhteistyössä ulkomaisten koulutusyhteistyöverkostojen kanssa. Tiedekunta selvittää mahdollisuutta järjestää kansainvälisiä yhteistohtoriohjelmia valittujen partnereiden kanssa. 5. Opiskelijarekrytointi Opiskelijavalinnan tavoitteena on saada tiedekuntaan motivoituneita ja tavoitetietoisia opiskelijoita. Valitut opiskelijat pystyvät suoriutumaan akateemisista opinnoistaan tavoiteajassa, hankkimaan työelämää varten tarvittavat valmiudet sekä uudistamaan jatkuvasti osaamis- ja sivistysperustaansa. Keskeistä ei ole tiedekunnan sisäänottomäärien kasvattaminen vaan opiskelu- ja ohjausprosessien ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että opiskelemaan otetut valmistuvat tavoiteajassa ja omaksuvat elinikäisen oppimisen valmiudet. Mahdollisesti lisääntyvä rekrytoituminen maisterivaiheeseen pääaineisiin otetaan huomioon määrittelemällä täydentävät opinnot soveltuvasta kandidaatin tai vastaavasta tutkinnosta maisterin tutkintoon. YFI-laitoksella maisteriohjelmat rekrytoivat laajaalaisesti muista yliopistoista ja erityisesti työelämässä olevia ja opintojaan jatkavia. Psykologian laitoksella selvitetään mahdollisuutta valita soveltuvan alemman tutkinnon suorittaneita suoraan soveltuvuuskokeisiin. Kansainvälisessä perustutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnissa huomioidaan erityisesti vaihto-ohjelmien kautta laitosten toimintaan jo tutustuneiden opiskelijoiden rekrytoiminen perustutkinto-opiskelijoiksi. Kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma rekrytoi laaja-alaisesti ulkomailta, erityisesti Euroopan ulkopuolelta. Erikoistumiskoulutuksen sisältävään lisensiaatin tutkintoon valitaan opiskelijat keskitetysti valtakunnallisissa Psykonet- ja Sosnet -verkostoissa. Tohtorikoulutettavien valinnassa noudatetaan Jyväskylän yliopiston hallituksen hyväksymiä yleisiä valintaperusteita ja painotetaan riittävän ja laadukkaan ohjauksen takaamiseksi jatko-opiskelijan tutkimuksen soveltumista laitosten määrittelemille tutkimuksen painopistealoille. Opiskelijoita integroidaan laitosten tutkimusryhmiin jo perusopintojen vaiheessa. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden rekrytoimisessa tärkeimpiä keinoja ovat jo perustutkintovaiheessa opiskelemaan tulleiden opiskelijoiden sekä tutkimusryhmien kautta tutkimaan/opiskelemaan tulleiden opiskelijoiden rekrytoiminen laitoksille jatko-opiskelijoiksi. 8

9 Sosiologiassa ja sosiaalityössä siirrytään yhteiseen perusopiskelijoiden valintakokeeseen Tampereen, Lapin ja Turun yliopistojen kanssa. Tiedekunnassa siirrytään valtakunnalliseen sähköiseen yhteishakujärjestelmään vuodesta 2009 alkaen. 6. Palaute ja arviointi Tiedekunnan laitoksilla toimii lukuisia koulutusta arvioivia ja kehittäviä ryhmiä ja näitä tukevia rakenteita. Näissä on vahva opiskelijaedustus. Pedagogisten johtajien vetämät opetuksen kehittämistyöryhmät toimivat laitostasoisina koulutusta koskevia suunnitelmia ja kehittämistoimia integroivina eliminä. Tiedekunnan laitosten sisäistä ja niiden välistä verkostomaista yhteistoimintaa ylläpidetään ja kehitetään edelleen. Hallinnollisia rakenteita ja raja-aitoja oppiaineiden välillä madalletaan, ja etsitään synergiaetuja laitosten sisällä ja niiden välillä. Yhteistyössä etsitään tapoja hyödyntää monitieteisiä mahdollisuuksia koulutuksen järjestämisessä. Psykologian laitoksella opiskelijat keräävät palautteen joka kurssilta. Palaute analysoidaan ja yhteenveto esitetään sektorikokouksissa. YFI -laitoksella osassa oppiaineista/ohjelmista opiskelijat keräävät palautteen, osassa palautteen keräämisestä ja hyödyntämisestä ovat vastuussa opettajat. Laitoksilla kerätty palaute hyödynnetään koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös jatko-opinnoista kerätään palautetta (IHME kokoaa systemaattisen kurssipalautteen). Laatutyön menetelmiä (tavoitteiden suunnittelu ja asettaminen ja niiden arviointiin pohjautuva kehittäminen) käytetään systemaattisesti koulutuksen arviointiin ja kehittämiseen. Tästä vastaavat laitosten työryhmät ja laatuvastaavat. Opiskelijavalintoja arvioidaan opiskelijavalintatutkimuksen avulla. Valmistuneiden sijoittumista työelämään arvioidaan sijoittumisselvitysten avulla. Työelämän vaatimuksista saadaan tietoa mentortoiminnan kautta, työharjoitteluyhteyksien kautta, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyökumppaneilta (yritykset, sektoritutkimuslaitokset, yliopistoverkostot), tutkimuksista ja selvityksistä. 7. Yhteistyö Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, sektoritutkimuslaitosten ja muiden oppilaitosten kanssa toteutettavan yhteistyön tavoitteena on saavuttaa tuottavuutta, synergiaetuja ja purkaa toiminnan päällekkäisyyttä. Tiedekunnan laitokset, oppiaineet ja ohjelmat tekevät yhteistyötä JY:n monitieteisissä osaamiskeskittymissä. Yhteistyötä perus- ja jatkokoulutuksessa tehdään monitieteisten toimijoiden, kuten Agora Centerin, Perhetutkimuskeskuksen ja Niilo Mäki Instituutin kanssa. Jatkokoulutusta järjestetään myös tiedekuntaan kuuluvassa Ihmistieteiden metodikeskuksessa, tutkijakouluissa, huippututkimusyksiköissä ja Psykonet- ja Sosnet - verkostoissa. Aikuiskoulutusta järjestetään pääasiassa yhteistyössä Avoimen yliopiston, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius järjestää sosiaalityön maisterikoulutusta. 9

10 Sivuaineopetusta annetaan Jyväskylän yliopiston opiskelijoille tiedekunnan molemmilla koulutusaloilla. Yhteiskuntatieteen ja elämänkatsomustiedon opintokokonaisuudet järjestetään opettajaksi opiskeleville. Tiedekunnassa koordinoidaan monitieteisiä maisteri- ja tohtoriohjelmia. Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikan toimintaa hyödynnetään edelleen psykologian alan perus- ja jatkokoulutuksessa. Avoimen yliopiston kanssa järjestetään perus- ja aineopintotasoista koulutusta tiedekunnan oppiaineissa ja järjestetään monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Avoimen väylää kehitetään perusopintojen rekrytointikanavana edelleen. Avoimen yliopiston kanssa tapahtuva koulutuksen kehittäminen edellyttää lisääntyvästi tiedekunnan oppiaineiden ja avoimen yliopiston välistä opetuksen laadun varmistusta. Lähivuosina keskitytään erityisesti Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen solmiman allianssisopimuksen kautta avautuvien koulutuksellisten mahdollisuuksien kartoittamiseen ja hyödyntämiseen. Päällekkäisiä toimia suunnataan harkinnan mukaan uudelleen. Tieteenalojen yhteisiä verkostoja (Psykonet, Sosnet) hyödynnetään peruskoulutuksen järjestäjänä nykyistä enemmän. Tiedekunta koordinoi ja kehittää suomalaisten yliopistojen välistä kansainvälisen kehitystyön yhteistyöverkostoa, Finnish Universities Partnership for International Development (UniPID). Lisäksi tiedekunnasta koordinoidaan valtakunnallisia tutkijakouluja Perhetutkimus (Perhetutkimuskeskus) ja Ikääntyminen, hyvinvointi ja teknologia (sosiaaligerontologia). Ammattikorkeakoulun kanssa haetaan yhteistyötä siellä missä ilmeisiä synergiaetuja on saatavissa. 8. Henkilöstöresurssit Opetuksellisen laadun ja riittävän ohjauksen turvaamiseksi tiedekunta pitää tärkeänä, että opiskelija/opettaja suhdeluku ei nouse yliopistojen alakohtaisen keskiarvon yläpuolelle. Myös opintohallinnon tukipalveluiden riittävät resurssit turvataan. Henkilöstöä (tdk/laitokset) kannustetaan oman alansa asiantuntemusta parantavaan henkilöstökoulutukseen. Erityisesti painotetaan pedagogisten taitojen, kielitaidon ja tietoteknisten (ml. opintohallinnon tietojärjestelmät) taitojen hallitsemista. Osaamiskartoitusta hyödynnetään henkilöstökoulutuksen suunnittelussa. Opettajaksi pyritään rekrytoimaan tohtorintutkinnon suorittaneita. Samoin panostetaan ulkomaisten opettajien ja tutkijoiden kutsumiseen laitoksille riittävän pitkiksi ajoiksi. Työhyvinvointikyselyissä esiin nousseisiin kehittämiskohteisiin puututaan. Tiedekunnassa pyritään periodijärjestelmän avulla siihen, että opetushenkilökuntaan kuuluville varataan työsuunnitelmissa tutkimukselle yksi opetuksesta vapaa periodi. 10

11 Riittävä tutkimusmahdollisuus on edellytys laadukkaalle, tutkimukseen perustuvalle opetukselle. Tiedekunnassa edellytetään myös post doc - tutkijoiden osallistuvan opetukseen. Tämä opetuskokemus palvelee tutkijoiden sijoittumismahdollisuuksia tutkimuskauden jälkeen. 9. Strategian arviointi ja päivitys Strategiaa arvioidaan ja päivitetään vuosittain osana toiminta- ja taloussuunnitelmatyötä. Keskeiset arviointitulokset kirjataan tiedekunnan toimintakertomukseen. Näitä ovat opiskelija- ja hakijamäärät, suoritetut tutkinnot, opiskeluajat, valmistuneiden työllistyminen, kansainvälinen opetus ja vaihto, koulutuksen kehittämistoimet, koulutusyhteistyö ja henkilökunnan kehittäminen. 11