Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma"

Transkriptio

1 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELU

2 Kansikuva: Näkymä Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsevalle pellolle. Julkaisun kuvat: Pasi Huotari ellei muuta mainittu kuvan yhteydessä.

3 Alkusanat Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. ympäristönsuojelu-, maa-aines- ja kemikaalilainsäädännön perusteella. Suojelusuunnitelmaa ei vahvisteta aluehallintovirastossa eikä sillä ole välittömiä tai sitovia juridisia seurausvaikutuksia. Suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Tämä edellyttää sekä suunnitelmallisuutta että riittävää tietoa pohjavesialueista samoin kuin niillä suoritettavista pohjavesien laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista. (Rintala, ym. 2007) Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille. Pohjaveden laatua vaarantavien toimintojen sijoittamiseen pohjavesialueiden ulkopuolelle voidaan vaikuttaa tehokkaasti ottamalla huomioon maankäytön suunnittelussa ja eriasteisissa kaavoissa suojelusuunnitelmassa esitetyt suojavyöhykerajaukset ja toimenpidesuositukset. Suojelusuunnitelmien tavoitteena on myös tehostaa pohjaveden laadun tarkkailua sekä varautua toimenpiteisiin pohjavesivahinkojen ja onnettomuuksien varalta. Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman laadinta on aloitettu helmikuussa Suojelusuunnitelma liittyy hankkeeseen, jonka tarkoituksena on laatia Jyväskylän kaupungin alueella oleville riskipohjavesialueille suojelusuunnitelmia. Hankkeeseen liittyen aiemmin on tehty suojelusuunnitelmat Kaivoveden, Liinalammen, Keljonkankaan, Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueille. Hankkeeseen liittyviin kustannuksiin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi, Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta ja Keski-Suomen ELY-keskus. Suojelusuunnitelman laatiminen on tapahtunut kaupungin ympäristötoimessa ja projektipäällikkönä on toiminut Pasi Huotari. Suojelusuunnitelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän kanssa, johon kuuluivat: Pekka Pulkkinen, ympäristögeologi, Keski-Suomen ELY-keskus Kari Illmer, hydrogeologi, Keski-Suomen ELY-keskus Jukka Tyrväinen, vesihuoltopäällikkö, Jyväskylän Energia Oy Marja-Liisa Puttonen, tuotantoinsinööri, Jyväskylän Energia Oy Päivi Pietarinen, ympäristöjohtaja, Jyväskylän kaupunki Pasi Huotari ympäristönsuojelupäällikkö, Jyväskylän kaupunki Petteri Ahonen, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Taru Heikkinen, kaavoitusbiologi, Jyväskylän kaupunki Kirsti Leppänen, johtava terveystarkastaja, Jyväskylän kaupunki Lisäksi suunnitelman laadinnassa avuksi ovat olleet: Pirkko Hakkarainen, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Anu Surakka, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Kirsi Hänninen-Valjakka, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Parhaat kiitokset ohjausryhmän jäsenille sekä kaikille sidosryhmille, jotka ovat osallistuneet suunnitelman tekoon. Jyväskylässä Marika Masalin-Weijo

4 Sisältö 1 Yleistä Vihtakankaan pohjavesialueesta ja sen hydrogeologiasta Maankäyttö ja kaavoitus Vihtakankaan pohjavesialueella tehtyjä julkaisuja ja tutkimuksia Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsevat toiminnot ja niiden aiheuttamat riskit pohjavedelle Asutus Yleistä asutuksen aiheuttamista riskeistä Jätevesien käsittely ja lämmitysjärjestelmät Vihtakankaan pohjavesialueen kiinteistöillä Liikenne ja tienpito Yleistä riskeistä Tiet Maastoliikenne Maa-ainesten otto Yleistä maa-ainesten oton aiheuttamasta riskistä Maa-ainesten otto Vihtakankaan pohjavesialueella Muuntamot Yleistä muuntamoiden aiheuttamasta riskistä Vihtakankaan pohjavesialueen muuntamo Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Yleistä PIMA-alueista PIMA-alueet Vihtakankaan pohjavesialueella Yleistä ampumaradan riskeistä Vihtakankaan ampumarata Vedenhankinta Vedenottolupa ja tarkkailuohjelma Vihtakankaan vedenottamo, raakaveden laatu ja pumpatut vesimäärät Yritystoiminta Maatalous Metsätalous Määräykset ja toimenpidesuositukset pohjavedelle riskiä aiheuttaville toiminnoille Asutus Viemäriin liittämättömiä kiinteistöjä koskevat määräykset Lämmitysjärjestelmät Määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista Öljysäiliöitä koskevat suositukset Maalämpöä koskevat määräykset Maalämpöä koskevat suositukset Rakentaminen ja kaavoitus Rakentamista koskevat määräykset Liikenne Maastoliikennettä koskevat määräykset Maastoliikennettä koskevat suositukset Teiden hoitoa koskevat suositukset Maa-ainesten otto Maa- ja metsätalous Maataloutta koskevat määräykset Maataloutta koskevat suositukset Metsätaloutta koskevat suositukset... 19

5 3.5 Muuntamot Muuntamoja koskevat suositukset Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma Toimenpideohjelma Suojelusuunnitelman seuranta Lähdeluettelo Kartta 1. Vihtakankaan pohjavesialuekartta Kartta 2. Vihtakankaan pohjavesialueen riskikohteita

6 6 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 1 Yleistä Vihtakankaan pohjavesialueesta ja sen hydrogeologiasta Vihtakankaan pohjavesialue (kuva 1.) sijaitsee noin kolme kilometriä Korpilahden kirkonkylän keskustasta pohjoiseen. Pohjavesialue sijoittuu lounas-koillissuuntaiselle Sisä-Suomen reunamuodostumalle ja sen eteläpuoliselle deltalle ja deltan luode-kaakkoissuuntaiselle syöttöharjujaksolle. Delta on tasainen, matala ja laaja-alainen ja sen on osaksi kasautunut luodekaakkoissuuntaiseen kallioperän ruhjelaaksoon. Deltan maaperä on pohjois- ja luoteisosissa hiekkaa, soraa ja kivistä soraa, etelä- ja kaakkoisosissa hienoa hiekkaa ja silttiä. Deltan kairauksissa on syvimmillään päästy yli 19 metrin syvyyteen. Vihtakankaan vedenottamo I:n kohdalla on kairauksissa päästy lähes 15 metrin syvyyteen ja Vihtakankaan vedenottamo II:n kohdalla yli 9 metrin syvyyteen. Pohjavesi virtaa deltan luoteisosassa luoteesta kaakkoon kohti Vihtakankaan vedenottamo I:tä. Pohjavettä purkautuu myös lähteestä. Deltan kaakkoisosassa pohjavesi virtaa koillisesta lounaaseen ja purkautuu deltan eteläreunalla. Koepumppaushavaintojen mukaan pisteestä, johon Vihtakankaan vedenottamo I:n kuilukaivo on tehty, on saatavissa jatkuvasti noin 500 m 3 /d pohjavettä. Pisteestä, johon Vihtakankaan vedenottamo II:n siiviläputkikaivo on tehty, on koepumppaushavaintojen mukaan saatavissa jatkuvasti m 3 /d pohjavettä. Tilapäisesti on vettä otettavissa suurempia määriä. Alueen määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä eikä aluetta ole luokiteltu riskialueeksi tai selvityskohteeksi. Kuva 1. Vihtakankaan pohjavesialue 1.1 Maankäyttö ja kaavoitus Suurin osa (88 %) pohjavesialueen pinta-alasta on metsää. Alueen pinta-alasta muutamia prosentteja on viljeltyä peltoa ja entisiä maa-ainestenottoalueita. Alueella on vähän haja- ja lomaasutusta (molempia 0,1 %) ja virkistysaluetta (0,3 %). Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se on saanut lainvoiman Kaavakartassa Vihtakankaan pohjavesialue on merkitty yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi. Suunnittelumääräyksenä alueelle on, että aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Lisäksi maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan

7 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7 yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Maakuntakaavassa alueelle on merkitty moottorikelkkailureitti, ampumarata ja seututie. (Keski-Suomen liitto, 2009) Vesterin osayleiskaava sijaitsee pieneltä osin Vihtakankaan pohjavesialueella. Kaava on jäänyt ehdotusvaiheeseen, joten se ei ole lainvoimainen. Kaavan jatkaminen ei tällä hetkellä ole suunnitteilla. (Virtanen, 2013). Tekeillä olevassa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksessa pohjavesialue on merkitty maaseutuelinkeinojen alueeksi. Yleiskaavaehdotuksessa on omana oikeusvaikutteisena kaavakarttanaan Vesitalouden suojelu, johon sisältyy seuraavia pohjavesimääräyksiä: 1- ja 2-luokan pohjavesialueilla toiminnat on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ja määrä eivät niiden vaikutuksesta heikkene vedenhankinnalle merkittävien vedenottamoiden 50 metrin suojavyöhykkeellä on voimassa ehdoton rakentamisrajoitus Pohjavesialueella ei ole asemakaavoitettua aluetta. 1.2 Vihtakankaan pohjavesialueella tehtyjä julkaisuja ja tutkimuksia Taulukossa 1. on esitelty Vihtakankaan alueella tehtyjä tutkimuksia ja julkaisuja. Taulukko 1. Vihtakankaan pohjavesialueella tehtyjä julkaisuja ja tutkimuksia Julkaisun nimi Tekijä Tilaaja Julkaisuaika Vihtakankaan sora-alueen Korpilahden kunta Korpilahden kunta 1994 kunnostussuunnitelma Kustannusarvio/maansiirtotyöt Tekninen toimisto Vihtakankaan ampumaradan Suomen IP- Keski-Suomen 2000 maaperäselvitys Yhteenveto Vihtakankaan ampumaradalla tehdyistä maaperätutkimuksista, riskinarviointi ja esitys suojaustoimenpiteistä Tekniikka Oy Ramboll ympäristökeskus Korpilahden Erämiehet ry Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsevat toiminnot ja niiden aiheuttamat riskit pohjavedelle Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsevia, pohjavedelle riskejä aiheuttavia toimintoja ovat asutus, liikenne ja tienpito, muuntamo, pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet (PIMAalueet), vanhalle soranottoalueelle syntyneet lammikot ja yritystoiminta. (Kartta 2.) Suurimmaksi riskiksi on arvioitu PIMA-alueisiin kuuluva ampumarata.

8 8 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2.1 Asutus Vihtakankaan pohjavesialueella on vain vähän asutusta. Alueella on yksi vakituisesti asuttu kiinteistö ja kolme satunnaisessa käytössä olevaa kiinteistöä. Asutus sijoittuu pohjavesialueen lounaisosiin. Alueelle ei ole odotettavissa uudisrakentamista Yleistä asutuksen aiheuttamista riskeistä Asutuksen osalta riski pohjavesille aiheutuu asumiseen liittyvistä toiminnoista ja asutuksesta itsessään. Asutus itsessään aiheuttaa pohjavedelle riskiä erityisesti silloin, kun asutus on sijoittunut alueelle, jossa pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Kun pohjavettä peittävä maakerros on ohut, on pohjavesi altis pilaantumiselle. Tällöin esimerkiksi rakennus- tai muut maanmuokkaustyöt ulottuvat herkästi pohjavesipinnan alapuolelle, jolloin maanpinnalle noussut pohjavesi on vaarassa pilaantua. Myös päällystettyjen pintojen suuri määrä on riski pohjavedelle, kun sadevesi ei pääse päällysteen läpi imeytymään maaperään. Asumiseen liittyvistä toiminnoista riskiä pohjavedelle aiheuttavat lämmitysjärjestelmät sekä viemäriverkostossa ja jätevesijärjestelmissä esiintyvät puutteet ja vahingot. Mikäli pohjavesialueella sijaitseva kiinteistö ei ole liittynyt viemäriin tai sen jätevesijärjestelmä ei ole määräysten mukainen, jätevesien mukana maahan ja siitä edelleen pohjaveteen voi päästä ravinteita, happea kuluttavia aineita ja ympäristön hygieenistä tilaa heikentäviä taudin aiheuttajia. Em. aineita voi maaperään päästä myös viemäriputken rikkoutumisen tai pumppaamon ylivuodon seurauksena. Lämmitysjärjestelmistä pohjavedelle aiheutuvan riskin kannalta olennaisimpia on arvioitu olevan öljylämmitys, kaukolämpö ja maalämpö. Pohjavesi voi pilaantua huonokuntoisten maanalaisten tai maanpäällisten öljysäiliöiden vuotojen seurauksena tai öljyn valuessa maaperään säiliöiden ylitäytön vuoksi. Maalämmön aiheuttama riski pohjavedelle liittyy lämpökaivon poraamisen aiheuttamiin seurauksiin ja haitallisten aineiden vuotamiseen pohjaveteen. (Uurtamo, 2011) Kaukolämpöverkostossa kiertävään veteen lisätään korroosionesto-, väri- ja ph:n nostamiseen käytettäviä aineita, joilla saattaa olla vaikutusta pohjaveteen Jätevesien käsittely ja lämmitysjärjestelmät Vihtakankaan pohjavesialueen kiinteistöillä Pohjavesialueelle ei ole viemäriverkkoa. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelu on toteuttanut Vihtakankaan pohjavesialueen kiinteistöille jätevesineuvontaa vuonna Neuvonnan yhteydessä kiinteistönomistajat saivat toimintaohjeet jätevesijärjestelmien kunnostamiseksi. Koska alueella on vähän asuinkiinteistöjä, ei vesijohtovedellisten kiinteistöjen maahan imeytettävästä jätevedestä (arvio 88 m 3 / vuosi) aiheutune uhkaa pohjaveden laadulle. Vesijohdollisten kiinteistöjen järjestelmät on kuitenkin uusittava ja puhdistettu jätevesi on mahdollista purkaa pohjavesialueen ulkopuolelle. (Manerus, 2009). Alueelle on tehty suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä öljysäiliökysely, jonka mukaan alueella ei ole öljysäiliöitä. Myöskään maalämpöjärjestelmiä ei ole tiedossa. Alueella ei ole kaukolämpöverkkoa.

9 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Liikenne ja tienpito Yleistä riskeistä Teiden, katujen ja siltojen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia haittoja maaperälle ja vesistölle. Liikenneonnettomuuksien seurauksena voi ympäristöön levitä vaarallisia aineita ja myös liukkaudentorjuntaan käytetty suola (NaCl) on riski pohjavesien pilaantumiselle. Vedenhankinnalle tärkeällä alueella maaperä johtaa hyvin vettä ja tällaisilla hiekka- ja sora-alueilla myös suola ja muut aineet kulkeutuvat helposti tieltä pohjaveteen. Kaavoitetuilla alueilla ongelmat voivat olla lievempiä, koska pintavedet johdetaan useimmiten omiin viemäreihinsä Tiet Pohjavesialueen läpi kulkee Seututie 607 (Korpilahti-Petäjävesi) noin 2,2 km:n matkan. Tie on päällystetty noin kahdeksan kilometrin matkalta Korpilahdelta Vihtalahteen, jonka jälkeen se jatkuu sorapintaisena. Vihtakankaan pohjavesialueen kohdalla tie on päällystetty. Tie on Keski-Suomen ELY-keskuksen hoidossa ja kuuluu talvihoitoluokkaan 2, joka tarkoittaa sitä, että liukkautta ei torjuta suolalla. Ainoastaan syksyn pääkallokeleillä saatetaan satunnaisesti käyttää liuossuolaa tai mäissä satunnaisesti suolahiekkaa. (Laavisto, 2013) Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä pohjavesialueen kohdalla on 535 ajoneuvoa. (Perosvuo, 2013) Maastoliikenne Pohjavesialueelle tehdyllä maastokäynnillä havaittiin, että maastossa on liikennöity moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla (kartta 2.). Ajoneuvoina on mahdollisesti käytetty motocross- tai enduropyöriä ja mönkijää (kuva 2.).. Kuva 2. Maastoliikennöinnin aiheuttamia jälkiä.

10 10 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2.3 Maa-ainesten otto Yleistä maa-ainesten oton aiheuttamasta riskistä Maa-ainesten oton vaikutukset eri alueilla vaihtelevat riippuen muun muassa alueen ominaispiirteistä, kuten maaperän ja kallioperän ominaisuuksista, ilmasto- ja kasvillisuusolosuhteista, ihmistoiminnasta ja vedenotosta jne. Lisäksi alueellisiin muutoksiin vaikuttavat maa-ainesten oton laajuus ja jäljelle jäänyt maa-aineksen kerrospaksuus pohjaveden päällä. (Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2010 ja viitteet siinä) Maannoskerros reagoi kemiallisesti ja biokemiallisesti pohjavedeksi muodostuvaan vajoveteen. Kun soranoton yhteydessä maaperän maannoskerros poistetaan, lisääntyy pohjaveden likaantumisherkkyys ja puskurikapasiteetti esimerkiksi happosateita vastaan vähentyy. Lisäksi soranottoalueilla sadeveden imeytyminen maaperään voi kasvaa jopa neljänneksellä lisäten pohjaveden pinnan korkeusvaihtelua. Lisääntynyt sadeveden imeytyminen nopeuttaa myös mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen. (Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2010 ja viitteet siinä) Maa-ainesten otto Vihtakankaan pohjavesialueella Pohjavesialueelta on otettu maa-aineksia aikaisemmin. Tällä hetkellä pohjavesialueella ei ole voimassa olevia maa-aineslupia. Vanhat maa-ainesten ottoalueet on maisemoitu tai ne ovat maisemoituneet itsestään kasvillisuuden levittyä alueille. Alueella on silti maa-ainesten kotitarveottoa. Pohjavesialueen pohjoisosiin (kartta 2.), vanhalle soranottoalueelle on muodostunut lammikoita (kuva 3.). Mikäli lammikoiden vesi on yhteydessä pohjaveteen, muodostaa se riskin pohjavedelle. Kuva 3. Vanhalle soranottoalueelle muodostuneita lammikoita.

11 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Muuntamot Yleistä muuntamoiden aiheuttamasta riskistä Suurin muuntamoiden aiheuttama pohjavesiriski syntyy salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena, jolloin muuntajaöljy tai suurin osa siitä valuu maaperään. Toinen muuntamoista johtuva riski on tavanomainen öljyvuoto, joko pitkäaikaisena vuotona tai muuntajan äkillisen vioittumisen seurauksena. (Remes ja Valta, 2007) Muuntamoiden aiheuttama riski pohjavedelle vaihtelee tyypeittäin. Ilmajohtoverkossa käytetään pylväsmuuntamoita 1- tai 2-pylväsrakenteella ja maakaapeliverkossa käytetään puisto- tai kiinteistömuuntamoita. Riskiä voidaan vähentää öljynkeruukaukaloilla. Myös muuntajaöljyllä on vaikutusta muuntajan riskiin pohjavedelle. Yleisimmin käytetty muuntajaöljy on raakaöljystä jalostettu mineraaliöljyseos. Käytössä on myös Midel synteettinen esteri, joka on valmistajan taholta luokiteltu helposti biohajoavaksi. Saksan liittovaltion ympäristöministeriö on luokitellut sen kokeiden perusteella vedelle vaarattomaksi aineeksi. Tuoteselosteen mukaan Midel ei myöskään aiheuta vaaraa vesieläimille eikä sitä luokitella ongelmajätteeksi. (Mandelin, 2009) Vihtakankaan pohjavesialueen muuntamo Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsee yksi Elenia Oy:n hallinnoima pylväsmuuntamo (kartta 2). Se on otettu käyttöön vuonna 1971 ja sen teho on 100 kva. Mineraaliöljyä se sisältää 125 kg. Pylväsmuuntamossa ei ole erillistä öljynkeräysallasta. Tulevien saneerauksien ja muuntamoiden vaihtojen ajankohta ei ole tiedossa. (Toijala, 2013) 2.5 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Yleistä PIMA-alueista Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa noudatetaan valtioneuvoston asetusta 214/2007 (PIMA-asetus). Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava ympäristönsuojelulain pilaamiskiellon mukaisesti kohdekohtaiseen arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle tai ympäristölle. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tarpeellista alueilla, joilla on harjoitettu tai harjoitetaan toimintaa, jossa haitallisia aineita on voinut joutua ympäristöön. (Valtion ympäristöhallinto, 2011) Maaperän tilan tietojärjestelmään on koottu tietoja maa-alueista, joilla maaperään on voinut päästä haitallisia aineita alueen nykyisestä tai aikaisemmasta toiminnasta sekä alueista, jotka on tutkittu tai kunnostettu PIMA-alueet Vihtakankaan pohjavesialueella Maaperän tilan tietojärjestelmässä Vihtakankaan pohjavesialueella on kaksi kohdetta, joita ovat ampumarata ja entinen kaatopaikka (kartta 2.). Vihtakankaan kaatopaikka on ollut käytössä vuosina Kaatopaikka on maisemoitu ja peitetty eikä aluetta silmämääräisesti erota

12 12 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma ympäröivästä maastosta. Kaatopaikka-alueeseen liittyviä tutkimuksia ei ole tiedossa. Ampumaratatoimintaa on esitelty seuraavissa kappaleissa Yleistä ampumaradan riskeistä Ampumaradoilla ammutuista hauleista ja luodeista kertyy ajan mittaan maaperään lyijyä ja muita haitallisia aineita, jotka ovat riski sekä vedenottamoille että ympäröivälle asutukselle. Ympäristölle haitallisin ampumalaji on haulikkoammunta, jossa ammutaan lentäviä savikiekkoja. Haulit sisältävät lyijyn lisäksi pieniä määriä antimonia ja arseenia sekä kuparia, sinkkiä ja nikkeliä. Ammunnassa haulit saattavat levitä yli 10 hehtaarin alueelle. Kivääri- ja pistooliammunnassa luodit kasaantuvat maalitaulujen taustapenkkaan. Luotien iskeytyminen taustavalliin ja rinnettä alas valuva sadevesi aiheuttavat maa-aineksen ja siinä olevien luotien valumista vallin alaosaan. Raskasmetallipitoinen maa-aineskerros voi rinteen alaosassa olla siten metrinkin paksuinen. Merkittävimmät maaperään joutuvat haitta-aineet ovat lyijy, kupari, sinkki, nikkeli ja antimoni. Lyijy ja muut haitta-aineet voivat kulkeutua sade- ja maaveden mukana. Myös mm. maaperän pharvo vaikuttaa lyijyn liukenemiseen ja kulkeutumiseen. (Neuvonen, 2004 ja viitteet siinä) Vihtakankaan ampumarata Vihtakankaan ampumarata on aloittanut toimintansa vuonna Ampumarata sijaitsee ulkona ja käsittää kaksi kivääri- ja haulikkorataa sekä pistooliradan. Ampumarata-alue on kokonaisuudessaan pohjavesialueella ja sen varsinaisella muodostumisalueella. Ampumarata jää vedenottamon lähisuoja-alueen sisälle. Vedenottamon kiinteistö ja kaivo 1 sijaitsevat kivääriradan laukaisupaikan vieressä. (Kuva 4.) Kaksi muuta kaivoa sijaitsevat siten, että toinen sijaitsee pistooliradasta 290 metriä ja toinen 460 metriä pohjoiseen. Ampumaradalla ammutaan harjoitusammuntoja sekä ampumakokeita. Kaksi vierekkäistä haulikkorataa (H1 ja H2) sekä kaksi vierekkäistä kiväärirataa (K1 ja K2) on otettu käyttöön vuonna 1967 ja pistoolirata vuonna Ratojen käyttö ajoittuu enimmäkseen kesäkauteen, koska talvella tietä ampumarata-alueelle ei aurata. Ampumarata on kaikkien yleisesti käytettävissä ampumaharjoittelua varten sen aukioloaikoina. Vihtakankaan ampumaradan maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty vuonna 2000 valmistuneessa Suomen IP-Tekniikka Oy:n laatimassa maaperäselvityksessä. Ramboll Finland Oy on laatinut lisäselvityksen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista vuonna 2012, jolla on pyritty täydentämään Suomen IP-Tekniikan laatimaa maaperätutkimusta. Selvityksissä on todettu, että haulikkoratojen pintamaassa ja kivääri- ja pistooliratojen taustavallien pintaosissa on korkeita lyijypitoisuuksia. Lyijy on kuitenkin kiinnittynyt maaperän humuskerrokseen eikä pilaantumista ole toistaiseksi aiheutunut syvemmälle. Myöskään alueen pinta- tai pohjavesissä ei toistaiseksi ole havaittavissa ampumatoiminnan vaikutuksia. Riski pohjaveden pilaantumiseksi pitkällä aikavälillä on kuitenkin olemassa. Vihtakankaan ampumaratatoiminnan ympäristölupaprosessi on kesken. Ympäristölupa tulee säätelemään radan toimintaa ja ottamaan kantaa siihen, millaisilla kunnostus- ja suojaustoimenpiteillä pohjaveteen liittyvä pilaantumisriski sekä vesihuollolle aiheutuva uhka on hallittavissa.

13 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13 Kuva 4. Vihtakankaan ampumarata-aluetta. Keskellä toisen kivääriradan ampumakoppi ja oikealla vedenottamorakennus (kuva: Petteri Ahonen) 2.6 Vedenhankinta Vedenottolupa ja tarkkailuohjelma Korpilahden Vesi Oy on saanut Itä-Suomen vesioikeudelta luvan (89/Ym/72) pohjaveden ottamon tekemiseen ampumarata-alueelle ja oikeuden ottaa pohjavettä ottamosta (kaivo I, kartta 1.) Korpilahden kylän vedentarpeen tyydyttämiseksi keskimäärin 500 m 3 /vrk. Luvassa on määrätty myös ottamon suoja-alueesta. Suoja-alueen muodostavat lähisuoja-alue ja kaukosuojaalue. Suoja-alueelle on annettu määräyksiä suojatoimenpiteistä ja kielletyistä toiminnoista. Pohjavedenottamon käyttöä on laajennettu Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä (55/Ym I/81) niin, että Korpilahden Vesi Oy:llä on oikeus ottaa ottamosta pohjavettä 1000 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Päätöksen saatua lainvoiman on vesioikeuden päätös N:o 89/Ym/72 lakannut olemasta voimassa. Kun päätös 89/Ym/72 on lakannut olemasta voimassa, suoja-aluepäätöksen voimassaolo on jäänyt tulkinnanvaraiseksi. Suoja-aluepäätöksen voimassaolo ratkaistaan ampumaradan ympäristölupapäätöksen yhteydessä. Päätöksessä (55/YmI/81) on määräyksiä muun muassa veden mittaamisesta, pohjaveden korkeuden tarkkailusta ja tarkkailuohjelman esittämisestä. Korpilahden kunta on saanut Itä-Suomen vesioikeudelta luvan (1994/187 (Hn)) Vihtakankaan II pohjavedenottamon rakentamiseen (kaivo 2., kartta 1) ja pohjaveden ottamiseen siitä 500 m 3 /d. Pohjaveden ottamo oli tarpeen Korpilahden kirkonkylän veden saannin turvaamiseksi, koska Vihtakangas I ottamon antoisuus ei ollut ollut riittävä. Keski-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt Korpilahden kunnan ehdottaman tarkkailuohjelman Sen mukaan muun muassa ottamoilta pumpattuja vesimääriä kirjataan ylös kahdesti kuukaudessa, pohjaveden pinnan korkeutta tarkkaillaan havaintoputkista ja pohjaveden laatua seurataan vedenottamolla. Tarkkailutulokset toimitetaan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kaksi kertaa vuodessa. Kaivolle III (kartta 1.) ei ole haettu erillistä lupaa, koska kokonaisvedenottomäärä alueelta ei kaivon rakentamisen myötä ole kasvanut.

14 14 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Vihtakankaan vedenottamo, raakaveden laatu ja pumpatut vesimäärät Korpilahden kirkonkylän asukkaat ja osa haja-asutusalueen asukkaista saa käyttövetensä Vihtakankaan vedenottamolta. Haja-asutusalueen asukkaista Vihtakankaalta vetensä saa Moksin, Kärkisen, Etelä-Korpilahden, Hyrkkölän ja Oittilan vesiosuuskuntien asiakkaat. Vedenottamon tuotantohäiriöissä tai esimerkiksi pohjaveden pilaantumistapauksessa Korpilahdella ei ole tiedossa toista pohjavesialuetta, jolla vesihuolto pystyttäisiin varmistamaan. Korpilahdelle ei myöskään ole rakennettu yhdysvesijohtoa, jonka kautta pystyttäisiin tarvittaessa syöttämään vettä muualta. Vedenottamolla on käytössä kolme kaivoa. Vedenottamo I:n kuilukaivo on tehty vuonna Vedenottamo II:n siiviläputkikaivo on tehty kesällä Kaivo III on rakennettu vuonna 2006 ja myös se on siiviläputkikaivo. Vedenottamon pohjaveden laatu on hyvä. Vesi on hieman hapanta ja pehmeää. Veden alkaliteetti on alhainen ja näin ollen vesi voisi käsittelemättömänä olla putkia syövyttävää. Kloridipitoisuus on luonnollisella tasolla. Kaivojen 2 ja 3 vesi on lähes raudatonta ja mangaanitonta. Pohjaveden laadussa ei näy merkkejä haitallisista ympäristövaikutteista. Taulukossa 2. on esitelty joitakin pohjaveden laadun kannalta tärkeitä ominaisuuksia. Taulukossa on esitetty jokaisen ominaisuuden kohdalta saaduista tuloksista pienin ja suurin. Tulokset on saatu vuosina Taulukko 2. Vihtakankaan vedenottamon pohjaveden ominaisuuksia Kaivo 1 Kaivo 2 Kaivo 3 ph 6,3-6,5 6,2-6,5 6,3-6,4 sameus (FNU) 1,41-4,64 0,09 0,18 0,07 0,09 sähkönjohtavuus(ms/m) 4,6 5,6 3,4 4,9 4,2 4,5 happi (mg/l) 4,8 7,4 6,7 8,2 7,8 9,2 kloridi (mg/l) 1,9 3,6 0 1,7 0 1,1 kovuus (mmol/l) 0,12 0,16 0,08 0,1 0,11 0,14 alkaliteetti (mmol/l) 0,32 0,35 0,26 0,38 0,3 0,33 rauta (mg/l) 0,29 1,385 0,008 0,013 0,000 0,011 mangaani (mg/l) 0,034 0,079 0,000 0,005 0,000 0,008 Vedenottamolta vesi johdetaan kirkonkylällä sijaitsevalle vedenkäsittelylaitokselle, jossa vesi alkaloidaan, UV-desinfioidaan ja kloorataan. Tämän jälkeen vesi johdetaan ylävesisäiliön kautta kulutukseen. Moksin vesiosuuskunnalle vesi johdetaan suoraan kaivosta II. Vesiosuuskunta vastaa itse veden käsittelystä. Vuonna 2011 kaivosta 1. on pumpattu keskimäärin n. 348 m 3 /d, kaivo 2:sta 107 m 3 /d ja kaivo 3:sta 47 m 3 /d. Kaivojen I ja II vedenottotietoja vuosilta on esitelty kuvissa 5. ja 6.

15 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma m 3 /d Vuosi Kuva 5. Vihtakankaan kaivo I:n vedenottomääriä vuosilta (vesioikeuden raja 1000 m 3 /d). Loppuvuoden 2008 tietoja ei ollut saatavilla m 3 /d Vuosi Kuva 6. Vihtakankaan kaivo II:n vedenottomääriä vuosilta (vesioikeuden raja 500 m 3 /d). Loppuvuoden 2008 tietoja ei ollut saatavilla.

16 16 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Maatalous 2.7 Yritystoiminta Maaperä- ja pohjavesiolosuhteista riippuen sekä peltoviljely että karjatalous voivat pilata pohjavettä. Yleisin maataloudesta pohjavesille aiheutuva haitta on nitraattipitoisuuden kasvaminen. Nitraattipitoisuuden lisäksi bakteerit, virukset ja torjunta-aineet voivat pilata pohjavettä. Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsee pieni karjatila, jonka aiheuttama riski pohjavedelle arvioidaan pieneksi. Peltoa pohjavesialueen pinta-alasta on muutamia prosentteja. Kaikki pellot sijaitsevat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella (kartta 2.). Viljelijöille on tiedotettu että, virtsan, puristenesteen liete- ja kuivalannan levitys on alueella kielletty Metsätalous Suurin osa Vihtakankaan pohjavesialueesta on metsää. Metsänhoidollisilla toimenpiteillä voi olla vaikutusta pohjaveden laatuun ja/tai määrään. Hakkuiden on todettu tutkimuksissa aiheuttavan nitraattipitoisuuden kohoamista. Karkearakeisilla mailla pohjaveden pinnan korkeus voi hakkuiden seurauksena nousta sadeveden imeytymisen ja haihduntaolojen muutosten seurauksena. Paineellisen pohjaveden alueilla maanmuokkaus voi aiheuttaa pohjaveden purkautumisriskin. Metsätyökoneista voi vuotaa öljyä maaperään tai kasvinsuojeluaineet voivat kulkeutua pohjaveteen. (Joensuu ym ja viitteet siinä) 3 Määräykset ja toimenpidesuositukset pohjavedelle riskiä aiheuttaville toiminnoille Kun toimitaan pohjavesialueella, tulee toiminnassa aina huomioida ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) ja vesilain pohjaveden muuttamiskielto. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu alueella voimassa olevista määräyksistä ja suojelusuunnitelman yhteydessä laadituista toimenpidesuosituksista. Määräykset ovat luonteeltaan velvoittavia ja niitä tulee noudattaa. Toimenpidesuositukset ovat nimensä mukaan suosituksia, joita olisi hyvä noudattaa, jotta pohjaveden likaantumisen riski olisi mahdollisimman pieni. Jotta suositukset olisi helpompi erottaa määräyksistä, ne on kursivoitu. Kaikille toiminnoille ei ole esitetty määräyksiä tai suosituksia. 3.1 Asutus Viemäriin liittämättömiä kiinteistöjä koskevat määräykset Viemäriverkostojen ulkopuolisilla kiinteistöillä olevat käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät tulee saattaa hajajätevesiasetuksen 209/2011 mukaisiksi viimeistään mennessä.

17 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Lämmitysjärjestelmät Määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä määräykset vaarallisten kemikaalien varastoinnista on jaoteltu yleisiin määräyksiin ja erityisiin määräyksiin. Yleiset määräykset ovat voimassa niin pohjavesialueilla kuin niiden ulkopuolella ja erityiset määräykset ovat voimassa pelkästään pohjavesialueilla Öljysäiliöitä koskevat suositukset Uusia öljysäiliöitä sekä niiden putkistoja ei tulisi sijoittaa maan alle tärkeällä pohjavesialueella. Säiliö voitaisiin sijoittaa maanpinnan tason alapuolelle rakennuksen kellaritiloihin, jos säiliö on kaksoisvaippasäiliö. Uusista öljysäiliöistä polttoneste tulisi johtaa polttimolle yksiputkijärjestelmällä tai muulla vastaavantasoisella tekniikalla Maalämpöä koskevat määräykset Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen ja maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentaminen on muuttunut luvanvaraiseksi Toimenpidelupa vaaditaan silloin, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdetaan tai uusitaan maalämpöä hyödyntäväksi, tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä. (Maankäyttöja rakennusasetus 895/1999, 11 luku, 62 ) Toimenpidelupaa haetaan Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnasta. Toimenpidelupa ei koske uudisrakentamista, sillä uuden rakennuksen lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä Maalämpöä koskevat suositukset Myöntäessään toimenpidelupaa maalämpöjärjestelmän asentamiseen, vaihtamiseen tai uusimiseen Vihtakankaan pohjavesialueelle tai muille I-luokan pohjavesialueille, tulee rakennusvalvonnan pyytää asiasta lausunto/kommentti Keski-Suomen ELY-keskukselta Rakentaminen ja kaavoitus Rakentamista koskevat määräykset Pohjavesialueella rakentamiseen ja pohjaveden huomioon ottamiseen rakentamisessa on annettu määräyksiä Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksessä.

18 18 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 3.2 Liikenne Maastoliikennettä koskevat määräykset Maastoliikennelain (1710/1995) 30 :n mukaan moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samassa maastossa on haettava sen lisäksi, mitä luvan- ja suostumuksenvaraisuudesta muualla laissa säädetään, kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa Maastoliikennettä koskevat suositukset Niille maanomistajille, joiden mailla maastoliikennettä on havaittu, suositellaan ajon kieltävien kylttien pystyttämistä ja/tai esteiden sijoittamista reiteille. Mikäli maastossa halutaan harjoitella toistuvasti tai pysyvästi, ohjataan hakemaan maastoliikennelain mukaista lupaa Teiden hoitoa koskevat suositukset Teiden liukkauden ja pölyämisen torjuntaan ei tulisi käyttää suolaamista kuin tieturvallisuuden kannalta ääritilanteissa. 3.3 Maa-ainesten otto Maa-ainesten ottamisesta on säädetty maa-aineslailla 555/1981 ja Valtioneuvoston asetuksella maaainesten ottamisesta 926/2005. Maa-aineslain mukaan maa-ainesten eli kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi, paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi on oltava lupa. Lupa ei ole tarpeen, jos aineksia otetaan omaa kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Käytön tulee liittyä rakentamiseen taikka kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Kotitarveotosta on ilmoitettava ottamispaikan sijainti ja ottamisen laajuus silloin, jos ainesmäärä on yli 500 kiintokuutiometriä. 3.4 Maa- ja metsätalous Maataloutta koskevat määräykset Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan lietelannan, virtsan ja puristenesteen levitys on kielletty tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialuilla (I- ja IIluokka). Maatuva maatalousjäte, esim. pilaantunut säilörehu ja naatit, on käsiteltävä joko muokkaamalla peltoon, mädättämällä tai kompostoimalla asianmukaisesti taikka toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Ylijäämäjuurekset tulee käsitellä muutoin kuin muokkaamalla peltoon. Lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle.

19 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 19 Joidenkin kasvinsuojeluaineiden käyttö pohjavesialueilla (pohjavesialueluokat I ja II) on kielletty kokonaan tai käyttöä on rajoitettu. Käyttökielto tai rajoitus on merkitty myyntipäällyksen tekstiin. (Tukes, 2011) Maataloutta koskevat suositukset Kuivalantaa ei tulisi levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalantaa voi levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle keväällä, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti ja voidaan varmistua siitä, että se ei aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa Metsätaloutta koskevat suositukset - Kemiallisia kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistua siitä, että ne soveltuvat pohjavesialueella käytettäväksi. - Metsätyökoneissa on oltava öljyntorjuntaa varten imeytyskalustoa. - Metsätyökoneita ei huolleta pohjavesialueella. - Alueella ei kuloteta. - Alueella toteutetaan vain kevennettyä maan muokkausta kuten laikutusta tai äestystä. - Kantoja ei korjata. - Ojia ei perata eikä uusia ojia kaiveta. - Alueella ei suoriteta lannoitusta. 3.5 Muuntamot Muuntamoja koskevat suositukset Pohjavesialueelle ei tulisi rakentaa uusia suoja-altaattomia muuntamoita. Rakennettavat muuntamot pitäisi pyrkiä sijoittamaan pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Ensisijaisesti rakennettavien muuntamoiden tulisi olla puisto- tai kiinteistömuuntamoita. Olemassa olevat, mineraaliöljyä sisältävät muuntamot tulisi korvata Midel-öljyä sisältävillä pylväsmuuntamoilla tai puistomuuntamoilla, jotka on varustettu suoja-altaalla. Muuntamoiden vaihto tulisi toteuttaa siten, että muuntamoiden aiheuttama riski pohjavedelle arvioitaisiin ja vaihtaminen aloitettaisiin pohjavedelle eniten riskiä aiheuttavista muuntamoista. 4 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa 4.1 Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta on laatinut ja ylläpitää varautumissuunnitelmaa, joka on osa kaupungin valmiussuunnittelua. Varautumissuunnitelman pääpaino on toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa eriasteisissa poikkeustilanteissa ja se koskee koko vesihuoltolaitostoimintaa. Lisäksi

20 20 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on laadittu erillisiä riskitarkasteluja. Suunnitelma päivitetään vuosittain ja siihen tarvittaessa tehtävistä muutoksista tiedotetaan kaupungin varautumissuunnitelmasta vastaaville henkilöille, pelastuslaitokselle, ympäristöterveysosastolle sekä Jyväskylän Energia Oy:n varallaolosta vastaaville ja poikkeusolojen organisaation toimijoille. 4.2 Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitoksella on öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma , jossa käsitellään mm. keskeisiä toimintaohjeita ja öljyntorjuntaan käytettävää kalustoa (Pylkkänen, 2013) 5 Toimenpideohjelma Taulukossa 3. on esitetty riskitoimintojen ja toimenpidesuositusten pohjalta laadittu toimenpideohjelma Vihtakankaan pohjavesialueelle, jossa on määritetty tehtävä toimenpide, toteuttaja ja toteutuksen aikataulu. Taulukko 3. Toimenpideohjelma Vihtakankaan pohjavesialueelle Toimenpide Toteuttaja Toteutuksen aikataulu Yleiskaavassa huomioidaan pohjavedensuojelu kaavamääräyksissä Kaavoitus/Ympäristönsuojelu Yleiskaavan laatimisen yhteydessä Tiedotus vedenottamon läheisyydessä metsää omistaville metsänhoitoa koskevista Ympäristönsuojelu Huhtikuu 2013 toimenpidesuosituksista. Mineraaliöljyllä toimiva muuntamo vaihdetaan Midel-öjyä sisältäväksi muuntamoksi tai puistomuuntamoksi Ampuradan vaikutusten seuranta ja pilaantuneen maaperän puhdistaminen Maastossa moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan liikkumiseen puuttuminen. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulee korjata siten, että ne täyttävät ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset. Mahdolliseen maa-ainesten kotitarveottoon liittyvä ohjaus Elenia Oy Toiminnanharjoittaja Ympäristönsuojelu tiedottaa maanomistajia suositeltavista toimenpiteistä Kiinteistönomistaja Ympäristönsuojelu Toiminnanharjoittajan tavoitteiden mukaisesti Sen jälkeen kun käynnissä oleva ympäristölupaprosessi on viety läpi mennessä, ellei aiemmin todeta ympäristön pilaantumisen vaaraa Tarvittaessa mikäli kotitarveottoa ilmenee.

21 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 21 6 Suojelusuunnitelman seuranta Pohjavesialueen suojelusuunnitelma esitellään Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnalle ja lähetetään tiedoksi ohjausryhmälle. Suojelusuunnitelman toteuttamisen kannalta on tärkeää, että joka kolmas vuosi pidetään seurantaryhmän kanssa yhteiskokous suojelusuunnitelman nykytilasta, toimenpideohjelman toteutumisesta ja mahdollisista uusista alueeseen liittyvistä hankkeista. Seurantaryhmässä ovat edustettuina samat tahot kuin suojelusuunnitelman ohjausryhmässä. Seurantaryhmän koolle kutsuu Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö. 7 Lähdeluettelo Joensuu, Samuli., Hynninen, Pekka., Heikkinen, Kaisa., Tenhola, Tommi., Saari, Päivi., Kauppila, Maija., Leinonen, Antti., Ripatti, Hannu., Jämsén, Juha., Nilsson, Svante., Vuollekoski, Martti Metsätalouden vesiensuojelu kouluttajan aineisto. Keski-Suomen liitto Keski-Suomen maakuntakaava. Kaavakartta. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Mandelin, Katri Ympäristöystävällisten eristysnesteiden ominaisuudet ja käyttö, Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Manerus, Tuija Selvitys kiinteistöjen jätevesien käsittelystä Korpilahden pohjavesialueilla. Neuvonen, Inkeri Maaperän pilaantuminen Kainuussa. Kartoitus- ja selvityshanke Alueelliset ympäristöjulkaisut 366. Kainuun ympäristökeskus. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Remes, Paula., Valta, Helena Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 1 / Saatavilla www-muodossa Luettu Rintala, Jari., Hyvärinen, Vesa., Illmer, Kari., Nylander, Esko., Pulkkinen, Pekka., Rantala, Pasi., Siiro, Petri Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä taustaselvitys. Saatavilla www-muodossa osoitteessa Luettu Tukes, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Pohjavesirajoitus. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineet/ymparistorajoitukset- /Pohjavesirajoitus/#Pohjavesialueilla%20sallitut%20valmisteet. Luettu Uurtamo, Juha Maalämmön hyödyntäminen ja sen riskit pohjavesialueella. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: %C3%A4ytety%C3%B6%20Uurtamo.pdf. Luettu

22 22 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Maa-ainesten oton nykytila ja kunnostustarve pohjavesialueilla. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: keskus.fi/fi/elykeskukset/varsinaissuomenely/ajankohtaista/julkaisut/documents/varsinais- Suomen%20ELYn%20julkaisuja%202010/2_2010%20Johdanto%20Aineisto%20L%C3%A4hteet %20Kuvailulehdet.pdf. Luettu Valtion ympäristöhallinto Asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Keskustelut, sähköpostiviestit, kirjeet ja muistiot Laavisto, Marja. Aluevastaava. Keski-Suomen ELY-keskus. Sähköpostiviesti Perosvuo, Asta. Tiestötievastaava. Keski-Suomen ELY-keskus. Sähköpostiviestit 15. ja Tuomas, Pylkkänen. Palotarkastaja. Keski-Suomen pelastuslaitos. Sähköpostiviesti Toijala, Henri. Suunnitteluinsinööri. Elenia Oy. Sähköpostiviesti Virtanen, Julia. Aluearkkitehti. Jyväskylän kaupunki. Sähköpostiviesti

23 Kartta 1. Vihtakankaan pohjavesialuekartta

24 Kartta 2. Vihtakankaan pohjavesialueen riskikohteita 1. muuntamo 2.peltoa 3. vanha kaatopaikka 4. ampumarata-alue 5. moottoriajoneuvoilla liikuttu maastossa 6. lammikoita

25

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA Toimiala Asutus Toimenpiteen kohde Viemäriverkosto Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja Kestilän keskustaajaman viemäriverkosto ulottuu pohjavesialueen kaakkoisosaan

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Marika Masalin-Weijo / suojelusuunnitelman ohjausryhmä

Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Marika Masalin-Weijo / suojelusuunnitelman ohjausryhmä Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Marika Masalin-Weijo / suojelusuunnitelman ohjausryhmä Kansikuva: Manunsaarentie Kaivoveden pohjavesialueella Kuvan ottaja: Pasi Huotari Alkusanat Pohjavesialueiden

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELU Kansikuva: Näkymä valtatie 4:ltä Kirrin pohjavesialueen kohdalla Julkaisun kuvat: Pasi Huotari, ellei

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Selvitetään tarkemmin Hennerin pohjavesialueen soveltuvuus yhdyskunnan vedenhankintaan ja mahdollisen vedenottamon perustaminen Vedenhankinnan omavaraisuuden

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen Ympäristö- ja tekninen lautakunta 37 25.03.2015 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 114 30.09.2015 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen YMPTEKLT 37 Vesihuoltoteknikko 2008.

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan maaperässä

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6690/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6690/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 135 Asianro 6690/14.05.00.02/2014 Lausunto / Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia lämmitysjärjestelmät Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä. Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys

12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä. Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys 12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Sisältö Johdanto Mikä on perustilaselvityksen tarkoitus? Mikä on perustilaselvitys? Kenen

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

Pohjavesiin liittyvän sääntelyn uudistaminen. Ylitarkastaja Juhani Gustafsson

Pohjavesiin liittyvän sääntelyn uudistaminen. Ylitarkastaja Juhani Gustafsson Pohjavesiin liittyvän sääntelyn uudistaminen Ylitarkastaja Juhani Gustafsson Pohjavesityöryhmä Työryhmän tavoitteena oli selvittää pohjavesialueiden kartoitukseen, luokitukseen ja käyttöön sekä pohjavesien

Lisätiedot

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9. Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle

MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle Teknisen lautakunnan valvontajaosto 16 26.02.2014 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO 218/8.86/2013 VALVJAOS 16 Ympäristönsuojelusihteeri 11.2.2014 ASIA Päätös maa-aineslain 4

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus

Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus Ulla-maija.liski@ymparisto.fi Alueellinen ympäristökeskus Ympäristöministeriön ja maa-

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä Ympäristölautakunnan määräys ratkaisuvallan siirtämisestä Ympäristölautakunta siirtää ratkaisuvaltaansa 1.1.2015 alkaen seuraavasti: Muutettu ympäristölautakunnan kokouksessa 3.11.2016 77, tulee voimaan

Lisätiedot

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Liite 1, ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Oriveden kaupunki 2015 2 Sisällysluettelo Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 Pohjaveden syntyminen...

Lisätiedot

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN Vastaanottaja Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä Lokakuu 2014 ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN ILMATAR ALAJÄRVI-LOUHUKANGAS

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013 HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve en kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 81. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 81. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 3198/11.01.03/2015 81 Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto, puh. 050 368 4126 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Ottoalue, kaavoitus ja ympäristö

Ottoalue, kaavoitus ja ympäristö Ympäristölautakunta 10 28.04.2016 MAA-AINESLUPA / SAVON KULJETUS OY, OMANIEMI 7:231 31/10.09/2016 Ympäristölautakunta 28.04.2016 10 (Valmistelija Marika Limatius puh. 040 673 8488) Hakemus ja luvat Savon

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla. Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3.

Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla. Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3. Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3.2009 Hämeenlinnan pohjavesialueet Pohjavedellä tarkoitetaan maa- tai kallioperässä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29 2 Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 30

Lisätiedot

ympäristöluvan valvontaviranomainen, suojelusuunnitelman seurantaryhmä

ympäristöluvan valvontaviranomainen, suojelusuunnitelman seurantaryhmä Etelä-Savo Suojelusuunnitelman seurantaryhmä päivittää toimenpideohjelmaa 1-2 kertaa vuodessa. Seurantaryhmä tarkistaa sekä tarvittaessa täsmentää vastuu- ja valvontavastuutahot, toimenpidesuositukset

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Tietoa pohjaveden pilaantumisriskien hallintaan Perustuu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan (kvalt 13.6.2012 48)

Tietoa pohjaveden pilaantumisriskien hallintaan Perustuu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan (kvalt 13.6.2012 48) 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Ympäristönsuojelu Tietoa pohjaveden pilaantumisriskien hallintaan Perustuu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan (kvalt 13.6.2012 48) 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.3 2. Kerättävät tiedot

Lisätiedot

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on

Lisätiedot

SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Siikalatvan kunta 30.11.2013 SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MAKSINHARJU, SELÄNKANGAS, ISOKANGAS, SORVONKANGAS,

Lisätiedot

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS, PALOKANGAS, KOKKOMÄKI, PITKÄKANGAS JA KIVIJÄRVENKANGAS 1.6.2012 PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN KOKOUS 7/2015. Kokousaika 21.10.2015, klo 17.00 19:43. Paikka Teknisen toimiston kokoushuone, Hollitie 7. Asiat 39-43.

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN KOKOUS 7/2015. Kokousaika 21.10.2015, klo 17.00 19:43. Paikka Teknisen toimiston kokoushuone, Hollitie 7. Asiat 39-43. ASIALISTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN KOKOUS 7/2015 Kokousaika, klo 17.00 19:43 Paikka Teknisen toimiston kokoushuone, Hollitie 7 Asiat 39-43 Asialista 39 HÄMEENKYRÖN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELU- JA KUNNOSTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus)

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Myrskylä, Hyövinkylä Kiinteistöt:Tyskas, Sportplanen, Sorala Omistaja: SISÄLLYS 1 Hankkeen taustatiedot... 3 2 Pohjaveden tarkkailupaikka... 3 3 Tarkkailuohjelma...

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma HEINOLAN KAUPUNKI Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Jonna Markkanen 30.12.2013 Versio 1.1, 20.1.2014 / HS 2 SISÄLTÖ Käsitteet... 5 1 JOHDANTO... 7 2 POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS...

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Rantasalmen Kaukalovuoren pohjavesialueen suojelusuunnitelma LUONNOS

Rantasalmen Kaukalovuoren pohjavesialueen suojelusuunnitelma LUONNOS Rantasalmen Kaukalovuoren pohjavesialueen suojelusuunnitelma LUONNOS Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Dnro ESAELY/42/07.00/2010 31.5.2011 ESIPUHE Tämä suojelusuunnitelma

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Pieksämäki, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien toimenpiteet

Pieksämäki, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien toimenpiteet Pieksämäki, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien toimenpiteet Tervaruukinsalon toimenpiteet poistettu 4.11.2013. Ne toteutetaan toisessa ryhmässä. (APR) Pohjavesialueen nimi Sektori tarkemmin Suojelusuunnit

Lisätiedot

Turvetuotannon sijoittaminen

Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maankäyttö

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maankäyttö Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maankäyttö Pohjavesi on juomavettämme Suomessa vesilaitosten jakamasta talousvedestä yli 60 % on pohjavettä tai tekopohjavettä. Lisäksi haja-asutusalueella

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vieremän kunta Marjomäki ja Lehmimäki-Karjalankangas Olli Hirsimäki Tammikuu 2009 Esipuhe Suojelusuunnitelma koskee Vieremän kunnan Marjomäen ja Lehmimäki- Karjalankankaan

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Lieksan kaupunki Julkinen versio 10.1.2011 TIIVISTELMÄ Lieksassa on vedenhankinnan kannalta tärkeiksi luokiteltuja pohjavesialueita

Lisätiedot

Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 14 a -kohdan perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 14 a -kohdan perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Diaarinro Karp 1671/2012 Antopäivä 11.12.2012 ASIA HAKIJAT Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta

Lisätiedot