SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 MINNA ISOLA SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Siikalatvan kunta

2 SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MAKSINHARJU, SELÄNKANGAS, ISOKANGAS, SORVONKANGAS, LUUKULA, TANINSELKÄ, PALOKANGAS, PASKOKANGAS, VANHAN- TIENKANGAS, TÄPERÄNKANGAS, HYPPYRI- HARJU, PIHLAJAISENKANGAS, SIPOLA, HAARAOJA, MATOVAARA-KANASAARI Minna Isola

3 Siikalatvan Vesihuolto Oy Siikalatvan kunta Taitto, valokuvat, grafiikka ja kartat: Minna Isola Etukannen kuvat vasemmalta oikealle: Karjaa pohjavesialueella, pohjaveden pinnan alle suoritettua maa-ainesten ottoa Taninselän pohjavesialueella, pohjavesialuekyltti Sipolan pohjavesialueella. Takakannen kuvat vasemmalta oikealle: Tupasvillaa ja latomaisemaa Vanhantienkankaan pohjavesialueella. Sivun 3 kuva: Metsämaisemaa Patalankankaan-Ritokankaan pohjavesialueella. Sivun 125 kuva: Näkymä Siikajoelle Selänkankaan pohjavesialueen reunamilla.

4 3

5 4 ALKUSANAT Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Siikalatvan kunnan alueelle sijoittuu useita pohjavesialueita. Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan on sisällytetty vedenhankintaa varten tärkeistä eli I luokan pohjavesialueista Maksinharjun, Isokankaan, Palokankaan, Paskokankaan, Vanhantienkankaan, Täperänkankaan, Hyppyriharjun, Sipolan, Haaraojan sekä Matovaaran-Kanasaaren pohjavesialueet sekä vedenhankintaan soveltuvista eli II luokan pohjavesialueista Selänkankaan, Sorvonkankaan, Luukulan, Taninselän sekä Pihlajaisenkankaan pohjavesialueet. Palokankaan pohjavesialuetta lukuun ottamatta kaikilla I luokan pohjavesialueilla sijaitsee yksi tai useampi vedenottamo. Niistä muut Hyppyriharjun ja Sipolan pohjavesialueille sijoittuvia vedenottamoita lukuun ottamatta ovat vedenhankintakäytössä. Sipolan ottamo toimii varavedenottamona. Vedenottamoilta pumpattavaa vettä ei juuri käsitellä muuten kuin kalkkikivialkaloinnilla tai lipeäkäsittelyllä veden ph:n nostamiseksi. Pohjavesi Siikalatvan kunnan alueella on paikoin rautapitoista. Siikalatvan kunnan alueella sijaitsevat Järvitalon ja Kärsämänojan pohjavesialueet on sisällytetty aiemmin laadittuun Rantakylän, Linnakankaan, Kärsämänojan ja Järvitalon pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan sekä Hämeenkankaan ja Telinkankaan pohjavesialueet Kärsämäen kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan. Tarkasteltavana olevat pohjavesialueet kuuluvat koko maan poikki Joensuusta Siilinjärven kautta Perämerelle kulkevaan harjujaksoon, joka Vieremän pohjoispuolella jakautuu kahteen haaraan. Niistä eteläisempi kulkee Pyhännän ja Piippolan kautta Raahen seudulle. Tähän harjujaksoon kuuluvat kaakosta päin lukien Vanhantienkankaan, Paskokankaan, Pihlajaisenkankaan sekä Hyppyriharjun pohjavesialueet. Tältä harjujaksolta on myös lyhyt haara Piippolan lähettyviltä Pulkkilan suuntaan. Sille sijoittuu Täperänkankaan pohjavesialue. Harjujakson pohjoisempi haara menee Vieremältä pohjoiseen Kestilään ja jatkaa sieltä kohti Siikajokea. Tälle harjujaksolle sijoittuvat kaakosta lukien Palokankaan, Sorvonkankaan, Isokankaan, Maksinharjun, Luukulan, Matovaara- Kanasaaren sekä Haaraojan pohjavesialueet. Ennen Kestilää jakso haarautuu lyhyenä haarana länteen. Tälle osalle sijoittuu Selänkankaan pohjavesialue. Vieremältä Siikajoelle kulkevan harjujakson koillispuolelle sijoittuu Kestilän kohdalla lyhyt katkeileva harjujakso, jolla Taninselän pohjavesialue sijaitsee. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan sisältyville pohjavesialueille sijoittuu monenlaisia riskitoimintoja- ja kohteita. Onpa niitäkin alueita, jotka ovat lähes luonnontilassa, kuten Palokankaan ja Pihlajaisenkankaan pohjavesialueet. Tarkasteltavina oleville alueille sijoittuvat riskitoiminnot ovat paljolti samoja. Pohjaveden laatua tai määrää mahdollisesti vaarantavia toimintoja ja kohteita ovat asutus sekä siihen liittyvät oheistoiminnot, liikenne ja vaarallisten aineiden kuljetukset, yritystoiminta, maa-ainesten otto, maatalous sekä pilaantuneet maa-alueet. Suojelusuunnitelmaa laatiessa huomio kiinnittyi erityisesti pilaantuneiden tai mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden suureen määrään Siikalatvan kunnan alueella.

6 5 PIMA-kohteet ovat mm. ampumaratoja, kaatopaikkoja sekä yritystoimintaan liittyviä alueita. Vähäisempää riskiä pohjavedelle aiheutuu muuntamoiden sisältämästä öljystä. Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laadinnassa on noudatettu soveltuvin osin Pohjois-Savossa laadittua vastaavanlaista pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa: Paula Remes ja Helena Valta (toim.), Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma; Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Pohjois- Savon ympäristökeskuksen raportteja 1/2007. Pohjois-Savon ympäristökeskus. 103 s. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman Siikalatvan kunnassa sijaitseville pohjavesialueille on laatinut geologi Minna Isola. Suojelusuunnitelma on laadittu yhteistyössä Siikalatvan kunnan, Siikalatvan Vesihuolto Oy:n, Piippolan Vesi Oy:n ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa ja sen laadinnan ohjauksesta on vastannut ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Aimo Lehmikangas kehitys- ja tekninenjohtaja, Siikalatvan kunta Keijo Vähä rakennustarkastaja, Siikalatvan kunta Tapani Koskitalo toimitusjohtaja, Siikalatvan Vesihuolto Oy Petri Siekkinen toimitusjohtaja, Piippolan Vesi Oy Eeva Heiska ympäristösihteeri, Ympäristöpalvelut Helmi Antero Autio ympäristötarkastaja, Ympäristöpalvelut Helmi Kaisa Vähänen vesihuoltopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Aarne Miettunen tarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maria Ekholm-Peltonen geologi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Samuli Kallio esisuunnittelu- ja ympäristövastaava, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kiitokset ohjausryhmän jäsenille ja kaikille niille tahoille, joilta on saatu tietoja suojelusuunnitelman laatimista varten. Oulussa Minna Isola

7 6 SISÄLLYS 1. Suojelusuunnitelman tavoitteet Pohjavesien suojeluun liittyvä lainsäädäntö Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki Talousjätevesien puhdistamisvelvollisuus Maatalous ja pohjaveden suojelu Öljysäiliöitä koskevat säädökset Öljyvahinkojen torjuntalaki Jätelaki Maa-aineslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Yleistä Siikalatvan vedenhankinnasta Suojelusuunnitelma-alueet Maksinharjun pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Selänkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Isokankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Sorvonkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Luukulan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Taninselän pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Palokankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia 36

8 Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Paskokankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Vanhantienkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Täperänkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Hyppyriharjun pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Pihlajaisenkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Sipolan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Haaraojan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Matovaara-Kanasaaren pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Pohjavesialueilla sijaitsevat riskitoiminnot ja niiden arviointi Asutus Viemäriverkosto ja jäteveden pumppaamot Viemäröimättömät kiinteistöt Öljysäiliöt Vapaa-ajan alueet ja muu vapaa-ajan toiminta Hautausmaat Jätteet Asutukseen liittyvien riskien arviointi Toimenpidesuositukset 69

9 8 5.2 Liikenne ja tienpito Pohjavesialueiden liikenne ja tienpito Tien suolaus ja pohjaveden kloridipitoisuudet Vaarallisten aineiden kuljetukset Liikenteestä ja tienpidosta aiheutuvien riskien arviointi Toimenpidesuositukset Yritys- ja muu toiminta Maksinharjun pohjavesialue Isokankaan pohjavesialue Vanhantienkankaan pohjavesialue Yritystoiminnan riskien arviointi Toimenpidesuositukset Maa-ainesten otto Pohjavesialueille sijoittuvat maa-ainesten ottoalueet Maa-ainesten ottamistoiminnan riskien arviointi Toimenpidesuositukset Muuntamot Muuntamoiden aiheuttamien pohjavesiriskien arviointi Toimenpidesuositukset Maa- ja metsätalous Pohjavesialueilla sijaitseva maatalous Metsätalous ja ojitukset Maa- ja metsätalouden riskien arviointi Toimenpidesuositukset PIMA-alueet eli pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Maksinharjun pohjavesialue Isokankaan pohjavesialue Paskokankaan pohjavesialue Vanhantienkankaan pohjavesialue Täperänkankaan pohjavesialue PIMA-alueiden riskinarviointi Toimenpidesuositukset Muut tarpeelliset toimenpiteet Pohjavesialueille sijoittuvat merkittävimmät riskit Ennakoiva pohjavesien suojelu Pohjavesialueiden maankäyttö- ja kaavatilanne Toimenpidesuositukset maankäytön suunnitteluun Pohjavesialueen maankäyttöä koskevat rajoitukset ja suositukset Asutus Liikenne 116

10 Yritystoiminta Maa-ainesten otto Turvetuotanto Muuntamot Maa- ja metsätalous Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuollon valmiussuunnitelma Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma Tulipalojen sammutukseen käytettävät kemikaalit Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Toimenpidesuositukset Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toimeenpanon seuranta 121 LIITTEET 1. Maksinharjun pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 2. Selänkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 3. Isokankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 4. Sorvonkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 5. Luukulan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 6. Taninselän pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 7. Palokankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 8. Paskokankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 9. Vanhantienkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 10. Täperänkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 11. Hyppyriharjun pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 12. Pihlajaisenkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 13. Sipolan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma

11 Haaraojan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 15. Matovaara-Kanasaaren pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 16. Siikalatvan pohjavesialueet 17. Maksinharjun pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 18. Selänkankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 19. Isokankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 20. Sorvonkankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 21. Luukulan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 22. Taninselän pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 23. Palokankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 24. Pihlajaisenkankaan ja Paskokankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 25. Vanhantienkankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 26. Täperänkankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 27. Hyppyriharjun pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 28. Sipolan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 29. Haaraojan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 30. Matovaara-Kanasaaren pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 31. Riskikohteet ja -toiminnot Maksinharjun pohjavesialueella 32. Riskikohteet ja -toiminnot Selänkankaan pohjavesialueella 33. Riskikohteet ja -toiminnot Isokankaan pohjavesialueella 34. Riskikohteet ja -toiminnot Sorvonkankaan pohjavesialueella 35. Riskikohteet ja -toiminnot Luukulan pohjavesialueella 36. Riskikohteet ja -toiminnot Taninselän pohjavesialueella 37. Riskikohteet ja -toiminnot Palokankaan pohjavesialueella 38. Riskikohteet ja -toiminnot Pihlajaisenkankaan ja Paskokankaan pohjavesialueilla 39. Riskikohteet ja -toiminnot Vanhantienkankaan pohjavesialueella 40. Riskikohteet ja -toiminnot Täperänkankaan pohjavesialueella 41. Riskikohteet ja -toiminnot Hyppyriharjun pohjavesialueella 42. Riskikohteet ja -toiminnot Sipolan pohjavesialueella 43. Riskikohteet ja -toiminnot Haaraojan pohjavesialueella 44. Riskikohteet ja -toiminnot Matovaara-Kanasaaren pohjavesialueella

12 11 1. Suojelusuunnitelman tavoitteet Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia. Suojelusuunnitelman avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen hyvälaatuisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muuta maankäyttöä alueella. Pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa esitetään pohjavesialueen hydrogeologiset ominaisuudet, vedenottamo- ja suoja-alueiden määrittely, riskitekijöiden kartoitus ja riskinarviointi sekä toimenpidesuositukset alueella jo oleville ja sinne mahdollisesti tuleville toiminnoille. Tämän työn tarkoituksena on selvittää Siikalatvan kunnan alueella sijaitsevien, suojelusuunnitelmaan sisältyvien pohjavesialueiden pohjaveden laatua tai määrää vaarantavat riskitekijät ja -toiminnot sekä laatia toimenpideohjelma riskitekijöiden poistamiseksi alueelta kokonaan tai niiden vaikutusten minimoimiseksi. Suojelusuunnitelmassa annetaan myös suosituksia ja rajoituksia alueille tulevaisuudessa mahdollisesti sijoittuvia toimintoja varten. Tarkoituksena on turvata jo rakennetuilta pohjavedenottamoilta, samoin kuin tutkituilta vedenottopaikoilta, saatavan veden hyvä laatu jatkossakin.

13 12 2. Pohjavesien suojeluun liittyvä lainsäädäntö Pohjaveden suojelu perustuu lähinnä vesilakiin sekä ympäristönsuojelulakiin ja asetukseen sekä lakiin vesienhoidon järjestämisestä. Pohjaveden ja maaperän suojeluun liittyviä lakeja ja muita säädöksiä ovat mm. maa-aineslaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista sekä valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 2.1 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja lainsäädäntö Nykyisin myös Suomen pohjaveden suojelun ja siihen liittyvän tutkimuksen suuntaviivat antaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY). Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä ( /1299) on keskeinen keino vesipuitedirektiivin kansallisessa toimeenpanossa. Pyrkimyksenä on edistää vesivarojen kestävää käyttöä, estää pohjavesien pilaantuminen ja vähentää jo tapahtunutta pilaantumista. Suomessa käytössä oleva suojelusuunnitelmamenettely on kansainvälisestikin tarkasteltuna varsin edistyksellinen keino yhteistyöhön ja vapaaehtoisuuteen perustuvassa pohjaveden suojelussa ja se vastaa hyvin myös useimpiin vesipuitedirektiivin tavoitteisiin. (Rintala ym. 2007). 2.2 Vesilaki Uudistettu vesilaki (587/2011) tuli voimaan Sen mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista, vaaraa terveydelle, olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä (VL 3:2). Myös ojituksella sekä ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava vesilain mukainen lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa em. seurauksia, jollei kysymys ole yksinomaan puron yläpuolisella alueella suoritettavan ojituksen aiheuttamasta puron virtaaman muuttumisesta (VL 5:3). Ojitussuunnitelma on laadittava, jos ojitus edellyttää lupaviranomaisen lupaa, ojitustoimituksessa annettua päätöstä tai asian laatu tai laajuus sitä muutoin edellyttää (VL 5:15). Ojitushankkeesta vastaavan on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta ELY-keskukselle vähintään 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä (VL 5:6). Veden ottaminen vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin taikka siirrettäväksi muualla käytettäväksi sekä muu pohjaveden ottaminen, kun otettava määrä on yli 250 m 3 /vrk edellyttää lupaviranomaisen lupaa (VL 3:3), otettavan pohjaveden määrän ollessa tätä määrää pienempi, mutta kuitenkin

14 13 yli 100 m 3 /vrk on hankkeesta ilmoitettava valtion valvontaviranomaiselle (VL 2:15). Myös veden imeyttäminen maahan tekopohjaveden tekemiseksi tai pohjaveden laadun parantamiseksi on luvanvarainen toiminto (VL 3:3). Vedenottamon suoja-alue Eräs pohjaveden suojelukeino on vesilain mukaisen suoja-alueen perustaminen pohjavedenottamon ympärille. Lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjavedenottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Se voidaan määrätä, jos alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. (VL 4:11). Suoja-alueeksi määräämisestä toiselle aiheutuva edunmenetys on vedenottamon omistajan tai haltijan korvattava (VL 4:12). 2.3 Ympäristönsuojelulainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki Pohjaveden pilaamiskielto Ympäristönsuojelulain (86/2000) 8 :ään sisältyvän pohjaveden pilaamiskiellon mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että aiheutetaan pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi tai sen laadun muu olennainen huononeminen tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, toisen kiinteistöllä pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai toimenpiteellä vaikutetaan muuten pohjaveden laatuun ja se loukkaa yleistä tai jonkun yksityistä etua. Pohjaveden pilaamiskiellosta poikkeamiseen ei voida myöntää lupaa. Maaperän pilaamista koskeva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain 7 käsittelee maaperän pilaamiskieltoa. Sen mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä, muuta ainetta, organismeja tai mikroorganismeja niin, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulakiin sisältyy myös pilaantumisen torjuntavelvollisuus (YSL 5 ). Mikäli toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittaja velvoitetaan viipymättä ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi, jos pilaantumista on jo tapahtunut.

15 14 Vahingonaiheuttajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle, mikäli maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista (YSL 76 ). Ympäristönsuojelulaki sisältää myös maaperän ja pohjaveden puhdistamisvelvollisuuden. Laissa velvoitetaan toiminnallaan maaperän tai pohjaveden pilaantumista aiheuttaneen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden sellaiseen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle (YSL 75 ). Alueen haltija on velvollinen hoitamaan alueen maaperän puhdistamisen, jos maaperän pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta tai häntä ei saada täyttämään puhdistamisvelvollisuuttaan sekä myös siinä tapauksessa, että pilaantuminen on tapahtunut alueen haltijan suostumuksella tai hän on ollut aluetta hankkiessaan tietoinen, tai ainakin olisi pitänyt olla tietoinen, alueen kunnosta. Alueen haltija on puhdistamisvelvollinen siltä osin kuin se ei ole ilmeisen kohtuutonta. Alueen haltija vastaa samoin edellytyksin myös pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta, mikäli pilaantuminen on johtunut alueen maaperän pilaantumisesta. Kunnan tehtäväksi jää selvittää maaperän puhdistamistarve ja puhdistuttaa maaperä siltä osin kuin pilaantuneen alueen haltijaa ei voida velvoittaa puhdistamaan pilaantunutta maaperää. Maa-alueen luovuttajalla tai vuokraajalla on selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta (YSL 104 ). Hänen on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Yleinen ympäristölupavelvollisuus Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tulee olla ympäristölupa (YSL 28 ). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä (169/2000) on lueteltu ne toiminnot, joille ympäristölupa tarvitaan. Tällaisia toimintoja ovat mm. monet teollisuuslaitokset, puunkyllästämö, sahalaitos, nestemäisten polttoaineiden jakeluasema, kaivostoiminta, turvetuotanto, asfalttiasema, teurastamo, vähintään 30 lypsylehmän eläinsuoja, tietyt kriteerit täyttävä kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, kaatopaikka sekä ulkona sijaitseva ampumarata. Edellä mainittuja pienemmillekin toiminnoille tulee olla ympäristölupa siinä tapauksessa, että toiminto sijoitetaan I tai II luokan pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan kunnanvaltuustolla on mahdollisuus antaa paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka eivät voi kuitenkaan koskea ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa eivätkä tiettyjä määriteltyjä toimintoja. Määräyksiä voidaan antaa mm. toimista, rajoituksista ja rakennelmista, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia. Kuntakohtaisesti voidaan myös rajoittaa lannan ja lannoitteiden ym. maataloudessa käytettävien, ympäristölle haitallisten, aineiden käyttöä ja kieltää jätevesien johtaminen maahan tai vesistöön ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi.

16 15 Siikalatvan kunnan alueelle ei ole annettu ympäristönsuojelumääräyksiä, mutta ne ovat valmisteilla Talousjätevesien puhdistamisvelvollisuus Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on säädetty valtioneuvoston antamalla, vuonna 2011 voimaan tulleella, asetuksella (209/2011), jolla pyritään vähentämään talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Asetuksen 3 :n mukaan talousjätevesien ympäristöön aiheuttamaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Kiinteistöllä tulee olla sellainen jätevesijärjestelmä, joka täyttää nämä vaatimukset. Vanhoille kiinteistöille on varattu siirtymäaika kiinteistön jätevesijärjestelmän saattamiseen vaatimuksia vastaavaksi. Jätevesien käsittelystä pohjavesialueella voidaan antaa erillismääräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä Maatalous ja pohjaveden suojelu Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö, 2010) mukaan pohjavesialueille ei tulisi sijoittaa uusia eläinsuojia tai lantaloita, eikä pohjavesialueilla tulisi tehdä merkittäviä eläinsuojien tai lantaloiden laajennuksia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tulisi levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Nitraattiasetuksen (931/2000) mukaan lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle Öljysäiliöitä koskevat säädökset Vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille sijoittuvien maanalaisten polttoja dieselöljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista on säädetty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/1983). Sen mukaan määräaikaistarkastuksesta tulee laatia pöytäkirja, josta on toimitettava jäljennös kunnan palopäällikölle. Säiliö on tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. A-luokan metallisäiliö tulee tarkastaa uudelleen viiden vuoden väliajoin, materiaaliltaan muu A-luokan säiliö 10 vuoden väliajoin. B-luokan säiliön tarkastusväli on kaksi vuotta. Mikäli säiliö todetaan tarkastuksessa sijoittuvaksi luokkaan C, se tulee poistaa käytöstä kuuden kuukauden kuluessa tarkastuksesta ja D-luokan säiliö välittömästi. Öljylämmityslaitteistoja koskevan kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (1211/1995) mukaan maanalaisen öljysäiliön tai maanalaiseen kammioon sijoitetun öljysäiliön asentamisesta tärkeälle pohjavesialueelle on ilmoitettava paloviranomaiselle, jolle on varattava tilaisuus tarkastaa säiliön sijoitus ennen sen peittämistä.

17 16 Määräaikaistarkastuksessa öljyvahingonvaaraa aiheuttavaksi havaittu säiliö on korjattava tai poistettava käytöstä. Säiliö, joka aiheuttaa välitöntä vaaraa, on heti poistettava käytöstä. Säiliön omistajan velvollisuus on huolehtia määräaikaistarkastusten suorittamisesta Öljyvahinkojen torjuntalaki Vuoden 2010 alusta tuli voimaan uusi öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009). Sitä sovelletaan maa-alueella tapahtuvien öljyvahinkojen sekä Suomen vesialueella aluksista aiheutuvien öljy- sekä kemikaalivahinkojen torjuntaan ja torjuntaan varautumiseen sekä vahinkojen seurausten korjaamiseen. Lailla on kumottu aiempi maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjuntalaki. Alueellisen pelastustoimen on huolehdittava öljyvahinkojen torjunnasta alueellaan ja se on velvollinen antamaan öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaviranomaisille virka-apua. Alueella on oltava öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma sekä nimetty viranomainen, joka on vastuussa torjunnan järjestämisestä ja johtamisesta. Torjunnan aloittamisesta ensisijainen vastuu on aina paikallisella pelastusviranomaisella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaa ja valvoo öljyntorjunnan järjestämistä sekä antaa tarvittaessa muille torjuntaviranomaisille asiantuntijaapua. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa on oltava tiedot öljyvahinkojen torjunnan eri viranomaisista ja niiden tehtävistä, selvitys torjuntavalmiuden tasosta ja torjunnan järjestämisestä sekä tiedot öljyvahinkojen torjuntakalustosta. Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Koska uusi laki on lisännyt kuntien vastuuta, kuntien tulee päivittää jälkitorjuntaan osallistuvien kunnan viranomaisten ja laitosten yhteystiedot Jätelaki Jätelain (646/2011) 91 :n mukaan kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka voivat koskea kunnan järjestämää jätehuoltoa ja toimia roskaantumisen ehkäisemiseksi Maa-aineslaki Maa-ainesten ottoa säädellään maa-aineslailla (555/1981) ja se koskee kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamista. Laki ei kuitenkaan koske kaivoslakiin perustuvaa ainesten ottamista, eikä rakentamisen yhteydessä irrotettujen ainesten ottamista ja hyväksikäyttöä, kun siihen on viranomaisen lupa. Laki ei myöskään koske sellaista ainesten ottamista vesialueella, johon vesilain mukaan vaaditaan aluehallintoviraston lupa. Maa-ainesten ottoon täytyy saada lupa, ellei kyse ole maa-ainesten ottamisesta kotitarvekäyttöön asumiseen tai maa- ja metsätalouteen ja käyttö liittyy rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Maa-ainesten

18 17 ottolupaa haettaessa tulee luvan hakijan laatia ottamissuunnitelma. Lupaviranomainen voi määrätä luvanhakijan maksamaan vakuuden ennen ottotoiminnan aloittamista siltä varalta, että ottoalueen jälkihoitotoimet jäisivät tekemättä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta on pyydettävä lausunto silloin, kun maaainesten ottolupa sijoittuu pohjavesialueelle. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, ellei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa Maankäyttö- ja rakennuslaki Kaavoitus Vuonna 2000 voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) on säädetty kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvistä asioista. Sen tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle ympäristölle, sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman sekä tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Maakuntakaavassa esitetään yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella, mutta kylläkin ohjeena yleiskaavaa ja asemakaavaa laadittaessa sekä muutettaessa. Asema- ja yleiskaavoilla ohjataan ja järjestetään kunnan alueiden käyttöä. Yleiskaava voi olla laadittu myös useamman kunnan yhteiseksi kaavaksi. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet. Siinä voidaan antaa määräyksiä myös mm. maankäytön ja rakentamisen erityiseen ohjaukseen tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämisestä tai rajoittamisesta. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa uudistaa niitä. Myös asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä mm. haitallisten ympäristövaikutusten estämisestä tai rajoittamisesta. Asemakaava-alueella yleiskaava ei ole voimassa, mutta sitä käytetään ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Rakennusjärjestys Siikalatvan kunnan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennusjärjestys on tullut voimaan Sen mukaan jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on aina liittyminen yleiseen viemäriin. Tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. Jätevedet on ensisijaisesti johdettava asianmukaiseen käsittelyyn pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli tämä ei käytännössä ole mahdollista, voidaan olemassa olevan

19 18 asutuksen jätevedet käsitellä pohjaveden puhtautta vaarantamattomalla tavalla paikalla ja johtaa tämän jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätevesien kokoaminen tiiviiseen jätevesisäiliöön (umpisäiliö) tulee kysymykseen vain erityistapauksissa, esimerkiksi, kun alueelle lähiaikana rakennetaan viemäriverkosto. Vesistöjen rantavyöhykkeellä puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muiden pohjaveden puhtautta vaarantavien aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa katollisella suoja-altaalla. Em. pohjavesialueilla ei sallita sellaista uutta teollista tai muuta siihen verrattavaa toimintaa, joka valmistaa, varastoi tai käyttää toiminnassaan pohjavettä vaarantavia kemikaaleja tai muita aineita.

20 19 3. Yleistä Siikalatvan vedenhankinnasta Siikalatvan kunnassa sijaitsee joko kokonaan tai osittain 36 pohjavesialuetta. Niistä 15 on I luokkaan kuuluvia eli vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita ja yhdeksän II luokkaan kuuluvia eli vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Loput 12 pohjavesialuetta ovat III luokan alueita. III luokan pohjavesialueen hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. Tässä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on tarkastelun kohteeksi otettu vain I luokkaan kuuluvat pohjavesialueet (lukuunottamatta Hämeenkankaan, Telinkankaan, Kärsämänojan ja Järvitalon pohjavesialueita) sekä II luokan pohjavesialueista Selänkankaan, Sorvonkankaan, Luukulan, Taninselän ja Pihlajaisenkankaan pohjavesialueet (liite 16). Siikalatvan kunnassa vesihuollosta vastaavat Siikalatvan Vesihuolto Oy ja Piippolan Vesi Oy. Siikalatvan Vesihuolto Oy on perustettu vuonna 2010 yhdistämällä Kestilän, Pulkkilan ja Rantsilan vesihuoltolaitokset. Siikalatvan Vesihuolto Oy hoitaa talousveden toimituksen Kestilässä, Pulkkilassa sekä Rantsilassa ja Piippolan Vesi Oy Piippolassa. Piippolan Vesi Oy on perustettu vuonna Vuonna 2011 Siikalatvan Vesihuolto Oy toimitti talousvettä taloudelle. Noin 98 % kuntalaisista on liittynyt Siikalatvan Vesihuolto Oy:n verkostoon. Siikalatvan Vesihuollon toimialueella vettä kulutetaan vuodessa n m 3 eli n. 230 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Suurimmat vedenkuluttajat verkostoalueella ovat Kylmänen Food Oy sekä muutama maatila. Siikalatvan Vesihuolto Oy:llä on yhteensä 12 pohjavedenottamoa, joista neljä sijaitsee Kestilässä, kolme Pulkkilassa ja viisi Rantsilassa (taulukot 1 ja 2). Vedenkäsittelylaitoksia on neljä; Maksinharjun, Isokankaan, Täperänkankaan sekä Sipolan pohjavesialueilla. Vesijohtoverkostoon johdettava talousvesi käsitellään näillä laitoksilla. Muutamalta vedenottamolta pumpattavat vesimäärät ovat niin pieniä, ettei ottamoille ole haettu vesioikeuden lupaa. Siikalatvan Vesihuollon toimittama talousvesi tulee pääosin vesihuoltolaitoksen omilta pohjavedenottamoilta. Siikalatvan Vesihuollolla ja Haapaveden kaupungilla on Haapavedellä, Karhukankaan pohjavesialueella kaksi yhteistä vedenottokaivoa, joilta pumpattu vesi jaetaan puoliksi vesihuoltolaitosten kesken. Omilta laitoksilta saatavan veden lisäksi 20 % ostetaan muilta vesihuoltolaitoksilta; Haapaveden kaupungilta n m 3 /vuosi, Limingan Vesihuolto Oy:ltä n m 3 /vuosi, Paavolan Vesi Oy:ltä n. 600 m 3 /vuosi sekä Pyhännän Vesi Oy:ltä n. 800 m 3 /vuosi. Siikalatvan Vesihuolto Oy:n verkostosta on rakennettu yhdysvesijohto näiden vesihuoltolaitosten verkostoihin. Piippolan Vesi Oy toimittaa talousvettä noin 550 taloudelle. Noin 97 % Piippolan asukkaista on liittynyt Piippolan Vesi Oy:n vesijohtoverkoston piiriin. Asukkaat kuluttavat vettä n m 3 vuodessa eli 190 litraa vuorokaudessa asukasta kohden. Suurimmat vedenkuluttajat ovat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja kunta.

21 20 Piippolan Vesi Oy:llä on kolme vedenottamoa, jotka sijaitsevat Piippolassa (taulukko 3). Niiltä pumpattavan veden lisäksi vettä ostetaan Pyhännän Vesi Oy:ltä n m 3 vuodessa. Piippolan Vesi Oy:n verkostosta on rakennettu yhdysvesijohto Siikalatvan Vesihuolto Oy:n verkostoon. Vesihuoltolaitosten lisäksi Siikalatvalla toimii Pulkkilassa Kaskenperän vesiosuuskunta, jonka toiminnan piirissä on seitsemän taloutta. Laakkolan pohjavesialueella on vesiosuuskunnan omistuksessa oleva kaivo. Rantsilassa puolestaan toimii Savalojan vesiosuuskunta ja Kestilässä Pihkalan Vesi. Taulukko 1. Siikalatvan Vesihuolto Oy:n vedenhankintakäytössä olevat pohjavedenottamot. Paskokangas I ja II ovat yhteisomistuksessa Piippolan Vesi Oy:n kanssa. Lupa myönnetty Lupa (m 3 /d) Otettu vesimäärä v (m 3 /d) Maksinharju Maksinmäki ,1 Isokangas Isokangas I Isokangas II ,0 Isokangas III ,6 Paskokangas Paskokangas I ,0 Paskokangas II Täperänkangas Täperä ,3 Haaraoja Haaraoja 8/ ,1 Haaraoja 10/ ,3 Pohjavesialueen nimi Vedenottamo Käyttöönottovuosi Matovaara- Kanasaari Matovaara ,6 Taulukko 2. Siikalatvan Vesihuolto Oy:n omistuksessa oleva varavedenottamo (Sipola) ja pohjavedenottamo, joka ei ole käytössä (Laakkola I). Pohjavesialueen nimi Vedenottamo Lupa (m 3 /d) Lupa myönnetty Käytöönottovuosi Ongelmat Sipola Sipola / Levä Ollut viimeksi käytössä vuonna Hyppyriharju Laakkola I Fe

22 21 Taulukko 3. Piippolan Vesi Oy:n vedenhankintakäytössä olevat pohjavedenottamot. Lupa myönnetty Lupa (m 3 /d) Otettu vesimäärä v (m 3 /d) Paskokangas Rytikorpi ,1 Paskokangas I ,5 Paskokangas II Pohjavesialueen nimi Vedenottamo Käyttöönottovuosi Vanhantienkangas Vanhantienkangas 1969 yli ,1

23 22 Kuva 1. Maksinharju kohoaa voimakkaasti ympäristöään korkeammaksi harjanteeksi järven kohdalla. 4. Suojelusuunnitelma-alueet 4.1 Maksinharjun pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Kestilän keskustan tuntumaan ja sen luoteispuolelle sijoittuva Maksinharjun pohjavesialue ( ) (liite 16, kuva 1) on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 3,81 km 2. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1,49 km 2. Pohjavettä alueella muodostuu arviolta m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen tila on arvioitu hyväksi, alueen kemiallista tilaa ei ole määritetty. Maksinharjun pohjavesialue on luokiteltu selvityskohteeksi, jollaiseksi nimitetään ne pohjavesialueet, joilta ei ole riittävästi alueen riskejä kuvaavia pohjaveden laatu- tai korkeustietoja. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa näille alueille esitetään tarpeellisten lisätietojen hankkimista (Jaako, M. ja Hentilä, H., 2012). Kallioperä koko Maksinharjun pohjavesialueella muodostuu pegmatiittigraniitista. (Geologian tutkimuskeskus, 2011). Alue muodostuu suhteellisen kapeasta harjuselänteestä, jonka aines on soravaltainen. Ydinosa sisältää pääasiassa kivistä

24 23 Kuva 2. Maksinmäen vedenottamon kaivo. soraa ja karkeaa hiekkaa. Lievealueen vallitsevana aineksena on hiekka, jonka lisäksi esiintyy myös silttiä ja lustosavea. Lukuun ottamatta Kangasjärven länsi- ja luoteispuolisia alueita, luonnontilaiset pohjavesiolot ovat pääasiassa antikliiniset eli harjumuodostuma on vettä ympäristöönsä purkava pohjaveden purkautuessa ympäröiville soille. Harjun ydinosan vedenläpäisevyys on kohtalaisen hyvä ja hydraulisesti se lienee yhtenäinen. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon gradientin ollessa alueen pohjoisosassa noin 0,0023 ja eteläosassa 0,0064. Pohjaveden laatu on suhteellisen hyvää, joskin hiukan hapanta. Rauta- ja mangaanipitoisuus on melko alhainen Vedenotto Maksinharjun pohjavesialueella sijaitsee yksi pohjavedenottamo, Maksinmäen vedenottamo (liite 17, kuva 2). Se on rakennettu entiselle maa-ainesten ottoalueelle aivan seututien 800 läheisyyteen pohjavesialueen kaakkoisosaan. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Vesi otetaan kuilukaivosta ja alkaloidaan lipeällä ennen verkostoon johtamista. Ottamolle on myönnetty vedenottolupa vuonna Otettu vesimäärä saa olla enintään 300 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna, mutta paikallisista oloista johtuen Maksinmäeltä ei saada vettä enempää kuin 200 m 3 /d. Vedenottoluvan myöntämisen yhteydessä Pohjois-Suomen vesioikeus on määrännyt vedenottamon ympärille 3,4 ha:n kokoisen suoja-alueen. Vedenottamoiden tarkkailuohjelma Kaikkien Siikalatvan Vesihuolto Oy:n omistamien vedenottamoiden tarkkailuohjelmia päivitetään parhaillaan. Uusi yhteistarkkailuohjelma korvaa aiemmat Isokankaalle, Paskokankaalle, Täperänkankaalle ja Haaraojalle laaditut tarkkailuoh-

25 24 jelmat. Uuden ohjelman mukaista tarkkailua tullaan toteuttamaan myös Maksinharjun sekä Matovaara-Kanasaaren pohjavesialueille sijoittuvilla vedenottamoilla. Tarkkailuohjelman mukaan tulee seurata otettavan pohjaveden määrää, pohjaveden korkeutta vedenottamoiden kaivoista sekä pohjavesialueille sijoitetuista pohjaveden havaintoputkista ja pohjavesialueen pohjaveden laatua (kartoitetaan luonnontilaisen pohjaveden laatua ja sen muutoksia) Maksinharjun, Isokankaan, Paskokankaan, Täperänkankaan, Haaraojan sekä Matovaara-Kanasaaren pohjavesialueilla. Vedenottamoiden raakavedestä tulee määrittää seuraavat vedenlaatuparametrit; haju, maku, ulkonäkö, ph, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, ammoniumtyppi, Escherichia coli, koliformiset bakteerit, enterokokit, heterotrofinen pesäkeluku 22 C, nitraattityppi, nitriittityppi, kloridi, sulfaatti, hiilidioksidi, kovuus, CODMn, fosfaatti, happi sekä sameus. Raskasmetallipitoisuuksia määritetään verkostovedestä, mutta harvemmin Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Maksinharjun pohjavesialueen kaakkoisosassa sijaitsee kaksi tutkittua vedenottopaikkaa, joista molemmat ovat entisellä maa-ainesten ottoalueella. Tutkimuspisteistä lähemmäksi Maksinmäen vedenottamoa sijoittuva on tutkittu talvella Tutkitun vedenottopaikan antoisuudeksi on arvioitu 350 m 3 /d. Vesi on lievästi hapanta, mutta muuten hyvälaatuista. Tutkimuksessa todettiin myös, että pohjaveden pumppaus tästä kohteesta saattaa vähentää Maksinmäen vedenottamolta saatavaa vesimäärää. Pohjavesialueeseen liittyen on suoritettu seuraavat tutkimukset: Kestilän Vesihuolto Oy, Vedenottamon koepumppaus, Kestilä. Oulun vesipiirin vesitoimisto, Kestilän ja ympäristökuntien pohjavesitutkimus, Maksinharju, Tutkimuspiste 1, Kestilä.

26 25 Kuva 3. Selänkankaan pohjavesialueella risteilee paljon hiekkateitä. 4.2 Selänkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Selänkankaan pohjavesialue ( ) sijaitsee Kestilän keskustaajamasta lounaaseeen (liite 16, kuva 3) ja on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Sen kokonaispinta-ala on 2,66 km 2 pohjaveden muodostumisalueen pinta-alan ollessa 1,07 km 2. Pohjavettä Selänkankaalla on arvioitu muodostuvan noin 700 m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Suurin osa Selänkankaan pohjavesialueen kallioperästä koostuu pegmatiittigraniitista. Vain alueen itäosaan ja keskiosaan ulottuvat kiillegneissialueet. Pohjavesialueen länsiosaan rakennettu vesiosuuskunnan kaivo sijaitsee myös pegmatiittigraniittialueella. (Geologian tutkimuskeskus, 2011). Alue muodostuu harjusta, jonka selännemäinen ydinosa sisältää kivistä soraa ja hiekkaa. Ydinosan aineksesta merkittävä osa on käytetty. Lievealueet sisältävät pääasiassa hiekkaa. Alueen keskiosan pohjoisreunalla ympäristön vesiä imeytynee jonkin verran harjuun ja eteläreunalla pohjavesiä purkaantuu siellä oleville soille. Pohjaveden päävirtaussuunta itäosassa on itään samoin kuin mahdollisesti myös keskiosassa. Harjun pituussuuntaisesta vedenläpäisevyydestä samoin kuin hydraulisesta yhtenäisyydestä suurimmassa osassa aluetta ei ole selvää kuvaa. Tutkitussa pisteessä pohjaveden laatu on hyvää vaikkakin hiukan hapanta.

27 26 Kuva 4. Selänkankaan pohjavesialueelle sijoittuva vesiosuuskunnan kaivo Vedenotto Selänkankaan pohjavesialueen luoteisosassa on paikallisen vesiosuuskunnan, Pihkalan Veden, omistama kuilukaivo, josta talousvetensä saa noin kuusi taloutta (liite 18, kuva 4). Kaivosta otetaan pohjavettä keskimäärin 5 10 m 3 /d, vesi alkaloidaan kalkkikivellä. Kaivo on otettu käyttöön vuonna Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Selänkankaan pohjavesialueen itäosaan, entiselle maa-ainesten ottoalueelle, sijoittuu vuonna 1979 tutkittu vedenottopaikka, jonka antoisuudeksi on arvioitu noin 200 m 3 /d. Vesi on laadultaan hyvää, mutta hieman hapanta. Pohjavesialueeseen liittyen on suoritettu seuraavat tutkimukset: Oulun vesipiirin vesitoimisto, Kestilän ja ympäristökuntien pohjavesitutkimus, Pakolanselkä, tutkimuspiste 70, Kestilä.

28 27 Kuva 5. Näkymä Isokankaan pohjavesialueelta. 4.3 Isokankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Isokankaan ( ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee Kestilän keskustaajaman tuntumassa ja sen lounais- sekä eteläpuolella (liite 16, kuva 5). Alueen kokonaispinta-ala on 5,07 km 2 pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-alan ollessa 2,65 km 2. Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi. Arviointi perustuu tietoihin alueiden maankäytöstä, ihmistoiminnasta ja pohjaveden laadusta. Tärkeänä tekijänä arvioinnissa on ollut myös alueen merkittävyys vedenhankintaan. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, 2009). Alue voidaan nimetä riskialueeksi, mikäli sille sijoittuu useita merkittäviä riskitoimintoja tai, jos mm. pohjavesimuodostuman veden laadussa todetaan ympäristönlaatunormien ylityksiä yhdessä tai useammassa havaintopisteessä. Suurin osa Isokankaan pohjavesialueen kallioperästä muodostuu kiillegneissistä. Pohjavesialueen keskiosaan, kiillegneissialueelle, ulottuu kapeahko granaattisillimaniittikiilleliuskevyöhyke. Alueen luoteiskulma on pegmatiittigraniittia, jolle Isokangas III vedenottamo sijoittuu. Isokangas I sijaitsee kiillegneissialueella ja Isokangas II kiillegneissin ja granaatti-sillimaniittikiilleliuskevyöhykkeen rajalla. (Geologian tutkimuskeskus, 2011). Pääosa alueesta muodostuu pinnaltaan melko tasaisesta harjusta. Harju on hiekkavaltainen lukuun ottamatta kapeaa, karkeaa ainesta sisältävää ydinosaa. Etenkin alueen länsiosassa hiekkaa on levinnyt laajalle alueelle esiintyen osittain soiden

29 28 turvekerrosten alla. Luoteisosassa aluetta harju on hyvin kapea ja paikoitellen siinä esiintyy vajaan metrin vahvuudelta lustosavea hiekka- ja sorakerrosten välissä. Pohjavesiolosuhteiltaan alue on antikliininen pohjaveden purkautuessa ympäröiville soille ja Siikajokeen. Pohjaveden luonnollinen päävirtaussuunta on luoteeseen lukuun ottamatta alueen kaakkoisosaa, missä virtaus on päinvastainen. Laadultaan vesi on hyvää pohjavettä. Kuva 6. Isokangas I vedenottamo. Kuva 7. Isokangas II vedenottamo.

30 29 Kuva 8. Isokangas III vedenottamo Vedenotto Isokankaan pohjavesialueella on kolme pohjavedenottamoa; Isokangas I, II ja III. Pohjavesialueen keskiosassa, teollisuusalueen lähettyvillä sijaitseva Isokangas I on otettu käyttöön vuonna 1979 (liite 19, kuva 6). Vesi otetaan kuilukaivosta. Pohjois-Suomen vesioikeus on myöntänyt vedenottoluvan vuonna 1981 ja sen mukaan pohjavettä saadaan pumpata enintään 400 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Isokangas I ottamolta ei tällä hetkellä johdeta vettä vesijohtoverkostoon. Isokangas I:sta etelään sijaitseva toinen vedenottamo, Isokangas II, on otettu käyttöön vuonna 1984 (kuva 7). Kaivo on kuilukaivo. Pohjois-Suomen vesioikeuden vuonna 1991 myöntämän luvan mukaan kaivosta saa ottaa vettä enintään 400 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Otettu pohjavesi johdetaan Isokangas III:lle käsiteltäväksi ennen verkostoon johtamista. Isokangas II kaivon vedentuotto on vähentynyt. Pohjavesialueelle rakennettu kolmas vedenottamo, Isokangas III, sijoittuu Isokangas I:stä pohjoiseen seututien 822 läheisyyteen (kuva 8). Siitä on Pohjois-Suomen vesioikeuden vuonna 1992 myöntämän luvan mukaan mahdollisuus ottaa talousvettä enintään 400 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vettä otetaan siiviläputkikaivosta ja se alkaloidaan lipeällä ennen verkostoon johtamista. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Isokankaan pohjavesialueen keskiosaan on vuonna 2003 tutkittu vedenottopaikka, jonka antoisuudeksi on arvioitu noin 300 m 3 /d.

31 30 Pohjavesialueeseen liittyen on suoritettu seuraavat tutkimukset: Insinööritoimisto PSV Oy, Isokankaan pohjavesitutkimus. Oulun vesipiirin vesitoimisto, Kestilän ja ympäristökuntien pohjavesitutkimus, Isokangas, Kestilä. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri, Pohjavesiselvitys, Kestilän kunta, Isokangas III p. 1/3 koepumppaus.

32 31 Kuva 9. Yleisnäkymää Sorvonkankaan pohjavesialueelta. 4.4 Sorvonkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Kestilän keskustan kaakkoispuolelle sijoittuva Sorvonkankaan pohjavesialue ( ) (liite 16, kuva 9) on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 3,06 km 2. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1,69 km 2. Pohjavettä alueella muodostuu arviolta m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Suurin osa pohjavesialueen kallioperästä muodostuu graniitista, jota tavataan pohjavesialueen keskiosissa, jossa myös tutkittu vedenottopaikka sijaitsee. Alueen kaakkois- ja luoteisosa on kiillegneissiä. (Geologian tutkimuskeskus, 2011). Alue muodostuu kahdesta laakeapiirteisestä, hiekkavaltaisesta harjulaajentumasta ja luode-kaakko-suunnassa kulkevasta, soraa ja karkeaa hiekkaa sisältävästä harjuytimestä. Harju on matalimmilta osiltaan ja kaakkoispuoliskoltaan osittain moreenipeitteinen. Myös savea ja silttiä esiintyy välikerroksena harjun reunaosissa. Hienoainespitoiset kerrokset heikentävät vertikaalista vedenläpäisevyyttä, mutta ydinvyöhykkeen horisontaalinen vedenläpäisevyys ja hydraulinen yhtenäisyys lienevät kohtalaiset. Pohjavesiolot alueella ovat antikliiniset pohjaveden purkautuessa ympäröiville soille sekä Siikajokeen ja Mulkuanjokeen. Pohjaveden päävirtaussuunta on ainakin muodostuman luoteispuolella luoteeseen (liite 20). Pohjavesi on alueella yleensä hyvää pohjavettä joskin paikoin hieman rautapitoista.

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Kari Pyötsiä LAMMIN PÄIVÄT 2005 P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

Kari Pyötsiä LAMMIN PÄIVÄT 2005 P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kari Pyötsiä 4.10.2005 Pilaantuneet maa-alueet LAMMIN PÄIVÄT 2005 P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Pilaantuneet maa-alueet SAMASE-projekti alkoi 1980-90 luvun taitteessa. Projektissa saastuneeksi

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön

Lisätiedot

11 617 001 Täperänkangas

11 617 001 Täperänkangas LIITE 26 11 617 001 Täperänkangas Täperä P4 P12 w +78,87 P9 w +77,56 PSVEO P1 w +78,24 P10 w +78,30 P4.a w +79,72 Önkkyrinkangas 22/10 TÄPERÄNKANKAAN POHJAVESIALUEEN Vedenottamon suoja-alue (Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS HAMELY/32/07.02/2010 Häme Luonnonvarayksikkö Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Ottoalue, kaavoitus ja ympäristö

Ottoalue, kaavoitus ja ympäristö Ympäristölautakunta 10 28.04.2016 MAA-AINESLUPA / SAVON KULJETUS OY, OMANIEMI 7:231 31/10.09/2016 Ympäristölautakunta 28.04.2016 10 (Valmistelija Marika Limatius puh. 040 673 8488) Hakemus ja luvat Savon

Lisätiedot

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014 PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014 1 ASIA VR-Yhtymä Oy:n Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaalin ympäristölupapäätöksen PPO-2003-Y-20-111 rauettaminen,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta 8.12.2015 163 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Ympäristölupalaitosten valvonta... 3 3 Ympäristönsuojelulain mukaisti rekisteröitävien

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys 25.3.2015 MUTKU-päivät Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio Ympäristönsuojelulain uudistus YSL-hanke etenee vaiheittain 1. vaihe eli uusi YSL ja YSA tulivat

Lisätiedot

Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta

Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta Eri viranomaisten ja asianosaisten roolit ja toimenpiteet öljyvahingoissa. Öljyvahinkojen torjuntaa koskevan lainsäädännön muutokset. Timo Heino Uudenmaan ympäristökeskus 1 Säädökset ja ohjeet Laki maa-alueilla

Lisätiedot

Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittely. INFRA ry Tiina Olin

Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittely. INFRA ry Tiina Olin Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittely Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan tarve Maa-aineslupa tarvitaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

ALAVIESKAN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa 13.2.2008, 5 Voimaantulo 1.4.2008 alkaen 1

Lisätiedot

Broilertilojen ympäristöluvat

Broilertilojen ympäristöluvat Broilertilojen ympäristöluvat Lähde: www.ymparisto.fi Kuva Pekka Koskinen Ympäristölupavaatimukset Eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään (YSA 1 1 momentti 11 kohta) 10 000

Lisätiedot

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut 1 YLEISTÄ Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Mäntyharjun kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan valvonnasta

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN Vastaanottaja Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä Lokakuu 2014 ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN ILMATAR ALAJÄRVI-LOUHUKANGAS

Lisätiedot

Ehdotus Nousiaisten kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettaviksi maksuiksi

Ehdotus Nousiaisten kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettaviksi maksuiksi Maa-ainestaksat Ehdotus Nousiaisten kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettaviksi maksuiksi 1 Yleistä Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29 2 Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 30

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4 Timo Yrjänä 16.11.2016 Organisointi ja ohjaus Vesitalous, vesihuolto ja pohjavesitehtäviä, vesien- ja merenhoitoa, ympäristötiedon

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia lämmitysjärjestelmät Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen

Lisätiedot

MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMIEN TARKASTUKSISTA, OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA JA MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA.

MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMIEN TARKASTUKSISTA, OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA JA MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA. MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMIEN TARKASTUKSISTA, OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA JA MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA. 1 YLEISTÄ Maa-aineslain 23 :n (555/1981) ja MRL 145 :n

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

PETRI PIETILÄ; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / PUKKILAN TORPPI TILA MAISALA RN:O 2:198

PETRI PIETILÄ; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / PUKKILAN TORPPI TILA MAISALA RN:O 2:198 Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 25.6.2015 41 Askolantie 28 07500 Askola ASIA PETRI PIETILÄ; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / PUKKILAN TORPPI TILA MAISALA RN:O 2:198 MAA-AINESTENOTTOLUPAPÄÄTÖS

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö

YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 19.-20.3.2013 Rovaniemi 21.3.2013 1 YM:n valvontaohje Annettu 7.11.2012, korvaa aiemmin 2005

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT RAUTJÄRVEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Rautjärven kunnanvaltuuston 9.11.2015 hyväksymä, 47 Voimaantulo 1.1.2016

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 4.12.2012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Kiljavan pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelu

Pohjavesialueiden suojelu Pohjavesialueiden suojelu 2.10.2012 Pohjavesialueluokkien määrittely Pohjavesialueet luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa mukaan kolmeen eri luokkaan Luokka I, vedenhankintaa varten tärkeä

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 7

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 7 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2015 Nro 7 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT (Hyväksytty ympäristölautakunnassa 26.2.2015) 1 Yleistä

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN MAA-AINESTAKSA 1.7.2016 2 Uudenkaupungin kaupungissa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNNASSA MAA-AINESTEN OTTAMIS- SUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

SONKAJÄRVEN KUNNASSA MAA-AINESTEN OTTAMIS- SUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT SONKAJÄRVEN KUNNASSA MAA-AINESTEN OTTAMIS- SUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 1 YLEISTÄ Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Kunnanvaltuusto 29.1.2015 11 1 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Polvijärven kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta,

Lisätiedot

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki Neuvontasarja 2005 H II - 1 Vesien suojelu VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki 86/00) EU (vesipuitedirektiivi) pinta- ja pohjavesien suojelu Pohjavesidirektiivi 80/68 artiklat 4 ja 5, ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

MAA-AINESMAKSUT HALSUAN KUNTA

MAA-AINESMAKSUT HALSUAN KUNTA MAA-AINESMAKSUT HALSUAN KUNTA 2 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Halsuan kunnassa maa-ainesten ottosuunnitelman tarkistamisesta, ottotoiminnasta,

Lisätiedot

Kiinteistölle on aiemmin myönnetty vuonna maa-ainesten ottolupa viideksi vuodeksi. Suunnitellun alueen pinta-ala on n. 3 ha.

Kiinteistölle on aiemmin myönnetty vuonna maa-ainesten ottolupa viideksi vuodeksi. Suunnitellun alueen pinta-ala on n. 3 ha. 2/YMPLA 28.9.2016 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M6/2016 Ympla 28.9.2016 85 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen 30.9.2016 HAKIJA: Raikkonen Oy Vanha-Alastarontie

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vieremän kunta Marjomäki ja Lehmimäki-Karjalankangas Olli Hirsimäki Tammikuu 2009 Esipuhe Suojelusuunnitelma koskee Vieremän kunnan Marjomäen ja Lehmimäki- Karjalankankaan

Lisätiedot

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut. Hangon kaupunki Tekninen ja ympäristövirasto

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut. Hangon kaupunki Tekninen ja ympäristövirasto 1(6) 1 Yleistä 2 Tarkastusmaksu tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan maaaineslain (555/81)

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 2 Sisällys: 1 Yleistä 2 Tarkastusmaksu 3 Valvontamaksu 4 Kuuleminen

Lisätiedot

MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle

MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle Teknisen lautakunnan valvontajaosto 16 26.02.2014 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO 218/8.86/2013 VALVJAOS 16 Ympäristönsuojelusihteeri 11.2.2014 ASIA Päätös maa-aineslain 4

Lisätiedot

Salon kaupunginvaltuusto 27.1.2014 9 1 (5)

Salon kaupunginvaltuusto 27.1.2014 9 1 (5) Salon kaupunginvaltuusto 27.1.2014 9 1 (5) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT SALON KAUPUNGISSA 1 YLEISTÄ Maa-ainesten ottamissuunnitelman

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistaminen. ELY-keskuksen neuvottelukunta Janne Kärkkäinen

Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistaminen. ELY-keskuksen neuvottelukunta Janne Kärkkäinen Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistaminen ELY-keskuksen neuvottelukunta 18.6.2015 Janne Kärkkäinen 22.6.2015 Vaiheet I-vaihe: uusi ympäristönsuojelulaki 1.9.2014 asetus ympäristönsuojelusta 10.9.2015 II-vaihe:

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN MAA-AINESTAKSAT

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN MAA-AINESTAKSAT LIITE 9/2012 HAAPAVEDEN KAUPUNGIN MAA-AINESTAKSAT MAA-AINESLAIN SEKÄ MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN EDELLYTTÄMISTÄ TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT HAAPAVEDEN KAUPUNGISSA 1 Maa-ainesten

Lisätiedot

Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta

Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.2008, Joensuun yliopisto Vesiensuojelun uusi tavoiteohjelma Vesiensuojelun

Lisätiedot

Ranta-alueet, 100 m, on jaettu vesiensuojelullisin perustein kahteen 50 metrin vyöhykkeeseen.

Ranta-alueet, 100 m, on jaettu vesiensuojelullisin perustein kahteen 50 metrin vyöhykkeeseen. 1 LAPPAJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä annetaan paikallisten olosuhteiden perusteella yleisiä määräyksiä ympäristön

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Ympla 16.6.2016 89 Riihimäen Metallikaluste Oy:lle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2009 (Ympla 29.10.2009 151, Dnro 740/2009). Ympäristöluvan

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Urjalan kunnan valtuuston päätös 18.6.2012 17 1 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Urjalan kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta,

Lisätiedot

Ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut:

Ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut: 1 YLEISTÄ 1(5) Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan maa-aineslain

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMIN- NAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JÄMSÄN KAUPUNGISSA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMIN- NAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JÄMSÄN KAUPUNGISSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMIN- NAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JÄMSÄN KAUPUNGISSA Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandman (puh.

Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandman (puh. KUULUTUS VARELY/3646/216 1.2.217 Auran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Auran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1 Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja vesilain (264/1961) mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevat uudet säännökset

Pohjavesialueita koskevat uudet säännökset Pohjavesialueita koskevat uudet säännökset Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2015 Laitila 11.11.2015 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.11.2015 Sisältö Pohjavesialueiden kartoituksen

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset Hallitusneuvos Oili Rahnasto 5.6.2014 Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Lain tarkoitus ja soveltamisala, 1-4 1 luku Yleiset säännökset Lain tarkoitus, 1 säännös

Lisätiedot

Ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut: 2.1 Suunnitelmaa kohti 370

Ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut: 2.1 Suunnitelmaa kohti 370 Riihimäen kaupunki TAKSAT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Hyväksytty 12.12.2011 Voimaantulo 1.2.2012 1 YLEISTÄ Maa-ainesten ottamissuunnitelman

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT HAMINAN KAUPUNGISSA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT HAMINAN KAUPUNGISSA 1 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT HAMINAN KAUPUNGISSA Haminan kaupungissa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan

Lisätiedot