SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 MINNA ISOLA SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Siikalatvan kunta

2 SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MAKSINHARJU, SELÄNKANGAS, ISOKANGAS, SORVONKANGAS, LUUKULA, TANINSELKÄ, PALOKANGAS, PASKOKANGAS, VANHAN- TIENKANGAS, TÄPERÄNKANGAS, HYPPYRI- HARJU, PIHLAJAISENKANGAS, SIPOLA, HAARAOJA, MATOVAARA-KANASAARI Minna Isola

3 Siikalatvan Vesihuolto Oy Siikalatvan kunta Taitto, valokuvat, grafiikka ja kartat: Minna Isola Etukannen kuvat vasemmalta oikealle: Karjaa pohjavesialueella, pohjaveden pinnan alle suoritettua maa-ainesten ottoa Taninselän pohjavesialueella, pohjavesialuekyltti Sipolan pohjavesialueella. Takakannen kuvat vasemmalta oikealle: Tupasvillaa ja latomaisemaa Vanhantienkankaan pohjavesialueella. Sivun 3 kuva: Metsämaisemaa Patalankankaan-Ritokankaan pohjavesialueella. Sivun 125 kuva: Näkymä Siikajoelle Selänkankaan pohjavesialueen reunamilla.

4 3

5 4 ALKUSANAT Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Siikalatvan kunnan alueelle sijoittuu useita pohjavesialueita. Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan on sisällytetty vedenhankintaa varten tärkeistä eli I luokan pohjavesialueista Maksinharjun, Isokankaan, Palokankaan, Paskokankaan, Vanhantienkankaan, Täperänkankaan, Hyppyriharjun, Sipolan, Haaraojan sekä Matovaaran-Kanasaaren pohjavesialueet sekä vedenhankintaan soveltuvista eli II luokan pohjavesialueista Selänkankaan, Sorvonkankaan, Luukulan, Taninselän sekä Pihlajaisenkankaan pohjavesialueet. Palokankaan pohjavesialuetta lukuun ottamatta kaikilla I luokan pohjavesialueilla sijaitsee yksi tai useampi vedenottamo. Niistä muut Hyppyriharjun ja Sipolan pohjavesialueille sijoittuvia vedenottamoita lukuun ottamatta ovat vedenhankintakäytössä. Sipolan ottamo toimii varavedenottamona. Vedenottamoilta pumpattavaa vettä ei juuri käsitellä muuten kuin kalkkikivialkaloinnilla tai lipeäkäsittelyllä veden ph:n nostamiseksi. Pohjavesi Siikalatvan kunnan alueella on paikoin rautapitoista. Siikalatvan kunnan alueella sijaitsevat Järvitalon ja Kärsämänojan pohjavesialueet on sisällytetty aiemmin laadittuun Rantakylän, Linnakankaan, Kärsämänojan ja Järvitalon pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan sekä Hämeenkankaan ja Telinkankaan pohjavesialueet Kärsämäen kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan. Tarkasteltavana olevat pohjavesialueet kuuluvat koko maan poikki Joensuusta Siilinjärven kautta Perämerelle kulkevaan harjujaksoon, joka Vieremän pohjoispuolella jakautuu kahteen haaraan. Niistä eteläisempi kulkee Pyhännän ja Piippolan kautta Raahen seudulle. Tähän harjujaksoon kuuluvat kaakosta päin lukien Vanhantienkankaan, Paskokankaan, Pihlajaisenkankaan sekä Hyppyriharjun pohjavesialueet. Tältä harjujaksolta on myös lyhyt haara Piippolan lähettyviltä Pulkkilan suuntaan. Sille sijoittuu Täperänkankaan pohjavesialue. Harjujakson pohjoisempi haara menee Vieremältä pohjoiseen Kestilään ja jatkaa sieltä kohti Siikajokea. Tälle harjujaksolle sijoittuvat kaakosta lukien Palokankaan, Sorvonkankaan, Isokankaan, Maksinharjun, Luukulan, Matovaara- Kanasaaren sekä Haaraojan pohjavesialueet. Ennen Kestilää jakso haarautuu lyhyenä haarana länteen. Tälle osalle sijoittuu Selänkankaan pohjavesialue. Vieremältä Siikajoelle kulkevan harjujakson koillispuolelle sijoittuu Kestilän kohdalla lyhyt katkeileva harjujakso, jolla Taninselän pohjavesialue sijaitsee. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan sisältyville pohjavesialueille sijoittuu monenlaisia riskitoimintoja- ja kohteita. Onpa niitäkin alueita, jotka ovat lähes luonnontilassa, kuten Palokankaan ja Pihlajaisenkankaan pohjavesialueet. Tarkasteltavina oleville alueille sijoittuvat riskitoiminnot ovat paljolti samoja. Pohjaveden laatua tai määrää mahdollisesti vaarantavia toimintoja ja kohteita ovat asutus sekä siihen liittyvät oheistoiminnot, liikenne ja vaarallisten aineiden kuljetukset, yritystoiminta, maa-ainesten otto, maatalous sekä pilaantuneet maa-alueet. Suojelusuunnitelmaa laatiessa huomio kiinnittyi erityisesti pilaantuneiden tai mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden suureen määrään Siikalatvan kunnan alueella.

6 5 PIMA-kohteet ovat mm. ampumaratoja, kaatopaikkoja sekä yritystoimintaan liittyviä alueita. Vähäisempää riskiä pohjavedelle aiheutuu muuntamoiden sisältämästä öljystä. Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laadinnassa on noudatettu soveltuvin osin Pohjois-Savossa laadittua vastaavanlaista pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa: Paula Remes ja Helena Valta (toim.), Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma; Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Pohjois- Savon ympäristökeskuksen raportteja 1/2007. Pohjois-Savon ympäristökeskus. 103 s. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman Siikalatvan kunnassa sijaitseville pohjavesialueille on laatinut geologi Minna Isola. Suojelusuunnitelma on laadittu yhteistyössä Siikalatvan kunnan, Siikalatvan Vesihuolto Oy:n, Piippolan Vesi Oy:n ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa ja sen laadinnan ohjauksesta on vastannut ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Aimo Lehmikangas kehitys- ja tekninenjohtaja, Siikalatvan kunta Keijo Vähä rakennustarkastaja, Siikalatvan kunta Tapani Koskitalo toimitusjohtaja, Siikalatvan Vesihuolto Oy Petri Siekkinen toimitusjohtaja, Piippolan Vesi Oy Eeva Heiska ympäristösihteeri, Ympäristöpalvelut Helmi Antero Autio ympäristötarkastaja, Ympäristöpalvelut Helmi Kaisa Vähänen vesihuoltopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Aarne Miettunen tarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maria Ekholm-Peltonen geologi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Samuli Kallio esisuunnittelu- ja ympäristövastaava, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kiitokset ohjausryhmän jäsenille ja kaikille niille tahoille, joilta on saatu tietoja suojelusuunnitelman laatimista varten. Oulussa Minna Isola

7 6 SISÄLLYS 1. Suojelusuunnitelman tavoitteet Pohjavesien suojeluun liittyvä lainsäädäntö Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki Talousjätevesien puhdistamisvelvollisuus Maatalous ja pohjaveden suojelu Öljysäiliöitä koskevat säädökset Öljyvahinkojen torjuntalaki Jätelaki Maa-aineslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Yleistä Siikalatvan vedenhankinnasta Suojelusuunnitelma-alueet Maksinharjun pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Selänkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Isokankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Sorvonkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Luukulan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Taninselän pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Palokankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia 36

8 Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Paskokankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Vanhantienkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Täperänkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Hyppyriharjun pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Pihlajaisenkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Sipolan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Haaraojan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Matovaara-Kanasaaren pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenotto Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Pohjavesialueilla sijaitsevat riskitoiminnot ja niiden arviointi Asutus Viemäriverkosto ja jäteveden pumppaamot Viemäröimättömät kiinteistöt Öljysäiliöt Vapaa-ajan alueet ja muu vapaa-ajan toiminta Hautausmaat Jätteet Asutukseen liittyvien riskien arviointi Toimenpidesuositukset 69

9 8 5.2 Liikenne ja tienpito Pohjavesialueiden liikenne ja tienpito Tien suolaus ja pohjaveden kloridipitoisuudet Vaarallisten aineiden kuljetukset Liikenteestä ja tienpidosta aiheutuvien riskien arviointi Toimenpidesuositukset Yritys- ja muu toiminta Maksinharjun pohjavesialue Isokankaan pohjavesialue Vanhantienkankaan pohjavesialue Yritystoiminnan riskien arviointi Toimenpidesuositukset Maa-ainesten otto Pohjavesialueille sijoittuvat maa-ainesten ottoalueet Maa-ainesten ottamistoiminnan riskien arviointi Toimenpidesuositukset Muuntamot Muuntamoiden aiheuttamien pohjavesiriskien arviointi Toimenpidesuositukset Maa- ja metsätalous Pohjavesialueilla sijaitseva maatalous Metsätalous ja ojitukset Maa- ja metsätalouden riskien arviointi Toimenpidesuositukset PIMA-alueet eli pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Maksinharjun pohjavesialue Isokankaan pohjavesialue Paskokankaan pohjavesialue Vanhantienkankaan pohjavesialue Täperänkankaan pohjavesialue PIMA-alueiden riskinarviointi Toimenpidesuositukset Muut tarpeelliset toimenpiteet Pohjavesialueille sijoittuvat merkittävimmät riskit Ennakoiva pohjavesien suojelu Pohjavesialueiden maankäyttö- ja kaavatilanne Toimenpidesuositukset maankäytön suunnitteluun Pohjavesialueen maankäyttöä koskevat rajoitukset ja suositukset Asutus Liikenne 116

10 Yritystoiminta Maa-ainesten otto Turvetuotanto Muuntamot Maa- ja metsätalous Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuollon valmiussuunnitelma Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma Tulipalojen sammutukseen käytettävät kemikaalit Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Toimenpidesuositukset Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toimeenpanon seuranta 121 LIITTEET 1. Maksinharjun pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 2. Selänkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 3. Isokankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 4. Sorvonkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 5. Luukulan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 6. Taninselän pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 7. Palokankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 8. Paskokankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 9. Vanhantienkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 10. Täperänkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 11. Hyppyriharjun pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 12. Pihlajaisenkankaan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 13. Sipolan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma

11 Haaraojan pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 15. Matovaara-Kanasaaren pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja -toiminnot sekä toimenpideohjelma 16. Siikalatvan pohjavesialueet 17. Maksinharjun pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 18. Selänkankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 19. Isokankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 20. Sorvonkankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 21. Luukulan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 22. Taninselän pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 23. Palokankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 24. Pihlajaisenkankaan ja Paskokankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 25. Vanhantienkankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 26. Täperänkankaan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 27. Hyppyriharjun pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 28. Sipolan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 29. Haaraojan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 30. Matovaara-Kanasaaren pohjavesialueen hydrogeologinen kartta 31. Riskikohteet ja -toiminnot Maksinharjun pohjavesialueella 32. Riskikohteet ja -toiminnot Selänkankaan pohjavesialueella 33. Riskikohteet ja -toiminnot Isokankaan pohjavesialueella 34. Riskikohteet ja -toiminnot Sorvonkankaan pohjavesialueella 35. Riskikohteet ja -toiminnot Luukulan pohjavesialueella 36. Riskikohteet ja -toiminnot Taninselän pohjavesialueella 37. Riskikohteet ja -toiminnot Palokankaan pohjavesialueella 38. Riskikohteet ja -toiminnot Pihlajaisenkankaan ja Paskokankaan pohjavesialueilla 39. Riskikohteet ja -toiminnot Vanhantienkankaan pohjavesialueella 40. Riskikohteet ja -toiminnot Täperänkankaan pohjavesialueella 41. Riskikohteet ja -toiminnot Hyppyriharjun pohjavesialueella 42. Riskikohteet ja -toiminnot Sipolan pohjavesialueella 43. Riskikohteet ja -toiminnot Haaraojan pohjavesialueella 44. Riskikohteet ja -toiminnot Matovaara-Kanasaaren pohjavesialueella

12 11 1. Suojelusuunnitelman tavoitteet Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia. Suojelusuunnitelman avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen hyvälaatuisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muuta maankäyttöä alueella. Pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa esitetään pohjavesialueen hydrogeologiset ominaisuudet, vedenottamo- ja suoja-alueiden määrittely, riskitekijöiden kartoitus ja riskinarviointi sekä toimenpidesuositukset alueella jo oleville ja sinne mahdollisesti tuleville toiminnoille. Tämän työn tarkoituksena on selvittää Siikalatvan kunnan alueella sijaitsevien, suojelusuunnitelmaan sisältyvien pohjavesialueiden pohjaveden laatua tai määrää vaarantavat riskitekijät ja -toiminnot sekä laatia toimenpideohjelma riskitekijöiden poistamiseksi alueelta kokonaan tai niiden vaikutusten minimoimiseksi. Suojelusuunnitelmassa annetaan myös suosituksia ja rajoituksia alueille tulevaisuudessa mahdollisesti sijoittuvia toimintoja varten. Tarkoituksena on turvata jo rakennetuilta pohjavedenottamoilta, samoin kuin tutkituilta vedenottopaikoilta, saatavan veden hyvä laatu jatkossakin.

13 12 2. Pohjavesien suojeluun liittyvä lainsäädäntö Pohjaveden suojelu perustuu lähinnä vesilakiin sekä ympäristönsuojelulakiin ja asetukseen sekä lakiin vesienhoidon järjestämisestä. Pohjaveden ja maaperän suojeluun liittyviä lakeja ja muita säädöksiä ovat mm. maa-aineslaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista sekä valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 2.1 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja lainsäädäntö Nykyisin myös Suomen pohjaveden suojelun ja siihen liittyvän tutkimuksen suuntaviivat antaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY). Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä ( /1299) on keskeinen keino vesipuitedirektiivin kansallisessa toimeenpanossa. Pyrkimyksenä on edistää vesivarojen kestävää käyttöä, estää pohjavesien pilaantuminen ja vähentää jo tapahtunutta pilaantumista. Suomessa käytössä oleva suojelusuunnitelmamenettely on kansainvälisestikin tarkasteltuna varsin edistyksellinen keino yhteistyöhön ja vapaaehtoisuuteen perustuvassa pohjaveden suojelussa ja se vastaa hyvin myös useimpiin vesipuitedirektiivin tavoitteisiin. (Rintala ym. 2007). 2.2 Vesilaki Uudistettu vesilaki (587/2011) tuli voimaan Sen mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista, vaaraa terveydelle, olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä (VL 3:2). Myös ojituksella sekä ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava vesilain mukainen lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa em. seurauksia, jollei kysymys ole yksinomaan puron yläpuolisella alueella suoritettavan ojituksen aiheuttamasta puron virtaaman muuttumisesta (VL 5:3). Ojitussuunnitelma on laadittava, jos ojitus edellyttää lupaviranomaisen lupaa, ojitustoimituksessa annettua päätöstä tai asian laatu tai laajuus sitä muutoin edellyttää (VL 5:15). Ojitushankkeesta vastaavan on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta ELY-keskukselle vähintään 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä (VL 5:6). Veden ottaminen vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin taikka siirrettäväksi muualla käytettäväksi sekä muu pohjaveden ottaminen, kun otettava määrä on yli 250 m 3 /vrk edellyttää lupaviranomaisen lupaa (VL 3:3), otettavan pohjaveden määrän ollessa tätä määrää pienempi, mutta kuitenkin

14 13 yli 100 m 3 /vrk on hankkeesta ilmoitettava valtion valvontaviranomaiselle (VL 2:15). Myös veden imeyttäminen maahan tekopohjaveden tekemiseksi tai pohjaveden laadun parantamiseksi on luvanvarainen toiminto (VL 3:3). Vedenottamon suoja-alue Eräs pohjaveden suojelukeino on vesilain mukaisen suoja-alueen perustaminen pohjavedenottamon ympärille. Lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjavedenottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Se voidaan määrätä, jos alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. (VL 4:11). Suoja-alueeksi määräämisestä toiselle aiheutuva edunmenetys on vedenottamon omistajan tai haltijan korvattava (VL 4:12). 2.3 Ympäristönsuojelulainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki Pohjaveden pilaamiskielto Ympäristönsuojelulain (86/2000) 8 :ään sisältyvän pohjaveden pilaamiskiellon mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että aiheutetaan pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi tai sen laadun muu olennainen huononeminen tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, toisen kiinteistöllä pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai toimenpiteellä vaikutetaan muuten pohjaveden laatuun ja se loukkaa yleistä tai jonkun yksityistä etua. Pohjaveden pilaamiskiellosta poikkeamiseen ei voida myöntää lupaa. Maaperän pilaamista koskeva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain 7 käsittelee maaperän pilaamiskieltoa. Sen mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä, muuta ainetta, organismeja tai mikroorganismeja niin, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulakiin sisältyy myös pilaantumisen torjuntavelvollisuus (YSL 5 ). Mikäli toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittaja velvoitetaan viipymättä ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi, jos pilaantumista on jo tapahtunut.

15 14 Vahingonaiheuttajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle, mikäli maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista (YSL 76 ). Ympäristönsuojelulaki sisältää myös maaperän ja pohjaveden puhdistamisvelvollisuuden. Laissa velvoitetaan toiminnallaan maaperän tai pohjaveden pilaantumista aiheuttaneen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden sellaiseen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle (YSL 75 ). Alueen haltija on velvollinen hoitamaan alueen maaperän puhdistamisen, jos maaperän pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta tai häntä ei saada täyttämään puhdistamisvelvollisuuttaan sekä myös siinä tapauksessa, että pilaantuminen on tapahtunut alueen haltijan suostumuksella tai hän on ollut aluetta hankkiessaan tietoinen, tai ainakin olisi pitänyt olla tietoinen, alueen kunnosta. Alueen haltija on puhdistamisvelvollinen siltä osin kuin se ei ole ilmeisen kohtuutonta. Alueen haltija vastaa samoin edellytyksin myös pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta, mikäli pilaantuminen on johtunut alueen maaperän pilaantumisesta. Kunnan tehtäväksi jää selvittää maaperän puhdistamistarve ja puhdistuttaa maaperä siltä osin kuin pilaantuneen alueen haltijaa ei voida velvoittaa puhdistamaan pilaantunutta maaperää. Maa-alueen luovuttajalla tai vuokraajalla on selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta (YSL 104 ). Hänen on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Yleinen ympäristölupavelvollisuus Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tulee olla ympäristölupa (YSL 28 ). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä (169/2000) on lueteltu ne toiminnot, joille ympäristölupa tarvitaan. Tällaisia toimintoja ovat mm. monet teollisuuslaitokset, puunkyllästämö, sahalaitos, nestemäisten polttoaineiden jakeluasema, kaivostoiminta, turvetuotanto, asfalttiasema, teurastamo, vähintään 30 lypsylehmän eläinsuoja, tietyt kriteerit täyttävä kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, kaatopaikka sekä ulkona sijaitseva ampumarata. Edellä mainittuja pienemmillekin toiminnoille tulee olla ympäristölupa siinä tapauksessa, että toiminto sijoitetaan I tai II luokan pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan kunnanvaltuustolla on mahdollisuus antaa paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka eivät voi kuitenkaan koskea ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa eivätkä tiettyjä määriteltyjä toimintoja. Määräyksiä voidaan antaa mm. toimista, rajoituksista ja rakennelmista, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia. Kuntakohtaisesti voidaan myös rajoittaa lannan ja lannoitteiden ym. maataloudessa käytettävien, ympäristölle haitallisten, aineiden käyttöä ja kieltää jätevesien johtaminen maahan tai vesistöön ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi.

16 15 Siikalatvan kunnan alueelle ei ole annettu ympäristönsuojelumääräyksiä, mutta ne ovat valmisteilla Talousjätevesien puhdistamisvelvollisuus Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on säädetty valtioneuvoston antamalla, vuonna 2011 voimaan tulleella, asetuksella (209/2011), jolla pyritään vähentämään talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Asetuksen 3 :n mukaan talousjätevesien ympäristöön aiheuttamaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Kiinteistöllä tulee olla sellainen jätevesijärjestelmä, joka täyttää nämä vaatimukset. Vanhoille kiinteistöille on varattu siirtymäaika kiinteistön jätevesijärjestelmän saattamiseen vaatimuksia vastaavaksi. Jätevesien käsittelystä pohjavesialueella voidaan antaa erillismääräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä Maatalous ja pohjaveden suojelu Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö, 2010) mukaan pohjavesialueille ei tulisi sijoittaa uusia eläinsuojia tai lantaloita, eikä pohjavesialueilla tulisi tehdä merkittäviä eläinsuojien tai lantaloiden laajennuksia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tulisi levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Nitraattiasetuksen (931/2000) mukaan lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle Öljysäiliöitä koskevat säädökset Vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille sijoittuvien maanalaisten polttoja dieselöljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista on säädetty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/1983). Sen mukaan määräaikaistarkastuksesta tulee laatia pöytäkirja, josta on toimitettava jäljennös kunnan palopäällikölle. Säiliö on tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. A-luokan metallisäiliö tulee tarkastaa uudelleen viiden vuoden väliajoin, materiaaliltaan muu A-luokan säiliö 10 vuoden väliajoin. B-luokan säiliön tarkastusväli on kaksi vuotta. Mikäli säiliö todetaan tarkastuksessa sijoittuvaksi luokkaan C, se tulee poistaa käytöstä kuuden kuukauden kuluessa tarkastuksesta ja D-luokan säiliö välittömästi. Öljylämmityslaitteistoja koskevan kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (1211/1995) mukaan maanalaisen öljysäiliön tai maanalaiseen kammioon sijoitetun öljysäiliön asentamisesta tärkeälle pohjavesialueelle on ilmoitettava paloviranomaiselle, jolle on varattava tilaisuus tarkastaa säiliön sijoitus ennen sen peittämistä.

17 16 Määräaikaistarkastuksessa öljyvahingonvaaraa aiheuttavaksi havaittu säiliö on korjattava tai poistettava käytöstä. Säiliö, joka aiheuttaa välitöntä vaaraa, on heti poistettava käytöstä. Säiliön omistajan velvollisuus on huolehtia määräaikaistarkastusten suorittamisesta Öljyvahinkojen torjuntalaki Vuoden 2010 alusta tuli voimaan uusi öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009). Sitä sovelletaan maa-alueella tapahtuvien öljyvahinkojen sekä Suomen vesialueella aluksista aiheutuvien öljy- sekä kemikaalivahinkojen torjuntaan ja torjuntaan varautumiseen sekä vahinkojen seurausten korjaamiseen. Lailla on kumottu aiempi maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjuntalaki. Alueellisen pelastustoimen on huolehdittava öljyvahinkojen torjunnasta alueellaan ja se on velvollinen antamaan öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaviranomaisille virka-apua. Alueella on oltava öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma sekä nimetty viranomainen, joka on vastuussa torjunnan järjestämisestä ja johtamisesta. Torjunnan aloittamisesta ensisijainen vastuu on aina paikallisella pelastusviranomaisella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaa ja valvoo öljyntorjunnan järjestämistä sekä antaa tarvittaessa muille torjuntaviranomaisille asiantuntijaapua. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa on oltava tiedot öljyvahinkojen torjunnan eri viranomaisista ja niiden tehtävistä, selvitys torjuntavalmiuden tasosta ja torjunnan järjestämisestä sekä tiedot öljyvahinkojen torjuntakalustosta. Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Koska uusi laki on lisännyt kuntien vastuuta, kuntien tulee päivittää jälkitorjuntaan osallistuvien kunnan viranomaisten ja laitosten yhteystiedot Jätelaki Jätelain (646/2011) 91 :n mukaan kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka voivat koskea kunnan järjestämää jätehuoltoa ja toimia roskaantumisen ehkäisemiseksi Maa-aineslaki Maa-ainesten ottoa säädellään maa-aineslailla (555/1981) ja se koskee kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamista. Laki ei kuitenkaan koske kaivoslakiin perustuvaa ainesten ottamista, eikä rakentamisen yhteydessä irrotettujen ainesten ottamista ja hyväksikäyttöä, kun siihen on viranomaisen lupa. Laki ei myöskään koske sellaista ainesten ottamista vesialueella, johon vesilain mukaan vaaditaan aluehallintoviraston lupa. Maa-ainesten ottoon täytyy saada lupa, ellei kyse ole maa-ainesten ottamisesta kotitarvekäyttöön asumiseen tai maa- ja metsätalouteen ja käyttö liittyy rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Maa-ainesten

18 17 ottolupaa haettaessa tulee luvan hakijan laatia ottamissuunnitelma. Lupaviranomainen voi määrätä luvanhakijan maksamaan vakuuden ennen ottotoiminnan aloittamista siltä varalta, että ottoalueen jälkihoitotoimet jäisivät tekemättä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta on pyydettävä lausunto silloin, kun maaainesten ottolupa sijoittuu pohjavesialueelle. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, ellei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa Maankäyttö- ja rakennuslaki Kaavoitus Vuonna 2000 voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) on säädetty kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvistä asioista. Sen tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle ympäristölle, sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman sekä tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Maakuntakaavassa esitetään yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella, mutta kylläkin ohjeena yleiskaavaa ja asemakaavaa laadittaessa sekä muutettaessa. Asema- ja yleiskaavoilla ohjataan ja järjestetään kunnan alueiden käyttöä. Yleiskaava voi olla laadittu myös useamman kunnan yhteiseksi kaavaksi. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet. Siinä voidaan antaa määräyksiä myös mm. maankäytön ja rakentamisen erityiseen ohjaukseen tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämisestä tai rajoittamisesta. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa uudistaa niitä. Myös asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä mm. haitallisten ympäristövaikutusten estämisestä tai rajoittamisesta. Asemakaava-alueella yleiskaava ei ole voimassa, mutta sitä käytetään ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Rakennusjärjestys Siikalatvan kunnan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennusjärjestys on tullut voimaan Sen mukaan jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on aina liittyminen yleiseen viemäriin. Tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. Jätevedet on ensisijaisesti johdettava asianmukaiseen käsittelyyn pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli tämä ei käytännössä ole mahdollista, voidaan olemassa olevan

19 18 asutuksen jätevedet käsitellä pohjaveden puhtautta vaarantamattomalla tavalla paikalla ja johtaa tämän jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätevesien kokoaminen tiiviiseen jätevesisäiliöön (umpisäiliö) tulee kysymykseen vain erityistapauksissa, esimerkiksi, kun alueelle lähiaikana rakennetaan viemäriverkosto. Vesistöjen rantavyöhykkeellä puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muiden pohjaveden puhtautta vaarantavien aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa katollisella suoja-altaalla. Em. pohjavesialueilla ei sallita sellaista uutta teollista tai muuta siihen verrattavaa toimintaa, joka valmistaa, varastoi tai käyttää toiminnassaan pohjavettä vaarantavia kemikaaleja tai muita aineita.

20 19 3. Yleistä Siikalatvan vedenhankinnasta Siikalatvan kunnassa sijaitsee joko kokonaan tai osittain 36 pohjavesialuetta. Niistä 15 on I luokkaan kuuluvia eli vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita ja yhdeksän II luokkaan kuuluvia eli vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Loput 12 pohjavesialuetta ovat III luokan alueita. III luokan pohjavesialueen hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. Tässä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on tarkastelun kohteeksi otettu vain I luokkaan kuuluvat pohjavesialueet (lukuunottamatta Hämeenkankaan, Telinkankaan, Kärsämänojan ja Järvitalon pohjavesialueita) sekä II luokan pohjavesialueista Selänkankaan, Sorvonkankaan, Luukulan, Taninselän ja Pihlajaisenkankaan pohjavesialueet (liite 16). Siikalatvan kunnassa vesihuollosta vastaavat Siikalatvan Vesihuolto Oy ja Piippolan Vesi Oy. Siikalatvan Vesihuolto Oy on perustettu vuonna 2010 yhdistämällä Kestilän, Pulkkilan ja Rantsilan vesihuoltolaitokset. Siikalatvan Vesihuolto Oy hoitaa talousveden toimituksen Kestilässä, Pulkkilassa sekä Rantsilassa ja Piippolan Vesi Oy Piippolassa. Piippolan Vesi Oy on perustettu vuonna Vuonna 2011 Siikalatvan Vesihuolto Oy toimitti talousvettä taloudelle. Noin 98 % kuntalaisista on liittynyt Siikalatvan Vesihuolto Oy:n verkostoon. Siikalatvan Vesihuollon toimialueella vettä kulutetaan vuodessa n m 3 eli n. 230 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Suurimmat vedenkuluttajat verkostoalueella ovat Kylmänen Food Oy sekä muutama maatila. Siikalatvan Vesihuolto Oy:llä on yhteensä 12 pohjavedenottamoa, joista neljä sijaitsee Kestilässä, kolme Pulkkilassa ja viisi Rantsilassa (taulukot 1 ja 2). Vedenkäsittelylaitoksia on neljä; Maksinharjun, Isokankaan, Täperänkankaan sekä Sipolan pohjavesialueilla. Vesijohtoverkostoon johdettava talousvesi käsitellään näillä laitoksilla. Muutamalta vedenottamolta pumpattavat vesimäärät ovat niin pieniä, ettei ottamoille ole haettu vesioikeuden lupaa. Siikalatvan Vesihuollon toimittama talousvesi tulee pääosin vesihuoltolaitoksen omilta pohjavedenottamoilta. Siikalatvan Vesihuollolla ja Haapaveden kaupungilla on Haapavedellä, Karhukankaan pohjavesialueella kaksi yhteistä vedenottokaivoa, joilta pumpattu vesi jaetaan puoliksi vesihuoltolaitosten kesken. Omilta laitoksilta saatavan veden lisäksi 20 % ostetaan muilta vesihuoltolaitoksilta; Haapaveden kaupungilta n m 3 /vuosi, Limingan Vesihuolto Oy:ltä n m 3 /vuosi, Paavolan Vesi Oy:ltä n. 600 m 3 /vuosi sekä Pyhännän Vesi Oy:ltä n. 800 m 3 /vuosi. Siikalatvan Vesihuolto Oy:n verkostosta on rakennettu yhdysvesijohto näiden vesihuoltolaitosten verkostoihin. Piippolan Vesi Oy toimittaa talousvettä noin 550 taloudelle. Noin 97 % Piippolan asukkaista on liittynyt Piippolan Vesi Oy:n vesijohtoverkoston piiriin. Asukkaat kuluttavat vettä n m 3 vuodessa eli 190 litraa vuorokaudessa asukasta kohden. Suurimmat vedenkuluttajat ovat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja kunta.

21 20 Piippolan Vesi Oy:llä on kolme vedenottamoa, jotka sijaitsevat Piippolassa (taulukko 3). Niiltä pumpattavan veden lisäksi vettä ostetaan Pyhännän Vesi Oy:ltä n m 3 vuodessa. Piippolan Vesi Oy:n verkostosta on rakennettu yhdysvesijohto Siikalatvan Vesihuolto Oy:n verkostoon. Vesihuoltolaitosten lisäksi Siikalatvalla toimii Pulkkilassa Kaskenperän vesiosuuskunta, jonka toiminnan piirissä on seitsemän taloutta. Laakkolan pohjavesialueella on vesiosuuskunnan omistuksessa oleva kaivo. Rantsilassa puolestaan toimii Savalojan vesiosuuskunta ja Kestilässä Pihkalan Vesi. Taulukko 1. Siikalatvan Vesihuolto Oy:n vedenhankintakäytössä olevat pohjavedenottamot. Paskokangas I ja II ovat yhteisomistuksessa Piippolan Vesi Oy:n kanssa. Lupa myönnetty Lupa (m 3 /d) Otettu vesimäärä v (m 3 /d) Maksinharju Maksinmäki ,1 Isokangas Isokangas I Isokangas II ,0 Isokangas III ,6 Paskokangas Paskokangas I ,0 Paskokangas II Täperänkangas Täperä ,3 Haaraoja Haaraoja 8/ ,1 Haaraoja 10/ ,3 Pohjavesialueen nimi Vedenottamo Käyttöönottovuosi Matovaara- Kanasaari Matovaara ,6 Taulukko 2. Siikalatvan Vesihuolto Oy:n omistuksessa oleva varavedenottamo (Sipola) ja pohjavedenottamo, joka ei ole käytössä (Laakkola I). Pohjavesialueen nimi Vedenottamo Lupa (m 3 /d) Lupa myönnetty Käytöönottovuosi Ongelmat Sipola Sipola / Levä Ollut viimeksi käytössä vuonna Hyppyriharju Laakkola I Fe

22 21 Taulukko 3. Piippolan Vesi Oy:n vedenhankintakäytössä olevat pohjavedenottamot. Lupa myönnetty Lupa (m 3 /d) Otettu vesimäärä v (m 3 /d) Paskokangas Rytikorpi ,1 Paskokangas I ,5 Paskokangas II Pohjavesialueen nimi Vedenottamo Käyttöönottovuosi Vanhantienkangas Vanhantienkangas 1969 yli ,1

23 22 Kuva 1. Maksinharju kohoaa voimakkaasti ympäristöään korkeammaksi harjanteeksi järven kohdalla. 4. Suojelusuunnitelma-alueet 4.1 Maksinharjun pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Kestilän keskustan tuntumaan ja sen luoteispuolelle sijoittuva Maksinharjun pohjavesialue ( ) (liite 16, kuva 1) on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 3,81 km 2. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1,49 km 2. Pohjavettä alueella muodostuu arviolta m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen tila on arvioitu hyväksi, alueen kemiallista tilaa ei ole määritetty. Maksinharjun pohjavesialue on luokiteltu selvityskohteeksi, jollaiseksi nimitetään ne pohjavesialueet, joilta ei ole riittävästi alueen riskejä kuvaavia pohjaveden laatu- tai korkeustietoja. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa näille alueille esitetään tarpeellisten lisätietojen hankkimista (Jaako, M. ja Hentilä, H., 2012). Kallioperä koko Maksinharjun pohjavesialueella muodostuu pegmatiittigraniitista. (Geologian tutkimuskeskus, 2011). Alue muodostuu suhteellisen kapeasta harjuselänteestä, jonka aines on soravaltainen. Ydinosa sisältää pääasiassa kivistä

24 23 Kuva 2. Maksinmäen vedenottamon kaivo. soraa ja karkeaa hiekkaa. Lievealueen vallitsevana aineksena on hiekka, jonka lisäksi esiintyy myös silttiä ja lustosavea. Lukuun ottamatta Kangasjärven länsi- ja luoteispuolisia alueita, luonnontilaiset pohjavesiolot ovat pääasiassa antikliiniset eli harjumuodostuma on vettä ympäristöönsä purkava pohjaveden purkautuessa ympäröiville soille. Harjun ydinosan vedenläpäisevyys on kohtalaisen hyvä ja hydraulisesti se lienee yhtenäinen. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon gradientin ollessa alueen pohjoisosassa noin 0,0023 ja eteläosassa 0,0064. Pohjaveden laatu on suhteellisen hyvää, joskin hiukan hapanta. Rauta- ja mangaanipitoisuus on melko alhainen Vedenotto Maksinharjun pohjavesialueella sijaitsee yksi pohjavedenottamo, Maksinmäen vedenottamo (liite 17, kuva 2). Se on rakennettu entiselle maa-ainesten ottoalueelle aivan seututien 800 läheisyyteen pohjavesialueen kaakkoisosaan. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Vesi otetaan kuilukaivosta ja alkaloidaan lipeällä ennen verkostoon johtamista. Ottamolle on myönnetty vedenottolupa vuonna Otettu vesimäärä saa olla enintään 300 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna, mutta paikallisista oloista johtuen Maksinmäeltä ei saada vettä enempää kuin 200 m 3 /d. Vedenottoluvan myöntämisen yhteydessä Pohjois-Suomen vesioikeus on määrännyt vedenottamon ympärille 3,4 ha:n kokoisen suoja-alueen. Vedenottamoiden tarkkailuohjelma Kaikkien Siikalatvan Vesihuolto Oy:n omistamien vedenottamoiden tarkkailuohjelmia päivitetään parhaillaan. Uusi yhteistarkkailuohjelma korvaa aiemmat Isokankaalle, Paskokankaalle, Täperänkankaalle ja Haaraojalle laaditut tarkkailuoh-

25 24 jelmat. Uuden ohjelman mukaista tarkkailua tullaan toteuttamaan myös Maksinharjun sekä Matovaara-Kanasaaren pohjavesialueille sijoittuvilla vedenottamoilla. Tarkkailuohjelman mukaan tulee seurata otettavan pohjaveden määrää, pohjaveden korkeutta vedenottamoiden kaivoista sekä pohjavesialueille sijoitetuista pohjaveden havaintoputkista ja pohjavesialueen pohjaveden laatua (kartoitetaan luonnontilaisen pohjaveden laatua ja sen muutoksia) Maksinharjun, Isokankaan, Paskokankaan, Täperänkankaan, Haaraojan sekä Matovaara-Kanasaaren pohjavesialueilla. Vedenottamoiden raakavedestä tulee määrittää seuraavat vedenlaatuparametrit; haju, maku, ulkonäkö, ph, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, ammoniumtyppi, Escherichia coli, koliformiset bakteerit, enterokokit, heterotrofinen pesäkeluku 22 C, nitraattityppi, nitriittityppi, kloridi, sulfaatti, hiilidioksidi, kovuus, CODMn, fosfaatti, happi sekä sameus. Raskasmetallipitoisuuksia määritetään verkostovedestä, mutta harvemmin Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Maksinharjun pohjavesialueen kaakkoisosassa sijaitsee kaksi tutkittua vedenottopaikkaa, joista molemmat ovat entisellä maa-ainesten ottoalueella. Tutkimuspisteistä lähemmäksi Maksinmäen vedenottamoa sijoittuva on tutkittu talvella Tutkitun vedenottopaikan antoisuudeksi on arvioitu 350 m 3 /d. Vesi on lievästi hapanta, mutta muuten hyvälaatuista. Tutkimuksessa todettiin myös, että pohjaveden pumppaus tästä kohteesta saattaa vähentää Maksinmäen vedenottamolta saatavaa vesimäärää. Pohjavesialueeseen liittyen on suoritettu seuraavat tutkimukset: Kestilän Vesihuolto Oy, Vedenottamon koepumppaus, Kestilä. Oulun vesipiirin vesitoimisto, Kestilän ja ympäristökuntien pohjavesitutkimus, Maksinharju, Tutkimuspiste 1, Kestilä.

26 25 Kuva 3. Selänkankaan pohjavesialueella risteilee paljon hiekkateitä. 4.2 Selänkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Selänkankaan pohjavesialue ( ) sijaitsee Kestilän keskustaajamasta lounaaseeen (liite 16, kuva 3) ja on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Sen kokonaispinta-ala on 2,66 km 2 pohjaveden muodostumisalueen pinta-alan ollessa 1,07 km 2. Pohjavettä Selänkankaalla on arvioitu muodostuvan noin 700 m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Suurin osa Selänkankaan pohjavesialueen kallioperästä koostuu pegmatiittigraniitista. Vain alueen itäosaan ja keskiosaan ulottuvat kiillegneissialueet. Pohjavesialueen länsiosaan rakennettu vesiosuuskunnan kaivo sijaitsee myös pegmatiittigraniittialueella. (Geologian tutkimuskeskus, 2011). Alue muodostuu harjusta, jonka selännemäinen ydinosa sisältää kivistä soraa ja hiekkaa. Ydinosan aineksesta merkittävä osa on käytetty. Lievealueet sisältävät pääasiassa hiekkaa. Alueen keskiosan pohjoisreunalla ympäristön vesiä imeytynee jonkin verran harjuun ja eteläreunalla pohjavesiä purkaantuu siellä oleville soille. Pohjaveden päävirtaussuunta itäosassa on itään samoin kuin mahdollisesti myös keskiosassa. Harjun pituussuuntaisesta vedenläpäisevyydestä samoin kuin hydraulisesta yhtenäisyydestä suurimmassa osassa aluetta ei ole selvää kuvaa. Tutkitussa pisteessä pohjaveden laatu on hyvää vaikkakin hiukan hapanta.

27 26 Kuva 4. Selänkankaan pohjavesialueelle sijoittuva vesiosuuskunnan kaivo Vedenotto Selänkankaan pohjavesialueen luoteisosassa on paikallisen vesiosuuskunnan, Pihkalan Veden, omistama kuilukaivo, josta talousvetensä saa noin kuusi taloutta (liite 18, kuva 4). Kaivosta otetaan pohjavettä keskimäärin 5 10 m 3 /d, vesi alkaloidaan kalkkikivellä. Kaivo on otettu käyttöön vuonna Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Selänkankaan pohjavesialueen itäosaan, entiselle maa-ainesten ottoalueelle, sijoittuu vuonna 1979 tutkittu vedenottopaikka, jonka antoisuudeksi on arvioitu noin 200 m 3 /d. Vesi on laadultaan hyvää, mutta hieman hapanta. Pohjavesialueeseen liittyen on suoritettu seuraavat tutkimukset: Oulun vesipiirin vesitoimisto, Kestilän ja ympäristökuntien pohjavesitutkimus, Pakolanselkä, tutkimuspiste 70, Kestilä.

28 27 Kuva 5. Näkymä Isokankaan pohjavesialueelta. 4.3 Isokankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Isokankaan ( ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee Kestilän keskustaajaman tuntumassa ja sen lounais- sekä eteläpuolella (liite 16, kuva 5). Alueen kokonaispinta-ala on 5,07 km 2 pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-alan ollessa 2,65 km 2. Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi. Arviointi perustuu tietoihin alueiden maankäytöstä, ihmistoiminnasta ja pohjaveden laadusta. Tärkeänä tekijänä arvioinnissa on ollut myös alueen merkittävyys vedenhankintaan. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, 2009). Alue voidaan nimetä riskialueeksi, mikäli sille sijoittuu useita merkittäviä riskitoimintoja tai, jos mm. pohjavesimuodostuman veden laadussa todetaan ympäristönlaatunormien ylityksiä yhdessä tai useammassa havaintopisteessä. Suurin osa Isokankaan pohjavesialueen kallioperästä muodostuu kiillegneissistä. Pohjavesialueen keskiosaan, kiillegneissialueelle, ulottuu kapeahko granaattisillimaniittikiilleliuskevyöhyke. Alueen luoteiskulma on pegmatiittigraniittia, jolle Isokangas III vedenottamo sijoittuu. Isokangas I sijaitsee kiillegneissialueella ja Isokangas II kiillegneissin ja granaatti-sillimaniittikiilleliuskevyöhykkeen rajalla. (Geologian tutkimuskeskus, 2011). Pääosa alueesta muodostuu pinnaltaan melko tasaisesta harjusta. Harju on hiekkavaltainen lukuun ottamatta kapeaa, karkeaa ainesta sisältävää ydinosaa. Etenkin alueen länsiosassa hiekkaa on levinnyt laajalle alueelle esiintyen osittain soiden

29 28 turvekerrosten alla. Luoteisosassa aluetta harju on hyvin kapea ja paikoitellen siinä esiintyy vajaan metrin vahvuudelta lustosavea hiekka- ja sorakerrosten välissä. Pohjavesiolosuhteiltaan alue on antikliininen pohjaveden purkautuessa ympäröiville soille ja Siikajokeen. Pohjaveden luonnollinen päävirtaussuunta on luoteeseen lukuun ottamatta alueen kaakkoisosaa, missä virtaus on päinvastainen. Laadultaan vesi on hyvää pohjavettä. Kuva 6. Isokangas I vedenottamo. Kuva 7. Isokangas II vedenottamo.

30 29 Kuva 8. Isokangas III vedenottamo Vedenotto Isokankaan pohjavesialueella on kolme pohjavedenottamoa; Isokangas I, II ja III. Pohjavesialueen keskiosassa, teollisuusalueen lähettyvillä sijaitseva Isokangas I on otettu käyttöön vuonna 1979 (liite 19, kuva 6). Vesi otetaan kuilukaivosta. Pohjois-Suomen vesioikeus on myöntänyt vedenottoluvan vuonna 1981 ja sen mukaan pohjavettä saadaan pumpata enintään 400 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Isokangas I ottamolta ei tällä hetkellä johdeta vettä vesijohtoverkostoon. Isokangas I:sta etelään sijaitseva toinen vedenottamo, Isokangas II, on otettu käyttöön vuonna 1984 (kuva 7). Kaivo on kuilukaivo. Pohjois-Suomen vesioikeuden vuonna 1991 myöntämän luvan mukaan kaivosta saa ottaa vettä enintään 400 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Otettu pohjavesi johdetaan Isokangas III:lle käsiteltäväksi ennen verkostoon johtamista. Isokangas II kaivon vedentuotto on vähentynyt. Pohjavesialueelle rakennettu kolmas vedenottamo, Isokangas III, sijoittuu Isokangas I:stä pohjoiseen seututien 822 läheisyyteen (kuva 8). Siitä on Pohjois-Suomen vesioikeuden vuonna 1992 myöntämän luvan mukaan mahdollisuus ottaa talousvettä enintään 400 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vettä otetaan siiviläputkikaivosta ja se alkaloidaan lipeällä ennen verkostoon johtamista. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset Isokankaan pohjavesialueen keskiosaan on vuonna 2003 tutkittu vedenottopaikka, jonka antoisuudeksi on arvioitu noin 300 m 3 /d.

31 30 Pohjavesialueeseen liittyen on suoritettu seuraavat tutkimukset: Insinööritoimisto PSV Oy, Isokankaan pohjavesitutkimus. Oulun vesipiirin vesitoimisto, Kestilän ja ympäristökuntien pohjavesitutkimus, Isokangas, Kestilä. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri, Pohjavesiselvitys, Kestilän kunta, Isokangas III p. 1/3 koepumppaus.

32 31 Kuva 9. Yleisnäkymää Sorvonkankaan pohjavesialueelta. 4.4 Sorvonkankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Kestilän keskustan kaakkoispuolelle sijoittuva Sorvonkankaan pohjavesialue ( ) (liite 16, kuva 9) on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 3,06 km 2. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1,69 km 2. Pohjavettä alueella muodostuu arviolta m 3 /d. Vesienhoidon suunnittelussa alueen määrällinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Suurin osa pohjavesialueen kallioperästä muodostuu graniitista, jota tavataan pohjavesialueen keskiosissa, jossa myös tutkittu vedenottopaikka sijaitsee. Alueen kaakkois- ja luoteisosa on kiillegneissiä. (Geologian tutkimuskeskus, 2011). Alue muodostuu kahdesta laakeapiirteisestä, hiekkavaltaisesta harjulaajentumasta ja luode-kaakko-suunnassa kulkevasta, soraa ja karkeaa hiekkaa sisältävästä harjuytimestä. Harju on matalimmilta osiltaan ja kaakkoispuoliskoltaan osittain moreenipeitteinen. Myös savea ja silttiä esiintyy välikerroksena harjun reunaosissa. Hienoainespitoiset kerrokset heikentävät vertikaalista vedenläpäisevyyttä, mutta ydinvyöhykkeen horisontaalinen vedenläpäisevyys ja hydraulinen yhtenäisyys lienevät kohtalaiset. Pohjavesiolot alueella ovat antikliiniset pohjaveden purkautuessa ympäröiville soille sekä Siikajokeen ja Mulkuanjokeen. Pohjaveden päävirtaussuunta on ainakin muodostuman luoteispuolella luoteeseen (liite 20). Pohjavesi on alueella yleensä hyvää pohjavettä joskin paikoin hieman rautapitoista.

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS, PALOKANGAS, KOKKOMÄKI, PITKÄKANGAS JA KIVIJÄRVENKANGAS 1.6.2012 PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS,

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

RANTAKYLÄN, LINNAKANKAAN, KÄRSÄMÄNOJAN JA JÄRVITALON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN, LINNAKANKAAN, KÄRSÄMÄNOJAN JA JÄRVITALON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LAURA PENNANEN & MINNA ISOLA RANTAKYLÄN, LINNAKANKAAN, KÄRSÄMÄNOJAN JA JÄRVITALON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Lumijoen Vesi Oy 1.6.2012 RANTAKYLÄN, LINNAKANKAAN, KÄRSÄMÄNOJAN JA JÄRVITALON POHJAVESIALUEIDEN

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9. Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

11 617 001 Täperänkangas

11 617 001 Täperänkangas LIITE 26 11 617 001 Täperänkangas Täperä P4 P12 w +78,87 P9 w +77,56 PSVEO P1 w +78,24 P10 w +78,30 P4.a w +79,72 Önkkyrinkangas 22/10 TÄPERÄNKANKAAN POHJAVESIALUEEN Vedenottamon suoja-alue (Pohjois-Suomen

Lisätiedot

KIIMINGIN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

KIIMINGIN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA KIIMINGIN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JOLOSHARJU, LAIVAKANGAS JA LAMUKANGAS 21.1.2011 KIIMINGIN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JOLOSHARJU, LAIVAKANGAS JA LAMUKANGAS

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

LIITE 35. RISKIKOHTEET JA -TOIMINNOT LUUKULAN POHJAVESIALUEELLA Pohjavesialueen raja. Pohjavesialueiden välinen raja

LIITE 35. RISKIKOHTEET JA -TOIMINNOT LUUKULAN POHJAVESIALUEELLA Pohjavesialueen raja. Pohjavesialueiden välinen raja LIITE 35 RISKIKOHTEET JA -TOIMINNOT LUUKULAN POHJAVESIALUEELLA Karjatila SYKE, POPELY M.I. 26.11.2013 LIITE 36 RISKIKOHTEET JA -TOIMINNOT TANINSELÄN POHJAVESIALUEELLA SYKE, POPELY M.I. 28.11.2013 LIITE

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Maa-ainesten oton sääntely

Maa-ainesten oton sääntely Maa-ainesten oton sääntely Maa-aineslain soveltamisala ja tavoite (1 ja 1a ) kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottaminen (tulkitaan laveasti) ottaminen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi

Lisätiedot

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA Toimiala Asutus Toimenpiteen kohde Viemäriverkosto Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja Kestilän keskustaajaman viemäriverkosto ulottuu pohjavesialueen kaakkoisosaan

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Matti Seppälä EPOELY 10.4.2014 Seinäjoki 1 Ilmoittamisvelvollisuus (VL 2:15, 5:6, VA 4:31) Ruoppaukset (2:6), alle 500 m3

Lisätiedot

PERHON KUNTA JÄNGÄN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA

PERHON KUNTA JÄNGÄN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA Asiakirjatyyppi Pohjavedensuojelusuunnitelma Päivämäärä 3.11.2015 PERHON KUNTA JÄNGÄN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA PERHON KUNTA JÄNGÄN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA Tarkastus Päivämäärä 3.11.2015

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vieremän kunta Marjomäki ja Lehmimäki-Karjalankangas Olli Hirsimäki Tammikuu 2009 Esipuhe Suojelusuunnitelma koskee Vieremän kunnan Marjomäen ja Lehmimäki- Karjalankankaan

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma

Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 5.5.2014 Jyväskylä Harri Liukkonen, Keski-Suomen ELY-keskus Milloin tarvitaan Ympäristön pilaantumisen vaaraa

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Tilaaja Myrskylän kunta Loviisanseudun Vesi Oy Uudenmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Suunnitelma Päivämäärä 15.5.2015 Viite 1510014439 MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Myrskylän

Lisätiedot

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten

Lisätiedot

KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET

KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET Kuopio, 21.11.2012 Uusi vesilaki metsätalouden kannalta 21.11.2012 1 Vesilaki 587/2011 Valtioneuvoston asetus Vesitalousasioista 1560/2011 - Voimaan 1.1.2012

Lisätiedot

JOUTSAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

JOUTSAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JOUTSAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Sisältö

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro 20859 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA VUOSTIMO KOSTAMONPALO LAUTASALMI KIRPPAKANGAS KEMIJÄRVEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Copyright

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 4.12.2012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Kiljavan pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy

Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy HYVINKÄÄN POHJAVESIALUEEN PESTISIDEISTÄ JA LIUOTTIMISTA Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy Esitys Pohjavesialuekuvaus Riskikohteista Pestisidit riesana, uusimmat tulokset

Lisätiedot

MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE

MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE Teknisen lautakunnan valvontajaosto 19 30.03.2011 Kaupunginhallitus 141 12.04.2011 MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE 202/8/86/2010 VALVJAOS 19 Vt.

Lisätiedot

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Liite 1, ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Oriveden kaupunki 2015 2 Sisällysluettelo Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 Pohjaveden syntyminen...

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite 1 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi. Ne perustuvat lain säännöksien

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

URJALAN POHJAVESIEN SUOJELU- SUUNNITELMA 2015

URJALAN POHJAVESIEN SUOJELU- SUUNNITELMA 2015 URJALAN POHJAVESIEN SUOJELU- SUUNNITELMA 2015 Aallokas Oy SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ POHJAVESIMUODOSTUMISTA JA POHJAVEDESTÄ... 2 2.1 POHJAVESIALUEIDEN KARTOITUS JA LUOKITUS... 4 2.2.

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu Viite MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos Nykyinen maksu Ehdotus uudeksi maksuksi Metalliteollisuus

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Selänpään ja Okanniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Selänpään ja Okanniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Raportteja 46 2014 Selänpään ja Okanniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kouvola Sanna Tiaskorpi Selänpään ja Okanniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kouvola SANNA TIASKORPI RAPORTTEJA

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat KUOPIO vanhat maksut Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas, 4 100,00 - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos 4 100,00 KUOPIO ehdotus

Lisätiedot

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus)

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Myrskylä, Hyövinkylä Kiinteistöt:Tyskas, Sportplanen, Sorala Omistaja: SISÄLLYS 1 Hankkeen taustatiedot... 3 2 Pohjaveden tarkkailupaikka... 3 3 Tarkkailuohjelma...

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014 PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014 1 ASIA VR-Yhtymä Oy:n Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaalin ympäristölupapäätöksen PPO-2003-Y-20-111 rauettaminen,

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Rautjärvi Laikko Simpele Tulilampi A Tulilampi B Änkilä I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla. Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3.

Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla. Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3. Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3.2009 Hämeenlinnan pohjavesialueet Pohjavedellä tarkoitetaan maa- tai kallioperässä

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Mäntyharjun kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan valvonnasta

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. 2-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. 2-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Rautjärvi LAIKKO SIMPELE TULILAMPI A TULILAMPI B ÄNKILÄ 1-luokan pohjavesialue 1-luokan pohjavesialue 1-luokan pohjavesialue 2-luokan pohjavesialue 2-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA 1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot