Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Marika Masalin-Weijo / suojelusuunnitelman ohjausryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Marika Masalin-Weijo / suojelusuunnitelman ohjausryhmä"

Transkriptio

1 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Marika Masalin-Weijo / suojelusuunnitelman ohjausryhmä

2 Kansikuva: Manunsaarentie Kaivoveden pohjavesialueella Kuvan ottaja: Pasi Huotari

3 Alkusanat Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. ympäristölupa-, maa-aines- ja kemikaalilainsäädännön perusteella. Suojelusuunnitelmaa ei vahvisteta aluehallintovirastossa eikä sillä ole välittömiä tai sitovia juridisia seurausvaikutuksia. Suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Tämä edellyttää sekä suunnitelmallisuutta että riittävää tietoa pohjavesialueista samoin kuin niillä suoritettavista pohjavesien laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista. Suojelusuunnitelmamenettelyä voidaan soveltaa kaikilla pohjavesialueilla, myös alueilla, jotka eivät ole vedenhankintakäytössä. (Rintala, ym. 2007) Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille. Pohjaveden laatua vaarantavien toimintojen sijoittamiseen pohjavesialueiden ulkopuolelle voidaan vaikuttaa tehokkaasti ottamalla huomioon maankäytön suunnittelussa ja eriasteisissa kaavoissa suojelusuunnitelmassa esitetyt suojavyöhykerajaukset ja toimenpidesuositukset. Suojelusuunnitelmien tavoitteena on myös tehostaa pohjaveden laadun tarkkailua sekä varautua toimenpiteisiin pohjavesivahinkojen ja onnettomuuksien varalta. Jyväskylän Energia Oy tuottaa lähes m³ vuorokaudessa talousvettä Jyväskylään, Laukaan Lievestuoreelle sekä useille vesiosuuskunnille. Käytössä on kolme päävedenottamoa: Vuonteen tekopohjavesilaitos, Kaivovesi-Janakka rantaimeytyslaitos, ja Viitaniemen pintavesilaitos. Edellä mainituista laitoksista toimitetaan vettä pääasiassa kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle. Pienempiä määriä vettä pumpataan Liinalammen, Vihtakankaan, Pekonniemen ja Vesangan pohjavedenottamoilta. Tikkakosken alueen talousvesi tuotetaan Liinalammella, Korpilahden alueen Vihtakankaalla, Keljonkankaan alueen ja Keljonlahden voimalaitoksen Pekonniemessä ja Kuohu Vesanka Ruoke -alueen Vesangan pohjavedenottamolla. Säynätsaloon toimitetaan Muuramen kunnan pohjavettä ja kantakaupungin alueen talousvettä. (Jyväskylän Energia Oy, 2011b ja c) Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelman laadinta on aloitettu elokuussa Suojelusuunnitelma liittyy hankkeeseen, jonka tarkoituksena on laatia Jyväskylän kaupungin alueella oleville riskipohjavesialueille suojelusuunnitelmia yksi kerrallaan niin monta kuin projektin aikana ehditään. Projektin kesto on Hankkeeseen liittyviin kustannuksiin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi, yhdyskuntatekniikka, ympäristöterveysosasto ja Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta. Suojelusuunnitelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän kanssa, johon kuuluivat: Pekka Pulkkinen ympäristögeologi, Keski-Suomen ELY-keskus Kari Illmer, hydrogeologi, Keski-Suomen ELY-keskus Jukka Tyrväinen, vesihuoltopäällikkö, Jyväskylän Energia Oy Mika Laitinen, palotarkastaja, Keski-Suomen pelastuslaitos Päivi Pietarinen ympäristöjohtaja, Jyväskylän kaupunki Pasi Huotari ympäristöpäällikkö, Jyväskylän kaupunki Mika Koliseva, yleissuunnitteluinsinööri, Jyväskylän kaupunki Jari Lohi, rakennuttajapäällikkö, Jyväskylän kaupunki Paula Tuomi, kaavasuunnittelija, Jyväskylän kaupunki Pirjo Lonka-Huotari, vs. johtava terveystarkastaja, Jyväskylän kaupunki

4 Lisäksi suunnitelman laadinnassa suureksi avuksi ovat olleet: Marja-Liisa Puttonen vesihuoltoinsinööri, Jyväskylän Energia Oy Tarmo Kormano käyttömestari, Jyväskylän Energia Oy Miia Heiskanen, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Kirsi Hänninen-Valjakka, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Anu Surakka, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Piia Väyrynen, projektityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Parhaat kiitokset ohjausryhmän jäsenille sekä kaikille sidosryhmille, jotka ovat osallistuneet suunnitelman tekoon. Jyväskylässä Marika Masalin-Weijo

5 Sisältö 1 Yleistä Kaivoveden pohjavesialueesta ja sen hydrogeologiasta Alueella tehtyjä tutkimuksia Maan käyttö Pohjavesialueella sijaitsevat toiminnot Asutus Öljysäiliöt Leppälahden leirikeskus Maatalous Muuntamot Tie Vedenhankinta Vedenottolupa ja tarkkailuohjelma Vedenottamo ja kaivot Raakaveden laatu Ranta- ja sadetusimeytys Toimintojen aiheuttamat riskit pohjavedelle ja toimenpidesuositukset ja määräykset Asutus Asutuksen jätevesiä koskevat määräykset Toimenpidesuositukset asutuksen jätevesille Määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista Määräykset, jotka koskevat kemikaalisäiliötarkastuksia Määräykset jotka koskevat käytöstä poistetun säiliön käsittelyä Öljysäiliöitä koskevat suositukset Leirikeskus Toimenpidesuositukset Suositukset maankäyttöön Maatalous Maataloutta koskevat määräykset Maataloutta koskevat toimenpidesuositukset Muinaisjäännös Muuntamot Toimenpidesuositukset Vedenotto ja tekopohjavesi Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma Toimenpideohjelma Suojelusuunnitelman seuranta Lähdeluettelo KARTAT Kartta 1. Kaivoveden pohjavesialuekartta Kartta 2. Ote: Jyväskylän maalaiskunta, rantaosayleiskaava 1:10 000, Leppävesi - Päijänne alue Kartta 3. Kaivoveden pohjavesialueen asutus Kartta 4. Karjuniemen tila Kartta 5. Kaivoveden pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot

6 Kartta 6. Etelä-Leppäveden tarkkailun vesinäytteiden ottopaikat LIITTEET Liite 1. Kaivoveden pohjavesialueella tehtyjä tutkimuksia Liite 2. Ote: Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys Liite 3. Kaivoveden pohjaveden pinnankorkeuskuvaaja Liite 4. Kaivovedeltä Janakkaan lähtevästä raakavedestä kuukausittain tehtävät määritykset Liite 5. Etelä-Leppäveden tarkkailun vesinäytteistä mitattavat veden laatua kuvaavat ominaisuudet Liite 6. Kaivojen veden laadun muuttujien keskiarvoja vuodelta 2009 Liite 7. Kuvat Liite 8. Lausunnot: Jyväskylän Energia Oy Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jyväskylän kaupunki, Rakennus- ja ympäristölautakunta Jyväskylän kaupunki, Perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaosto

7 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7 1 Yleistä Kaivoveden pohjavesialueesta ja sen hydrogeologiasta Kaivoveden I-luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee Leppälahdessa (kuva 1. kartta 1.). Sen kokonaispinta-ala on 2,83 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 0,76 km 2. Imeytymiskerroin on 0,3 ja kokonaisantoisuus 400 m 3 /d. Muodostumatyyppi on vettä ympäristöön purkava harju. (Keski- Suomen ympäristökeskus, 1994) Pohjavesialue sijoittuu lounas-koillissuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle, joka kulkee Jyväskylässä Oravasaaren kautta Kaivovedelle ja sieltä edelleen Saviolle. Kaivovedellä harju on kapea harjanne, jossa on joitakin laajentumia. Harju on maaperältään hiekkaa, soraa ja kivistä soraa. Laiteiltaan harju on savea, silttiä ja hienoa hiekkaa. Maaperän kairauksissa on syvimmillään päästy yli 23 metrin syvyyteen. Vedenottamon kohdalla kairauksissa on päästy lähes 19 metrin syvyyteen. Pohjavesi virtaa harjussa pääasiassa koillisesta kaakkoon Koillispäässä harjua pohjavettä purkautuu myös koilliseen. Leppäveden vedenpinnan korkeus säätelee harjun pohjaveden pinnan korkeutta. Leppäveden pintavettä rantaimeytyy harjuun, mikäli pohjaveden pinnankorkeutta alennetaan merkittävästi harjun Leppäveteen rajoittuvissa osissa. (Keski-Suomen ympäristökeskus, 1994) Kuva 1. Kaivoveden pohjavesialueen sijainti Kuva 2. Yleiskartta Kaivoveden pohjavesialueesta 1.1 Alueella tehtyjä tutkimuksia Alueella tehtyjä tutkimuksia on listattu taulukkoon 1. Taulukossa mainittujen tutkimusten lisäksi alueella on tehty mm. kaivonpaikkatutkimuksia. Tutkimuksista on kerrottu lyhyesti liitteessä 1.

8 8 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Taulukko 1 Kaivoveden pohjavesialueella tehtyjä tutkimuksia Vuosi Tekijä Tutkimusaihe 1971 ja 1972 Paavo Ristola Oy Alustavat rantaimeytystutkimukset 1976 ja 1977 Oy Vesi-Hydro Ab Vedenhankintaselvitykset 1996 Oy Vesi-Hydro Ab Vedenkäsittelykokeet Kaivoveden pohjaveden ottamolla 1997 Pekka Kaunismaa, Jyväskylän Leppäveden Kaivoveden yliopisto,ympäristöntutkimuskeskus, hapetusmahdollisuuksista Tutkimusraportti 106/ Suomen pohjavesitekniikka Oy Kaivoveden tekopohjavesitutkimus 2003 Jaakko Pöyry infra, Maa ja Vesi Kaivoveden vedenottamon tehostaminen, VYR-kokeen tulokset 2003 Heikki Veijola, Jyväskylän yliopisto, Kaivoveden vedenottamon Ympäristöntutkimuskeskus, riskinarviotutkimus Tutkimusraportti 110/ Maan käyttö Kaivoveden pohjavesialueen pinta-alasta suurin osa on vesistöä. Pohjavesialueeseen kuuluu ympäröivää vesistöä niin Kaivoveden kuin Leppäveden puolelta (kuva 2.). Seuraavaksi eniten on talousmetsää ja kolmanneksi eniten peltoa. Pohjaveden muodostumisalueesta suurin osa on talousmetsää ja seuraavaksi eniten on peltoa. (Kuva 3.) Ympäristöministeriön vuonna 2009 vahvistaman Keski-Suomen maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan Kaivoveden pohjavesialuetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. (Keski- Suomen liitto, 2009) Kaivoveden pohjavesialue on suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarvealue on määritelty Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksessä. Rakennusjärjestyksessä on myös pykäliä, joissa on käsitelty maanrakennustöitä pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistön valuma-alueella, pohjaveden huomioon ottamista rakentamisessa sekä rakentamista pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistöjen valuma-alueilla. (liite 2.) Alueella on voimassa Leppävesi - Päijänne alueen rantaosayleiskaava (kartta 2.). Rantaosayleiskaava on ns. oikeusvaikutukseton kaava, joka tarkoittaa, että rakennuslupaa ei voida myöntää kaavan perusteella, vaan on aina haettava poikkeusta tai suunnittelutarveratkaisua. Poikkeusta haetaan silloin, kun kyseessä on rantarakentaminen ja sen myöntää ELY-keskus. Suunnittelutarveratkaisua haetaan muussa kuin rantarakentamisessa ja sen myöntää kaupunkirakennelautakunta. (Särkkä, 2011)

9 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 9 Maankäyttötiedot Kaivoveden pohjavesialueen muodostumisalueella Taajama-asutus Haja-asutus Loma-asutus Peltoviljely Metsätalous Maa-ainestenotto Vesistöt Varalla Virkistysalue Kuva 3. Maankäyttötiedot Kaivoveden pohjavesialueella ja pohjavesialueen muodostumisalueella. (Valtion ympäristöhallinnon virastot, 2011 ja viitteet siinä) 2 Pohjavesialueella sijaitsevat toiminnot Kaivoveden pohjavesialueella pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavia toimintoja ovat leirikeskus, asutus, maatalous, muuntamot ja tie. 2.1 Asutus Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen teettämän selvityksen mukaan Kaivoveden pohjavesialueella on viemäriverkoston ulkopuolella seitsemän vakituisessa käytössä olevaa ja viisi satunnaisessa käytössä olevaa kiinteistöä (Manerus, 2011). Suurin osa kiinteistöistä sijoittuu pohjavesialueen pohjoisosaan. Selvityksen mukaan pohjavesialueella ei yksikään vakituisessa käytössä olleen kiinteistön jätevesijärjestelmä ollut täysin normien mukainen. Yleisin järjestelmä oli wc-vesien umpisäiliö ja pesuvesien saostus/imeytys ja toiseksi yleisin wc- ja pesuvesien umpisäiliö. Myös kaikkien jätevesien imeyttämistä saostussäiliöiden kautta ojaan tai maahan esiintyi. Suurin osa satunnaisessa käytössä olevista kiinteistöistä on varustettu kuivakäymälällä ja ne ovat kantovedellisiä. Kiinteistöillä joilla oli puutteita kuivakäymälän varustuksessa, varustus saadaan asianmukaiseksi pienin toimenpitein Öljysäiliöt Pohjavesialueella olevien öljysäiliöiden tietoja selvitettiin pelastuslaitoksen öljysäiliörekisterin ja alueen kiinteistöille syksyllä 2011 tehdyn kyselyn avulla. Pohjavesialueella on kuusi öljysäiliötä, jotka sijaitsevat maanpäällä tai sisätiloissa. Säiliöiden tilavuudet vaihtelevat välillä l ja materiaaliltaan ne ovat teräksisiä tai lujitemuovisia. Kaikissa säiliöissä ei ole valuma-allasta tai kaksoisvaippaa. Vanhin säiliö on otettu käyttöön vuonna 1984.

10 10 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2.2 Leppälahden leirikeskus Leppälahden leirikeskus sijaitsee Leppäveden ja Kaivoveden alueella ja kuuluu Jyväskylän kaupungin omistamaan Karjuniemen tilaan (kartta 4.). Tilan pinta-ala on n. 19 ha. Leirikeskusta vuokraa Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut. Leirikeskuksen päärakennuksena toimii entinen Leppälahden kansakoulu, joka on ollut toiminnassa vuosina (kuva 4.). Kansakoululla on myös huoneisto, joka on vuokrattu asuinkäyttöön. Päärakennuksessa on sali- ja keittiötilat. Vesi päärakennukseen tulee suoraan vedenottamolta. Leirikeskuksessa on kuusi majoitusmökkiä (kuva 5.), joissa on yhteensä 56 vuodepaikkaa. Mökeissä on peruslämpö. Lisäksi leirikeskuksen rakennuksiin kuuluvat palloiluhalli, liiteri (liite 7: kuva 2.), saunarakennus (liite 7: kuva 10), ulkokäymälöitä (liite 7.: kuva 3.) sekä grillikatos. Leirikeskuksen käyttömäärä kesältä 2011 on esitetty taulukossa 2. Leirikeskuksen päärakennuksessa oleva leirikeittiö toimii jakelukeittiöperiaatteella. Leirikeittiön ja vuokra-asunnon asumajätevedet menevät umpisäiliöön, joka tyhjennetään säännöllisesti. Rantasaunassa syntyvät pesuvedet johdetaan saunan vieressä olevaan betonirenkaiseen imeytyskaivoon. Tarvittaessa kaivo tyhjennetään loka-autolla. Majoitusrakennusten yhteydessä on neljä ja päärakennuksen yhteydessä kaksi karusellin mallista (liite 7: kuva 4.) ekokompostikäymälää ja ne tyhjennetään loka-autolla säännöllisesti tarpeen mukaan. (Kolu, 2010) Alueelle on vuonna 2004 rakennettu paineviemäri, joka lähtee leirikeskuksen majoitusrakennusten läheisyydestä ja menee tien reunaa leirikeskuksen pihassa olevaan kemialliseen puhdistamoon (kartta 4.) (liite 7: kuva 1). Puhdistamolla on ollut tarkoitus puhdistaa leirikeskuksesta ja päärakennuksesta tulevat vedet ja johtaa ne Leppäveteen. Puhdistamo ei kuitenkaan ole toiminut riittävän tehokkaasti ja sen käytöstä on luovuttu. Taulukko 2. Leppälahden leirikeskuksen käyttö vuonna 2011 (Tuominen, 2011) Kuukausi Käyttövuorokaudet Päiväkäyttö Toukokuu 11 2 Kesäkuu 13 2 Heinäkuu 8 1 Elokuu 15 4 Syyskuu 4 7 Lokakuu 2* 1* *luku on varaus

11 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 11 Kuva 4. Leirikeskuksen päärakennus Kuvan ottaja: Pasi Huotari Kuva 5. Leirikeskuksen majoitusrakennukset ja grillikatos Kuvan ottaja: Pasi Huotari 2.3 Maatalous Alueella sijaitsee maatila, jolla on lihanautakasvattamo (kartta 3.). Tilalla on nautapihatto, jonka yhteydessä on avolantala sekä navetta kestokuivikepohjalla. Vuonna 2001 tilalle on myönnetty ympäristölupa enintään 90 lihanaudan ja 15 vasikan pitoon. Vanhan navetan jäätyä pois käytöstä eläinpaikat ovat vähentyneet ja uudemmassa kylmäpihatossa on eläinpaikkoja eläinten iästä riippuen enintään yksilölle. Eläimet eivät laidunna eikä niille ole jaloittelualuetta. Molemmat eläinsuojat sijaitsevat pohjavesialueen reunavyöhykkeellä. (Surakka, 2009) Pohjavedenottamo sijaitsee tilalta noin 1400 m ja tekopohjaveden imeytysalue n m lounaaseen. Ympäristöluvassa on annettu pohjaveden kannalta tarpeelliset määräykset. Lupaehtojen määräaikainen tarkastus on vireillä.

12 12 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pohjavesialueella on peltoa n. 25 ha, joista n. 17 ha sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella (kartta 3. ). Suurimmat peltoalueet ovat pohjavesialueen eteläosissa. Vedenottamoa lähin pelto on 300 metrin päässä kaupungin omistamalla Karjuniemen tilalla. Pelto on vuokrattu viljelykäyttöön. (liite 7: kuva 11.) 2.4 Muuntamot Kaivoveden pohjavesialueella sijaitsee kolme Suur-Savon Sähkö-yhtiöiden pylväsmuuntamoa, joista kahdessa on ylijännitesuojat ja Midel-öljyä (taulukko 3., kartta 5). Vedenottamoa lähimpänä olevissa muuntamoissa on käytetty Midel-öljyä. Lähin muuntamo on vedenottamoalueen vieressä (liite 7: kuva 9.). Muille muuntamoille on matkaa n. 600 m ja kaksi kilometriä. Taulukko 3 Kaivoveden pohjavesialueella sijaitsevat pylväsmuuntamot Nimi Teho (kva) Öljy (kg) Ylijännitesuojat Orajärvi (Midel) x Karjutsalmi (Midel) x Manunsaari Tie Pohjavesialueen läpi n. 2,9 km matkan kulkee Manunsaarentie, joka kuuluu osana Saarenseudun yksityistiekuntaan. (Nerg, 2011) Tiekuntaan kuuluu 26 vakituisen asunnon ja noin 60 vapaa-ajan asunnon omistajaa. Liikennettä aiheuttaa lisäksi leirikeskus. Tietä ei suolata. (Manninen, 2011) 2.6 Vedenhankinta Kaivoveden pohjavedenottamo sijaitsee Leppälahdessa Leppäveden rannassa. Vedenottamo on rantaimeytyslaitos, jonka tuotantoa on tehostettu pintaveden imeytyksellä. Vedenottamon raakavesi käsitellään n. 6,6 kilometrin päässä Vaajakoskella Janakan vedenkäsittelylaitoksella Vedenottolupa ja tarkkailuohjelma Kaivoveden vedenottolupa on vuodelta Tuolloin Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt Jyväskylän maalaiskunnalle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen Karjuniemen tilalle, puolivuosikeskiarvona laskettuna enintään m 3 /d suuruisen vesimäärän ottamiseen ottamosta ja vesijohdon rakentamiseen Leppäveteen ottamolta Janakan vesilaitokselle. Luvassa on annettu määräys, että luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia alueen pohjaveden korkeuksiin, pohjaveden laatuun ja yleensä pohjavesioloihin silloisen Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla. Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin vuonna 1989 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan ottamolta otetut vesimäärät havaitaan päivittäin ja em. vesimäärät sekä keskimääräiset vuorokausi (m 3 /d) ja kuukausiarvot (m 3 /kk) ilmoitetaan Keski-

13 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13 Suomen ELY-keskukselle. Siiviläputkikaivojen K1, K2 ja K3 vedestä suoritetaan happipitoisuuden määritys neljä kertaa vuodessa (maalis-, touko-, elo- ja joulukuu). Vaikutusalueen pohjavedenpinnan korkeutta seurataan kerran kuukaudessa 10 havaintoputkesta (liite 7: kuva 8.). Myös Leppäveden vesipinnan korkeutta seurataan. Tarkkailutulokset toimitetaan Keski-Suomen ELY-keskukselle tiedoksi kahdesti vuodessa, ensimmäiseltä vuosipuoliskolta heinäkuun ja toiselta tammikuun loppuun mennessä. Liitteessä 3. on esitelty havaintoputkien ja Leppäveden pinnankorkeuksia Vedenottomäärät Kaivovedeltä pumpataan 8-25 % Jyväskylän vedestä. Vuonna 2009 Kaivovedeltä on pumpattu vettä keskimäärin 5133 m 3 /d. Kuukausittaiset keskimääräiset vedenottomäärät vuonna 2009 on esitetty kuvassa 6. Ne ovat vaihdelleet välillä m 3 /d. Viidentoista vuoden tarkastelujaksolla vesimäärät ovat vaihdelleet välillä m 3 /d (kuva 7.). (Jyväskylän Energia Oy, 2011d) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 6. Kaivovedeltä vuonna 2009 keskimäärin pumpatut vesimäärät kuukausittain (Jyväskylän Energia Oy, 2011d) m3/d

14 14 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Kuva 7. Kaivovedeltä pumpatut vesimäärät (Jyväskylän Energia Oy, 2011d) m3/d Vedenottamo ja kaivot Vedenottamorakennuksen piha-alue on aidattu ja lukittu ja alueella on kameravalvonta. Vedenottamorakennus (kuva 8.) on otettu käyttöön 1992 ja myös se on lukittu. Alue on valaistu pimeään aikaan. Laitoksen hoitaja käy paikalla säännöllisesti. Laitos on kaukokäytössä. Vedenottamoalueella olevat pohjaveden havaintoputket on lukittu. Vettä otetaan kuudesta siiviläputkikaivosta. Ensimmäinen kaivo on tehty vuonna 1976 ja toinen ja kolmas marraskuussa Kolme muuta kaivoa on otettu käyttöön suodatuksen parantamiseksi kesällä 2004 (Veijola, 2011). Neljä kaivoa sijaitsee vedenottamoalueella (kaivot 1, 2, 3, ja 5) ja kaksi ottamoalueen ulkopuolella (kaivot 4 ja 6). Uusimmat kaivot ovat ottamoalueella oleva kaivo K5 (vanhan kaivo K1:n vieressä), kaivo K6 noin 70 m päässä ottamolta koilliseen ja kaivo K4 entisen koulun luona noin 500 m päässä koilliseen laitoksesta. Kaikkien kaivojen pumput on uusittu ja ne on varustettu taajuusmuuttajilla. Kaivoilla on omat virtausmittaukset (paitsi kaivot K1 ja K5 joilla on yhteinen mittaus, kun kaivot ovat vierekkäin ja K1 on pääosin varalla). Uusien kaivojen käyttöoton tavoitteena on ollut hajauttaa vedenottoa alueella. (Veijola, 2011) Vettä otetaan normaalisti kaikista kaivoista yhtä aikaa.

15 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 15 Kuva 8. Vedenottamorakennus Raakaveden laatu Raakavetenä voidaan pitää vettä, jota ei ole käsitelty. Näin ollen sekä järvivettä, jota tullaan käsittelemään imeyttämällä että kaivoista saatua vettä, joka menee käsiteltäväksi vesilaitokselle, voidaan pitää raakavetenä Järvivesi Vesi imeytyy harjun läpi sekä varsinaisen Etelä-Leppäveden että Kaivoveden puolelta. On kuitenkin epäselvää missä määrin imeytymistä kummaltakin puolelta tapahtuu. Etelä-Leppäveden veden laatua raakavesilähteenä ja veden laadun muutoksia on seurattu vuodesta Etelä- Leppävesi on raakavesilähteenä laadultaan hyvä eikä sen laadussa kokonaisuutena ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. (Veijola, 2011) Kaivovesi on rehevä, jolloin leväbiomassat saattavat lisääntyä ja haju- ja sinilevähaitat ovat mahdollisia. Lisäksi Kaivoveden alusvedestä kuluu happi säännöllisesti hyvin vähiin tai loppuu kokonaan ja sedimentistä liukenee fosforia, ammoniumtyppeä, rautaa ja mangaania. (Veijola, 2011) Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus seuraa Etelä-Leppäveden veden laatua raakavedenoton kannalta. Veden laatua on seurattu vuodesta 1976 lähtien. Vesinäytteitä otetaan kahdelta Etelä-Leppäveden havaintopaikalta: pohjoisosasta (asema 17A/4), Kaivovedestä sekä kahdesta Kaivoveteen laskevasta purosta. Näytteenottopaikat näkyvät kartassa 6. Näytteistä mitattavat veden laatua kuvaavat ominaisuudet on esitelty liitteessä 5. Noin 14 km Kaivovedeltä kaakkoon laskee joki, jota pitkin Toivakan jätevedenpuhdistamon purkuvedet laskevat Leppäveteen. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden puhdistusprosessit keskittyvät jäteveden purkuvesistöön aiheuttamien ravinnepäästöjen minimoimiseen eikä niitä yleensä ole suunniteltu poistamaan vedestä taudinaiheuttajamikrobeja. Päästessään purkuvesistöön puhdistettu jätevesi laimenee, mutta laimenemisesta huolimatta pintavedet käytännössä aina sisältävät myös tautia aiheuttavia mikrobeja. (Pitkänen ym. 2008) Esimerkiksi ripulia aiheuttava

16 16 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma kalikivirus säilyttää kylmässä vedessä infektiokykynsä jopa kuukausia. (von Bonsdorff ja Maunula, 2000) Kaivojen vesi Kaivovedeltä saatavan raakaveden haasteita ovat korkeat raudan, mangaanin ja orgaanisten aineiden pitoisuudet. Pienimmät raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat kaivoissa 4 ja 6 (liite 6.). Vettä ei käsitellä vedenottamolla vaan se lähtee putkea pitkin Janakan vedenkäsittelylaitokselle. Poikkeuksen tekee Leppälahden leirikeskukseen ja yhteen talouteen menevä vesi, joka käsitellään. Em. paikkoihin toimitetaan vettä, koska vedenoton seurauksena kiinteistöjen kaivot ovat kuivuneet. Jyväskylän Energia seuraa kaivojen veden laatua kuukausittain. Määritettävät muuttujat on esitetty liitteessä 4. Kaikkia listassa olevia määrityksiä ei tehdä joka kuukausi. Raakavesinäytteet otetaan kaivoista 2, 3, 4 ja 6 ja kaivoista 1 ja 5 tulee yhdistetty näyte Ranta- ja sadetusimeytys Alueella käytetään ranta- ja sadetusimeytystä. Vedenottamolle vesi tulee suurimmaksi osaksi rantaimeytyksenä. Vesi imeytyy harjun läpi sekä varsinaisen Etelä-Leppäveden että Kaivoveden puolelta. Kaivoalueelle suurin osa vedestä tulee lounaasta. (Oy Vesi-Hydro Ab, 1996). Sadetusimeytystä (kuva 9.) tapahtuu kolmella eri imeytyskentällä, jotka ovat toiminnassa ympäri vuoden. Jyväskylän Energia Oy on vuokrannut sadetusalueet kaupungilta. Toiminta on aloitettu Vesi otetaan Leppäveden rannalla olevasta imeytyskaivosta, josta se jaetaan putkilla ja letkuilla imeytysalueille (liite 7: kuvat 5.-7.) Vettä otetaan n m 3 /d. Sadetuspaikkoja pyritään siirtämään kahden vuoden välein ja tavoitteena alueiden palautumisajaksi on viisi vuotta. Sadetusputkia siirretään kulloinkin parhaaksi arvioituihin paikkoihin. Kulkureitti rannassa olevista leirikeskuksen majoitusrakennuksista päärakennukseen menee polkua pitkin imeytysputkien vieritse. Tekopohjaveden imeytykseen on vesilain (9. luku) mukaisesti saatava aluehallintoviraston lupa. Jyväskylän Energia Oy:llä on lupaprosessi vireillä. Kuva 9. Sadetusimeytystä Kaivoveden pohjavesialueella. Kuvan ottaja: Pasi Huotari

17 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 17 3 Toimintojen aiheuttamat riskit pohjavedelle ja toimenpidesuositukset ja määräykset Kun toimitaan pohjavesialueella, tulee toiminnassa aina huomioida ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) ja vesilain pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18). Otsikon aiheet on tekstissä jaoteltu siten, että aluksi kerrotaan lyhyesti toiminnan aiheuttamasta riskistä, jonka jälkeen esitetään siihen liittyvät määräykset (esim. ympäristönsuojelumääräys, päätös tai asetus) ja lopuksi toimenpidesuositukset. Tiedottamisella tulee varmistaa, että paikalliset asukkaat tiedostavat asuvansa ja toimivansa pohjavesialueella. Tulee myös kertoa, mitkä toiminnot pohjavesialueilla eivät ole sallittuja tai voivat vaarantaa pohjaveden laatua. 3.1 Asutus Mikäli pohjavesialueella sijaitseva kiinteistö ei ole liittynyt viemäriin tai sen jätevesijärjestelmä ei ole määräysten mukainen, jätevesien mukana maahan ja siitä edelleen pohjaveteen voi päästä ravinteita, happea kuluttavia aineita ja ympäristön hygieenistä tilaa heikentäviä taudin aiheuttajia. Em. aineita voi maaperään päästä myös viemäriputken rikkoutumisen tai pumppaamon ylivuodon seurauksena. Asutukseen liittyen pohjavesi voi pilaantua myös huonokuntoisten maanalaisten tai maanpäällisten öljysäiliöiden vuotojen seurauksena tai öljyn valuessa maaperään säiliöiden ylitäytön seurauksena. Kaivoveden pohjavesialueella on vähän asutusta ja muutama yksittäinen öljysäiliö. Alueella ei ole viemäriä ja jätevesien maahan imeyttämistä esiintyy. Kaivoveden pohjavesialueelle on suunnitelmissa laajentaa Leppälahti - Savio vesihuolto-osuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoa. Suunnitelman laatu ja toteutusaikataulu ei ole tiedossa. Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen teettämän selvityksen mukaan suurin osa vesikäymälällä varustetuista kiinteistöistä on sijaintinsa puolesta mahdollista liittää rakennettavan viemäriverkoston piiriin. (Manerus, 2011) Asutuksen jätevesiä koskevat määräykset Jos viemäriverkko laajennetaan pohjavesialueelle, kiinteistöjen jätevedet on johdettava sinne. Jos viemäriverkkoon ei ole mahdollista liittyä, kiinteistön omistajan tai haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesijärjestelmä on ympäristönsuojelumääräysten mukainen. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2 luku 5 Pohjavesialueilla kaikkien talousjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Pohjavesialueilla vesikäymälä- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on jätevesien käsittelyjärjestelmän tiivis pohjarakenne. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä vaihtoehto vesikäymäläjätevesien käsittelylle on vesikäymäläjätevesien johtaminen umpisäiliöön tai kompostikäymälän rakentaminen. Pesuvesien käsittelyjärjestelmän on oltava pohjarakenteeltaan tiivis ja jätevesien purkupaikan sijoittelussa käytetään tapauskohtaista harkintaa.

18 18 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää maahan edellyttäen, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa Toimenpidesuositukset asutuksen jätevesille Suositeltavinta on laajentaa viemäriverkostoa pohjavesialueelle. Tällöin jätevedenpumppaamoille tulisi rakentaa riittävät imualtaat ja hälytysjärjestelmät ja viemärilaitokselle tulisi määrittää toiminta-alue. Perustelu: Vesihuoltolaki 119/ ja Ympäristönsuojelulaki 7 ja Määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista Yleiset määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista Kemikaalien, kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, liuottimien, torjunta-aineiden ja ongelmajätteiden varastointi ja säilytys kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät kemikaalit pääse maaperään, viemäriin, pohjaveteen tai muuhun ympäristöön ja niin, että haihtuvien yhdisteiden pääsy ilmaan on estetty. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnästä on käytävä ilmi, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit on säilytettävä aidatussa, lukitussa tilassa tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita. Maanpäälliset ulkona olevat yksivaippaiset polttoneste- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt on säiliön koosta riippumatta sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen tai tiiviille kemikaaleja kestävälle alustalle. Käytössä olevien yksivaippaisten säiliöiden suojaus on järjestettävä 5 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Polttonesteiden ja muiden nestemäisten kemikaalien kiinteät tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Tilapäiset tankkauspaikat on sijoitettava kemikaaleja kestävälle alustalle. Käytössä olevat polttonesteiden ja muiden kemikaalien kiinteät tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella 5 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Määräys ei koske kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja eikä venesatamien laitureilla sijaitsevia tankkauspaikkoja. Nestemäisten kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla sekä polttonesteiden tankkaus- ja täyttöpaikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Sisätiloissa kemikaalit on aina säilytettävä ja varastoitava siten, että ne eivät vahinkotai onnettomuustilanteessa pääse viemäriin tai maaperään. Sisätiloissa polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt on säilytettävä ja varastoitava allastetussa tilassa. Suoja-allas tai kynnys on mitoitettava säiliön koon ja kemikaalin vaarallisuuden mukaan. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita.

19 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 19 Ongelmajätteiden ja vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on ilmoitettava välittömästi Keski-Suomen pelastuslaitokselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Mahdollisesta öljy- tai kemikaalivuodon aiheuttamasta maaperän ja pohjavesien pilaantumisesta sekä niiden kunnostustoimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista vastaa säiliön omistaja tai muu vahingon aiheuttaja. Perustelu: Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, 4 luku 20 Erityiset määräykset vaarallisten kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella Pohjavesialueella käyttöön otettavien maan päälle tai maan alle sijoitettavien öljy-, polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella sekä vuodonilmaisujärjestelmällä. Olemassa olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen. Säiliön suoja-allas on katettava ja säiliö on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. Työmaa-alueella polttonestesäiliön täyttöventtiilin tai siirtopumpun on oltava lukittuna työajan ulkopuolella tai säiliössä on oltava laponesto. Säiliö ja tankkauspaikka on sijoitettava tiiviille, polttonesteitä läpäisemättömälle alustalle. Tankkauspaikalla on oltava saatavissa imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Polttoainesäiliön täyttö työmaaalueella on kielletty. Työkoneet on säilytettävä tiiviiksi tehdyllä seisonta-alustalla. Työkoneita saa huoltaa työmaaalueilla ainoastaan poikkeustapauksissa, jolloin se tulee tehdä suojatulla ja kemikaalien haitallisia vaikutuksia kestävällä alustalla. Perustelu:Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, 4 luku Määräykset, jotka koskevat kemikaalisäiliötarkastuksia Kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava maanalainen öljy-, polttoaine- ja muu käytössä oleva kemikaalisäiliö sekä muu kuin 3 momentissa tarkoitettu öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 10 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja jonka jäljennös on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle 14 päivän kuluessa tarkastuksesta. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja. Säiliöt, jotka on otettu käyttöön vähintään 15 vuotta ennen näiden määräysten voimaantuloa sekä säiliöt, joiden käyttöönottoaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 2 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta.

20 20 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Tärkeällä pohjavesialueella oleva maanalainen öljysäiliö on säiliön omistajan tai haltijan toimesta tarkastutettava siten, kuin kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevassa päätöksessä (344/1983) edellytetään. Perustelu: Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, 4 luku Määräykset jotka koskevat käytöstä poistetun säiliön käsittelyä Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö maaperästä putkistoineen ja puhdistutettava säiliö ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Mikäli säiliön poistamisen yhteydessä havaitaan säiliövuotojen aiheuttama maaperän pilaantuminen, tulee todetusta säiliövuodosta tehdä välittömästi ilmoitus Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa maaperästä öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää, että Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja ei ole suorittamassaan tarkastuksessa todennut säiliövuotoja eikä siitä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on todistettavasti ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu ja tarkistettu. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on poistettava. Kiinteistön haltijan vaihtuessa on nykyisen haltijan annettava tarkka tieto maaperään jätetystä säiliöstä uudelle haltijalle. Perustelu: Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, 4 luku Öljysäiliöitä koskevat suositukset - Uusia öljysäiliöitä sekä niiden putkistoja ei tulisi sijoittaa maan alle tärkeällä pohjavesialueella - Säiliö voidaan sijoittaa maanpinnan tason alapuolelle rakennuksen kellaritiloihin, jos säiliö on kaksoisvaippasäiliö - Uusista öljysäiliöistä polttoneste tulisi johtaa polttimolle yksiputkijärjestelmällä tai muulla vastaavantasoisella tekniikalla. 3.2 Leirikeskus Kaivoveden pohjavesialueella leiritoiminnan aiheuttama riski koetaan suurimmaksi. Leiritoimintaan liittyviä riskejä ovat:

21 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 21 - vedenottamon välittömässä läheisyydessä ja sadetusimeytyskentillä liikkuminen ja niiden vuoksi lisääntynyt ilkivallan uhka ja maaperän kuluminen - lisääntynyt ajoneuvoilla liikkuminen ja pysäköinti, joka kasvattaa öljyvahingon riskiä - saunavesien maahanimeyttäminen vedenottamon tuntumassa - lemmikkien tuonti leirikeskukseen - kompostikäymälät - jos leiritoiminta loppuu, mitä tilalle? Toimenpidesuositukset Mikäli leirikeskuksen toimintaa aiotaan jatkaa, alueelle tulisi järjestää viemäröinti. Maaperän kulumisen ehkäisemiseksi tulisi rakentaa kulkusiltoja. Alueen käyttäjiä tulisi tiedottaa siitä, että he toimivat pohjavesialueella ja kertoa mitä se merkitsee. Tiedotusta tulisi olla jo paikan varaamisvaiheessa, jotta esimerkiksi lemmikki- tai moottoripyöräleirit ohjautuisivat muille alueille. Maastossa pysäköinnin ehkäisemiseksi tulisi autoille tehdä pysäköintialue, joka tulisi merkitä selvästi ja suojata siten, että mahdollisten öljyvuotojen imeytyminen maahan estyisi. Pysäköintialueelle sopiva paikka olisi esimerkiksi entisen koulurakennuksen piha. 3.3 Suositukset maankäyttöön Karjuniemen tilan ( ) alueella ovat voimassa seuraavat toimenpidesuositukset: Tällä alueella: - ei tulisi kaivaa tai rakentaa mikäli se ei liity vesihuoltoon tai alueen läpi kulkevan tien ylläpitoon - metsää tulisi hoitaa puistometsänä - ei tulisi järjestää tilaisuuksia, joihin tuodaan eläimiä - moottoriajoneuvoilla tulisi liikkua tai pysäköidä maastossa ainoastaan vedentuotannon, tienpidon tai maa- ja metsätalouden niin vaatiessa 3.4 Maatalous Maaperä- ja pohjavesiolosuhteista riippuen sekä peltoviljely että karjatalous voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Yleisin maataloudesta pohjavesille aiheutuva haitta on nitraattipitoisuuden kasvaminen. Nitraattipitoisuuden lisäksi bakteerit, virukset ja torjunta-aineet voivat pilata pohjavettä Maataloutta koskevat määräykset Lietelannan, virtsan ja puristenesteen levitys on kielletty tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialuilla (I- ja II-luokka). Maatuva maatalousjäte, esim. pilaantunut säilörehu ja naatit, on käsiteltävä joko muokkaamalla peltoon, mädättämällä tai kompostoimalla asianmukaisesti

22 22 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma taikka toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Ylijäämäjuurekset tulee käsitellä muutoin kuin muokkaamalla peltoon Perustelut: Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 11 ja 13 Lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Perustelu: Valtioneuvoston asetus 931/2000, 4 Joidenkin kasvinsuojeluaineiden käyttö pohjavesialueilla (pohjavesialueluokat I ja II) on kielletty kokonaan tai käyttöä on rajoitettu. Käyttökielto tai rajoitus on merkitty myyntipäällyksen tekstiin. (Tukes, 2011) Maataloutta koskevat toimenpidesuositukset Kuivalantaa ei tulisi levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalantaa voi levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle keväällä, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti ja voidaan varmistua siitä, että se ei aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 3.5 Muinaisjäännös Leirikeskuksen alueella on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu muinaisjäännös eli esihistoriallinen asuinpaikka todennäköisemmin kivikauden lopulta tai varhaiselta metallikaudelta (2000 ekr-100 jkr). Muinaisjäännös kuuluu rauhoitusluokkaan 2. (Museovirasto, 2005) 3.6 Muuntamot Suurin muuntamoiden aiheuttama pohjavesiriski syntyy salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena, jolloin muuntajaöljy tai suurin osa siitä valuu maaperään. Toinen muuntamoista johtuva riski on tavanomainen öljyvuoto, joko pitkäaikaisena vuotona tai muuntajan äkillisen vioittumisen seurauksena. (Remes ja Valta, 2007) Muuntamoiden aiheuttama riski pohjavedelle vaihtelee tyypeittäin. Ilmajohtoverkossa käytetään pylväsmuuntamoita 1- tai 2-pylväsrakenteella ja maakaapeliverkossa käytetään puisto- tai kiinteistömuuntamoita. Riskiä voidaan vähentää öljynkeruukaukaloilla. Myös muuntajaöljyllä on vaikutusta muuntajan riskiin pohjavedelle. Yleisimmin käytetty muuntajaöljy on raakaöljystä jalostettu mineraaliöljyseos. Käytössä on myös Midel synteettinen esteri, joka on valmistajan taholta luokiteltu helposti biohajoavaksi. Saksan liittovaltion ympäristöministeriö on luokitellut sen kokeiden perusteella vedelle vaarattomaksi aineeksi. Tuoteselosteen mukaan Midel ei myöskään aiheuta vaaraa vesieläimille eikä sitä luokitella ongelmajätteeksi. (Mandelin 2009) Kaivovedellä muuntamoiden aiheuttama riski pohjavedelle on vähäinen. Kahdessa vedenottamoa lähimmässä muuntamossa on käytetty Midel-öljyä. Kolmannessa muuntamossa, joka sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella, noin kahden kilometrin päässä vedenottamosta, on 92 kg mineraaliöljyä.

23 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Toimenpidesuositukset Tulisi selvittää onko pohjavesialueella sijaitsevalla, mineraaliöljyä sisältävällä pylväsmuuntamolla suoja-allasta ja onko maaperä sen alla tiivistetty. Mikäli em. toimenpiteitä ei ole tehty, ne olisi hyvä tehdä. Vaihtoehtoisesti muuntamon voisi korvata Midel-öljyä sisältävällä pylväsmuuntamolla tai puistomuuntamolla. Pohjavesialueille ei tulisi rakentaa uusia suoja-altaattomia muuntamoita. Rakennettavat muuntamot pitäisi pyrkiä sijoittamaan pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Ensisijaisesti rakennettavien muuntamoiden tulisi olla puisto- tai kiinteistömuuntamoita. 3.7 Vedenotto ja tekopohjavesi Pohjaveden muodostumiseen nähden liian tehokas pohjaveden otto voi pohjavedenpinnan alenemisen lisäksi heikentää pohjaveden laatua. Tekopohjaveden muodostaminen perustuu joko suoraan tai epäsuoraan imeytysmenetelmään. Suorissa menetelmissä (esimerkiksi allasimeytys ja sadetus) pintavettä johdetaan pohjavesialueelle imeytettäväksi vettä läpäiseviin kerroksiin. Epäsuorassa menetelmässä pintaveden imeytyminen maaperään saadaan aikaan sijoittamalla pohjavedenottokaivot luonnollisessa pohjavesimuodostumassa lähelle vesistöä ja alentamalla pohjaveden pinnantasoa pintaveden korkeutta alemmalle tasolle. Tällöin puhutaan rantaimeyttämisestä. (Ränkman, 2010 ja viitteet siinä) Menetelmänä rantaimeytys ei ole ongelmaton. Pintaveden suspendoitunut aines saattaa tukkia maaperän, jolloin rantaimeytymistä ei enää tapahdu. Rantaimeytyksessä veden maaperässä kulkema matka on usein niin lyhyt, ettei puhdistuminen ole riittävän tehokasta. Pohjasedimentin läpi imeytyvä vesi ei kulje ilmalla kyllästyneen vyöhykkeen läpi kuten muissa imeytystekniikoissa, mikä johtaa usein anaerobisten olosuhteiden syntymiseen ja edelleen raudan ja mangaanin liukenemiseen pohjaveteen. Myös rantaimeytyneen veden lyhyellä viipymällä maaperässä on merkitystä. Suunnittelemattoman rantaimeytymisen vuoksi pintavettä voi sekoittua pohjaveteen ja tästä voi aiheutua pohjaveden laadun heikkenemistä. (Ränkman, 2010 ja viitteet siinä) Pohjaveden pilaantumisen ehkäisyn kannalta rantaimeytyslaitokset ovat ongelmallisempia kuin suoria imeytysmenetelmiä käyttävät tekopohjavesilaitokset, koska suoraimeytys voidaan keskeyttää helpommin kuin rantaimeytys. (Gustafsson ym., 2006) Tekopohjavesilaitosten pääasiallisena pohjaveden kemiallista tilaa uhkaavana tekijänä voidaan pitää raakavesilähteen äkillistä pilaantumista ja sen seurauksena imeytettävän veden mukana mahdollisesti pohjaveteen kulkeutuvia, erittäin hitaasti hajoavia tai täysin hajoamattomia haitta-aineita, esim. aromaattiset hiilivedyt, klooratut liuottimet, torjunta-aineet ja raskasmetalliyhdisteet. Järvivedessä esiintyvät taudinaiheuttajabakteerit ja virukset voivat aiheuttaa ongelmia rantaimeytyslaitoksilla, jos veden virtausreitit ja viipymät maaperässä muuttuvat tulvakausien tai lisääntyneen vedenoton seurauksena. Kausittain esiintyvät sinilevien tuottamat toksiinit saattavat myös olla riski rantaimeytyslaitosten pohjaveden laadulle. Sinilevätoksiinit hajoavat hapellisissa olosuhteissa melko nopeasti, mutta hapettomissa olosuhteissa ne voivat säilyä pitkään. Vesilaitosten suorittama säännöllinen imeytettävän veden laadun tarkkailu on tärkeätä, jotta alueen luonnollisen pohjaveden laatua ei heikennetä em. haitta-aineilla. (Gustafsson ym., 2006 ja viitteet siinä)

24 24 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Tekopohjaveden muodostamisen seurauksena saattaa syntyä kosteikkoja alueille, jotka normaalitilanteessa eivät ole pohjaveden purkautumispaikkoja. Pohjavedestä välittömästi riippuvaisia ekosysteemeitä ovat lähteet lähiympäristöineen, mutta pohjavedet vaikuttavat paikoitellen myös järviin, lampiin, jokiin ja puroihin. Tihkupinnat ja reunavyöhykkeet ovat lajistollisesti monimuotoisin ja arvokkain lähde-elinympäristö. Vedenoton vaikutukset lajistoon ovat yleensä suurimpia näissä arvokkaimmissa lähde-elinympäristöissä. (Gustafsson ym., 2006 ja viitteet siinä) Kaivovedellä Leppäveden vedenpinnan korkeus säätelee harjun pohjaveden pinnankorkeutta (Liite 3.). Rantaimeytymisen riskit ovat osittain toteutuneet ja näkyvät raudan ja mangaanin korkeina pitoisuuksina (Liite 6.). 4 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa 4.1 Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta on laatinut ja ylläpitää varautumissuunnitelmaa, joka on osa kaupungin valmiussuunnittelua. Varautumissuunnitelman pääpaino on toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa eriasteisissa poikkeustilanteissa ja se koskee koko vesihuoltolaitostoimintaa. Lisäksi on laadittu erillisiä riskitarkasteluja. Suunnitelma päivitetään vuosittain ja siihen tarvittaessa tehtävistä muutoksista tiedotetaan kaupungin varautumissuunnitelmasta vastaaville henkilöille, pelastuslaitokselle, ympäristöterveysosastolle sekä Jyväskylän Energia Oy:n varallaolosta vastaaville ja poikkeusolojen organisaation toimijoille. (Tyrväinen, 2011) 4.2 Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitoksella on öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma Suunnitelman päivitys on käynnissä ja se valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. (Jäntti, 2011) 5 Toimenpideohjelma Taulukossa 4. on esitetty Kaivoveden pohjavesialueelle toimenpideohjelma, jossa on määritelty tehtävä toimenpide, toteuttaja ja toteutuksen aikataulu.

25 Taulukko 4. Toimenpideohjelma. Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 25 Toimenpide Toteuttaja Toteutuksen aikataulu Viemärihankkeen edistäminen alueella Leppälahti-Savio 2013 mennessä - selvitettävä viemärin rakentamismahdollisuus ja kustannukset vesiosuuskunta - jos viemäri rakennetaan, tulee sille määrittää toiminta-alue - jos kiinteistöllä ei ole mahdollisuutta liittyä viemäriin, tulee varmistua siitä, että jätevesijärjestelmä täyttää ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset Manunsaaren pylväsmuuntamon tilanteen tarkistaminen (onko suoja-allasta, onko maaperä tiivistetty) ja em. toimenpiteiden tekeminen tai muuntamon vaihtaminen Midel-öljyä sisältäväksi pylväsmuuntamoksi tai puistomuuntamoksi Karjuniemen tilalla sijaitsevan pellon vuokraaminen suojavyöhykkeeksi Öljysäiliöt -toimenpidesuositusten mukaan ottaminen ympäristönsuojelumääräyksiin -valvottava, että yksivaippaiset säiliöt varustetaan ympäristönsuojelumääräysten mukaisella suoja-altaalla, katoksella ja hälytysjärjestelmällä -valvottava, että määräaikaistarkastukset suoritetaan säädösten mukaan vesiosuuskunta, kaupunginhallitus kiinteistön omistaja Suur-Savon Sähkö Oy 2016 tonttituotanto maaseutupalvelut ympäristötoimi pelastustoimi Suojelusuunnitelman seurantaryhmän perustaminen ja kokousten pitäminen ympäristötoimi vuosittain Pintaveden laadun parantaminen Kaivovedellä ympäristötoimi, ELY veden vaihtuvuuden edistäminen - virtausolojen selvittäminen - maatalouden kuormituksen vaikutuksen selvittäminen Asukkaille ja yrittäjille suunnattu tiedotus pohjavesialueella toimimisesta ympäristötoimi 2011 Leirikeskukseen liittyvät toimenpiteet: alueen jätevedet tulee viemäröidä kulkuväylille tulee tehdä kulkusillat ympäristön kulumisen estämiseksi autoille tulee tehdä pysäkointialue, joka tulee: * merkitä selvästi ja * suojata riittävästi, jotta voidaan estää mahdollisten öljyvuotojen imeytyminen maahan käyttäjiä tulee tiedottaa pohjavesialueella toimimisesta nuorisopalvelut tilapalvelu mennessä, ellei aiemmin todeta ympäristön pilaantumista

26 26 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 6 Suojelusuunnitelman seuranta Pohjavesialueen suojelusuunnitelma lähetetään tiedoksi Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnalle, kaupunkirakennelautakunnalle ja perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaostolle. Suojelusuunnitelman toteuttamisen kannalta on tärkeää, että joka kolmas vuosi pidetään seurantaryhmän kanssa yhteiskokous suojelusuunnitelman nykytilasta, toimenpideohjelman toteutumisesta ja mahdoll isista uusista alueeseen liittyvistä hankkeista. Seurantaryhmässä tulisi olla edustaja Jyväskylän Energialta, ympäristötoimesta, pelastustoimesta, kaavoituksesta, tilapalvelusta, ympäristöterveysosastolta ja Keski-Suomen ELY-keskukselta. Tarvittavat päivitykset tekee Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi, joka toimii myös seurantaryhmän kokoonkutsujana. 7 Lähdeluettelo Jyväskylän Energia Oy. 2011a. Kaivovedestä tekopohjavettä. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Jyväskylän Energia Oy. 2011b. Pohjaveden tuotanto. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Jyväskylän Energia Oy. 2011c. Veden tuotantopolitiikka. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Jyväskylän Energia Oy. 2011d. Tilastot pumpatuista vesimääristä. Keski-Suomen liitto Keski-Suomen maakuntakaava. Alueluettelo. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Keski-Suomen ympäristökeskus Pohjavesialuekortti. Gustafsson, Juhani., Kinnunen, Timo., Kivimäki, Anna-Liisa., Suomela, Tapani Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen Taustaselvitys, Osa V, Pohjavesien suojelu, luonnos. Suomen ympäristökeskus. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Laiho-Logrén, Elina Janakan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus alkaa toukokuussa. Jyväskylän Energia-yhtiöiden asiakaslehti. Saatavilla www-muodossa: osoitteessa Luettu Mandelin, Katri Ympäristöystävällisten eristysnesteiden ominaisuudet ja käyttö, Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Manerus, Tuija Selvitys kiinteistöjen jätevesien käsittelystä pohjavesialueilla. Jyväskylän kaupunki. Ympäristötoimi.

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2007 ASIA Helsingin Sataman ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.5.2002 Kokouspvm 16.5.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT. Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT. Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 Voimaan 1.1.2013 2 Kannen kuva: Kuhjolampi 2007 Kuvaaja: Piia Koski 3 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.3.2013 13740/31/2011. A-Louhinta Oy. Rinnetie 70 21840 KARINAINEN. Hakemuksenne 23.12.2011

PÄÄTÖS 4.3.2013 13740/31/2011. A-Louhinta Oy. Rinnetie 70 21840 KARINAINEN. Hakemuksenne 23.12.2011 A-Louhinta Oy Rinnetie 70 21840 KARINAINEN Hakemuksenne 23.12.2011 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Räjähteiden pysyvä varastointi, laajennuslupa A-Louhinta Oy Kyrö (Pöytyä),

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

14 KUISMA MIKKO, ELÄINSUOJA / PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA. KU-YK 14/9.2.2010 Päätös annetaan julkipanon jälkeen 15.2.

14 KUISMA MIKKO, ELÄINSUOJA / PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA. KU-YK 14/9.2.2010 Päätös annetaan julkipanon jälkeen 15.2. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 9.2.2010 51 Dno KYK:497 /2009 14 KUISMA MIKKO, ELÄINSUOJA / PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA KU-YK 14/9.2.2010 Päätös annetaan julkipanon jälkeen 15.2.2010

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET JA KIINTEISTÖNHOITO 11 Ajoneuvojen, koneiden, veneiden

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten

Lisätiedot

Salon kaupunginvaltuusto 27.1.2014 9 1 (5)

Salon kaupunginvaltuusto 27.1.2014 9 1 (5) Salon kaupunginvaltuusto 27.1.2014 9 1 (5) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT SALON KAUPUNGISSA 1 YLEISTÄ Maa-ainesten ottamissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7 Kunnanvaltuuston hyväksymät, 13.12.2004 6,3221.811$1

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Mäntyharjun kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan valvonnasta

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vieremän kunta Marjomäki ja Lehmimäki-Karjalankangas Olli Hirsimäki Tammikuu 2009 Esipuhe Suojelusuunnitelma koskee Vieremän kunnan Marjomäen ja Lehmimäki- Karjalankankaan

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JA VAKUUDET VIHDIN KUNNASSA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JA VAKUUDET VIHDIN KUNNASSA VIHDIN KUNTA Ympa 9.12.2008 Ympa liite 7 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JA VAKUUDET VIHDIN KUNNASSA 1 Yleistä 2 Tarkastusmaksu Maa-ainesten

Lisätiedot

Oulun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

Oulun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Oulun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Hyväksytty Oulun kaupunginvaltuustossa 16.12.2013 170 Oulun seudun ympäristötoimi Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Tyrnävä Postiosoite: PL

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Lämpökaivojen poraaminen Vuokatin pohjavesialueella, Sotkamo Kiinteistö Oy Vuokatin liikekeskus Sopalanrantatie

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin

Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin Vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Vesihuolto- ja pohjavesitapaaminen 4.-5.4 2017 Tampere 1 Veluke? Vedenottamoiden lupaseurannan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO TIEDOTTAA! Torstaina 20.11.14 lääkärin vastaanotto suljettu klo 11.00 16.00 henkilökunnan koulutuksen vuoksi.

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO TIEDOTTAA! Torstaina 20.11.14 lääkärin vastaanotto suljettu klo 11.00 16.00 henkilökunnan koulutuksen vuoksi. KOKKOLAN KAUPUNKI TIEDOTTAA Lohtajalainen Lohtajan aluetoimiston tiedotuslehti 21/2014 16.11.2014 Kokkolan kaupungin Lohtajan aluetoimisto os. Lokaniituntie 1, 68230 Lohtaja Avoinna ma pe, klo 9 11 ja

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1 Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja vesilain (264/1961) mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä. Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys

12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä. Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys 12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Sisältö Johdanto Mikä on perustilaselvityksen tarkoitus? Mikä on perustilaselvitys? Kenen

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN LINJA OY:N HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI

NURMIJÄRVEN LINJA OY:N HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI NURMIJÄRVEN LINJA OY:N HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI KU-YK 69/12.5.2015 Päätös annetaan julkipanon jälkeen 18.5.2015 ASIA. Päätös ympäristönsuojelulain 71 :n mukaisesta

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus

Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus Ulla-maija.liski@ymparisto.fi Alueellinen ympäristökeskus Ympäristöministeriön ja maa-

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 23.8.2004 Kokouspvm 19.8.2004 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Ehdotus Nousiaisten kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettaviksi maksuiksi

Ehdotus Nousiaisten kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettaviksi maksuiksi Maa-ainestaksat Ehdotus Nousiaisten kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettaviksi maksuiksi 1 Yleistä Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta

Lisätiedot

Itä-Suomen vesioikeuden 7.12.1972 myöntämän Salpa-Mattilan vedenottamon vedenottoluvan muuttaminen, Hollola

Itä-Suomen vesioikeuden 7.12.1972 myöntämän Salpa-Mattilan vedenottamon vedenottoluvan muuttaminen, Hollola Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 173/2012/2 Dnro ESAVI/54/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 23.8.2012 ASIA Itä-Suomen vesioikeuden 7.12.1972 myöntämän Salpa-Mattilan vedenottamon vedenottoluvan muuttaminen,

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELU Kansikuva: Näkymä Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsevalle pellolle. Julkaisun kuvat: Pasi Huotari ellei muuta

Lisätiedot

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan PÄÄTÖS 1 (5) Baltic Bulk Oy Ulkosatamantie 15 64260 KASKINEN Baltic Bulk Oy:n Haminan varaston perustamislupahakemus Asia Päätös Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012. Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen,

Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012. Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen, Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen, Halsua Halsuan

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä 1. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Ei huomauttamista. - 8.1.2013 2. Maatilayhtymä Toivonen 14.1.2013 Tilan

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa.

Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa. Päätös annettu julkipanon jälkeen 14.5.2013 POSELY/166/07.00/2013 Pohjois-Savo ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN ILMOITUS. PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN, IISALMEN PRISMA, PARKATINTIE 2, IISALMI

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

HATTULAN KUNNAN MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT

HATTULAN KUNNAN MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1 HATTULAN KUNNAN MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT MAA-AINESLUPA- JA VALVONTAVIRANOMAISEN TAKSA 1 YLEISTÄ Hattulan kunnassa maa-ainesten

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot