Ideoita Satupäivän viettoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ideoita Satupäivän viettoon"

Transkriptio

1 Ideoita Satupäivän viettoon Satupäivän toimikunta on kerännyt yhteen työpaja- ja leikkiideoita Satupäivän viettoon kaikkien iloksi ja inspiraatioksi. VUODEN 2015 TEEMANA SATU TEKEE HYVÄÄ... 1 Ideoita Nenäpäivä-keräyksen järjestämiseksi tehtävien yhteyteen... 1 SATUPÄIVÄN 2015 TEEMATARINA: PINOKKION SISKO... 2 TYÖPAJA- JA LEIKKI-IDEOITA... 3 Ryhmässä syntyy satu... 3 Satunäyttely... 3 Satuotuksen luominen... 3 Satumainen muistipeli... 4 Satumusiikkimaalaus... 4 Satupuun rakentaminen... 4 Sadun äänimaiseman luominen... 5 Yhdistä kuva ja satu... 5 Sadun kuvittaminen ryhmässä... 5 Hullunkuriset piirrokset... 5 Satumainen värityskirja... 6 Satunaamiaiset... 6 Mielikuvitusmatka lempipaikkaan... 6 Satunäytelmä... 7 Sadun tapahtumapaikan/satuhahmon talon rakentaminen... 7 Satujen kanssa maailman ympäri... 7

2 VUODEN 2015 TEEMANA SATU TEKEE HYVÄÄ Satupäivän toimikunta päättää Satupäivälle vuosittaisen teeman, jonka avulla halutaan korostaa jotain ajankohtaista näkökulmaa satuihin. Vuonna 2015 Satupäivän teemana on Satu tekee hyvää. Satujen hyvää tekevä vaikutus on tutkitusti merkittävä: tarinat ja lukeminen ruokkivat mielikuvitusta, opettavat empatiaa ja toisen asemaan asettumista sekä kehittävät tärkeitä sosiaalisia ja kulttuurisia taitoja. Lisäksi satujen kuunteleminen ja lukeminen vähentää stressiä, laajentaa sanavarastoa sekä parantaa muistia ja keskittymiskykyä. Konkreettista hyvää satujen avulla Vuonna 2015 Satupäivä tekee teemaansa liittyen yhteistyötä Nenäpäivä-kampanjan kanssa, joka kerää varoja kehitysmaiden lasten auttamiseksi. Nyt voit osallistua samalla sekä Satupäivään että Nenäpäivään ja tehdä konkreettista hyvää satujen avulla! Satupäivätapahtuman yhteyteen voi esimerkiksi järjestää vapaaehtoisen pääsymaksun tai järjestää tapahtuman yhteyteen kahvitarjoilun, jonka tuotot ohjataan Nenäpäivä-keräykseen. Olemme keränneet tehtävien yhteyteen ideoita, kuinka niiden yhteyteen voi halutessaan helposti liittää Nenäpäivä-keräyksen. Satupäivän luottokirjailija Jari Tammi on myös kirjoittanut teemaan liittyvän sadun, jonka avulla lapset voi johdatella keskustelemaan hyvän tekemiseen ja Nenäpäivään liittyvistä teemoista. Lisätietoa Nenäpäivästä ja keräyksen järjestämisestä: Ideoita Nenäpäivä-keräyksen järjestämiseksi tehtävien yhteyteen Sadunkerrontatehtävät: Lasten omista saduista voi koota pienen kirjasen, jota lasten vanhemmat voivat ostaa pientä korvausta vastaan. Satujen pohjalta voi myös järjestää lukuhetken, jossa vanhemmille luetaan lasten satuja ja jonka yhteydessä voidaan kerätä vapaaehtoinen pääsymaksu keräystä varten. Piirustustehtävät: Lasten piirustuksista/väritystehtävistä voi järjestää näyttelyn. Lapset voivat toimia näyttelyn oppaina ja kertoa saduista kuvien takana. Vanhemmat sekä vieraat voivat maksaa vapaaehtoisen sisäänpäsymaksun tai ostaa lasten piirroksia pientä maksua vastaan. Satukahvila: Järjestäkää Satupäivätapahtuman yhteyteen kakkumyyjäiset tai kahvila, jonka tuotot ohjataan nenäpäivän keräykseen. Katso leivontavinkkejä Nenäpäivän sivuilta: nenäpäivä.fi 1

3 SATUPÄIVÄN 2015 TEEMATARINA: PINOKKION SISKO Muistatko sadun Pinokkiosta? Pinokkio oli puusepän rakentama puunukke, joka heräsi eloon ja osoittautui uteliaaksi ja vähän tottelemattomaksikin pikkupojaksi. Ja kun Pinokkio valehteli, hänen nenänsä venähti todella pitkäksi! Mutta vain harva tietää, että Pinokkiolla oli myös sisko. Kyllä vain, ihan samasta mäntypuusta puuseppä teki myös tyttönuken, jolle hän antoi nimeksi Pinokkia. Ja arvaat oikein, että myös Pinokkian nenä oli erikoinen. Jos hän oli liian ahne, hänen nenänsä pullistui palloksi! Valitettavasti Pinokkia tykkäsi tosi paljon herkuista ja leluista ja kauniista koristeista ja olisi halunnut pitää kaiken hyvän vain itsellään. Mutta mitä enemmän hän ahnehti itselleen, sitä isommaksi ja pyöreämmäksi hänen nenänsä kasvoi, kunnes yhtenä päivänä hänen ystävänsä kyllästyivät ja maalasivat sen vielä punaiseksikin. Silloin häntä hävetti nenänsä ja hän tajusi olleensa liian itsekäs. Veljensä lailla Pinokkia oli kuitenkin utelias ja rohkea puunukke, ja hän halusi laittaa hyvän kiertämään. Lahjoitettuaan ystävilleen paljon herkkuja hän matkusti maailman ääriin ja alkoi jakaa hyvää kaikille pienille ihmisille ja eläimille erityisesti siellä, missä apua eniten tarvittiin. Ja vielä tänä päivänä tuo Pinokkia-nukke kiertää maailmaa jakamassa hyvää sitä tarvitseville lapsille ja on suorastaan ylpeä nenästään. Hän nimittäin tuottaa surullisille lapsille paljon iloa ja naurua, sillä oikeasti hänen pyöreä punainen nenänsä on tosi hassun näköinen! - Jari Tammi 2

4 TYÖPAJA- JA LEIKKI-IDEOITA Ryhmässä syntyy satu Kehota ryhmää: "Kerro satu tai tarina!". Tarinankerronan lähtökohdaksi voi ottaa esimerkiksi jonkin kuvan tai lyhyen tarinan alun, jonka pohjalta lasten on helppo lähteä ideoimaan. Kirjoita sitten tarina sana sanalta muistiin juuri niin kuin ryhmä sen sillä hetkellä haluaa kertoa. Voitte esimerkiksi sopia, että jokainen saa vuorotellen kertoa yhden lauseen tai pienen, vähän pidemmän pätkän. Kun tarina on valmis, lue se ryhmälle, jotta ryhmäläiset saavat korjata tai muuttaa tekstiä, mikäli itse haluavat. Tehtävää voi halutessaan jatkaa pyytämällä lapsia kuvittamaan kerrotun sadun. Vaihtoehtoisesti lapset voivat kertoa tarinoita myös yksittäin ja kouluissa sadun kertominen voidaan antaa suullisen sijasta myös kirjallisena tehtävänä. Nenäpäivä-versio: Kehota ryhmää: Kerro jokin tuttu satu kehitysmaan lapsen näkökulmasta - miten tuttu klassikkosatu muuttuu, kun ympäristö onkin erilainen?" Tarinankerronnan lähtökohdaksi voi ottaa Satupäivän teematarinan tai jonkin lapsille tutun sadun, jonka pohjalta lasten on helppo lähteä ideoimaan. Inspiraatiokuvina voi myös käyttää Nenäpäivän sivuilla olevia kuvia kehitysmaista. Satunäyttely Lue lapsille Nenäpäivän satu ja kehota lapsia samalla piirtämään kuvitusta satuun. Jokaisella voi olla oma paperi tai lapset voivat taiteilla suurelle yhteiselle paperille. Järjestä piirroksista näyttely esimerkiksi koulun kirjastoon tai päiväkodin seinille. Lapset voivat toimia näyttelyn oppaina ja kertoa, miksi ovat piirtäneet kyseisen kuvan sekä pitää satuhetken tai kertoa vieraille kuulemansa sadun omin sanoin. Satuotuksen luominen Jokaiselle jaetaan paperia ja värikyniä. Sen jälkeen ryhdytään kuvailemaan piirrettävää satuolentoa niin, että jokainen osallistuja saa kertoa piirrettävästä olennosta vuorollaan yhden asian, jonka muut vuorostaan piirtävät. Olennosta kerrottavat asiat voivat olla ulkoisia ominaisuuksia ( pää kuin linnulla, jalat kuin sammakolla, pilkullinen jne.), luonteenpiirteitä tai esimerkiksi kuvauksia sen ympäristöstä (asuu vedessä, metsässä, kaupungissa jne.). Leikin ohjaaja voi auttaa otuksen rakentumisessa kysymällä kysymyksiä vuorossa olevalta kuvailijalta - kuten missä otus asuu, millainen häntä otuksella on, onko otus kiltti vai ilkeä? jne. Kun piirustus on valmis, osallistujia voidaan pyytää kirjoittamaan/kertomaan pieni tarina otuksesta ja sen seikkailuista. Tarinat voidaan koota otuksen omaksi satukirjaksi ja piirustukset ripustaa seinille satuolentonäyttelyksi. 3

5 Satumainen muistipeli Osallistujille jaetaan kaksi pahvilappua ja heitä pyydetään piirtämään itse keksimänsä satuhahmo molempiin pahvilappuihin. Valmiit kortit sekoitetaan ja osallistujat pelaavat korteilla muistipeliä. Normaalin muistipelisääntöjen lisäksi pelaaja nostaessa parin, häntä pyydetään kertomaan, keitä korteissa on ja kuinka hahmot tuntevat toisensa. Näin satuhahmot tulevat tutuiksi pelin kulkiessa ja ohjaaja voi lopuksi saduttaa lapsilta kertomuksen korttien hahmoista joko ryhmässä tai yksittäin. Kertomukset kirjataan ylös ja kerätään osallistujien omatekemäksi satukirjaksi. Satumusiikkimaalaus Osallistujille jaetaan kynä ja paperia, jonka jälkeen rauhoitutaan kuuntelemaan musiikkia. Kyseessä voi olla yksi pidempi tai useampi lyhyt kappale. Osallistujien tehtävänä on piirtää musiikin tuomia mielikuvia. Musiikin kuuntelun loputtua jokainen saa kertoa musiikin siivittäminä syntyneiden kuvien pohjalta pienen kertomuksen. Satupuun rakentaminen Koulun/päiväkodin seinälle kiinnitetään paperista tai pahvista leikattu puu. Puun vierelle leikataan paperista pino puun lehtiä. Jokainen saa kiinnittää puuhun sinitarralla tai teipillä yhden lehden luettuaan/kuultuaan tarinan tai sadun. Lehti väritetään ja siihen kirjoitetaan sadun nimi. Puuhun voidaan ripustaa ryhmässä yhdessä luettuja satuja tai ryhmäläisille kotona luettuja kertomuksia ja pikku hiljaa satupuuhun kertyy yhä enemmän ja enemmän lehtiä ja se saa iloisen värikkään ilmeen. Nenäpäivä-versio koululaisille: Oppilaat luovat oman Nenäpuun ja koristelevat sen nenillä, johon he kirjoittavat syitä, miksi koulunkäynti on tärkeää kaikille maailman lapsille. 1. Keskustele lasten kanssa siitä, mitä he ajattelevat koulunkäynnistä. Kirjoita vastaukset taululle. 2. Oppilaat voivat katsoa Nenäpäivän youtube-kanavan videoita Nenäpäivän sivuilla: nenäpäivä.fi 3. Kysy oppilailta, mitä he ajattelevat lasten tarinoista. Mitä samaa ja mitä erilaista he löysivät niistä verrattuna omaan elämäänsä? Millaista heidän oma elämänsä olisi, jolleivät he pääsisi kouluun? 4. Pyydä jokaista oppilasta miettimään viisi syytä, miksi koulunkäynti on tärkeää. 5. Nenien tekeminen: oppilaat piirtävät mukin avulla ympyröitä punaiselle paperille, leikkaavat ne irti ja kirjoittavat syyn jokaiseen nenään. Neniä voi koristella haluamallaan tavalla. 6. Yhdistelkää isoja paperiarkkeja isoksi paperiksi, johon piirretään puun kuva (opettaja voi myös tehdä tämän etukäteen). Kiinnittäkää oppilaiden tekemät nenät puun hedelmiksi. 4

6 Sadun äänimaiseman luominen Ohjaaja kertoo ryhmälle sadun, jota osallistujat saavat elävöittää luomalla kertomuksen äänimaiseman. Osallistujille voi jakaa äänien luomiseen soittimia ja erilaisia materiaaleja tai kuvittaa satua lasten omien äänten avulla. Ohjaaja pyytää lapsia tekemään satuun liittyviä ääniä pyytämällä kohtauksen tunnelmaan sopivia ääniä, kuten sammakon kurnutusta, linnun laulua, tuulen suhinaa tai vaikka hevosten kavioiden kopsetta tai vaikka laulamalla tuttuja lauluja. Ääniefekteillä maustettuja satuja voidaan myös esittää hieman harjoiteltuina muille ryhmille tai vaikkapa lasten vanhemmille. Yhdistä kuva ja satu Ripusta seinälle tiettyyn kuviin liittyviä kuvia ja laita toisaalle esille satujen nimiä. Lasten tehtävänä on yhdistää oikeat kuvat oikeaan satuun. Saman voi toteuttaa myös satuihin liittyvillä esineillä. Lopuksi voidaan lukea yhdessä yksi tehtävän saduista. Sadun kuvittaminen ryhmässä Ohjaaja lukee ryhmälle valitsemansa sadun. Tämän jälkeen jokaiselle jaetaan yksi kohta sadusta, joka tätä pyydetään kuvittamaan haluamallaan tavalla. Tämän jälkeen kaikista kuvista kootaan yksi, ryhmän itse kuvittama versio sadusta. Hullunkuriset piirrokset Pöytiin teipataan A3-kokoiset paperit ja lapset asettuvat pareittain pöytien ääreen. Kullekin parille annetaan vain yksi värikynä, josta he pitävät yhdessä kiinni ja heitä pyydetään sulkemaan silmänsä. Pareille annetaan tehtäväksi piirtää yhdessä talo. Kurkkimisen estämiseksi ryhmäläisiä voidaan pyytää kääntämään kasvonsa kohti kattoa tai sitoa silmät kevyesti liinalla. Kun talot alkavat olla valmiita, ohjaaja pyytää pareja avaamaan silmät ja parit saavat katsoa, minkälaisia taloja silmät kiinni piirtäessä onkaan syntynyt. Tämän jälkeen parit saavat kertoa, kuka tai ketkä talossa asuvat, missä se sijaitsee ja niin edelleen. Tämän jälkeen tehtävää voidaan jatkaa pyytämällä lapsia piirtämään pihalle samalla tekniikalla talon asukas, sitten tämän lemmikki tai ystävä jne. Pareja kannattaa pyytää kunkin piirustustehtävän kohdalla vaihtamaan käsiensä paikkaa, niin että kumpikin saa vuorostaan pidellä kynää lähempää terää. Kokeilkaa mitä tapahtuu, jos maalaaminen tapahtuu Nenäpäivän nenillä, omalla nenällä tai vaikkapa kädet ristissä! 5

7 Satumainen värityskirja Satupäivää voi viettää myös värittäen! Materiaalipankistamme on nyt ladattavissa ja tulostettavissa kuvittaja Sari Airolan ja Sanna Pelliccionin Satupäivälle piirtämä iki-ihana värityskirja. Vietä satupäivä heittäytymällä tarinoiden maailmaan väritystehtävien avulla. Värityshetkeä voi elävöittää tarinankerrontatuokiolla ja sadutushetkellä: valitkaa yksi värityskuvista ja pyytäkää lapsia kertomaan satu kuvan henkilöstä ja tapahtumista - minne satuhahmo on menossa ja mistä tulossa? Lataa Satupäivän värityskirja sivuiltamme: Satunaamiaiset Jokainen saa valita oman lempisatuhahmonsa ja elää päivän tämän roolissa. Avuksi voi tuoda kotoa roolivaatteita, mutta myös pelkkä mielikuvitus riittää hahmoksi muuttumiseen! Myös ohjaajat voivat osallistua - riemua riittää, kun hienoja prinsessoja, ritareita ja merirosvoja ohjaamassa voikin olla tavallisen open sijasta vaikkapa Peppi Pitkätossu! Nenäpäivä-versio: Kutsukaa vanhemmat mukaan ja pitäkää satuolentojen kakkumyyjäiset! Katso nenäpäivän sivuilta Diandran ohjeet esimerkiksi mokkapalojen tai Nenäpäivä-pizzan tekoon! Satukirjaviikko Satupäiväviikolla voidaan viettää oman kirjan viikkoa. Jokainen saa tuoda oman lempisatunsa luettavaksi päiväkotiin taikka kouluun ja tarinoita luetaan yhdessä pienryhmissä. Mielikuvitusmatka lempipaikkaan Ryhmäläisiä pyydetään sulkemaan silmänsä ja heille soitetaan rauhallista musiikkia. Ryhmän rauhoituttua musiikin kuunteluun, ohjaaja pyytää heitä kuvittelemaan mielessään paikan, jossa kukin mielellään oleskelisi. Ohjaaja pyytää osallistujia istahtamaan mielessään lempipaikkansa lattialle ja katselemaan ympärilleen ja laittamaan merkille mitä paikassa on. Minkälainen lattia ja katto tilassa on? Onko siellä huonekaluja tai joitain esineitä? Minkälaisia värejä paikassa on? Onko siellä joitain muita ihmisiä, eläimiä tai satuhahmoja? Ohjaaja voi pyytää lapsia kuljeskelemaan mielessään ympäri lempipaikkaansa ja poimimaan jonkin esineen tai asian käteensä. Mikä se on, miltä se tuntuu kädessä? Lopulta ohjaaja tuo ryhmäläiset lempeästi takaisin luokkatilaan ja pyytää näitä avaamaan silmät. Tämän jälkeen kaikki saavat kertoa - vapaaehtoisesti tietenkin -, minkälaista heidän mielipaikassaan oli ja minkä esineen he poimivat käteensä. Ryhmäläisiä voidaan myös pyytää piirtämään kuva omasta paikastaan. 6

8 Satuvierailu Kutsu sadunlukija vierailulle! Lasten vanhemmista, isovanhemmista tai vaikkapa lähimmästä palvelutalosta tai koulusta löytyy varmasti innokkaita sadunkertojia, jotka mielellään tulisivat tekemään sadunlukuvierailun päiväkotiryhmään tai luokkaan. Lapsille on jännittävää, kun satuilemaan tulee tutun tarhatädin- tai sedän tai open sijasta vieraileva sadunkertoja. Satunäytelmä Valitkaa pienryhmissä sadut, joita lähdetään työstämään lyhyiksi näytelmiksi. Pienoisnäytelmät voidaan esittää Satupäivänä muille ryhmille tai vaikkapa lasten vanhemmille. Sadun tapahtumapaikan/satuhahmon talon rakentaminen Askarrelkaa ryhmän kanssa yhdestä huoneesta, nurkkauksesta tai muusta sopivasta tilasta yhdessä valitun sadun tapahtumapaikka. Lumikin kääpiöiden mökki syntyy helposti pahvilaatikoista tai Lumikuningattaren linna vaikkapa sokeripaloista ja sellofaanista. Tämän jälkeen satu voidaan lukea yhdessä aidossa ympäristössä. Isommissa ryhmissä lapset voivat yhteisen rakennusprojektin sijasta valita oman satuhahmon ja sisustaa tälle kodin pahvilaatikkoon pienemmissä ryhmissä. Satujen kanssa maailman ympäri Ohjaaja kertoo sadun jokaisesta maanosasta ja ryhmän kanssa katsotaan karttapallosta kuinka tarinoiden avulla kierretään maapallo. Jatkotehtävänä osallistujia voidaan pyytää valitsemaan saduista joko juonikuvio tai jokin henkiköhahmo ja pyytää heitä kertomaan tarina, jossa he sijoittavat tapahtumat/henkilön omalle kotikonnulleen ja pohtia mikä muuttuisi ja mikä pysyisi samana kulttuurin vaihtuessa. Esimerkkejä eri maanosista suomennetuista saduista/tarinakokoelmista: Koko maailma: Satumatka maailman ympäri, Ihmesatuja eri maista, Taikapuu kuiskii -satuja Euroopasta Intiaan, Kaunotar ja hirviä: Satuja maailmalta, Satu ystävältä (maahanmuuttajien kertomia satuja eri maista) Aasia: Tuhat ja yksi yötä, Sata satua Kiinasta, Siperian kansojen satuja, Vienan satuja, Venäläisiä kansansatuja, Vanhan Japanin taruja Afrikka: Amani-aasi ja kuuluisa krokotiili (opettavaisia satuja Afrikasta), Amani-aasi ja sisäinen kauneus, Taikaeläimiä ja pahoja henkiä (afrikkalaisia satuja) Etelä-Amerikka: Intiaanisotureita ja henkiolentoja: Maailman taruaarteet Keski- ja Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka: Intiaanisatuja Teemaan liittyen lasten kanssa voi myös katsoa Nenäpäivän youtube-kanavan videoita: 7

Ideoita Satupäivän viettoon

Ideoita Satupäivän viettoon Ideoita Satupäivän viettoon Satupäivän toimikunta on kerännyt yhteen työpaja- ja leikki-ideoita Satupäivän viettoon kaikkien iloksi ja inspiraatioksi. TYÖPAJA- JA LEIKKI-IDEOITA Ryhmässä syntyy satu...

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Millainen satu on sinusta hyvä satu?

Millainen satu on sinusta hyvä satu? Millainen satu on sinusta hyvä satu? Hyvä satu on lyhyt. Hyvä satu on pitkä. Hyvä satu tapahtui kauan sitten. Hyvä satu kertoo nykyajasta. Hyvä satu tapahtuu satumaailmassa. Hyvä satu tapahtuu meidän maailmassamme.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa Harjoite 9: TÄHYSTÄJÄ Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: Kognitiivinen taso: P (spatiaalinen hahmottaminen): IR: suhteet Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua.

1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua. 1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua. 2. Kenestä kirjan henkilöstä et pitänyt tai pidit vähiten. Miksi? 3. Kirjoita kirjan päähenkilön TOP10-lista. 4. Tee kuvin ja

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

Sosiaalinen taso: Kertominen ja tarinan rakentaminen yhdessä

Sosiaalinen taso: Kertominen ja tarinan rakentaminen yhdessä Harjoite 5: AARRESAARI Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: P: aikajärjestys, IR: suhteet, sarjan järjestäminen Toiminnan tavoite ja kuvaus: Lapset käyttävät kuvia hyväksi muodostaessaan tarinan

Lisätiedot

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä

Lisätiedot

HYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja

HYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja HYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja Mervi Juusola Tietokirjailija, kuvataideterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja www.mielenvoimaa.net Varhaiskasvatuspäivät 6.11.2015 Sosiaalisten taitojen

Lisätiedot

Imatran kaupunki. Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku

Imatran kaupunki. Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku Imatran kaupunki Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku Kulttuuri- ja liikuntapolku Kulttuuri- ja liikuntapolku on kulttuuri, taide- ja liikuntakasvatussuunnitelma joka sisältyy Imatran kaupungin

Lisätiedot

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus:

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus: 1. Valitse lukemastasi kuvakirjasta/kirjasta yksi kuva. Näytä kuva luokkatovereillesi esim. dokumenttikameran avulla. Kerro kuka/keitä kuvassa on ja mitä siinä tapahtuu. Kerro myös miksi valitsit juuri

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Sarjakuva- www.ransu.info

Sarjakuva- www.ransu.info Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi Esioppilaan itsearvionti Lomakkeet 1- Ohje Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearvointiin. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet

Lisätiedot

Sisällys. Hei!...5. Ihanat albumit...6

Sisällys. Hei!...5. Ihanat albumit...6 Sisällys Hei!...5 Ihanat albumit....6 Albumien kokoaminen...9 Tärkeimpiä työvälineitä....10 Aloita tästä!...13 Valokuvat...14 Vinkkejä valokuvien käyttöön...18 Tarina... 24 Sommittelu...31 Värejä ja tunteita...

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

merirosvoseikkailu Ohjelmointia alkuopetukseen Elina Laakko

merirosvoseikkailu Ohjelmointia alkuopetukseen Elina Laakko merirosvoseikkailu Ohjelmointia alkuopetukseen Elina Laakko ALUKSI Tämä tehtäväpaketti sisältää merirosvoaiheisia ohjelmointitehtäviä alkuopetukseen. Kokonaisuus koostuu kolmesta oppitunnista. Merirosvoseikkailu

Lisätiedot

y Vanhustyön keskusliiton Vahvikeaineistopankista

y Vanhustyön keskusliiton Vahvikeaineistopankista -kuvalotto 3x3 Suomen eläimiä -kuvalottoon kuuluu y 2 sivua värillisiä lottokortteja y 10 erilaista lottoalustaa y arvoituskortteja palkinnoksi. Tulosta mustavalkoisia lottoalustoja jokaiselle osallistujalle

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä

Lisätiedot

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo b My Silence - Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Näyttelyssä ei ole teoslappuja. Olennaista on

Lisätiedot

Sinä teet suojatien kampanja

Sinä teet suojatien kampanja Sinä teet suojatien kampanja Kouluissa, päiväkodeissa, työyksiköissä ja järjestöissä toteutettava kampanja, jonka tarkoituksena on nostaa esiin laajasti suojatiehen ja tien ylittämiseen liittyviä keskeisiä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: 1. Millainen sää oli uudenvuodenaattona? 2. Miten tyttö oli menettänyt puukenkänsä? 3. Millaiset hiukset tulitikkutytöllä oli?

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3. Oppimiskokonaisuus syksyllä 2015 on YSTÄVYYS. Prosessin eteneminen:

TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3. Oppimiskokonaisuus syksyllä 2015 on YSTÄVYYS. Prosessin eteneminen: TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 Oppimiskokonaisuus syksyllä 2015 on YSTÄVYYS Prosessin eteneminen: 1. Ensin pidettiin ryhmässä aikuisten kesken palaveri, jossa mietittiin ryhmän ydin asia. Tärkeimmäksi koettiin -

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esitystapa: Piirrä suunnitelma lyijykynällä, kuulakärkikynällä ja/tai puuväreillä yhdelle vaakasuuntaiselle A3-paperille.

Esitystapa: Piirrä suunnitelma lyijykynällä, kuulakärkikynällä ja/tai puuväreillä yhdelle vaakasuuntaiselle A3-paperille. tehtävä 1. ideointi Suomen kesä tarjoaa useita festivaalitapahtumia moneen makuun. Tällä kertaa vaihtoehtoinasi ovat metallimusiikkiin keskittyvä Tuska, musiikki- ja kaupunkikulttuurifestivaali Flow tai

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ!

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ! ILOA VÄREISTÄ JA LUONNOSTA Päivämäärät 8.3.-7.6.2017 Kellonaika keskiviikkoisin klo 10.00-14.15 Piritan grafiikan luokka, Hämeentie 34 (Vanha valkoinen kaksikerroksinen kivitalo City-marketin vieressä).

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi

Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi Aikaa kuluu yksilöllisesti 10-20 min/suoritus Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet: Harjoitus on erittäin tehokas harjoite varmistamaan, että urheilija

Lisätiedot

Kati Sarva. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5.

Kati Sarva. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5. Opettajainfo klo 8-9 Viertokadun juhlasalissa Pajapäivät omissa kotiluokissa (5-9 lk) Työskentelyryhmien koko porukan mukaan klo 9.00 omaan

Lisätiedot

POHDINTA: Mitä eroa on halulla ja tarpeella?

POHDINTA: Mitä eroa on halulla ja tarpeella? POHDINTA: Mitä eroa on halulla ja tarpeella? Arkikielessä sanat halu ja tarve sekoittuvat herkästi ja ihminen saattaa mainita esimerkiksi tarvitsevansa uudet kengät haluamisen sijasta. Mitä eroa on halulla

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

IHMINEN: kehonosat ja elimet

IHMINEN: kehonosat ja elimet IHMINEN: kehonosat ja elimet AIHE: S1: Kasvu ja kehitys (OPS 2014) IKÄLUOKKA: alkuopetus TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettuja käsitteellisenä tavoitteena on ihmisen kehonosien mieleen palauttaminen

Lisätiedot

Nimi: Papu Syntymäaika: Äidinkieli:

Nimi: Papu Syntymäaika: Äidinkieli: PAPU-SAMMAKON PASSI Nimi: Papu Syntymäaika: 1.5.2006 Äidinkieli: Ilmeet, eleet, kuvat, viittomat, blisskieli Kotiosoite: Papunet verkkopalveluyksikkö Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, 3. krs. 00700 HELSINKI

Lisätiedot

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa? 36- leikin ohjeet 36- leikki on versio ulkoleikistä, jonka on kehittänyt Saara Susiluoma Jyväskylän luontokoulusta. Nimi tulee 36 kysymyksestä, jotka on kirjoitettu erillisille paperilapuille. Kuhunkin

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

TALVILAJI- DOMINO 2. Monot. Vaihtoehtoja

TALVILAJI- DOMINO 2. Monot. Vaihtoehtoja TALVILAJI- DOMINO 2 Vaihtoehtoja Ohjetta kannattaa soveltaa pelaajille sopivaksi. Pelaajat voivat myös muodostaa pareja. Säännöt on helpompi muistaa, jos pokaalijokerit jättää pois. Talvilaji-dominossa

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Ero Miion ja muiden ihmisten välillä

Ero Miion ja muiden ihmisten välillä Ero Miion ja muiden ihmisten välillä Miiossa on jotakin erilaista. Hän on aivan kuten muutkin ihmiset, mutta silti hän ja muut ihmiset ovat aivan erilaisia. Miio on 5-vuotias, 103cm pitkä ja painaa 18

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Vinkit & jekut! Vinkkejä fiksun kissan omistajalle

Vinkit & jekut! Vinkkejä fiksun kissan omistajalle Vinkit & jekut! Vinkkejä fiksun kissan omistajalle Hei kaveri! Fiksut kissat tarvitsevat hyvää ruokaa, rakkautta ja hauskaa tekemistä, kuten salaisten herkkukätköjen etsimistä ja kaiken liikkuvan jahtaamista.

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 NIMI RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

OMPELUSEURAT KOULUISSA

OMPELUSEURAT KOULUISSA OMPELUSEURAT KOULUISSA HETKI ON KÄSILLÄ MARTTOJEN OMPELUSEURAT KOULUISSA 2017 Kohderyhmä: Alakoulut 7-11 vuotiaat, tai 7 8 vuotiaat, joiden opetussuunnitelmaan napin ompelu kuuluu Toteutus: Kädentaitotunnilla

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

PÄÄ EDELLÄ -TOIMINTAMALLI

PÄÄ EDELLÄ -TOIMINTAMALLI Pää edellä on Terveys ry:n ehkäisevän päihdetyön malli, jossa nuoret ja aikuiset yhdessä perehtyvät ja vaikuttavat lähiympäristöönsä. Pää edellä -toimintamalli on syntynyt Terveys ry:n Innostu! Innosta!

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

16536 Pikkurakentajat

16536 Pikkurakentajat 16536 Pikkurakentajat Yhteistyöhön perustuva keräilypeli 1 3 pienelle rakennustyöläiselle, jotka ovat 2-vuotiaita tai vanhempia. Sisältää kilpamuunnelman. Tekijät: Christiane Hopper & Markus Nikisch Kuvitus:

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisen ja ilmiöpohjaisen opiskelun 2lat

Yhteistoiminnallisen ja ilmiöpohjaisen opiskelun 2lat Yhteistoiminnallisen ja ilmiöpohjaisen opiskelun 2lat projek'päällikkö TaM Markku Lang, Oppimaisema.fi luokanlehtori, KM Pasi Kur>la, Oulun normaalikoulu toiminnasta 'loihin KITKA Oppimiskertomus: Kitka

Lisätiedot

Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa. Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017

Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa. Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017 Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017 Opetuskokonaisuudet, 3 kertaa Teema 1: Omat ja lasten parissa työskennellessä tarvittavat

Lisätiedot