Ideoita Satupäivän viettoon

Transkriptio

1 Ideoita Satupäivän viettoon Satupäivän toimikunta on kerännyt yhteen tapahtumajärjestäjien aikaisempina vuosina keksimiä työpaja- ja leikki-ideoita Satupäivän viettoon kaikkien iloksi ja inspiraatioksi. JATKA SATUPÄIVÄN TEEMATARINAA... 1 Sadun kertominen... 1 Lähteä oma versio tarinasta Satupäivän sivuille ja osallistu kirja-arvontaan!... 1 Sadun alut... 2 TYÖPAJA- JA LEIKKI-IDEOITA... 3 Satuotuksen luominen... 3 Satumainen muistipeli... 3 Satumusiikkimaalaus... 3 Satupuun rakentaminen... 3 Sadun äänimaiseman luominen... 4 Yhdistä kuva ja satu... 4 Sadun kuvittaminen ryhmässä... 4 Hullunkuriset piirrokset... 4 Satunaamiaiset... 4 Mielikuvitusmatka lempipaikkaan... 5 Satunäytelmä... 5 Sadun tapahtumapaikan/satuhahmon talon rakentaminen... 5 Satujen kanssa maailman ympäri... 6 Ryhmässä syntyy satu

2 JATKA SATUPÄIVÄN TEEMATARINAA Satupäivän maskottina toimii menevä Satu-tyttönen, joka on joutunut vuosien varrella jos jonkinlaisiin seikkailuihin. Satupäivää juhlitaan Sadun nimipäivänä ja sen kunniaksi olemme pyytäneet kuvittaja Sari Airolalta kuvan Sadun uusimmasta seikkailusta. Nyt kutsumme lapset kertomaan kuinka Sadun käykään! Olemme myös pyytäneet kahdelta lastenkirjailijalta, Anu Holopaiselta ja Jari Tammelta, lyhyet sadun alut, joilla lapset voidaan johdatella sadunkerronnan maailmaan. Vaihtoehtoisesti sadunkerronnan lähtökohdaksi voidaan ottaa pelkkä Satupäivän teemakuva ja katsoa, minne se lapset kuljettaa. Kuvan voi ladata Satupäivän sivujen mediapankista. Tarinat ja kuvat löytyvät seuraavalta sivulta. Sadun kertominen Kehota ryhmää: "Kerro satu tai tarina!". Tarinankerronan lähtökohdaksi voi ottaa joko Satupäivän teemakuvan kuvan ja /tai lukemalla tarinan alun, jonka pohjalta lasten on helppo lähteä ideoimaan. Kirjoita sitten tarina sana sanalta muistiin juuri niin kuin ryhmä sen sillä hetkellä haluaa kertoa. Voitte esimerkiksi sopia, että jokainen saa vuorotellen kertoa yhden lauseen tai pienen, vähän pidemmän pätkän. Kun tarina on valmis, lue se ryhmälle, jotta ryhmäläiset saavat korjata tai muuttaa tekstiä, mikäli itse haluavat. Tehtävää voi halutessaan jatkaa pyytämällä lapsia kuvittamaan kerrotun sadun. Vaihtoehtoisesti lapset voivat kertoa tarinoita myös yksittäin ja kouluissa sadun kertominen voidaan antaa suullisen sijasta myös kirjallisena tehtävänä. Lähteä oma versio tarinasta Satupäivän sivuille ja osallistu kirja-arvontaan! Lähetä lasten sadut muiden iloksi ja luettavaksi! Julkaisemme lasten omia tarinoita nettisivuillamme ja Satupäivän suojelija, näyttelijä Sinikka Sokka lukee niitä Satupäviän päätapahtumassa Helsingin päärautatieasemalla. Kaikkien satuja lähettäneiden kesken arvotaan ihania satukirjojapalkintoja, joita olemme saaneet lahjoituksina Lasten keskukselta, kustannusosakeyhtiö Teokselta, Tammelta ja WSOY:ltä. Sadut voi lähettää joko Sähköpostitse: info(at)satupaiva.fi Tai postitse osoitteeseen: Satupäivä /Suomen Teatterit ry Meritullinkatu 33 g Helsinki Laittakaa mukaan selkeästi kirjoittajien tiedot, lähettäjän s-postiosoite ja postiosoite, jotta voimme lähettää satukirjoja arvonnassa onnekkaille. 1

3 Sadun alut Jännittävä kohtaaminen Susiperhe Susilainen oli pieni lauma, johon kuului neljä sutta: Sipi-äiti ja Simo-isä sekä kaksi pentua, Sepe ja Satu. Sepe oli rauhallinen susipoika, joka tykkäsi kaikkein eniten lekotella riippukeinussa ja lukea kirjoja. Satu sen sijaan oli aina vauhdissa ja rakasti suuria metsiä, joissa se leikki ja juoksi aamusta iltaan! Toisinaan Satu kuitenkin toivoi itselleen ystävää, kun Sepe-velikään ei kovin usein välittänyt lähteä mukaan metsäseikkailuille. Eräänä päivänä Satu hölkkäsi korpikuusten keskellä ja nuuhki sammaleista metsäntuoksua, kun se yhtäkkiä kuuli hiljaista huhuilua: "Onko siellä ketään? Huhuu? Minä taidan olla eksyksissä..." Miten tarina jatkuu? Kenet susi metsässä tapaakaan? - Anu Holopainen Metsän salaisuus Pikku Satu poimi mustikoita metsässä ja säikähti vinhasti loikkivaa jänistä. Kohta myös kettu ampaisi ihan vierestä. Ja mitä ihmettä, seuraavaksi jolkutti hirvi samaan suuntaan. Kun vielä karhukin katosi hurjasti möllertäen muiden perässä, Sadun uteliaisuus todella heräsi. Suden kiirehtiessä ohi Satu hyppäsi rohkeasti sen selkään. Sen kyydissä hän seurasi muita eläimiä ison mäen taakse... Miten satu jatkuu? Kirjoita/kerro oma satusi! Minne kaikki metsän eläimet suuntasivat ja mitä pikku Satu-tyttö näkikään? - Jari Tammi 2

4 TYÖPAJA- JA LEIKKI-IDEOITA Satuotuksen luominen Jokaiselle jaetaan paperia ja värikyniä. Sen jälkeen ryhdytään kuvailemaan piirrettävää satuolentoa niin, että jokainen osallistuja saa kertoa piirrettävästä olennosta vuorollaan yhden asian, jonka muut vuorostaan piirtävät. Olennosta kerrottavat asiat voivat olla ulkoisia ominaisuuksia ( pää kuin linnulla, jalat kuin sammakolla, pilkullinen jne.), luonteenpiirteitä tai esimerkiksi kuvauksia sen ympäristöstä (asuu vedessä, metsässä, kaupungissa jne.). Leikin ohjaaja voi auttaa otuksen rakentumisessa kysymällä kysymyksiä vuorossa olevalta kuvailijalta - kuten missä otus asuu, millainen häntä otuksella on, onko otus kiltti vai ilkeä? jne. Kun piirustus on valmis, osallistujia voidaan pyytää kirjoittamaan/kertomaan pieni tarina otuksesta ja sen seikkailuista. Tarinat voidaan koota otuksen omaksi satukirjaksi ja piirustukset ripustaa seinille satuolentonäyttelyksi. Satumainen muistipeli Osallistujille jaetaan kaksi pahvilappua ja heitä pyydetään piirtämään itse keksimänsä satuhahmo molempiin pahvilappuihin. Valmiit kortit sekoitetaan ja osallistujat pelaavat korteilla muistipeliä. Normaalin muistipelisääntöjen lisäksi pelaaja nostaessa parin, häntä pyydetään kertomaan, keitä korteissa on ja kuinka hahmot tuntevat toisensa. Näin satuhahmot tulevat tutuiksi pelin kulkiessa ja ohjaaja voi lopuksi saduttaa lapsilta kertomuksen korttien hahmoista joko ryhmässä tai yksittäin. Kertomukset kirjataan ylös ja kerätään osallistujien omatekemäksi satukirjaksi. Satumusiikkimaalaus Osallistujille jaetaan kynä ja paperia, jonka jälkeen rauhoitutaan kuuntelemaan musiikkia. Kyseessä voi olla yksi pidempi tai useampi lyhyt kappale. Osallistujien tehtävänä on piirtää musiikin tuomia mielikuvia. Musiikin kuuntelun loputtua jokainen saa kertoa musiikin siivittäminä syntyneiden kuvien pohjalta pienen kertomuksen. Satupuun rakentaminen Koulun/päiväkodin seinälle kiinnitetään paperista tai pahvista leikattu puu. Puun vierelle leikataan paperista pino puun lehtiä. Jokainen saa kiinnittää puuhun sinitarralla tai teipillä yhden lehden luettuaan/kuultuaan tarinan tai sadun. Lehti väritetään ja siihen kirjoitetaan sadun nimi. Puuhun voidaan ripustaa ryhmässä yhdessä luettuja satuja tai ryhmäläisille kotona luettuja kertomuksia ja pikku hiljaa satupuuhun kertyy yhä enemmän ja enemmän lehtiä ja se saa iloisen värikkään ilmeen. 3

5 Sadun äänimaiseman luominen Ohjaaja kertoo ryhmälle sadun, jota osallistujat saavat elävöittää luomalla kertomuksen äänimaiseman. Osallistujille voi jakaa äänien luomiseen soittimia ja erilaisia materiaaleja tai kuvittaa satua lasten omien äänten avulla. Ohjaaja pyytää lapsia tekemään satuun liittyviä ääniä pyytämällä kohtauksen tunnelmaan sopivia ääniä, kuten sammakon kurnutusta, linnun laulua, tuulen suhinaa tai vaikka hevosten kavioiden kopsetta tai vaikka laulamalla tuttuja lauluja. Ääniefekteillä maustettuja satuja voidaan myös esittää hieman harjoiteltuina muille ryhmille tai vaikkapa lasten vanhemmille. Yhdistä kuva ja satu Ripusta seinälle tiettyyn kuviin liittyviä kuvia ja laita toisaalle esille satujen nimiä. Lasten tehtävänä on yhdistää oikeat kuvat oikeaan satuun. Saman voi toteuttaa myös satuihin liittyvillä esineillä. Lopuksi voidaan lukea yhdessä yksi tehtävän saduista. Sadun kuvittaminen ryhmässä Ohjaaja lukee ryhmälle valitsemansa sadun. Tämän jälkeen jokaiselle jaetaan yksi kohta sadusta, joka tätä pyydetään kuvittamaan haluamallaan tavalla. Tämän jälkeen kaikista kuvista kootaan yksi, ryhmän itse kuvittama versio sadusta. Hullunkuriset piirrokset Pöytiin teipataan A3-kokoiset paperit ja lapset asettuvat pareittain pöytien ääreen. Kullekin parille annetaan vain yksi värikynä, josta he pitävät yhdessä kiinni ja heitä pyydetään sulkemaan silmänsä. Pareille annetaan tehtäväksi piirtää yhdessä talo. Kurkkimisen estämiseksi ryhmäläisiä voidaan pyytää kääntämään kasvonsa kohti kattoa tai sitoa silmät kevyesti liinalla. Kun talot alkavat olla valmiita, ohjaaja pyytää pareja avaamaan silmät ja parit saavat katsoa, minkälaisia taloja silmät kiinni piirtäessä onkaan syntynyt. Tämän jälkeen parit saavat kertoa, kuka tai ketkä talossa asuvat, missä se sijaitsee ja niin edelleen. Tämän jälkeen tehtävää voidaan jatkaa pyytämällä lapsia piirtämään pihalle samalla tekniikalla talon asukas, sitten tämän lemmikki tai ystävä jne. Pareja kannattaa pyytää kunkin piirustustehtävän kohdalla vaihtamaan käsiensä paikkaa, niin että kumpikin saa vuorostaan pidellä kynää lähempää terää. Satunaamiaiset Jokainen saa valita oman lempisatuhahmonsa ja elää päivän tämän roolissa. Avuksi voi tuoda kotoa roolivaatteita, mutta myös pelkkä mielikuvitus riittää hahmoksi muuttumiseen! Myös ohjaajat voivat osallistua - riemua riittää, kun hienoja prinsessoja, ritareita ja merirosvoja ohjaamassa voikin olla tavallisen open sijasta vaikkapa Peppi Pitkätossu! 4

6 Satukirjaviikko Satupäiväviikolla voidaan viettää oman kirjan viikkoa. Jokainen saa tuoda oman lempisatunsa luettavaksi päiväkotiin taikka kouluun ja tarinoita luetaan yhdessä pienryhmissä. Mielikuvitusmatka lempipaikkaan Ryhmäläisiä pyydetään sulkemaan silmänsä ja heille soitetaan rauhallista musiikkia. Ryhmän rauhoituttua musiikin kuunteluun, ohjaaja pyytää heitä kuvittelemaan mielessään paikan, jossa kukin mielellään oleskelisi. Ohjaaja pyytää osallistujia istahtamaan mielessään lempipaikkansa lattialle ja katselemaan ympärilleen ja laittamaan merkille mitä paikassa on. Minkälainen lattia ja katto tilassa on? Onko siellä huonekaluja tai joitain esineitä? Minkälaisia värejä paikassa on? Onko siellä joitain muita ihmisiä, eläimiä tai satuhahmoja? Ohjaaja voi pyytää lapsia kuljeskelemaan mielessään ympäri lempipaikkaansa ja poimimaan jonkin esineen tai asian käteensä. Mikä se on, miltä se tuntuu kädessä? Lopulta ohjaaja tuo ryhmäläiset lempeästi takaisin luokkatilaan ja pyytää näitä avaamaan silmät. Tämän jälkeen kaikki saavat kertoa - vapaaehtoisesti tietenkin -, minkälaista heidän mielipaikassaan oli ja minkä esineen he poimivat käteensä. Ryhmäläisiä voidaan myös pyytää piirtämään kuva omasta paikastaan. Satuvierailu Kutsu sadunlukija vierailulle! Lasten vanhemmista, isovanhemmista tai vaikkapa lähimmästä palvelutalosta tai koulusta löytyy varmasti innokkaita sadunkertojia, jotka mielellään tulisivat tekemään sadunlukuvierailun päiväkotiryhmään tai luokkaan. Lapsille on jännittävää, kun satuilemaan tulee tutun tarhatädin- tai sedän tai open sijasta vieraileva sadunkertoja. Satunäytelmä Valitkaa pienryhmissä sadut, joita lähdetään työstämään lyhyiksi näytelmiksi. Pienoisnäytelmät voidaan esittää Satupäivänä muille ryhmille tai vaikkapa lasten vanhemmille. Sadun tapahtumapaikan/satuhahmon talon rakentaminen Askarrelkaa ryhmän kanssa yhdestä huoneesta, nurkkauksesta tai muusta sopivasta tilasta yhdessä valitun sadun tapahtumapaikka. Lumikin kääpiöiden mökki syntyy helposti pahvilaatikoista tai Lumikuningattaren linna vaikkapa sokeripaloista ja sellofaanista. Tämän jälkeen satu voidaan lukea yhdessä aidossa ympäristössä. Isommissa ryhmissä lapset voivat yhteisen rakennusprojektin sijasta valita oman satuhahmon ja sisustaa tälle kodin pahvilaatikkoon pienemmissä ryhmissä. 5

7 Satujen kanssa maailman ympäri Ohjaaja kertoo sadun jokaisesta maanosasta ja ryhmän kanssa katsotaan karttapallosta kuinka tarinoiden avulla kierretään maapallo. Jatkotehtävänä osallistujia voidaan pyytää valitsemaan saduista joko juonikuvio tai jokin henkiköhahmo ja pyytää heitä kertomaan tarina, jossa he sijoittavat tapahtumat/henkilön omalle kotikonnulleen ja pohtia mikä muuttuisi ja mikä pysyisi samana kulttuurin vaihtuessa. Esimerkkejä eri maanosista suomennetuista saduista/tarinakokoelmista: Koko maailma: Satumatka maailman ympäri, Ihmesatuja eri maista, Taikapuu kuiskii-satuja Euroopasta Intiaan, Kaunotar ja hirviä: Satuja maailmalta, Satu ystävältä (maahanmuuttajien kertomia satuja eri maista) Aasia: Tuhat ja yksi yötä, Sata satua Kiinasta, Siperian kansojen satuja, Vienan satuja, Venäläisiä kansansatuja, Vanhan Japanin taruja Afrikka: Amani-aasi ja kuuluisa krokotiili (opettavaisia satuja Afrikasta), Amani-aasi ja sisäinen kauneus, Taikaeläimiä ja pahoja henkiä (afrikkalaisia satuja) Etelä-Amerikka: Intiaanisotureita ja henkiolentoja: Maailman taruaarteet Keski- ja Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka: Intiaanisatuja Ryhmässä syntyy satu Kehota ryhmää: "Kerro satu tai tarina!". Tarinankerronan lähtökohdaksi voi ottaa esimerkiksi jonkin kuvan tai lyhyen tarinan alun, jonka pohjalta lasten on helppo lähteä ideoimaan. Kirjoita sitten tarina sana sanalta muistiin juuri niin kuin ryhmä sen sillä hetkellä haluaa kertoa. Voitte esimerkiksi sopia, että jokainen saa vuorotellen kertoa yhden lauseen tai pienen, vähän pidemmän pätkän. Kun tarina on valmis, lue se ryhmälle, jotta ryhmäläiset saavat korjata tai muuttaa tekstiä, mikäli itse haluavat. Tehtävää voi jatkaa pyytämällä lapsia kuvittamaan kerrotun sadun. Valmiin kertomuksen voi ripustaa kuvituksineen vaikkapa päiväkodin tai koulun seinälle lasten nähtäville. 6