Pohjois-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 8/2013 Hanke Pohjois-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi LOPPURAPORTTI Jukka Konnunaho

2 I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Paivamaara / Dnro Tekijat Jukka Konnunaho Rap011in laji Hankeraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Hanke Pohjois-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi. Loppuraportti Tiivistelma Geologian tutkimuskeskuksessa toimi vuosien aikana Pohjois-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hanke. Tamii perustettiin neljan PSY:ssa toimineen ja lopetetun hankkeen tilalle. Hankkeen tarkeimpina tehtavina olivat lopetettujen hankkeiden t6iden raportointi ja mineraalipotentiaalin arviointi kahdella alueella. Nama alueet olivat Keski-Lapin granitoidikompleksi ja sen reunavy6hykkeet seka Enonteki6n Kasivarren alue. Hankkeen aikana saatiin valmiiksi naiden lopetettujen hankkeiden keskeneraiset ty6t. Mineraalipotentiaalia arvioivat ty6t raportoidaan uudessa perustetussa hankkeessa vuoden 2013 aikana. Hankkeen t6iden tuloksena Pohjois-Suomen mineraalipotentiaalihanketta paatettiinjatkaa Enonteki611a, Kasivarren alueella, vuosina Asiasanat (kohde, menetelmat jne.) Enonteki6, Kiisivarsi, Keski-Lappi, mineraalipotentiaali, kallioperatutkimukset Maantieteellinen alue (maa, laani, kunta, kyla, esiintyma) Suomi, Lappi, Keski-Lappi, Enonteki6 Kat1talehdet T41, T42, U41U42, U44, U43, T44, T43, U51, T52, T51 ja V3443, V3444, V3333, V3334, W3343, W4121 W4112, W4111, V4222, V4221, V4212 Muut tiedot Arkistosatjan nimi Arkistotunnus H ankeraportti 8/2013 Kokonaissivumaara Kieli Hinta Julkisuus 13 s., 9 liites. Suomi Julkinen Yksikk6 ja vastuualue Hanketunnus Pohjois-Suomen yksikk6/va Allekitjoitus/nimen selvennys ~ne?enn~ ( Ju a Konnunaho "--= GT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. Authors Jukka Konnunaho Type of repoli Project Report Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Project Mineral potential evaluation project of Northem Finland. Final report Abstract Northern Finland mineral potential evaluation project operated at GTK during Four GTK's projects were taken off in 2010 and this new project replaced these. The aim of the new project was to finish tasks of the previous projects and stali mineral potential evaluation within the Central-Lapland granitoid complex and surrounding areas, and the Enontekio area. The project has completed all major tasks of the old projects. The mineral potential evaluation of the project areas will be reported during GTK will continue mineral potential evaluation in the so called Kasivarsi area of Enontekio from 2013 to Keywords Enontekio, Kasivarsi, Central-Lapland, mineral potential, bedrock research Geographical area Finland, Lapland, Central-Lapland, Enontekio Map sheet T41, T42, U41U42, U44, U43, T44, T43, U51, T52, T51 ja V3443, V3444, V3333, V3334, W3343, W412l W4112, W4111, V4222, V4221, V4212 Other intonnation Report serial Archive code Project report 8/2013 Total pages I Language Price I Confidentiality 13, 9 appendices Finnish Public Unit and section Project code Geological Survey of Finland I Northern Finland re gional office, Rovaniemi Signature/name ~2~ I Ju Konnunaho ~ GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 1 2 HANKKEEN TUTKIMUSALUEET 1 3 HANKKEEN ORGANISAATIO 4 4 HANKKEEN KUSTANNUKSET 5 5 HANKKEEN TUTKIMUKSET JA TUOTETUT AINEISTOT 6 6 HANKKEEN TULOKSET 9 7 ARVIOINTI 11 LIITTEET: Liite 1. Hankkeessa työskennelleet henkilöt Liite 2. Hankkeen suunnitellut ja toteutuneet kustannukset Liite 3. Geokemian näytteenotto Käsivarressa Liite 4. Syväkairaus Keski-Lappi Liite 5. Syväkairaus Käsivarsi Liite 6. Kairasydänanalytiikka Käsivarsi Liite 7. Kairasydänanalytiikka Keski-Lappi Liite 8. Hankkeessa suoritetut geofysiikan mittaukset Liite 9. Hankkeessa suoritettu kallioperäkartoitus

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 1 1 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Vuonna 2010 päätettiin Geologian tutkimuskeskuksessa supistaa hankkeiden määrää. Tämän seurauksena päätettiin Pohjois-Suomen yksiköstä (PSY), vastuualueelta 501 lopettaa kolme hanketta kesken niiden toiminnan: 1) Pohjois-Suomen kultahanke, 2) Kemijärven kallioperäkartoitushanke ja 3) Pohjois-Suomen emäksisten-ultraemäksisten kivien malmipotentiaalihanke. Näiden kolmen hankkeen lisäksi lopetettiin valtakunnallinen teollisuusmineraalihanke, jolla oli runsaasti toimintaa myös PSY:n alueella. Näiden hankkeiden tilalle perustettiin yksi uusi kaksi vuotta kestävä hanke (Pohjois-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi). Uuden perustetun hankkeen tärkeimpinä tavoitteina olivat: 1) Raportoida lopetettujen hankkeiden työt ja saattaa hankkeiden aikana kerätty data GTK tietovarastoihin/tietokantoihin sekä viimeistellä tärkeimmät keskeneräiset työt näissä hankkeissa. Uusi hanke toimii näin ollen sateenvarjona lopetettaville hankkeille ja turvaa näiden hankkeiden töiden loppuun saattamisen hallitusti. 2) Aloittaa mineraalipotentiaalia arvioivat tutkimukset kahdella uudella tutkimusalueella. Alueiksi valittiin Keski-Lapin granitoidikompleksi ja sen kontaktivyöhykkeillä olevat liuskejaksot ja Enontekiön, Käsivarren alue, jossa GTK:lla oli ollut toimintaa jo vuodesta 2008 alkaen. Töiden seurauksena syntyy Pohjois-Suomen mineraalipotentiaalista kertovaa aineistoa, jota voidaan hyödyntää mahdollisissa jatkohankkeissa. Tämä hankkeen aikana kerätty aineisto on myös teollisuuden ja tutkijoiden käytössä ja palvelee näin Suomessa suoritettua geologista tutkimusta sekä kaivannais- ja mineraalisektoria. 2 HANKKEEN TUTKIMUSALUEET Koko Suomi ja varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomi ovat olleet kaivosteollisuuden kiinnostuksen kohteena ja tämä näkyy jo tarkastelemalla pelkkää alueille tehtyjen varausten ja malminetsintälupien määrää Nämä alueet yhdessä GTK:lle annettujen tehtävien kanssa (kallioperän raaka-aineiden hyödyntämiseen tähtäävien investointien lisääminen Suomessa) ohjaavat osin GTK:n tutkimustoiminnan fokusoitumista. GTK:n Pohjois-Suomen yksikössä päätettiin hankkeen perustamisvaiheessa keskittyä mineraalipotentiaalia arvioivissa tutkimuksissa kahdelle heikosti tutkitulle, mutta riittävän suurelle ja selkeää mineraalipotentiaalia omaavalle geologiselle kokonaisuudelle. Näistä toinen oli Keski-Lapin granitoidikompleksi reunavyöhykkeineen sekä Enontekiön Käsivarren alue (kuva 1).

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 2 Keski-Lapin alueella tutkimuksia ja maastotöitä suoritettiin Tornion, Yli-Tornion, Rovaniemen, Pellon, Kolarin, Kittilän, Sodankylän, Kemijärven ja Pelkosenniemen kuntien alueilla ja karttalehtien T41, T42, U41U42, U44, U43, T44, T43, U51, T52 ja T51 (1: UTM) alueille. Keski-Lapin granitoidikompleksi on ehkä yksi Suomen heikoimmin tutkituista geologisista kokonaisuuksista. Alue on kuitenkin nykykäsityksen mukaan kivilajistoltaan monipuolisempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tähän viittaavat matalalentogeofysiikalla näkyvät piirteet, sekä vähäisissä tutkimuskairauksissa saadut tulokset. Mineraalipotentiaalin kannalta alueelta on saatu vain vähäisiä viitteitä. Tämä johtunee osin alueen alhaisesta tutkimusasteesta. Merkittävimpinä viitteinä voidaan pitää appiniittiseen magmatismiin liittyviä intruusioita, joissa on osoitettua REE ja P potentiaalia sekä Ylitornion alueelta saadut Mo-viitteet 1950 luvulta ja mafisiin-ultramafisiin intruusioihin liittyvä Fe-Ti-V potentiaali, kuten Karhujupukan esiintymät Kolarissa. Myös GTK:n moreenigeokemian tutkimuksissa on alueelta saatu merkkejä kullan esiintymisestä. Varsin mielenkiintoisen kokonaisuuden muodostavat Keski-Lapin granitoidikompleksia reunustavat vihreäkivivyöhykkeet, joilta tunnetaan useita malmiesiintymiä. Näistä tunnetuimpia lienevät Raajärven alueen Fe esiintymät sekä tutkimusten alla olevat Yli-Tornion Romppaan alueen Au-U esiintymät. Hankkeen tutkimusalueista pienen poikkeuksen tekee vuoden 2011 alussa suoritettu Kittilän Nälkäjärven kohteen kairaus, joka periytyi lopetetulta kultahankkeelta. Kohteen kairaus liittyi läheisesti GTK:n saamaan hyvään Au malmilohkareeseen ja sen jatkotutkimuksiin. Näistä tutkimuksista on myös kerrottu kultahankkeen loppuraportissa (raportti 50/2011). Käsivarressa tutkimustyöt keskittyvät Enontekiön kunnan alueelle ja siellä Käsivarren keskiosiin karttalehdille V3443, V3444, V3333, V3334, W3343, W4121, W4112, W4111, V4222, V4221 ja V4212 (1:25000 UTM). Enontekiön, Käsivarren alue on geologisesti kolmijakoinen alue, joka muodostuu arkeeisista vihreäkivivyöhykkeistä ja granitoideista, proterotsooisista vihreäkivivyöhykkeistä sekä leikkaavista mafisista-felsisistä syväkivi-intruusioista. Alueella on suoritettu paikoin runsaasti geologista tutkimusta. Nämä tutkimukset ovat keskittyneet Ruossakeron, Sarvisoaivin, Tsohkoaivin, Autsasenkurun ja Palkiskurun alueille sekä alueille, jotka ovat tavoitettavissa helpoiten. Isoja geologisesti tuntemattomaksi jääneitä alueita on runsaasti kuten Lätäsenon jokilaakso sekä sen Itäpuolelle sijoittuva Hietakero-Lavivaara alue. Mineraalipotentiaalin kannalta merkittävimmät viitteet ovat Ruossakeron ja Sarvisoaivin ultramafisiin kiviin liittyvät Ni -esiintymät. Esimerkiksi Au:n esiintymistä ei alueella ole

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 3 Kuva 1. Pohjois-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen tutkimusalueet punaisella rajauksella. Taustalla GTK:n magneettinen matalalentogeofysiikan kartta.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 4 nykyteknologian avulla tutkittu lainkaan. Merkittävinä piirteinä voidaan pitää alueen sijainti Kiirunan vihreäkivivyöhykkeen pohjoiseen vievillä jatkeilla. Pohjoisessa tutkimusalueen vihreäkivet jatkuvat Norjaan, josta tunnetaan esimerkiksi Bidjovaggen Au-esiintymä samalta vihreäkivivyöhykkeeltä. Molempia valittuja tutkimusalueita karakterisoi niiden suuri koko, perusgeologisen tiedon puute ja alueilla suoritetut rajalliset näytteenottoprojektit. Alueiden tutkimus vaatii pitkäkestoiset ja hyvin resursoidut hankkeet. Osaksi tämän vuoksi tässä raportoitava hanke jäi osin varsin pintapuoliseksi ja perustui pitkälti vanhoihin aineistoihin ja hankkeen nimessä esiintyvä sana arviointi kertookin hankkeen luonteesta paljon. Merkittävimmät tutkimustulokset saatiin Enontekiön Käsivarresta, jonne päätettiinkin ehdottaa jatkohanketta vuodesta 2013 alkaen. Hankkeen tutkimuskohteet alueittain on esitetty tarkemmin Keski-Lapin mineraalipotentiaalin arviointiraportissa sekä vastaavassa raportissa Enontekiön Käsivarren osalta. 3 HANKKEEN ORGANISAATIO GTK:n hankemäärän supistaminen ja lopetettujen hankkeiden velvoitteiden siirto perustetulle hankkeelle sekä mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen työtehtävät Keski-Lapin sekä Enontekiön, Käsivarren alueella paisuttivat hankkeen henkilöstömäärän varsin suureksi ja siitä muodostuikin Pohjois-Suomen yksikön suurin hanke ainakin henkilömäärissä mitattuna. Liitteessä 1 hankkeessa (enemmän kuin 1 htkk) Vuosien työskennelleet henkilöt. Näiden henkilöiden lisäksi hankkeen toimintaan on osallistunut runsaasti GTK:ssa työskenteleviä geologeja ja tutkimusavustajia pienemmillä työpanoksilla, joista pääosa toimii GTK:n Pohjois-Suomen yksikössä. Näistä mainittakoon tutkimusavustaja Riitta Pohjola, geologi Panu Lintinen, tutkimusavustaja Reijo Lampela ja tutkimusassistentti Jarmo Rauhala. Hankkeen suunnittelusta on vastannut pääasiassa Jukka Konnunaho hankkeessa työskentelevien henkilöiden kanssa. Maastotöiden valmistelusta ja toteutuksesta sekä tulosten raportoinnista ovat vastanneet pääosin Jukka Konnunaho, Pertti Heikura, Helena Hulkki, Sami Lepistö, Tuomo Karinen, Laura Lauri ja Veikko Keinänen (Enontekiö, käsivarsi) ja Jukka Konnunaho, Antti Mikkola, Tuomo Törmänen, Laura Lauri ja Sami Lepistö (Keski-Lapin alue). Näissä töissä avustavana henkilökuntana ovat pääasiassa toimineet Jouni Aarrevaara, Martti Melamies, Pauli Vuojärvi ja Seppo Kurttila. Geologian opiskelijat Anna Saukko ja Matti Latikka tekivät kartoitustyötä Keski-Lapin alueella 2011 ja Matti Latikka sekä Maiju Kaartinen Enontekiön Käsivarressa kesällä Hankkeen geofysiikan mittausten suunnittelusta ja nii-

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 5 hin liittyvistä tulkinnoista ovat vastanneet pääosin Heikki Salmirinne, Ilkka Lahti, Eero Sandgren ja Jukka Konnunaho. Moreenin geokemiallisista tutkimuksista ja aineistojen käsittelystä ovat vastanneet Pertti Sarala, Anne Peltoniemi-Taivalkoski, Helena Hulkki, Riitta Pohjola, Reijo Puljujärvi ja Jorma Valkama. Tutkimustoimintaan liittyvästä luvituksesta ovat vastanneet Ilkka Keskitalo, Jouni Aarrevaara ja Jarmo Rauhala. Hankeryhmässä tapahtui toiminnan aikana myös jonkin verran henkilömuutoksia, kun geologit Antti Mikkola ja Tuomo Karinen siirtyivät kaivosteollisuuden palvelukseen ja Jorma Räsänen, Veikko Keinänen, Pauli Vuojärvi, Reijo Puljujärvi ja Riitta Pohjola eläkkeelle sekä Ilkka Keskitalo ja Laura Paakkonen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) palvelukseen. Uusina geologeina hankkeeseen tulivat Sami Lepistö ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski. Yllä olevasta listauksesta puuttuu geologi Tapani Mutasen nimi, joka on kirjannut vuonna 2011 hankkeelle 4.57 htkk vaikka hänelle ei ole osoitettu työaikaa tälle hankkeelle hankesuunnitteluvaiheessa. Liitteenä 2 olevasta taulukosta käy selkeästi ilmi, että hankeen tutkijoille, tutkimusavustajille ja -assistenteille suunnitellut htkk resurssit ovat ylittyneet selkeästi 2011 ja Ainoastaan vuoden 2012 tutkimusavustajille ja assistenteille varattu resurssi on toteutunut vain 50 %:sti. 4 HANKKEEN KUSTANNUKSET Liitteenä 2 olevassa kustannusseurantataulukosta voidaan nähdä suuntaa-antavat kustannukset hankkeen kaksivuotisen toiminnan osalta. Kustannusseuranta on suuntaa-antava, koska osa kustannuksista on vaikeasti seurattavissa. Esimerkiksi näytteenottoa ei hankesuunnitteluvaiheessa jaeta ostokairaukseen ja GTK:n omaan kairaukseen. Tämä jako tehdään näytteenottotilauksen yhteydessä. Siksi myös taulukossa ostopalvelujen suunnittelusarake on jätetty tyhjäksi. Näytteenoton kustannuksiin liittyy myös hankaluutena se, että toteutuneiden kustannusten laskentatavoissa on hienoista eroa. Vuoden 2011 osalta laskentaperusteina käytettiin 70 /m hinnoittelua suunnittelussa ja vuonna 2012 se oli 85 /m suunnittelussa. Kuitenkin teknisiltä palveluilta saatu hintaseuranta perustuu molempina vuosina 70 /m hintaan (toteutunut hinta). Ostopalvelujen laskutus perustuu tietenkin selkeään laskutukseen. Näytteenoton ja geofysiikan mittauksen osalta voidaan kuitenkin todeta, että vuonna 2011 näytteenotto resursseihin on käytetty rahaa suunniteltua vähemmän ( ) ja vuonna 2012 enemmän ( ). Vuonna 2011 suoritettiin Nälkäjärven kairaus, joka piti rahoittaa muualta kuin hankkeen budjetista. Myös analyysikustannukset olivat suunniteltua alhaisemmat vuonna 2011 ja toisaalta korkeammat vuonna Vuoden 2012 korkei-

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 6 siin analyysikustannuksiin vaikutti se, että hankkeella oli runsaasti näytteenottoa vuoden 2011 lopussa ja nämä kustannukset siirtyivät vuodelle Kohonneet kairauskustannukset selittyvät osin runsaana ostopalvelukairauksen käyttönä vuonna Matkakustannukset ja muut menot ovat ylittyneet selkeästi vuonna 2011, kun taas vuonna 2012 ne ovat olleet suunnittelun ja toteuman osalta lähes samat. Jättämällä palkat huomioimatta voidaan todeta, että hankkeen suunnitellut kustannukset olivat vuonna 2011 suuremmat kuin toteutuneet kustannukset. Vuonna 2012 tilanne oli päinvastainen. Ylityksen osasyynä ovat olleet suunnitellun hankebudjetin leikkaus, palkkakustannusten selkeä ylittyminen, runsas ostopalvelunäytteenoton määrä ja analyysikustannusten ylittyminen. 5 HANKKEEN TUTKIMUKSET JA TUOTETUT AINEISTOT Hanke kuuluu GTK:n tiedonkeruuhankkeisiin. Tiedonkeruu tapahtuu pääosin maastossa. Tätä osaa GTK:n on edelleenkin pystyttävä jatkamaan ja säilyttämään, ja jopa mahdollisuuksien mukaan lisäämään resursseja tähän. Hankkeen työt ovat osoittaneet, että Suomessa on edelleenkin runsaasti heikosti tutkittuja alueita ja jotka ovat mineraalipotentiaalisesti kiinnostavia. Näiden alueiden tutkiminen vaatii merkittävät satsaukset näytteenottoon ja mittaukseen. Emme tietenkään voi väheksyä perinteikästä kallioperäkartoitusta, mutta sen merkitys on väistämättä revidointiluonteista. Todellista sekä konkreettista uutta tietoa Suomen kallioperästä ja sen mineraalipotentiaalista saadaan näytteenoton ja mittauksen keinoin. Näiden asioiden pohjalle on hankepäällikkö pyrkinyt tiedonkeruun rakentamaan. Rinnalla vietävä tieteellinen tutkimus tukee tätä toimintaa ja antaa ideoita ja ajatuksia sovellustasolle. Hanke oli selkeästi toiminnaltaan kaksijakoinen. Ensiksi pyrittiin raportoimaan edellisissä hankkeissa kerätty aineisto raporttimuodossa sekä siirtämään se GTK:n tietokantoihin ja toiseksi hankittiin uutta tietoaineistoa mittauksen, näytteenoton ja revidoinnin keinoilla. Uudet tutkimustyöt on tarkemmin raportoitu kahdessa julkaistussa mineraalipotentiaalin arviointiraporteissa Keski-Lapin ja Enontekiön käsivarren osalta ja näin tässä raportissa kohteita ei käsitellä tarkemmin. Nämä raportit löytyvät GTK:n raporttitietokannasta. Lisäksi liitteissä 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 on vielä esitetty taulukko muodossa hankkeen näytteenottokohteet ja niistä kerätty analyyttinen aineisto kuin myös aineistot jotka on kertyneet mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen kallioperäkartoituksen sekä geofysiikan mittauksen myötä. Mittaustaulukossa on huomioitava, että osa magnetometrauksen suunnittelu- ja toteumapisteet poikkeavat huomattavasti

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 7 toisistaan. Tämä johtuu siitä, että magnetometraus on tehty jatkuvana mittauksena (GSM 19, Overhauser), jolloin pistemäärä on suuri. Seuraavassa on luettelona hankkeen toiminta-aikana valmistuneet raportit, jotka liittyvät pääosin lopetettuihin hakkeisiin. Nämä raportit löytyvät talon raporttitietokannassa. Näiden raporttien lisäksi hankkeen henkilökunta on pitänyt esitelmiä ja esitellyt laatimiaan postereita erilaisissa kansainvälisissä konferensseissa, jotka lueteltu alla. Merkittävänä suoritteena on myös mainittava lopetetun Kemijärven alueen kallioperäkartoitushankkeen tekemä digitaalisen kallioperäkartan päivitys tutkimusalueeltaan. Raportit: 1. Karvinen A, Sandgren E (2011) Tutkimustyöselostus Pelkosenniemen Rahkavaaran malmitutkimuksista. M19/ /75 2. Heikura P, Sarapää O, Törmänen T, Iljina M, Salmirinne H, Sarala P (2011) Tutkimustyöselostus Savukosken kunnassa Ketunkangas 1 (kaivosrekisterinumero 8247/1)- ja Kuttusoja 1-4 (kaivosrekisterinumero 8410/1-4)-nimisillä valtausalueilla vuosina suoritetuista nikkeli-, PGE- ja kultatutkimuksista. M06/4721/2009/67 3. Vartiainen R (2011) Karbonaattikivitutkimukset Sallan Latvarovassa / Törmänen T, Heikura P, Konnunaho J, Salmirinne H (2011) Hanke Pohjois-Suomen mafis-ultramafisten magmakivien malmipotentiaali Loppuraportti. 55/ Hulkki H, Keinänen V, Karinen T, Karvinen A, Sarala P, Sarapää O, Salmirinne H, Sandgren E, Lahti I (2011) Pohjois-Suomen kultahankkeen loppuraportti. 50/ Karinen T, Keinänen V, Sarala P, Hulkki H, Sandgren E, Nykänen V (2011) tutkimustyöselostus Kittilän kunnassa valtausalueilla Lauttaselkä 1-3 (8411/1, 8466/1 ja 8570/1) suoritetuista malmitutkimuksista vuosina / Karinen T, Hulkki H, Sarala P, Sandgren E, Karvinen A, Valkama J, Nykänen V (2012) Kuolavaaran ja Keulakkopään alueen tutkimukset / Vartiainen R (2012) Karbonaattikivitutkimukset Kuusamon Hukkavaarassa /2012

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 8 9. Keinänen V, Lahti I, Sarala P, Karinen T (2012) Tutkimustyöselostus Kittilän Tiukuvaarassa suoritetuista kultatutkimuksista vuosina / Lauri L, Räsänen J, Juopperi H, Turunen P, Hyvönen E, Lintinen P (2012) Kemijärven alueen kallioperäkartoitus ( ) -hankkeen loppuraportti. 53/2011 Esitelmät ja posterit 1. Lauri L (2011) Etelä-Lapin uraanimalmipotentiaali esitelmä. Technical meeting on Uranium Provinces and Potential Modelling Lauri L (2011) Exploration potential in the appinitic rocks of the central Lapland granitoid complex, Finland (IAGS, Rovaniemi) 3. Konnunaho J (2011) Mineral Potential Evaluation Project in The Northern Finland SGU:n ja Venäläisten geologien vierailu Rovaniemellä Lauri L, Huhma H, Lahaye Y (2012) New age constrains for the Paleoproterozoic felsic volcanic rocks associated with the Koillismaa intrusion, Finland. In Supercontinent Symposium, Helsingin Yliopisto Huhma H, Lalli K (2012) Oldest rocks of the Fennoscandian Shield: The 3.5 Ga Siurua gneiss in the Archaean Pudasjärvi Granulite Belt, Finland. In Supercontinent Symposium, Helsingin Yliopisto Näytteenotosta ovat vastanneet GTK ja NorthDrill Oy. Geofysiikan mittauksesta on vastannut GTK. Analyysit on tehty Labtium Oy:ssä noudatten GTK:n ja Labtiumin välistä sopimusta. Kiillotetut ohuthieet on valmistettu GTK:n Kuopion hielaboratoriossa. Kairasydämet säilytetään GTK:n Rovaniemellä sijaitsevassa Lepikontien kairasydän varastossa, josta ne siirretään GTK:n kairasydän arkistoon Lopelle. Ohuthieet säilytetään tutkijoiden huoneissa. Kallioperähavainnot on siirretty KAPALO kantoihin, jotka siirretään keskitetysti talon tietokantaan. Kairasydämet on raportoitu KAIRA LOGGERI ohjelmalla ja nämä kannat ovat tukijat palauttaneet GTK:n tietokantaan. Kemialliset analyysit siirtyvät talon tietokantaan analyysitulosten valmistuttua. Hankkeen tutkimuksissa saadut geofysiikan mittaustulokset on tallennettu tiedostoiksi GEOSOFT xyz-formaatissa.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 9 6 HANKKEEN TULOKSET Hankeen konkreettisina tuloksina voidaan pitää yllämainittuja raportteja ja niihin liittyviä tietoaineistoja (esim. havainnot, kairasydämet ja niihin liittyvä analytiikka sekä geofysiikan mittaustulokset). Lisäksi Kemijärven kallioperäkartoitushankeen tiimoilta syntyi päivitys alueen osalta GTK:n digitaaliseen kallioperäkarttaan. Selvänä miinuksena voidaan mainita kahden mineraalipotentiaalia arvioivan loppuraportin myöhästymistä ja niiden viimeistelyn siirtyminen uudelle perustetulle hankkeelle (Pohjois-Suomen mineraalipotentiaalihanke ). Hankkeen aikana kerätty aineisto on lähes kaikilta osin siirretty GTK:n tietovarastoihin lukuun ottamatta hankkeen lopussa suoritettujen kairausten loggauksia ja niihin liittyviä valmistumattomia analyysejä. Nämä tiedot siirtyvät kuitenkin GTK:n tietokantoihin hallitusti vuoden 2013 alkupuoliskolla. Tältä osin hanke on hankepäällikön arvion mukaan suoriutunut hyvin, joskaan ei kiitettävästi. Hankkeen uudeksi tehtäväksi asetettiin mineraalipotentiaalin arviointi Keski-Lapin granitoidikompleksilla ja sen reunavyöhykkeillä sekä Enontekiön Käsivarressa. Kummastakin alueesta valmistuu vuoden 2013 aikana mineraalipotentiaaliraportit. Keski-Lapin granitoidikompleksin ja sen reunavyöhykkeiden osalta voidaan todeta, että alue on edelleenkin geologisesti heikosti tunnettu ja se on selkeästi mineraalipotentiaalinen. Tästä saatiin hankkeen aikana muutamia viitteitä ja vahvistuksia: 1) Tervolan Sihtuunan alueen Cu-Au pitoiset lohkareet sekä kairasydämessä 2 m 1.5 ppm Au 2) Rovaniemen Sotkavaaran emäksisen-ultraemäksisen intruusion useat PGE -pitoiset lävistykset 3) Keski-Lapin granitoidikompleksin alueella olevat lukuisat moreenin Au-anomaliat, joihin ei ole löytynyt selkeää selitystä 4) Keski-Lapin granitoidialueen geologinen heterogeenisuus sai lisävahvistusta 5) Granitoidikompleksin reunavyöhykkeiden liuskejaksot (Kuluskaira, Misin alue ja Peräpohjan liuskejakso) vaativat uudenaikaista geologista tutkimusta sekä näytteenottoa niiden mineraalipotentiaalin selvittämiseksi. Tästä parhaana esimerkkinä Mawson resources yhtiön tekemät Au löydöt.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 10 Hankkeen töiden myötä tarkistettiin tutkimusalueen vanhat mineraalipotentiaaliseksi katsotut kairasydämet Lopella, analysoitiin uudelleen tutkimusalueen moreeninäytteitä ja käytiin läpi vanhat tutkimusraportit ja kansannäyteaineisto. Enontekiön Käsivarressa jatkettiin jo vuonna 2008 aloitettuja kartoitustöitä ja suoritettiin moreeninäytteenottoa sekä syväkairausta uusilla tutkimattomilla alueilla (Lätäseno, Hietakero ja Kelottijärvi). Nämä työt osoittivat, että alueen geologia on huonosti tunnettu. Alueella on selkeitä yhtymäkohtia Ruotsin puolen mineraalipotentiaaliseksi osoitettuihin liuskejaksoihin. Mineraalipotentiaalin kannalta merkittävimmät tulokset ovat: 1) Alueen geologinen tuntemus kasvoi 2) Lätäsenolta paikannettiin kairauksien yhteydessä Cu-Fe kriittinen vyöhyke 3) Hietakeron alueelta paikannettiin Co-Cu-Ni-S kriittinen vyöhyke 4) Kalkkoaivin alueen uudet Cu-Fe pitoiset lohkareet 5) Tsohkoaivin intruusioon kuuluvan Kaamajoen kohteen Cu-potentiaalin tarkastelu Lyhyeen hankkeen toiminta-aikaan nähden hankepäällikkö arvioi hankkeen tulosten olevan kiitettävät alustavan mineraalipotentiaalin arvioinnin osalta. Näiden tulosten lisäksi hanke aktivoitui merkittävästi sidosryhmäyhteistyössä, jossa merkittävään asemaan nousi tiedottaminen ja informointi. Esimerkiksi yhteistyö Metsähallituksen kanssa aktivoitui ja toivottavasti tämä yhteistyösuuntaus tulee jatkumaan tulevinakin vuosina. Lisäksi hankkeen toiminta-aikana pidettiin lukuisia erilaisia sidosryhmä tapaamisia ja neuvotteluja. Näissä tilaisuuksissa nostettiin esiin GTK:n roolia valtion tutkimuslaitoksena.

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 11 7 ARVIOINTI Hanke perustettiin osana GTK:n hankkeisiin liittyvää uudelleenorganisointia, jonka tarkoituksena oli supistaa hankkeiden määrää. GTK:n Rovaniemen yksiköstä hankkeita lopetettiin kolme ja yksi valtakunnallinen hanke. Hankkeet päätettiin lopettaa kesken niiden toiminnan, joten hankkeiden raportointi siirtyi perustettavalle uudelle hankkeelle. Useilla lopetettavilla hankkeilla oli toiminta-aikaa jäljellä yksi vuosi, joten viisainta olisi ollut viedä nämä hankkeet loppuun ja tämän jälkeen aloittaa puhtaalta pöydältä. Nämä toimet loivat Pohjois-Suomen yksikköön henkilöresursseiltaan melko valtavan hankkeen, joiden töihin hankepäälliköllä ei ollut aikaisempaa kosketuspintaa. Onneksi lopetettujen hankkeiden hankepäälliköt jatkoivat töitään melko itsenäisesti ja saattoivat työt vastuuhenkilöiden kanssa loppuun hyvin. Näiden keskeneräisten töiden loppuunsaattamisen lisäksi uusi hanke nimensä mukaisesti lähti arvioimaan kahden alueen mineraalipotentiaalia (Keski-Lapin granitoidikompleksi ja sen reunavyöhykkeet ja Enontekiön Käsivarsi). Enontekiön Käsivarressa oli toimittu ennen tätä jo vuodesta 2008 asti erinäisten PSY:n hankkeiden yhteydessä. Yksikössä oli jo pitkään nähty tarve alueen tutkimiselle ja tästä osoituksena olivat alueelle tehdyt uuden hankkeen perustamisesitykset. Edellä mainittujen tutkimuskohteiden valinta muodostui sangen monimutkaiseksi prosessiksi, koska PSY:n arvio näiden alueiden tärkeydestä ei ilmeisesti riittänyt ja alueiden valinnasta käytiin lukuisia keskusteluja ja pohdintoja eri tahojen kanssa. Paikoin syntyi olo, että PSY:ssä ei tiedettäisi tai ei kyettäisi päättämään missä töitä tuli tehdä ja miten. Hanke käynnistyi suunnitellusti 2011 vuoden alussa. Ennen hankkeen toiminnan aloittamista sen pohjalla on hankepäällikön laatima hankesuunnitelma, joka pitää sisällään resurssisuunnitelman. Seuraavassa pohdintaa hankkeen suunnitteluun ja budjetointiin liittyvistä asioista. Hankesuunnittelusta voidaan todeta seuraavaa: Hankepäällikkö suunnittelee hankkeen sekä laskee budjetin suunniteltuihin töihin perustuen. Ongelmallista on se, jos suunnittelun valmistuttua tai sen aikana hankepäällikkö saa tietää laitosjohdon taholta, mitkä ovat budjettiraamit mihin hake tulee oikeasti tai olemassa olevan rahoituksen vuoksi suunnitella. Tämä usein johtaa siihen, että hankkeiden budjetteja leikataan ja suunnitelmista joudutaan näin ollen tinkimään. Tietenkin tämä sisältää vielä option mahdollisista siirtomäärärahoista, jotka voivat vaikuttaa hankkeen lopulliseen toimintabudjettiin. Tämä rahoitus selviää usein vasta vuoden alkupuoliskolla. Edellä kuvattu prosessi aiheuttaa ylimääräistä

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 12 työtä ja suunnittelua sekä aiheuttaa epätietoisuutta hankkeissa ja yksiköissä aina vuoden alkupuoliskolle saakka. Hankkeen toiminta eteni suunnitellusti ja vanhojen hankkeiden työt saatiin raportoitua 100 %:sti. Pohjois- Suomen emäksisten ja ultraemäksisten kivien analyyttisestä tietokannasta ja digitaalisen kallioperäkartan päivityksistä jouduttiin luopumaan henkilöresurssien muutosten myötä. Mineraalipotentiaalia arvioivat työt saatiin myös toteutettua hyvin ja vanhojen aineistojen revidointi Keski-Lapin osalta suoritettiin varsin kattavasti aina vanhoja tutkimusraportteja, kairasydämiä ja lohkaretietoja myöten. Vuoden 2011 Enontekiön alueen näytteenotto saatiin suoritettua kaikin osin suhteellisen mallikkaasti lukuun ottamatta ankaran talven tuomia ongelmia näytteenotossa. Vuosi 2012 olikin selkeästi hankkeelle vaikeampi. Hankesuunnitteluvaiheeseen liittyi toimintamäärärahojen merkittävää supistusta, joka loi epävarmuutta hankkeen toimintaan ja suunnitelmiin. Hankkeen, GTK:n ja varsinkin PSY:n toiminnan kannalta vuoden 2012 aikana esiin nousivat lupa-asioihin liittyvät ongelmat, jotka fokusoituivat Metsähallituksen luvituspolitiikaan erityisesti poronhoito- ja saamelaisalueilla. Tämän lisäksi Labtiumilla oli selkeitä ongelmia toimittaa hankkeen tilaamia analyysejä sovitussa ajassa. Tähän liittyi myös Labtiumin menetelmään 511M (jalometallit) liittyvä määritysongelma, jonka selvittelyt paljastivat isoja ongelmia myös Labtiumin ja GTK:n välisessä tiedonsiirrossa. Osin edellä mainittujen syiden takia hankkeen loppuraporttien (Mineraalipotentiaalin arvioinnit Keski-Lapista ja Enontekiön käsivarresta) muotoa ja aikataulutusta jouduttiin muuttamaan. Nämä raportit eivät valmistuneet hankkeen viimeisenä vuonna 2012 ja niistä jouduttiin jättämään pois syvällisempi analyyseihin perustuva tarkastelu. Raporttien valmistumattomuuteen on myös syynä hankkeessa olevien tutkijoiden muut työt (ulkomaankomennukset ja maksullinen toiminta) sekä näytteenoton osittainen siirtyminen vuoden 2012 loppupuolelle. Hankeen toimintaa vaikeuttivat myös runsaat henkilömuutokset. Nämä kohdistuivat henkilöihin joiden panos oli ajateltu merkittäväksi hankkeen toiminnan ja raportoinnin kannalta. Näistä merkittävimpiä olivat geologi Antti Mikkolan ja geologi Tuomo Karisen siirtymiset yksityisille toimijoille sekä uusien geologien (Sami Lepistö ja Anne Peltoniemi- Taivalkoski) sisäänajo kesken hankkeen toiminnan. Hankkeen toiminnan aikana on pidetty useita virallisia hankekokouksia, josta on pyritty pitämään aina pöytäkirjaa tai muistiota. Nämä löytyvät hankkeen levyltä. Tämän lisäksi asioista on keskusteltu epävirallisemmin hankkeen henkilökunnan sekä PSY:n kallioperä- ja raaka-aineet toimialan johdon kanssa. Lisäksi hankepäällikkö on jakanut ohjeistusta ja tiedottanut asioista hankkeen henkilöstöä sähköposteilla.

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI 13 Hankkeessa suoritetut työt on käyty läpi hankepäällikön ja työstä vastaavien tutkijoiden kanssa. Hankkeen toimintaa on seurattu GTK:n kk ja Q perusteisen raportoinnin mukaan ja hanketta on esitelty PSY:ssä järjestetyissä toimialakokouksissa. Hankkeessa suoritettua näytteenottoa ja analytiikkaa on seurattu levypalvelimella sijaitsevien seurantataulukoiden avulla. Hanke ei olisi pystynyt saavuttamaan tuloksiaan ilman hyvää henkilökuntaa sekä hyvää henkeä ja yhteistyötä. Lisäksi hanke on saanut PSY:n johdolta kiitettävästi tukea. Hankepäällikkö antaa hankkeelle kouluarvosanan 8+. Miinuksena voidaan katsoa hankkeen merkittävimpien loppuraporttien valmistumattomuus ja niiden siirtyminen uuden hankkeen painolastiksi.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI Liite 1 Hankkeessa työskennelleet henkilöt

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI Liite 2 Hankkeen suunnitellut ja toteutuneet kustannukset

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI Liite 3 Geokemian näytteenotto Käsivarressa

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI Liite 4 Syväkairaus Keski-Lappi

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI Liite 5 Syväkairaus Käsivarsi

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI Liite 6 Kairasydänanalytiikka Käsivarsi

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI Liite 7 Kairasydänanalytiikka Keski-Lappi

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI Liite 8 Hankkeessa suoritetut geofysiikan mittaukset

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS HANKE LOPPURAPORTTI Liite 9 Hankkeessa suoritettu kallioperäkartoitus