Sosiaali- ja terveyslautakunta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Transkriptio

1 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paimiolaisille. Keskeistä on palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että se vastaa kohtuukustannuksin asukkaiden tarpeisiin, edistää omatoimista selviytymistä, ehkäisee syrjäytymistä sekä ylläpitää ja edistää heidän terveyttään. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Paimion asukasmäärä kasvaa ja väestön ikärakenne muuttuu; erityisesti yli 75- vuotiaitten osuus kasvaa. Ikärakenteen muutos ja muuttoliike aiheuttavat palvelujen kysynnän kasvua. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnille v. 19 alusta lähtien. Avustus Sotaveteraanit ja naisjaosto yhteensä Tavoitteet Talousarvion määrärahojen toteutumisen ohessa keskeisten suoritteiden määriä seurataan. Tehtäväalueet raportoivat suoritteiden toteutumisesta talousarvion toteutumisraporttien yhteydessä; raportit viedään lautakunnan käsittelyyn neljännesvuosittain. Tietotekniikan ja järjestelmien käyttöä tehostetaan yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien optimaalista hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön lisää sähköisiä toimintamalleja. Olennaiset toiminnalliset riskit Hallinto Toimintahäiriöt ym. ongelmat tietojärjestelmissä ja verkoissa voivat haitata huomattavasti normaalia toimintaa. TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 18 TS 19 (1000 ) TP 15 TA 16 TA 17 Toimintatuotot 44,6 44,0 56,4 28,1 % 13,2 % 56,4 ulkoiset tuotot 44,6 44,0 56,4 28,1 % 13,2 % 56,4 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 Toimintakulut 376,0 368,7 402,0 9,0 % 3,5 % 402,0 ulkoiset kulut 350,8 330,0 363,5 10,1 % 1,8 % 363,5 sisäiset kulut 25,2 38,7 38,5-0,5 % 26,4 % 38,5 Toimintakate -331,4-324,7-345,6 6,5 % 2,1 % -345,6

2 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalityö Heidi Mäki-Tulokas Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään erilaisista ongelmatilanteista, edistää asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä ja turvattomuutta. Sosiaalityö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: lastensuojelu, lapsiperheiden palvelut, aikuissosiaalityö, vammaishuolto, päihdehuolto ja lastenvalvojan palvelut. Sosiaalityön tehtäväalueella työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, 3 sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja, 4 perheohjaajaa ja lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä (lähihoitaja). Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän työaika jaetaan kaupungin ja kuntayhtymän kanssa niin että puolet työajasta sisältää kaupungin vanhuspalveluiden sosiaalityötä. Sosiaalityössä palvelut sovitetaan asiakkaan tai asiakasperheen tarpeiden mukaisesti. Asiakasta kannustetaan omatoimisuuteen asioidensa järjestämisessä, mutta myös autetaan ja tuetaan. Olennaista on asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen tarkastelu ja yhteistyö muiden asiakkaan kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Käytössä on ajanvarausmenettely ja puhelinajat. Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palveluihin kuuluu lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja perheneuvolan palvelut. Tavoitteena on tukea lapsiperheiden hyvinvointia ja vahvistaa heidän omia toimintaedellytyksiä. Lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan silloin kun lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaina. Avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö tarjoaa yksinasuville ja perheille sosiaalityön palveluita. Aikuissosiaalityössä tehdään suunnitelmallista, tavoitteellista, pitkäjänteistä ja moniammatillista työtä. Tavoitteena on taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen ja palvelun tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaisen kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistäminen. Sosiaalityöntekijälle voi varata ajan, kun tarvitaan ammatillista tietoa, ohjausta ja neuvontaa: sosiaalipalveluista ja -etuuksista

3 perhe-elämän ristiriitatilanteissa erilaisten kriisien kohdatessa elämän muutostilanteissa taloudellisen tilanteen selvittämisessä työhön ja koulutukseen liittyvissä asioissa terveyteen ja kuntoutumiseen liittyvissä asioissa päihdeongelman ratkaisemisessa asunnottomuudessa Vammaispalvelut Paimiossa järjestetään vammaisille henkilöille erilaisia kotona ja kodin ulkopuolisessa elämässä selviytymistä helpottavia palveluja ja taloudellisia tukitoimia vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella. Ympäristöanalyysi Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan alkaen. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on edelleen kaupungin tehtävä. Olennaiset toiminnalliset riskit Keskeisimmät riskit liittyvät yhteiskunnallisiin ongelmiin ja syrjäytymisen uhkiin; työttömyyteen, pätkätöihin, erityisesti tällä hetkellä nuorisotyöttömyyteen, ja toimeentuloongelmiin, lapsiperheiden sosiaalisiin ongelmiin sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Asiat eivät kuulu yksin sosiaalihuollolle, mutta sillä on oma roolinsa niiden ratkaisemisessa yhteistyössä muiden sektoreiden ja toimijoiden kanssa. Myös henkilöstön jaksaminen ja koulutetun työvoiman saaminen on olennainen riski. Tavoitteet Tavoite Aikuissosiaalityö Toimeentuloturva Mittari Tunnusluku TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Täydentävä toimeentulotuki (ruokakunta) Ehkäisevä toimeentulotuki (ruokakunta)

4 Tavoite Mittari Tunnusluku TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Lapsiperheiden tukipalvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut Asiakasperheet Perheneuvolan käyttö Asiakasperheet Suoritteet Lapsiperheiden kotipalvelu Perheiden määrä Käyntien määrä Lastensuojelu Avohuollon tukitoimet Lasten määrä Sijaishuollossa perhehoito ensisijainen Hoitopäivät: -perhehoito -laitoshoito Sosiaalityö TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 18 TS 19 (1000 ) TP 15 TA 16 TA 17 Toimintatuotot 792,2 747,0 92,1-87,7 % -44,2 % 92,1 ulkoiset tuotot 792,2 747,0 92,1-87,7 % -44,2 % 92,1 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 Toimintakulut 7 272, , ,9-18,8 % -12,9 % 5 389,9 ulkoiset kulut 7 233, , ,2-18,9 % -13,2 % 5 327,2 sisäiset kulut 39,2 69,1 62,7-9,3 % 29,9 % 62,7 Toimintakate , , ,8-10,0 % -9,1 % ,8

5 TOIMIELIN Tulosalue Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Työllisyyden hoito Johannes Joutsenlahti Toiminta-ajatus Paimio on mukana Turun seudun Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisessa kokeilussa Paimion osalta tavoitteena pidetään työnvälityksen vaikuttavuuden lisäämistä ja työttömyysasteen kääntämistä laskuun. Painopiste on henkilökohtaisessa työnvälityspalvelussa ja urasuunnittelussa. Tuetaan myös aktiivisen työllisyyden hoidon keinoin työttömien yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämistä. Aktivoidaan kohderyhmään kuuluvat ihmiset työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin ja tarjotaan heille väyliä siirtyä takaisin työelämään. Toimenpiteiden onnistumisella on merkittävä vaikutus asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyssä. Toiminnalla pyritään saamaan vaikuttavuutta Paimion työttömyysprosentin alentamiseen. Toiminta-kuvaus Vastuualue jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: työvoiman palvelukeskus, työmarkkinatuen kuntaosuus, Toimintakeskus Apila ja palkkatukityöllistäminen. Työvoiman palvelukeskus Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu tarjoaa Turun seudun kunnille mahdollisuuden tuottaa palvelut uudella tavalla. Paimion tavoitteena on ottaa aktiivinen rooli työnhakijoille tarjottavissa palveluissa. Työllistymissuunnitelmien laadintaan ja sisältöön kiinnitetään erityishuomiota. Resurssia kohdennetaan henkilökohtaisen palvelun tarjoamiseen. Työnetsintä, työntarjoaminen, koulutusmahdollisuuksien esittely ja urasuunnittelu nostetaan palvelun keskiöön. Yrityspalvelujen osalta tavoitteena on alueen yritysten työvoimatarpeen ripeä tyydyttäminen. Työmarkkinatuen kuntaosuus Kunnat rahoittavat puolet omien kuntalaistensa työmarkkinatukikuluista sen jälkeen, kun työmarkkinatukipäiviä on kertynyt 300. Kun päivien kertymä ylittää 1000, kunnan maksuosuus on 70 prosenttia. Asiakkaan ollessa työllistymistä edistävän toimenpiteen piirissä, kuntaosuuden maksuvelvollisuus väistyy. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat mm. kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu. Asiakkaan ollessa aktivoituna tällaiseen toimenpiteeseen kunta säästää työmarkkinatukimenoissa keskimäärin 350 euroa kuukaudessa henkilöä kohti (40 eur/vuosi). Kun asiakas onnistuu työllistymään vähintään 6 kuukauden työsuhteeseen, päivät nollautuvat ja kertymien laskenta alkaa alusta. Työssäoloehdon täyttäneet henkilöt saavat uudestaan työttömiksi joutuessaan ensin päivää peruspäivärahaa ja siirtyvät tämän jälkeen työmarkkinatuelle. Toimintakeskus Apila Toimintakeskus Apila kantaa päävastuun työllistymistä edistävistä aktivointitoimenpiteistä. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat sijoittuvat kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeilujaksolle Apilan omiin työtehtäviin tai kaupungin muihin toimipisteisiin. Työtoiminta on sovitettava asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Työtoiminnan sisällön on oltava sellainen, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja tarjoaa jatkossa edellytyksiä työllistyä avoimille markkinoille. Työtoiminnan suunnittelu rakentuu aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja sen vuoksi tarjottavan työtoiminnan valikoiman on oltava laaja.

6 Ympäristökuvaus Palkkatukityöllistäminen Palkkatukityösuhteiden tarjoaminen ja välittäminen kohderyhmään kuuluville asiakkaille on usein tehokkain tapa edistää heidän työllistymistään avoimille työmarkkinoille. Pitkään jatkuneessa työttömyysjaksossa muodostuu haasteeksi työttömyyden katkaiseminen. Lyhyelläkin työsuhteella edistetään asiakkaan jatkotyöllistymistä ja kohennetaan hyvinvointia sekä tulotasoa. Vastuualueen toimilla ei voida juurikaan vaikuttaa työvoiman kysyntään. Työllisyystilanteen kehitys koko maassa ja myös Paimion alueella on epävarmaa. Heikko kehitys on nyt jatkunut jo vuosia. Tavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa Paimion työllisyysasteen nostaminen ja työttömyysasteen kääntäminen laskuun. Paimion työttömyysaste oli heinäkuussa 16 9,4 % (7/15 9,5%). Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun tavoitteena on hakea uusia toimintamalleja palvelujen tuottamistapoihin. Kokeilukunnilla on nyt mahdollisuus tuottaa arvokasta tietoa maakuntauudistuksen valmistelijoille. Työmarkkinoiden heikko kehitys nostaa työttömien joukosta esiin kolme asiakasryhmää, joiden palveluihin työllisyyden vastuualueella panostetaan erityisesti: yli vuoden työttömänä olleet, työttömät yli 50-vuotiaat ja työttömät alle 25-vuotiaat. Olennaiset toiminnalliset riskit Resurssimuutokset Suomen talouden kehityssuunta muodostaa lähitulevaisuudessa suurimman epävarmuustekijän vastuualueen toimintaympäristölle. Työttömien joukko jakautuu yhä selvemmin kahtia niihin, joilla on vielä kohtuulliset mahdollisuudet palata työelämään sekä toisaalla vaikeasti työllistyvien ryhmään. Tämä kehityskulku lisää uhkaa, että yhteiskunnasta syrjäytyy yhä pysyvämmin yhä isompi joukko ihmisiä. Tietynlaista epävarmuutta kuntakokeiluun liittyen on siinä, paljonko Te-hallinto lopulta ohjaa resurssia kunnille ja mikä on Paimion osuus siitä. Ei ole myöskään tiedossa millaiset toimintavaltuudet se antaa kunnille Työvoima ja yrityspalveluiden tuottamiseen. Kokeiluun ohjatut voimavarat ja toimivaltuudet määrittelevät pitkälti toiminnan tuloksellisuuden. Elinkeinoelämän puolella riski muodostuu siitä, jos työssäkäyntialueen yritykset eivät lisää rekrytointeja tai päätyvät peräti lomautuksiin ja irtisanomisiin. Tällöin aktivointiasteen ja työllisyysasteen suotuisa kehitys muodostuu hyvin vaikeaksi. Toimitilan muutokset. Nykyistä työpajatilaa muunnetaan toimistokäyttöön ja työpajatoimintaan lisätään uusia tiloja. Tehtävänimike. Vastaavan ohjaajan työnkuva muuttuu kokeilun myötä. Jatkossa työtä on hoidettava virkasuhteessa. Lakkautetaan vastaavan ohjaajan toimi ja perustetaan työvoimapalvelujen esimiehen virka. Henkilöstölisäys. Perustetaan määräaikainen sosiaaliohjaajan virka. Sosiaaliohjaajan työpanos kohdentuu kuntakokeilun myötä tulevaan uuteen asiakaskuntaan. Työtehtävän painopistealueet ovat: henkilökohtainen urasuunnittelu, työnetsintä, eläkeselvittelyt, kuntoutusohjaus, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, sosiaalinen kuntoutus ja sosiaaliohjaus.

7 Tavoite Mittari tp15 ta16 ta17 Työvoiman palvelukeskus pienentää työttömyysprosenttia Työttömyysaste heinäkuun luku 9,5 % 9,4 % 8,9 % Työmarkkinatuen kuntaosuus pienentää maksuosuutta Maksujen kehitys Toimintakeskus Apila Asiakkaiden nopea aktivoiminen ja ohjaaminen toimenpiteiden piiriin sekä aktivointiasteiden kohottaminen Aktivointiaste kaikki joulukuun luvut pv tmt saaneet % pv tmt saaneet % yli 1000 pv tmt saaneet % 45 % 40 % 78 % 71 % - 40 % 65 % 75 % 50 % 45 % 80 % 75 % Palkkatukityöllistäminen tarjota työsuhde mahdollisimman usealle tarvitsevalle mukaan lukien velvoitetyöllistetyt Määrärahalla palkatut henkilöt, yhteensä vuoden aikana työkuukausia yhteensä Työllisyyden hoito TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 18 TS 19 (1000 ) TP 15 TA 16 TA 17 Toimintatuotot 233,3 212,2 223,6 5,4 % -2,1 % 223,6 ulkoiset tuotot 217,0 199,6 218,6 9,5 % 0,4 % 218,6 sisäiset tuotot 16,2 12,6 5,0 0,0 % 0,0 % 5,0 Toimintakulut 588,0 614,7 696,7 13,3 % 9,2 % 696,7 ulkoiset kulut 532,5 555,1 623,9 12,4 % 8,6 % 623,9 sisäiset kulut 55,5 59,6 72,8 22,1 % 15,6 % 72,8 Toimintakate -354,7-402,6-473,1 17,5 % 16,7 % -473,1

8 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhuspalvelut ja kotihoito Eeva-Sirkku Pöyhönen Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Vanhuspalveluiden toiminta-ajatuksena on tuottaa sosiaalihuoltolakiin ja vanhuspalvelulakiin perustuvia laadukkaita palveluita ikääntyneille paimiolaisille. Kotihoidon ja sitä tukevien palveluiden avulla pyritään käytettävissä olevin voimavaroin tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Jos asiakas ei näiden palveluiden turvin enää selviydy kotona, järjestetään hänelle sopiva hoitopaikka asumispalveluista tai laitoshoidosta. Vanhustyön johtajan tehtävät sisältyvät sosiaali- ja terveysjohtajan tehtäviin. Asiakaslaskutuksen hoitaa sosiaalitoimiston toimistosihteeri. Kotihoito tukee asiakkaiden omatoimisuutta, itsenäisyyttä ja sosiaalisia kontakteja sekä ylläpitää ja edistää asiakkaiden terveyttä. Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu, kotona tapahtuva sairaanhoito sekä tukipalvelut, joita ovat aterioiden kotiinkuljetus, turva-, siivous-, asiointi-, saatto- ja hygieniapalvelut. Kotihoidossa on käytössä palveluseteli. Kotihoito antaa syksyllä 17 palvelut myös Ehtookonnun rivitaloihin. Omaishoidon tuki käsittää omaishoidon rahallisen tuen sekä muut omaishoitajien jaksamista tukevat palvelut. Omaishoidon työntekijät tekevät myös mm. palveluohjausta. Päivätoimintakeskus toimii Ehtookonnun rivitalojen kerhotilassa. Asiakkaita on 4 8 asiakasta/toimintapäivä. Päivätoimintakeskus tarjoaa virikkeellistä päivätoimintaa muun muassa muistihäiriöisille ja keskivaikeasti dementoituneille henkilöille. Päivätoimintaan osallistuminen auttaa asiakasta säilyttämään itsenäisyytensä ja omatoimisuutensa sekä tukee heidän perheidensä voimavaroja. Päivätoimintakeskus tukee myös omaishoitajien jaksamista. Päivätoimintakeskus siirtyy lokakuussa 16 uusiin tiloihin Ehtookonnun kerhotilaan. Tavoitteena on laajentaa asiakaskuntaa toimintaryhmien uudelleen järjestämisellä ja toiminnan antamisella myös niille, joilla ei ole muistisairautta. Samalla toimintapäivät palautetaan tarpeen mukaan viisipäiväiseksi. Askalan palvelutaloissa on 14 tehostetun asumispalvelun paikkaa. Tilat omistaa vanhustenkotiyhdistys. Askalasta autetaan myös viereisten rivitalojen vanhusasiakkaiden avuntarpeessa. Paltanpuiston palvelukeskuksessa on neljä pienryhmäkotia: Pihaniityssä ja Kotiniityssä on molemmissa 10 asukaspaikkaa. Kotiniityn asukaspaikoista 4 on lyhytaikaishoitoa varten. Muistisairaiden ryhmäkoti Keltalinnussa ja Punalinnussa on molemmissa 7 asukaspaikkaa. Paimion palvelukeskussäätiö omistaa Paltanpuiston palvelukeskuksen tilat. Hoivakoti Jokilaakso on huoneen tehostetun palveluasumisen yksikkö vanhainkodin alakerrassa. Henkilökunta on yhteinen vanhainkodin kanssa. Vanhainkodissa on 16 laitospaikkaa. Omia palveluita täydennetään ostopalveluilla. Ostopalveluna on hankittu tehostettua palveluasumista Paimion ulkopuolella yksityisistä hoitokodeista 11 henkilölle ja per-

9 hehoidosta on tavoitteena hankkia palvelua 1 2 henkilölle. Vanhuspalveluita tukevat myös Paimion palvelukeskussäätiön omistamat Ehtookonnun vanhusten rivitaloasunnot, joissa on 31 asuntoa. Palvelukeskussäätiön senioritalo on valmistumassa loppuvuodesta 17. Henkilöstö (htv) TA 17 Avopalveluohjaaja 2 1,5 1,5 Palvelukeskusvastaava Osastonhoitaja Vastaava sairaanhoitaja Sairaanhoitaja Hoitaja, joista varahenkilöitä ,4 3 69,4 3 Hoiva-avustaja Laitosapulainen 3,5 3 2 Hoitoapulainen 0,5 - - Fysioterapeutti Yhteensä 83 88,9 93,9 Resurssimuutokset Ympäristöanalyysi Ei henkilöstölisäyksiä. Tillintien toiminnan siirtyminen Askalan palvelutalon tiloihin siirtää henkilöstöä vammaispalveluista vanhuspalveluihin. Hoidonporrastus on toiminut vuonna 16 kohtuullisesti. Yksityisiä asumispalvelupaikkoja on jouduttu lisäämään vuoden 16 aikana, mutta sijoituksilla on saatu purettua jonoa vanhusten asumispalveluun ja pidettyä odotusajat kohtuullisina. Ostopalveluasiakkaat ovat sijoittuneet viiteen eri asumispalveluyksikköön. Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäiviä juuri ole syntynyt. Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään perusteena kaupungin 75 vuotta ja 80 vuotta täyttäneiden lukumäärää. Vuoden 15 lopussa kohderyhmään 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli 829. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Paimion yli 75- vuotiaitten asukkaiden määrä kasvaa runsaasti vuoteen 40 saakka. Ennuste (12) vuotiaat 80 - vuotiaat 75 vuotta täyttäneet yhteensä Ikääntyneen väestön määrän kasvu luo painetta palvelurakenteelle. Kotihoitoa kehitetään edelleen vastaamaan lisääntynyttä palvelutarvetta. Säännöllisen kotihoidon siivouspalveluasiakkaat ohjataan palveluseteliasiakkaiksi siivouspalvelun osalta. Kotihoidon toimitilat siirtyvät loppuvuodesta 17 valmistuvaan Paimion palvelukeskussäätiön senioritaloon. Kotihoito hoitaa myös Ehtookonnun rivitaloissa asuvien asiakkaiden palvelut. Kotihoidon optimointiohjelmaan on laajennettu vuoden 16 aikana ja

10 edelleen vuonna 17 on tarkoitus ottaa käyttöön uusia rajapintoja. Kotihoidon optimointi/mobiili laajenee koskemaan myös Ehtookonnun rivitaloja. Omaishoidon tukea myönnetään hakijoille, jotka täyttävät lautakunnan hyväksymät kriteerit. Syyskuun lopussa 16 omaishoidon tuen piirissä oli 39 omaishoidettavaa yhden hakemuksen käsittelyn ollessa kesken. Omaishoidon tuen kriteereitä kehitetään vuoden 17 aikana Turun ympäristökunnissa. Vaikka kotihoitoa kehitetään, kasvaa tarve vanhusten tehostetun asumispalvelun laajentamiseen. Tarpeeseen vastataan Askalan palveluasuntojen muuttamisella tehostetuksi palveluasumiseksi eli henkilökuntamitoituksen parantamisella. Askalan palvelutaloihin tulee oma yövalvonta. Tämä mahdollistuu Askalan palvelutalojen ja Tillintien asumispalveluyksikön toimintojen yhdistämisellä. Henkilöstölisäyksiä ei tällä järjestelyllä tarvita. Omaa tuotantoa täydennetään ostopalveluja lisäämällä. Asumispalveluiden palveluseteli otetaan käyttöön ja yksityistä palvelutuotantoa pyritään saaman paikkakunnalle. Kaupunki osallistuu Turun kaupungin toteuttamaan vanhusten tehostetun palveluasumisen kilpailutukseen, jonka sopimuskausi alkaa toukokuussa 17. Paltanpuiston palvelukeskuksen hoitajakutsujärjestelmä uusitaan yhteistyössä terveyskeskussairaalan kanssa. Ehtookonnun rivitalojen asukkaat siirtyvät samalla turvapuhelinasiakkaiksi. Vanhainkodissa, Hoivakoti Jokilaaksossa ja Askalan palvelutaloissa hoitajakutsu- ja hälytysjärjestelmän uusittiin vuonna 15. Kaupunki on mukana seudullisessa ikäihmisten perhehoitohankkeessa ja varautuu olemaan mukana senioritalohankkeessa. Kaupunki on mukana myös Turun kaupungin hallinnoimassa I&O kärkihankkeessa (kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa). Olennaiset toiminnalliset riskit 1. Palvelutuotanto ei vastaa palvelutarpeeseen 2. Tietojärjestelmien toimimattomuus 3. Ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys/saatavuus, osaamisen turvaaminen 4. Palvelutarpeen yllättävä kasvu

11 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Vanhusten kotona asumisen tukeminen (suositus %) Kotona asuvien määrä, % yli 75-v. 92, Kotihoidon saatavuuden turvaaminen (suositus %) Kotihoidon kattavuus; % yli 75-vuotiaista Välittömän työajan osuus % 15, Palveluseteliasiakkaat (sis. siivouspalvelu) Palvelusetelitunnit Päivätoiminnan kehittäminen Asiakaspäivät Palveluasuminen vastaa tarvetta (suositus 6-7 %) Askala Paikat Hoitopäivät Paltanpuisto Paikat Hoitopäivät Yksityiset asumispalvelut Asiakkaat vuoden aikana Hoitopäivät Hoivakoti Jokilaakso Paikat Hoitopäivät Tehostetun palveluasumisen kattavuus% 75 vuotta täyttäneistä 6, ,1 6,1 Vanhusten laitoshoito vastaa tarvetta (suositus 2-3 %) Vanhuspalveluiden saatavuus Vanhainkodin hoitopäivät Paikat Laitoshoidon kattavuus % yli 75-vuotiaista Vanhainkodin käyttöaste % Odotusaika asumispalveluihin, päivää , , ,9 99 < ,9 99 < 70 Henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta huolehtiminen Täydennyskoulutukseen osallistuneet, määrä Sairauspoissaolot vähentyvät 10 % edelliseen vuoteen verrattuna x

12 Vanhuspalvelut ja kotihoito TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 18 TS 19 (1000 ) TP 15 TA 16 TA 17 Toimintatuotot 980, , ,4 52,0 % 33,1 % 1 629,4 ulkoiset tuotot 980, , ,4 52,0 % 33,1 % 1 629,4 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 Toimintakulut 6 3, , ,1 16,2 % 10,5 % 7 509,1 ulkoiset kulut 5 777, , ,9 17,9 % 11,6 % 7 121,9 sisäiset kulut 425,5 421,3 387,2-8,1 % -4,5 % 387,2 Toimintakate , , ,7 9,1 % 6,3 % ,7

13 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuolto Eeva-Sirkku Pöyhönen Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Tavoitteena on hoidon ja palvelujen oikea porrastaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken hoitoprosesseja kehittäen. Lähtökohtana on, että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa oikea-aikaisesti. Paimion kaupunki ostaa perusterveydenhuollon palvelut Paimion Sauvon kansanterveys kuntayhtymältä. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan tilaaja-tuottajamallin mukaisesti siten, että kunnat ilmoittavat tarvitsemiensa palvelujen määrän ja laatuvaatimukset. Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tekemien arvioiden ja sopimusneuvottelujen mukaisina. Täydentäviä palveluita (erikoislääkärikonsultaatioita ja tutkimuksia) ostetaan edelleen yksityisiltä lääkäriasemilta. Suurten ikäluokkien eläköityminen ja siirtyminen pois työterveydenhuollosta lisää palvelujen kysyntää perusterveydenhuollossa. Työikäinen väestö ohjataan käyttämään työterveyshuollon palveluita. Työterveyshuolto on yksityistetty vuonna 15. Syntyvyyden kasvu näyttäisi tasaantuneen, vuosittain syntyy n. 1 lasta. Alle kouluikäisiä lapsia on Paimiossa n lasta. Isyyden tunnustamisen vastaanotto on siirtynyt neuvolaan vuoden 16 alusta. Vastaanottotoimintaa on kehitetty lääkäri-hoitaja työpari-mallin pohjalta. Mielenterveys- ja päihdepalvelu sekä ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut ovat toiminnan painopistealueina. Kotisairaalatoiminta on alkanut pienimuotoisesti vuonna 15. Toiminta tuotetaan ostopalveluna. Toiminnalliset tavoitteet Talousarvioesitykseen sisältyy seuraavat toimet/virat: - lähihoitaja (varahenkilö) toimi, kustannus katetaan vähentämällä vastaavasti sijaismäärärahoja - 2 sairaanhoitajan (varahenkilö) tointa, kustannukset katetaan vähentämällä vastaavasti sijaismäärärahoja - terveyskeskuslääkärin/geriatrin virka, kustannus katetaan vähentämällä sijaismäärärahoja sekä tehtävien mahdollisella uudelleen järjestelyllä. - terveyskeskussairaalan sairaanhoitajan toimi muutetaan lähihoitajan toimeksi alkaen (kokeilu asti). Vuoden 17 aikana pyritään edelleen vähentämään henkilöstön sairauspoissaoloja toteuttamalla varhaisen puuttumisen mallia. Palkkarakenteen muutosprosessi saatetaan loppuun. Kuntayhtymä on mukana jäsenkuntien LiPaKe hankkeessa, jossa yhtenä osana on liikuntaneuvonta. Kuntayhtymä on aktiivisesti mukana Sote-uudistuksen valmistelus-

14 sa. Palvelusetelin käyttömahdollisuuksia selvitetään edelleen avoterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa. Terveyskeskuksen varavoima on toteutettu vuonna 16. Ruoka- ja siivouspalvelu sekä välinehuolto on keväällä 16 ulkoistettu Arkealle. Yhteistyömahdollisuuksia erityistyöntekijöiden suhteen kartoitetaan Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin KTO:n kanssa vuoden 17 aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sähköistyvät edelleen. Lähtökohtana on muuttaa etenkin kroonisesti sairaiden hoitokäytäntöjä potilaskeskeiseksi. Sähköisillä palveluilla tavoitellaan myös palvelujärjestelmän tuottavuuden ja laadun parantamista. Sähköisen ajanvarauksen ja tekstiviestimuistutuksen käyttöä laajennetaan mahdollisuuksien mukaan. Ajanvarauksen esitietoliitteet otetaan käyttöön vuonna 17. Kansalaisen Ajanvarauksen avulla voi tehdä uusia ajanvarauksia, siirtää ja peruuttaa olemassa olevia ajanvarauksia, vahvistaa tai perua ennakkoajanvarauksia sekä katsoa omaa jonotustilannetta ja poistaa itsensä jonosta. Tekstiviestimuistutus vähentää käyttämättä jääviä vastaanottoaikoja muistuttamalla asiakasta tulevasta vastaanottoajasta tekstiviestillä esimerkiksi päivää ennen sovittua vastaanottoaikaa. Lakisääteisten Kanta-palveluiden käyttöönotto ajoittuu keväälle 17. Kuntayhtymän tietohallinnon osaamisen jatkuminen tulee varmistaa vuoden 17 alkupuolella. Julkisten palveluiden digitalisointi kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin ja sähköisten palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa valmistellaan valtakunnallisesti. Kuntayhtymä on mukana maakunnan hankevalmistelussa. Tavoitteet Tavoite Perusterveydenhuolto Mittari Tunnusluku TP15 TA16 TA17 TS18 Väestö saa lakisääteiset ja hoitotakuun edellyttämät terveydenhuollon palvelut kattavasti ja laatusuositusten mukaisesti. Lain toteutuminen Hoitoon pääsyn ajat, vrk - kiireellisyys 1 7 vrk - muu ei kiireellinen - hoitajakäynti < < Hoidonporrastusta kehitetään siten, että minimoidaan erikoissairaanhoidon viivepäivät ja vuodeosastolta jatkohoitopaikkaa odottavien viivepäivät Erikoissairaanhoito Siirtoviivepäivien määrä Erikoissairaanhoidon palvelujen tarkoituksenmukainen käyttö ja oikea hoidon porrastus Poliklinikka käynnit Hoitojaksot

15 Terveydenhuolto TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 18 TS 19 (1000 ) TP 15 TA 16 TA 17 Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 ulkoiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 Toimintakulut , , ,9 1,1 % -0,6 % ,9 ulkoiset kulut , , ,7 1,1 % -0,6 % ,7 sisäiset kulut 0,0 1,0 1,2 0,0 % 0,0 % 1,2 Toimintakate , , ,9 1,1 % -0,6 % ,9 Sosiaali- ja terveyslautakunta yhteensä TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 18 TS 19 (1000 ) TP 15 TA 16 TA 16 Toimintatuotot 2 050, , ,5-3,6 % -1,2 % 2 001,5 0,0 ulkoiset tuotot 2 034, , ,5-3,2 % -0,9 % 1 996,5 0,0 sisäiset tuotot 16,2 12,6 5,0-60,3 % -34,6 % 5,0 0,0 Toimintakulut , , ,5 0,4 % -1,0 % ,5 0,0 ulkoiset kulut , , ,1 0,5 % -1,0 % ,1 0,0 sisäiset kulut 545,4 589,7 562,4-4,6 % 1,6 % 562,4 0,0 Toimintakate , , ,1 0,6 % -1,0 % ,1 0,0

16 TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö 34 Sosiaali- ja terveyslautakunta Investoinnit Eeva-Sirkku Pöyhönen (1000 ) INVESTOINTISUUNNITELMA 82 Irtain omaisuus TP 15 TA 16 TA Investointitulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Investointimenot 0,0 0,0 2,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0-2,0 0,0 0,0 0,0 0,0 UUSINVESTOINTI Kotihoidon tilojen hankinta senioritalosta 0 0 (siirtyy vuodelta 16) LAAJENNUSINVESTOINNIT KORVAUSINVESTOINNIT Paltanpuiston palvelukeskuksen hoitajakutsujärjestelmän uusiminen