Tampereen yliopiston kirjasto, 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen yliopiston kirjasto, 2002 http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/"

Transkriptio

1 Tekijä: Nimeke: Julkaisussa: Reinikainen, Marjo-Riitta Vammaisen nais- ja miesruumiin arvo Janus : sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti ISSN (1999) : 4, s Tämä aineisto on julkaistu verkossa oikeudenhaltijoiden luvalla. Aineistoa ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Aineiston verkko-osoitteeseen saa viitata vapaasti. Aineistoa saa selata verkossa, mutta sitä ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Aineistoa saa opiskelua, opettamista ja tutkimusta varten tulostaa omaan käyttöön muutamia kappaleita. Artikkelit ovat PDF-tiedostomuodossa. Sen lukemiseen tarvitaan Adobe Acrobat Reader-ohjelma. Mikäli ohjelmaa ei ole jo asennettu, sen saa ilmaiseksi osoitteesta Tampereen yliopiston kirjasto, 2002

2 Marjo-Riitta Reinikainen Vammaisen nais- ja miesruumiin arvo Vammaisuus ja sukupuoli yhteiskunnassa S yntymästäni saakka vammaisena naisena uskon, että asetun sukupuoleni ja vammaisuuteni vuoksi erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa eriarvoiseen asemaan vammattomien naisten, vammattomien miesten sekä myös vammaisten miesten kanssa 1. Tämän kokemuksen allekirjoittavat kanssani monet suomalaiset vammaiset naiset, mutta myös ulkomaiset feministisesti suuntautuneet vammaiset naiset, jotka ovat tutkineet vammaisten naisten kokemuksia ja yhteiskunnallista asemaa esim. USA:ssa ja Englannissa. Naisten ja miesten välinen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen eriarvoisuus monine ilmenemismuotoineen on laajalti tunnustettu länsimaissa. Sukupuolten välisen tasa-arvon rakenteellisia ja ideologisia esteitä pyritään purkamaan mm. lainsäädännön keinoin. Puhuttaessa vammaisista sukupuolen merkitys jätetään kuitenkin lähes poikkeuksetta huomioimatta, ikään kuin vähemmistöstatus tekisi yksilöistä immuunin sukupuolen kulttuurisille ja sosiaalisille merkityksille ja vaikutuksille. Vai onko ajatuksena se, että vammaisuudesta johtuvat eriarvoisuuden tai sorron kokemukset peittäisivät alleen kaikki muut mahdolliset eriarvoisuuden aiheuttajat ja kokemukset? Brittiläinen, vammainen feministitutkija Jenny Morris (1994b) on arvostellut vammaistutkimusta siitä, että se on sivuuttanut sukupuolen merkityksen tarkastellessaan vammaisuuden kokemuksia. Sukupuoli on jäänyt joko näkymättömäksi tai sitä on pidetty vammaisuudesta erillisenä asiana. Vammaisten kohtaamat esteet ja ongelmat on selitetty suurimmaksi osaksi heidän vammoistaan käsin. Kaikki sellaiset selittävät tekijät, joilla saattaisi olla jotain tekemistä sukupuolen kanssa, on sivuutettu. Ruotsalainen, vammaistutkimukseen suuntautunut sosiologi Karin Bar- JANUS vol. 7 (4) 1999,

3 MARJO-R1ITTA REINIKAINEN ron (1997) pitää yhtenä syynä sukupuolen sivuuttamiseen sitä, että vammaiset ihmiset esitetään perinteisesti sukupuolettomina ja epäseksuaalisina olentoina. Lähtiessään liikkeelle tästä stereotyyppisestä käsityksestä vammaistutkimus on nähnyt vammaiset ihmiset yksistään vammaisina, ei sukupuolensa edustajina, naisina ja miehinä. Oman osansa Morrisin (1993; 1994a) kritiikistä saa myös feministinen tutkimus, koska se ei ole kyennyt sisällyttämään vammaisia naisia naiskategoriaansa. Toinen brittiläinen vammainen naistutkija Lois Keith (1992) on kiinnittänyt erityistä huomiota feministisen tutkimuksen hoivatyökeskusteluun, jossa vammaiset esitetään yksinomaan sukupuolettomina, passiivisina ja avuttomina 'toisina'. Hän pitää feministisen tutkimuksen tapaa esittää vammaiset sukupuolettomina erityisen kummallisena siksi, että samainen tutkimus on länsimaissa yli 20 vuoden ajan pyrkinyt määrätietoisesti lisäämään yleistä ja tieteellistä tietoisuutta sukupuolen olemassaolosta ja merkityksestä yhteiskunnassa. Vammaisten miesten ja naisten kokemuksia ja asemaa arvioitaessa on otettava huomioon ne määrittelyt ja merkitykset, joita yhteiskunnassa ja kulttuurissa kulloinkin annetaan mieheydelle, naiseudelle ja vammaisuudelle. Sekä sukupuolen että vammaisuuden yhteiskunnalliset konstruktiot perustuvat sukupuolen ja vammaisuuden fyysisiin piirteisiin. Yksilön kokemukset sijoittuvat aina johonkin sosiaaliseen kontekstiin, joka määrittelee miehenä, naisena ja/tai vammaisena olemisen seurauksia yksilölle. (Morris 1994a.) Jenny Morris (1993) on todennut, että yhteiskunnassa hallitsevimmat käsitykset ja määritelmät vammaisuudesta ovat ei-vammaisten luomia. Suurin osa vammaisuuden mielikuvista ja representaatioista on peilannut ei-vammaisten ajatuksia siitä, millaista olisi olla vammainen. Kanadalainen tutkija Sharon Stone (1995) puolestaan muistuttaa siitä, mikä vaikutus ruumiillisuuden korostumisella kulttuurissa voi olla näihin mielikuviin. Vammaisuuden kokemus ja tietoisuus oman vamman olemassaolosta nousee toistuvasti esille tilanteissa, joissa vammainen kohtaa ei-vammaisen maailman, ei-vammaiset ihmiset ja ei-vammaisille rakennetun ympäristön. Jenny Morris (1995, 78) toteaakin, että merkittävä osa yksilön vammaisuuden kokemuksesta syntyy ei-vammaisten reaktioista vammaista ihmistä kohtaan. Hänen käsityksensä perustuu sekä omiin vammaisuuden kokemuksiin että tutkimukseen selkäydinvammaisten naisten elämänkokemuksista. Vammaisuuden olemassaolo provosoi ei-vammaisen enemmistön keskuudessa pääasiassa negatiivisia tunteita ja mielikuvia (Morris 1994b). Valitettavan usein ulospäin näkyvä vammaisuus provosoi ei-vammaisia myös verbaaliseen ja samalla psyykkiseen, joskus jopa fyysiseen väkivaltaan vammaisia kohtaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että vammaisuuteen kohdistuvat negatiiviset mielikuvat, tunteet ja teot ovat osa laajempaa ko- 342

4 ARTIKKELEITA konaisuutta: yhteiskunnassa olevia arvoja ja asenteita. Marten Söder (1990) on arvostellut vammaisuuteen liittyviä asennetutkimuksia, joissa asenteet individualisoidaan ja leikataan irti ympäröivän yhteiskunnan arvoista ja rakenteista. Söderin mielestä yksilöt toistavat niitä ajatuksia vammaisuudesta, jotka ovat kulloisessakin yhteiskunnassa ja kulttuurissa yleisiä ja legitiimejä. 2 On hyvin mahdollista, että ei-vammaisten negatiiviset käsitykset ja viestit vammaisuudesta tulevat osaksi vammaisten omaa käsitystä itsestään ja muista vammaisista (myös Keith 1996). Tästä syystä on erittäin tärkeää tutkia ei-vammaisten ihmisten, kulttuurissa ja yhteiskunnassa vallitsevia olettamuksia ja käsityksiä vammaisuudesta, samoin kuin näiden oletusten ja käsitysten alkuperää ja vaikutusta vammaisvähemmistölle. 3 Tämä tarkastelu on välttämätöntä tehdä vammaisten omasta näkökulmasta käsin. (Morris 1994b, ). Riippumatta siitä, kuinka hanakasti vammaiset halutaan esittää sukupuolettomina olentoina, he ovat joka tapauksessa oman sukupuolensa edustajia, naisia ja miehiä, aivan kuten ei-vammaisetkin. On olemassa tutkimuksiin perustuvia havaintoja (esim. Fine & Asch 1988; Lonsdale 1990; Hanna & Rogovsky 1991; Barron 1997) siitä, että vammaisiin tyttöihin ja naisiin kohdistetaan erilaisia sosiaalisia odotuksia kuin vammaisiin poikiin ja miehiin heidän sukupuolensa vuoksi. Näin heille tarjoutuu myös erilaiset mahdollisuudet elämässään. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vammaiset naiset ja miehet ovat yhtälailla osa sukupuolittunutta yhteiskuntaa ja kysymykset sukupuolesta ja sukupuolten välisestä tasa-arvoisuudesta, samoin kuin eriarvoisuudesta, ovat yhtä aiheellisia niin vammaisten kuin ei-vammaistenkin kohdalla. Tästä eteenpäin artikkelini etenee seuraavalla tavalla. Ensiksi tarkastelen kahta vammaisuuden mallia, perinteistä yksilömallia ja uudempaa yhteiskunnallista mallia, sekä näiden suhdetta yksilön ruumiiseen. Seuraavaksi kiinnitän huomion vammaisen ruumiin merkitykseen sosiaalisissa tilanteissa ei-vammaisten kanssa. Kolmanneksi pohdin ruumiillisuuden korostumista kulttuurissa ja sen merkitystä vammaisille ja erityisesti vammaisille naisille. Neljänneksi käsittelen kristillisen uskomusperinteen ja terveydenhuollon tapaa arvottaa nais- ja miesruumista. Näiden näkökulmien ja tutkimusaineistoni kautta päädyn tarkastelemaan niitä käsityksiä vammaisista naisista ja miehistä, joissa sukupuolen ja ruumiin arvottavat erot nousevat vahvasti esille. Vammaisuuden (re)konstruointi "Ruumista on tarkasteltu kulttuurisesti tuotettuna samalla kun sukupuolitettu valta, tieto ja subjektius on nähty ruumiillisina."... "Ruumis on nähty paitsi sortavien käytänteiden kohteena tai välineenä myös vastarinnan ja emansipaation mahdollisuutena." (Palin 1996, 225.) 343

5 MARJO-RIITTA REINIKAINEN Yhteiskunnassa vammaisuus on pääasiassa nähty yksilön patologisena ruumiin ominaisuutena. Tätä ilmentää esimerkiksi vakiintunut tapa puhua vammaisista potilaina 4 ja vastakohtana terveille, jolloin 'vammainen' ja 'sairas' tulevat vääristelevällä tavalla määritellyiksi toistensa synonyymeiksi. Pitämällä vammaisuutta yksilön patologisena ominaisuutena on oikeutettu ja perusteltu vammaisten eriarvoinen asema yhteiskunnassa eivammaisiin nähden. Vaikka vammainen ruumis on vammattoman ruumiin tavoin yhteiskunnallisesti konstruoitu (Abberley 1987; Barnes 1996), se halutaan nähdä jonain biomedikaalisena poikkeamana ja vammaisuuden haitat luonnonlainomaisena seurauksena yksilön vammaisesta ruumiista. Sekä sukupuolen että vammaisuuden yhteiskunnalliset konstruktiot ovat perustuneet yksilön fyysisille piirteille. Länsimaissa vammaisuutta ja vammaisuuden kokemusta määrittelevät mm. taloudellinen kehitys ja siihen liittyvät ideologiat. (Morris 1994a.) Vammaistutkimuksen professori Michael Oliver (1996) on esittänyt, että on tarpeen tehdä selkeä ero vamman ja vammaisuuden välillä, jolloin vamma (impairment) on fyysisen ruumiin kuvaus, mutta vammaisuus (disability) on yhteiskunnallisen sorron seurausta. Vammaisuus on ollut yksi kapitalistisen yhteiskunnan tuottamista kategorioista. Oletuksena on ollut, että vammaisuuden syy on yksilössä, jolloin vammaisuuden ongelmat ratkaistaan yksilöön kohdistuvalla hoidolla ja parantamisella. Vammaisuus on perinteisesti ajateltuna ollut sitä, että yksilössä ja hänen ruumiissaan on jotain vikaa. Tätä käsitystä vammaisuudesta voidaan kutsua vammaisuuden yksilömalliksi ja se tunnetaan myös vammaisuuden medikaalisena mallina (emt , ) Perinteinen tapa ymmärtää - tai pikemminkin väärinymmärtää - vammaisuutta on saanut osakseen voimakasta arvostelua ja vastustusta vammaisliikkeen taholta erityisesti Britannissa. Oliverin (1996, 129) mukaan vammaisten yleinen aktivoituminen ja poliittisen tietoisuuden kasvu ovat tehneet mahdolliseksi vastustaa vallitsevia ennakko-olettamuksia vammaisuudesta. Vammaiset ovat alkaneet vaatia muutosta myös tieteellisiin tulkintoihin vammaisuuden alkuperästä ja paikasta. Tämä vaatimus on synnyttänyt 1980-luvun lopulta lähtien - suomalaisesta näkökulmasta katsottuna - radikaalin vammaistutkimuksen suuntauksen, jonka uranuurtajiin Oliver itsekin kuuluu. Oleellisin muutos vammaisuuden uudelleen ymmärtämisessä on, että ongelmien syy ja paikka siirtyvät yksilön ruumiista yksilöä ympäröivään yhteiskuntaan. Vammaisten kokemat haitat ja esteet eivät ensisijaisesti johdukaan yksilön ruumiin rajoituksista vaan yhteiskunnan epäonnistumisesta ja/tai haluttomuudesta poistaa vammauttavia esteitä ja sosiaalisia rajoituksia. Kokemuksen tasolla vammaiset voivat nähdä toiminnallisten ja sosiaalisten rajoitustensa olevan seurausta yhteiskunnallisesta sorrosta ja institutionaalisesta diskriminoinnista. Tämän uudelleen tulkinnan eli vam- 344

6 ARTIKKELEITA maisuuden yhteiskunnallisen mallin mukaisesti vammaisuus on sitä, että yhteiskunnassa on jotain vikaa, kun se ei ole kykenevä tai halukas ottamaan huomioon niitä kansalaisia, joilla on jokin vamma tai sairaus. (emt, 129.) Mihin jäi eletty ja koettu ruumis? Vammaisliikkeessä toimiva feministi Liz Crow (1996) myöntää, että vammaisuuden yhteiskunnallinen malli on kiistatta käyttökelpoinen poliittisessa taistelussa vammaisiin kohdistuvaa yhteiskunnallista sortoa vastaa. Hän pitää kuitenkin tarpeellisena täydentää mallia tavalla, joka huomioisi myös yksilön vammaisen ruumiin ja sen kanssa elämisen. Liz Crow toteaa, että jotkut vammaiset aktivistit, lähinnä naiset, ovat arvostelleet vammaisuuden yhteiskunnallista mallia siitä, että se ylikorostaa vammaisuuden yhteiskuntapoliittista puolta ja samalla sivuuttaa henkilökohtaiset kokemukset vammaisen ruumiin kanssa elämisestä. Vammaisaktivisti Sheryl Wade (1994) on kirjoittanut siitä, kuinka poliittisen ulottuvuuden ylikorostaminen vammaisuudesta puhuttaessa voi luoda virheellisen mielikuvan vammattomista vammaisista. Käytännössä vamman (tai vammojen) kanssa elävän on mahdotonta sovittautua vammattoman vammaisen ideaaliin. Wade pitää vammaisten kannalta ongelmallisena sitä, että poliittisesta, ruumiin kieltävästä, vammattoman vammaisen identiteetistä puuttuu vammaisen ruumiin arvostus 5. Ruumiin - vammaisen tai vammattoman - kunnioittaminen ja arvostaminen ovat oleellinen osa yksilön identiteettiä (Reinikainen 1996, 140). Pyrkimys asettautua kokonaan vammaisen ruumiin ulkopuolelle vie huomion pois siitä, että juuri tuo fyysisen erilaisuuden olemassaolo on ratkaiseva tekijä kohdeltaessa vammaisia "toisina". Ennakkoluulot liittyvät erilaisuuden havaitsemiseen, jolloin fyysinen, ulkonäkönormeista poikkeava erilaisuus tulee ensimmäisenä huomioiduksi sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa (Stone 1995; Morris 1994b; Keith 1996). Fyysinen (tai älyllinen) erilaisuus tekee vammaisista "vähemmän ihmisiä" ei-vammaisten silmissä. Vammaiset voidaan asettaa normaalien inhimillisten aktiviteettien ulkopuolelle, koska he eivät ole "normaaleja ihmisiä". Erilainen tai eri tavalla käyttäytyvä ruumis merkitsevät epätäydellistä ruumista ja helposti vammainen mielletään myös persoonaltaan epätäydelliseksi tai vajaaksi. Monien vammaisten - myös itseni (kts. Reinikainen 1996) - kokemuksissa fyysinen erilaisuus tekee ruumiista ja sen kantajasta julkista omaisuutta, johon täysin ventovierailla ihmisillä näyttää olevan oikeus kajota tungettelevin katsein, kommentein ja kysymyksin (Morris 1994b, 105; Keith 1996). 345

7 MARJO-RIITTA REINIKAINEN Ruumiillisuuden korostuminen kulttuurissa Ruumiillisuuden korostuminen sekä populaarikulttuurissa (esim. kaupallisina fitness-ilmiöinä) että tieteen kentällä (esim. naistutkimuksessa, kulttuuritutkimuksessa ja sosiologiassa) saattaa kääntää huomion takaisin yksilöihin ja heidän ruumiinsa puutteisiin ja "poikkeavuuksiin" - sikäli, kun huomio näistä on hetkeksikään päässyt herpaantunut. Tästä voi seurata, että vammaiset palautetaan takaisin keskelle vammaisuuden medikalisoitua yksilömallia, jossa ainoaksi vammaisuudeksi määrittyvät yksilöt vammoineen. Jos yhteiskunnassa ja kulttuurissa yhä enemmän omaksutaan ideologia, jonka mukaan vain fyysisesti (ja henkisesti) kykenevillä ihmisillä on olemassaolon oikeus ja vain heillä on täydet ihmis- ja kansalaisoikeudet, käy yhteiskunnallinen kehitys varsin uhkaavaksi vammaisille. Ruumiillisuuden korostuminen ei kuitenkaan uhkaa yhtäläisesti vammaisia miehiä ja vammaisia naisia. Länsimaisessa kulttuurissa erityisesti naisia arvioidaan ulkonäön perusteella (Begam 1992; Stone 1995). Mitä enemmän ruumiillisuus rinnastetaan ruumiin pintaan ja ulkonäköön, sitä enemmän ruumiillisuus korostuu ulkonäkövaateina marginalisoiden ja diskriminoiden kaikkia "normista" poikkeavia naisia: liian lihavia, liian laihoja, liian lyhyitä, liian vanhoja ja liian vammaisia. Sharon Stonen (1995) mielestä ruumiillisuutta ja ruumiillista täydellisyyttä korostavassa kulttuurissa suurin osa naisista on miehiä haavoittuvampia, sillä heitä arvostellaan ulkonäön perusteella ja he myös itse osallistuvat tähän arvosteluun. Stone huomauttaa, että vaikka miehiäkin on jo alettu opettaa huolehtimaan ulkonäöstään, heille ei kuitenkaan opeteta, että heidän arvonsa persoonina olisi riippuvainen heidän ulkonäöstään. Näin ollen, hyvin normatiivista ja yhdenmukaista ruumiillisuutta ja ulkonäköä korostavat kulttuurin ilmiöt koituvat uhaksi ensisijaisesti naisille - ja erityisesti vammaisille naisille. Nais- ja miesruumiin arvottaminen "...nainen on yleensä nähty anatomiastaan huomattavasti riippuvaisempana kuin mies, ja naisen ja miehen ruumiillisuutta on arvotettu eri tavoin" (Palin 1996, 226). Jos vammattoman naisen ja miehen ruumiillisuutta arvotetaan eri tavoin ja vammattoman naisen oletetaan olevan anatomiastaan miestä riippuvaisempi, sopii ihmetellä, mihin näiden erottelevien ja arvottavien tekijöiden kuvitellaan häviävän fyysisen vamman tai sairauden läsnäollessa? Esitän seuraavaksi kaksi näkökulmaa, jotka yhtäältä selittävät ja toisaalta antavat olettaa, että myös vammaisiin naisiin ja miehiin kohdistetaan yhteiskunnassa ja kulttuurissa erilaisia ennakko-olettamuksia ja odotuksia. 346

8 ARTIKKELEITA Molemmat näkökulmat - "ruumiillisen täydellisyyden myytti" ja terveydenhuollon "normi-ruumis" - sisältävät ajatuksen miehen ensisijaisuudesta naiseen nähden sekä sukupuolen että ruumiin arvottamisessa. "Ruumiillisen täydellisyyden myytti" Sharon Stone (1995) tulkitsee ruumiillisuuden korostumisen 1900-luvun lopulla "ruumiillisen täydellisyyden myytin" läpilyönniksi länsimaisessa kulttuurissa. Tämä myytti pitää sisällään uskomuksen, että me voimme ja meidän tulee yrittää saada aikaan täydellinen ruumis. Yhtenä seurauksena tästä on laaja vammaisuuden kieltäminen, joka sortaa kaikkia ihmisiä, ei pelkästään niitä, jotka ovat saaneet problematisoimattoman vammaisuuden leiman. Myöskään vammaisuuden kieltäminen ei sorra samalla tavalla naisia ja miehiä, sillä seksismin olemassaolo naisten elämässä muuttaa laadullisesti tämän sorron kokemusta. (emt, 413.) Sharon Stone (1995, 414) tuo esille sen, kuinka kristinuskolla on länsimaisessa kulttuurissa oma osuutensa ruumiillisen täydellisyyden myytin luomisessa, mies- ja naisruumiin arvottamisessa sekä suhtautumisessa vammaisuuteen. Kristinuskon suhde ruumiiseen on hyvin ambivalentti: ruumis on sielun asuinsijana välttämätön paha, josta on pidettävä huolta. Tämän maailmankatsomuksen mukaan ruumiin sairaus ja toiminnallinen häiriö eivät ole luonnollisia ilmiöitä vaan todiste ihmisen moraalisesta epäonnistumisesta. Syntisen ja lihallisen ihmisen osana on elinikäinen kilvoittelu oma epätäydellisyyttään vastaan voidakseen kuoltuaan palata täydellisyyteen eli yhteyteen Jumalan kanssa. Naisella on kuitenkin mieheen verrattuna huomattavasti enemmän syytä pyrkiä täydellisyyteen: ensinnäkään, häntä ei luotu Jumalan kuvaksi ja toiseksi, Eevaa pidetään syynä ihmiskunnan syntiin lankeemukseen. Näin naiset ovat kaksinkertaisesti kirottuja ja tuomittuja koko elämänsä sovittamaan omaa epätäydellisyyttään. Stonen mielestä kristiuskon käsitys miehen epätäydellisyydestä ja naisen kaksinkertaisesta epätäydellisyydestä näkyy myös suhtautumisessa vammaisuuteen. Tutkimattomana kulttuurisena oletuksena on, että nainen on moraalisesti vastuussa vammastaan tai sairaudestaan, eli syyllinen siihen. Terveydenhuollon normi-ruumis: terve miehen ruumis Margrit Shildrick ja Janet Price (1996) ovat tarkastelleet vammaista ruumista foucault'laisesta näkökulmasta. Heidän mielestä vammainen ruumis, samoin kuin vammatonkin, on ennen kaikkea diskursiivisesti tuotettu 6. Ruumista materialisoidaan ja naturalisoidaan jatkuvasti toistuvien normistojen ja käytäntöjen kautta. Terveydenhuollolla on merkittävä asema sekä 347

9 MARJO-RIITTA REINIKAINEN vammaisen että vammattoman ruumiin diskursiivisessa konstruoinnissa. Terveydenhuollolle terveys ja fyysinen kyvykkyys ovat saman aikaisesti absoluuttisia ja ideaalisia päämääriä. Yhtenä normaaliuden standardina on terve miehen ruumis, jolloin kaikki toiset ruumiit - kuten naisruumis, sairas ruumis ja vammainen ruumis - tulevat mitatuiksi ja arvioiduksi häiriönä, erilaisena, uhkana ja kontrollin tarpeessa olevana, (emt, 98.) Terveydenhuollon medikaalisessa kontekstissa sairaus tai vammaisuus eivät ole pelkästään ruumiin patologiaa, vaan ne ovat myöskin merkkejä henkilökohtaisesta epäonnistumisesta sovittautua luonnollisena pidettyyn mies-standardiin, jolloin tämä "epäonnistuminen" on itse asiassa tuotettua naiseutta. Näin sekä naiseus että vammaisuus sijoitetaan universaaliin toiseuteen. (Shildrick & Price 1996, ) Shildrick ja Price (1996) päättelevät, että mikäli kaikki naiset asetetaan suhteeseen ja tavoittelemaan luoksepääsemätöntä ideaaliruumista - universalisoitua miesruumista - kokemus naisen vammaisuudesta voidaan nähdä jo olemassaolevan marginaalin vielä pidemmälle menevänä marginalisointina. Vammaisen naisen näkökulmasta tämä johtopäätös tuntuu varsin järkeenkäyvältä. Shildrickin ja Pricen väittämä selittää monien vammaisten naisten kokemuksia "kaksinkertaisesta" arvottomuudesta ja vammaisuudesta - naissukupuolen ja vammaisuuden vuoksi. "Fiktiiviset" tarinat vammaisesta naisesta ja miehestä Tutkimuskohteenani ovat ei-vammaisten käsitykset ja mielikuvat vammaisuudesta ja vammaisista, sekä erityisesti sukupuolittuneet käsitykset vammaisista naisista ja miehistä 7. Aineistonani käytän ei-vammaisten kirjoittamia "fiktiivisiä" tarinoita fyysisesti vammaisesta naisesta ja miehestä. Tarinoita on yhteensä 45 kappaletta, joista 21 on kirjoitettu vammaisesta naisesta ja 24 miehestä. Aineistoni olen kerännyt helmi-toukokuun aikana Kirjoittajista 21 oli perustutkintoaan suorittavia yliopisto-opiskelijoita Helsingin, Jyväskylän ja Turun Yliopistosta ja 24 oli Kuopion Yliopiston järjestämään täydennyskoulutukseen osallistuvia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kirjoittajista 39 oli naisia ja kuusi miehiä. Kirjoittajat saivat tehtäväpaperin, jossa oli joko pyötuolissa istuvan naisen tai sähköpyörätuolissa istuvan miehen kuva. Kuvan tarkoituksena oli tehdä vammainen nainen tai mies "fyysisesti" läsnäolevaksi kirjoittajalle. Tehtäväpaperissa pyysin kohderyhmää kirjoittamaan kuvan henkilöstä hänen elämäntarinansa. Kirjoittajat eivät saaneet taustatietoa kuvassa olleesta henkilöstä, vaan toivoin kirjoittajien "luovan" tämän henkilön heissä heräävien/olevien mielikuvien pohjalta. Ohjeellisesti toivoin kirjoittajien kertovan jotain tarinan päähenkilön menneisyydestä, nykyisyydestä ja sitä hallitsevista asioista, tulevaisuuden näkymistä, iloista ja pettymyksistä. 348

10 ARTIKKELEITA Tähän mennessä olen analysoinut aineistostani mm. sitä, kuinka vahvasti vammaisuus kytketään ruumiiseen ja vammainen henkilö ruumiiseensa, ja kytketäänkö vammaiset naiset miehiä tiukemmin vammaiseen ruumiiseen ja samalla vammaisuuden symbolisiin merkityksiin. Jo alustavassa tarkastelussa on tullut hyvin selkeästi ilmi se, että tarinat vammaisista naisista ja miehistä poikkeavat niin sisältönsä kuin tyylinsäkin suhteen. Vammainen nainen ja mies ei-vammaisten mielikuvissa Vammaisuuden yksilömallin mukainen ajattelu, jossa vammaisuuden syyt ja seuraukset palautetaan yksilöön itseensä, on hyvin vahvana tarinoissa - kuitenkin niin, että esimerkiksi rakennetun ympäristön esteet ja muut yhteiskunnalliset esteet tiedostetaan herkemmin ja niille "halutaan tehdä jotain", kun kyse on vammaisesta miehestä. Vastaavanlaista yhteiskunnallista "tiedostusherkkyyttä" ei juuri löydy vammaisesta naisesta kertovista tarinoista. Tämän esimerkin valossa voi pohtia, ollaanko yhteiskunnassa halukkaampia poistamaan vaikkapa työelämän vammauttavia esteitä vammaisen miehen kuin vammaisen naisen tieltä? Vammaisen naisen ja miehen oletettu työhön osallistuminen on toinen mielenkiintoinen esimerkki aineistosta. Lähes kaikki (21/24) tarinoiden vammaiset miehet osallistuivat muodossa tai toisessa työelämään. Vastaavasti vain kahdeksan 21:stä vammaisesta naisista oli työelämässä mukana. Vammautumisen jälkeinen työhön paluu tai kiinnipääsy koulutukseen ja työuraan vammaisuudesta huolimatta näyttäytyivät lähes itsestäänselvyyksinä miehelle. Vain harvalle tarinoiden vammautuneelle naiselle oli enää paluuta takaisin työelämään. Tarinoissa vammaisiin miehiin kiinnitetään varsin vahvasti mieheyteen kulttuurisesti liitettyjä myönteisiä piirteitä, sellaisia kuin älykkyys, työnteko kodin ulkopuolella, isyys ja heteroseksuaalisuus. Vammaisuus tai vammainen ruumis ei tuntunut juurikaan rajoittavan miehen aktiviteetteja. Tarinoissa vammaisuus pikemminkin vapautti vammaisia miehiä ruumiista kuin sitoi heitä siihen. Toisin oli tarinoiden vammaisten naisten laita. Vammaisuus sitoi heidät moninkertaisin nyörein ruumiiseensa. Vammautuminen oli riistänyt usein mahdollisuuden työhön, äitiyteen, vaimona ja rakastettuna olemiseen - siis kaikkeen siihen, mitä pidetään naiselle sosiaalisesti arvostettuna. Vammaiset naiset määrittyivät huomattavasti miehiä vahvemmin vammaisuuden ja vammaisen ruumiin kautta. Se, mitä useimmille tarinoiden naisille "jäi käteen" olivat erilaiset "vammais-aktiviteetit", joista - hämmästyttävää kyllä - vammaisurheilu oli ensisijainen. Tapa, jolla vammaisuus ja naiseus liitetään ruumiiseen sekä arvotetaan molempia negatiivisesti suhteessa vammattomuuden normiin ja mieheyteen, johtaa siihen, että vammaiset naiset arvotetaan vammaisia miehiä ne- 349

11 MARJO-RIITTA REINIKAINEN gatiivisemmin. Puhe vammaisista "vain" vammaisina peittää virheellisesti alleen sukupuolen ja samalla kieltää sukupuoleen liittyvät erot ja eriarvoisuudet. Aineistoni valossa vammaisen sukupuoli näyttää vaikuttavan ei-vammaisten mielikuvissa siihen, sijoitetaanko vammainen Shildrickin ja Pricen (1996) mainitsemaan "universaaliin toiseuteen". Mieheys näyttäisi suojelevan vammaisuuden toiseuttavaa vaikutusta vastaan, kun taas naiseus korostaa ja vahvistaa tätä toiseutta. Tarinoissa vammainen nainen asetetaan ruumiinsa kanssa kamppailemaan, kuntoutuksen tai urheilun keinoin, omaa epätäydellisyyttään ja puutteellisuuttaan vastaan. Vastaavassa tilanteessa vammainen mies vapautuu "normi-ruumiin" vaatimuksista ja hän voi suunnata energiansa työhön, parisuhteeseen ja isyyteen. Tutkimusaineistoni puoltaa käsitystä, että vammaisiin naisiin ja miehiin liitetään - tietoisesti tai tiedostamatta - sukupuolisidonnaisia oletuksia ja rooliodotuksia. Sukupuoli on merkityksellinen ulottuvuus, joka koskettaa myös vammaisia ja siksi sukupuolinäkökulma on aiheellista ottaa huomioon vammaisten naisten ja miesten asemaa ja kokemuksia tutkittaessa. Aineistosta nousevat havainnot johtavat kysymään myös sitä, tulevatko vammaiset naiset ja miehet eri tavalla kohdelluiksi hyvinvointivaltion palveluissa, esimerkiksi kuntoutus- ja sosiaalipalveluissa? Sovelletaanko vammaisetuuksien tai -palveluiden hakijoihin erilaisia kriteereitä heidän sukupuolensa mukaan? Suurin osahan tarinoiden kirjoittajista oli sosiaalija terveydenhuoltoalalla jo toimivia tai niihin potentiaalisesti suuntautuvia ihmisiä. Vaikuttavatko heidän sukupuolittuneet käsityksensä vammaisista mahdollisesti heidän käytännön työhönsä ja heidän päätöksen tekoonsa vammaisia koskevissa asioissa? Kirjallisuus Abberley, Paul (1987) The Concept of Oppression and the Development of a Social Theory of Disability. Disability, Handicap & Society, Vol. 2, No. l, s Barnes, Colin (1996) Theories of disability and the origins of the oppression of disabled people in western society. Teoksessa Len Barton (ed.) Disability & Society: Emerging Issues and Insights. Longman, London and New York. Crow, Liz (1996) Including All Of Our Lives: Renewing the Social Model of Disability. Teoksessa Jenny Morris (ed.) Encounters with Strangers - Feminism and Disability. The Women's Press, London. Fine, Michelle & Asch, Adrienne (ed.)(1988) Women With Disabilities - Essays in Psychology, Culture, and Politics. Temple University Press, Philadelphia. Hanna, William John & Rogovsky, Betsy (1991) Women with Disabilities: two handicaps plus. Disability, Handicap & Society, Vol. 6, No. l, s Keith, Lois (1992) Who Cares Wins? Women, Caring and Disability. Disability, Handicap & Society, Vol. 7, No. 2, s Keith, Lois (1996) Encounters with Sraingers: The public's responses to disabled women and how this affects our sense of self. Teoksessa Jenny Morris (ed.) Encounters with Strangers - Feminism and Disability. The Women's Press, London. Lonsdale, Susan (1990) Women and Disability - The experience of physical disability among women. Macmillan, Houndmills, Basingstoke, Hampshire and London. Morris, Jenny (1993) Feminism and Disability. Feminist Review, No. 43, Spring, s Morris, Jenny (1994a) Gender and disability. Teoksessa John Swain, Vic Finkelstein, Sally 350

12 ARTIKKELEITA French and Mike Oliver (ed.) Disabling Barnes - Enabling Environments. The Open University. SAGE Publications, London, Thousand Oaks, New Delhi. Morris, Jenny (1994b) Prejudice. Teoksessa John Swain, Vic Finkelstein, Sally French and Mike Oliver (ed.) Disabling Barries - Enabling Environments. The Open University. SAGE Publications, London, Thousand Oaks, New Delhi. Morris, Jenny (ed.) (1995) Able Lives - Women's experience of paralysis. The Women's Press: London. First published Oliver, Michael (1996) Understanding Disability - From Theory to Practice. Macmillan, Houndmills, Basingstoke, Hampshire and London. Palin, Tutta (1996) Ruumis. Teoksessa Anu Koivunen & Marianne Liljeström (toim.) Avainsanat - 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Vastapaino, Jyväskylä. Reinikainen, Marjo-Riitta (1996) Vammaiset ruumiit - kehokulttuurin toiset. Teoksessa Riitta Koikkalainen (toim.) Ruumiita! - ruumiista, ruumiillisuudesta, kehosta, kehollisuudesta. Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta, JYY julkaisusarja n:o 39, Jyväskylä. Shildrick, Margrit & Price, Janet (1996) Breaking the Boundaries of the Broken Body. Body & Society, vol. 2, nr 4, december, s Stone, Sharon Dale (1995) The Myth of Bodily Perfection. Disability and Society, Vol. 10, No. 4, s Söder, Marten (1990) Prejudice or Ambivalence? Attitudes toward Person with Disabilities. Disability, Handicap & Society, Vol. 5, No. 3, s Wade, Cheryl Marie (1994) Ramman identiteetti. Suomennos Taija Heinonen. Kynnys 4/94. s Viitteet 1 Käsittelen vammaisuutta ennen kaikkea fyysisen vammaisuuden näkökulmasta, vaikkakin monet vammaisten yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen asemaan liittyvät seikat koskettavat myös kehitysvammaisia tai psyykkisesti vammaisia. Rajaus liittyy ensinnäkin omaan kokemukseeni fyysisestä, muille ihmisille näkyvästä vammasta, toiseksi ruumiillisuus-perspektiivistä ja kolmanneksi siitä, että kehitysvammaisiin ja -vammaisuuteen liittyvällä tutkimuksella on ollut verraten vahva perinteensä. 2 En tarkoita tällä sitä, etteivätkö yksilöt olisi vastuussa omasta käyttäytymisestään tai että he tahdottomasti toteuttaisivat jotain "ylhäältä annettua". Uskon kuitenkin vanhaan sananlaskuun "Mitä isot edellä, sitä pienet perässä". On syytä pohtia, mikä vaikutus yksilöiden ajatteluun on sillä, että yhteiskunnalliset instituutiot median kautta toistavat, kuinka kalliiksi esim. vammaisille ja vanhuksille suunnatut palvelut tulevat, tai kuinka paljon vammaisen sikiön abortointi tuokaan säästöä yhteiskunnalle ja veronmaksajille (joiden oletetaan luonnollisesti olevan ei-vammaisia). 3 Tämä on analogisesti verrattavissa muihinkin vähemmistö/enemmistö- tai alistetut/alistajatasetelmiin. Vastaavasti esim. naistutkimus on tarkastellut naiseudelle kulttuurissa annettuja merkityksiä ja arvotuksia sekä näiden vaikutusta naisten asemaan yhteiskunnassa yksilöiden ja ryhmien tasolla. 4 On enemmän sääntö kuin poikkeus, että esimerkiksi sanomalehdissä nimitetään pyörätuolia käyttävää vammaista pyörätuolipotilaaksi. 5 Wade (1994) on tosin tietoinen siitä, mikä tähän on johtanut: "Meidän täytyi ylikorostaa poliittisia ja vaimentaa fyysisiä puolia asiasta, jotta meitä ei koko ajan määriteltäisi lääketieteellisin termein....teimme kuten useimmat lannistetut ryhmät: määrittelimme itsemme päinvastoin kuin sortaja. Emme sanoneet: minun ruumiini on arvokas, vaan: minä en ole ruumiini." 6 Shildrick ja Price ottavat artikkelissaan etäisyyttä ajatukseen vammaisuudesta yhteiskunnallisesti konstruoituna ja korostavat diskursiivista konstruointia ikäänkuin nämä olisivat toisilleen vastakkaisia näkökulmia. Itse ajattelen, että diskurssi ja diskursiivinen konstruointi ovat oleellinen osa tai pikemminkin väline, jonka kautta ja avulla yhteiskunnallinen konstruointi toimii. 7 Kyseessä on väitöskirjatutkimukseni ensimmäinen osa. Tässä artikkelissa mainittavia havaintoja aineistosta ja tuloksista ei ole julkaistu aikaisemmin muualla. 351

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Erään keskustelun analyysi Lenita Airisto haastattelee Finnairin talouspäällikköä

Erään keskustelun analyysi Lenita Airisto haastattelee Finnairin talouspäällikköä HELSINGIN YLIOPISTO Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Opiskelua, opettamista

Lisätiedot

Valonarkaa- Avusteinen seksi

Valonarkaa- Avusteinen seksi Valonarkaa- Avusteinen seksi SISÄLTÖ: 1.Vammaisuus olemassaolon muotona/ilmiönä 3. Kyselyn tulos 4. Avustajien ja hoitajien kokemuksia 5. Vammaisten henkilöiden kokemuksia 6. Vammautumisen- ja vammaisuuden

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna 7.11.2012 Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito päivi pihlaja turun yliopisto 2006 Päivähoidon tehtäviä tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässään ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Markkinointiviestintä. Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008

Markkinointiviestintä. Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008 Markkinointiviestintä Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008 Iltapäivän ohjelma Vetovoimakampanjasuunnitelman esittely Vaikuttamiskeinot ja kampanjan hyödyntäminen paikallisesti Insinööri-mielikuvat

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

OlenNainen. Vammaisten naisten tavoiteohjelma

OlenNainen. Vammaisten naisten tavoiteohjelma OlenNainen Vammaisten naisten tavoiteohjelma Ympäristön esteettömyys on turvattava lainsäädännöllä niin, että vammaisten naisten pääsy kaikkiin rakennuksiin kuten koulutus- ja kulttuurikeskuksiin sekä

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta. Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo

Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta. Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo 1 Maassamme on paljon niitä, jotka käyttävät tukirahansa turhuuteen ja hakevat sitten ruokansa

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Leena Eräsaari, Jyväskylän yliopisto leena.erasaari@jyu.fi Tampere Valtakunnalliset päihde ja mielenterveyspäivät Yhteisön määrittelyjä (Raymond Williams,

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot

Jatkolukemista: Koivunen, Anu & Marianne Liljeström (toim.): Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampere 1996. Moser, Caroline: Gender planning and development. Theory, practice

Lisätiedot

Jukka Kaukola Matkalla naapuruuteen -seminaari Helsinki 26.11.2013

Jukka Kaukola Matkalla naapuruuteen -seminaari Helsinki 26.11.2013 Jukka Kaukola Matkalla naapuruuteen -seminaari Helsinki 26.11.2013 miten kulttuurissa elävät puhetavat kehitysvammaisuudesta ja siihen liittyvistä palveluista eroavat kehitysvammaisiksi nimettyjen vammaisaktiivien

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA

MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA Vanhustyön sosiaaliset Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden vuosikokousseminaari Tampere 13.-14.3.2008 MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot