PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN KOULUTUSPOLIITTISTEN JA MUIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Transkriptio

1 Liite OLK PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN KOULUTUSPOLIITTISTEN JA MUIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Opetuslautakunta hyväksyi ( 7) palveluverkon kehittämisen koulutuspoliittiset tavoitteet perusopetukselle, erityisopetukselle ja soveltuvuuskoepainotetulle opetukselle, ruotsinkieliselle päivähoidolle ja alkuopetukselle, toisen asteen koulutukselle sekä muita opiskelu- ja oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteita. Tässä raportissa on arvioitu tavoitteiden toteutumista vuoden 2012 lopussa. - Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet perusopetuksessa (s. 2), erityisluokkaverkko (s. 4), soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkko (s. 5) - Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet ruotsinkielisessä päivähoidossa ja alkuopetuksessa (s. 7) - Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet toisen asteen koulutuksessa (s. 8) - Muita tavoitteita opiskelu- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen (s. 12) - Liitekuvat ja taulukot (s. 13) 1

2 1. PALVELUVERKON KOULUTUSPOLIITTISET TAVOITTEET PERUSOPETUKSESSA Yhtenäinen perusopetus ja päivähoito tarjotaan kaikille helsinkiläisille omalla lähialueella. Koko kaupunkia palvelevat erikoiskoulut, erityiskoulut ja ruotsinkielinen luokkamuotoinen erityisopetus ovat poikkeus lähikouluperiaatteeseen. Perusopetuksessa huolehditaan opetuksellisesta yhtenäisyydestä luokilla ja muodostetaan mahdollisuuksien mukaan hallinnollisesti yhtenäisiä peruskouluja (luokat 1 9). Oppilaaksiottoalueita kehitetään vastaamaan nykyistä laajemman alueen koulutustarvetta. Samalla huolehditaan koulumatkojen turvallisuudesta. Alueellinen tasapuolisuus toteutuu koulutuspalveluissa ja tiloissa. Uusille alueille esitetään rakennettavaksi väestöennusteeseen pohjautuvat peruskoulutilat ja luovutaan ylimääräisistä koulutiloista alueilla, joilla oppilasmäärä laskee muutoin kuin tilapäisesti. Maahanmuuttajien valmistava opetus tarjotaan alueellisena palveluna. Helsingissä oli syyskuussa 2012 perusopetuksessa yhteensä oppilasta sisältäen kaupungin ylläpitämien koulujen lisäksi myös yksityisten ja valtion ylläpitämät oppilaitokset. Oppilaista 79 % on kaupungin kouluissa. Oppilasmäärä on vuoden 2011 notkahduksen jälkeen lähtenyt kasvuun, mutta on vielä 93 oppilasta vähemmän kuin vuonna Oppilaista 6,9 % on ruotsinkielisissä kouluissa. Helsingissä on 150 peruskoulua, mikä on kuusi vähemmän kuin vuonna Kaupungin ylläpitämiä kouluja on 123, joista 22 on ruotsinkielisiä. Lähikoulu Helsinki on jaettu maantieteellisiin alueisiin, joilla kullakin sijaitsee vähintään yksi 1-6-luokat ja yksi 7-9-luokat käsittävä koulu tai yhtenäinen 1-9-luokat käsittävä peruskoulu. Jokaiselle lapselle osoitetaan maantieteellinen tai muu lähikoulu. Oppilaalla on oikeus hakeutua myös muuhun kuin lähikouluunsa. Koulukohtaiset lähikouluvalinnat vuonna 2012 on esitetty tämän raportin liitteenä. Suomenkielisissä kouluissa 1-luokkalaisista 78,9 % (73,4 % vuonna 2010) on valinnut maantieteellisen lähikoulun. Maantieteellisen lähikoulun valinneiden 1-luokkalaisten osuus on siten kasvanut 5,5 prosenttiyksikköä vuodesta Oman oppilasalueen ulkopuolella olevan painotetun opetuksen on valinnut 3,6 % (3,2 % vuonna 2010). Oman alueen ulkopuolella erityisopetuksessa tai maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa on 3,3 % (4,7 % vuonna 2010) 1-luokkalaisista. Muusta syystä muun kuin lähikoulun on valinnut 14,2 % oppilaista. Suomenkielisissä kouluissa 7-luokkalaisista 57,3 % (54,3 % vuonna 2010) on valinnut maantieteellisen lähikoulun. Maantieteellisen lähikoulun valinneiden 7-luokkalaisten osuus on siten kasvanut 3,0 prosenttiyksikköä vuodesta Oman oppilasalueen ulkopuolella olevan painotetun opetuksen on valinnut 20,5 % (11,9 % vuonna 2010). Oman alueen ulkopuolella erityisopetuksessa tai maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa on 4,3 % (3,7 % vuonna 2010) 7-luokkalaisista. Muusta syystä muun kuin lähikoulun on valinnut 18,0 % oppilaista. Ruotsinkielisissä kouluissa 1-luokkalaisista 82,6 % (82,5 % vuonna 2010) on valinnut maantieteellisen lähikoulun. Maantieteellisen lähikoulun valinneiden 1-luokkalaisten osuus on siten kasvanut 0,1 prosenttiyksikköä vuodesta Oman oppilasalueen ulkopuolella olevan painotetun opetuksen on valinnut 1,2 % (1,4 % vuonna 2010). Oman alueen ulkopuolella erityisopetuksessa on 1,3 % (1,2 % vuonna 2010) 1-luokkalaisista. Muusta syystä muun kuin lähikoulun on valinnut 14,8 % oppilaista. Ruotsinkielisissä kouluissa 7-luokkalaisista 74,5 % (76,1 % vuonna 2010) on valinnut maantieteellisen lähikoulun. Maantieteellisen lähikoulun va- 2

3 linneiden 7-luokkalaisten osuus on siten laskenut 1,6 prosenttiyksikköä vuodesta Oman oppilasalueen ulkopuolella olevan painotetun opetuksen on valinnut 9,0 % (8,7 % vuonna 2010). Oman alueen ulkopuolella erityisopetuksessa on 4,4 % (3,1 % vuonna 2010) 7-luokkalaisista. Muusta syystä muun kuin lähikoulun on valinnut 12,0 % oppilaista. Opetuksellinen yhtenäisyys Helsingissä on 27 kaupungin yhtenäistä peruskoulua. Yhtenäisistä peruskouluista 24 on suomenkielisiä ja kolme ruotsinkielisiä. Suomenkielisen perusopetuksen alueella 3 (läntinen ja pohjoinen suurpiiri) on neljä peruskoulua, alueella 2 (koillinen suurpiiri) ja alueella 4 (eteläinen ja keskinen suurpiiri) kuusi peruskoulua ja alueella 1 (kaakkoinen ja itäinen suurpiiri sekä Östersundom) kahdeksan peruskoulua. Yhtenäisissä peruskouluissa opiskelee oppilasta (35 % kaupungin koulujen oppilasmäärästä). Vuodesta 2009 on perustettu kolme uutta suomenkielistä yhtenäistä peruskoulua hallinnollisilla yhdistämisillä (Jakomäen peruskoulu 2009, Ylä- Malmin peruskoulu 2010, Laajasalon peruskoulu 2011) sekä yksi ruotsinkielinen peruskoulu (Botby grundskola 2011). Opetuksellinen yhtenäisyys toteutuu kaikilla oppilaaksiottoalueilla opetussuunnitelman ja hyvän nivelvaiheen yhteistyön kautta, vaikka alueella ei toimisi hallinnollisesti yhtenäistä peruskoulua. Oppilaaksiottoalueiden laajentaminen, koulumatkojen turvallisuus Suomenkielisessä perusopetuksessa on neljä laajennettua oppilaaksiottoaluetta. Näillä alueilla sijaitsee useampi peruskoulu ja lähikoulu määräytyy pääsääntöisesti sisaruuden tai koulumatkan perusteella. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää koulujen alkavien luokkien oppilasmäärät, jolloin oppilaat jakautuvat tasaisesti koulujen kesken. Koulumatkaetuus voidaan myöntää koulumatkan pituuden mukaan vuosiluokille 1 6 vähintään kahden kilometrin ja vuosiluokille 7 9 vähintään kolmen kilometrin koulumatkaan seuraavasti (OLK ): oppilaan oman oppilaaksiottoalueen kouluun kielikylvyn ja soveltuvuuskoeluokan perusteella harvinaisen kolmannelta luokalta alkavan A-kielen (ranska, saksa, ruotsi, venäjä, kiina) tai B1-englannin perusteella lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun, jossa oppilas voi jatkaa aikaisemmin opiskelemansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua. valmistavaan opetukseen kaikilla vuosiluokilla lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos oppilaan oma koulu ei ole oppilaan terveydentilan vuoksi sovelias (esim. liikuntaeste). erityisluokilla opiskeleville oppilaille. Koulukuljetukset koskevat noin (14%) oppilasta vuodessa suomenkielisissä kouluissa ja noin 500 (16%) oppilasta ruotsinkielisissä kouluissa. Etuuden saajista suurin osa (noin 85%) on HSL lipulla kulkevia oppilaita. Koulukuljetuksessa olevien osuus on pysynyt suunnilleen samana. Alueellinen tasapuolisuus koulutuspalveluissa ja tiloissa Vuosina on valmistunut suomenkielisiin peruskouluhin yhteensä oppilaspaikkaa. Samanaikaisesti on poistunut oppilaspaikkaa, jolloin oppilaspaikat yhteensä ovat vähentyneet paikkaa. Ruotsinkielisiin kouluihin on tullut 21 oppilaspaikkaa lisää. Yhteensä peruskoulujen oppilaspaikkojen määrä on vähentynyt 1433 paikkaa. Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan vuosiksi sisältyy opetustoimen perusopetuksen uudisrakennushankkeille lähikoulupaikkojen turvaamiseksi yhteensä n. 66 miljoonaa euroa ja peruskorjauksiin n. 192 miljoonaa euroa, yhteensä n. 700 perusopetuksen oppilaspaikkaa on tarkoitus valmistua vuosina Maahanmuuttajien valmistava opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa valmistavaa opetusta tarjotaan kysynnän mukaisesti eri puolilla kaupunkia. Lähtökohtana on tarjota valmistava opetus oppilaan omalla suuralueella. Valmistavan opetuksen tarjontaa tarkistetaan vuosittain ja opetusta on siirretty alueille, joilla on tarvetta. Valmistavan opetuksen ryhmiä on yhteensä 38 ja niissä opiskelee yhteensä 387 oppilasta. Ruotsinkielisissä kouluissa ei ole maahanmuuttajien valmistavaa opetusta. 3

4 Erityisluokkaverkko Suomenkielinen erityisluokkaverkko Erityisluokkaverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena osana kaupungin palveluverkkoa ja siinä otetaan huomioon sekä alueelliset että keskitetyt erityisen tuen palvelutarpeet. Suunnittelun lähtökohtana on vahvistaa lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen perusopetuksen toteutumista. Erityisluokkaverkko suunnitellaan yhteistyössä alueen koulujen kanssa. Alueellinen suunnittelu tehdään suurpiirien sijaan neljällä alueella. Suunnittelun lähtökohtana on toimiva erityisluokkaverkko, joka jakautuu tasaisesti koulujen kesken alueiden tarpeen mukaan. Erityiskoulut palvelevat koko kaupungin tasolla. Erityisluokkien sijoittamisessa otetaan huomioon koulun kokonaistilanne; koulun rakenne, yleisopetuksen oppilaiden määrät ja muut pienryhmät. Pääperiaatteena on, ettei kouluissa ole yksittäisiä erityisryhmiä. Erityisluokkien sijoittamisella edistetään oppilaan oikeutta osittaiseen integraation koulupäivän aikana. Erityisluokkaverkkoa tarkastellaan vuosittain ja tarvittavat muutokset tuodaan erikseen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätettäväksi. Kaupunginvaltuuston päätöksen ( ) mukaan erityisluokkia sijoitetaan nykyistä tasaisemmin sopimuskoulujen ja kaupungin koulujen välillä. Erityisluokkaverkko osana palveluverkkoa Kaupungin suomenkielisissä kouluissa on yhteensä erityisen tuen oppilasta. Kokonaisoppilasmäärästä 11,2 prosenttia on erityisoppilaita. Yleisopetuksen luokkiin on integroitu erityisen tuen oppilasta. Vuoteen 2010 verrattuna erityisen tuen oppilaiden lukumäärä on vähentynyt 102 oppilaalla ja 0,3 prosenttiyksiköllä. Helsingin kaupunki ylläpitää kahdeksaa suomenkielistä erityiskoulua, joissa opiskelee 436 peruskoululaista vuonna Oppilasmäärä on vähentynyt 42 oppilaalla vuodesta Erityiskouluissa opiskelee yksi prosentti kokonaisoppilasmäärästä. Alueittain tarkasteltuna eniten erityisopetuksen luokissa opiskelevia on alueella 2 (koillinen suurpiiri) 7,1 %. Vähiten erityisopetuksen luokissa opiskelevia on alueella 3 (läntinen ja pohjoinen suurpiiri) 4,1 %. Integraatio-oppilaita on eniten alueilla 1 (kaakkoinen ja itäinen suurpiiri sekä Östersundom) ja 2 (koillinen suurpiiri), 4,5 % molemmissa. Alueella 3 (läntinen ja pohjoinen suurpiiri) integraatio-oppilaita on 3,5 % ja alueella 4 (eteläinen ja keskinen suurpiiri) 4,0 %. Palveluverkon tavoitteiden mukaisesti erityisluokkia on siirretty lähemmäs oppilaiden asuinosoitetta (lähikoulunäkökulma), mutta tätä pitää vielä jatkaa. Muutosten kautta on vahvistettu yhtenäisen perusopetuksen toteutumista. Erityisluokkien sijoittaminen kouluihin Suomenkielisissä kouluissa on yhteensä 292 erityisluokkaa, 57 on erityiskouluissa.erityisoppilaiden osuus vaihtelee kouluissa: vaihteluväli on vaihteluväli on 1 % - 48 % koulun kokonaisoppilasmäärästä. Yksittäisiä erityisluokkia on noin 10 kaupungin ylläpitämässä koulussa. Näin ollen pääperiaatetta, ettei kouluissa olisi yksittäisiä erityisryhmiä, ei ole vielä kokonaan pystytty toteuttamaan. Sopimuskoulujen erityisluokat Sopimuskouluissa on yhdeksän erityisluokkaa. Erityisoppilaita (sisältää myös integroidut oppilaat) on 234, joka on 4,5 % sopimuskoulujen kokonaisoppilasmäärästä. Kaupungin kouluissa on vielä suhteessa enemmän erityisluokkia, mutta ero on jonkin verran kaventumassa. Sopimuskouluihin on siirtymässä 3 erityisluokkaa syksyllä Lisäksi syksylle 2014 suunniteltu, että yksi erityisluokka siirtyisi kaupungin koulusta sopimuskouluun. Näiden siirtojen jälkeen sopimuskouluissa olisi 13 erityisluokkaa. Mikäli sopimuskoulujen oppilasmäärä ei kasva nykyisestä, niin eritysoppilaiden osuus olisi 5,2% koulujen kokonaisoppilasmäärästä. 4

5 Ruotsinkielinen erityisluokkaverkko Erityisluokkien opetusta ja sairaalaopetusta yhtenäistetään yhdessä vahvassa yksikössä, joka vastaa kaupungin koko perusopetuksesta ja lisäopetuksesta. Asiantuntemusta ja voimavaroja käytetään optimoidusti eniten tukea tarvitsevien oppilaiden hyväksi. Toiminnan edellyttämä ammattitaito ja kokemus kootaan yksikköön, missä sitä myös kehitetään. Yksikön henkilöstö tukee ja kehittää lähikoulujen ja alueiden työskentelyä osaamiskeskusperusteisesti. Lähikoulussa tapahtuvan varhaisen asioihin puuttumisen ja tuen korostaminen on osa koko kaupungin erityisopetuksen kokonaisvaltaista ratkaisua. Integroidun tuen tarve omassa lähikoulussa tai omalla alueella on täytettävä. Ruotsinkielisissä kouluissa on 190 erityisen tuen oppilasta, mikä on 6 prosenttia kokonaisoppilasmäärästä. Vuoteen 2010 verrattuna erityisen tuen oppilaiden lukumäärä on vähentynyt 63 oppilaalla ja 1,8 prosenttiyksiköllä. Kouluissa on yhteensä 20 erityisluokkaa. Yleisopetuksen luokkiin on integroitu 93 erityisen tuen oppilasta. Ruotsinkielinen jaosto päätti kokouksessaan , että osa nykyisistä Minervaskolanissa sijaitsevista erityisluokista siirtyy Botby grundskolaniin lukuvuonna Tämän myötä ruotsinkielistä erityisluokkamuotoista opetusta on tasaisemmin saatavilla. Jaosto päätti myös, että nykyiset Högstadieskolan Lönkanissa sijaitsevat erityisluokat vuosiluokille 7-9 sekä Åshöjdens grundskolassa sijaitseva joustavan perusopetuksen luokka siirretään tulevaan Unioninkatu 2:ssa sijaitsevaan 7-9-kouluun. Näiden toimintojen voidaan samassa osoitteessa sijaitessaan olettaa tukevan ja täydentävän toisiaan. Edellä mainitut toiminnot siirtyvät Unioninkadun kouluun vuonna 2015 peruskorjauksen valmistuttua. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että sairaalakoulu Ulfåsaskolan ja Zacharias Topeliusskolan yhdistetään hallinnolliseksi yksiköksi lukuvuodesta alkaen. Näin muodostuu vahva yksikkö jossa sairaala- ja erityisopetusta kehitetään. Lisäksi, jaoston päätöksen mukaan, kaupungin ruotsinkielinen erityispedagoginen osaamiskeskus ja siihen liittyvä kehittämis- koulutus- ja konsulttitoiminta keskitetään Zacharias Topeliusskolaniin. Tämä tapahtuu vuonna Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkko Suomenkielinen soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkko Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkon tarkistamisen lähtökohtana on turvata alueellisesti monipuolinen tarjonta, joka toteutuu tasapuolisesti sekä alueiden että koulujen kesken. Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkkoa kehitetään ja tarkastellaan asukaslähtöisesti pääosin neljän alueen kokonaisuuksina siten, että jokaisella alueella tarjotaan ko. opetusta tasapuolisesti. Koulussa voi olla enintään kaksi soveltuvuuskoepainotusta. Soveltuvuuskokeella valittujen oppilaiden suhteellinen määrä kaupunkitasolla on vuosiluokilla 1 6 enintään 10 % ja vuosiluokilla 7 9 enintään 30 % kaikista oppilaista. Aluekohtaiset enimmäisoppilasmäärät tuodaan erikseen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätettäväksi. Suomenkielinen jaosto päättää kouluittain soveltuvuuskoepainotetun opetuksen koulukohtaiset oppilaspaikat. Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen oppilasmäärien kehitystä seurataan alueilla vuosittain ja tarkistetaan tarvittaessa. Mikäli alueella on kasvavat oppilasmäärät ja tarvitaan lisää lähikoulupaikkoja, vähennetään alueen kouluista vastaavasti soveltuvuuskoeottoa. Alueellisten pienryhmien (erityisopetus, valmistava opetus) tarve otetaan huomioon määriteltäessä alue- ja koulukohtaisia enimmäisoppilasmääriä. Tarvittaessa vähennetään soveltuvuuskoeottoa, jotta saadaan tilaa pienryhmille. 5

6 Kaupunginvaltuuston päätöksen ( ) mukaisesti suunnittelun lähtökohtana on soveltuvuuskoepainotetun opetuksen tasaisempi jakautuminen sopimuskoulujen ja kaupungin koulujen välillä. Vieraskielinen opetus, kielikylpy sekä harvinaiset A kielet tarkastellaan osana kieliohjelmaa, ja niiden oppilasmäärät eivät vaikuta soveltuvuuskoepainotuksen enimmäisoppilasmäärään. Kieliohjelmaan kuuluvat painotukset otetaan kuitenkin huomioon määriteltäessä koulussa olevaa soveltuvuuskoepainotusten enimmäismäärää. Samaan soveltuvuuskoepainotukseen haetaan yhteisellä valintakokeella, jossa käytetään yhdenmukaisia valintakriteereitä. Oppilas voi hakeutua samalla kokeella useampaan samaa painotusta tarjoavaan kouluun. Perusopetuslinjalla päätetään minimipistemäärä, jonka ylittäneillä oppilailla on mahdollisuus päästä opiskelemaan ao. soveltuvuuskoepainotettuun opetukseen, mikäli suomenkielisen jaoston päättämä enimmäisoppilasmäärä ei ylity koulussa. Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkko Soveltuvuuuskoepainotetun opetuksen verkko koostuu painotetusta kieliopetuksesta ja muusta painotetusta opetuksesta. Painotettuun kieliopetukseen kuuluu vieraskielinen opetus, kielikylpy sekä harvinaiset A-kielet, joita tarkastellaan osana kieliohjelmaa Helsingin kaupungin suomenkielisissä kouluissa voi osallistua 9 kielessä ja 11 muussa oppiaineessa/aiheessa painotettuun opetukseen. 1-6-luokilla soveltuvuuskoepainotettu opetusta on tarjolla 14 oppiaineessa, jota tarjotaan 27 koulussa. Vastaavasti 7-9 -luokalla painotuksia on 20 aineessa 25 koulussa. Alueellinen tasapuolisuus Opetuksen verkko alueittain: - alueella 1 (itäinen ja kaakkoinen suurpiiri sekä Östersundom) on painotettua opetusta 18 koulussa yhteensä 14 oppiaineessa/aiheessa - alueella 2 (koillinen suurpiiri) on painotettua opetusta 7 koulussa yhteensä 8 oppiaineessa/aiheessa - alueella 3 (läntinen ja pohjoinen suurpiiri) on painotettua opetusta 14 koulussa yhteensä 10 oppiaineessa/aiheessa - alueella 4 (eteläinen ja keskinen suurpiiri) on painotettua opetuksen 14 koulussa yhteensä 10 oppiaineessa/aiheessa. Kaupungin ylläpitämissä kouluista Itäkeskuksen peruskoulussa on kolme kielipainotusta ja yksityisistä sopimuskouluista Maunulan yhteiskoulussa neljä, Pohjois-Haagan yhteiskoulussa kolme ja Töölön yhteiskoulussa on kolme painotusta sekä Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa on kolme kielipainotusta. Painotetun opetuksen osuus opetuksesta Suomenkielisten peruskoulujen soveltuvuuskokeella valittuja oppilaita (pl. kielet ja erikoiskoulut) opiskeli syksyllä 2012 yhteensä oppilasta (10,3 %): 4,9 % vuosiluokkien 1-6 oppilaista ja 20,5 % vuosiluokkien 7-9 oppilaista. Alueittain tarkasteltuna eniten painotettua opetusta on alueella 3 (eteläinen-keskinen), jossa ala-asteiden oppilaista 4,9 % ja yläasteiden oppilaista 28,7 % opiskelee painotetussa opetuksessa. Vähiten painotetussa opetuksessa opiskelevia on alueella 2 (koillinen), jossa ala-asteiden oppilaista 2,9 % ja yläasteiden oppilaista 10,4 % on painotetussa opetuksessa. Sovelluskokeella valittujen oppilaiden määrä on kasvanut 141 oppilaalla vuodesta Suhteellinen sovelluskoeoppilaiden lisäys on 0,3 prosenttiyksikköä. Painotetussa kieliopetuksessa opiskeli oppilasta (9,2 %), ala-asteiden oppilaista 8,4 % ja yläasteen oppilasta 10,7 %. Alueittain tarkasteltuna eniten painotettua kieliopetusta on alueella 4 (eteläinen-keskinen), jossa ala-asteen oppilaista 16,0 % ja yläasteen oppilaista 12,5 % on painotetussa kieliopetuksessa. Vähiten kielipainotusta on alueella 2 (koillinen), jossa ala-asteen oppilaista 2,2 % ja yläasteen oppilaista 5,4 % on painotetussa kieliopetuksessa. Lisäksi kuudessa yksityisessä/valtion erikoiskoulussa (ns. kielikoulussa) opiskelee oppilasta luokilla 0-10 (5,7 % helsinkiläisten koulujen kokonaisoppilasmäärästä). 6

7 Painotus kaupungin ylläpitämissä vs. sopimuskouluissa Kaupungin suomenkielisen koulujen soveltuvuuskoepainotetussa opetuksessa (ml. kielet) opiskelee oppilasta syksyllä 2012, mikä on kaupungin koulujen ala-asteiden oppilaista 12,3 % ja yläasteiden oppilaista 26,9 %. Vastaavasti sopimuskoulujen painotetussa opetuksessa (ml. kielet) opiskelee oppilasta, mikä on sopimuskoulujen ala-asteiden oppilasta 59,9 % ja yläasteiden oppilaista 46,1 %. Yhdenmukaiset valintakriteerit Soveltuvuuskoepainotukseen hakemista on yhdenmukaistettu ja opetukselle kirjatut tavoitteet toteutuu. Soveltuvuuskoeverkkoa tullaan tarkistamaan uuden opetussuunnitelmaprosessin yhteydessä. Ruotsinkielinen soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkko Palvelujen korkean laadun ylläpitäminen on keskeinen kysymys ruotsinkielisen toiminnan kannalta. Tärkeä osatavoite on opetustarjonnan ja oppilaiden valintamahdollisuuksien parantaminen ylemmillä luokilla. Ruotsinkielistä opetusta, johon oppilaat valitaan musiikin ja latinan kielen soveltuvuuskokeiden kautta, selvitetään ja kehitetään osana Töölön ja eteläisen alueen kokonaisratkaisua. Yhtenäinen koulupolku ja tarkoituksenmukaiset tilat ovat tämän toiminnan turvaamisen ja kehittämisen tavoitteina. Ruotsinkielisten peruskoulujen painotetussa opetuksessa (pl. erikoiskoulut) opiskelee yhteensä 96 /113 (ml. kielet) oppilasta, ala-asteiden oppilaista 1,8 % ja yläasteiden oppilaista 5,6 /7,1 % (ml kielet). Ruotsinkielinen jaosto päätti kokouksessaan musiikkiluokkien siirtämisestä aiemman Minervaskolanin ja Högstadieskolan Lönkanin sijaan Åshöjdens grundskolaniin. Siirto tapahtunee lukuvuonna Ratkaisu varmistaa perusopetuksen painotetun musiikkiopetuksen osalta yhtenäisen koulupolun. Latinan ja tulevien muiden mahdollisten soveltuvuuskoepainotettujen vaihtoehtojen kehittäminen sisältyy palveluverkkopäätösten toimeenpanon suunnitteluun, ja ne ovat olennainen osa tulevaa opetussuunnitelmatyötä. 2. PALVELUVERKON KOULUTUSPOLIITTISET TAVOITTEET RUOTSINKIELISESSÄ PÄIVÄHOIDOSSA JA ALKUOPETUKSESSA Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta kehitetään päivähoidon ja koulun yhteisen hallinnon tavoitteiden mukaisesti. Yhtenäinen koulupolku ja tavoitteellinen pedagoginen yhteistyö alkuopetuksen kanssa ovat tärkeitä tavoitteita ja osatekijöitä. Pienten, haavoittuvien yksiköiden tilalle tulee vakaampia yksiköitä, joilla on hallinnolliset johtajat. Päivähoitopaikkoja vapautetaan joustavin tilajärjestelyin yhteistyössä oppilaaksiottoalueen koulujen kanssa. Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallintojen yhdistäminen mahdollistaa tilojen monipuolisen ja tehokkaan käytön. Ruotsinkielisessä päivähoidossa oli lasta ja esiopetuksessa 342 lasta syksyllä Päivähoidon ja opetustoimen hallintojen yhdistämisen luonnollisena seurauksena oli eri siirtymävaiheiden prosessien tarkastelu, erityisesti lasten siirtyminen päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta alkuopetukseen. Tarkastelun jälkeen opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päätti oppilaaksioton periaatteista Helsingin ruotsinkielisiin kunnallisiin esikouluihin. Yhteisissä asioissa päiväkotien johtajat ja peruskoulujen rehtorit toimivat yhdessä etukäteen sovittujen rakenteiden mukaan. Käytänteiden yhteismukaistamisen tuloksena yhteiset alueelliset tiedotustilaisuudet huoltajille. 7

8 3. PALVELUVERKON KOULUTUSPOLIITTISET TAVOITTEET TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA Helsingin lukioissa on yhteensä opiskelijaa ( ). Määrä on pysynyt lähes samana verrattuna vuoteen Opiskelijoista 9 % on ruotsinkielisissä lukioissa. Yksityisissä ja valtion lukioissa opiskelee kokonaisopiskelijamäärästä 40 %. Lisäksi aikuislukioissa on opiskelijaa. Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa oli ammatillisessa peruskoulutuksessa n opiskelijaa, joista Helsingin kaupungin kolmessa ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeli opiskelijaa. Näistä aikuisopiskelijoita oli Vuodesta 2010 on kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijamäärä kasvanut noin 600 opiskelijalla. Aikuiskoulutuksen tarjonnassa on ammatillisten perustutkintojen lisäksi, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä ammatillista täydennyskoulutusta 3 300:lle opiskelijalle (yhteensä 584 opiskelijatyövuotta). Lisäksi järjestetään lyhytkestoisia kursseja ja yrityksille räätälöityä henkilöstökoulutusta. Helsingin kaupungin järjestämässä oppisopimuskoulutuksessa oli opiskelijaa ( ). Näistä opiskelijoista perustutkintoa suoritti 33 % ja ammatillista lisäkoulutusta 67 %. Suomenkielinen toinen aste Helsingissä toteutuu koulutustakuu eli toisen asteen koulutuksen tarjonta turvaa koulutuspaikat 100 %:lle peruskoulun päättävien helsinkiläisten ikäluokasta kaupungin, valtion ja yksityisten koulutuksen järjestäjien yhteistyönä. Vähintään 60 %:lle peruskoulun päättävien helsinkiläisten ikäluokasta tarjotaan lukiokoulutuspaikka ja 40 %:lle ammatillisen koulutuksen paikka. Vieraskuntalaisille varataan toisen asteen aloituspaikka samassa suhteessa aloituspaikkoihin kuin nykyisin. Koulutustakuun edellyttämät lisätilat rakennetaan ja luovutaan ylimääräisistä tiloista. Kaupungin ylläpitämät toisen asteen oppilaitokset ja peruskoulut toimivat eri rakennuksissa. Tiloja suunnitellaan ja rakennetaan ottamalla huomioon toisen asteen koulutuksen pedagogiset tarpeet, kuten työelämä- ja opiskelijalähtöisyyden sekä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän opetuksen tuomat vaatimukset tilojen muunneltavuudelle ja nykypedagogiikan mukaiselle käytölle. Toisen asteen koulutuksessa turvataan oppilaitosten laadukas opetus valtakunnalliset opetussuunnitelma- ja tutkinnon perusteet huomioon ottaen riittävän suurissa ja opiskelijoiden yksilölliset valinnat mahdollistavissa oppilaitoksissa ja oppilaitosten välisenä yhteistyönä Muodostetaan osasta toisen asteen oppilaitoksia verkostomaisesti toimivia kampuksia, joissa oppilaitokset suunnittelevat ja toteuttavat yhteistä opetusta. Muodostetaan verkossa tapahtuvasta opetuksesta ja oppimisesta osa toisen asteen oppilaitosverkkoa. Ammatillisen koulutuksen oppilaitosverkon kehittämisen kautta vahvistetaan koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämän kehittämistehtävää sekä varmistetaan koulutuksen asiakaslähtöisyys, opiskelijoiden yksilölliset oppimispolut ja ohjaus- ja tukipalvelujen saatavuus. Koulutustakuun toteutuminen Vuonna 2012 Helsingissä pääsi lukioon 62,4 prosenttia ja ammatillisiin oppilaitoksiin 20,8 prosenttia peruskoulunsa päättäneistä suomen- ja vieraskielisistä opiskelijoista eli yhteensä 83,2 % ikäluokasta (4 841 henkilöä). Vuonna 2010 toisen asteen opinnot aloitti 84,3 prosenttia ikäluokasta. Helsingin kaupunki tarjoaa lukiokoulutuspaikan 60 %:lle helsinkiläisistä peruskoulun päättävistä nuorista, mikä on 10 % valtakunnallista keskiarvoa enemmän. 8

9 Opetus- ja kulttuuriministeriö säätelee ammatillisen koulutuksen paikkoja. Ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikat riittävät vajaalle 23 %:lle perusopetuksen päättävistä helsinkiläisistä nuorista. Tilanne on pysynyt samankaltaisena lähes koko 2000-luvun. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen vetovoimasta johtuen yhteishaussa jää runsaasti peruskoulun päättäneitä nuoria ilman koulutuspaikkaa etenkin Helsingissä. Helsingissä yli 10 prosenttia peruskoulun päättäneistä nuorista jää vuosittain ilman tutkintoon johtavaa koulutuspaikkaa. Kesällä 2012 Helsingin kaupungin järjestämään tutkintoon johtamattomaan koulutukseen haki 672 nuorta, jotka sijoittuivat joko ammattistartille, lukioon valmistavaan koulutukseen, kymppiluokille tai työpajoille. Kaupunki tarjoaa opiskelupaikan kymppiluokilla kaikille halukkaille, mistä syystä sinne sijoittuu huomattavasti valtakunnallista keskiarvoa enemmän perusopetuksen päättäneitä eli noin nuorta, lähes 8 % ikäluokasta. Kaupungin rahoittamilla nuorten työpajoilla on vuosittain 350 nuorta. Näistä toimenpiteistä huolimatta vuosittain kuitenkin noin helsinkiläistä nuorta jää kokonaan ilman koulutus- tai muuta paikkaa. Peruskoulusta 10-luokalle siirtyneet jatkavat 10-luokan jälkeen jatko-opintoihin yhdeksäsluokkalaisia heikommin. 10-luokan käyneet keskeyttävät koulutuksensa melko useasti, kaksi vuotta 10-luokan käymisen jälkeen tutkintoon johtavassa koulutuksessa on enää 74 prosenttia. Etsivän nuorisotyön asiakkaina oli Helsingissä nuorta vuonna 2011 ja vuoden 2012 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 976 nuorta. Koulutustakuulaskelman tekee monimutkaiseksi Helsingissä toimivat yksityiset ja valtion oppilaitokset, joista osa ei ole mukana yhteisvalinnassa, sekä ulkokuntalaiset ja peruskoulun päättänyttä ikäluokkaa vanhemmat hakijat. Pieni osa helsinkiläisistä peruskoulun päättävistä hakeutuu ja saa paikan Helsingin ulkopuolella olevista oppilaitoksista. Arvioitaessa lisäkoulutuspaikkojen tarvetta nämä kaikki tekijät on otettu huomioon ja ne on pidetty vakiona koulutustakuulaskelmassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Helsingin kaupungille lisää ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkoja 405 vuonna 2010 ja 520 vuonna Koulutus- ja nuorisotakuun toteuttamiseksi Helsingin kaupunki tarvitsee vielä uutta koulutuspaikkaa. Helsingissä opiskelee vieraskuntalaista toisen asteen oppilaitoksissa (vuonna 2011). Lukioissa vieraskuntalaisten osuus on 24,4 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa 33,5 prosenttia. Osuudet ovat kasvaneet hieman vuodesta Koulutustakuun edellyttämät lisätilat Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan vuosiksi sisältyy 1,8 miljoonaa euroa Ressun lukion laajentamiseen ja n. 85 miljoonaa euroa toisen asteen kohteiden korjaamiseen. Vuokra- ja osakehankkeina talousarvioon sisältyvät Meritalo ja Helsingin palvelualojen oppilaitoksen putkiremontti ja hiusalan toimintaan liittyvä muutostyö. Länsi-Helsingin lukion toiminta lakkaa JA tilat siirtyvät väistötiloiksi. Tarkasteluajankohtana vuosina toisen asteen ammatillisista oppilaitoksiin on tullut 1260 uutta opiskelijapaikkaa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän kasvaessa välitön tilantarve vuonna 2013 on 1300:lle opiskelijalle. Välitön tilantarve on ratkaistava joko tilapäisillä kaupungin omilla tiloilla tai tilapäisillä vuokratiloilla. Investointiohjelmaan sisältyvä Meritalo hiusalan, kauneudenhoitoalan ja tekstiili- ja vaatetusalan perustutkintoa varten (noin 700 opiskelijapaikkaa) valmistuu vuonna Latokartanontie 16:n toimipisteen (noin 400 opiskelijapaikkaa) on suunniteltu valmistuvan vuonna 2013 osaksi Malmin sosiaali- ja terveysalan kampusta Vilppulantien sivupisteeksi. Opetuslautakunta hyväksyi esiselvityksen Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen tilatarpeesta tarveselvitystyön ja jatkosuunnittelun pohjaksi. ( ) Esiselvityksen mukaan vuoteen 2020 mennessä tarvitaan lisää tilaa yhteensä opiskelijalle. Tilanpuutteen korjaamiseksi esitetään seuraavia uusia tilakokonaisuuksia: Metropolialta mahdollisesti Tukholmankadulta vapautuviin tiloihin 900 sosiaali- ja terveysalan opiskelijapaikkaa vuosina Kaupungin ostamaan toimitilaan Teollisuuskadulla vuodesta 2016 alkaen noin 500 sosiaali- ja terveysalan opiskelijapaikkaa Jätkäsaaren Bunkkeriin noin 600 koulutuspaikkaa hyvinvointialojen 9

10 koulutukseen Holkkitielle tekniikan alan opiskelijapaikkaa. Tilojen suunnittelu Kaupungin ylläpitämät toisen asteen oppilaitokset ja peruskoulut toimivat pääosin eri rakennuksissa, poikkeuksena ovat Alppilan yläaste ja lukio, Vuosaaren yläaste ja lukio sekä Yhtenäiskoulun peruskoulu ja lukio. Koulurakennukset ovat ahtaita kahden koulumuodon oppilaille ja opiskelijoille. Tilojen puute rajoittaa monipuolisten oppimisympäristöjen kehittämistä. Kahden koulumuodon tarvitsemien tilojen puute näkyy aineluokkien puutteena, liikuntasalien ahtautena, juhlasalin päällekkäiskäyttönä ja ruokalatilojen ahtautena. Lukion ja peruskoulun toimiminen samassa rakennuksessa vaikeuttaa toisen asteen opintojen edellyttämän toimintaympäristön kehittämistä, koska ei ole toiminnallista autonomiaa. Peruskoululla ja lukiolla on eri aikataulut: lukuvuoden alkamispäivä on usein eri päivinä sekä jaksojen ja oppituntien pituudet ovat erilaiset. Tämä vaatii jatkuvaa koordinointia päällekkäisyyksien estämiseksi erityisesti niissä tiloissa, joita koulurakennuksessa on vain yksi yhteinen. Ylioppilaskirjoitusten järjestäminen on hankalaa, koska yo-kirjoitusten edellyttämiä tiloja ei ole riittävästi ja kirjoitusympäristön tekeminen mahdollisimman häiriöttömäksi on osoittautunut vaikeaksi. Kun esimerkiksi yläasteen oppilailla on välitunti yo-kirjoitusten aikana, on luonnollista, että siitä syntyy rauhattomuutta ja meteliä, mikä häiritsee yo-kokelaita. Lukioiden välinen yhteinen kurssitarjonta on sidoksissa lukioiden yhteisiin aikatauluihin. Peruskoulun kanssa samassa rakennuksessa toimivien lukioiden aikataulut ovat sidoksissa puolestaan perusopetuksen aikatauluihin ja yhteisiin luokkatiloihin, mikä kaventaa yhteisten kurssien järjestämismahdollisuutta muiden lukioiden kanssa. Opiskelijahuollon tiloja on lähes mahdotonta löytää, sillä tilat ovat vain yhden koulun opiskelijahuoltoa varten. Tällä hetkellä ainakin Alppilan ja Vuosaaren lukioiden rakennuksessa toimii kaksi terveydenhoitajaa, kaksi psy- kologia, kaksi kuraattoria ja yksi koululääkäri ja huoneita on käytössä kolme. Kaikki em. henkilöt ovat työnsä puolesta sidoksissa myös muihin kouluihin, joten työskentelyaikojen sopiminen eri koulujen kanssa ei ole mutkatonta. Näin ollen opiskelijahuollon palveluiden saatavuus opiskelijoille kärsii. Yhteisten tilojen, aikataulujen jne. tiedottaminen, koordinointi ja ennakointi lisäävät rehtorin ja myös opettajien työmäärää, koska lähes kaikki asiat täytyy suunnitella ja hoitaa myös yläasteen näkökulmasta, mikä aiheuttaa jaksamisongelmia. Tämä on tullut esille ainakin Vuosaaren lukion työhyvinvointikyselyssä. Haasteena on uudenlainen, muunneltava tila-ajattelu, jossa moderni tietoteknologia (verkko- ja virtuaalimaailma) integroituu tilalliseen oppimisympäristöön mahdollistaen joustavasti erilaisia pedagogisia asetelmia ja autenttiset oppimisprosessit. Ammatillisessa koulutuksessa oppimisympäristön tulee vastata työelämän todellisuutta, jotta koulutusta voidaan toteuttaa työelämälähtöisesti ja työvaltaisesti. Huomioitavia asioita ovat tilojen toiminnallisuus ja monipuolisuus sekä turvallisuus ja viihtyisyys. Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat nykyisin työelämän toimintakokonaisuuksista. Lähtökohtana on, että niitä ei jaeta enää erillisiin oppiaineisiin tai ns. ammattiteoriaan ja työhön kuten aiemmin, jolloin ei tarvita erillisiä teorialuokkia. Samoissa tiloissa pitäisi pystyä opettamaan työn tekemistä ja myös ns. teoriaa. Kaupungin ylläpitämien lukioiden oppilasmäärä vaihtelee 146 opiskelijasta 843 opiskelijaan. Yksityiset ja valtion lukiot ovat keskimäärin pienempiä noin opiskelijaa. Oppilaitosverkko, oppimispolut Kaupungin lukiot muodostavat lähtien kolme kampusta. Kullakin kampuksella on neljä lukiota. Kampusten tarkoituksena on syventää lukioiden välistä yhteistyötä, parantaa opiskelijapalveluiden (erityinen tuki ja opiskelijahuolto) saatavuutta ja laajentaa kurssitarjontaa. Lisäksi on mahdollista tarjota lukiokursseja useammin toistuvina, mikä edesauttaa lukioopiskelun suorittamista kolmessa vuodessa. 10

11 Lukiokampukset ovat: 1. Alppilan lukio, Helsingin kuvataidelukio, Itäkeskuksen lukio ja Kallion lukio 2. Helsingin luonnontiedelukio, Helsingin medialukio, Mäkelänrinteen lukio ja Yhtenäiskoulun lukio 3. Etu-Töölön lukio, Ressun lukio, Sibelius-lukio ja Vuosaaren lukio Vuoden 2013 alusta aloitti toimintansa Stadin ammattiopisto ja Stadin aikuisopisto. Näihin on koottu Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen sekä Helsingin palvelualojen oppilaitoksen toiminta. Uusissa oppilaitoksissa opiskelijoiden valinnaismahdollisuudet paranevat ja esimerkiksi ohjaus- ja tukipalvelujen laatua pystytään parantamaan. Toisen asteen verkko-oppimisen kehittäminen ja koordinointi on keskitetty Stadin ekampukseen, jonka tavoitteena on tulevaisuudessa tarjota opiskelijoille mahdollisuus joustaviin opintopolkuihin ja monimuotoiseen ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun verkkoa ja uutta teknologiaa hyödyntäen. Kaikki Helsingin kaupungin lukiot ja ammatillisen oppilaitokset ovat mukana Stadin ekampuksessa. Stadin ekampusta voisi kuvata uudeksi oppilaitosmuodoksi tai uuden ajan virtuaalioppilaitokseksi, joka toimii kaikissa Helsingin kaupungin toisen asteen oppilaitoksissa. Stadin ekampus tukee myös toisen asteen verkostomaisesti toimivien kampusten muodostamista ja toimintaa. Vuoden 2012 alusta käynnistyneessä Opetushallituksen rahoittamassa Polku hankkeessa on kehittetty ammatillista opetusta opiskelijoita aktivoivaksi ja työelämälähtöiseksi. Tämä joustavia opintopolkuja kehittävä projekti jatkuu edelleen. Ruotsinkielinen toinen aste Lukiokoulutuksen tulevat tarpeet on turvattava riittävän suurin yksiköin, joiden kurssitarjonta ja tilat tarjoavat opiskelijoille yksilöllistä valinnanvaraa. Lukioille suodaan mahdollisuuksia muodostaa yhteistyörakenteita muiden toisen asteen oppilaitosten sekä yliopistojen kanssa. Tällainen kehitys on mahdollista, jos lukiokoulutus erotetaan Helsingissä peruskoulutuksesta. Johtaja- ja henkilöstövoimavarojen käyttö tehostuu, kun yksiköt ovat erillisiä. Laatu ja kehitys turvataan, kun yksikkökohtaiset voimavarat kasvavat. Ruotsinkielisistä lukioon pääsi 75,4 prosenttia ja ammatillisiin oppilaitoksiin 16,7 prosenttia eli yhteensä 92,1 prosenttia ikäluokasta. Vuonna 2010 toisen asteen opinnot aloitti 91,2 prosenttia ikäluokasta. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että Tölö specialiseringsgymnasium ja Gymnasiet Svenska normallyceum yhdistetään hallinnolliseksi yksiköksi lukuvuodesta alkaen. Tämä mahdollistaa kolmen tulevan samankokoisen, nykyistä suuremman, lukion yhteistyön syventämisen, ja niissä työtään tekevän henkilökunnan erikoistumisen nimenomaan lukio-opetukseen. Päätöksen myötä toteutuvat myös yllä mainitut muut edut ja tavoitteet. Ruotsinkielistä lukio-opetusta kehitetään myös aktiivisesti Stadin ekampuksen ns. autonomisena osana. 11

12 4. MUITA TAVOITTEITA OPISKELU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISEEN Kaikille perusopetuksen päättäville ilman toisen asteen tutkintoon johtavaa koulutuspaikkaa jääville nuorille tarjotaan paikka perusopetuksen lisäopetuksessa (10. luokka), ammattistartilla, maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa tai nuorten työpajatoiminnassa. Koulutuspalveluissa ja tiloissa toteutuu tasapuolisuus kaupungin koulujen ja yksityisten sopimuskoulujen kesken. Kouluverkkoa tarkistettaessa muiden koulutuksen ylläpitäjien osuus mahdollisesta vähennystarpeesta arvioidaan. Palveluverkon uudistuksia valmistellaan yhdessä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Asukasjärjestöjen, virastojen ja laitosten yhteistoimintaa edistetään ja korostetaan palvelun käyttäjien, asiakkaiden roolia toimintamallien kehittelyssä ja toiminnan arvioinnissa. Kaupungin reuna-alueilla otetaan huomioon mahdollisuudet tilojen yhteiskäyttöön ja muihin järjestelyihin naapurikuntien kanssa. Koulujen kerhotoiminnan ja muun harrastetoiminnan tarpeet otetaan huomioon, samoin positiivisen diskriminaation aiheuttamat tilatarpeet ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden joustavat opetusjärjestelyt. Iltapäivätoiminnan käytössä olevat tilat mitoitetaan 50 %:sti opetuksen käyttöön. Lisäksi otetaan huomioon rakennuksiin kohdistuvat vaatimukset turvallisina, innostavina ja viihtyisinä opiskelu- ja työympäristöinä sekä julkisena asukkaiden käyttöön tarkoitettuna tilana. Kaupungin ylläpitämien peruskoulujen 10-luokilla opiskelee 307 oppilasta. Vuodesta luokkalaisten määrä on vähentynyt 60 oppilaalla. Kaupungin ylläpitämissä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee ammattistartilla 124 (163 v. 2010), maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa 185 (161). Nuorten työpajatoiminnassa aloitti vuoden 2012 aikana 271 nuorta. Vuonna 2010 pajoilla aloitti 343 opiskelijaa. Kesästä 2011 lähtien Metallica-pajalla ei ole ollut tiloja, eikä toimintaa ole järjestetty. Sopimuskouluissa opiskelee yhteensä peruskoululaista eli 13,4 % kaupungin suomenkielisten peruskoulujen ja sopimuskoulujen oppilasmäärästä. Vuodesta 2010 sopimuskoulujen oppilasosuus on laskenut 0,4 prosenttiyksikköä. Vuosiluokilla 1-9 sopimuskoulujen oppilasosuus on sen sijaan kasvanut 0,6 prosenttiyksikköä, ollen 34,5 % vuonna Opetuslautakunta esitti lausunnossaan kaupunginhallitukselle poikkihallinnollisen, asukaslähtöisen yhteistyön kehittämistä. Opetusviraston ja usean muun viraston työryhmätyönä syntyneen toimintamallin mukaisesti. Malli on esitetty julkaisussa: Opetusviraston julkaisusarja B1: 2010 Palvelutilaverkon uudistaminen hallintokuntien ja asukkaiden yhteistyönä ehdotus yhteistoimintamalliksi. Vuonna 2012 on Tilakeskuksen johdolla työskennellyt poikkihallinnollinen työryhmä, jonka esitys poikkihallinnollisen yhteistoiminnan käynnistämisestä on valmistunut vuoden 2013 alussa. Koulujen kapasiteetissa on otettu huomioon lautakunnan päätöksen mukainen tilamitoitus. Koulut ja oppilaitokset ovat voineet myöntää vuodesta 2010 alkaen tiloja maksutta asukkaiden käyttöön kello 17 saakka koulutyöpäivinä opetuslautakunnan tarkemmin määrittämin edellytyksin. Tavoitteena on lisätä erityisesti lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia harrastetoimintaan koulupäivän jälkeen. Maksuttomia käyttötunteja oli vuonna 2012 noin 9 500, mikä oli myös vuoden 2011 käyttötaso. Lisäksi koulu- ja oppilaitostiloja voi varata kello 17 jälkeen maksullisesti erilaiseen harrastustoimintaan, liikuntatunteihin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Vuonna 2012 maksullisia käyttötunteja oli noin 136:ssa toimipisteessä yhteensä

13 Suomenkieliset koulut 1-luokkalaisten lähikouluvalinnat LIITEKUVAT JA TAULUKOT. Lähikouluvalinnat

14 Suomenkieliset koulut 1-luokkalaisten lähikouluvalinnat

15 Suomenkieliset koulut 7-luokkalaisten lähikouluvalinnat LIITEKUVAT JA TAULUKOT. Lähikouluvalinnat

16 Ruotsinkieliset koulut 1-luokkalaisten lähikouluvalinnat LIITEKUVAT JA TAULUKOT. Lähikouluvalinnat

17 Ruotsinkieliset koulut 7-luokkalaisten lähikouluvalinnat LIITEKUVAT JA TAULUKOT. Lähikouluvalinnat