Kolme näkökulmaa aktiiviseen eurooppalaisuuteen Kehity kansalaiseksi ja osallistu!

Transkriptio

1 Kansalaisena Euroopassa Kolme näkökulmaa aktiiviseen eurooppalaisuuteen Kehity kansalaiseksi ja osallistu!

2 Kansalaisten Eurooppa ohjelma meille kaikille! Haluatko osallistua asuinkuntasi päätöksentekoon, muttet tiedä mistä aloittaa? Kansalaisten Eurooppa -ohjelma tukee sinua matkallasi aktiiviseen kansalaisuuteen. Ohjelma edistää suvaitsevaisuutta sekä rakentaa monimuotoista ja monikulttuurista Eurooppaa. Tuetuissa hankkeissa edistetään kuntien ja kansalaisjärjestöjen keskinäistä vuorovaikutusta, ja samalla osallistujamaiden ihan tavalliset asukkaat tutustuvat toisiinsa. Tavoitteena on, että me kaikki voimme tuntea Euroopan unionin omaksemme.

3 Mikä on Eurooppa? Jos sinne soittaa, kuka vastaa puhelimeen? Minkälainen on tavallisen ihmisen arki toisessa Euroopan maassa? Voiko omiin asioihinsa vaikuttaa omassa kunnassa tai Euroopan unionissa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin voi etsiä vastauksia Kansalaisten Eurooppa -ohjelman avulla ja tuella. Tässä esitteessä esittelemme kolme hanketta, joissa vastauksia löydettiin yhdessä muiden Euroopan maiden kansalaisten kanssa. Salolaisten johdolla selvitettiin nuorten mahdollisuuksia osallistua oman kunnan päätöksentekoon. Vanhustenhuollon tulevaisuutta pohdittiin itsenäistä selviytymistä ja osallistumista tukevien teknologisten innovaatioiden parissa, ja erityisnuoret aktivoituivat työpajojen vetäjinä. Lisätietoja ja neuvoja ohjelmaan osallistumisesta saat CIMOsta: puh

4 Millaista arkea eri puolilla Eurooppaa asuvat ihmiset viettävät? Millaisia arvoja ja ajatuksia heillä on? Ystävyyskuntatapaamisissa voi kysyä heiltä itseltään. Teemana tapaamisessa voi olla vaikkapa ystävyyskuntien väliset omat olympialaiset. Oppilaat huomasivat, että heillä on sananvaltaa sitä pitää vain oppia vaatimaan. Nuoret kotik Muutos yhteiskunnassa on muutos arjessa Salon kaupunki koordinoi koululaisille ja opettajille suunnatun Salo International Youth Forum -hankkeen, johon osallistui seitsemän eri yhteistyöja ystävyyskuntaa seitsemästä eri maasta. Hanke toteutettiin osana yhteiskuntaopin opetusta, ja sen puitteissa tarjottiin nuorille mahdollisuus keskustella lähiympäristönsä yhteiskunnallisista asioista ja haasteista. Hanke haastoi koululaiset vaikuttamaan omassa lähiympäristössään. Päätösseminaarissa Salossa käsiteltiin nuorten ajatuksia siitä, millaisia asioita heidän kotikaupungissaan pitäisi muuttaa. Teemoiksi nousivat esimerkiksi entisen kaupungintalon muuttaminen nuorisokeskukseksi, julkisen liikenteen parantaminen, tupakoinnin vähentäminen, koulun muuttaminen kansainvälisemmäksi ja taloudellisissa ongelmissa olevien nuorten auttaminen. Nuoret pohti-

5 untaansa kehittämässä vat melko samantapaisia asioita kansallisuudesta riippumatta, hanketta telmat esiteltiin muille nuorille, Salon Salon seminaarissa. Lopuksi suunni- koordinoinut Esko Saarinen kertoo. kaupungin asukkaille, viranomaisille ja päättäjille sekä medialle. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JAETTIIN ASUKKAILLE JA PÄÄTTÄJILLE Hanke toi uudella tavalla esiin nuorten elämän haasteita ja ongelmia. Se Hankkeessa nuoret ottivat itse selvää, myös tarjosi koululaisille käyttökelpoista tietoa yhteiskunnallisesta pää- miten päätöksenteko heidän omissa kotikaupungeissaan toimii. He suunnittelivat valitsemistaan teemoista baalissa ympäristössä. töksenteosta ja vaikuttamisesta glo- toimenpide-ehdotukset, joita hiottiin Ystävyyskuntatapaamiset Mitä tehtiin? selvitettiin nuorten vaikuttamismahdollisuuksia omassa kunnassa kirjoitettiin lehtijuttuja ja oltiin suoraan yhteydessä viranomaisiin organisoitiin kuusi päivää kestänyt kansainvälinen seminaari Salossa laadittiin toimenpide-ehdotukset, jotka esiteltiin salolaisille nuorille, muille Etsitkö ystävyyskuntaa? Salon asukkaille sekä päättäjille ja Tutustu ystävyyskuntien medialle partnerihakutoimintoon: > Europe

6 Miten löytää avaimet terveempään ja aktiivisempaan vanhuuteen? Väestö ikääntyy ja samalla vanhuuteen liittyvät sairaudet lisääntyvät. Esimerkkihankkeessamme vanhustenhuollon teema kokosi yhteen ystävyyskuntien verkoston. Eri mailla on omat vanhustenhuollon käytäntönsä, joista muut voivat oppia uutta. Vuoropuhelu maiden välillä on tärkeää. Mahdollisuus a Kansainväliset asiantuntijat yhteisen haasteen äärellä Päijät-Hämeen liiton koordinoima vanhustenhuollon hanke oli jatkoa vuonna 2008 Unkarissa ja Romaniassa järjestetyille vanhustenhuollon seminaareille. Jatkohankkeen teemana olivat geronteknologiset innovaatiot erityisesti dementian hoidossa. Mukana hankkeessa olivat keskeiset vanhustenhuollosta vastaavat päijäthämäläiset organisaatiot sekä vanhustenhuollon asiantuntijoita Hollannista, Liettuasta, Romaniasta, Saksasta, Tšekin tasavallasta ja Unkarista. UUDET RATKAISUT JA VANHAT KÄYTÄNTEET ESITTELYSSÄ Hankkeen puitteissa järjestettiin kaksi asiantuntijaseminaaria, toinen Päijät- Hämeessä, toinen Saksan Rems-Murr- Kreisissa. Molemmissa seminaareissa käsiteltiin sosiaalipolitiikkaa ja vanhustenhuoltoa niin alueellisena, kansallisena kuin Euroopan laajuise-

7 tiiviseen vanhuuteen na ilmiönä, projektin koordinaattori Marko Mälly sanoo. Seminaareissa tutustuttiin uusimpiin teknologisiin ratkaisuihin vanhustenhuollossa sekä esiteltiin suomalaisia käytäntöjä Lahdessa, Heinolassa ja Hollolassa. Ensimmäisen seminaarin yhteydessä järjestettiin myös pienimuotoiset geronteknologian messut, joilla geronteknologian yritykset esittelivät tuotteitaan. Seminaari päättyi kansainväliseen paneelikeskusteluun geronteknologian mahdollisuuksista vanhustenhuollossa. Mukana keskustelemassa oli myös kolme suomalaisia eurovaaliehdokasta. Oli tärkeää, että keskusteluun sisällytettiin myös poliittinen taso, Marko Mälly sanoo, näin hanke ei jää vain asiantuntijoiden spekuloinniksi, vaan sille taataan konkreettisia poliittisia tuloksia. Mitä tehtiin? luotiin vahva kansainvälinen vanhustenhoitoon erikoistuneiden asiantuntijoiden verkosto järjestettiin kaksi asiantuntijaseminaaria sekä pienimuotoiset geronteknologian messut tuotettiin radioraportti sekä lehtiartikkeleita ja lehdistötiedotteita tiedotettiin projektista myös kaikkien yhteistyökuntien poliittisille päättäjille Ystävyyskuntien verkostot Mikä geronteknologia? Geronteknologia on ikääntyneiden itsenäistä selviytymistä ja osallistumista tukevaa teknologiaa. Termi on yhdistelmä kahdesta sanasta: gerontologia, tieteellinen vanhuuden tutkimus ja teknologia, tekniikan ja tuotteiden tutkimus ja kehittely.

8 Onko yhdistykselläsi hyvä idea, mutta ei rahaa sen toteuttamiseen? Voitte saada tukea hankkeellenne, kun järjestätte seminaareja, näyttelyitä, työpajoja ja julkisuustempauksia tai laaditte selvityksiä, koulutusmateriaaleja ja julkaisuja. Mukana on oltava kaksi kumppania kahdesta eri maasta. Hankkeen aikana saadut kokemukset auttoivat nuoria kasvamaan. He saivat itsevarmuutta ja oppivat ottamaan vastuuta. Aktiivinen kansa Työpajoja nuorilta nuorille Erityisnuorille suunnattu kansalaisuushanke tarjosi osallistuvaa toimintaa syrjäytymisvaarassa oleville. Citizen-Ship To-Get-There -hankkeessa annettiin mahdollisuus aktiiviseen kansalaisuuteen sellaisille nuorille, joille osallistuva toiminta on haasteellista esimerkiksi liikuntarajoitteen, rikollisen taustan tai syrjäisen asuinpaikan vuoksi. Yhteensä mukana oli 24 iältään vuotiasta nuorta kolmesta eri maasta. Hankkeen ydin olivat nuorten ideoimat ja vetämät toiminnalliset työpajat, jotka toteutettiin osallistujien omissa kotimaissa erilaisilla leireillä, oppilaitoksissa ja järjestöissä. Osa työpajoista oli suunnattu nuorten omille viiteryhmille, osa lapsille. Nuorten kokemuksia työpajojen järjestämisestä jaettiin hankkeen aikana kolmessa kansainvälisessä tapaamisessa.

9 laisuus kuuluu kaikille YHTEISÖLLISYYTTÄ YLI KAIKKIEN RAJOJEN Alku tuntui haasteelliselta. Nuorilla ei ollut yhteistä kieltä, ja osalla oli pahoja keskittymisvaikeuksia, kertoo hankkeen koordinaattori Kati Mäkeläinen. Nuorten tutustuessa toisiinsa yhteistyö muuttui kuitenkin luontevaksi. Oli upeaa nähdä, miten esteet hävisivät nuorten väliltä ja ryhmä hitsautui yhteen, Mäkeläinen iloitsee. Työpajoja suunnitellessaan ja toteuttaessaan nuoret oppivat viestintä- ja projektinhallintataitoja ja saivat johtamiskokemusta. Osa nuorista on jatkanut työpajatoimintaa hankkeen loppumisen jälkeenkin. Mitä tehtiin? järjestettiin Suomessa koulutusjakso ideoitiin ja toteutettiin toiminnallisia työpajoja eri puolilla Eurooppaa järjestettiin hankkeen väliarviointiseminaari Italiassa pidettiin lopputapaaminen Latviassa, jossa koottiin hankkeen pohjalta menetelmäkirja hankkeessa käytetyistä metodeista. Kansalaisjärjestöjen hankkeet

10 CIMO CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka toimii Kansalaisten Eurooppa -yhteyspisteenä Suomessa. Kansalaisten Eurooppa -yhteyspiste neuvoo ja avustaa sinua hakuprosessin ja hankkeen toteutuksen kaikissa vaiheissa. Kansalaisten Eurooppa -yhteyspisteiden verkosto Mikäli etsit esimerkiksi projektikumppaneita muista ohjelmamaista, voit olla yhteydessä haluamasi maan Kansalaisten Eurooppa -yhteyspisteeseen. Yhteystiedot ovat osoitteessa _en.htm

11 Oli upeaa saada monesta maasta samanhenkistä porukkaa yhdessä pohtimaan ihan oikeita asioita. ISBN (korjattu pdf, 1/2011). ISBN (painettu) 1. painos, 1000 kpl, Libris Oy 12/2010. Graafinen suunnittelu ja taitto: Satu Salmivalli. Kansikuvat: Fennopress. Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.

12 CIMO PL 343, Helsinki Puhelin (vaihde)