Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 277/2013 vp Invalidikuljetusten kilpailutilanteen korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kelan korvaamia ajoja suorittavilla takseilla täytyy olla suorakorvaussopimus Kelan kanssa sekä tilauskeskuksen hyväksymä tilauspääte ja ohjelmisto autossa. Ennen tapahtunutta uudistusta voimassa olivat valtakirjasopimukset, jolloin autoilija saattoi hakea matkakorvauksen suoraan Kelalta asiakkaan maksaessa vain omavastuun. Autoilija siis lähetti paperiset lomakkeet koontilomakkeen kanssa Kelalle, ja Kela tilitti korvaukset lyhentämättöminä autoilijan pankkitilille. Suorakorvauksen myötä tilanne muuttui niin, että asiakas maksaa edelleen vain omavastuuosuuden taksissa, mutta kuljetuksen tiedot siirtyvät sähköisesti Taksiliiton yrityspalvelulle, joka toimittaa tiedot Kelalle hyväksyttäviksi. Hyväksynnän saatuaan yrityspalvelu tilittää korvaukset autoilijan tilille. Tästä järjestelmästä aiheutuvat kustannukset maksaa autoilija. Laki antaa mahdollisuuden operoida joukkoliikenneluvallisilla pienoislinja-autoilla invalidikuljetuksia, siis pyörätuoli- ja paarikuljetuksia, edelleen valtakirjamenettelyllä. Kelan on pakko tehdä valtakirjasopimus em. yrittäjien kanssa. Nämä autot ovat käyneet ongelmaksi taksiliikenteen kannalta, sillä laki sallii linja-autoihin asennettavan taksamittarin. Tällaisten autojen määrä lisääntyy koko ajan. Kela ja Taksiliitto yrittävät ajaa lakimuutosta, mutta LVM ei ole ollut halukas tarttumaan asiaan. Tämä käytäntö asettaa taksiyrittäjät ja joukkoliikenneyrittäjät eriarvoiseen asemaan myös verokohtelun suhteen. Linja-autosta ei tarvitse maksaa käyttövoimaveroa ja linja-autot eivät maksa välityskeskuksen välitys- ja jäsenmaksuja eikä tilaus- ja maksupäätteiden tietoliikenteen maksuja ym. kuluja, joiden osuus esimerkkialueen tavallisten maaseututaksien liikevaihdosta liikkuu 7 8 %:n nurkilla. Lisäksi joukkoliikenneyrittäjän asiakkaat voivat tilata kyytinsä suoraan yrittäjältä. Nykyinen malli jättää myös mahdollisuuden käyttää järjestelmää väärin. Yrittäjien mukaan on tapauksia, joissa pyörätuoli- tai paariasiakkaiden korvauksia on peritty, vaikkei asiakas varsinaisesti olisi pyörätuolia tai paareja tarvinnut. Kelan sääntöjen mukaan pyörätuolikuljetuksesta voidaan periä 15 euron avustamislisä ja paarikuljetuksen yhteydessä voidaan lisätä paarin noutamisesta ja asentamisesta 27,80 euron suuruinen maksu. Kela siis saattaa joutua maksamaan turhasta, mutta ei pysty valvomaan toimintaa. Keskuksen kautta tilattaessa nämä väärinkäytökset eivät ole mahdollisia, kun arvion tekee keskuksen virkailija Kelan ohjeen mukaan. Vaihtoehtoina esillä on ollut, ettei joukkoliikenneluvilla voitaisi ajaa näitä kuljetuksia lainkaan tai hyväksyttäisiin joukkoliikenneluvat tilausvälitykseen mukaan, jolloin niitä käytettäisiin esimerkiksi ylivuototilauksiin silloin, kun invataksit eivät riitä ruuhkahuippujen aikana. Joukkoliikennelupien hyväksymisestä tilausvälitykseen on Kelalta annettu yrittäjälle seuraava kommentti: "Joukkoliikenneluvallisiin pikkubusseihin ja niillä tehtyjen matkojen korvaamiseen liittyy pal- Versio 2.0

2 jon lainsäädännöllisiä rajoitteita, mikä tulee muuttua ennen kuin ne voidaan ottaa mukaan suorakorvausmenettelyyn. Kela on useaan otteeseen esittänyt muutoksia tämän ajoneuvoryhmän lainsäädäntöperusteisiin selkeyttääksemme myös omaa korvauskäytäntöä näiden kulkuneuvojen osalta." Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä invalidikuljetusten vääristyneen kilpailutilanteen korjaamiseksi? Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2013 Mikko Savola /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 277/2013 vp Mikko Savola /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Savolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 277/2013 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä invalidikuljetusten vääristyneen kilpailutilanteen korjaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansaneläkelaitos korvaa sairausvakuutuslain (1224/2004) 2 luvun 1 :n perusteella sairauden hoitoon liittyvät matkakustannukset ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 15 :n perusteella kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset. Sairausvakuutuslain 4 luvun 5 :n mukaan vakuutetun matkakustannukset korvataan erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneiden kustannusten perusteella, jos vakuutetun sairaus, vaikea vamma tai liikenneolosuhteet edellyttävät erityisajoneuvon käyttöä. Erityisajoneuvolla tarkoitetaan muun muassa taksia, vammaisvarustettua ajoneuvoa eli invataksia, paareilla varustettua taksia ja pienoislinja-autoa. Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka vastaa sairausvakuutuslain 1 luvun 3 :n perusteella sairausvakuutuksen toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä. Kansaneläkelaitoksen toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. Hallituksella ei ole toimivaltaa puuttua eikä vaikuttaa Kansaneläkelaitoksen päätöksiin säädösten toimeenpanossa. Sosiaalija terveysministeriö on kuitenkin pyytänyt kysymyksen johdosta lausunnon Kansaneläkelaitokselta. Kansaneläkelaitoksen mukaan matkakorvauksia myönnettäessä joukkoliikenneluvallinen pienoislinja-auto rinnastetaan taksiin tai invataksiin yhden henkilön kuljetuksissa silloin, kun henkilö tarvitsee pyörätuoli- tai paarikuljetusta ja hänellä on terveydenhuollon antama todistus pyörätuoli- tai paarikuljetusta varten. Lisäksi joukkoliikenneluvallinen pienoislinja-auto rinnastetaan taksiin tai invataksiin silloin, kun henkilö tarvitsee erityisajoneuvon sairauden tai liikenneolosuhteiden vuoksi, korvaukseen oikeutettuja matkustajia on vähintään viisi, ja kuljetus tapahtuu ovelta ovelle tai matka on osa matkaketjua. Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Taksiliitto ry:n välisellä runkosopimuksella luodun järjestelyn avulla Kansaneläkelaitoksen maksamat matkakorvaukset taksimatkojen kustannuksista voidaan suorittaa sähköisesti Kansaneläkelaitoksen, taksiyhtiön ja autoilijan välillä. Suorakorvausmenettelyssä matkatilaukset keskitetään sairaanhoitopiirin alueella yhteen tilausvälityskeskukseen. Suorakorvausmenettelyssä asiakas maksaa sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuosuuden 14,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta, kun matka tilataan keskitetysti tilausvälityskeskuksesta. Matkatilausten keskittämisen tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua sekä mahdollistaa matkojen yhdistely matkakustannusten vuotuisen 10 prosentin kasvun hillitsemiseksi. Tarkoituksena on siirtyä taksimatkoissa nykyisen valtakirjamenettelyn korvaavaan sähköiseen suorakorvaukseen koko maassa lähivuosien aikana. Kansaneläkelaitos on säilyttänyt toistaiseksi suorakorvausalueilla valtakirjamenettelyn joukkoliikenneluvallisille pienoislinja-autoille. Valtakirjamenettelyn säilyttämisellä pyritään turvaamaan riittävä erityiskalusto pyörätuoli- ja paarikuljetuksia tarvitseville henkilöille. Kan- 3

4 Ministerin vastaus saneläkelaitos ei ole laajentanut sähköistä suorakorvausta joukkoliikenneluvallisiin pienoislinjaautoihin, koska kyseisissä autoissa ei saa ajoneuvolain (1090/2002) 25 :n perusteella olla taksamittaria. Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mukaan luotettava sähköinen tiedonsiirto edellyttää taksamittarin käyttöä. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama selvitysmies on selvittänyt joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämistä. Selvitysmies toteaa raportissaan (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 11/2013), että kuntien ja Kansaneläkelaitoksen korvaaman henkilöliikenteen kustannustehokkaan kehityksen varmistamiseksi taksamittarin käyttö tulisi sallia kaikissa niissä ajoneuvoissa, joita käytetään yhteiskunnan kustantamissa tai korvaamissa ajoissa. Lisäksi selvitysmies toteaa, että pienten linja-autojen käytön korvausperusteet olisi määriteltävä omassa asetuksessaan. Samanaikaisesti toiminut joukkoliikenteen rahoittamista kartoittanut työryhmä on ehdottanut joukkoliikenteen rahoituksen kokonaisvaltaista uudistamista (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 12/2013). Hallitus päätti kehysneuvotteluissa menonleikkauksista, joihin sisältyy erikseen sovittavalla tavalla 50 miljoonaa euroa sairausvakuutuksen matkakorvausten ja muiden korvausten säästöinä siten, että säästö kohdennetaan täysimääräisesti valtion osuuteen. Hallitus on kehysneuvotteluissa linjannut yhdeksi liikenne- ja viestintäministeriön kärkihankkeeksi julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistamisen. Sosiaalija terveysministeriö selvittää yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa mahdollisuuksia selkeyttää joukkoliikenneluvallisia pienoislinja-autoja koskevaa lainsäädäntöä osana valtiontalouden kehyksiin sisältyvää linjausta julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistamiseksi. Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar KK 277/2013 vp Mikko Savola /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 277/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Savola /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att korrigera snedvridningen i konkurrenssituationen när det gäller invalidtransporter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 2 kap. 1 i sjukförsäkringslagen (1224/2004) ersätter Folkpensionsanstalten resekostnader i anslutning till behandling av sjukdom och enligt 15 i lagen om Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner (566/2005) resekostnader i samband med rehabilitering. Enligt 4 kap. 5 i sjukförsäkringslagen ersätts en försäkrads resekostnader enligt kostnaderna för anlitande av specialfordon, om den försäkrades sjukdom, grava handikapp eller trafikförhållandena förutsätter att specialfordon används. Med specialfordon avses bland annat taxi, fordon med handikapputrustning, dvs. invataxi, bårförsedd taxi och minibuss. Folkpensionsanstalten är en självständig offentligrättslig inrättning, som enligt 1 kap. 3 i sjukförsäkringslagen ansvarar för uppgifter i anslutning till verkställigheten av sjukförsäkringen. Folkpensionsanstaltens verksamhet övervakas av fullmäktige som utses av riksdagen. Regeringen saknar behörighet att ingripa i eller påverka Folkpensionsanstaltens beslut i fråga om verkställandet av bestämmelserna. Social- och hälsovårdsministeriet har dock med anledning av det skriftliga spörsmålet bett Folkpensionsanstalten om ett utlåtande. Vid beviljandet av reseersättningar jämställs enligt Folkpensionsanstalten en minibuss som har tillstånd för kollektivtrafik med en taxi eller invataxi vid transport av en person när personen behöver rullstols- eller bårtransport och han eller hon har ett av hälsovården utfärdat intyg för rullstols- eller bårtransporter. Dessutom jämställs en minibuss som har kollektivtrafiktillstånd med en taxi eller invataxi när en person behöver ett specialfordon på grund av en sjukdom eller trafikförhållandena, antalet passagerare som är berättigade till ersättning är minst fem och transporten sker från dörr till dörr eller resan är en del av en resekedja. Folkpensionsanstalten har ingått ett ramavtal med Finlands Taxiförbund r.f. om ett förfarande för direktersättning av taxiresor. Med hjälp av det system som utformats genom ramavtalet kan de reseersättningar som Folkpensionsanstalten betalar för kostnader för taxiresor betalas elektroniskt mellan Folkpensionsanstalten, taxibolaget och chauffören. Enligt förfarandet med direktersättning centraliseras beställningen och förmedlingen av taxiresorna i varje sjukvårdsdistrikt till en beställningscentral. I anslutning till detta förfarande betalar klienten enligt sjukförsäkringslagen för varje resa en självriskandel på 14,25 euro då resan beställs centraliserat från beställningscentralen. Syftet med centraliseringen av beställningen av taxiresor är att förbättra kundbetjäningen och göra det möjligt att samordna resor för att stävja ökningen av resekostnaderna som varit 10 procent per år. Avsikten är att i hela landet i fråga om taxiresor övergå från det nuvarande fullmaktsförfarandet till elektronisk direktersättning under de närmaste åren. 5

6 Ministerns svar Folkpensionsanstalten har tills vidare bibehållit fullmaktsförfarandet för minibussar som har kollektivtrafiktillstånd i direktersättningsområden. Genom att bibehålla fullmaktsförfarandet strävar man efter att säkerställa en tillräcklig specialutrustning för dem som behöver rullstols- och bårtransporter. Folkpensionsanstalten har inte utvidgat den elektroniska direktersättningen till minibussar med kollektivtrafiktillstånd, eftersom dessa bilar enligt 25 i fordonslagen (1090/2002) inte får ha en taxameter. Folkpensionsanstalten anser att en tillförlitlig elektronisk dataöverföring förutsätter användning av en taxameter. Kommunikationsministeriet har tillsatt en utredningsman för att utreda en hopslagning av kollektivtrafiken och andra persontransporter som utförs med offentliga medel. Utredningsmannen konstaterar i sin rapport (Kommunikationsministeriets publikationer 11/2013) att användningen av taxameter bör tillåtas i alla fordon som används i körningar som bekostas eller ersätts av samhället för att säkerställa en kostnadseffektiv utveckling av den persontrafik som kommunerna och Folkpensionsanstalten ersätter. Vidare konstaterar utredningsmannen att ersättningsgrunderna för användning av minibussar bör fastställas i en egen förordning. Den arbetsgrupp som samtidigt har granskat finansieringen av kollektivtrafiken har föreslagit en omfattande översyn av finansieringen av kollektivtrafiken (Kommunikationsministeriets publikationer 12/2013). Vid ramförhandlingarna beslutade regeringen om utgiftsnedskärningar, där enligt vad som avtalas särskilt 50 miljoner euro ingår som besparingar av reseersättningar och andra ersättningar ur sjukförsäkringen så att besparingen till fullt belopp anvisas till statens andel. Vid ramförhandlingarna fastställde regeringen reformen av persontransporter som finansieras med offentliga medel som ett av kommunikationsministeriets spetsprojekt. Social- och hälsovårdsministeriet utreder tillsammans med kommunikationsministeriet möjligheterna att skapa klarhet i lagstiftningen om minibussar med tillstånd för kollektivtrafik, för att utveckla de persontransporter som utförs med offentliga medel som en del av riktlinjerna gällande ramarna för statsekonomin. Helsingfors den 26 april 2013 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 6