IU D. IU a. ::::) ::::) ~ a.; """' en 0.., ...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IU D. IU a. ::::) ::::) ~ a.; """' en 0.., ..."

Transkriptio

1

2 ~ a.; 0 z """' en IU D IU a. ::::) - 0.., ~ ~ ::::) 0 -.

3 Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus PUMA ISBN Oy EditaAb Helsinki 2000

4 PÄÄESIKUNTA Helsinki 1~ Vahvistan tämän Joukkueen Oppaan käyttöön otettavaksi Maavoimapäällikkö Kenraaliluutnantti Jalkaväen tarkastaja Eversti 1 k-? l. I -=--~ J ha Kainulainen 7C<..-~~~,,- Jaakko Koskela

5

6 SISÄLLYS JOHDANTO I LUKU TOIMINNAN PERUSTEITA A. VIHOLLISEN TOIMINTA JA SEN ASETTAMAT VAATIMUKSET JOUKKUEELLE B. JOUKKUEEN KOKOONPANO, VARUSTUS JA SUORITUSKyKy C. JOUKKUEEN VAHVENTAMINEN II LUKU JOHTAMINEN A. PERUSTEITA B. TAISTELUKYKY JA TAISTELUVALMIUS Taistelukyky Taisteluvalmius..., C. JOHTAMISTOIMINTA Tehtävä Suunnittelu Tilanteen arviointi ja päätös Taistelusuunnitelma Johtamiskeinot Taistelun johtaminen LUKU JOUKKUEEN TAISTELUUN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA A. TIEDUSTELU Perusteita Maastontiedustelu Vihollistiedustelu Tilannetiedot 43

7 B. KOSKETUS JA SUOJAAMINEN C. PANSSARINTORJUNTA D. EPÄSUORA TULI E. ILMASUOJELU JA ILMATORJUNTA Ilmauhka Ilmasuojelu Omasuoj ailmatorjunta F. PIONEERITOIMINTA Linnoittaminen Suluttaminen GHUOLTO Perusteita Taisteluvälinehuolto Lääkintähuolto Taloushuolto Kuljetusvälinehuolto 79 H. SUOJELU Perusteita Polttosuojelu Kaasusuojelu ydinsuojelu IV LUKU PERUSTAMINEN JA KOULUTUS A. PERUSTAMINEN B. KOULUTUS V LUKU SIIRTYMINEN A. PERUSTEITA... 90

8 B. MOOTTORIMARSSI Marssin valmistelut Marssi C ETENEMINEN MAASTOSSA Maastomarssi J Joukkue suuntaosastona ja latuosastona 108 VI LUKU PUOLUSTUS A. PUOLUSTUKSEEN RYHMITTYMINEN B. PUOLUSTUSVALMISTELUT Perusteita Ensimmäinen tarkastuskierros Toinen tarkastuskierros Myöhemmät tarkastuskierroksetja taistelusuunnitelman harjoittaminen Pimeätoiminnan valmistelut C. PUOLUSTUSTAISTELU D. ERITYISPIIRTEITÄ PuoJustuskeskuksen taaimman tukikohdan puolustus- ja vastahyökkäysvalmistelut Puolustus erillisessä tukikohdassa Puolustus vesistön rannalla IrtautumisvaJmistelut ja irtautuminen Tuliylläkkö VII LUKU HYÖKKÄYS A. VALMISTELUT JA ETENEMINEN KOSKETUKSEEN PERUSTEITA HYÖKKÄYSVALMISTELUT Toimenpiteet lähtöalueella B. ISKU VIHOLLISEN RYHMITYKSEEN

9 C. TOIMINTA TAVOITTEESSA D. HYÖKKÄYKSEN ERITYISPIIRTEITÄ HYÖKKÄYS PIMEÄLLÄ HYÖKKÄYS TALVELLA l70 3. KÄRKIJOUKKUEEN TOIMINTA JOUKKUE ISKUOSASTONA l73 VIII LUKU JOUKKUEEN MUITA TOIMINTOJA A. TAISTELU SAARRETTUNA JA IRTAUTUMINEN OMIEN JOUKKO- JEN YHTEYTEEN C. HELIKOPTEREIDEN KÄYTTÖ D. TAISTELU MAAHANLASKUJA VASTAAN E. VESISTÖN YLITYS F. KOHTEEN SUOJAAMINEN

10 KUVALUETTELO KUVA 1 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä metsämaastossa.. 16 KUVA 2 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä metsäsaarekkeiden.. rikkomassa maastossa KUVA 3 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä aukeamaastossa. 20 KUVA 4 Esimerkki helikopterihyökkäyksestä tykeinja raketein KUVA 5 Esimerkki vihollisjoukkueen puolustusryhmityksestä KUVA 6 Esimerkki vihollisryhmän pesäkkeestä puolustuksessa KUVA 7 Esimerkki joukkueen käskynantomuodosta KUVA 8 Esimerkki komppanian viestiyhteyksistä m911jvk JK m 2005 viestiyhteydet perustuvat radioyhteyksiin KUVA 9 Esimerkki joukkueen panssarintorjunnasta puolustuksessa 46 KUVA 10 Savutuksen käyttötapoja 49 KUVA 11 Tulimuodot 50 KUVA 12 Esimerkkejä lentotiedustelulla havaittavista kohteista 53 KUVA 13 Esimerkki vihollisen rynnäkkökoneiden toiminnasta 55 KUVA 14 Ampujan toimenpiteet omasuojailmatorjunnassa 59 KUVA 15 Ampuma-alan raivaamisen periaate 61 KUVA 16 Taistelijaparin potero suojakoloineen 63 KUVA 17 Sinkopartion potero suojakoloineen 64 KUVA 18 Ryhmän majoituspotero 65 KUVA 19 Ilmatorjuntakonekiväärin potero 66

11 KUVA 20 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jalkaväkijoukkueen linnoitetun tukikohdan rakenteesta KUVA 21 Toiminta kohdattaessa sulute KUVA 22 Esimerkki joukkueen suluttamisesta KUVA 23 Esimerkki miinanauhasta KUVA 24 Esimerkki joukkueen puumurroksen käytöstä puolustuksessa KUVA 25 Esimerkki valemiinoitteesta KUVA 26 Joukon perustamisen periaate KUVA 27 Esimerkki joukkueen asekoulutuksen järjestelyistä KUVA 28 Marssin käsitteitä KUVA 29 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jääkärijoukkueen m kuormaamisesta telakuorma-autoihin KUVA 30 Esimerkki tulenjohtopartiolla vahvennetun jääkärijoukkueen m kuormaamisesta telakuorma-autoihin KUVA 31 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jääkärijoukkueen m kuormaamisesta panssariajoneuvoihin (PSAJON-83) KUVA 32 Esimerkki tulenjohtopartiolla vahvennetun jääkärijoukkueen m kuormaamisesta panssariajoneuvoihin (PSAJON-83) KUVA 33 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jalkaväkijoukkueen kuormaamisesta traktoreihin KUVA 34 Esimerkki opastuksenjärjestämisestä marssilla KUVA 35 Esimerkki ryhmityksestä marssilepoalueella KUVA 36 Esimerkki jääkärijoukkueen m 91 (T) toiminnasta jouduttaessa vihollisen ylläkön kohteeksi

12 KUVA 37 Jääkärikomppanian m 2005 etenemismuodot KUVA 38 Joukkueen etenemismuodot KUVA 39 Esimerkki suuntaosaston toiminnasta KUVA 40 Esimerkki latuosaston toiminnasta ja ahkioladusta KUVA 41 Esimerkki komppanian puolustuksen rakenteesta KUVA 42 Joukkueen ryhmitysvaihtoehtoja KUVA 43 Esimerkki tukikohdan maaston nimeämisestä KUVA 44 Esimerkki tukikohdan sisäisestä vastaiskusta KUVA 45 Esimerkki jalkaväkijoukkueenjohtajan taistelusuunnitelmasta 2. tarkastuskierroksen jälkeen KUVA 46 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jääkärijoukkueen valaisun... järjestelyistä tukikohdassa KUVA 47 Esimerkki erillisen tukikohdan puolustuksen järjestelyistä 141 KUVA 49 Esimerkki jääkärijoukkueen m 91 (T) irtautumisjärjestelyistä KUVA 50 Esimerkki jääkärijoukkueen tuliylläköstä 151 KUVA 51 Esimerkki tulivalmistelusta 155 KUVA 52 Komppanian hyökkäyksen käsitteitä 158 KUVA 53 Esimerkki joukkueen ryhmityksestä lähtö asemassa 163 KUVA 54 Joukkueen avorivi hyökkäyksessä 164 KUVA 55 Esimerkkejä joukkueen toiminnasta panssarijalkaväkiryhmän estäessä... etenemisen KUVA 56 Esimerkki panssariajoneuvoilla liikkuvan kärkijoukkueen etenemismuodosta 172

13 KUVA 57 Esimerkki joukkueen hyökkäyksestä iskuosastona l75 KUVA 58 Esimerkkejä joukkueen ja panssarivaunujoukkueen yhteistoiminnasta... hyökkäyksessä KUVA 60 Huomioon otettavia asioita toimittaessa panssarivaunun lähialueella.182 KUVA 61 Esimerkit helikopteri- ja laskuvarjomaahanlaskuista 186 KUVA 62 Esimerkki joukkueen ryhmityksestä metsäsaarekkeiden rikkomalla.... aukea-alueella maahan laskun torjunnassa KUVA 63 Esimerkki joukkueen ryhrnityksestä aukean reunassa maahan laskun torjunnassa KUVA 64 Esimerkki joukkueen kohteensuojaamisesta 193 LIITELUETTELO LIITE 1 OPPAASSA KÄYTETTYJÄ MERKKEJÄ 195 LIITE 2 ESIMERKKI JÄÄKÄRIJOUKKUEEN M 91 VARUSTUKSESTA. 197 LIITE 3 JOUKON JA AJONEUVON JOHTAMISESSA KÄYTETTÄVÄT MERKIT LIITE 4 ESIMERKKI JOUKKUEENJOHTAJAN KÄYTTÄMÄSTÄ TULIKOMENNOSTA LIITE 5 ESIMERKKI JOUKKUEELLE ANNETTAVASTA MARSSI KÄSKYSTÄ 200 LIITE 6 OHJE LUONNNOKSEN LAATIMISESTA JA ESIMERKKI LUON-... NOKSESTA PUOLUSTUKSESSA LIITE 7 ESIMERKKEJÄ PUOLUSTUKSEN KÄSKYISTÄ 203 LIITE 8 ESIMERKKEJÄ KÄSKYISTÄ HYÖKKÄYKSESSÄ 212 LIITE 9 JÄÄKÄRIJOUKKUEEN TUKIKOHDAN VARTIOINTI JÄRJESTELYT 215

14 13 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu jääkäri- ja jalkaväkijoukkueelle. Kokoonpanojen eroista johtuvat erilaiset menettelytavat on esitetty kussakin luvussa. Taisteluajoneuvoilla varustettujen panssarijääkärijoukkueiden toiminta ohjeistetaan erikseen. Joukkueen asutuskeskustaistelu ja sissitoiminta on käsitelty Asutuskeskustaisteluoppaan II osassaja Sissitoimintaoppaassa. Joukkueen toimintaan kiinteästi liittyviä muita oppaita ovat Komppania opas, Ryhmänjohtajan opas, Taistelijan opas sekä Panssarintorjuntaopas. Yksityiskohtaiset, haljoituksissa käytettävät kokoonpanot ilmenevät voimassa olevista hatjoitusvahvuuksista. Oppaan periaatteiden hallitseminen luo edellytykset joukkueenjohtajien omatoimisille käytännön sovellutuksille eri maastoissa ja tilanteissa. Tämä opas kumoaa Jalkaväen taisteluohjesääntö III:n luonnoksen vuodelta 1988 sekä väliaikaisen koulutusohjeen Jääkärikomppanian ja Jääkärijoukkueen taistelusta vuodelta 1991 (PEjvtsto:n koulutusohje nro 1141/Dbc/ ).

15

16 I LUKU TOIMINNAN PERUSTEITA 15 Suunnitellessaan tehtävänsä toteuttamista joukkueenjohtajan on arvioitava vastassaan olevan vihollisen taistelutapoja kyseisessä toimintamaastossa ja -olos.uhteissa. A. VIHOLLISEN TOIMINTA JA SEN ASETTAMAT VAATIMUKSET JOUKKUEELLE Vihollisen panssaroidut joukot on varustettu ja koulutettu taisteluun ensisijaisesti aukeavoittoisessa maastossa. Metsämaasto vaikeuttaa vihollisen tiedustelua, liikettä ja tulen käyttöä. Puolustavaajoukkuettamme vastaan saattaa hyökätä esimerkiksi vahvennettu komppania, johon voi kuulua kolme taistelupanssarivaunua ja 14 rynnäkköpanssarivaunua. Jalan taistelee noin 90 miestä. Hyökkäystä tuetaan epäsuoralla tulella, panssarivaunujen ja tulitukiaseiden suora-ammunta tulella sekä ilma-aseilla. Metsämaastossa vihollinen joutuu etenemään pääosin jalan ja se voi käyttää panssarivaunujaan tulitukeen vain rajoitetusti. Ilmavoimien, helikoptereiden ja tykistön tukemismahdollisuudet heikkenevät, koska maalin paikantaminen vaikeutuu. Vihollinen aloittaa hyökkäyksensä yleensä voimakkaalla tulivalmistelulla, joka voi olla kymmenienkin minuuttien pituinen. Panssarivaunut raivaavat epäsuoran tulen suojassa sulutteisiin aukkoja. Epäsuora tuli siirtyy portaittain eteenpäin lamauttaen syvemmällä puolustuskeskuksessa olevan joukon. Murtokohtaan voidaan ampua savutus. Jalkaväki etenee miinoittamattomista kohdista tai panssarivaunujen perässä miinoitteisiin raivattujen aukkojen kautta ja iskee asemiamme vastaan. Vihollistaistelijat heittävät käsikranaatteja etummaisiin pesäkkeisiin ja jatkavat tulta ja liikettä sekä panssarivaunujen tukea hyväksi käyttäen tunkeutumista puolustajan ryhmitykseen. Metsämaastossa vihollinen ei pysty levittäytymään nopeasti eikä käyttämään tulivoimaansa täysin hyväkseen. Johtaminen on vaikeaaja hidasta. Sivustahyökkäykset ovat hitaita ja vaikeasti toteutettavia. Tiestö vaikuttaa oleellisesti vihollisen hyökkäyksen suuntaamiseen. Taisteluja käydäänkin alkuvaiheessa tiestön valtaamiseksi.

17 16 st'" Jalkaväen varmistusosasto edessä, vaunut perässä jonossa metrin välein st' t-t- ~ ~~. \ ~~ ' ka.r::.a==t-i ~ II ~ t-t- J \ tif~ ' ~. " l y.,~ tl..: - I ~..., J ~ ~ Vastarintaa kohdatessaan kärk. vaunut antavat tulitukea, tykistö ampuu tulivalmistelun, taisteluvaunut raivaavat, jalkaväki jalkautuu st' tt t-~ "'" t't' t-t- t: t-t- ~ _ t- ~ p\f..; t.: tia.- I ~... ~ "1\ Jh::.-- luttamauomista ja raivatuista jalkaväki tekee rynnäkön ja jatkaa etenemistään taisteluvaunujen t ukemana. Jos hyökkäys epäonnistuu, voidaan ampua uusi tulivalmistelu tai kiertää puolustajan sivustaan ialkaväellä. Taisteluvaun tl. t'~ -~~. KUVA 1 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä metsä maastossa

18 Metsäsaarekkeiden rikkomassa maastossa taisteluvaunut toimivat yleensä ryhmityksessä etummaisina. Niitä käytetään tulituessa metsäsaarekkeissa. Jalkaväki etenee rynnäkkövaunuissaan mahdollisimman pitkälle, joskus jopa puolustajan ryhmitykseen jalkautuen vasta taisteluasemissa, mikäli puolustaja on heikko. Syöksy voidaan myös suorittaa tukikohtien välitse lamauttamalla ne hetkellisesti voimakkaalla tulella. Jos puolustajaa ei kyetä lamauttamaan pyritäänjalkautumaan puolustajan tähystetyn suora-ammuntatulen vaikutuksen ulkopuolella tai savun suojassa. Rynnäkköpanssarivaunut seuraavat jalkautumisen jälkeen jalkaväkeä tulituessa. Metsäsaarekkeita käytetään etenemiseen, valtaamalla ne yksi kerrallaan. Metsäsaarekkeet antavat suojaa hyökkääjälle. Vihollisen jalkaväki voi vallata metsäsaarekkeen jalan tuhoten saarekkeesta panssarintorjunta aseet, jonka jälkeen panssarivaunut ajavat saarekkeeseen tulitukeen. 17

19 18 Taistelupanssarivaunut toimivat ryhmityksessä etummaisina. Jalkaväki etenee rynnäkkövaunuissaan mahdollisimman pitkälle. Hyökkäystä tuetaan myös epäsuoralla tulella. Taistelupanssarivaunut ajavat tulitukeen. Rynnäkkövaunut seuraavat jalkautumisen jälkeen jalkaväkeä ja tukevat sitä tulellaan. KUVA 2 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä metsäsaarekkeiden rikkomassa maastossa.

20 Avoimessa maastossa vihollinen suorittaa hyökkäyksensä rintamahyökkäyksenä. Avoimena maastona ymmärretään koko yksikön levittäytymisen mahdollistavaa, vähintään 200 m leveää, peltoaukeaa tai muuta aukeaa. Taistelupanssarivaunut, joista osa on varustettu raivaimella, etenevät yleensä ryhmityksessä etummaisina avorivin tapaisessa muodossa. Taistelupanssarivaunut tulittavat voimakkaasti puolustajan ryhmitystä. Epäsuoraa tulta voidaan ampua samanaikaisesti puolustajan ryhmitykseen. Jalkautunut jalkaväki seuraa taistelupanssarivaunuja avorissä. Jalkaväki tulittaa vaunujen väleistä puolustajaa ja valmistautuu rynnäkön suorittamiseen käsketyllä hetkellä. Rynnäkköpanssarivaunut seuraavat jalkaväkeä avorivissä. Rynnäkkövaunut antavat tulitukea jalkaväelle ampumalla jalkaväen ja taistelupanssarivaunujen väleistä. Mikäli havaitaan miinoja voi hyökkääjä ryhtyä raivaamaan miinoitetta. Hyökkäys voidaan hetkellisesti pakottavassa tilanteessa pysäyttää, mikäli miinoite estää täysin vaunujen etenemisen. Aukean yli pyritään hyökkäämään nopeasti voimakkaan tulituen turvin, ja murtamaan puolustus kapeassa muodossa. 19

21 20 tt tttt ~ tt tt *\t tt ~~ ~~ tt ~ tttt t tt ~ ~ ~ t tt tt j. t tj 11 n ~ ~ ~ Vahvennetun komppanian hyökätessä etummaisina hyökkäävät taistelupanssarivaunut. Jalkaväki etenee rynnäkkövaunujen etupuolella. Rynnäkkövaunut etenevät heti jalkaväen takana valmiina tukemaan tulellaan sen etenemistä. KUVA 3 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä aukeamaastossa.

22 Vihollinen tukee hyökkäystään taisteluhelikoptereilla, rynnäkkökoneilla, tykistöllä ja kranaatinheittimistöllä. Puolustavaa komppaniaa vastaan saattaa toimia taisteluhelikoptereita tai rynnäkkökoneita. Taisteluhelikoptereita ja rynnäkkökoneita käytetään jo ennen hyökkäyksen tulivalmistelua sekä osana tuli valmistelua. Taisteluhelikoptereita käytetään myös tulivalmistelun jälkeen välittömiin tulitukitehtäviin. Ne lentävät matalalla käyttäen hyväkseen maaston tmjoamaa suojaa. 21 TULlTUSET ÄISVYS m _..":..,-- KUVA 4 Esimerkki helikopterihyökkäyksestä tykein ja raketein

23 22 Tykistöllä ja kranaatinheittimistöllä vihollinen pyrkii ampumaan murtokohtaan niin voimakkaan tulivalmistelun ettei puolustaja kykene toimimaan sitä vastaan. Vihollisen panssarivaunut ja osa lentokoneista sekä helikoptereista pystyvät jatkamaan taistelua pimeällä. Osa vihollisen käsiaseista on varustettu valonvahvistimilla. Vihollinen valaisee taistelukenttää valaisuraketein ja -ammuksin. Omien joukkojen hyökätessä vastassa on usein nopeasti puolustukseen ryhmittynyt vihollinen. Oman joukkueemme on pystyttävä nopeasti lyömään ryhmä, joka taistelee osana joukkuetta. Ryhmään voi kuulua rynnäkkövaunu ja seitsemän jalan taistelevaa miestä. Epäsuoran tulen alkaessa ryhmä suojautuu vaunuunsa. Tulen päätyttyä ryhmä jalkautuu ja levittäytyy vaunun tuliasemien suojaksi. Maan ollessa sula miehillä on avopoterot muutaman tunnin valmistelujen jälkeen ja rynnäkkövaunu on osin kaivettu maahan sekä vara-asemat on tiedusteltu. Vaunun tuliasema pyritään valitsemaan metsämaastossa siten, että tulialue on joko tiellä, hakkuuaukealla, raivatulla alueella tai harvassa metsässä. Puolustavalla vihollisen komppanialla voi olla reservinä vastahyökkäyksiin varattu panssarivaunujoukkue.

24 23 ~ ~ ~ ~ '-l/ o ryhmityksen leveys 300 m, syvyys 150 m ajan salliessa etumaasto miinoitetaan ja sinne paikannetaan epäsuoran tulen maaleja KUVA 5 Esimerkki vihollisjoukkueen puolustusryhmityksestä

25 ~ ~~~~~ m CD Miehillä Rynnäkkövaunun varsinainen Rynnäkkövaunun vara-asema Miehet suojautuvat epäsuoralta tulelta rynnäkkövaunuun

26 25 Taisteluien luonne vaatii ioukkueelta tilanteen edellyttämää riittävän tehokasta ennakointia - tilanteen edellyttämää taisteluvalmiutta ja toimenpiteiden riittävää nopeutta - yhteistoimintaa muiden joukkojen kanssa - oman toiminnan suojaamista ja salaamista taitoa käyttää maastoa - kykyä suojautua vihollisen tulen vaikutuksilta - kykyä käyttää joukkueen aseita - kykyä käyttää epäsuoraa tulta taistelukelpoisuuden ja taistelutahdon jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä. B. JOUKKUEEN KOKOONPANO, VARUSTUS JA SUORITUSKYKY Joukkueeseen kuuluu joukkueenjohtaja - joukkueen varajohtaja - kolme ryhmää - sinkopartio (JääkJ m 9l:ssä sisältyy 3. ryhmään) - taistelu lähetti - lääkintämies ja - ajoneuvojen kuljettajat. Jääkärijoukkueeseen (m/2005) kuuluu lisäksi tulenjohtopattio. Joukkueenjohtaja johtaa joukkuettaan tehtävän ja tilanteen mukaisesti ja vastaa joukkueensa taistelukelpoisuudesta, taisteluvalmiudesta, koulutuksesta sekä kurista. Joukkueenjohtajan on pidettävä joukkueensa selvillä tilanteesta ja tehtävästä. Ryhmien johtajien on oltava tietoisia joukkueenjohtajan suunnitelmista siinä määrin, että he pystyvät täyttämään ryhmälle annetun tehtävän. Joukkueen varajohtaja on joukkueenjohtajan apulainen ja tarvittaessa sijainen. Varajohtajalla on oltava tilanteesta, tehtävästä ja suunnitelmista samat tiedot kuin joukkueenjohtajalla. Tällöin joukkueenjohtajan estyessä johtamasta joukkuettaan pystyy joukkue jatkamaan tehtävänsä toteuttamista. Varajohtaja johtaa huoltotoimenpiteitä joukkueenjohtajan käskyjen mukaan. Hän on ensisijaisesti vastuussa ajoneuvoista, ampumatarvikkeista, lääkintämiehen toiminnasta, ruokailuista ja majoittumisesta. Joukkueen jakautuessa kahteen osaan joukkueen varajohtaja voi johtaa toista osaa. Ryhmän tulivoima perustuu rynnäkkökiväärien, konekiväärin ja kertasinkojen tulenkäyttöön. Ryhmä taistelee yleensä joukkueen osana kiinteässä yhteistoiminnassa joukkueen muiden ryhmien kanssa.

27 26 Sinkopartio tuhoaa joukkueen alueella olevat vihollisen panssarivaunut. Partiota käytetään yleensä kootusti. Sinkopartion johtaja johtaa partiotaan joukkueen johtajalta saamiensa käskyjen ja ohjeiden mukaan. Taistelulähetti välittää joukkueenjohtajan käskyjä ja ilmoituksia. Taistelulähetti liikkuu yleensä joukkueenjohtajan mukana ja majoittuu hänen kanssaan samaan paikkaan. Lääkintämies antaa haavoittuneille ensiavun. Hän valvoo lisäksi juomaveden käyttökelpoisuutta, jätteiden hävittämistä sekä kenttäkäymälöiden rakentamista ja käyttöä. Ajoneuvonkuljettaja kuljettaa ajoneuvoa, vastaa ajoneuvonsa kunnosta, kuormasta ja maastouttamisesta. Hän osallistuu taistelijana joukkueenjohtajan tai ryhmänjohtajan käskemiin tehtäviin. Hän voi toimia ilmatorjuntakonekiväärin ampujana. Esimerkkijääkärijoukkueen m 91 varustuksesta on esitetty liitteessä 2. Joukkueen on kyettävä lyömään hyökkäyksellä panssaroidun jalkaväkiryhmän vahvuinen vihollisosasto torjumaan puolustusvalmistelujen jälkeen komppanian vahvuisen, taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen tukeman vihollisosaston hyökkäys - häiritsemään tai tuhoamaan helikoptereita ja rynnäkkökoneita ilmatoljuntakonekivääreillä siirtymään ja taistelemaan myös pimeällä. c. JOUKKUEEN VAHVENTAMINEN Joukkueelle alistetaan yleensä tulenjohtoryhmä tai - partio. Jääkärijoukkueeseen (m/200s) kuuluu tulenjohtopartio. Tulenjohtoryhmään kuuluu tulenjohtaja, tulenjohtoaliupseeri, tulenjohtomies ja kaksi viestimiestä. Tulenjohtopartioon kuuluu tulenjohtaja, tulenjohtoaliupseeri, tulenjohtomies ja viestimies. Tässä oppaassa käytetään tulta johtavista osista nimitystä tulenjohtoryhmä. Tulenjohtoryhmän varustukseen kuuluu tähystysvälineistöä, etäisyyden mittausvälineistöä sekä viestivälineitä. Tulenjohtoryhmän välineistöä käytetään muuhunkin toimintaan kuin tulenjohtotoimintaan, mm. mittausvälineistöä ampumaetäisyyksien mittaukseen, viestivälineitä joukkueenjohtajan johtamisyhteyksien ylläpitoon.

28 Tulenjohtaja johtaa epäsuoran tulen käytön valmistelut ja toteuttamisen joukkueen alueella joukkueenjohtajan ja komppanian tulenjohtopäällikön käskyjen mukaan. Koko tulenjohtoryhmän henkilöstö osallistuu varsinaisten tehtäviensä ohella muun muassa joukkueen tähystys- ja vartiotehtäviin. Tulenjohtoryhmän on kyettävä taistelemaan myös käsiasein. Ensimmäisen kerran tavatessaan joukkueenjohtaja ja tulenjohtaja selvittävät seuraavat asiat: 27 Joukkueenjohtaja Tulenjohtaja - arvo, nimi ja joukko - arvo ja nimi - tehtävä sekä tulenjohtoryhmän kokoonpano, sijainti sekä taisteluvalmius - joukkueen tehtävä, kokoonpano ja ryhmitys - tiedot tilanteesta ja naapureista - tulenjohtoryhmän tehtävä - huollon järjestelyt Joukkuetta voidaan myös tukea antamalla sille lisämateriaalia, kuten patruunoita, kertasinkoja, telamiinoja, käsikranaatteja sekä savu- ja valaisuvälineitä työkoneita ja ajoneuvoja työkaluja, räjähdysaineita ja viestivälineitä sekä linnoitusmateriaalia elintarvikkeita ja lääkintämateriaalia. Joukkueen kanssa samalla alueella voi toimia esimerkiksi komppanian tai pataljoonan sinkoryhmiä tai -partioita sekä pataljoonan pioneerijoukkueen osia.

29 28 II LUKU JOHTAMINEN A. PERUSTEITA Joukkueenjohtaja johtaa joukkuettaan komppanian päälliköltä saamiensa käskyjen mukaan. Joukkue taistelee yleensä komppanian osana. Taistelujen aikana tilanteet muuttuvat nopeasti ja kokonaistilanne on usein epäselvä. Joukkue voi joutua saarroksiin tai erilleen muusta komppaniasta. Joukkueenjohtajan on tällöinkin pystyttävä tekemään nopeita ja päällikön taistelusuunnitelman mukaisia ratkaisuja. Komppanian päällikön antamat tehtävät ovat komppanian kokonaistoiminnan kannalta välttämättömiä toteuttaa. Tehtävän täyttäminen saattaa merkitä joidenkin taistelijoiden kaatumista tai haavoittumista, mutta se ei saa estää tehtävän täyttämistä. Sodan alkuvaiheessa joukkueenjohtaja ei voi tietää kuinka alaiset pystyvät hallitsemaan pelkonsa ja säilyttämään toimintakykynsä taistelussa. Tämän vuoksi joukkueenjohtajan on perustamisesta lähtien seurattava erityisesti alijohtajiensa toimintaa. Jos joukkueenjohtaja havaitsee alaisessaan kyvyttömyyttä toimia vaikeissa tilanteissa, hänen on viipymättä keskusteltava jatkotoimenpiteistä komppanian päällikön kanssa. Kyetäkseen johtamaan joukkuettaan hyvin kaikissa tilanteissa ja täyttämään annetun tehtävän joukkueenjohtajan on tunnettava vihollisen taistelutavat ja kalusto ymmärrettävä komppanian taistelusuunnitelma hallittava joukkueensa kokoonpano, varustus, suorituskyky ja käyttöperiaatteet hallittava joukkueen taisteluvälineiden käyttö ennakoitava tilanteita siten että kykenee tekemään päätökset nopeasti ja käskettävä ratkaisut ajoissa oltava toiminnassaan määrätietoinen ja johdonmukainen osattava käsitellä alaisiaan ja ylläpitää joukkueessaan kuria oltava toiminnassaan oikeudenmukainen ja huolehdittava alaisistaan. Joukkueenjohtaja on alaistensa jatkuvan tarkkailun kohteena. Esimerkkinä alaisilleen joukkueenjohtajan on kestettävä sekä fyysistä että henkistä rasitusta. Joukkueenjohtajan on tasattavajohtamisvastuuta vuorottelemalla varajohtajansa kanssa tarpeen mukaan ja pyrittävä nukkumaan vähintään 3-4 tuntia vuorokaudessa säi-

30 lyttääkseen toimintakykynsä. Ravinto- ja nestetarpeen tyydyttäminen on välttämätöntä johtajan toimintakyvyn säilymisen kannalta. Väsynyt ja välinpitämätön johtaja heikentää koko joukkueen taistelukykyä. Joukkueenjohtajan on osattava suunnistaa hyvin. Hän ei kuitenkaan joukkuetta johtaessaan saa sitoutua liikaa summistustehtäviin, vaan niissä hänen tulee määrätä avukseen joukkueen paras suunnistaja. 29 B. TAISTELUKYKY JA TAISTELUVALMIUS 1. Taistelukyky Joukkueen taistelukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat taistelutahto, koulutustaso, aseistus ja varustus. Hyvä taistelutahto ilmenee kykynä voittaa pelko ja haluna täyttää tehtävät. Taistelutahdon perustana on tietoisuus taistelujen välttämättömyydestä. Tärkeimpiä taistelutahdon säilyttämis- ja kehittämiskeinoja ovat joukkueenjohtajan esimerkki tehtävän ja sen merkityksen sekä tilanteen selvittäminen alaisille luottamus toisiin taistelijoihin ja taisteluvälineisiin tunnustuksen antaminen hyvästä toiminnasta tinkimätön ja oikeudenmukainen kuri sekä huolenpito alaisista, erityisesti haavoittuneista. Taistelutahtoa lisää erityisesti ryhmien yhteishenki. Joukkueenjohtajan on vältettävä ryhmien ja taistelijaparien hajoittamista. Ryhmiin kuulumattomat ajoneuvojen kuljettajat on sijoitettava ryhmiin ja käskettävä heille taistelijaparit. Joukkue on pidettävä jatkuvasti selvillä tehtävästä ja tilanteesta. Toiminnan tarkoitus on mahdollisimman usein selvitettävä alijohtaj ille tai tilanteen salliessa koko joukkueelle. Tietojen on oltava totuudenmukaisia. Luottamusta ja yhteenkuuluvuutta joukon ja johtajan välillä lisää avoin ja rehti keskustelu. Esimies ei saa antaa lupauksia, joiden täyttäminen ei ole hänen vallassaan. Kuri ilmenee käskyjen ja määräysten järkähtämättömänä täyttämisenä. Kuria on pyrittävä pitämään yllä ensisijaisesti kannustamalla ja palkitsemalla. Esimiehen on aina puututtava rikkomuksiin. Näin estetään kurittomuuden yleistyminen. Vähäisissä tapauksissa riittää yksityinen huomautus tai kahdenkeskinen puhuttelu. Jos rikkomus on vakava tai sen laatuinen, että sillä voi olla kielteinen vaikutus koko joukon kurinalaisuuteen, on joukkueenjohtajan ilmoitettava asiasta komppanian päällikölle.

31 30 Alaisille on annettava silloin tunnustusta, kun siihen ilmenee aihetta. Joskus kannattaa palkita hyvä yrityskin. Palkitsemiset suoritetaan joukkueen läsnäollessa. Taistelujen odotus aiheuttaa pelkoa ja lamaannuksen tunnetta. Niiden voittamiseksi on joukkueenjohtajan liikuttava miestensä keskuudessa ja rohkaistava heitä. Toimettomuus johtaa helposti kurin ja taistelutahdon heikkenemiseen. Taistelujen välinen aika on käytettävä uuden tehtävän valmisteluihin, linnoittamiseen, lepoon, huoltoon ja koulutukseen. Jos taistelussa on epäonnistuttu tai tilanne on muuten vaikea, taistelutahdon säilyminen riippuu merkittävästi niistä toimenpiteistä, joihin joukkueenjohtaja ryhtyy. Epäonnistumisen jälkeen on sen syyt selvitettävä ja ne on otettava huomioon tulevassa toiminnassa. Taistelijoiden mielialaa on jatkuvasti tarkkailtava ja sitä huonontavat tekijät on poistettava ajoissa. Huhut ja väärät tiedot on tyrehdytettävä antamalla oikeita tietoja. Erityisesti on paljastettava lento lehtisten, julkaisujen, radion ja kaiuttimien välityksellä sekä kotiseudun kautta levitetyn vihollispropagandan tarkoitusperät. Samalla on pyrittävä paljastamaan huhujen levittäjät. Edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta saattavat väsymys, suuret tappiot, tietämättömyys omasta toiminnasta, vihollisen yllättävä toiminta tai tuntemattomien aseiden käyttö sekä johtajien herpaantunut ote tai kaatuminen aiheuttaa taistelustressiä, paniikkia ja jopa joukkopakoa. Taistelustressin oireet esiintyvät vähitellen voimistuvina ilmiöinä, jotka on heti tukahdutettava päättäväisillä ja kovilla toimilla. Niillä ohjataan alaiset tuttuun, helposti hallittavaan ja samalla tehtävää edistävään toimintaan, kuten esimerkiksi poteroiden kaivamiseen. Taistelijoiden mielenkiinto on suunnattava siihen, mitä me teemme viholliselle tai mitkä ovat lähiajan ongelmat sen sijaan, että pohdittaisiin omia henkilökohtaisia vaikeuksia tai sitä, mitä vihollinen tekee meille. Joukkueenjohtajan läsnäolo ja keskustelu taistelijoiden kanssa on vaikeissa tilanteissa välttämätöntä. Tehtävistä luopuneet on heti eristettävä ja heille on osoitettava selvästi luopumisen seuraukset. Kurin säilyttämiseksi on tarvittaessa ryhdyttävä ankarimpiinkin lain sallimiin toimenpiteisiin. Joukkopaon hallitsemiseksi johtajien on ensimmäiseksi pyrittävä pysäyttämäänjoukon liike. Tärkeintä on tällöin saada joukon huomio kiinnitettyä esimieheen komentamallajoukko suojaan tai maahan tai esiintymällä muusta toiminnasta selvästi poikkeavalla, uhkarohkeallakin tavalla. Pakoa johtava on pysäytettävä tarvittaessa voimakeinoja käyttäen. Taistelutahtonsa säilyttäneitä miehiä voidaan asettaa pakenevan joukon eteen pysäyttämään tai ohjaamaan se haluttuun maastonkohtaan. Muodolliseen arvovaltaan ja kuriin vetoaminen tai ankarilla rangaistuksilla uhkaaminen eivät auta paniikin valtaan joutuneen joukon hillitsemisessä.

32 Alaisten hyvinvointi ja perustarpeiden tyydyttäminen vaativat riittävää lepoa, huoltotoimenpiteiden jatkuvuutta ja oikea-aikaisuutta sekä taistelijoiden suojaamista kylmyydeltä ja kosteudelta. Riittävän levon turvaamiseksi majoittuminen on valmisteltava etukäteen ja toteutettava nopeasti. Majoituksen purkamista liian aikaisin on vältettävä, etenkin talvella ja huonolla säällä. Väsynyt ja hiestynyt joukko on altis paleltumiselle. Ampumatarvikkeiden riittävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Täydennys on suoritettava viimeistään silloin, kun puolet ampumatarvikkeista on käytetty. Hyvin järjestetty haavoittuneiden ja kaatuneiden huolto lieventää tappioiden lamaannuttavaa vaikutusta. Haavoittuneet ja sairaat on evakuoitava mahdollisimman nopeasti komppanian sidontapaikalle. Kuljetusta odottavat on sijoitettava mahdollisimman suojaisiin ja lämpimiin paikkoihin. Taistelutaitoa kehittävä koulutus on aloitettava jo perustamisen aikana. Yhteistoimintaa vahvennusten kanssa on harjoiteltava. Fyysinen kunto säilytetään taistelutoiminnan vaatimalla tasolla toiminnan ja levon säätelyllä sekä huoltotoimenpiteillä. Joukkueen sotavarustus pidetään toimintakunnossa suojaamalla se vihollisen tulelta ja sään vaikutuksilta sekä huoltamalla se käytön ja vuodenajan vaatimusten mukaisesti Taisteluvalmius Taisteluvalmiuden taso riippuu joukkueen senhetkisestä tehtävästä ja vallitsevasta tilanteesta. Joukkueelle joka valmistautuu siirtymistä edellyttämään tehtävään on käskettävä liikkeellelähtävalmius. Liikkeellelähtövalmius määritetään tilanteen tarpeen mukaan 10 minuutista muutamiin tunteihin. Joukkueelle onjo koulutusvaiheessa vakioitava kunkin liikkeellelähtövalmiuden edellyttämät toimenpiteet. Hyökkäyksen lähtöalueella liikkeellelähtövalmiudet ovat 30 minuuttia tai 1 tunti. Hyökkäyksen liikkeellelähtövalmiuksien edellyttämät toimenpiteet on kerrottu kohdassa toimenpiteet lähtöalueella. Taistelusta irti olevan joukkueen taisteluvalmius edellyttää, että ryhmille on käsketty taisteluasemat ja toiminta niissä on harjoiteltu uhanalaisissa suunnissa on kertasingoilla varustettu vartio miehillä on huollettu ja kohdistettu ase aina mukanaan

33 32 taisteluvyö on aina mukana ja reppu on pakattuna suoja-asemassa tai ajoneuvossa maastouttaminen on toteutettu määrävahvuiset ampumatarvikkeet, kertasingot, käsikranaatit ja vuorokauden kuivamuona on jaettu ajoneuvoihin on kuormattu tarpeeton materiaali ja ajoneuvot on ajokunnossa ja jääkärijoukkueessa ainakin yksi ilmatorjuntakonekivääri on miehitetty. Taisteluvalmiutta voidaan kohottaa muun muassa jakamalla tehtävään tarvittava erikoisvälineistö lisäämällä vartiointia ja tiedustelua käskemällä taisteluvalmiimpi ryhmitys liikkeellä oltaessa tai lisäämällä pesäkkeiden miehitystä antamalla esikäskyjä tulevasta toiminnasta harjoittelemalla tulevaa toimintaa. c. JOHTAMISTOIMINTA 1. Tehtävä Joukkueenjohtaja saa perusteet toiminnalleen komppanian päällikön käskyistä ja ohjeista. Komppanian päällikön käsky sisältää yleensä ainakin tiedot vihollisesta - komppanian tehtävän ja toiminta-ajatuksen oukkueen tehtävän tarkasti taistelua tukevat joukot ja aseet sekä huollon. Joukkueenjohtajan tulee merkitä oleelliset asiat komppanian päällikön käskystä muistiin. Kompanian päällikkö merkitsee usein käskynsä asioitajoukkueenjohtajan karttaan.

34 33 2. Suunnittelu 2.1 Tilanteen arviointi ja päätös Tilanteen arvioinnin perustana on joukkueenjohtajan komppanian päälliköltä saama käsky. Käskyn jälkeen joukkueenjohtaja selvittää epäsuoran tulen käyttömahdollisuudet tulenjohtajan tai tulenjohtopäällikön kanssa. Joukkueenjohtaja antaa vaatimukset tulenjohtajalleen epäsuoran tulen käytöstä joukkueen alueella. Joukkueenjohtajan tilanteen arviointi sisältää joukkueen tehtävän erittelyn vihollisen ja oman joukkueen toimintamahdollisuuksien arvioinnin toimintaolosuhteiden kuten maaston, sään, vuorokauden ja vuodenajan vaikutuksen arvioinnin sekä joukkueen valmiuden ja aikatekijöiden arvioinnin. Tehtävää arvioidessaan joukkueenjohtaja sitoo tehtävän edellyttämät toiminnat aikaan ja maastoon, jolloin hänelle selviää kokonaiskuva tehtävän edellyttämistä toiminnoista. Vihollisuhka on aina olemassa sekä ilmasta että maasta. Päällikön antamien tietojen perusteella joukkueenjohtaja arvioi vihollisen toiminnasta kuinka paljon vihollista tulee joukkueen alueelle tai sen läheisyyteen vihollisen taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen käyttömahdollisuuksia, tulitukipaikkoja ja etenemisuria vihollisen jalkaväen toimintaa vihollisen taisteluhelikoptereiden ja rynnäkkökoneiden toimintaa miten maasto, vuorokauden ja vuodenaika sekä sää vaikuttavat vihollistoimintaan oman toiminnan vaikutuksen vihollisen toimintaan. Omista toimintamahdollisuuksistaan joukkueenjohtaja arvioi joukkueen senhetkisen valmiuden aloittaa tehtävä valmisteluihin käytössä olevaa aikaa huomioiden vihollisen toiminta toimintamaaston antamaa suojaa, estearvoa ja linnoittautumismahdollisuuksia vuorokauden, sään ja kelin vaikutusta toimintaan ja suojautumismahdollisuuksiin Lopuksi joukkueenjohtaja arvioi aikatekijät, jotka vaikuttavat toimintaan. Aikatekijöiden arvioinnin pohjalta joukkueenjohtaja päättää toimintojen suoritusjärjestyksen ja kiireellisyyden.

35 34 Tilanteen arvioinnin perusteella joukkueen johtaja tekee päätöksensä. Tilanteen arvioinnin on oltava jatkuvaa myös päätöksenteon jälkeen. Päätös ilmaisee, miten tehtävä suoritetaan. Nopea ja oikeansuuntaisena aloitettu toiminta on parempi kuin pitkän harkinnan vuoksi myöhästynyt ratkaisu. 2.2 Taistelusuunnitelma Joukkueenjohtaja täydentää päätöksensä taistelusuunnitelmaksi,joka sisältää yleensä - joukkueen tehtävän ja sen suoritusperiaatteen ryhmien tehtävät tiedustelun ja suojaamisen panssarintorjunnan epäsuoran tulen ilmatorjunnan ja ilmasuojelun pioneeritoiminnan ajoneuvojen käytön taisteluainesuojelun huollon ja johtamisen. Taistelusuunnitelmasta voidaan tehdä luonnos erityisesti puolustustaistelussa helpottamaan johtamistoimintaa. Liitteessä 6 on esimerkki taistelusuunnitelman luonnoksesta puolustuksesta 3. Johtamiskeinot Joukkueenjohtajan johtamisen keinoja ovat oma esimerkki ja johtamispaikan valinta selvät j a yksiselitteiset käskyt vahvistetut ja sovitut merkit pysyvä tehtäväjako - etukäteen sovitut toimintamenetelmät sekä - vakioidut toimenpiteet. Johtajan esimerkki on erityisen tärkeä ensimmäisessä taistelussa. Rohkealla ja rauhallisella esiintymisellä hän auttaa miehiä hallitsemaan pelkonsa. Kuitenkin liiallinen uhkarohkeus voi kostautua turhana kaatumisena tai haavoittumisena. Johtajan menettäminen saattaa lamauttaa joukkueen taistelukyvyn. Johtajan esimerkillä saadaan joukko myös suojautumaan, aloittamaan ja keskittämään tuli tai etenemään hyökkäyksessä.

36 Johtamispaikkaa valittaessa on otettava huomioon, että sieltä on nähtävä sekä vihollinen että taistelumaasto joukkneenjohtajalla on oltava mahdollisuuksien mukaan näköyhteys ryhmänjohtajiin sen tulisi tarjota suojaa vihollisen suora-amrnuntatulelta johtajan on sijoituttava ja liikuttava taistelun aikana siten, että hän pystyy tarvittaessa välittömästi johtamaan taistelua kulloinkin ratkaisevasti vaikuttavan joukkneen osan tai aseen, kuten esimerkiksi konekiväärin ja sinkoaseen toimintaanja joukkneenjohtaja ja tulenjohtaja toimivat yleensä yhdessä. Käskyt on annettava riittävän ajoissa, jotta alaisille jää aikaa käskyn toteuttamiseen. Käskiessään joukkneenjohtajan ja ryhmänjohtajan on otettava huomioon alaisensa henkilökohtaiset ominaisuudet, kokemus, koulutustaso, mieliala ja väsymystila. Käskiessään joukkneenjohtajan äänenkäytön on oltava rauhallista ja vakuuttavaa on kohdistettava sanansa käskyn saajalle ja katsottava häntä silmiin ja on sidottava käsky maastoon tai kädellä näytettyyn kompassi suuntaan. Joukkneenjohtaja käskee joukknettaan henkilökohtaisesti lähiradiolla lähetin tai huutoketjun välityksellä. Joukkneenjohtajan antamat käskyt ovat esikäskyjä, yhteiskäskyjä tai erilliskäskyjä. Esikäsky on toiminnan nopeuttamiseksi annettava varsinaista käskyä edeltävä käsky, joka sisältää valmistautumistehtävän. Yhteiskäsky annetaan samansisältöisenä samanaikaisesti kaikille alijohtajille tai koko joukkneelle. Annettaessa yhteiskäskyä koko joukkneelle käytetään usein käskynantomuotoa. Erilliskäsky annetaan vain niille alaisille, joita asia koskee. Taistelutilanteissa annetut käskyt ovat yleensä erilliskäskyjä. Erilliskäsky on saatettava myös niiden tietoon, joiden toimintaan se vaikuttaa. 35

37 36 & [JJ 2C8J 3C8J EE IZI v RSrn J 1 IZIJ 31Z1-10 & J m I [1JTJA 21Z1 J 11Z1 J 1C8J [AJ RSITJ (JvJ:ssa ja JääkJ m 200S:ssä) & - taistelijoiden väliset etäisyydet noin 1 metri - vartiomiehet maaston mukaan metrin päähän Joukkuetta ei saa koota käskynantomuotoon vihollisen läheisyydessä, eikij silloin, kun on olemassa uhka joutua tulen käytön kohteeksi. KUVA 7 Esimerkki joukkueen käskynantomuodosta Hyvä käsky on lyhyt, yksiselitteinen ja toteuttamiskelpoinen. Käskyyn sisällytetään vain ne asiat, jotka käskyn saajan on toiminnassaan tiedettävä. Joukkueenjohtaja ei toista komppanian päälliköltä saamaansa käskyä joukkueelleen sellaisenaan, vaan käskee vain saamansa tehtävän toteuttamiseksi tarvittavat asiat. Käskyn ymmärtäminen varmennetaan kysymyksinja toistoin. Erityisesti käskyn tehtäväosien ymmärtäminen on varmistettava. Käskyn jälkeen alaisille voidaan antaa yksityiskohtaisia toimintaohjeita.

38 Vahvistettuja ja sovittuja merkkejä ovat käsi-, valo-, lippu- ja äänimerkit sekä merkkisavut. Niitä käytetään joukon, tulen ja ajoneuvojen johtamisessa, hälyttämisessä, tietojen vaihtamisessa ja tunnistamisessa. Merkinantovälineitä joukkueessa ovat valopistoolit taskulamput liput savu- ja merkkisavuheitteet vihellyspillit valojuovaluodit sekä hälyttimet. Joukon ja ajoneuvojen johtamisessa käytettävät vahvistetut käsi- valo- ja lippumerkit ovat liitteessä 3. Pysyvä tehtäväjako joukkueessa ja ryhmässä vähentää käskemistä ja nopeuttaa toimenpiteitä. Tehtävät pitää jakaa alaisten kykyjen mukaan. Vakioidut toimenpiteet ja etukäteen sovitut toimintamenetelmät edesauttavat aloitteen tempaamista ja helpottavat johtamista. Toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että joukkueenjohtaja käskee ja harjoittaa toimintamenetelmät riittävän hyvin. Yhteyttä pidetään takaa eteen, vasemmalta oikealle ja tukevasta tuettavaan. Joukkueenjohtaja voi käyttää yhteydenpitoon - tapaamista lähettiä yhteysmiehiä - vahvistettuja ja sovittuja merkkejä sekä - puhelin- ja radioyhteyksiä. Henkilökohtainen tapaaminen on varmin yhteydenpitotapa ja siihen on pyrittävä aina tilanteen salliessa. Joukkueen ollessa taistelussa joukkueenjohtajan on keskityttävä taistelun johtamiseen ja huolehdittava yhteydenpidosta muilla tavoin. Jääkärijoukkue voidaan varustaa ryhmäkohtaisilla lähiradioilla, joita käytetään taistelun johtamiseen. Tulenjohtoryhmät ja jalkaväkikomppaniassa lisäksi puhelinryhmä rakentavat joukkueisiin puhelinjohdot. Tulenjohtoryhmillä on lisäksi käytössään radio ja sanomalaite. Radio- ja puhelinyhteyksiä käytetään ensisijaisesti epäsuoran tulen johtamiseen, mutta myös joukkueenjohtajan johtamistoiminnassa. 37

39 38 Puhelinyhteyttä tulee käyttää salattavuussyistä aina kun se on mahdollista. Puhelin on käyttökelpoinen yhteydenpitoväline erityisesti puolustustaistelussa. Joukkueenjohtajan on huolehdittava siitä, että puhelinlinjat on pyrittävä kaivamaan maahan vihollisen tulivaikutuksen vähentämiseksi. Jääkärikomppania m 2005 viestiyhteydet perustuvat radioyhteyksiin. Jääkärijoukkueessa m 2005 käytetään yhteydenpidossa ja johtamisessa myös ryhmäkohtaisia lähiradioita.

40 39 Komppanian radioyhteydet I%lJ I & IT JA I%lJ ~T JA ~p ctjp.!i!, ~ I,_o_1 r, mm r J -, I%lJ ~ ~_t Komppanian puhelinyhteydet Pataljoonaan ja tukeviin tuliyksiköihin I 9 Keskusosakeskus Kenttäpuhelin -E!S Rakentamissuunta, yksi parikaapeliyhteys Radiolla ja puhelimella saadaan yhteys kaikkiin pataljoonan yksiköihin sekä tukeviin tuliyksiköihin. Puhelimella soitetaan ensiksi komppanian komentopaikalla olevaan keskukseen, joka välittää puhelun edelleen. KUVA 8 Esimerkki komppanian viestiyhteyksistä m911jvk JK m 2005 viestiyhteydet perustuvat radioyhteyksiin.

41 40 Päällikkö on tavoitettavissa joukkueenjohtajan tai tulenjohtajan radion kautta. Radiota voidaan käyttää tärkeiden ilmoitusten antamiseen erityisesti komppanian edetessä tulen ja liikkeen avulla hyökkäyksessä. Joukkueenjohtaja valvoo käskyjensä toteuttamista toistattamalla tehtävän tarkastuskierroksillaan asettamalla määräaikoja ja vaatimalla ilmoituksia. Valvonnassa joukkueenjohtaja käyttää apunaan joukkueen varajohtajaa. Valvonnan on oltava avointa, alaisia ohjaavaa ja tukevaa toimintaa. Ryhmien sisäisiin pikkuasioihin puuttumista on vältettävä. Ryhmien toimintaa valvoessaan joukkueenjohtaja huomauttaa virheistä ryhmänjohtajille, jotka korjauttavat virheet. Alaista ei saa uhkailla eikä jättää yksin kamppailemaan vaikeuksiensa kanssa. Alaisten oma-aloitteisuutta on kannustettava. 4. Taistelun iohtaminen Taistelun johtaminen perustuu joukkueenjohtajan omiin havaintoihin, joita tukevat ryhmien ilmoitukset. Joukkueenjohtajan on koulutettava ryhmänjohtajat antamaan ilmoitukset tilanteen vaihteluista oma-aloitteisesti. Päätökset on tehtävä nopeasti. Johtamiseen käytetään lyhyitä erilliskäskyjä sekä sovittuja ja vahvistettuja merkkejä. Taistelun aikana joukkueenjohtajan oma esimerkki on ratkaiseva. Rohkea ja olosuhteisiin nähden mahdollisimman rauhallinen johtaja on esimerkkinä alaisilleen. Joukkueenjohtajan on pyrittävä liikkumaan taistelun aikana ryhmästä toiseen. Henkilökohtainen käynti rohkaisee miehiä ja kohottaa taistelutahtoa. Joukkueenjohtaja ei saa jäädä passiivisena odottamaan vihollisen toimenpiteitä ja sitä, kuinka omat ennalta käsketyt vastatoimenpiteet tehoavat. Vihollisen toiminta on ennakoitava ja siten temmattava aloite itselleen. Ryhmän tai taistelijaparinkin oikea-aikainen, yllättävä isku odottamattomasta suunnasta voi ratkaista koko taistelun. Joukkueenjohtajan tulee pitää alijohtajansa jatkuvasti tietoisena tehtävän suoritusperiaatteesta ja toimintavaihtoehdoista. Tällöin he pystyvät toimimaan yllättävissäkin tilanteissa oma-aloitteisesti ja oikeansuuntaisesti. Komppanian päällikkö on pidettävä tietoisena joukkueen toiminnasta ja taistelun kulusta. Komppanian päällikkö pystyy tukemaan joukkuetta ainoastaan silloin, kun hänellä on riittävä tieto tilanteesta. Naapureille ilmoitetaan heitä koskevat tilannetiedot, jotka välitetään yleensä puhelimella, lähetillä tai radiolla.

42 111 LUKU.. JOUKKUEEN TAISTELUUN LIITTYVIA TOIMINTOJA. 41 A. TIEDUSTELU 1. Perusteita Joukkueen tiedustelu on aktiivista ja jatkuvaa tietojen hankkimista vihollisesta ja maastosta. Tiedustelu ei saa paljastaa omaa toimintaa. Joukkueen käyttämät tiedustelutavat ovat - tähystys partiointi sekä niihin liittyvä kuulostus. Joukkue saa tietoja omien havaintojensa lisäksi - komppanian päälliköltä - naapureilta sekä sotavangeilta ja sotasaalismateriaalista. 2. Maastontiedustelu Maastontiedustelulla selvitetään toiminta-alueen maaston sekä olosuhteiden kuten lumen, jään ja kelin vaikutus vihollisen ja omaan toimintaan. Maastontiedustelulla haetaan vastausta kolmeen kysymykseen millainen toimintamaasto on miten vihollinen toimii tässä maastossa ja miten parhaiten suoritan tehtäväni tässä maastossa. Joukkueenjohtaja tiedustelee toiminta-alueensa maaston tulenjohtajan ja joukkueen varajohtajan kanssa aina, kun se on mahdollista. Ryhmänjohtajille on annettava ajan ja tilanteen salliessa tilaisuus toiminta-alueen tiedusteluun. Joukkueenjohtajan on tällöin selvitettävä heille käsityksensä vihollisen tulevasta toiminnasta joukkueen tehtävä ja sen suoritustapa sekä - ryhmien tehtävät.

43 42 Mikäli maastontiedusteluun ei ole aikaa tai mahdollisuuksia, joukkueenjohtaja tekee päätöksensä ja antaa ensimmäiset käskynsä kartan, tekemiensä havaintojen sekä komppanian päälliköltä saamiensa tietojen perusteella. Maastontiedustelua täydennetään tehtävän aikana. Komppania lähettää yleensä tulevalle toiminta-alueelle tiedustelu- ja valmisteluosaston. Osastoa johtaa yleensä komppanian päällikkö. Siihen kuluu joukkueesta ainakin joukkueenjohtaja tai -varajohtaja. 3. Vihollistiedustelu Vihollistiedustelulla selvitetään joukkueen toiminta-alueella olevan vihollisen määrä, laatu, kalusto, ryhmitys ja toiminta. Komppanian päällikkö antaa perusteet tiedustelulle käskyssään. Vartiomiehet suorittavat maa- ja ilmatähystystä. Sen päämääränä on aukoton tähystysverkko joukkueen toiminta-alueella. Partioinnilla täydennetään ja tarkistetaan tähystystietoja sekä pidetään kosketusta viholliseen. Partioita voidaan käyttää myös yhteydenpito on esimerkiksi erillisten tukikohtien tai pesäkkeiden ja puolustuskeskusten välillä. Partion vahvuus määräytyy tehtävän ja tilanteen mukaan. Se varustetaan tehtävän mukaisesti ja kevennetään siten, että liikkumisesta ei aiheudu ylimääräisiä ääniä. Lisävarusteeksi partiolle voidaan antaa kompassi kartta tai luonnos kiikari ja pimeänäkölaite sekä - lähiradio tai komppanian päällikön käskyllä muu radio. Tiedustelukäsky annetaan partion johtajalle yleensä koko partion kuunnellessa. Käsky annetaan karttaan, luonnokseen tai lyhyillä tiedusteluetäisyyksillä maastonkohtiin sitoen. Käsky sisältää yleensä vihollisen joukkueen tehtävän ja lähiajan toiminnan partion tehtävän ja sen suoritustavan: lähtöjäljestelyt, etenemisreitin, toiminnan eri kohteilla ja paluun aikamäärineen tietojen ilmoittamistavan heti ilmoitettavat asiat tunnusmerkit ja - toiminnan kohdattaessa vihollinen.

44 Partio lle on annettava niin paljon aikaa, että se voi suorittaa tehtävänsä hätäilemättä. Vihollistilanteesta, säästä ja vuodenajasta riippuen partio lle on annettava aikaa noin 1,5 tuntia kilometrin tiedustelumatkaa kohden. Tiedusteluajasta on kohteen tiedusteluun varattava 2/3 käytössä olevasta ajasta. Partio voi liikkua tehtävässään jalan, polkupyörillä, hiihtäen, moottoripyörillä tai moottorikelkoilla. Tiedustelupartion lähtö on aina ilmoitettava koko joukkueelle. Tiedustelupartio lähtee liikkeelle käsketyn vartiopaikan kautta, jossa se ilmoittaa joukkueenjohtajan käskemät tunnusmerkit. Tunnistaminen varmistetaan tunnussanalla. Partio palaa takaisin yleensä saman vartiopaikan kautta kuin lähteekin. Tunnusmerkkejä on vaihdettava riittävän usein vihollisen harhauttamiseksi. Tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi tiedustelupartion tullessa vartiopaikan lähelle - 2 TAPUTUSTA - vartiomies vastaa - 3 TAPUTUSTA. Partio etenee käskettyä reittiä avojonossa tunnustelijoiden tapaan, pysähtyen välillä tähystämään ja kuulostelemaan. Tiedustelupartio aloittaa tulen, mikäli se havaitaan eikä suojaan pääseminen ole mahdollista. Muulloin taistelukosketus otetaan vain, jos tehtävä sitä edellyttää. Vihollisen läheisyydessä on edullista tähystää pitkään samassa paikassa ja antaa vihollisen paljastaa oma toimintansa. Partion johtaja kertoo tiedustelutiedot yleensä itse joukkueenjohtajalle. Heti ilmoitettavien asioiden perillemeno on varmistettava. Tiedot ilmoitetaan yleensä luonnokselle piirrettynä Tilannetiedot Joukkueenjohtajan käsitys tilanteesta joukkueen alueella muodostuu jäljestämänsä tiedustelun avulla, komppanian päälliköltä ja alaisiltaan saamiensa tietojen sekä henkilökohtaisten havaintojen perusteella. Joukkueenjohtaja saa kokonaiskuvan vihollisen toiminnasta komppanian päälliköltä. Joukkueenjohtajan on heti ilmoitettava komppanian päällikölle kosketuksen saamisesta tai katkeamisesta maahanlaskusta, helikoptereista ja sirotemiinoitteista vihollisen uusista joukoista, aseista, ryhmityksistä ja toiminnan muutoksista - taisteluaineista tai niiden käyttöön viittaavista toimenpiteistä ja - sotasaalisasiakirj oista. Komppanian päällikkö on pidettävä selvillä joukkueen toiminnasta ja taistelun kulusta lyhyillä tilanneilmoituksilla. Joukkueenjohtaja antaa ilmoitukset itse, päällikön tarkastuskierrosten yhteydessä tai lähettää tiedot lähetillä tai viestivälineellä.

45 44 Tilanneilmoitusten tietojen on oltava tosia. Jos tiedot ovat epävarmoja tai oletuksia, on se selvästi tuotava esille. Myös epäedulliset tiedot on ilmoitettava. Tilanneilmoitus sisältää yleensä vihollisen määrä, laatu, toiminta ja tappiot oman ryhmityksen, toiminnan ja suunnitellun jatkotoiminnan omat tappiot ja materiaalitilanteen sekä joukkueen taistelutahto. Tilanneilmoitus annetaan tarvittaessa kirjallisena ja sitä voidaan selventää luonnoksella. Joukkueenjohtajan tilanneilmoitus taistelutilanteessa päällikölle voi kuulua esimerkiksi "Tavoite saavutettu, yksi rynnäkkövaunu tuhottu, jossa numerointi 1128 A. Ainakin 5 vihollista kaatunut. Omat tappiot yksi kaatunut ja 2 haavoittunutta. Joukkue on kaivautumassa. Käytetty 0,1 tuliannosta krh-joukkueen tulta. Raskaita kertasinkoja on jäljellä vain 2 kappaletta, niitä tarvitaan vähintään 3 lisää. Joukkue on väsynyt, mutta taistelutahto on hyvä" B. KOSKETUS JA SUOJAAMINEN Kosketuksen pitämisen tarkoituksena on pysyä joka hetki selvillä vastassa olevan vihollisen ryhmityksestä, vahvuudesta ja toiminnasta. Kosketus on joko tiedustelutai taistelukosketus. Tiedustelukosketus pidetään tähystyksellä ja partioinnilla. Taistelukosketuksessa joukkue tai sen osat ovat taistelussa vihollisen kanssa. Joukkueen toimintavapauden säilyttämiseksi ja vihollisen yllättävän toiminnan estämiseksi on joukkueen aina suojattava itsensä. Joukkue suojaa itsensä - vartioinnilla ja tähystyksellä tunnustelijoilla ja sivustapartioilla lähipuolustuksella sekä hälyttimillä tai suojamiinoilla. Joukkueenjohtaja käskee joukkueen vartiopaikat. Etenemisen pysähtyessä tai puolustukseen ryhmittymisen alkuvaiheessa on ryhmänjohtajien oma-aloitteisesti asetettava vartio tärkeimpään suuntaan. Joukkueenjohtajan ja varajohtajan on mahdollisimman nopeasti tarkistettava vartiopaikat tilanteen, maaston ja tehtävän mukaisiksi. Vahvennuksena olevan tulenjohtoryhmän vartiopaikka käsketään tulenjohtopaikalle

PÄÄLLEKARKAUKSEN HALLINTA. Aki Tiihonen

PÄÄLLEKARKAUKSEN HALLINTA. Aki Tiihonen PÄÄLLEKARKAUKSEN HALLINTA Aki Tiihonen TOIMINTAPERIAATTEET Itsepuolustustilanteissa pyritään kaikin keinoin estämään päällekarkauksen tapahtuminen, mutta se ei ole aina mahdollista. Tilanne voi alkaa suoraan

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

1. Rasti 1: Kaupunkikähinä

1. Rasti 1: Kaupunkikähinä 1. Rasti 1: Kaupunkikähinä CoF Unlimited, Short course Firearm Handgun Targets 2 popper, 8 plates, (with 2 10p), Total 10 targets Min rounds 10 Points 60 p Match-% 11.00% Kaikki maalit on ammuttava alueilta

Lisätiedot

Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt

Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt 1. Johdanto Nämä Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt on hyväksytty Reserviläisurheiluliiton hallituksen kokouksessa 15.01.2015. Säännöt

Lisätiedot

Paritekniikat Sanbon kumite

Paritekniikat Sanbon kumite Paritekniikat Sanbon kumite Sanbon kumitet ovat ensimmäiset paritekniikat, joissa aloitetaan tärkeimpien wadoryu periaatteiden harjoittelu. Näistä voidaan mainita mm. Nagasu, Inasu, Noru. Yleisesti nämä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE.

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. PuMu D-TYTÖT 2013 Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. Onko 1-tilanne, 2-tilanne, 3-tilanne, 1-3-tilanne, 2-3-tilanne, ajolähtö

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

Sininen Nopea Katse Vaihto Punainen Kesto

Sininen Nopea Katse Vaihto Punainen Kesto Maalintekoa Sininen oma kuljetus syötä itselle ennen merkkiä. Nopea käännös yksi kosketus katse kohteeseen hae tyhjätila, maalivahdinliike. Katse palloon lauo liike perään, irtopallot maaliin. Haetaan

Lisätiedot

Rikkeen edellytykset

Rikkeen edellytykset Sääntö 12 Kielletty peli ja epäurheilijamainen käytös Erotuomarin peruskurssi Rikkeen edellytykset 2 Seuraavien perusedellytysten tulee täyttyä, jotta rikkomusta voidaan pitää rikkeenä: pelaajan on tehtävä

Lisätiedot

sekä määrää kullekin etuvartiokomppanialle vartioalueen.

sekä määrää kullekin etuvartiokomppanialle vartioalueen. ETUVARTIOPALVELUS. Levossa olevia joukkoja suojelevat etuvartiot. Näiden on lyötävä pienehköjä vihollisjoukkoja takaisin, estettävä vihollisen vakoojat pääsemästä vartiokctjun läpi sika vakavamman hyökkäyksen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Yleisesikuntaeverstiluutnantti M 0 R i n t a n e n JOHDANTO

Yleisesikuntaeverstiluutnantti M 0 R i n t a n e n JOHDANTO KenHätykistin toiminta maahanlaskutukemiseksi. Keinot torjunnan sen tehostamiseksi Yleisesikuntaeverstiluutnantti M 0 R i n t a n e n JOHDANTO Vihollisen yhtymämme selustaan kohdistama uhka ihnenee mm

Lisätiedot

P97 seututaitokoulu (1h,45min) Taitokuja + 4v4 teemapelit

P97 seututaitokoulu (1h,45min) Taitokuja + 4v4 teemapelit P97 seututaitokoulu 29.12 2007 (1h,45min) Taitokuja + 4v4 teemapelit -Liivien jako/teemat /lohkojen teko, n.10 min -Taitokujat 2 kpl, n.20 min -Pienpelit lohkoissa 1-5 15min/lohko (yht75min) 4+4pel.ryhmät/ohjaaja

Lisätiedot

Reserviläisurheiluliiton talvikilpailujen säännöt

Reserviläisurheiluliiton talvikilpailujen säännöt Reserviläisurheiluliiton talvikilpailujen säännöt 1.Johdanto Nämä Reserviläisurheiluliiton talvikilpailujen säännöt on hyväksytty Reserviläisurheiluliiton hallituksen kokouksessa 15.01.2015 Säännöt on

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi.

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi. 14 Tärkeitä on joka alueella: Aluepeli Näkökenttäpeli Kakkospallot Äänenkäyttö Liikkuminen ilman palloa Periksiantamattomuus Pallo liikkeelle yhdellä ja kahdella kosketuksella. Kavereiden auttaminen Taktiikan

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Pelisuunnittelu Ronja 2014

Pelisuunnittelu Ronja 2014 Pelisuunnittelu Ronja 2014 Moodboard Avaruuspeli Yksinpeli, roolipeli Ihmisrodun viimeiset edustajat ovat kaikki tummaihoisia, koska maapallon otsonikerros on ohentunut ja planeetta on muutenkin huonossa

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Masters PM-KILPAILUT

Masters PM-KILPAILUT Masters PM-KILPAILUT 30.-31.07.2011 Sipoo - Suomi KILPAILUMÄÄRÄYKSET 1. KILPAILUSSA NOUDATETTAVAT SÄÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Kilpailussa noudatetaan UCI:n ja Pohjoismaiden Pyöräilyliiton kilpailusääntöjä sekä

Lisätiedot

SILMÄLASIT SILMÄLASIT

SILMÄLASIT SILMÄLASIT SUKUPUOLI- SILMÄLASIT KÄYTTÖÖN! Esitteitä 2008:2 Sukupuolisilmälasien käyttöohje Sukupuolisilmälaseilla näkee toiminnan ja toimintaympäristön sukupuolinäkökulmasta. Kartoita toimintamaasto Testikysymys

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

3 / 35 [HAPP 3vs2->3vs3->2vs3->3vs2 karvaaminen, kiekon riistäminen ja hyökkäysvalmius] ref# 3127

3 / 35 [HAPP 3vs2->3vs3->2vs3->3vs2 karvaaminen, kiekon riistäminen ja hyökkäysvalmius] ref# 3127 1 / 12 12:41 Page 1 1 / 35 [KAPP 1vs1 kiekollisen ja kiekottoman tilan voittamisen estäminen] ref# 1208 Tilan voittamisen estäminen Sijoittuminen - paineen antaminen luistelemalla Syötön peittäminen -

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään

1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään SÄÄNNÖT PELIAIKA 1) Peliaika on 18 minuuttia. 2) Peliaika on juokseva. OSALLISTUJAT Pelaajat 1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään kuusi pelaajaa,

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

PELAAMISEN PERIAATTEET

PELAAMISEN PERIAATTEET PELAAMISEN PERIAATTEET 1. Mielummin 5-4 voitto kuin 0-1 tappio 2. Pidämme palloa ja haastamme 1v1 tilanteissa jos olemme yli puolessa kentässä 3. 2v1 tilanteissa haastamme aina. 4. Alivoimalla syötämme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Pelin kautta oppiminen

Pelin kautta oppiminen Pelin kautta oppiminen Suunnittele PELI Suunnittele E11-ikäluokalle sopiva peli Valitse pelille AIHE, joka on ikäluokalle tärkeä Mieti ainakin seuraavat asiat Montako maalia ja miten sijoitettu Miten maali

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

1. Yksiköiden toimintakyvyn varmistamiseksi on koottu seuraava luettelo tavaroista, joita suositellaan operatiiviseksi vähimmäisvarustukseksi.

1. Yksiköiden toimintakyvyn varmistamiseksi on koottu seuraava luettelo tavaroista, joita suositellaan operatiiviseksi vähimmäisvarustukseksi. 25/217 5 Liitteen A lisäys 1 SOTILAAN VARUSTUS OPERAATIOKOHTAISET VAATIMUKSET 1. Yksiköiden toimintakyvyn varmistamiseksi on koottu seuraava luettelo tavaroista, joita suositellaan operatiiviseksi vähimmäisvarustukseksi.

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue

STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI - case Black Knights korkeakoulujoukkue Harjoittelu Toistetaan määriteltyä toimintaa tai sen osaa jotta saavutetaan haluttu oppimistaso. Osaamistasot:

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi)

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi) Esitelmä ja lounastilaisuus ti 22.2.2011 TAMRUn seniorien esitelmä- ja lounastilaisuus pidettiin Technopolis Yliopistonrinteen salissa Enqvist A, osoitteessa Kalevantie 2, 2. krs, tiistaina 22.2. klo 12.00.

Lisätiedot

Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho

Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho Keskeiset sisällöt Kehitysvammalakiin tehdyt muutokset voimaan 10.6.2016 Laki säätelee erityishuollossa olevan kehitysvammaisen

Lisätiedot

Maanrakennus TOT 8/01. Purettavan puhelinlinjan pylväs osui kaadettaessa apumieheen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Maanrakennus. Puhelinpylvään poisto

Maanrakennus TOT 8/01. Purettavan puhelinlinjan pylväs osui kaadettaessa apumieheen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Maanrakennus. Puhelinpylvään poisto TOT-RAPORTTI Purettavan puhelinlinjan pylväs osui kaadettaessa apumieheen 8/01 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Käytöstä poistetun puhelinlinjan pylväitä oli purkamassa maansiirtoyrityksen työpari.

Lisätiedot

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS RILin hallituksen hyväksymä 13.3.2014 Sivu 1 (6) ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS I Yleisiä määräyksiä 1 Sen lisäksi mitä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n (jäljempänä Liitto) säännöissä hallituksen

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007

Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla:

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

8. P97 seututaitokoulu (1h,45min)

8. P97 seututaitokoulu (1h,45min) 8. P97 seututaitokoulu 26.1 2008 (1h,45min) -Liivien jako/teemat /lohkojen teko, n.15 min -Nopeus ketteryys harjoituksen alussa, n.15 min -Rastiharjoittelu lohkoissa 1-5 max.15min/lohko (yht75min) 4+4pel.ryhmät/ohjaaja

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 22.4.2016 tehtävien ratkaisut Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,0 metriä ja

Lisätiedot

ACK 8v8 Pelikirja

ACK 8v8 Pelikirja 1 ACK 8v8 Pelikirja 10.10.2016 8v8 yleistä Pelipaikkojen ja niiden tehtävien tiedostaminen Pelipaikkojen täyttäminen Ylivoiman luominen Tyhjän tilan käyttö Kenttätasapaino Pääajatuksena minä, sinä ja pallo

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

TEKNINEN OPAS. Liakan tempo

TEKNINEN OPAS. Liakan tempo TEKNINEN OPAS Liakan tempo 2.7.2011 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Kilpailun toimihenkilöt 2. Ohjeita kilpailijoille ja huoltajille 3. Kilpailu 4. Liitteet - kartat - kilpailunumeron kiinnittäminen - lähtöluettelot

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä ROVANIEMEN KAUPUNKI Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä SAIRAUSLOMA Ei ole olemassa subjektiivista sairauslomaoikeutta, vaan kyse on työkyvyttömäksi todetun henkilön sosiaaliturvasta Ei

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Helsinki 10. 11.12.2015 Aiheita Vastuista: lähetys, vastaanotto, koulutus STUKin uusi opas turvajärjestelyistä

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen Turvallisempi huominen 22.1.2013 Timo Leppälä ylikomisario Keski-Uudenmaan poliisilaitos Kouluun kohdistuvat uhkaukset Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen toimintamalli Puhutaan koulu-uhkasta ei koulusurmaajista

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Liikenneviraston ohjeita 9/2016. Liikennöintiin liittyvät ohjeet venäläiselle rautatiehenkilökunnalle

Liikenneviraston ohjeita 9/2016. Liikennöintiin liittyvät ohjeet venäläiselle rautatiehenkilökunnalle Liikenneviraston ohjeita 9/2016 Liikennöintiin liittyvät ohjeet venäläiselle rautatiehenkilökunnalle Liikennöintiin liittyvät ohjeet venäläiselle rautatiehenkilöstölle Liikenneviraston ohjeita 9/2016

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

Toiminta ennen ensimmäistä ottelua (1/2)

Toiminta ennen ensimmäistä ottelua (1/2) Toiminta ennen ensimmäistä ottelua (1/2) Kotijoukkue kirjautuu järjestelmään omalla joukkuekoodillaan Joukkue- /seuratunnus -kohdasta. Kirjoita joukkueesi tunnus siihen ja paina Kirjaudu -kohdasta. Tunnukset

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Toiminta ennen ensimmäistä ottelua (1/2)

Toiminta ennen ensimmäistä ottelua (1/2) Toiminta ennen ensimmäistä ottelua (1/2) Kotijoukkue kirjautuu järjestelmään omalla joukkuekoodillaan Joukkue- /seuratunnus -kohdasta. Kirjoita joukkueesi tunnus siihen ja paina Kirjaudu -kohdasta. Tunnukset

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

MAALINTEKO- KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

MAALINTEKO- KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki MAALINTEKO- KOULUTUSPÄIVÄT 14.-15.12.2007 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Työkaluja maalintekoon Mikko Saarinen Ilari Näckel JOHDANTO Jokainen maalintekohetki on erilainen ja ainutlaatuinen (tilanne, tila,

Lisätiedot

Feelback-kehityskeskustelumalli

Feelback-kehityskeskustelumalli Feelback-kehityskeskustelumalli Uudista ja Uudistu 2011 28.9.2011 Aki Miettinen Tavoite Kehityskeskustelu MITÄ SE ON? etukäteen valmisteltu ja sovittu säännöllisesti toistuva tavoitteellinen luottamuksellinen

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

AJONEUVOLIIKKEIDEN OMAISUUSRIKOSTORJUNTA

AJONEUVOLIIKKEIDEN OMAISUUSRIKOSTORJUNTA AJONEUVOLIIKKEIDEN OMAISUUSRIKOSTORJUNTA TURVALLISUUSOHJE 2016 1 Ajoneuvoliikkeiden omaisuusrikostorjunta Sisällysluettelo 1 Liikkeiden omaisuusrikostentorjunta... 2 2 Rakenteellinen murtosuojaus ja ulkoalueet...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

Liite eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon 10.2.2016 Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastine 29.1.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

2. Tiedotukset kilpailijoille Tiedotukset kilpailijoille pannaan viralliselle ilmoitustaululle, joka sijaitsee kerhotalon ulkoseinällä.

2. Tiedotukset kilpailijoille Tiedotukset kilpailijoille pannaan viralliselle ilmoitustaululle, joka sijaitsee kerhotalon ulkoseinällä. Optimisti ranking, Optimisti kadetti kilpailu 20-21.09.2014 Järjestäjä: Nyländska Jaktklubben, Koivusaari, Helsinki Purjehdusohjeet 1. Säännöt 1.1. Kilpailussa noudatetaan Purjehduksen kilpailusäännöissä

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot