IU D. IU a. ::::) ::::) ~ a.; """' en 0.., ...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IU D. IU a. ::::) ::::) ~ a.; """' en 0.., ..."

Transkriptio

1

2 ~ a.; 0 z """' en IU D IU a. ::::) - 0.., ~ ~ ::::) 0 -.

3 Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus PUMA ISBN Oy EditaAb Helsinki 2000

4 PÄÄESIKUNTA Helsinki 1~ Vahvistan tämän Joukkueen Oppaan käyttöön otettavaksi Maavoimapäällikkö Kenraaliluutnantti Jalkaväen tarkastaja Eversti 1 k-? l. I -=--~ J ha Kainulainen 7C<..-~~~,,- Jaakko Koskela

5

6 SISÄLLYS JOHDANTO I LUKU TOIMINNAN PERUSTEITA A. VIHOLLISEN TOIMINTA JA SEN ASETTAMAT VAATIMUKSET JOUKKUEELLE B. JOUKKUEEN KOKOONPANO, VARUSTUS JA SUORITUSKyKy C. JOUKKUEEN VAHVENTAMINEN II LUKU JOHTAMINEN A. PERUSTEITA B. TAISTELUKYKY JA TAISTELUVALMIUS Taistelukyky Taisteluvalmius..., C. JOHTAMISTOIMINTA Tehtävä Suunnittelu Tilanteen arviointi ja päätös Taistelusuunnitelma Johtamiskeinot Taistelun johtaminen LUKU JOUKKUEEN TAISTELUUN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA A. TIEDUSTELU Perusteita Maastontiedustelu Vihollistiedustelu Tilannetiedot 43

7 B. KOSKETUS JA SUOJAAMINEN C. PANSSARINTORJUNTA D. EPÄSUORA TULI E. ILMASUOJELU JA ILMATORJUNTA Ilmauhka Ilmasuojelu Omasuoj ailmatorjunta F. PIONEERITOIMINTA Linnoittaminen Suluttaminen GHUOLTO Perusteita Taisteluvälinehuolto Lääkintähuolto Taloushuolto Kuljetusvälinehuolto 79 H. SUOJELU Perusteita Polttosuojelu Kaasusuojelu ydinsuojelu IV LUKU PERUSTAMINEN JA KOULUTUS A. PERUSTAMINEN B. KOULUTUS V LUKU SIIRTYMINEN A. PERUSTEITA... 90

8 B. MOOTTORIMARSSI Marssin valmistelut Marssi C ETENEMINEN MAASTOSSA Maastomarssi J Joukkue suuntaosastona ja latuosastona 108 VI LUKU PUOLUSTUS A. PUOLUSTUKSEEN RYHMITTYMINEN B. PUOLUSTUSVALMISTELUT Perusteita Ensimmäinen tarkastuskierros Toinen tarkastuskierros Myöhemmät tarkastuskierroksetja taistelusuunnitelman harjoittaminen Pimeätoiminnan valmistelut C. PUOLUSTUSTAISTELU D. ERITYISPIIRTEITÄ PuoJustuskeskuksen taaimman tukikohdan puolustus- ja vastahyökkäysvalmistelut Puolustus erillisessä tukikohdassa Puolustus vesistön rannalla IrtautumisvaJmistelut ja irtautuminen Tuliylläkkö VII LUKU HYÖKKÄYS A. VALMISTELUT JA ETENEMINEN KOSKETUKSEEN PERUSTEITA HYÖKKÄYSVALMISTELUT Toimenpiteet lähtöalueella B. ISKU VIHOLLISEN RYHMITYKSEEN

9 C. TOIMINTA TAVOITTEESSA D. HYÖKKÄYKSEN ERITYISPIIRTEITÄ HYÖKKÄYS PIMEÄLLÄ HYÖKKÄYS TALVELLA l70 3. KÄRKIJOUKKUEEN TOIMINTA JOUKKUE ISKUOSASTONA l73 VIII LUKU JOUKKUEEN MUITA TOIMINTOJA A. TAISTELU SAARRETTUNA JA IRTAUTUMINEN OMIEN JOUKKO- JEN YHTEYTEEN C. HELIKOPTEREIDEN KÄYTTÖ D. TAISTELU MAAHANLASKUJA VASTAAN E. VESISTÖN YLITYS F. KOHTEEN SUOJAAMINEN

10 KUVALUETTELO KUVA 1 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä metsämaastossa.. 16 KUVA 2 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä metsäsaarekkeiden.. rikkomassa maastossa KUVA 3 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä aukeamaastossa. 20 KUVA 4 Esimerkki helikopterihyökkäyksestä tykeinja raketein KUVA 5 Esimerkki vihollisjoukkueen puolustusryhmityksestä KUVA 6 Esimerkki vihollisryhmän pesäkkeestä puolustuksessa KUVA 7 Esimerkki joukkueen käskynantomuodosta KUVA 8 Esimerkki komppanian viestiyhteyksistä m911jvk JK m 2005 viestiyhteydet perustuvat radioyhteyksiin KUVA 9 Esimerkki joukkueen panssarintorjunnasta puolustuksessa 46 KUVA 10 Savutuksen käyttötapoja 49 KUVA 11 Tulimuodot 50 KUVA 12 Esimerkkejä lentotiedustelulla havaittavista kohteista 53 KUVA 13 Esimerkki vihollisen rynnäkkökoneiden toiminnasta 55 KUVA 14 Ampujan toimenpiteet omasuojailmatorjunnassa 59 KUVA 15 Ampuma-alan raivaamisen periaate 61 KUVA 16 Taistelijaparin potero suojakoloineen 63 KUVA 17 Sinkopartion potero suojakoloineen 64 KUVA 18 Ryhmän majoituspotero 65 KUVA 19 Ilmatorjuntakonekiväärin potero 66

11 KUVA 20 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jalkaväkijoukkueen linnoitetun tukikohdan rakenteesta KUVA 21 Toiminta kohdattaessa sulute KUVA 22 Esimerkki joukkueen suluttamisesta KUVA 23 Esimerkki miinanauhasta KUVA 24 Esimerkki joukkueen puumurroksen käytöstä puolustuksessa KUVA 25 Esimerkki valemiinoitteesta KUVA 26 Joukon perustamisen periaate KUVA 27 Esimerkki joukkueen asekoulutuksen järjestelyistä KUVA 28 Marssin käsitteitä KUVA 29 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jääkärijoukkueen m kuormaamisesta telakuorma-autoihin KUVA 30 Esimerkki tulenjohtopartiolla vahvennetun jääkärijoukkueen m kuormaamisesta telakuorma-autoihin KUVA 31 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jääkärijoukkueen m kuormaamisesta panssariajoneuvoihin (PSAJON-83) KUVA 32 Esimerkki tulenjohtopartiolla vahvennetun jääkärijoukkueen m kuormaamisesta panssariajoneuvoihin (PSAJON-83) KUVA 33 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jalkaväkijoukkueen kuormaamisesta traktoreihin KUVA 34 Esimerkki opastuksenjärjestämisestä marssilla KUVA 35 Esimerkki ryhmityksestä marssilepoalueella KUVA 36 Esimerkki jääkärijoukkueen m 91 (T) toiminnasta jouduttaessa vihollisen ylläkön kohteeksi

12 KUVA 37 Jääkärikomppanian m 2005 etenemismuodot KUVA 38 Joukkueen etenemismuodot KUVA 39 Esimerkki suuntaosaston toiminnasta KUVA 40 Esimerkki latuosaston toiminnasta ja ahkioladusta KUVA 41 Esimerkki komppanian puolustuksen rakenteesta KUVA 42 Joukkueen ryhmitysvaihtoehtoja KUVA 43 Esimerkki tukikohdan maaston nimeämisestä KUVA 44 Esimerkki tukikohdan sisäisestä vastaiskusta KUVA 45 Esimerkki jalkaväkijoukkueenjohtajan taistelusuunnitelmasta 2. tarkastuskierroksen jälkeen KUVA 46 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jääkärijoukkueen valaisun... järjestelyistä tukikohdassa KUVA 47 Esimerkki erillisen tukikohdan puolustuksen järjestelyistä 141 KUVA 49 Esimerkki jääkärijoukkueen m 91 (T) irtautumisjärjestelyistä KUVA 50 Esimerkki jääkärijoukkueen tuliylläköstä 151 KUVA 51 Esimerkki tulivalmistelusta 155 KUVA 52 Komppanian hyökkäyksen käsitteitä 158 KUVA 53 Esimerkki joukkueen ryhmityksestä lähtö asemassa 163 KUVA 54 Joukkueen avorivi hyökkäyksessä 164 KUVA 55 Esimerkkejä joukkueen toiminnasta panssarijalkaväkiryhmän estäessä... etenemisen KUVA 56 Esimerkki panssariajoneuvoilla liikkuvan kärkijoukkueen etenemismuodosta 172

13 KUVA 57 Esimerkki joukkueen hyökkäyksestä iskuosastona l75 KUVA 58 Esimerkkejä joukkueen ja panssarivaunujoukkueen yhteistoiminnasta... hyökkäyksessä KUVA 60 Huomioon otettavia asioita toimittaessa panssarivaunun lähialueella.182 KUVA 61 Esimerkit helikopteri- ja laskuvarjomaahanlaskuista 186 KUVA 62 Esimerkki joukkueen ryhmityksestä metsäsaarekkeiden rikkomalla.... aukea-alueella maahan laskun torjunnassa KUVA 63 Esimerkki joukkueen ryhrnityksestä aukean reunassa maahan laskun torjunnassa KUVA 64 Esimerkki joukkueen kohteensuojaamisesta 193 LIITELUETTELO LIITE 1 OPPAASSA KÄYTETTYJÄ MERKKEJÄ 195 LIITE 2 ESIMERKKI JÄÄKÄRIJOUKKUEEN M 91 VARUSTUKSESTA. 197 LIITE 3 JOUKON JA AJONEUVON JOHTAMISESSA KÄYTETTÄVÄT MERKIT LIITE 4 ESIMERKKI JOUKKUEENJOHTAJAN KÄYTTÄMÄSTÄ TULIKOMENNOSTA LIITE 5 ESIMERKKI JOUKKUEELLE ANNETTAVASTA MARSSI KÄSKYSTÄ 200 LIITE 6 OHJE LUONNNOKSEN LAATIMISESTA JA ESIMERKKI LUON-... NOKSESTA PUOLUSTUKSESSA LIITE 7 ESIMERKKEJÄ PUOLUSTUKSEN KÄSKYISTÄ 203 LIITE 8 ESIMERKKEJÄ KÄSKYISTÄ HYÖKKÄYKSESSÄ 212 LIITE 9 JÄÄKÄRIJOUKKUEEN TUKIKOHDAN VARTIOINTI JÄRJESTELYT 215

14 13 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu jääkäri- ja jalkaväkijoukkueelle. Kokoonpanojen eroista johtuvat erilaiset menettelytavat on esitetty kussakin luvussa. Taisteluajoneuvoilla varustettujen panssarijääkärijoukkueiden toiminta ohjeistetaan erikseen. Joukkueen asutuskeskustaistelu ja sissitoiminta on käsitelty Asutuskeskustaisteluoppaan II osassaja Sissitoimintaoppaassa. Joukkueen toimintaan kiinteästi liittyviä muita oppaita ovat Komppania opas, Ryhmänjohtajan opas, Taistelijan opas sekä Panssarintorjuntaopas. Yksityiskohtaiset, haljoituksissa käytettävät kokoonpanot ilmenevät voimassa olevista hatjoitusvahvuuksista. Oppaan periaatteiden hallitseminen luo edellytykset joukkueenjohtajien omatoimisille käytännön sovellutuksille eri maastoissa ja tilanteissa. Tämä opas kumoaa Jalkaväen taisteluohjesääntö III:n luonnoksen vuodelta 1988 sekä väliaikaisen koulutusohjeen Jääkärikomppanian ja Jääkärijoukkueen taistelusta vuodelta 1991 (PEjvtsto:n koulutusohje nro 1141/Dbc/ ).

15

16 I LUKU TOIMINNAN PERUSTEITA 15 Suunnitellessaan tehtävänsä toteuttamista joukkueenjohtajan on arvioitava vastassaan olevan vihollisen taistelutapoja kyseisessä toimintamaastossa ja -olos.uhteissa. A. VIHOLLISEN TOIMINTA JA SEN ASETTAMAT VAATIMUKSET JOUKKUEELLE Vihollisen panssaroidut joukot on varustettu ja koulutettu taisteluun ensisijaisesti aukeavoittoisessa maastossa. Metsämaasto vaikeuttaa vihollisen tiedustelua, liikettä ja tulen käyttöä. Puolustavaajoukkuettamme vastaan saattaa hyökätä esimerkiksi vahvennettu komppania, johon voi kuulua kolme taistelupanssarivaunua ja 14 rynnäkköpanssarivaunua. Jalan taistelee noin 90 miestä. Hyökkäystä tuetaan epäsuoralla tulella, panssarivaunujen ja tulitukiaseiden suora-ammunta tulella sekä ilma-aseilla. Metsämaastossa vihollinen joutuu etenemään pääosin jalan ja se voi käyttää panssarivaunujaan tulitukeen vain rajoitetusti. Ilmavoimien, helikoptereiden ja tykistön tukemismahdollisuudet heikkenevät, koska maalin paikantaminen vaikeutuu. Vihollinen aloittaa hyökkäyksensä yleensä voimakkaalla tulivalmistelulla, joka voi olla kymmenienkin minuuttien pituinen. Panssarivaunut raivaavat epäsuoran tulen suojassa sulutteisiin aukkoja. Epäsuora tuli siirtyy portaittain eteenpäin lamauttaen syvemmällä puolustuskeskuksessa olevan joukon. Murtokohtaan voidaan ampua savutus. Jalkaväki etenee miinoittamattomista kohdista tai panssarivaunujen perässä miinoitteisiin raivattujen aukkojen kautta ja iskee asemiamme vastaan. Vihollistaistelijat heittävät käsikranaatteja etummaisiin pesäkkeisiin ja jatkavat tulta ja liikettä sekä panssarivaunujen tukea hyväksi käyttäen tunkeutumista puolustajan ryhmitykseen. Metsämaastossa vihollinen ei pysty levittäytymään nopeasti eikä käyttämään tulivoimaansa täysin hyväkseen. Johtaminen on vaikeaaja hidasta. Sivustahyökkäykset ovat hitaita ja vaikeasti toteutettavia. Tiestö vaikuttaa oleellisesti vihollisen hyökkäyksen suuntaamiseen. Taisteluja käydäänkin alkuvaiheessa tiestön valtaamiseksi.

17 16 st'" Jalkaväen varmistusosasto edessä, vaunut perässä jonossa metrin välein st' t-t- ~ ~~. \ ~~ ' ka.r::.a==t-i ~ II ~ t-t- J \ tif~ ' ~. " l y.,~ tl..: - I ~..., J ~ ~ Vastarintaa kohdatessaan kärk. vaunut antavat tulitukea, tykistö ampuu tulivalmistelun, taisteluvaunut raivaavat, jalkaväki jalkautuu st' tt t-~ "'" t't' t-t- t: t-t- ~ _ t- ~ p\f..; t.: tia.- I ~... ~ "1\ Jh::.-- luttamauomista ja raivatuista jalkaväki tekee rynnäkön ja jatkaa etenemistään taisteluvaunujen t ukemana. Jos hyökkäys epäonnistuu, voidaan ampua uusi tulivalmistelu tai kiertää puolustajan sivustaan ialkaväellä. Taisteluvaun tl. t'~ -~~. KUVA 1 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä metsä maastossa

18 Metsäsaarekkeiden rikkomassa maastossa taisteluvaunut toimivat yleensä ryhmityksessä etummaisina. Niitä käytetään tulituessa metsäsaarekkeissa. Jalkaväki etenee rynnäkkövaunuissaan mahdollisimman pitkälle, joskus jopa puolustajan ryhmitykseen jalkautuen vasta taisteluasemissa, mikäli puolustaja on heikko. Syöksy voidaan myös suorittaa tukikohtien välitse lamauttamalla ne hetkellisesti voimakkaalla tulella. Jos puolustajaa ei kyetä lamauttamaan pyritäänjalkautumaan puolustajan tähystetyn suora-ammuntatulen vaikutuksen ulkopuolella tai savun suojassa. Rynnäkköpanssarivaunut seuraavat jalkautumisen jälkeen jalkaväkeä tulituessa. Metsäsaarekkeita käytetään etenemiseen, valtaamalla ne yksi kerrallaan. Metsäsaarekkeet antavat suojaa hyökkääjälle. Vihollisen jalkaväki voi vallata metsäsaarekkeen jalan tuhoten saarekkeesta panssarintorjunta aseet, jonka jälkeen panssarivaunut ajavat saarekkeeseen tulitukeen. 17

19 18 Taistelupanssarivaunut toimivat ryhmityksessä etummaisina. Jalkaväki etenee rynnäkkövaunuissaan mahdollisimman pitkälle. Hyökkäystä tuetaan myös epäsuoralla tulella. Taistelupanssarivaunut ajavat tulitukeen. Rynnäkkövaunut seuraavat jalkautumisen jälkeen jalkaväkeä ja tukevat sitä tulellaan. KUVA 2 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä metsäsaarekkeiden rikkomassa maastossa.

20 Avoimessa maastossa vihollinen suorittaa hyökkäyksensä rintamahyökkäyksenä. Avoimena maastona ymmärretään koko yksikön levittäytymisen mahdollistavaa, vähintään 200 m leveää, peltoaukeaa tai muuta aukeaa. Taistelupanssarivaunut, joista osa on varustettu raivaimella, etenevät yleensä ryhmityksessä etummaisina avorivin tapaisessa muodossa. Taistelupanssarivaunut tulittavat voimakkaasti puolustajan ryhmitystä. Epäsuoraa tulta voidaan ampua samanaikaisesti puolustajan ryhmitykseen. Jalkautunut jalkaväki seuraa taistelupanssarivaunuja avorissä. Jalkaväki tulittaa vaunujen väleistä puolustajaa ja valmistautuu rynnäkön suorittamiseen käsketyllä hetkellä. Rynnäkköpanssarivaunut seuraavat jalkaväkeä avorivissä. Rynnäkkövaunut antavat tulitukea jalkaväelle ampumalla jalkaväen ja taistelupanssarivaunujen väleistä. Mikäli havaitaan miinoja voi hyökkääjä ryhtyä raivaamaan miinoitetta. Hyökkäys voidaan hetkellisesti pakottavassa tilanteessa pysäyttää, mikäli miinoite estää täysin vaunujen etenemisen. Aukean yli pyritään hyökkäämään nopeasti voimakkaan tulituen turvin, ja murtamaan puolustus kapeassa muodossa. 19

21 20 tt tttt ~ tt tt *\t tt ~~ ~~ tt ~ tttt t tt ~ ~ ~ t tt tt j. t tj 11 n ~ ~ ~ Vahvennetun komppanian hyökätessä etummaisina hyökkäävät taistelupanssarivaunut. Jalkaväki etenee rynnäkkövaunujen etupuolella. Rynnäkkövaunut etenevät heti jalkaväen takana valmiina tukemaan tulellaan sen etenemistä. KUVA 3 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä aukeamaastossa.

22 Vihollinen tukee hyökkäystään taisteluhelikoptereilla, rynnäkkökoneilla, tykistöllä ja kranaatinheittimistöllä. Puolustavaa komppaniaa vastaan saattaa toimia taisteluhelikoptereita tai rynnäkkökoneita. Taisteluhelikoptereita ja rynnäkkökoneita käytetään jo ennen hyökkäyksen tulivalmistelua sekä osana tuli valmistelua. Taisteluhelikoptereita käytetään myös tulivalmistelun jälkeen välittömiin tulitukitehtäviin. Ne lentävät matalalla käyttäen hyväkseen maaston tmjoamaa suojaa. 21 TULlTUSET ÄISVYS m _..":..,-- KUVA 4 Esimerkki helikopterihyökkäyksestä tykein ja raketein

23 22 Tykistöllä ja kranaatinheittimistöllä vihollinen pyrkii ampumaan murtokohtaan niin voimakkaan tulivalmistelun ettei puolustaja kykene toimimaan sitä vastaan. Vihollisen panssarivaunut ja osa lentokoneista sekä helikoptereista pystyvät jatkamaan taistelua pimeällä. Osa vihollisen käsiaseista on varustettu valonvahvistimilla. Vihollinen valaisee taistelukenttää valaisuraketein ja -ammuksin. Omien joukkojen hyökätessä vastassa on usein nopeasti puolustukseen ryhmittynyt vihollinen. Oman joukkueemme on pystyttävä nopeasti lyömään ryhmä, joka taistelee osana joukkuetta. Ryhmään voi kuulua rynnäkkövaunu ja seitsemän jalan taistelevaa miestä. Epäsuoran tulen alkaessa ryhmä suojautuu vaunuunsa. Tulen päätyttyä ryhmä jalkautuu ja levittäytyy vaunun tuliasemien suojaksi. Maan ollessa sula miehillä on avopoterot muutaman tunnin valmistelujen jälkeen ja rynnäkkövaunu on osin kaivettu maahan sekä vara-asemat on tiedusteltu. Vaunun tuliasema pyritään valitsemaan metsämaastossa siten, että tulialue on joko tiellä, hakkuuaukealla, raivatulla alueella tai harvassa metsässä. Puolustavalla vihollisen komppanialla voi olla reservinä vastahyökkäyksiin varattu panssarivaunujoukkue.

24 23 ~ ~ ~ ~ '-l/ o ryhmityksen leveys 300 m, syvyys 150 m ajan salliessa etumaasto miinoitetaan ja sinne paikannetaan epäsuoran tulen maaleja KUVA 5 Esimerkki vihollisjoukkueen puolustusryhmityksestä

25 ~ ~~~~~ m CD Miehillä Rynnäkkövaunun varsinainen Rynnäkkövaunun vara-asema Miehet suojautuvat epäsuoralta tulelta rynnäkkövaunuun

26 25 Taisteluien luonne vaatii ioukkueelta tilanteen edellyttämää riittävän tehokasta ennakointia - tilanteen edellyttämää taisteluvalmiutta ja toimenpiteiden riittävää nopeutta - yhteistoimintaa muiden joukkojen kanssa - oman toiminnan suojaamista ja salaamista taitoa käyttää maastoa - kykyä suojautua vihollisen tulen vaikutuksilta - kykyä käyttää joukkueen aseita - kykyä käyttää epäsuoraa tulta taistelukelpoisuuden ja taistelutahdon jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä. B. JOUKKUEEN KOKOONPANO, VARUSTUS JA SUORITUSKYKY Joukkueeseen kuuluu joukkueenjohtaja - joukkueen varajohtaja - kolme ryhmää - sinkopartio (JääkJ m 9l:ssä sisältyy 3. ryhmään) - taistelu lähetti - lääkintämies ja - ajoneuvojen kuljettajat. Jääkärijoukkueeseen (m/2005) kuuluu lisäksi tulenjohtopattio. Joukkueenjohtaja johtaa joukkuettaan tehtävän ja tilanteen mukaisesti ja vastaa joukkueensa taistelukelpoisuudesta, taisteluvalmiudesta, koulutuksesta sekä kurista. Joukkueenjohtajan on pidettävä joukkueensa selvillä tilanteesta ja tehtävästä. Ryhmien johtajien on oltava tietoisia joukkueenjohtajan suunnitelmista siinä määrin, että he pystyvät täyttämään ryhmälle annetun tehtävän. Joukkueen varajohtaja on joukkueenjohtajan apulainen ja tarvittaessa sijainen. Varajohtajalla on oltava tilanteesta, tehtävästä ja suunnitelmista samat tiedot kuin joukkueenjohtajalla. Tällöin joukkueenjohtajan estyessä johtamasta joukkuettaan pystyy joukkue jatkamaan tehtävänsä toteuttamista. Varajohtaja johtaa huoltotoimenpiteitä joukkueenjohtajan käskyjen mukaan. Hän on ensisijaisesti vastuussa ajoneuvoista, ampumatarvikkeista, lääkintämiehen toiminnasta, ruokailuista ja majoittumisesta. Joukkueen jakautuessa kahteen osaan joukkueen varajohtaja voi johtaa toista osaa. Ryhmän tulivoima perustuu rynnäkkökiväärien, konekiväärin ja kertasinkojen tulenkäyttöön. Ryhmä taistelee yleensä joukkueen osana kiinteässä yhteistoiminnassa joukkueen muiden ryhmien kanssa.

27 26 Sinkopartio tuhoaa joukkueen alueella olevat vihollisen panssarivaunut. Partiota käytetään yleensä kootusti. Sinkopartion johtaja johtaa partiotaan joukkueen johtajalta saamiensa käskyjen ja ohjeiden mukaan. Taistelulähetti välittää joukkueenjohtajan käskyjä ja ilmoituksia. Taistelulähetti liikkuu yleensä joukkueenjohtajan mukana ja majoittuu hänen kanssaan samaan paikkaan. Lääkintämies antaa haavoittuneille ensiavun. Hän valvoo lisäksi juomaveden käyttökelpoisuutta, jätteiden hävittämistä sekä kenttäkäymälöiden rakentamista ja käyttöä. Ajoneuvonkuljettaja kuljettaa ajoneuvoa, vastaa ajoneuvonsa kunnosta, kuormasta ja maastouttamisesta. Hän osallistuu taistelijana joukkueenjohtajan tai ryhmänjohtajan käskemiin tehtäviin. Hän voi toimia ilmatorjuntakonekiväärin ampujana. Esimerkkijääkärijoukkueen m 91 varustuksesta on esitetty liitteessä 2. Joukkueen on kyettävä lyömään hyökkäyksellä panssaroidun jalkaväkiryhmän vahvuinen vihollisosasto torjumaan puolustusvalmistelujen jälkeen komppanian vahvuisen, taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen tukeman vihollisosaston hyökkäys - häiritsemään tai tuhoamaan helikoptereita ja rynnäkkökoneita ilmatoljuntakonekivääreillä siirtymään ja taistelemaan myös pimeällä. c. JOUKKUEEN VAHVENTAMINEN Joukkueelle alistetaan yleensä tulenjohtoryhmä tai - partio. Jääkärijoukkueeseen (m/200s) kuuluu tulenjohtopartio. Tulenjohtoryhmään kuuluu tulenjohtaja, tulenjohtoaliupseeri, tulenjohtomies ja kaksi viestimiestä. Tulenjohtopartioon kuuluu tulenjohtaja, tulenjohtoaliupseeri, tulenjohtomies ja viestimies. Tässä oppaassa käytetään tulta johtavista osista nimitystä tulenjohtoryhmä. Tulenjohtoryhmän varustukseen kuuluu tähystysvälineistöä, etäisyyden mittausvälineistöä sekä viestivälineitä. Tulenjohtoryhmän välineistöä käytetään muuhunkin toimintaan kuin tulenjohtotoimintaan, mm. mittausvälineistöä ampumaetäisyyksien mittaukseen, viestivälineitä joukkueenjohtajan johtamisyhteyksien ylläpitoon.

28 Tulenjohtaja johtaa epäsuoran tulen käytön valmistelut ja toteuttamisen joukkueen alueella joukkueenjohtajan ja komppanian tulenjohtopäällikön käskyjen mukaan. Koko tulenjohtoryhmän henkilöstö osallistuu varsinaisten tehtäviensä ohella muun muassa joukkueen tähystys- ja vartiotehtäviin. Tulenjohtoryhmän on kyettävä taistelemaan myös käsiasein. Ensimmäisen kerran tavatessaan joukkueenjohtaja ja tulenjohtaja selvittävät seuraavat asiat: 27 Joukkueenjohtaja Tulenjohtaja - arvo, nimi ja joukko - arvo ja nimi - tehtävä sekä tulenjohtoryhmän kokoonpano, sijainti sekä taisteluvalmius - joukkueen tehtävä, kokoonpano ja ryhmitys - tiedot tilanteesta ja naapureista - tulenjohtoryhmän tehtävä - huollon järjestelyt Joukkuetta voidaan myös tukea antamalla sille lisämateriaalia, kuten patruunoita, kertasinkoja, telamiinoja, käsikranaatteja sekä savu- ja valaisuvälineitä työkoneita ja ajoneuvoja työkaluja, räjähdysaineita ja viestivälineitä sekä linnoitusmateriaalia elintarvikkeita ja lääkintämateriaalia. Joukkueen kanssa samalla alueella voi toimia esimerkiksi komppanian tai pataljoonan sinkoryhmiä tai -partioita sekä pataljoonan pioneerijoukkueen osia.

29 28 II LUKU JOHTAMINEN A. PERUSTEITA Joukkueenjohtaja johtaa joukkuettaan komppanian päälliköltä saamiensa käskyjen mukaan. Joukkue taistelee yleensä komppanian osana. Taistelujen aikana tilanteet muuttuvat nopeasti ja kokonaistilanne on usein epäselvä. Joukkue voi joutua saarroksiin tai erilleen muusta komppaniasta. Joukkueenjohtajan on tällöinkin pystyttävä tekemään nopeita ja päällikön taistelusuunnitelman mukaisia ratkaisuja. Komppanian päällikön antamat tehtävät ovat komppanian kokonaistoiminnan kannalta välttämättömiä toteuttaa. Tehtävän täyttäminen saattaa merkitä joidenkin taistelijoiden kaatumista tai haavoittumista, mutta se ei saa estää tehtävän täyttämistä. Sodan alkuvaiheessa joukkueenjohtaja ei voi tietää kuinka alaiset pystyvät hallitsemaan pelkonsa ja säilyttämään toimintakykynsä taistelussa. Tämän vuoksi joukkueenjohtajan on perustamisesta lähtien seurattava erityisesti alijohtajiensa toimintaa. Jos joukkueenjohtaja havaitsee alaisessaan kyvyttömyyttä toimia vaikeissa tilanteissa, hänen on viipymättä keskusteltava jatkotoimenpiteistä komppanian päällikön kanssa. Kyetäkseen johtamaan joukkuettaan hyvin kaikissa tilanteissa ja täyttämään annetun tehtävän joukkueenjohtajan on tunnettava vihollisen taistelutavat ja kalusto ymmärrettävä komppanian taistelusuunnitelma hallittava joukkueensa kokoonpano, varustus, suorituskyky ja käyttöperiaatteet hallittava joukkueen taisteluvälineiden käyttö ennakoitava tilanteita siten että kykenee tekemään päätökset nopeasti ja käskettävä ratkaisut ajoissa oltava toiminnassaan määrätietoinen ja johdonmukainen osattava käsitellä alaisiaan ja ylläpitää joukkueessaan kuria oltava toiminnassaan oikeudenmukainen ja huolehdittava alaisistaan. Joukkueenjohtaja on alaistensa jatkuvan tarkkailun kohteena. Esimerkkinä alaisilleen joukkueenjohtajan on kestettävä sekä fyysistä että henkistä rasitusta. Joukkueenjohtajan on tasattavajohtamisvastuuta vuorottelemalla varajohtajansa kanssa tarpeen mukaan ja pyrittävä nukkumaan vähintään 3-4 tuntia vuorokaudessa säi-

30 lyttääkseen toimintakykynsä. Ravinto- ja nestetarpeen tyydyttäminen on välttämätöntä johtajan toimintakyvyn säilymisen kannalta. Väsynyt ja välinpitämätön johtaja heikentää koko joukkueen taistelukykyä. Joukkueenjohtajan on osattava suunnistaa hyvin. Hän ei kuitenkaan joukkuetta johtaessaan saa sitoutua liikaa summistustehtäviin, vaan niissä hänen tulee määrätä avukseen joukkueen paras suunnistaja. 29 B. TAISTELUKYKY JA TAISTELUVALMIUS 1. Taistelukyky Joukkueen taistelukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat taistelutahto, koulutustaso, aseistus ja varustus. Hyvä taistelutahto ilmenee kykynä voittaa pelko ja haluna täyttää tehtävät. Taistelutahdon perustana on tietoisuus taistelujen välttämättömyydestä. Tärkeimpiä taistelutahdon säilyttämis- ja kehittämiskeinoja ovat joukkueenjohtajan esimerkki tehtävän ja sen merkityksen sekä tilanteen selvittäminen alaisille luottamus toisiin taistelijoihin ja taisteluvälineisiin tunnustuksen antaminen hyvästä toiminnasta tinkimätön ja oikeudenmukainen kuri sekä huolenpito alaisista, erityisesti haavoittuneista. Taistelutahtoa lisää erityisesti ryhmien yhteishenki. Joukkueenjohtajan on vältettävä ryhmien ja taistelijaparien hajoittamista. Ryhmiin kuulumattomat ajoneuvojen kuljettajat on sijoitettava ryhmiin ja käskettävä heille taistelijaparit. Joukkue on pidettävä jatkuvasti selvillä tehtävästä ja tilanteesta. Toiminnan tarkoitus on mahdollisimman usein selvitettävä alijohtaj ille tai tilanteen salliessa koko joukkueelle. Tietojen on oltava totuudenmukaisia. Luottamusta ja yhteenkuuluvuutta joukon ja johtajan välillä lisää avoin ja rehti keskustelu. Esimies ei saa antaa lupauksia, joiden täyttäminen ei ole hänen vallassaan. Kuri ilmenee käskyjen ja määräysten järkähtämättömänä täyttämisenä. Kuria on pyrittävä pitämään yllä ensisijaisesti kannustamalla ja palkitsemalla. Esimiehen on aina puututtava rikkomuksiin. Näin estetään kurittomuuden yleistyminen. Vähäisissä tapauksissa riittää yksityinen huomautus tai kahdenkeskinen puhuttelu. Jos rikkomus on vakava tai sen laatuinen, että sillä voi olla kielteinen vaikutus koko joukon kurinalaisuuteen, on joukkueenjohtajan ilmoitettava asiasta komppanian päällikölle.

31 30 Alaisille on annettava silloin tunnustusta, kun siihen ilmenee aihetta. Joskus kannattaa palkita hyvä yrityskin. Palkitsemiset suoritetaan joukkueen läsnäollessa. Taistelujen odotus aiheuttaa pelkoa ja lamaannuksen tunnetta. Niiden voittamiseksi on joukkueenjohtajan liikuttava miestensä keskuudessa ja rohkaistava heitä. Toimettomuus johtaa helposti kurin ja taistelutahdon heikkenemiseen. Taistelujen välinen aika on käytettävä uuden tehtävän valmisteluihin, linnoittamiseen, lepoon, huoltoon ja koulutukseen. Jos taistelussa on epäonnistuttu tai tilanne on muuten vaikea, taistelutahdon säilyminen riippuu merkittävästi niistä toimenpiteistä, joihin joukkueenjohtaja ryhtyy. Epäonnistumisen jälkeen on sen syyt selvitettävä ja ne on otettava huomioon tulevassa toiminnassa. Taistelijoiden mielialaa on jatkuvasti tarkkailtava ja sitä huonontavat tekijät on poistettava ajoissa. Huhut ja väärät tiedot on tyrehdytettävä antamalla oikeita tietoja. Erityisesti on paljastettava lento lehtisten, julkaisujen, radion ja kaiuttimien välityksellä sekä kotiseudun kautta levitetyn vihollispropagandan tarkoitusperät. Samalla on pyrittävä paljastamaan huhujen levittäjät. Edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta saattavat väsymys, suuret tappiot, tietämättömyys omasta toiminnasta, vihollisen yllättävä toiminta tai tuntemattomien aseiden käyttö sekä johtajien herpaantunut ote tai kaatuminen aiheuttaa taistelustressiä, paniikkia ja jopa joukkopakoa. Taistelustressin oireet esiintyvät vähitellen voimistuvina ilmiöinä, jotka on heti tukahdutettava päättäväisillä ja kovilla toimilla. Niillä ohjataan alaiset tuttuun, helposti hallittavaan ja samalla tehtävää edistävään toimintaan, kuten esimerkiksi poteroiden kaivamiseen. Taistelijoiden mielenkiinto on suunnattava siihen, mitä me teemme viholliselle tai mitkä ovat lähiajan ongelmat sen sijaan, että pohdittaisiin omia henkilökohtaisia vaikeuksia tai sitä, mitä vihollinen tekee meille. Joukkueenjohtajan läsnäolo ja keskustelu taistelijoiden kanssa on vaikeissa tilanteissa välttämätöntä. Tehtävistä luopuneet on heti eristettävä ja heille on osoitettava selvästi luopumisen seuraukset. Kurin säilyttämiseksi on tarvittaessa ryhdyttävä ankarimpiinkin lain sallimiin toimenpiteisiin. Joukkopaon hallitsemiseksi johtajien on ensimmäiseksi pyrittävä pysäyttämäänjoukon liike. Tärkeintä on tällöin saada joukon huomio kiinnitettyä esimieheen komentamallajoukko suojaan tai maahan tai esiintymällä muusta toiminnasta selvästi poikkeavalla, uhkarohkeallakin tavalla. Pakoa johtava on pysäytettävä tarvittaessa voimakeinoja käyttäen. Taistelutahtonsa säilyttäneitä miehiä voidaan asettaa pakenevan joukon eteen pysäyttämään tai ohjaamaan se haluttuun maastonkohtaan. Muodolliseen arvovaltaan ja kuriin vetoaminen tai ankarilla rangaistuksilla uhkaaminen eivät auta paniikin valtaan joutuneen joukon hillitsemisessä.

32 Alaisten hyvinvointi ja perustarpeiden tyydyttäminen vaativat riittävää lepoa, huoltotoimenpiteiden jatkuvuutta ja oikea-aikaisuutta sekä taistelijoiden suojaamista kylmyydeltä ja kosteudelta. Riittävän levon turvaamiseksi majoittuminen on valmisteltava etukäteen ja toteutettava nopeasti. Majoituksen purkamista liian aikaisin on vältettävä, etenkin talvella ja huonolla säällä. Väsynyt ja hiestynyt joukko on altis paleltumiselle. Ampumatarvikkeiden riittävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Täydennys on suoritettava viimeistään silloin, kun puolet ampumatarvikkeista on käytetty. Hyvin järjestetty haavoittuneiden ja kaatuneiden huolto lieventää tappioiden lamaannuttavaa vaikutusta. Haavoittuneet ja sairaat on evakuoitava mahdollisimman nopeasti komppanian sidontapaikalle. Kuljetusta odottavat on sijoitettava mahdollisimman suojaisiin ja lämpimiin paikkoihin. Taistelutaitoa kehittävä koulutus on aloitettava jo perustamisen aikana. Yhteistoimintaa vahvennusten kanssa on harjoiteltava. Fyysinen kunto säilytetään taistelutoiminnan vaatimalla tasolla toiminnan ja levon säätelyllä sekä huoltotoimenpiteillä. Joukkueen sotavarustus pidetään toimintakunnossa suojaamalla se vihollisen tulelta ja sään vaikutuksilta sekä huoltamalla se käytön ja vuodenajan vaatimusten mukaisesti Taisteluvalmius Taisteluvalmiuden taso riippuu joukkueen senhetkisestä tehtävästä ja vallitsevasta tilanteesta. Joukkueelle joka valmistautuu siirtymistä edellyttämään tehtävään on käskettävä liikkeellelähtävalmius. Liikkeellelähtövalmius määritetään tilanteen tarpeen mukaan 10 minuutista muutamiin tunteihin. Joukkueelle onjo koulutusvaiheessa vakioitava kunkin liikkeellelähtövalmiuden edellyttämät toimenpiteet. Hyökkäyksen lähtöalueella liikkeellelähtövalmiudet ovat 30 minuuttia tai 1 tunti. Hyökkäyksen liikkeellelähtövalmiuksien edellyttämät toimenpiteet on kerrottu kohdassa toimenpiteet lähtöalueella. Taistelusta irti olevan joukkueen taisteluvalmius edellyttää, että ryhmille on käsketty taisteluasemat ja toiminta niissä on harjoiteltu uhanalaisissa suunnissa on kertasingoilla varustettu vartio miehillä on huollettu ja kohdistettu ase aina mukanaan

33 32 taisteluvyö on aina mukana ja reppu on pakattuna suoja-asemassa tai ajoneuvossa maastouttaminen on toteutettu määrävahvuiset ampumatarvikkeet, kertasingot, käsikranaatit ja vuorokauden kuivamuona on jaettu ajoneuvoihin on kuormattu tarpeeton materiaali ja ajoneuvot on ajokunnossa ja jääkärijoukkueessa ainakin yksi ilmatorjuntakonekivääri on miehitetty. Taisteluvalmiutta voidaan kohottaa muun muassa jakamalla tehtävään tarvittava erikoisvälineistö lisäämällä vartiointia ja tiedustelua käskemällä taisteluvalmiimpi ryhmitys liikkeellä oltaessa tai lisäämällä pesäkkeiden miehitystä antamalla esikäskyjä tulevasta toiminnasta harjoittelemalla tulevaa toimintaa. c. JOHTAMISTOIMINTA 1. Tehtävä Joukkueenjohtaja saa perusteet toiminnalleen komppanian päällikön käskyistä ja ohjeista. Komppanian päällikön käsky sisältää yleensä ainakin tiedot vihollisesta - komppanian tehtävän ja toiminta-ajatuksen oukkueen tehtävän tarkasti taistelua tukevat joukot ja aseet sekä huollon. Joukkueenjohtajan tulee merkitä oleelliset asiat komppanian päällikön käskystä muistiin. Kompanian päällikkö merkitsee usein käskynsä asioitajoukkueenjohtajan karttaan.

34 33 2. Suunnittelu 2.1 Tilanteen arviointi ja päätös Tilanteen arvioinnin perustana on joukkueenjohtajan komppanian päälliköltä saama käsky. Käskyn jälkeen joukkueenjohtaja selvittää epäsuoran tulen käyttömahdollisuudet tulenjohtajan tai tulenjohtopäällikön kanssa. Joukkueenjohtaja antaa vaatimukset tulenjohtajalleen epäsuoran tulen käytöstä joukkueen alueella. Joukkueenjohtajan tilanteen arviointi sisältää joukkueen tehtävän erittelyn vihollisen ja oman joukkueen toimintamahdollisuuksien arvioinnin toimintaolosuhteiden kuten maaston, sään, vuorokauden ja vuodenajan vaikutuksen arvioinnin sekä joukkueen valmiuden ja aikatekijöiden arvioinnin. Tehtävää arvioidessaan joukkueenjohtaja sitoo tehtävän edellyttämät toiminnat aikaan ja maastoon, jolloin hänelle selviää kokonaiskuva tehtävän edellyttämistä toiminnoista. Vihollisuhka on aina olemassa sekä ilmasta että maasta. Päällikön antamien tietojen perusteella joukkueenjohtaja arvioi vihollisen toiminnasta kuinka paljon vihollista tulee joukkueen alueelle tai sen läheisyyteen vihollisen taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen käyttömahdollisuuksia, tulitukipaikkoja ja etenemisuria vihollisen jalkaväen toimintaa vihollisen taisteluhelikoptereiden ja rynnäkkökoneiden toimintaa miten maasto, vuorokauden ja vuodenaika sekä sää vaikuttavat vihollistoimintaan oman toiminnan vaikutuksen vihollisen toimintaan. Omista toimintamahdollisuuksistaan joukkueenjohtaja arvioi joukkueen senhetkisen valmiuden aloittaa tehtävä valmisteluihin käytössä olevaa aikaa huomioiden vihollisen toiminta toimintamaaston antamaa suojaa, estearvoa ja linnoittautumismahdollisuuksia vuorokauden, sään ja kelin vaikutusta toimintaan ja suojautumismahdollisuuksiin Lopuksi joukkueenjohtaja arvioi aikatekijät, jotka vaikuttavat toimintaan. Aikatekijöiden arvioinnin pohjalta joukkueenjohtaja päättää toimintojen suoritusjärjestyksen ja kiireellisyyden.

35 34 Tilanteen arvioinnin perusteella joukkueen johtaja tekee päätöksensä. Tilanteen arvioinnin on oltava jatkuvaa myös päätöksenteon jälkeen. Päätös ilmaisee, miten tehtävä suoritetaan. Nopea ja oikeansuuntaisena aloitettu toiminta on parempi kuin pitkän harkinnan vuoksi myöhästynyt ratkaisu. 2.2 Taistelusuunnitelma Joukkueenjohtaja täydentää päätöksensä taistelusuunnitelmaksi,joka sisältää yleensä - joukkueen tehtävän ja sen suoritusperiaatteen ryhmien tehtävät tiedustelun ja suojaamisen panssarintorjunnan epäsuoran tulen ilmatorjunnan ja ilmasuojelun pioneeritoiminnan ajoneuvojen käytön taisteluainesuojelun huollon ja johtamisen. Taistelusuunnitelmasta voidaan tehdä luonnos erityisesti puolustustaistelussa helpottamaan johtamistoimintaa. Liitteessä 6 on esimerkki taistelusuunnitelman luonnoksesta puolustuksesta 3. Johtamiskeinot Joukkueenjohtajan johtamisen keinoja ovat oma esimerkki ja johtamispaikan valinta selvät j a yksiselitteiset käskyt vahvistetut ja sovitut merkit pysyvä tehtäväjako - etukäteen sovitut toimintamenetelmät sekä - vakioidut toimenpiteet. Johtajan esimerkki on erityisen tärkeä ensimmäisessä taistelussa. Rohkealla ja rauhallisella esiintymisellä hän auttaa miehiä hallitsemaan pelkonsa. Kuitenkin liiallinen uhkarohkeus voi kostautua turhana kaatumisena tai haavoittumisena. Johtajan menettäminen saattaa lamauttaa joukkueen taistelukyvyn. Johtajan esimerkillä saadaan joukko myös suojautumaan, aloittamaan ja keskittämään tuli tai etenemään hyökkäyksessä.

36 Johtamispaikkaa valittaessa on otettava huomioon, että sieltä on nähtävä sekä vihollinen että taistelumaasto joukkneenjohtajalla on oltava mahdollisuuksien mukaan näköyhteys ryhmänjohtajiin sen tulisi tarjota suojaa vihollisen suora-amrnuntatulelta johtajan on sijoituttava ja liikuttava taistelun aikana siten, että hän pystyy tarvittaessa välittömästi johtamaan taistelua kulloinkin ratkaisevasti vaikuttavan joukkneen osan tai aseen, kuten esimerkiksi konekiväärin ja sinkoaseen toimintaanja joukkneenjohtaja ja tulenjohtaja toimivat yleensä yhdessä. Käskyt on annettava riittävän ajoissa, jotta alaisille jää aikaa käskyn toteuttamiseen. Käskiessään joukkneenjohtajan ja ryhmänjohtajan on otettava huomioon alaisensa henkilökohtaiset ominaisuudet, kokemus, koulutustaso, mieliala ja väsymystila. Käskiessään joukkneenjohtajan äänenkäytön on oltava rauhallista ja vakuuttavaa on kohdistettava sanansa käskyn saajalle ja katsottava häntä silmiin ja on sidottava käsky maastoon tai kädellä näytettyyn kompassi suuntaan. Joukkneenjohtaja käskee joukknettaan henkilökohtaisesti lähiradiolla lähetin tai huutoketjun välityksellä. Joukkneenjohtajan antamat käskyt ovat esikäskyjä, yhteiskäskyjä tai erilliskäskyjä. Esikäsky on toiminnan nopeuttamiseksi annettava varsinaista käskyä edeltävä käsky, joka sisältää valmistautumistehtävän. Yhteiskäsky annetaan samansisältöisenä samanaikaisesti kaikille alijohtajille tai koko joukkneelle. Annettaessa yhteiskäskyä koko joukkneelle käytetään usein käskynantomuotoa. Erilliskäsky annetaan vain niille alaisille, joita asia koskee. Taistelutilanteissa annetut käskyt ovat yleensä erilliskäskyjä. Erilliskäsky on saatettava myös niiden tietoon, joiden toimintaan se vaikuttaa. 35

37 36 & [JJ 2C8J 3C8J EE IZI v RSrn J 1 IZIJ 31Z1-10 & J m I [1JTJA 21Z1 J 11Z1 J 1C8J [AJ RSITJ (JvJ:ssa ja JääkJ m 200S:ssä) & - taistelijoiden väliset etäisyydet noin 1 metri - vartiomiehet maaston mukaan metrin päähän Joukkuetta ei saa koota käskynantomuotoon vihollisen läheisyydessä, eikij silloin, kun on olemassa uhka joutua tulen käytön kohteeksi. KUVA 7 Esimerkki joukkueen käskynantomuodosta Hyvä käsky on lyhyt, yksiselitteinen ja toteuttamiskelpoinen. Käskyyn sisällytetään vain ne asiat, jotka käskyn saajan on toiminnassaan tiedettävä. Joukkueenjohtaja ei toista komppanian päälliköltä saamaansa käskyä joukkueelleen sellaisenaan, vaan käskee vain saamansa tehtävän toteuttamiseksi tarvittavat asiat. Käskyn ymmärtäminen varmennetaan kysymyksinja toistoin. Erityisesti käskyn tehtäväosien ymmärtäminen on varmistettava. Käskyn jälkeen alaisille voidaan antaa yksityiskohtaisia toimintaohjeita.

38 Vahvistettuja ja sovittuja merkkejä ovat käsi-, valo-, lippu- ja äänimerkit sekä merkkisavut. Niitä käytetään joukon, tulen ja ajoneuvojen johtamisessa, hälyttämisessä, tietojen vaihtamisessa ja tunnistamisessa. Merkinantovälineitä joukkueessa ovat valopistoolit taskulamput liput savu- ja merkkisavuheitteet vihellyspillit valojuovaluodit sekä hälyttimet. Joukon ja ajoneuvojen johtamisessa käytettävät vahvistetut käsi- valo- ja lippumerkit ovat liitteessä 3. Pysyvä tehtäväjako joukkueessa ja ryhmässä vähentää käskemistä ja nopeuttaa toimenpiteitä. Tehtävät pitää jakaa alaisten kykyjen mukaan. Vakioidut toimenpiteet ja etukäteen sovitut toimintamenetelmät edesauttavat aloitteen tempaamista ja helpottavat johtamista. Toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että joukkueenjohtaja käskee ja harjoittaa toimintamenetelmät riittävän hyvin. Yhteyttä pidetään takaa eteen, vasemmalta oikealle ja tukevasta tuettavaan. Joukkueenjohtaja voi käyttää yhteydenpitoon - tapaamista lähettiä yhteysmiehiä - vahvistettuja ja sovittuja merkkejä sekä - puhelin- ja radioyhteyksiä. Henkilökohtainen tapaaminen on varmin yhteydenpitotapa ja siihen on pyrittävä aina tilanteen salliessa. Joukkueen ollessa taistelussa joukkueenjohtajan on keskityttävä taistelun johtamiseen ja huolehdittava yhteydenpidosta muilla tavoin. Jääkärijoukkue voidaan varustaa ryhmäkohtaisilla lähiradioilla, joita käytetään taistelun johtamiseen. Tulenjohtoryhmät ja jalkaväkikomppaniassa lisäksi puhelinryhmä rakentavat joukkueisiin puhelinjohdot. Tulenjohtoryhmillä on lisäksi käytössään radio ja sanomalaite. Radio- ja puhelinyhteyksiä käytetään ensisijaisesti epäsuoran tulen johtamiseen, mutta myös joukkueenjohtajan johtamistoiminnassa. 37

39 38 Puhelinyhteyttä tulee käyttää salattavuussyistä aina kun se on mahdollista. Puhelin on käyttökelpoinen yhteydenpitoväline erityisesti puolustustaistelussa. Joukkueenjohtajan on huolehdittava siitä, että puhelinlinjat on pyrittävä kaivamaan maahan vihollisen tulivaikutuksen vähentämiseksi. Jääkärikomppania m 2005 viestiyhteydet perustuvat radioyhteyksiin. Jääkärijoukkueessa m 2005 käytetään yhteydenpidossa ja johtamisessa myös ryhmäkohtaisia lähiradioita.

40 39 Komppanian radioyhteydet I%lJ I & IT JA I%lJ ~T JA ~p ctjp.!i!, ~ I,_o_1 r, mm r J -, I%lJ ~ ~_t Komppanian puhelinyhteydet Pataljoonaan ja tukeviin tuliyksiköihin I 9 Keskusosakeskus Kenttäpuhelin -E!S Rakentamissuunta, yksi parikaapeliyhteys Radiolla ja puhelimella saadaan yhteys kaikkiin pataljoonan yksiköihin sekä tukeviin tuliyksiköihin. Puhelimella soitetaan ensiksi komppanian komentopaikalla olevaan keskukseen, joka välittää puhelun edelleen. KUVA 8 Esimerkki komppanian viestiyhteyksistä m911jvk JK m 2005 viestiyhteydet perustuvat radioyhteyksiin.

41 40 Päällikkö on tavoitettavissa joukkueenjohtajan tai tulenjohtajan radion kautta. Radiota voidaan käyttää tärkeiden ilmoitusten antamiseen erityisesti komppanian edetessä tulen ja liikkeen avulla hyökkäyksessä. Joukkueenjohtaja valvoo käskyjensä toteuttamista toistattamalla tehtävän tarkastuskierroksillaan asettamalla määräaikoja ja vaatimalla ilmoituksia. Valvonnassa joukkueenjohtaja käyttää apunaan joukkueen varajohtajaa. Valvonnan on oltava avointa, alaisia ohjaavaa ja tukevaa toimintaa. Ryhmien sisäisiin pikkuasioihin puuttumista on vältettävä. Ryhmien toimintaa valvoessaan joukkueenjohtaja huomauttaa virheistä ryhmänjohtajille, jotka korjauttavat virheet. Alaista ei saa uhkailla eikä jättää yksin kamppailemaan vaikeuksiensa kanssa. Alaisten oma-aloitteisuutta on kannustettava. 4. Taistelun iohtaminen Taistelun johtaminen perustuu joukkueenjohtajan omiin havaintoihin, joita tukevat ryhmien ilmoitukset. Joukkueenjohtajan on koulutettava ryhmänjohtajat antamaan ilmoitukset tilanteen vaihteluista oma-aloitteisesti. Päätökset on tehtävä nopeasti. Johtamiseen käytetään lyhyitä erilliskäskyjä sekä sovittuja ja vahvistettuja merkkejä. Taistelun aikana joukkueenjohtajan oma esimerkki on ratkaiseva. Rohkea ja olosuhteisiin nähden mahdollisimman rauhallinen johtaja on esimerkkinä alaisilleen. Joukkueenjohtajan on pyrittävä liikkumaan taistelun aikana ryhmästä toiseen. Henkilökohtainen käynti rohkaisee miehiä ja kohottaa taistelutahtoa. Joukkueenjohtaja ei saa jäädä passiivisena odottamaan vihollisen toimenpiteitä ja sitä, kuinka omat ennalta käsketyt vastatoimenpiteet tehoavat. Vihollisen toiminta on ennakoitava ja siten temmattava aloite itselleen. Ryhmän tai taistelijaparinkin oikea-aikainen, yllättävä isku odottamattomasta suunnasta voi ratkaista koko taistelun. Joukkueenjohtajan tulee pitää alijohtajansa jatkuvasti tietoisena tehtävän suoritusperiaatteesta ja toimintavaihtoehdoista. Tällöin he pystyvät toimimaan yllättävissäkin tilanteissa oma-aloitteisesti ja oikeansuuntaisesti. Komppanian päällikkö on pidettävä tietoisena joukkueen toiminnasta ja taistelun kulusta. Komppanian päällikkö pystyy tukemaan joukkuetta ainoastaan silloin, kun hänellä on riittävä tieto tilanteesta. Naapureille ilmoitetaan heitä koskevat tilannetiedot, jotka välitetään yleensä puhelimella, lähetillä tai radiolla.

42 111 LUKU.. JOUKKUEEN TAISTELUUN LIITTYVIA TOIMINTOJA. 41 A. TIEDUSTELU 1. Perusteita Joukkueen tiedustelu on aktiivista ja jatkuvaa tietojen hankkimista vihollisesta ja maastosta. Tiedustelu ei saa paljastaa omaa toimintaa. Joukkueen käyttämät tiedustelutavat ovat - tähystys partiointi sekä niihin liittyvä kuulostus. Joukkue saa tietoja omien havaintojensa lisäksi - komppanian päälliköltä - naapureilta sekä sotavangeilta ja sotasaalismateriaalista. 2. Maastontiedustelu Maastontiedustelulla selvitetään toiminta-alueen maaston sekä olosuhteiden kuten lumen, jään ja kelin vaikutus vihollisen ja omaan toimintaan. Maastontiedustelulla haetaan vastausta kolmeen kysymykseen millainen toimintamaasto on miten vihollinen toimii tässä maastossa ja miten parhaiten suoritan tehtäväni tässä maastossa. Joukkueenjohtaja tiedustelee toiminta-alueensa maaston tulenjohtajan ja joukkueen varajohtajan kanssa aina, kun se on mahdollista. Ryhmänjohtajille on annettava ajan ja tilanteen salliessa tilaisuus toiminta-alueen tiedusteluun. Joukkueenjohtajan on tällöin selvitettävä heille käsityksensä vihollisen tulevasta toiminnasta joukkueen tehtävä ja sen suoritustapa sekä - ryhmien tehtävät.

43 42 Mikäli maastontiedusteluun ei ole aikaa tai mahdollisuuksia, joukkueenjohtaja tekee päätöksensä ja antaa ensimmäiset käskynsä kartan, tekemiensä havaintojen sekä komppanian päälliköltä saamiensa tietojen perusteella. Maastontiedustelua täydennetään tehtävän aikana. Komppania lähettää yleensä tulevalle toiminta-alueelle tiedustelu- ja valmisteluosaston. Osastoa johtaa yleensä komppanian päällikkö. Siihen kuluu joukkueesta ainakin joukkueenjohtaja tai -varajohtaja. 3. Vihollistiedustelu Vihollistiedustelulla selvitetään joukkueen toiminta-alueella olevan vihollisen määrä, laatu, kalusto, ryhmitys ja toiminta. Komppanian päällikkö antaa perusteet tiedustelulle käskyssään. Vartiomiehet suorittavat maa- ja ilmatähystystä. Sen päämääränä on aukoton tähystysverkko joukkueen toiminta-alueella. Partioinnilla täydennetään ja tarkistetaan tähystystietoja sekä pidetään kosketusta viholliseen. Partioita voidaan käyttää myös yhteydenpito on esimerkiksi erillisten tukikohtien tai pesäkkeiden ja puolustuskeskusten välillä. Partion vahvuus määräytyy tehtävän ja tilanteen mukaan. Se varustetaan tehtävän mukaisesti ja kevennetään siten, että liikkumisesta ei aiheudu ylimääräisiä ääniä. Lisävarusteeksi partiolle voidaan antaa kompassi kartta tai luonnos kiikari ja pimeänäkölaite sekä - lähiradio tai komppanian päällikön käskyllä muu radio. Tiedustelukäsky annetaan partion johtajalle yleensä koko partion kuunnellessa. Käsky annetaan karttaan, luonnokseen tai lyhyillä tiedusteluetäisyyksillä maastonkohtiin sitoen. Käsky sisältää yleensä vihollisen joukkueen tehtävän ja lähiajan toiminnan partion tehtävän ja sen suoritustavan: lähtöjäljestelyt, etenemisreitin, toiminnan eri kohteilla ja paluun aikamäärineen tietojen ilmoittamistavan heti ilmoitettavat asiat tunnusmerkit ja - toiminnan kohdattaessa vihollinen.

44 Partio lle on annettava niin paljon aikaa, että se voi suorittaa tehtävänsä hätäilemättä. Vihollistilanteesta, säästä ja vuodenajasta riippuen partio lle on annettava aikaa noin 1,5 tuntia kilometrin tiedustelumatkaa kohden. Tiedusteluajasta on kohteen tiedusteluun varattava 2/3 käytössä olevasta ajasta. Partio voi liikkua tehtävässään jalan, polkupyörillä, hiihtäen, moottoripyörillä tai moottorikelkoilla. Tiedustelupartion lähtö on aina ilmoitettava koko joukkueelle. Tiedustelupartio lähtee liikkeelle käsketyn vartiopaikan kautta, jossa se ilmoittaa joukkueenjohtajan käskemät tunnusmerkit. Tunnistaminen varmistetaan tunnussanalla. Partio palaa takaisin yleensä saman vartiopaikan kautta kuin lähteekin. Tunnusmerkkejä on vaihdettava riittävän usein vihollisen harhauttamiseksi. Tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi tiedustelupartion tullessa vartiopaikan lähelle - 2 TAPUTUSTA - vartiomies vastaa - 3 TAPUTUSTA. Partio etenee käskettyä reittiä avojonossa tunnustelijoiden tapaan, pysähtyen välillä tähystämään ja kuulostelemaan. Tiedustelupartio aloittaa tulen, mikäli se havaitaan eikä suojaan pääseminen ole mahdollista. Muulloin taistelukosketus otetaan vain, jos tehtävä sitä edellyttää. Vihollisen läheisyydessä on edullista tähystää pitkään samassa paikassa ja antaa vihollisen paljastaa oma toimintansa. Partion johtaja kertoo tiedustelutiedot yleensä itse joukkueenjohtajalle. Heti ilmoitettavien asioiden perillemeno on varmistettava. Tiedot ilmoitetaan yleensä luonnokselle piirrettynä Tilannetiedot Joukkueenjohtajan käsitys tilanteesta joukkueen alueella muodostuu jäljestämänsä tiedustelun avulla, komppanian päälliköltä ja alaisiltaan saamiensa tietojen sekä henkilökohtaisten havaintojen perusteella. Joukkueenjohtaja saa kokonaiskuvan vihollisen toiminnasta komppanian päälliköltä. Joukkueenjohtajan on heti ilmoitettava komppanian päällikölle kosketuksen saamisesta tai katkeamisesta maahanlaskusta, helikoptereista ja sirotemiinoitteista vihollisen uusista joukoista, aseista, ryhmityksistä ja toiminnan muutoksista - taisteluaineista tai niiden käyttöön viittaavista toimenpiteistä ja - sotasaalisasiakirj oista. Komppanian päällikkö on pidettävä selvillä joukkueen toiminnasta ja taistelun kulusta lyhyillä tilanneilmoituksilla. Joukkueenjohtaja antaa ilmoitukset itse, päällikön tarkastuskierrosten yhteydessä tai lähettää tiedot lähetillä tai viestivälineellä.

45 44 Tilanneilmoitusten tietojen on oltava tosia. Jos tiedot ovat epävarmoja tai oletuksia, on se selvästi tuotava esille. Myös epäedulliset tiedot on ilmoitettava. Tilanneilmoitus sisältää yleensä vihollisen määrä, laatu, toiminta ja tappiot oman ryhmityksen, toiminnan ja suunnitellun jatkotoiminnan omat tappiot ja materiaalitilanteen sekä joukkueen taistelutahto. Tilanneilmoitus annetaan tarvittaessa kirjallisena ja sitä voidaan selventää luonnoksella. Joukkueenjohtajan tilanneilmoitus taistelutilanteessa päällikölle voi kuulua esimerkiksi "Tavoite saavutettu, yksi rynnäkkövaunu tuhottu, jossa numerointi 1128 A. Ainakin 5 vihollista kaatunut. Omat tappiot yksi kaatunut ja 2 haavoittunutta. Joukkue on kaivautumassa. Käytetty 0,1 tuliannosta krh-joukkueen tulta. Raskaita kertasinkoja on jäljellä vain 2 kappaletta, niitä tarvitaan vähintään 3 lisää. Joukkue on väsynyt, mutta taistelutahto on hyvä" B. KOSKETUS JA SUOJAAMINEN Kosketuksen pitämisen tarkoituksena on pysyä joka hetki selvillä vastassa olevan vihollisen ryhmityksestä, vahvuudesta ja toiminnasta. Kosketus on joko tiedustelutai taistelukosketus. Tiedustelukosketus pidetään tähystyksellä ja partioinnilla. Taistelukosketuksessa joukkue tai sen osat ovat taistelussa vihollisen kanssa. Joukkueen toimintavapauden säilyttämiseksi ja vihollisen yllättävän toiminnan estämiseksi on joukkueen aina suojattava itsensä. Joukkue suojaa itsensä - vartioinnilla ja tähystyksellä tunnustelijoilla ja sivustapartioilla lähipuolustuksella sekä hälyttimillä tai suojamiinoilla. Joukkueenjohtaja käskee joukkueen vartiopaikat. Etenemisen pysähtyessä tai puolustukseen ryhmittymisen alkuvaiheessa on ryhmänjohtajien oma-aloitteisesti asetettava vartio tärkeimpään suuntaan. Joukkueenjohtajan ja varajohtajan on mahdollisimman nopeasti tarkistettava vartiopaikat tilanteen, maaston ja tehtävän mukaisiksi. Vahvennuksena olevan tulenjohtoryhmän vartiopaikka käsketään tulenjohtopaikalle

Komppanian taisteluohje (KOTO 2008)

Komppanian taisteluohje (KOTO 2008) Komppanian taisteluohje (KOTO 2008) KOMPPANIAN TAISTELUOHJE (KOTO 2008) 2008 Maavoimien esikunta/henkilöstöosasto Kansi: Annele Palonen/TKKK Kuvat: Janne Kopu/TKKK Taitto: Heidi Paananen/TKKK Ohjesääntönumero

Lisätiedot

Rasti 1: Tuliylläkkö Joukkueesi valmistelee tuliylläkköä vihollisen kärkeä vastaan. Kesken valmistelun havaitset vihollisen jalkapartion, joka tarkistaa tien sivustaa sissien varalta. Laukaiset viuhkapanoksen

Lisätiedot

Joukkueen ja ryhmän hyökkäyksestä kaupungissa

Joukkueen ja ryhmän hyökkäyksestä kaupungissa Joukkueen ja ryhmän hyökkäyksestä kaupungissa Perttu Puska 28.12.2008 1 Yleistä Tämän vihkosen tarkoituksena on antaa tiivis rautaisannos länsimaisen valtamerentakaisen suurvaltaarmeijan jalkaväkijoukkeen

Lisätiedot

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Rastin nimi: Kopissa. Varusteet: 9 SRA-taulua ja E/A-tauluja

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Rastin nimi: Kopissa. Varusteet: 9 SRA-taulua ja E/A-tauluja Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Kopissa Vakiorasti Kivääri tai pistooli 9 SRA-taulua ja E/A-tauluja Taulujen pisteytys: SRA-taulu 10 p, osuma E/A-taulussa -10p Ampumaetäisyydet: n. 3-30 metriä Maksimipisteet:

Lisätiedot

Taistelunjohtojärjestelmä panssarijääkäripataljoonan johtamisessa

Taistelunjohtojärjestelmä panssarijääkäripataljoonan johtamisessa 7 TEKSTI: ILJA VARHA KUVAT: KYMEN JÄÄKÄRIPATALJOONA Yliluutnantti Ilja Varha palvelee kouluttajana Karjalan Prikaatin Kymen Jääkäripataljoonassa. panssarijääkäripataljoonan johtamisessa Panssarivaunukomppanian

Lisätiedot

JOUKKUUENJOHTAJAN ROOLI PUOLUSTUSTAISTELUN TORJUU- JA TUOTTAA TAPPIOITA -TEHTÄVISSÄ

JOUKKUUENJOHTAJAN ROOLI PUOLUSTUSTAISTELUN TORJUU- JA TUOTTAA TAPPIOITA -TEHTÄVISSÄ MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JOUKKUUENJOHTAJAN ROOLI PUOLUSTUSTAISTELUN TORJUU- JA TUOTTAA TAPPIOITA -TEHTÄVISSÄ Kandidaatintutkielma Kadetti Miikka Heikkilä Kadettikurssi 99. Maasotalinja Maaliskuu 2015 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Jouluaaton kunniavartion Ohjeistus Ylöjärven Reserviupseerit ry Ylöjärven Reservinaliupseerit ry

Jouluaaton kunniavartion Ohjeistus Ylöjärven Reserviupseerit ry Ylöjärven Reservinaliupseerit ry Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu ajoissa. Joulukuun alussa saat vielä valita itsellesi sopivimman vartiovuoron. Varustus ja vartioaika: Yhdistykset tarjoavat kunniavartiohenkilöstölle käyttöön: lumipuvun

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Opiskelijain Reserviupseeripiiri ry

Opiskelijain Reserviupseeripiiri ry Opiskelijain Reserviupseeripiiri ry SRA SM karsinnat Piirin SRA mestaruuskilpailu Eteläinen lohko Teemu Lahtinen Eteläinen ampumakoordinaattori JOHDANTO Kilpailu käydään Padasjoen koulutuskeskuksessa 26.-28.6.2015

Lisätiedot

Uudenmaan Reserviläispiirien Sovelletun Reserviläisammunnan Mestaruuskilpailu 2005 29.5.2005

Uudenmaan Reserviläispiirien Sovelletun Reserviläisammunnan Mestaruuskilpailu 2005 29.5.2005 Uudenmaan Reserviläispiirien Sovelletun Reserviläisammunnan Mestaruuskilpailu 2005 29.5.2005 Tervetuloa Tuusulaan! Tervetuloa Uudenmaan reserviläispiirien sovellettujen reserviläisammuntojen mestaruuskilpailuun

Lisätiedot

HELSINGIN RESERVILÄISPIIRIEN (HRUP / HRESP/ HELMPP) LOIMOLAN ALUEEN TAISTELU 18.12.1939 VUODEN VIIMEINEN RATAVUORON TEEMA KILPAILU 2011

HELSINGIN RESERVILÄISPIIRIEN (HRUP / HRESP/ HELMPP) LOIMOLAN ALUEEN TAISTELU 18.12.1939 VUODEN VIIMEINEN RATAVUORON TEEMA KILPAILU 2011 Helsingin Maanpuolustuspiiri Helsingin Reserviläispiiri KUTSU 1 (6) Ase- ja Ampumatoimiala HELMPP Ampumatoimikunta Helsinki Toimintakäsky VII / 2011 2.11.2011 HELSINGIN RESERVILÄISPIIRIEN (HRUP / HRESP/

Lisätiedot

N:o 782 3833. Koira ei saa osoittaa häiritsevää aggressiivisuutta tai selvää arkuutta. Koira tuodaan suoritukseen varustettuna kuonokopalla.

N:o 782 3833. Koira ei saa osoittaa häiritsevää aggressiivisuutta tai selvää arkuutta. Koira tuodaan suoritukseen varustettuna kuonokopalla. N:o 782 3833 Liite 1. LUOKSE PÄÄSTÄVYYS Koira tuodaan kytkettynä kuonokoppa päässä henkilöryhmän läpi tarkastajan luokse. Koiralle suoritetaan varusteiden ja tunnistusmerkinnän tarkastus sekä koiran käyttäytyminen

Lisätiedot

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Pistelaskutapa: Rajoittamaton

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Pistelaskutapa: Rajoittamaton Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Kivääri Periskooppi 2 pepper-popperia, 10 SRA-taulua Taulujen pisteytys: Pepper-popper 5 p ja SRA-taulu10

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Sanastoa ja selityksia sotakirjallisuuden avaamiseksi [erityisesti Linnan Tunternaton sotilas]

Sanastoa ja selityksia sotakirjallisuuden avaamiseksi [erityisesti Linnan Tunternaton sotilas] ..A%. Sanastoa ja selityksia sotakirjallisuuden avaamiseksi [erityisesti Linnan Tunternaton sotilas] 1. Joukot, sotilasarvot ja tehtavat Yksittainen taistelija on sotamies, jaakari, hevosmies, pioneeri,

Lisätiedot

HELSINGIN PIIRIN AVOIN PERINNEKIVÄÄRI SYYSKILPAILUN

HELSINGIN PIIRIN AVOIN PERINNEKIVÄÄRI SYYSKILPAILUN Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö KILPAILUKUTSU 1 (6) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala Kilpailu IV / 2012 29.8.2012 HELSINGIN PIIRIN AVOIN PERINNEKIVÄÄRI SYYSKILPAILUN

Lisätiedot

Yleisesikuntaeverstiluutnantti M 0 R i n t a n e n JOHDANTO

Yleisesikuntaeverstiluutnantti M 0 R i n t a n e n JOHDANTO KenHätykistin toiminta maahanlaskutukemiseksi. Keinot torjunnan sen tehostamiseksi Yleisesikuntaeverstiluutnantti M 0 R i n t a n e n JOHDANTO Vihollisen yhtymämme selustaan kohdistama uhka ihnenee mm

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Rikkomuksen olosuhteet. Syventävä koulutus 2014

Rikkomuksen olosuhteet. Syventävä koulutus 2014 Rikkomuksen olosuhteet 2 Taustaa RIKKOMUS 1. Rikkomuksen vakavuuden määrittely Holtiton Piittaamaton Vakavuus Kohtuuton voima Olosuhteet 2. Rikkomuksen olosuhteet Estettiinkö lupaava hyökkäys Estettiinkö

Lisätiedot

Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö KILPAILUKUTSU 1 (6) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala 18.2.

Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö KILPAILUKUTSU 1 (6) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala 18.2. Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö KILPAILUKUTSU 1 (6) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala Toimintakäsky II / 2011 18.2.2011 HELSINGIN AVOIN PERINNEKIVÄÄRI KEVÄTKILPAILUN

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

VEIKON MALJA PALOKUNTANUORTEN SUOMENMESTARUUSKILPAILU

VEIKON MALJA PALOKUNTANUORTEN SUOMENMESTARUUSKILPAILU SÄÄNNÖT 1(7) VEIKON MALJA PALOKUNTANUORTEN SUOMENMESTARUUSKILPAILU Kilpailu VEIKKO NUMMELAN lahjoittamasta VEIKON MALJASTA 1 KILPAILUN TARKOITUS Kilpailun tarkoituksena on kehittää palokuntanuorten henkilökohtaisia

Lisätiedot

1 Käsimerkkejä. Käsimerkkejä käytetään äänettömään yhteydenpitoon. Lähde ja kuvat: Puolustusvoimat

1 Käsimerkkejä. Käsimerkkejä käytetään äänettömään yhteydenpitoon. Lähde ja kuvat: Puolustusvoimat Peliopas Sisältö 1 Käsimerkkejä...3 2 Tuli ja liike...4 2.1 Suojatuli...4 2.2 Kosketus...4 2.3 Eteneminen kosketuksessa vastustajaan...4 3 Asutuskeskustaistelu...6 3.1 Toiminta ulkona...6 3.1.1 Taistelijan

Lisätiedot

Tehtävä alkoi tehtäväkäskyn saatuanne. Tehtävä päättyy partion ilmoittautuessa rastille S34.

Tehtävä alkoi tehtäväkäskyn saatuanne. Tehtävä päättyy partion ilmoittautuessa rastille S34. S31 Tehtävä 42 Suunnistus ja kartat 4 REITTI Partio jatkaa jotosta viimeisenkin jotospäivän ajan. Tehtävä alkoi tehtäväkäskyn saatuanne. Tehtävä päättyy partion ilmoittautuessa rastille S34. Partion tehtävänä

Lisätiedot

SUOMALAINEN ISKUOSASTOTOIMINTA KARJALAN KANNAKSELLA JATKO- SODASSA

SUOMALAINEN ISKUOSASTOTOIMINTA KARJALAN KANNAKSELLA JATKO- SODASSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SUOMALAINEN ISKUOSASTOTOIMINTA KARJALAN KANNAKSELLA JATKO- SODASSA Tutkielma Kapteeni Niko Toivonen Esiupseerikurssi 61 Maasotalinja Toukokuu 2009 2 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi

Lisätiedot

Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö 1 (8) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala KILPAILUKUTSU 18.2.

Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö 1 (8) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala KILPAILUKUTSU 18.2. Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö 1 (8) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala KILPAILUKUTSU Toimintakäsky III / 2011 18.2.2011 HELSINGIN PIIRIN PALVELUSAMMUNNAN KEVÄTKILPAILUN

Lisätiedot

Aliupseeri Aliupseerin sotilasarvoon ylennetyt varusmiehet reserviläiset sekä upseerioppilaat ja upseerikokelaat.

Aliupseeri Aliupseerin sotilasarvoon ylennetyt varusmiehet reserviläiset sekä upseerioppilaat ja upseerikokelaat. KÄSITTEET SOTILASKIELESSÄ Suomen kielen sanoilla saattaa sotilaskielessä olla rinnakkainen merkitys yleisen käytännön kanssa. Esimerkiksi ansa on yleiskielessä ensisijaisesti pyydys, mutta sotilaskielessä

Lisätiedot

Aseen vetäminen tukikädellä...62 Lippaanvaihto yhdellä kädellä...64 Häiriön poistaminen yhdellä kädellä...65 Suojan käyttö...

Aseen vetäminen tukikädellä...62 Lippaanvaihto yhdellä kädellä...64 Häiriön poistaminen yhdellä kädellä...65 Suojan käyttö... Sisällysluettelo Esipuhe Kari Kilpeläinen...7 Johdanto taktiseen aseenkäsittelyyn...15 Taktinen aseenkäsittely...17 Turvallisuus radalla...19 Kurssi ja harjoittelu...20 Aseet ja varusteet...21 Kurssi 1

Lisätiedot

Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö 1 (7) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala JÄÄKÄRI KUTSU 12.7.

Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö 1 (7) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala JÄÄKÄRI KUTSU 12.7. Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö 1 (7) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala JÄÄKÄRI KUTSU Toimintakäsky VI / 2011 12.7.2011 HELSINGIN PIIRIN AMMUNNAN PARTIOKILPAILU JÄÄKÄRIPÄIVÄ

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAAVOIMIEN ESIKUNTA/MATERIAALIOSASTO TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAJ MATTI HONKELA/ARMAMENTS DIV. Sisältö 1. Perusteet 2. Taistelijan tarpeet ja varustuksen haasteet 3. Kohti T2020 järjestelmää

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2001. Sisäasiainministeriön asetus kulkuneuvon pysäyttämisestä

Annettu Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2001. Sisäasiainministeriön asetus kulkuneuvon pysäyttämisestä 1 / 5 18.3.2011 19:37 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2001» 1087/2001 1087/2001 Annettu Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2001 Sisäasiainministeriön asetus kulkuneuvon pysäyttämisestä Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

AFCEA syysseminaari 4.11.2009

AFCEA syysseminaari 4.11.2009 AFCEA syysseminaari 4.11.2009 PVTO 2010 Taistelija S2 Ryhmän tilannetietojärjestelmät Sisältö Insta DefSec Oy yleisesittely Taustalla oleva osaaminen Projekti S2, Ryhmän tilannetietojärjestelmät Jatkokehitys

Lisätiedot

Kuvaus: Vihollisen jalkaväki hyökkää, tämä torjutaan kivääritulella, tuliasemaa vaihtaen.

Kuvaus: Vihollisen jalkaväki hyökkää, tämä torjutaan kivääritulella, tuliasemaa vaihtaen. Rasti 1: "Viipurin pamaus" / 100m kivääri Kuvaus: Vihollisen jalkaväki hyökkää, tämä torjutaan kivääritulella, tuliasemaa vaihtaen. - Osuudella on 11 kpl pahvitauluja ja 3 kappaletta E/A tauluja - Minimilaukausmäärä

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789

RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789 KOUVOLAN SOTILASHISTORIALLINEN SEURA 15.10.12 Aimo Lindfors RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789 1. TAUSTATIETOJA SAVON RINTAMASTA ALKUKESÄLLÄ

Lisätiedot

Rikkeen edellytykset

Rikkeen edellytykset Sääntö 12 Kielletty peli ja epäurheilijamainen käytös Erotuomarin peruskurssi Rikkeen edellytykset 2 Seuraavien perusedellytysten tulee täyttyä, jotta rikkomusta voidaan pitää rikkeenä: pelaajan on tehtävä

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö 1 (7) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala KILPAILUKUTSU 12.7.

Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö 1 (7) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala KILPAILUKUTSU 12.7. Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö 1 (7) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala KILPAILUKUTSU Toimintakäsky V / 2011 12.7.2011 HELSINGIN PIIRIN PALVELUSAMMUNNAN SYYSKILPAILUN

Lisätiedot

SKENAARION ERIKOISSÄÄNNÖT Deep Strike

SKENAARION ERIKOISSÄÄNNÖT Deep Strike Kumpikin osapuoli on saanut tehtäväkseen varmistaa ilmasillan planeetalle tulevia huoltotoimenpiteitä ja joukkojen siirtoja varten. Ensikosketuksen planeetalle ottaneiden yksiköiden tehtävä on ottaa alue

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Miesten IV-divisioona pelisäännöt 2015

Miesten IV-divisioona pelisäännöt 2015 Miesten IV-divisioona pelisäännöt 2015 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry SÄÄNNÖT Sarjoissa noudatetaan SAJL :n kilpailusääntöjä seuraavin näissä säännöissä määrätyin poikkeuksin. Pelisääntöinä

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman sisäänpäin kääntyneenä polvet hieman koukussa, paino molemmilla

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT

PELASTUSSUUNNITELMA 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT PELASTUSSUUNNITELMA 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi AM-partiosuunnistus 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) Mäntsälän Urheilijat, suunnistusjaosto Simo Sorsa 0400-461702

Lisätiedot

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran RHY 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot

6. Etäisyydenmittari 14.

6. Etäisyydenmittari 14. 97 ilmeisessä käsirysyssä vihollisen kanssa. Yleensä etäiyyden ollessa 50 m. pienempi voi sen käyttämisestä odottaa varmaa menestystä; paras etäisyys on 25 m. tai sitä pienempi. Sillä missä tilanahtaus

Lisätiedot

Reserviläisurheiluliiton talvikilpailujen säännöt

Reserviläisurheiluliiton talvikilpailujen säännöt Reserviläisurheiluliiton talvikilpailujen säännöt 1.Johdanto Nämä Reserviläisurheiluliiton talvikilpailujen säännöt on hyväksytty Reserviläisurheiluliiton hallituksen kokouksessa 15.01.2015 Säännöt on

Lisätiedot

Nokia Drive 2.0 -käyttöohje

Nokia Drive 2.0 -käyttöohje Nokia Drive 2.0 -käyttöohje 1. painos 2 Sisältö Sisältö Tietoja Nokia Navigointi - sovelluksesta 3 Aja kohteeseen 3 Ääniopastuksen käyttäminen 4 Lataa tai poista karttoja 4 Navigoi offline-tilassa 5 Muuta

Lisätiedot

Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein

Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein Kaapeli on arvokas tuote. Kaapelin kuljetuspakkaus on yleensä kela. Paksut laipat voivat vaikuttaa särkymättömiltä, mutta yli neljä tonnia painava kela on suhteellisen

Lisätiedot

Rasti 1 Maihinnousu Max lks määrä: 8

Rasti 1 Maihinnousu Max lks määrä: 8 Rasti 1 Maihinnousu Joukkosi on maihinnousun kärkenä. Olet ta-kiväärisi kanssa maihinnousu aluksessa kun pilliin vihelletään ja luukku edessäsi aukeaa. Kiivas kk tuli alkaa välittömästi niittää joukkoasi

Lisätiedot

Liiketaitovalmiuksen testi SHA:n pelaajien seurantatapahtumissa ohjeistus sääntöihin ja suoritusten arviointiin

Liiketaitovalmiuksen testi SHA:n pelaajien seurantatapahtumissa ohjeistus sääntöihin ja suoritusten arviointiin LT-Pallo testi (liiketaitovalmiudet pallon kanssa) m 4m 4m LT-Pallo testi suoritetaan tarkasti sääntöjen mukaisesti. Suoritus kellotetaan sekuntikellolla ja tekniset suoritukset arvioidaan, ja perusteella

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto 19.4.2013

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto 19.4.2013 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto 19.4.2013 Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,2 metriä ja korkeus 3,4 metriä.

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Ryhmäsi kuljetusvaunu on joutunut väijytykseen. Päätät suojata vaunua peräluukusta, joka on vääntynyt auki IED:n osuessa vaunuun.

Ryhmäsi kuljetusvaunu on joutunut väijytykseen. Päätät suojata vaunua peräluukusta, joka on vääntynyt auki IED:n osuessa vaunuun. RASTI 1 Minimilaukausmäärä 16 Maksimipisteet 80 PASIN SUOJISSA Ryhmäsi kuljetusvaunu on joutunut väijytykseen. Päätät suojata vaunua peräluukusta, joka on vääntynyt auki IED:n osuessa vaunuun. Kivääri

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt

Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt 1. Johdanto Nämä Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt on hyväksytty Reserviläisurheiluliiton hallituksen kokouksessa 15.01.2015. Säännöt

Lisätiedot

EROTUOMARIN ALKEISKURSSI 2015

EROTUOMARIN ALKEISKURSSI 2015 EROTUOMARIN ALKEISKURSSI 2015 RINGETTE-EROTUOMARIN ALKEISKURSSI Alkeiskurssin tarkoitus on perehdyttää aloitteleva tuomari erotuomarin tehtäviin otteluissa. Alkeiskurssin painopisteet ovat tuomarin sijoittumisessa,

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Etumaaston pusikosta kuuluu ääntä. Lähivartiomiehenä lähdet tarkistamaan asiaa ja siellähän nii tä vilisee. Sissiryhmä on tunkeutunut alueelle!!

Etumaaston pusikosta kuuluu ääntä. Lähivartiomiehenä lähdet tarkistamaan asiaa ja siellähän nii tä vilisee. Sissiryhmä on tunkeutunut alueelle!! Etumaaston pusikosta kuuluu ääntä. Lähivartiomiehenä lähdet tarkistamaan asiaa ja siellähän nii tä vilisee. Sissiryhmä on tunkeutunut alueelle!! Hälytys!! Tulta! RASTI 1 Haulikko pikarasti. 7 savikiekkoa,

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan

Lisätiedot

TAITOHARJOITTELUSTA. Mitä on taito?

TAITOHARJOITTELUSTA. Mitä on taito? TAITOHARJOITTELUSTA Mitä on taito? Taito on kyky jonkin asian tekemiseen ja erityisesti sen tekemiseen hyvin. Luontaisista kyvyistä eroten taito edellyttää opettelua. Esimerkkejä ovat pyörällä ajamisen

Lisätiedot

RESSU. Tampereen Korkeakoulujen Reserviupseerit ry:n tiedotuslehti 3 / 2006

RESSU. Tampereen Korkeakoulujen Reserviupseerit ry:n tiedotuslehti 3 / 2006 RESSU Tampereen Korkeakoulujen Reserviupseerit ry:n tiedotuslehti 3 / 2006 >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> TaKoRU:n uusi osoite TaKoRU ry otti käyttöön uuden nettiosoitteen, joka on

Lisätiedot

Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009

Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009 1 / 7 Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009 Aika: 18.4.2009 Järjestävä seura: Kirkkonummen seudun reserviläiset ry. Paikka: Upinniemen varuskunnan ampumaradat 2 / 7 Yleistä infoa kisasta Kulkuluvat

Lisätiedot

Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta

Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta JAKSO 3 Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta Treenit on jaettu kolmeen n. 15min moduuliin Alkuverryttely, Treeniosio, Peliosio. Jokaiseen moduuliin on 45 eri vaihtoehtoa, joita

Lisätiedot

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 1/3 dnro 823/002/2013 Määräys sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 Energiavirasto on määrännyt 9 päivänä elokuuta 2013 annetun sähkömarkkinalain (588/2013)

Lisätiedot

CHAIRBORNE KENTTÄPUHELINVERKON KÄYTTÖOHJE

CHAIRBORNE KENTTÄPUHELINVERKON KÄYTTÖOHJE 1 (8) CHAIRBORNE KENTTÄPUHELINVERKON 2 (8) 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. Sisällysluettelo... 2 2. Puheluiden tärkeysluokat... 3 3. Yleistä puhelinliikenteestä... 4 4. Yleistä keskuksen puhelunvälittäjän tehtävistä...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Tarkka-ampujan käsikirja

Tarkka-ampujan käsikirja Tarkka-ampujan käsikrja TarkampKäsik 2003 Tarkka-ampujan käsikirja (TarkampKäsik) Pääesikunta Maavoimaosasto PL 5, 00131 Helsinki Suomi Finland www.mil.fi Tarkka-ampujan käsikirja (TarkampKäsiK) Puolustusvoimien

Lisätiedot

LIPPUPALLODEMO 90min 1

LIPPUPALLODEMO 90min 1 LIPPUPALLODEMO 90min 1 1.TUTUSTUMINEN PALLOON pareittain heittoharjoittelua kahdessa rivissä huomioi turvallisuusseikat - rauhallisia, tarkkoja heittoja 2 2.OPETUSKESKUSTELU a) OTE PALLOSTA HEITOSSA etusormi

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi.

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi. 14 Tärkeitä on joka alueella: Aluepeli Näkökenttäpeli Kakkospallot Äänenkäyttö Liikkuminen ilman palloa Periksiantamattomuus Pallo liikkeelle yhdellä ja kahdella kosketuksella. Kavereiden auttaminen Taktiikan

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Yleisurheilukoulutuksen päämääränä - opettaa koulutettaville liikkumisen perusmuodot - kehittää nopeusvoimaa, nopeutta, reaktio- ja koordinaatiokykyä. Yleisurheiluun sopivana

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

TIETOTURVA- POLITIIKKA

TIETOTURVA- POLITIIKKA TIETOTURVA- POLITIIKKA Kaupunginhallitus 3.9.2013 216 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1. JOHDANTO... 3 2. KATTAVUUS... 3 3. TIETOTURVA... 3 4. TIETOTURVATYÖ... 4 5. ORGANISOINTI JA VASTUUT...

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 10.12.2011 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin

Lisätiedot

Maanrakennus TOT 8/01. Purettavan puhelinlinjan pylväs osui kaadettaessa apumieheen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Maanrakennus. Puhelinpylvään poisto

Maanrakennus TOT 8/01. Purettavan puhelinlinjan pylväs osui kaadettaessa apumieheen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Maanrakennus. Puhelinpylvään poisto TOT-RAPORTTI Purettavan puhelinlinjan pylväs osui kaadettaessa apumieheen 8/01 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Käytöstä poistetun puhelinlinjan pylväitä oli purkamassa maansiirtoyrityksen työpari.

Lisätiedot

Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet

Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet Koskilinjat Oy Panu Toropainen SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...I 1. TÖIHIN SISÄÄN JA ULOS KIRJAUTUMINEN...1 1.1. Työlle kirjautuminen...2 1.2. Vikailmoituksen tekeminen...5

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Rallin erikoiskokeen järjestämiskoulutus osa 2

Rallin erikoiskokeen järjestämiskoulutus osa 2 Rallin erikoiskokeen järjestämiskoulutus osa 2 AIKAKORTTI Tunnit Minuutit Sekunnit 1/10 IHANNELÄHTÖAIKA 13 38 LÄHTÖAIKA 13 38 AT-pist. Lähtö - AT 1A 13,30 km AJOAIKA 25 EK 1 Vetotie TULOAIKA 14 03 RT max.aika

Lisätiedot