Suunnitelmien esteettömyystarkistukset. Elsa-seminaari , Jari Mäkynen

Transkriptio

1 Suunnitelmien esteettömyystarkistukset 1

2 Toimintojen sijoitus ja palvelujen saavutettavuus 2 Riittävät tilavaraukset julkisille palvelutoiminnoille ja toimintojen sijoitus esteettömyysnäkökohdat huomioon ottaen Julkisten palvelujen rakennusten sijoitus hyvien julkisen liikenteen yhteyksien läheisyyteen Julkisten palvelujen keskittäminen riippuu kuitenkin palveluverkoston rakenteesta Esteettömien ja turvallisten yhteyksien edellytysten varmistamien kadulta tontille ja rakennuksen sisäänkäynteihin Saattoliikenteen ja liikkumisesteisten pysäköintipaikkojen riittävän mitoituksen, hyvän sijoituksen ja esteettömyyden edellytyksien varmistaminen palvelurakennusten korttelialueilla

3 Julkinen liikenne 3 Linjaston ja pysäkkien sijoitus niin, että julkisen liikenteen yhteydet pysäkeiltä palvelupisteisiin ja palvelupisteiden välillä ovat hyviä Pysäkkien ja terminaalien sijoitus niin, että niistä saadaan esteetön ja turvallinen yhteys palvelupisteisiin Pysäkki- ja terminaalialueiden riittävä mitoitus saattoliikenteen, pyörätuolin ja lastenvaunujen sekä koneellisen puhtaanapidon vaatimukset huomioon ottaen Reittien suunnittelu toimintojen ja käyttäjien tarpeet huomioon ottaen Kaikille käyttäjäryhmille soveltuvan matalalattiakaluston käyttö Pysäkkien ja laiturien mitoitus matalalattiakalustolle sekä pyörätuolille ja lastenvaunuille soveltuvaksi

4 Katujen esteettömyys (kaavataso) 4 Katujen sijoitus maastoon niin, että niiden kaltevuus ei ylitä sallittua pituuskaltevuutta Katujen ja pysäköintialueiden riittävä mitoitus eri toiminnoille ja niiden erottamiselle Kevyen liikenteen yhteyksien suunnittelu mahdollisimman helposti hahmotettaviksi ja turvallisiksi Kulkuväylien riittävä mitoitus koneellista puhtaanapitoa varten ja riittävien lumitilojen varaaminen kulkuväylien ulkopuolelta Liikenteen valo-opastuksen suunnittelu esteettömyysnäkökohdat huomioon ottaen

5 Katu- ja viheralueiden suunnittelu 5 Alueiden riittävä mitoitus eri toiminnoille Toimintojen selkeä sijoittelu, erottelu ja merkitseminen Kulkuväylien pituus- ja poikittaiskaltevuuden minimointi Kulkuväylien päällysteiden tasaisuus ja esteettömyys Kulkuväylien rakenteiden esteettömyys Alueiden riittävä, tasainen ja häikäisemätön valaistus Tonttiliittymien turvallisuus ja esteettömyys Levähdyspaikkojen riittävä tiheys ja mitoitus Kalusteiden ja varusteiden toimivuus ja esteetön sijoitus Sopivien kasvien valinta ja istutusten esteetön sijoitus Suunnitelmien esteettömyyden varmistaminen

6 Pihan suunnittelu 6 Tonttiliittymien turvallisuus ja esteettömyys Kulkureittien ja sisäänkäyntien tarkoituksenmukainen sijoitus ja osoittaminen Pihan riittävä mitoitus eri toiminnoille Saattoliikenteen ja inva-pysäköintipaikkojen hyvä sijoitus Kulkureittien kaltevuuden minimointi Päällysteiden tasaisuus ja esteettömyys Pihan rakenteiden esteettömyys Riittävä, tasainen ja häikäisemätön valaistus Kalusteiden ja varusteiden esteetön sijoitus ja toimivuus Sopivien kasvien valinta ja istutusten esteetön sijoitus Suunnitelmien esteettömyyden varmistaminen

7 Hyvää esteettömyyttä Hyvinkäällä 7

8 Esteettömyys liikennejärjestelmässä 8 Kuopion kaupunki, Karttulan, Maaningan, Siilinjärven ja Vehmersalmen kunnat sekä Pohjois-Savon liitto, Savo-Karjalan tiepiiri ja Itä-Suomen lääninhallitus laativat vuosina Kuopion seudun maakuntakaavan laatimista tukevan Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena oli laatia vuoteen 2030 saakka ulottuva Kuopion seudun liikenteen hoitamista ja liikenneväylien kehittämistä koskeva suunnitelma, jonka kehittämisstrategioihin seutu voi yhdessä sitoutua Esteettömyys liikennejärjestelmässä selvitys oli yksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tukeva erillisprojekti. Vuoden 2004 lopussa valmistuneen selvityksen päätavoitteena oli seudullisen esteettömyyspolitiikan suuntaviivojen määrittely ja toimintamallien laatiminen sen toteuttamiseksi.

9 Selvityksen sisältö 9 Muodostettiin esteettömyystavoitteet kirjallisuustutkimuksen, muiden seudulle tehtyjen suunnitelmien ja esteettömyyden paikallisista toteuttamismahdollisuuksista esitettyjen näkemysten perusteella Järjestettiin aivoriihi, jossa täsmennettiin tavoitteita ja suunnattiin toimenpide-ehdotuksia. Esteettömyydestä hyötyvät ryhmät ja muut toimijat kommentoivat tavoitteita. Järjestettiin kävelykierros Kuopion keskustassa. Kierrokselle osallistui ryhmä liikkumis- ja toimimisrajoitteisia asukkaita, alueen kaavoittaja, suunnittelija ja kunnossapitäjä. Suunnitelmien esteettömyyden tarkistamisella selvitettiin, kuinka suunnitelmat tukevat esteettömyyden toteutumista sekä suunnitteluprosessin että suunnitelman sisällön osalta Ryhmä- ja yksittäishaastatteluja liikennejärjestelmän esteettömyyden nykytilan ja toimintamallien selvittämiseksi

10 Kävelykierros Kuopion keskustassa 10

11 Kävelykierros Kuopion keskustassa 11

12 Tarkistetut suunnitelmat 12 Kuopion Saaristokadun linjausvaihtoehtojen yleissuunnitelmaselostus Valtatien 5 parantamisen yleissuunnitelma välillä Päiväranta Vuorela, Kuopio, Siilinjärvi Joukkoliikenteen laatukäytäväsuunnitelma välillä Kuopio-Siilinjärvi Kuopion matkakeskuksen yleissuunnitelma

13 Maankäyttö- ja rakennuslaki 13 5 : alueiden suunnittelun tavoitteena on edistää mm.: kohta 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; kohta 10) palvelujen saatavuutta ; sekä kohta 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. 117 : rakentamiselle asetettavat vaatimukset: Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. 167 : rakennetun ympäristön hoito: Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina.

14 Suomen rakentamismääräyskokoelma 14 Suomen rakentamismääräyskokoelmassa annetaan määräyksiä ja ohjeita esteettömästä rakentamisesta ja ympäristöstä Osa F1 Liikkumisesteetön rakentaminen koskee julkisyhteisöjen hallinto- ja palvelurakennuksia ja osin liike- ja palvelutiloja ja osa G1 Asuntosuunnittelu asuntorakentamista Määräykset ovat uudisrakentamisessa velvoittavia ja korjaus- ja muutostyössä sovellettavia Liikennejärjestelmän osalta rakentamismääräykset vaikuttavat esimerkiksi terminaalien ja matkakeskusten toteuttamiseen

15 Kuopion kaupungin rakennusjärjestys 15 Kuopion kaupungin rakennusjärjestyksen yhtenä tavoitteena on edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä. Liikkumiseen vaikuttavia kohtia ovat muun muassa: 18 : Kattovesiä ei saa uudisrakennuksissa ohjata katualueelle. 21 : Irrallisia myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteita taikka ulkotulia ei saa sijoittaa katualueelle, kevyen liikenteen tai jalankulkuväylille eikä muillekaan yleiselle liikenteelle tai jalankululle varatuille alueille tai väylille. Erityistapauksissa rakennusvalvontaviranomainen (tai maanomistaja alle 2 viikon sijoituksissa) voi antaa luvan laitteiden sijoittamiseen, jolleivät ne vaaranna jalankulkijoiden turvallisuutta eivätkä haittaa alueen kunnossa- ja puhtaanapitoa. 23 : Tontin ja rakennuksen valaistus on järjestettävä siten, että valaistus lisää alueen turvallisuutta eikä häiritse alueella liikkuvia tai naapureita : Rakennushankkeiden ja kaivutöiden yhteydessä on huomioitava liikenteelle mahdollisesti aiheutuvat haitat.

16 Kuopion kaupungin rakennusjärjestys Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot: Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällysmateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kaupunkikuvaan sopiviksi ja tarkoituksen mukaisiksi. Samalla kiinnitetään huomiota kokonaisuuteen kuuluvien, eri aikakausilta peräisin olevien alkuperäisten päällysteiden ja pinnoitusmateriaalien säilymiseen katukuvassa. Katua rakennettaessa tulee pyrkiä liikuntaesteettömyyteen ja huolehtia siitä, ettei jalkakäytävän ja ajoradan välinen korkeusero suojatien kohdalla oleellisesti haittaa liikkumista. Kun katu päällystetään uudelleen, ei kadun pinnan korkeutta saa ilman erityistä syytä muuttaa niin, että kadun varrella olevat tontit jäävät katuun nähden alemmaksi tai ylemmäksi kuin mitä ne olivat ennen kadun uudelleen päällystämistä. Jalkakäytävää päällystettäessä liikkeiden ja asiakaspalvelutilojen sisäänkäyntijärjestelyssä tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä liikuntaesteettömyyteen.

17 Esteettömyys liikennejärjestelmässä 17 Suunnitelmien esteettömyystarkistuksissa arvioitiin neljä eri suunnitelmaa seuraavien asioiden osalta: suunnitteluprosessin esteettömyys (osallistuminen, lausunnot ym.) esteettömyyden huomioon ottaminen suunnitelman tavoitteissa esteettömyyden nykytilanteen kuvaaminen suunnitelmassa esteettömyyden huomioon ottaminen vaihtoehtojen arvioinnissa esteettömyyden toteutumisen edistäminen ehdotetussa vaihtoehdossa

18 Esteettömyys liikennejärjestelmässä 18 Yleisiä tuloksia - Suunnitelmissa ei suoranaisesti käsitelty esteettömyyttä matkakeskushanketta lukuun ottamatta - Suunnitteluprosesseihin ei ollut liittynyt erityisesti esteettömyyttä edustavien sidosryhmien kanssa käytyä vuorovaikutusta

19 Kuopion matkakeskuksen yleissuunnitelma 19

20 Kuopion matkakeskuksen yleissuunnitelma 20 Vaihtoehtojen arvioinnissa linja-autoliikenteen turvallisuuden osalta vaihtoehdot 1a ja 1c oli arvioitu yhtä hyviksi. Heikkonäköisen ja sokean kannalta on kuitenkin päätylaiturillinen ratkaisu (Ve 1a) läpiajettavaa turvallisempi ratkaisu. Jatkosuunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää muun muassa porras- ja hissiratkaisuihin, asematunnelin kehittämiseen, opastukseen kokonaisuutena, monitorinäyttöjen luettavuuteen, inva-paikkojen ja taksiaseman sijoitukseen ja toteutukseen jne. Selostukseen kirjatuissa tavoitteissa, suunnitelmaratkaisujen kuvauksissa ja vaikutusarvioissa sekä suositetun vaihtoehdon perusteluissa on otettu esteettömyyden näkökulma huomioon. Vaihtoehtojen vertailussa ja suositusvaihtoehdon perusteluissa on esteettömyyttä painotettu määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

21 Valtatien 5 parantaminen välillä Päiväranta- Vuorela, Kuopio-Siilinjärvi, yleissuunnitelma 21 Suunnitteluprosessiin ei ollut osallistunut esteettömyyttä edustavia sidosryhmiä. Kun tarkemmissa suunnitteluvaiheissa siirrytään taajamatai asuinalueille tai palvelu- yms. laitosten ympäristöön, tulee varmistaa riittävä vuorovaikutus esteettömyyttä edustavien sidosryhmien kanssa. Käsiteltyjen asiakirjojen (selostus, vaikutusten kuvaus, pääpiirustukset) pohjalta suunnitelma näyttäisi parantavan esteettömyyttä hyvin. Vasta rakennussuunnitelmapiirustusten ja niissä esitettyjen ratkaisujen yksityiskohtainen läpikäynti varmistaa esteettömyyden. Mikäli päädyttäisiin vaiheittain rakentamiseen, tulee pitää huolta, ettei synny vaiheita, joissa kevyenliikenteen yhteydet ovat puutteelliset Hyvä ja huolellinen tiedottaminen työn aikaisista liikennejärjestelyistä myös kevyen liikenteen osalta on tärkeää

22 Kuopio-Siilinjärvi laatukäytävä, joukkoliikenteen toimintaympäristön parantaminen 22 Esteettömyyttä tarvitsevien ryhmien edustajien kuuleminen (esimerkiksi haastattelut) olisivat varmistaneet, että mahdollisesti myös yksilöidymmät tarpeet olisivat tulleet esille Mikäli pysäkkijärjestelyiden esimerkkejä (raportin liite 2) käytetään uusien tai parannettavien pysäkkien malleina, tulisi joitakin ratkaisuja tarkistaa. Tällaisia ovat ratkaisut, joissa ei ole korotettua odotustilaa tai joissa korotus on toteutettu 1 metrin matkalla. Tulisi myös varmistaa, ettei pienten käyttäjämäärien pysäkkien joukossa ole sellaisia, joiden käyttäjissä on useita esteettömyyttä ehdottomasti tarvitsevia. Tällaisten pysäkkien laatuluokituksen nostamista tulisi harkita. Esteettömyyttä tarvitsevien käyttäjien toimimisedellytysten turvaaminen tulisi olla myös kriteerinä toimenpiteiden toteuttamisjärjestyksestä päätettäessä

23 Saaristokadun linjausvaihtoehtojen yleissuunnitelma 23

24 Saaristokadun linjausvaihtoehtojen yleissuunnitelma 24 Osa koko alueen esteettömyyteen liittyvistä vaikutuksista on kuvattu samanaikaisesti laadittavan osayleiskaavan vaikutuksissa. Yleinen kuuleminen tapahtuu osayleiskaavaprosessin yhteydessä. Osa esteettömyyteen keskeisesti vaikuttavista ratkaisuista määräytyy myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Esimerkiksi Kärängän ja Lehtoniemen jaksojen katutilan poikkileikkaus täsmentyy asemakaavoituksen ja tarkemman katusuunnittelun yhteydessä. Tavoitteissa ei ole viitattu liikkumisen tai toimimisen esteettömyyteen tai sopivuuteen kaikille käyttäjäryhmille Suunnitteluprosessiin ei liittynyt erityisesti esteettömyyttä edustavien sidosryhmien kanssa käytyä vuorovaikutusta

25 Heinolan asuntomessualueen esteettömyys 25 Omakotitonttien esteettömien pihojen mallisuunnitelmat

26 Heinolan asuntomessualueen esteettömyys 26 Sisäänkäyntiaukio periaate ympäristön selkeys ja kaltevuuden hallinta Valaistus, istutukset ja materiaalit liikkumista ohjaamassa

27 Suunnitelmien esteettömyystarkistus 27 Esteettömyystarkistus tulee tehdä kaikille fyysistä ympäristöä koskeville suunnitelmille. Poikkeuksena ovat esim. pienet suunnitelmat, joissa kohteen geometria ja pintamateriaalit säilyvät ennallaan. Tarkistuksessa tulee selvittää suunniteltujen ratkaisujen soveltuvuus kaikille käyttäjäryhmille Tarkistus tulee tehdä kaikissa suunnitteluvaiheissa Esteettömyystarkistusmenettelyn tulee jatkossa olla suunnitteluprosessin sisällä Menettelyn käyttöönottoa tukee myös esteettömyyden asettaminen yhdeksi suunnittelun tavoitteeksi Esteettömyystarkistusmenettelystä tulisi laatia valtakunnallinen ohje. Vastuutahoina voisivat olla Tiehallinto ja liikenne- ja viestintäministeriö.