Sisällysluettelo. LIITE 1: Alustavat alueet annetuilla kriteereillä. LIITE 2: Web-kyselyn palautteet

Transkriptio

1 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvityksen sisältö ja tavoitteet Edelliset selvitykset Nykyiset lumen vastaanottopaikat Uudet paikat Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen... 8 Kriteerit... 9 Ideoita ja vaihtoehtoisia keinoja Ehdotukset sijoituspaikoiksi Espoossa Riimuniitty Olarinluoma Karasolmu Sepänkylä Bisankallio Vänrikinmäki Sammalvuori Turvesuo Blominmäki Malminmäki Kera / Karamalmi Kulmakorpi Vaihtoehtojen vertailu Nykytila (2016), VE VE Kulmakorpi VE sulatus VE X Yhteenveto vaihtoehdoista Yhteenveto Ehdotus LIITE 1: Alustavat alueet annetuilla kriteereillä LIITE 2: Web-kyselyn palautteet

3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen sisältö ja tavoitteet Kaupunginhallitus on kehottanut kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja teknistä lautakuntaa yhdessä selvittämään mihin Espoossa voidaan perustaa pysyviä lumen vastaanottopaikkoja. Keskeisenä perusteena selvityksen laatimiselle on ollut Turvesuon vastaanottopaikan alueelle kohdistuvat maankäytönsuunnitelmat, joiden toteutuessa alue ei ole enää käytettävissä lumenkaatoon. Myös ssa toimiva vastaanottopaikka on väliaikainen ratkaisu. Nykyisten lumensijoituspaikkojen poistuminen käytöstä johtaa kasvaneisiin lumen kuljetusetäisyyksiin. Selvityksessä on käsitelty pintapuolisesti lumen kuljetuksesta aiheutuvia kustannus- ja päästövaikutuksia. Vastaanottopaikkojen sijoittamisen lisäksi työssä on haettu vaihtoehtoisia tekniikoita aurauslumen hävittämiseen kaupunkialueella kuten lumien sulattamista koneellisesti polttoaineen lämmöllä. Selvityksen on laatinut työryhmä, johon kuuluivat kaupunkisuunnittelukeskuksesta projektipäällikkö Marno Hanttu (liikennesuunnittelu), suunnittelupäällikkö Leena Kaasinen (asemakaava), yleiskaavainsinööri Paula Kuusisto-Hjort (yleiskaava), kaupunkitekniikan keskuksesta katupäällikkö Esa Rauhala, infrapalvelupäällikkö Toni Korjus, katutuotantopäällikkö Teemu Uusikauppila, ympäristökeskuksesta ympäristötarkastaja Lasse Kämpe ja limnologi Eva Nuotio sekä tonttiyksiköstä maankäyttöinsinööri Katja Hakala. Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen ja kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska. 1.2 Edelliset selvitykset Lumen vastaanottopaikkoja on etsitty Etelä-Espoon alueelta aiemminkin. Edellinen laajamittainen selvitys aurauslumien sijoittamisesta Espoossa on vuodelta 2013 (WSP Finland Oy). Selvityksellä ei kuitenkaan kyetty osoittamaan uutta lumenvastaanottopaikkaa Etelä- Espoon alueelle annetuilla kriteereillä (kuva 1), joten se jätettiin luonnokseksi. Kuva 1. Aiemmin, 2013 päätetyt kriteerit 3

4 WSP:n selvitys pitää sisällään paljon hyödyllistä tietoa liittyen talvikunnossapitoon, lumen vastaanottopaikkojen ympäristövaikutuksista ja vaihtoehtoisia keinoja lumen hävittämiseen, joita ei kuitenkaan toisteta tässä raportissa. Laajamittaista selvitystä on tämän jälkeen jatkettu (WSP, 2013) selvittämällä neljän alueen soveltuvuutta mahdollisiksi lumen vastaanottopaikoiksi; nämä alueet ovat Sammalvuori, Ullanmäki, Finnoonniitty ja Vermo. Lyhyt kuvaus 2013 jatkoselvitetyistä alueista: Sammalvuori Sammalvuoren alue on liikenteellisesti toimiva lumen vastaanottopaikan sijoituksen kannalta. Metrotyömaan käynnistyminen ja uuden katuyhteyden rakentaminen saattavat mahdollistaa myös lumen läjittämisen alueelle, mutta tilannetta on tarkasteltava uudestaan, kun mahdollisen varikkohankkeen sijoittuminen alueelle on selvillä. Toiminta on myös järjestettävä siten, ettei se häiritse palo-aseman hälytysajoa. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava alueen kevyen liikenteen yhteydet. Myös alueen hulevesien hallinnasta on laadittava selvitys ja suunnitelma. Länsiväylän vartta pyritään kehittämään kaupunkimaisemmaksi, minkä vuoksi lumen vastaanottopaikan sijoittamisen Sammalvuoreen tulisi kaavoittajan mukaan olla lähtökohtaisesti väliaikainen ratkaisu. Ullanmäki Tarkastelualue on kallioinen ja nousee jyrkästi heti Ullanmäentien kevyen liikenteen väylän vierestä. Lumen läjittäminen alueen pohjoisosaan vaatisi louhintaa ja maaston tasaamista. Suojavyöhykkeineen läjitykseen käytettävissä oleva alue jäisi melko pieneksi. Lisäksi alueen liittäminen katuverkkoon on hankalaa sekä teknisesti että liikenteen sujuvuuden kannalta. Tämän vuoksi ohjaus-ryhmän kokouksessa todettiin, ettei Ullanmäen tarkastelualue ole soveltuva lumen vastaanottopaikan sijoittamiseen, eikä kohteessa ole tarpeen aloittaa suunnittelua. Finnoonniitty Finnoonniityn alueelle kohdistuu maankäytönsuunnitelmia, joissa ainakin eteläinen tontti varataan muuhun käyttöön. Lisäksi rakentaminen alueelle on kaavallisten varausten ja pohjaolosuhteiden vuoksi haastavaa. Ohjausryhmä päätti kokouksessaan , ettei alue sovellu uuden lumenvastaanottopaikan sijoittamiseen, eikä selvitystyötä ole alueen osalta syytä jatkaa. Vermo Selvityksen edetessä todettiin, että alueelle kohdistuvien muiden maankäyttösuunnitelmien vuoksi lumen vastaanottopaikan suunnittelua ei ole syytä jatkaa tässä vaiheessa pidemmälle. 4

5 2 Nykyiset lumen vastaanottopaikat Nykyisiä lumen vastaanottopaikkoja ovat Turvesuo ja, ja molemmissa toiminta on päättymässä. Ämmässuon aluetta on käytetty varapaikkana talvella Blominmäen vastaanottopaikka on toistaiseksi suljettu työmaan takia. Turvesuon lumen vastaanottopaikka on ollut ainoa, johon on vastaanotettu myös yksityisten urakoitsijoiden kuormia. Ämmässuon vanha maanläjitysalue Ämmässuon aluetta on käytetty varapaikkana, johon edestakainen ajomatka on noin 50 km Etelä- Espoon alueelta. Alueen käyttöön liittyy myös muita reunaehtoja kuten sulamisvesien hallinta ja ympäristövaikutukset. Blominmäki Blominmäen vastaanottopaikka sijaitsee alueella, jonne on tulossa uusi jätevedenpuhdistuslaitos. Laitoksen rakentaminen ja alueen luontoarvot tekevät Blominmäen vastaanottopaikan jatkosta epävarman. Blominmäen louhinnan on tarkoitus olla valmis 2017 ja jätevesipuhdistamon käyttöönotto olisi Alue on vuokrattu HSY:lle 30 vuoden vuokrasopimuksella jätevedenpuhdistamotoimintaan.. Kuva 2. Blominmäki 5

6 Turvesuo Turvesuolla lumenvastaanotto on päättymässä.lumenvastaanottoa jatkettiin Turvesuolla kunnes tontin myymisestä NREP Oy:lle päätettiin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksessa Kuva 3. Turvesuo 6

7 on toistaiseksi väliaikainen ratkaisu, jota edelsi seuraavat tarkastelut. Turvallisuusasiakirja Liikenneturvallisuuslausunto Hulevesien hallintaraportti Liito-oravatarkistus n lumenkaatoalueen luontoarvot selvitys Selvitysten perusteella jatkettiin rakennussuunnitteluvaiheeseen ja haettiin toimenpidelupaa rakennusvalvonnasta. lupa myönnettiin , ja lupapäätöksestä tehtiin kaksi oikaisuvaatimusta rakennuslautakunnalle rakennuslautakunta päätti , ettei oikaisuvaatimuksen tekijöillä ole MRL 192 :ssä säädetyillä perusteilla oikeutta valittaa toimenpidelupapäätöksestä Rakennustyöt aloitettiin toimenpidelupapäätöksen yhteydessä myönnetyn aloittamisoikeuden nojalla välittömästi ja lumenvastaanottoalue avattiin käyttöön, vaikka kentän aitaustyöt olivat vielä osittain kesken Viimeistelytöitä tehdään vielä 2016 aikana Kuva 4. Tarkempi kuvaus kaikista alueista löytyy WSP:n selvityksestä. 7

8 3 Uudet paikat 3.1 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen Alustava haarukointi tehtiin karsimalla ne alueet, jotka sijaitsevat alle 200m etäisyydellä asutuksesta, alle 50m etäisyydellä herkistä vesistöistä, pohjavesialueella tai suojelualueella sekä käytettävissä olevan alueen koko tuli olla yli 1 ha, kuva 5. Tarkempi kuvaus on liitteessä 1. Kuva 5. Alustava haarukointi vastaanottopaikoille 8

9 Pysyviä vastaanottopaikkoja tulisi Espoossa olla 5-6 kpl (Helsingissä 7 kpl, Vantaalla 3 kpl). Työn tavoitteena on ollut löytää sijoituspaikkoja erityisesti eteläisen Espoon kaupunkikeskusten läheisyydestä, jotta lumen kuljetusmatkat saataisiin pidettyä kohtuullisena senkin jälkeen, kun Turvesuon vastaanottopaikka ei ole enää käytössä. Paikkoja tulisi löytää jokaiselta suuralueelta: Suur-Leppävaara, Suur-Tapiola, Suur-Matinkylä, Suur-Espoonlahti, Suur-Kauklahti ja Vanha-Espoo. Työryhmä järjesti lautakuntaseminaarin, jossa pohdittiin lumen vastaanottopaikoille asetettavia kriteerejä ja haarukoitiin tarkemmin mahdollisia paikkoja. Lisäksi ideoitiin vaihtoehtoisia keinoja ja muuta toimintaa vastaanottopaikkojen käyttöön. Yhteenveto lautakuntaseminaarista: Kriteerit Lumen läjitykseen tarkoitetun vastaanottopaikan sijoittamiseen soveltuvia alueita esitettiin haettavan seuraavin kriteerein: Varattavan alueen koko on riittävä ja sillä on mahdollista operoida useammalla kuormaautolla samanaikaisesti (vrt. Turvesuo noin 5 ha) Alueen sijainti on keskeinen keräysalueeseen nähden ja ajoyhteydet alueelle ovat riittävät Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä vesistön ranta- tai tulva-alueella Alueella ei ole kulttuuri- tai luonnonympäristön tai maisemallisesti arvokkaita kohteita Alue on maaperän ja kantavuuden osalta soveltuva lumenkaatoon Sulamisvesien käsittely on järjestettävissä asianmukaisesti eivätkä sulamisvedet aiheuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa Liikenne vastaanottopaikalle ei kulje asuinalueiden läpi Etäisyys asutuksesta on riittävä melu- ja viihtyvyyshaittojen kannalta Kaupungin maanomistusta ei pidetä välttämättömänä, mutta rakentamisen investointi tulee olla kannattava. Perustamiseen (salaojat, stabilointi, yms) käytettävät investoinnit voidaan myös hyödyntää jatkossa vaikka alueen käyttötarkoitusta muutettaisiin. Ideoita ja vaihtoehtoisia keinoja Jos tehdään rakentamisen investointi, tulisi aluetta pystyä (hyöty-) käyttämään myös kesällä (esim. louheen käsittely) Sulatuskoneen hankinta ja lumien sulatus polttoöljyn energialla. Lumien kippaamista mereen on ehdotettu moneen kertaan, mutta Espoon rannat eivät sitä mahdollista. Rannat ovat liian matalia ajettavan lumen määrään nähden. Lumitila tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja asemakaavoissa. Kaavaselostuksissa tulee jatkossa ottaa kantaa miten kaava-alueen lumet on ajateltu hoitaa. Löytyykö asemakaavasta lähisijoituspaikkaa vai onko tarkoitus kuljettaa lumet pois kaava-alueelta. Rakentamisen yhteydessä myös kiinteistöjen tulee huomioida lumien läjitystä. Alueellista käsittelyä lumille pienemmillä läjitysalueilla. Yleiset LP-alueet ja pallokentät (mielellään sorapintaiset) siten, että lumisina talvina toimivat vastaanottopaikkana ja muina talvina tavallisessa käytössä. Kaavamerkintään ja valvontaan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. Uimarannoille ylisuuret parkkipaikat, joita sitten talviaikana voidaan tarvittaessa käyttää läjitysalueina. Näin saataisiin tiiviiseen Etelä-Espooseenkin läjitysalueita. Vastaanoton mahdollistaminen Ämmässuolle (pitkä ajomatka ja sulamisvesien käsittely ongelmana) 9

10 3.2 Ehdotukset sijoituspaikoiksi Espoossa Etelä-Espoon urakka-alueet ovat Tapiola, Olari, Matinkylä, Nöykkiö-Kaitaa ja Saunalahti. Näiltä lumikuormat on kuljetettu Turvesuon ja n vastaanottopaikoille. Uuden vastaanottoalueen tarve on suurin juuri Etelä-Espoon kaupunkikeskusten läheisyydessä ja edelleen tiivistyvän kaupunkirakenteen vuoksi tehtävä on osoittautunut vaikeaksi jopa pienien lähisijoituspaikkojen osalta. Myös Etelä-Espoossa sijaitsevat kolme pohjavesialuetta rajoittavat osaltaan lumen vastaanottopaikkojen sijoittamista. Espoon pohjoisen tiemestaripiirin urakka-alueet ovat Leppävaara, Kilo, Pohjois-Espoo ja Vanha- Espoo. Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueita lukuun ottamatta Pohjois-Espoon alueella on ollut hyvin tilaa lumen lähisijoitukseen. Pohjois-Espoossa on paljon yksityistä maanomistusta, arvokasta luonnonympäristöä sekä pohjavesialueita, jotka kaikki rajoittavat vastaanottopaikan sijoittamista. Blominmäellä sijaitseva vastaanottopaikka on palvellut hyvin Espoon keskuksen ylläpitoa, mutta nyt kun Blominmäestä on jouduttu luopumaan, tulee myös Pohjois-Espooseen saada uusi sijoitusalue, jonka palvelisi myös yksityisiä urakoitsijoita. Mahdollisia paikkoja on esitetty seuraavissa kuvissa, kuva 6a ja 6b, ja kuvaus kaikista paikoista on erikseen tämän kappaleen lopussa. Ehdotetuista paikoista pyydettiin myös palautetta asukkailta ja lautakuntien jäseniltä ja varajäseniltä. Kyselystä tiedotettiin asukkaille Espoon sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Kyselyssä saatiin 80 palautetta, joista 77 palautetta koski a. Palautteissa ehdotetaan lähes yksimielisesti a siirrettäväksi Kehä III:n ulkopuolelle ja kokonaan suljettavaksi. Kaikki palautteet on luettavissa liitteessä 2. 10

11 Ämmässuo ja Kulmakorpi? Blominmäki, ei käytössä Riimuniitty?, käytössä Malminmäki? (tunneli, sulatus) Sammalvuori? Kuva 6a. Mahdollisia paikkoja lumen vastaanottoon 11

12 Karasolmu? Karamalmi? Vänrikinmäki? Sepänkylä? Bisankallio? Turvesuo, käytössä vielä Olarinluoma? Kuva 6b. Mahdollisia paikkoja lumen vastaanottoon 12

13 Riimuniitty Tulevan Espoonväylän varrelle. Kaupungin omistamaa maa-aluetta, n. 4 ha. Alue on osa keskuspuiston osayleiskaavan mukaista virkistysaluetta. OYK määräys: Alue varataan yleisen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueella ei sallita rakennusten eikä rakennelmien rakentamista. Alue on pyrittävä säilyttämään avoimena, olemassa olevien metsäreunojen rajaamina niittyinä. Alueella on rakennuslain 124a :n mukainen toimenpidekielto. Raju muutos maisemassa näkyisi vilkkaassa virkistyskäytössä oleville ulkoilureiteille.vieressä myös Mössenkärrin arvokas luontokohde, sekä uusi luontopolku. Niityllä on havaittu mm. ruisrääkkiä. Ei hyvä vaihtoehto aurauslumien sijoituspaikaksi! Espoonväylä tulee aikanaa muokkaamaan maisemaa, jolloin lähtötilanne voi olla toinen. 13

14 Olarinluoma Kehä II:n vieressä ja Olarinluoman teollisuusalueella. Kaupungin omistamaa maa-aluetta, n. 0,7 ha. Asemakaavoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi 1973, vaikkakaan ei ole tiedossa erityisiä lajistoon liittyviä arvoja. Sijoituspaikan vedet tulisivat valumaan Gräsanojaan, joka on tulvaherkkä ja johon ollaan muutenkin ohjaamassa runsaasti vesiä, joten Olarinluomaan ei voida tuoda kovin montaa kuormaa kevääksi sulamaan kyseisen tulvariskin takia. Vedet on käsiteltävä niin, ettei kiintoainesta pääse purkuvesistöön, koska Gräsanojaan nousee meritaimen. 14

15 Karasolmu Kahä II:n jatkeella ja Turuntien vieressä noin 1 ha alue, joka nykyisin toimii (romu-)varastotilana ja on asemakaavassa liikennealuetta. Lumen kaatoon tämä vaihtoehto olisi vain väliäikainen ratkaisu. Rakentajilla ja ylläpidolla on myös tarve varikkoalueille ja niissä on sama ongelma kuin lumipaikoissa, että niitten päälle kaavoitetaan. Kohteessa on huomioitava alueen (säilytettävät/kehitettävät) liito-oravayhteydet. Yhteyksiä ei tule heikentää kaatamalla lisää puustoa. 15

16 Sepänkylä Kahä II:n ja Turunväylän kupeessa oleva noin 2 ha kokoinen ja luonnonolosuhteiltaan lumen kaatoon soveltuva alue. Yksityisen (NCC) omistama tontti, joka on kaavoitettu toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Asemakaavamuutos (Nihtiportti ) on vireillä, jossa kyseinen tontti ja osa lähivirkistysalueesta muutettaisiin liikerakennusten korttelialueeksi. Vireillä oleva kaavamuutos ja maanomistajan suunnittelema liikerakennushanke huomioiden tämä ei ole potentiaalinen kohde lumenvastaanottotoimintaan. 16

17 Bisankallio Turunväylän ja Stenssintien kupeessa oleva noin 0,5 ha kokoinen alue, joka on asemakaavassa suojaviheraluetta sekä liikennealuetta. Sericon Oy on saanut luvan kiviaineksen varastointiin ja käsittelyyn samaisella alueella sekä teettänyt pohjatutkimuksia. Tonttiyksikkö on vuokrannut puolet alueesta tulevan talven ajaksi kiviaineksen varastointiin. Tältä alueelta kerääntyy Lukupuron yläjuoksun vedet. Sijoituspaikassa on huomioitava sulamisvesien käsittely. 17

18 Vänrikinmäki Turunväylän ja kehä I:n kupeessa Perkkaan toimistorakennusten läheisyydessä noin 1 ha kokoinen laue, joka on asemakaavassa lähivirkistysaluetta sekä liikennealuetta. Lähempänä Turunväylää on kalliomäki, joka jouduttaisiin osittain räjäyttämään pois. Kevyen liikenteen reitit tulisi myös järjestellä uudelleen. Alueella on vanhoja kirsikkapuita, mutta ei ole tiedossa lajistoon liittyviä arvoja. Mahdollisesti kosteikko/metsikkö saattaa sisältää luontoarvoja ja niiden poistaminen muuttaisi maisemaa ja poistaisi suojavaikutuksen. Jatkosuunnittelua ei ole syytä jatkaa. 18

19 Sammalvuori Länsiväylän ja Nöykkionkadun kupeessa oleva metsäinen alue. Alue on asemakaavoittamaton, mutta on yleiskaavassa osoitetttu työpaikkka-alueeksi (TP), johon saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa (et). Noin 1 ha alue on yksityisessä omistuksessa (Asuntosäätiö). Alueella on vireillä asemakaava (Sammalvuori ), jossa tavoitteena on kehittää nykyistä asuinaluetta lisä- ja täydennysrakentamalla sekä kaavoittamalla työpaikkarakentamisesta Länsiväylän varrelle. Paloaseman ja huoltoaseman laajennuksen asemakaava on lainvoimainen. Alueen toteuttaminen lumenvastaanottotoimintaan edellyttäisi kaupungilta alueen maanhankintaa tai sopimista maanomistajan kanssa. Paikallisesti merkittävä ekoyhteys Hannusmetsän ja Sammalvuoren välillä pitäisi saada säilymään rakentamisesta huolimatta. 19

20 Kauklahdenväylän varressa. Alueella on vireilla asemakaavamuutos (Vantinkulma, ), jossa yleiskaavassa asuinkäyttöön merkittyjä alueita yritysalueella ja Kauklahdenväylän lähellä muutetaan asumiselle. Alueen asukkaat vaativat vastaanottopaikan siirtämistä Kehä III:n ulkopuolelle vedoten liikenneturvallisuuteen (koulumatkat) ja asumisviihtyvyyteen. Koulureitit ovat toisaalta järjestettävissä turvallisiksi. Luonnonolosuhteiden kannalta ok, mutta yövastaanotto ei ole asutuksen läheisyyden vuoksi välttämättä mahdollista (melu). 20

21 Turvesuo Keskeinen sijainti Tuveradantien ja Turunväylän kupeessa. Alue on asemakaavoitettu liikerakennusten korttelialueeksi Alueen koko on yhteensä n. 5 ha, josta yksityiselle on myyty noin 3,3 ha. Loput noin 2,2 ha voidaan hyödyntää tilapäisenä lumenvastaanottopaikkana ainakin talven ajan. Eky on tehnyt myynti- sekä varauspäätöksen koko loppuosan korttelin myymiseksi liikerakennushankkeen toteuttamista varten. Sulamisvesien käsittelyyn kiinnitettävä huomioita, varsinkin kiintoaineksen osalta, mutta muuten luonnonolosuhteiden kannalta ok. 21

22 Blominmäki Kallioon louhittava tunnelipuhdistamo on valmis Louhinta valmistuu Lumenkaadon järjestämistä Blominmäen alueelle voidaan tutkia vuoden jälkeen kun louhintatyöt on saatu valmiiksi. Alue on vuokrattu HSY:lle 30 vuodeksi. Malminmäki Blominmäen tunnelipuhdistamo valmistuu Puhdistamo on energiatehokas. Lämmön omavaraisuus on yli 100% ja sähkön omavaraisuuskin on yli 50%. Lämpöenergiaa olisi siis teoriassa mahdollista hyödyntää lumen sulattamiseen Suomenojalle kulkevassa purkuviemärissä Malminmäen ajotunnelin kohdalla. Ajotunnelia ei ole kuitenkaan suunniteltu lumenkaatoon. Lisälouhintaa tarvitaan ja arvioidut rakentamis- ja louhintakustannukset olisivat 5-6 milj. euroa. Lisäksi lumensulattamisen energiamaksu on n. 30 /kuorma. Korkeat kustannukset tekevät tämän vaihtoehdon taloudellisesti mahdottomaksi toistaiseksi. Lisälouhinta (varaus) kannattaisi kuitenkin tehdä tässä vaiheessa kun tunnelia louhitaan muutenkin, kustannus 1-2 M. Jälkeenpäin lisälouhinta voi olla jopa mahdotonta kustannusten noustessa. Kuva 7. Blominmäen jätevedenpuhdistamon maanalaisen luolaston louhintaa Kera / Karamalmi Lumen sijoitusta Keran alueelle voidaan hyvin vielä sovittaa, koska asemakaavarunkoa vasta laaditaan. Pohjoisempi alue on voimassa olevassa asemakaavassa LPA, rakentamon pysäköintialue, Nokian omistuksessa. Osayleiskaavaehdotuksessa alue on A1/TP. Asemakaavarungossa alue on todettu lepakoille, linnuille ja liito-oraville elinympäristöksi hyvin elinpiiriin soveltuvaksi alueeksi, ei kuitenkaan ydinalueeksi. Pysäköintiä on myös mahdollista kehittää (tiivistää). Ajoyhteydet saataisiin järjestettyä Kehä II:n suunnasta erinomaisesti. Ei suositeltava vaihtoehto, koska se on potentiaalinen liito-orava-alue. Alueen yksityinen maanomistus sekä alueen kehitys huomioiden tämä ei välttämättä ole potentiaalinen kohde lumenvastaanottotoimintaan. 22

23 Keran laakso on osayleiskaavaehdotuksessa esitetty pääasiassa asumiseen ja keskusta-alueeksi. Keran alue tulee kuitenkin rakentumaan vaiheissa, joten alueelle on mahdollista sijoittaa väliaikaista läjitystilaa. Kuva 8. Karamalmi ja Keran laakso Kulmakorpi Lumen sijoitusta Kulmakorpeen tulisi sovittaa, koska alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Alueella on vireillä asemakaava Kulmakorpi I, joka on kaupunginhallituksen käsittelyssä, kuva 9. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Alueella on myös vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, jossa asia tulisi ottaa huomioon. Kuva 9. Asemakaavaehdotus: Kulmakorpi I 23

24 Ämmässuon (Ämmäsmäen) vanha maanläjitysalue on osin siirtymässä veneiden talvisäilytykseen (alla olevassa kuvassa A). Alueella on tällä hetkellä muita vanhoja täyttöalueita (B ja C), joiden soveltuvuutta lumenkaatoon voisi tarkastella. Lisäksi punaisella raidoitettu alue on tarkoitus louhia ja täyttää (kymmenien vuosien kuluessa). Kuva 10. Ämmässuon (Ämmäsmäen) vanha maanläjitysalue 24

25 4 Vaihtoehtojen vertailu WSP:n selvityksessä (2013) on vertailtu erilaisia vaihtoehtoja ja laskettu niiden kustannus- ja ympäristövaikutuksia. Vaihtoehto 0 kuvaa nykytilaa vuonna 2013 ja vaihtoehdossa 2 mikään käytössä olevista lumensijoituspaikoista ei ole enää käytössä, taulukko 1. Suhdeluvut on laskettu kuljetuskustannuksille, kuljetus- ja investointikustannuksille sekä hiilidioksidipäästöille, taulukko 2. Keskimääräisenä talvena kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa pyritään sijoittamaan yhteensä kuormallista lunta ja äärimmäisenä talvena kuormallista lunta. Vuosittaiset kuljetuskustannukset (2013) vaihtelevat normaalilumisena talvena noin ja euron välillä ja runsaslumisena talvena 1,1 ja 1,9 miljoonan euron välillä. Uuden sijoituspaikan rakentamisen tai vanhan laajentamisen oletetaan maksavan euroa hehtaarilta. Näillä arvoilla laskettuna investointi- ja kuljetuskustannukset kymmenen vuoden ajalta yhteensä vaihtelevat noin 1,2 miljoonasta eurosta 4,6 miljoonaan euroon normaalilumisina talvina, ja noin 8,6 miljoonasta eurosta 18,4 miljoonaan euroon runsaslumisina talvina. Kaikissa vaihtoehdoissa (VE 1, VE 2, VE 3) kuljetuskustannukset kasvoivat 20% normaalilumisina talvina ja jopa 70% runsaslumisina talvina verrattuna nykytilaan (2013). Kuljetus- ja investointikustannukset diskontattuna 10 vuoden ajalta kasvoivat 30%...280%. Taulukko 1. Aiemman selvityksen (WSP, 2013) vaihtoehdot 25

26 Taulukko 2. Vaihtoehtojen vertailu (WSP, 2013) Aiemman selvityksen nykytilannetta hieman päivitettiin ja tutkittiin lisäksi muitakin vaihtoehtojen kevyesti: Nykytila (2016), VE 0+ Lähisijoituspaikkojen lisäksi varsinaisina lumensijoituspaikkoina toimivat Turvesuon ja n sijoituspaikat. Viime vuosina ns. normaalilumisina talvina Turvesuolle on kuljetettu noin kuormaa ja an/blominmäkeen 2000 kuormaa lunta kumpaakin. Runsaslumisina talvina ( ) lumimäärä on ollut Turvesuolle noin kuormaa ja Bondakseen/Blominmäkeen noin kuormaa kumpaankin. Aiemmassa selvityksessä oli laskettu vuosittaisten kuljetuskustannuksien olevan normaalilumisena talvena ja runsaslumisen talvena 1,1 M, kun Bondas ja Blominmäki olivat vielä käytössä. Tulevana talvena ( ) kuormat viedään joko Turvesuolle tai an, ja tästä johtuen kuljetusmatkat tulevat hieman pidentymään vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna. Matkojen pidentyminen koskee erityisesti Nöykkiö-Kaitaan, Matinkylän ja Vanhan-Espoon urakka-alueita. Näiltä alueilta matkojen pidentyminen vuoden 2013 tilanteeseen on arviolta 30%. Leppävaaran, Kilon ja Tapiolan urakka-alueilta matkat pysyvät samoina, kun Turvesuo vielä palvellee tulevana talvena Kaikki urakka-alueet huomioiden kuljetusmatkat ovat pidentyneet noin 10% vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna. Kuljetuskustannuksien hintakehitys on pysynyt liki samana vuodesta Suuntaa antavien arvioiden mukaan kuljetuskustannukset ( ) tulevat olemaan noin euroa ja runsaslumisen talven sattuessa noin 1,2 milj. euroa. Arvio perustuu aiempaan selvitykseen, hintakehitykseen ja kuljetusmatkojen arvioituun kasvuun. Jos oletetaan, että seuraavan 10 vuoden jaksolle osuu yksi runsasluminen talvi, niin kuljetus- ja investointikustannukset 10 vuoden ajalta (ilman diskonttauskorkoa, työvoima- ja polttoainekustannuksien nousua) tulevat olemaan noin 2,8 M. 26

27 VE Kulmakorpi Vaihtoehdossa kulmakorpi mikään nykyisin käytössä olevista lumensijoituspaikoista ei ole enää käytössä. Lumi kuljetetaan Kulmakorpeen, jolloin matka-aika pitenee alle 10 minuutista reiluun 20 minuuttiin suuntaansa, mutta kuormaamiseen käytetty aika pysyy samana. Kuljetuskustannukset tällä vaihtoehdolla kasvavat nykytilanteeseen (2016) verrattuna noin 60 % vuosittain, mikä rahassa mitattuna tarkoittaa n euron lisäkustannusta normaalilumisina talvina ja runsaslumisina talvina lisäkustannus nousee arviolta euroon. Runsaslumisina talvina Kulmakorven sijoituskapasiteetin täytyy olla jopa kuormaa. Investointikustannukset ovat arviolta 1 M eli sama kuin n lumenvastaanottopaikan investointikustannus. Jos oletetaan, että seuraavan 10 vuoden jaksolle osuu yksi runsasluminen talvi, niin kuljetus- ja investointikustannukset 10 vuoden ajalta (ilman työvoima- ja polttoainekustannuksien nousua sekä ilman rahoitus- ja diskonttauskorkoa) ovat 5,5 M. Nykyisten lumensijoituspaikkojen poistuminen käytöstä johtaa kasvaneisiin lumen kuljetusetäisyyksiin. Vaihtoehto ei tue kestävää kehitystä. Kuljetuskustannukset ovat myös sidoksissa työvoiman- ja polttoainekustannuksien hintakehitykseen, mitä ei huomioitu laskelmassa. VE sulatus Vaihtoehdossa sulatus mikään nykyisin käytössä olevista lumensijoituspaikoista ei ole enää käytössä. Kiinteistöjen lumet ajetaan Kulmakorpeen ja myös Kulmakorven aluetta käytetään varapaikkana. Kaupunki hankkii omiin tarpeisiinsa lumensulatuslaitteen tai useamman sellaisen. Tulevaa talvea varten kaupunki on jo hankkinut yhden liikuteltavan lumen sulattamon, kuva 9. Laitteen sijoituspaikaksi on mietitty Olarinluomaa tai Karasolmua. Yhdellä sulattamolla ei kuitenkaan vielä tehdä kesää. Sulattamon kapasiteetti (teoreettinen sulatusteho) on m3/h (8-15 kuormaa tunnissa). Maksimiteho päivässä (24h) on arviolta kuormaa ja polttoainetta kuluu vastaavasti litraa. Normaalilumisena talvena kuorman sulattaminen koneellisesti kestäisi 50 päivää (24h) yhdellä sulattamolla, joten niitä tulisi olla useampia. Liikuteltava lumensulatuslaite vaatii myös läjitysalueen ja kauhakuormaajan avuksi. Läjitysalueen tilavaatimus on pienempi kuin normaalin lumen vastaanottoalueen, mutta sulamisvedet tulee huomioida kuutio vettä minuutissa. Läjitysalueen suuruudesta riippuen, osa lumista voidaan myös jättää läjitysalueelle sulamaan kevääseen eli kaikkia lumia ei tarvitse sulattaa koneellisesti. Vaihtoehdossa oletetaan, että normaalilumisena talvena Kulmakorpeen ei tarvitsisi ajaa lunta ja puolet lumista (5000 lumikuormaa) voidaan jättää sulamaan kevääksi läjitysalueille. Loput 5000 lumikuormaa sulatetaan 3 kuukauden aikana maksimiteholla, missä yksi kauhakuormaaja syöttää 5 lumikuormaa tunnissa (8h/päivä). Yhden työpäivän aikana sulatetaan arviolta 40 kuormaa yhdellä sulattamolla. Näin teoreettisesti arvioiden 3 sulatuslaitetta riittäisi hyvin normaalilumisena talvena. Sulattamoiden lisäksi kaupungin tulee rakentaa varasijoituspaikka runsaslumisia talvia varten sekä kiinteistöjen lumia varten, ja tässä vaihtoehdossa sen on ajateltu olevan Kulmakorvessa. Varasijoituspaikan lisäksi kaupunki joutuu investoimaan sulatuspaikkojen läjitysalueisiin ja katu-, liittymäjärjestelyihin. 27

28 Kolme keskeisesti sijoitettua lumensulattamoa vähentäisi kuljetuskustannuksia nykytilaan (2016) verrattuna arviolta 10%. Tilanne olisi kuljetuskustannusten osalta likipitäen sama kuin vuonna 2013 (Turvesuo, Bondas, Blominmäki) normaalilumisina talvina. Runsaslumisina talvina lunta jouduttaisiin ajamaan Kulmakorpeen, ja nykytilaan (2016) verrattuna tämä lisäisi kuljetuskustannuksia arviolta 50%. Kulmakorven sijoituskapasiteetin täytyy olla tässäkin vaihtoehdossa liki kuormaa runsaslumisien talvien varalta. Kulmakorven investointikustannukset ovat samat (1 M ) kuin vaihtoehdossa Kulmakorpi ja lisäksi tulee sulatuskoneiden (3 kpl) investointikustannus sekä läjitysalueiden investointikustannus eli pyöreästi 2 M. Sulatuskoneiden polttoaineen kulutus 5000 lumikuorman sulattamiseen on noin litraa. Alentuneista kuljetuskustannuksista saatu hyöty kumuloituu sulattamiseen käytettävän polttoöljyn ja käyttökustannusten noustessa. Jos oletetaan, että 10 vuoden jaksolle osuu yksi runsasluminen talvi, niin kuljetus-, käyttö- ja investointikustannukset 10 vuoden ajalta (ilman työvoima- ja polttoainekustannuksien nousua sekä ilman rahoituskorkoa) ovat 5,4 M. Nykyisten lumensijoituspaikkojen poistuminen käytöstä johtaa kasvaneisiin lumen kuljetusetäisyyksiin runsaslumisina talvina eikä vaihtoehto tue kestävää kehitystä. Lumen sulattaminen polttoöljyllä ei myöskään ole ympäristöteko. Vaihtoehto näyttäisi olevan hieman edullisempi kuin lumien ajaminen Kulmakorpeen ja varsinkin alkuinvestointien jälkeen, mutta edelleen ollaan hyvin kaukana vuoden 2013 nykytilavaihtoehdosta (VE0). Kuva 11. Lumen sulatuskone 28

29 VE X Vaihtoehdossa X kaupunki ostaa keskeiseltä alueelta maa-alueen ja rakentaa uuden pysyvän lumen vastaanottopaikan korvaamaan Turvesuon ja n sijoituspaikat. Lisäksi kaupunki hyödyntää jo hankittua lumen sulatuskonetta pienemmällä lähisijoitusalueella. VE X on itse asiassa kaupunginhallituksen asettama selvityspyyntö : mihin Espoossa voidaan perustaa pysyviä lumen vastaanottopaikkoja. Tahtotila on löytää pysyviä lumen vastaanottopaikkoja korvaamaan poistuvat paikat. Vaihtoehtoisia paikkoja on kartoitettu moneen kertaan. Niiden löytäminen keskeiseltä paikalta, haittaamatta asumista, luontoa, maisemaa, vesistöä ja niin, että alue kuuluisi kaupungin omistukseen ja olisi maaperältään lumenkaatoon soveltuva, on osoittautunut haastavaksi, lähes mahdottomaksi. Lumen kaatoon soveltuvia alueita on, mutta valinnassa pitää tehdä kompromisseja. Varmuudella pysyviä lumenvastaanottopaikkoja voidaan osoittaa ainoastaan kaupungin jo omistamille alueille Blominmäkeen ja Kulmakorpeen, joista kumpikaan ei ole keskeinen. Lumien kuljettamista kauaksi ei tue kestävää kehitystä. Lautakuntaseminaarissa kaupungin maanomistusta ei kuitenkaan pidetty välttämättömänä, mutta rakentamisen investointi tulisi olla kannattava. Mikäli Eteläisestä Espoosta löydetään lumen kaatoon soveltuvia alueita keskeisiltä alueilta, kuljetuskustannukset pysyvät nykytilaan verrattuna suhteellisen samoina eli noin euroa/v ja runsaslumisena talvena 1,2 milj. euroa/v. Kuljetuskustannusten alentamiseksi alueen tai alueiden tulee kuitenkin sijaita keskeisillä paikoilla. Vaihtoehdon investointikustannukset riippuvat täysin hankittavasta alueesta. n investointi maksoi 1 M, jota voidaan pitää lähtökohtana rakentamiskulujen osalta. Turvesuosta on tällä hetkellä myyty kaksi tonttia, joista kaupungille on maksettu 2,5 M. Yhdestä tontista on voimassaoleva myyntipäätös kauppahintaan 1,1 M. Lopusta korttelista samalla hinnalla määritettäessä kaupunki tulee saamaan noin 3 M eli koko korttelin myyntitulot yhteensä ovat noin 6,6 M. Kaupunki on myös hankkinut siirrettävän lumen sulatuskoneen, jota hyödynnetään ja kokeillaan tulevana talvena Karasolmussa, pienemmillä lähisijoitusalueilla ja mahdollisesti Olarinluomassa. Olarinluoma on teollisuusaluetta, joten liikenteellisesti ja kaupunkirakenteellisesti Olarinluoma sopii erinomaisesti. Alue on myös kaupungin omistuksessa. Haittana voidaan pitää maaperää (keto) ja Gräsanojan läheisyyttä. Kaupunki joutuu investoimaan lumensulatuskoneen lisäksi katu- ja liittymäjärjestelyihin, pohjanvahvistuksiin ja selkeytysaltaaseen. Turvesuosta on myyty kaksi tonttia hintaan 2,5M, mutta samaan aikaan on jouduttu investoimaan 1M n väliaikaiseen ratkaisuun ja 0,5M euroa sulatuskoneeseen ja läjitysalueiden investointeihin. Turvesuosta on vielä myymättä 3M osuus, mutta toisaalta kaupunki voi joutua investoimaan vaihtoehtoiseen vastaanottopaikkaan. 29

30 Yhteenveto vaihtoehdoista Käytettävät vastaanottopaikat VE 0+ (2016) Turvesuo "Kulmakorpi" Kulmakorpi Investoinnit - Kulmakorpeen uusi vastaanottopaikka Sijoitettava lumen määrä Normaaliluminen talvi Runsasluminen talvi Turvesuo: kuormaa : kuormaa Turvesuo: kuormaa : kuormaa Kulmakorpi: kuormaa Kulmakorpi: kuormaa Käytettävät vastaanottopaikat Investoinnit "sulatus" Kulmakorpi + 3 lähisijoituspaikkaa sulatukseen: - Karasolmu - Olarinluoma - Sammalvuori Kulmakorpeen uusi vastaanottopaikka, sulatuskoneet (3 kpl), sulatuspaikkojen läjitysalueet, katu- ja liittymäjärjestelyt VE X Uusi vastaanottopaikka X Olarinluoma (sulatuskone) Uusi vastaanottopaikka X ja tontinhankintakulut. Olarinluomaan katu- ja liittymäjärjestelyjä, pohjanvahvistuksia ja selkeytysallas Sijoitettava lumen määrä Normaaliluminen talvi Runsasluminen talvi Karasolmu: kuormaa Olarinluoma: kuormaa Sammalvuori: kuormaa Kulmakorpi: kuormaa Karasolmu: kuormaa Olarinluoma: kuormaa Sammalvuori: kuormaa X: kuormaa Olarinluoma: kuormaa X: kuormaa (vaatii vähintään 3 ha alueen) Olarinluoma: kuormaa Kuljetuskustannukset / vuosi VE 0+ (2016) "Kulmakorpi" "sulatus" VE X normaaliluminen runsasluminen Investointikustannukset M Investointi- ja kuljetuskustannukset yhteensä / 10 vuotta M 30

31 5 Yhteenveto Nykyisten (, Turvesuo) lumensijoituspaikkojen poistuminen käytöstä johtaa kasvaneisiin lumen kuljetusetäisyyksiin. Tahtotila on löytää pysyviä lumen vastaanottopaikkoja korvaamaan poistuvat paikat. Vaihtoehtoisia paikkoja on kartoitettu moneen kertaan. Niiden löytäminen keskeiseltä paikalta, haittaamatta asumista, luontoa, maisemaa, vesistöä ja niin, että alue kuuluisi kaupungin omistukseen ja olisi maaperältään lumenkaatoon soveltuva, on osoittautunut haastavaksi, lähes mahdottomaksi. Lumen kaatoon soveltuvia alueita on, mutta valinnassa pitää tehdä kompromisseja. Ajettavan lumen määrään on myös kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Lumitila tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja asemakaavoissa. Kaavaselostuksissa tulee jatkossa ottaa kantaa miten kaava-alueen lumet on ajateltu hoitaa. Löytyykö asemakaavasta lähisijoituspaikkaa vai onko tarkoitus kuljettaa lumet pois kaava-alueelta. Rakentamisen yhteydessä myös kiinteistöjen tulee huomioida lumien läjitystä. Tärkeintä on, että kadulla olisi edes jonkinlainen tila auratulle lumelle. Vaikka lunta jouduttaisiin kuljettamaan välillä pois, on hyvä jos aurauksen yhteydessä lumen voi jättää tien viereen ilma että se muodostuu esteeksi. Jos kadun varteen ei ole mahdollista jättää lumitilaa, tulisi kadun päässä olla mahdollisuus lumen lyhytaikaiseen säilyttämiseen. Tiiviisti rakennettu umpikuja on hankala ratkaisu. Lähisiirtoalueiden hyödyntäminen helpottaa lumien säilytystä paikoissa, joissa lumitilaa ei ole mahdollista osoittaa kadulta, mutta lähisiirtoalueet tulee myös huomioida suunnittelussa. Kapeatkin välikaistat toimivat talvella lumitilana ja helpottavat aurausta Lumitilaa tulisi olla puolet aurattavan kadun leveydestä: 6 m leveä katu vaatii lumitilaa 3 metriä, jotta lunta ei tarvitsisi kuljettaa pois normaalilumisena talvena (lähde: Lumitilojen huomioiminen kaavoituksessa, WSP, 2016) 31

32 Olemassa olevien (Turvesuo, ) tai toistaiseksi käytöstä poistettujen (Blominmäki, Kulmakorpi) vastaanottopaikkojen käyttömahdollisuudet tulee tarkoin miettiä - voidaanko toimintaa jatkaa rajoitetusti vai ei ollenkaan. Esimerkiksi : Pystytäänkö lumen vastaanottopaikkaa mitenkään sovittamaan (alueen koolla, ajoyhteyksillä, rajoituksilla) niin, että aluetta voidaan jatkossa kehittää asumiseen ja työpaikka-alueena? Poistuvien vastaanottopaikkojen tilalle tarvitaan uusia ja niiden valinnassa tulee miettiä saavutettavuutta ja erityisesti tiiviisti rakennetuilta alueilta (Matinkylä, Tapiola, Leppävaara). Sujuvien liikenneyhteyksien ja maaperävaatimusten johdosta alueen käyttötarkoituksesta kilpailee myös muu (asunto-) rakentaminen, ainakin jossain vaiheessa. Lumien ajaminen Etelä-Espoosta kehä III:n ulkopuolelle ei ole ympäristöteko, eikä kestävä ratkaisu. Alueen tulee siis sijaita sopivan etäällä, ei liian lähellä eikä liian kaukana, mutta keskeisesti, kuten Turvesuo häiritsemättä ketään ollakseen keskeinen. Kuva 12. Kilonrinne 32

33 6 Ehdotus Kaupunki rakentaa Kulmakorpeen pysyvän lumen vastaanottopaikan, jonne ajetaan myös kiinteistöjen lumet ja alue toimii varasijoituspaikkana runsaslumisina talvina. Asia tulee huomioida yleiskaavassa. n vastaanottopaikkaa sovitetaan niin, että aluetta kehitetään edelleen asumiseen ja työpaikka-alueena. Siirrettävä lumensulatuskone sijoitetaan tulevana talvena Olarinluoman teollisuusalueelle tai vaihtoehtoisesti Karasolmuun kehä II:n jatkeelle. Mikäli lumensulatuskoneesta saadaan myönteisiä kokemuksia, kaupunki hankkii toisen sellaisen. Blominmäen jätevedenpuhdistamon valmistuttua, sovitetaan alueelle pysyvä lumen vastaanottopaikka Tulevaisuuden varalle louhitaan Malminmäkeen lumen kaatoon soveltuva kallioluola Metrotyömaan päätyttyä Sammalvuoreen sovitetaan pysyvä vastaanottopaikka Sammalvuoren ja Blominmäen kapasiteetista riippuen, n vastaanottopaikasta voidaan luopua. Mikäli Kehä II päätetään jatkaa, tulisi Karaportin lähisijoituspaikalle etsiä uusi paikka Leppävaara/Kilo/Kera alueelta. Kulmakorpea lukuun ottamatta ehdotetut alueet olisivat noin 1 ha kokoisia tai pienempiä. Kulmakorpi Karaportti (sulatus) Blominmäki Turvesuo Malminmäki (tunneli, sulatus) Olarinluoma (sulatus) Sammalvuori Kuva 13. Ehdotetut paikat lumen vastaanottoon vuoden 2020 jälkeen 33

34 34 Liite 1, alustavat alueet

35 35 Liite 1, alustavat alueet

36 Liite 2, palautteet Alue, jota palaute koskee Palauteteksti Lumenkaatopaikkoja tulisi olla useita esim. suuralueittain Espoossa, jotta kuljetusmatkat eivät muodostuisi pitkiksi. Onko ympäristöpäästöjä laskettu verraten keskitettyä tai hajautettua periaatetta. n kaatopaikan selvitys ei tapahtunut asukkaita kuunnellen ja sen käyttöönotto tehtiin salaa. Sen jälkeen ilmeisesti 'korvauksena' on tehty mm. liikeenjärjestelyjä, jotka tosin olisi pitänyt muutenkin hoitaa. Lumen vastaanotosta ei ole ollut viime talvena merkittävää haittaa ainakaan aikuisten päivätyössä käyvien näkökulmasta. Suurin ongelma on esteettinen haitta, törkyiset kasat, jotka saattavat sulaa pitkään (nyt ollut poikkeuksellisen lämmintä). Esteettinenkin haitta vaikuttaa asuinympäristön viihtyvyyteen ja sen kiinteistöjen arvoon. Eli tämän kaatopaikan jälkihoitoon ja siisteyteen tulee kiinnittää huomiota. Talvella kyllä kasoja kyllä ahkerasti kaiveltiin. ei sovellu lumen vastaanottopaikaksi. Vastaanottopaikan vieressä oleva koulu ja asutus on aivan liian lähellä. Lumisina päivinä rekkamäärä on todellinen uhka lapsille koulumatkallaan. Lisäksi 800 lisärekkaa jo nyt ruuhkaiselle Kauklahden väylälle tukkii liikenteen todella pahasti. Lumikaatopaikka ei saisi olla liian lähellä asutusta. ssa osa asukkaista joutuu nyt katselemaan lumikaatopaikkaa parvekkeeltaan - tämä on liian lähellä. ntien lumenkaatopaikka piti olla väli-aikainen ja toivon ettei siitä tulisi pysyvää. Erityisesti olemme huolissamme koululaisten turvallisesta liikkumisesta. Alueen lähellä sijaitsee sekä n koulu että Kungsgårdsskolan. Lapset ovat Aina arvaamaton tekijä raskaan liikenteen läheisyydessä. Miksi lumenkaatopaikkaa ei voi sijoittaa esim Espoon kartanon maille? Tai jonnekin vähän pidemmälle asutuksesta ja kouluista. Lumen vastaanottopaikan sijoittaminen Vattilaan on erittäin huono vaihtoehto, sillä nyt väliaikaisen vastaanottopaikan vieressä on kaksi päiväkotia ja koulu. Vastaanottopaikan ohi kulkee paljon lapsia ja lisääntynyt liikenne aiheuttaa vaaratilanteita kun raskaiden ajoneuvojen määrä kasvaa huomattavasti. Koko alueen asukkaat ovat erittäin huolestuneita tästä ja toivomme, että paikka löytyy muualta kuin sta, lasten koulureitin keskeltä. Kuluneena keväänä väliaikaisen vastaanottopaikan sulamisvesien käsittely oli myös puutteellista. n lumenkaatopaikka täytyy siirtää muualle koska se on aivan liian lähellä kouluja, päiväkotia ja asutusta. Kaatopaikka on kahden koulun pienten oppilaiden kulkureitillä ja on lisännyt huomattavasti raskasta liikennettä koulun välittömässä läheisyydessä. Kuorma-autot ajavat aivan koulun oven vierestä aiheuttaen vaaratilanteita. Olemme todistaneet tätä usein. Kaatopaikka myös houkuttelee lapsia (joita viereisessä koulussa on yli neljä sataa) talvella lumikasoineen eikä aidat varmasti saa pidettyä heitä ulkopuolella. Kaatopaikan rakentaminen an tälle kohtaa oli todella suuri virhe. Päätökset tehtiin asukkaita kuulematta eikä asiasta tiedotettu asianmukaisesti. Tämä on jo myönnettykin. Toivon todella, että tästä virheestä kannetaan vastuu ja kaatopaikka siirretään muualle. Kaatopaikka 36

37 Liite 2, palautteet aiheuttaa myös melu- ja hajuhaittoja kaatopaikan läheisyydessä asuville. Muu Turvesuo, Malminmäki Lumenkaatopaikat pitää ehdottomasti sijoittaa vähintään 3 km päähän kouluista ja päiväkodeista talvisen ja keväisen rekkarallin tuottamien diesel-pakokaasuhaittojen vuoksi, etteivät pienet lapsemme ja lastenlapsemme joudu alttiiksi syöpävaarallisille myrkkykaasuille. Kasvaville lapsille nämä myrkyt ovat erittäin haitallisia, ja turha on väittää, että nykyrekoista ei niitä synny, niitä syntyy. Varsinkin talvipakkasilla pakokaasut jäävät helposti leijailemaan ilmaan, olen nähnyt päiväkodin pihan tällaisen sinisen pakokaasun värjäämänä. Tämän pakokaasuhaitan vuoksi olisi viisasta tinkiä siitä, että lumenkaatopaikat ovat keskellä asutusta tai aivan vieressä, ja suosiolla viedä ne kauemmas, esimerkiksi Ämmässuolle. n nykyistä väliaikaista lumen vastaanottopaikkaa ei missään tapauksessa tule muuttaa pysyväksi. Lumen kuljettamiseen käytettävat raskaat ajoneuvot aiheuttavat alueella ison turvallisuusriskin n kouluun päivittäin kulkeville lapsille. Kaupungin päätös rakentaa väliaikaiseksi tarkoitettu lumenvastaanottopaikka kesällä 2015, ilman asukkaiden ja koulun johdon kuulemista oli erittäin valitettava päätös ja siitä nousseiden valitusten valossa tuntuu erittäin arveluttavalta edes harkita vastaanottopaikan muuttamista pysyväksi. Lumen vastaanottopaikoiksi tarkoitettujen alueiden ei missään muuallakin tulisi sijaita koulujen välittömässä läheisyydessä, vaan tulisi kirjata poissulkevaksi ehdoksi alueita harkittaessa. an perustettiin väliaikainen vastaanottopaikka, joka toiminnassa nyt 1 talven, joka oli vähäluminen. Silti sen haitat huolestuttaa. Vastaanoton aivan vieressä on 800 oppilaan koulu ja 2 kpl päiväkoteja ja lisäksi asutusta hyvin lähellä. Viime talvena vaaratilanteita lumirekkojen kanssa näin muutaman ja kuulin useista. Jokainen ymmärtää, että yksikin on liikaa. Kyseessä siis pienet koululaiset, jotka kävelevät Kurttilan puolelta an ja päin vastoin sekä kaikki muu kevytliikenne. Toivottavasti jää väliaikaiseksi vastaanottopaikaksi ja se puretaan. Ymmärrän, että sijoituksessa tulee huomioida kunnossapidon sujuvuus ja kuljetusmatkat ja muutenkin maaperän sopivuus mutta toivoisin, että sijoitus ei kuitenkaan ensisijaisesti olisi lasten/nuorten koulujen/päiväkotien vieressä/läheisyydessä. Toivottavasti n vastaanottopaikka on väliaikainen eikä asetettua määräaikaa pidennetä/jatketa. Turvesuo ja Malminmäki ovat mielestäni parhaita vaihtoehtoja. 37

38 Liite 2, palautteet on lapsiperheiden asuinlaue. Lumenkaatopaikka rakennettiin tänne väliaikaisesti asukkailta kysymättä tai informoimatta. Lumenkaatopaikan sijainti koulujen ja päiväkotien välittömässä läheisyydessä ei ole hyvä ja vaarantaa alueen lasten turvallisuuden. Myös alueen viihtyvyys kärsii. Blominmäki kehä 3 olisi huomattavasti parempi paikka. n alue on uusi asuinalue, jossa kasvava lapsimäärä. Lumenkaatopaikan tuominen alueelle lisää liikenneriskejä, lisää melua ja vähentää asumisviihtyisyyttä. Asumisviihtyisyys on ollut yksi merkittävä tekijä, minkä vuoksi alue on asumiseen aikoinaan kaavoitettu ja miksi kaupunkilaiset sinne ovat halunneet asettua. Kyllä Espoon kokoisesta kaupungista löytyy muitakin paikkoja. Ja onko yhteistyömahdollisuudet ympäristökuntien kanssa kartoitettu? Älkää perustako lumenkaatopaikkoja koulujen läheisyyteen, tai reiteille, joissa kulkee paljon lapsia. Toivon että n lumen vastaanottopaikka pidetään väliaikaisena kuten on suunniteltu ja sen jälkeen aluetta kaavoitettaisiin asumiselle. Lumen vastaanottopaikka ei sovi an, koska melkein vastapäätä sijaitsee iso koulu. n väliaikainen lumenkaatopaikka tulee sulkea. Paikka ei ole riittävän turvallinen lumenkaatoon, eikä sitä voida millään ratkaisuilla tehdä sellaiseksi. Ajatus siitä, että lumenkaatopaikka laitetaan keskelle kahta kouluun ottamisaluetta (sekä suomenkielisen () että ruotsinkielisen (Kungsgård)) on järjetön. Lumen vastaanottopaikka on n koulun välittömässä läheisyydessä ja metsän kaatamisen jälkeen lumen vastaanottopaikalle on suora esteetön näkyvyys koulun pihalta ja koulukiinteistöstä. On oletettavaa, että kielloista, aidoista ja muista varotoimenpiteistä huolimatta lumikasat tulevat houkuttelemaan joitakin koululaisia leikkimään tällä lapsille vaarallisella alueella. Lumen vastaanottopaikan kaltaista toimintaa ei pitäisi missään nimessä harjoittaa minkään koulun lähimaastossa, vaan tällainen toiminta on siirrettävä sellaiselle alueelle, jonka välittämässä läheisyydessä ei ole päivittäin satoja lapsia. Lumen vastaanottopaikan liittymä on nyt rakennettu ntien puolelta. Tämä liittymän sijoitus tuo raskaan liikenteen ntielle ja turvattomuutta koulutiehen erityisesti Kurttilan suunnasta tuleville koululaisille. Kaupunki on luvannut parantaa turvallisuutta erilaisin liikenneturvallisuutta parantavin järjestelyin. Nyt lähes puolen vuoden jälkeen noista lupauksista toimenpiteistä on tehty vain osa. Edelleenkään ei ole toteutettu esim. luvattuja liikennevaloja. Kaupunki ei ole mitenkään muutoinkaan kyennyt estämään raskaan liikenteen kulkua keskellä asutusaluetta. Liikenneturvallisuutta parantavista toimenpiteistä huolimatta kaupunki ei pysty takaamaan n koulun ja Kungsgårdin koulun oppilaille turvallista koulutietä, koska raskas liikenne kulkee nyt esteettä n läpi Sierakiventietä Kauklahden suuntaan. Perustaessaan n väliaikisen lumenkaatopaikan kaupunki ohitti kaikki hyvät periaatteensa siitä, millainen lumenkaatopaikan tulisi olla. Toimenpiteen salailu (asiaa ei käsitelty teknisessä lautakunnassa ennen toimenpiteen 38

39 Liite 2, palautteet tekemistä) ja julkaisuajankohta (heti Juhannuksen 2015 jälkeen kesälomien aikaan) kertovat siitä, että paikka haluttiin an hinnalla millä hyvänsä. Nyt tämä järjettömyys on syytä oikaista. Hi, now after destroying the forest and spending money removing rocks from this site you ask feedback? I am sorry but it sounds like waste of money/time and not very organised from your side. You also added some bumps near the school, sure I understand the purpose, however considering the general condintion of the roads you have simply create more extra costs and the bumps are already showing it will soon need fixing... Anyway, from my side it s clear you should find a snow deposit out side residential area and far away from school, working drivers already have to concentrate on traffic and bad drivers all around with mobile phones etc so why to create extra risks for kids...so many kids around this area and you plan to have a snow deposit? n lumenkaatopaikka on poistettava. Ihan läheisyydessä on 500 oppilaan koulu sekä kaksi päiväkotia. Lisäksi lumenkaatopaikan vierestä/ohi kulkee monen koululaisen koulutie sta ruotsinkieliseen kouluun 1,5km päähän. Kuorma-autot ovat liian iso riski koululaisten seassa :( lisää vastaanottopaikkoja tarvitaan varmasti, mutta ne pitää olla huolella suunniteltu, ei hätäpäissään rykäisty, kuten an rakennettu. n vastaanottopaikka sijaitsee koulutien varrella, toiseen suuntaan kulkevat suomenkieliset lapset kurttilasta ja toiseen suuntaan ruotsinkieliset vanttilasta. Lisäksi vastaanottopaikat tulee maisemoida, ei siis kaataa puita tasaiseksi koko tontilta vaan jättää suoja-alue aikuisten viihtyvyyden parantamiseksi ja lasten mielenkiinnon vähentämiseksi. n paikka olisi syytä siirtää esim läheiselle teollisuusalueelle, jossa se häiritsisi huomattavasti vähemmän ympäristöä. Mieluiten kuitenkin jäteveden puhdistamon yhteyteen. 39

40 Liite 2, palautteet Lumen vastaanottopaikka ehdottomasti pois Espoon sta jonne sellaista väliaikaisratkaisu kaatopaikkaa ei olisi pitänyt rakentaa! sta ja Kauklahdessa paljon lapsia jotka liikkuu alueella kouluissa yms. Rekkaralli vaarantaa turvallisuutta ja maisemat pilataan tällaisella toiminnalla. Olkaa viisaita ja etsikää kaatopaikka toisaalta missä on vähemmän asutusta. n lumenkaatopaikka pitää ehdottomasti lopettaa. Mikään muu kaatopaikka ei ole niin lähellä asutusta ja koulua. Kaatopaikasta aiheutuvat haitat ja vaarat ovat ssa kohtuuttoman suuret verrattuna saatuihin hyötyihin. Olette listanneet asioita jotka tulee huomioida, mutta hienosti jättäneet siitä pois etäisyyden asutukseen - ssa lähimmät asunnot ovat alle sadan metrin päässä kaatopaikasta! n lumenkaatopaikka sijaitsee liian lähellä koulua ja tulee tämän vuoksi sulkea. Alueella liikkuu jo muutenkin liikaa raskasta kalustoa, teollisuusalueen vuoksi. Alueen risteysalueilla ja suojateillä lapset ja lumenkuljetusta suorittavat kuorma-autot risteävät ja on vain ajan kysymys milloin tapahtuu onnettomuus. Virkamiehet perustivat an väliaikaisen lumenkaatopaikan ilman riittävää asukaskyselyä ja nyt aikomuksena on sitten poistaa vielä väliaikaisuus, ihme toimintaa. Kehä 3:n varressa on hyvin tilaa, johon ei melun vuoksi voi rakentaa asuintaloja, laittakaa lumet sinne. Espoo alkaa jo olla niin tiheään asuttua että pysyvää lumenkaatopaikkaa ei voida sinne rakentaa. Paras paikka olisi Ämmässuon kaatopaikan kupeeseen. Siellä se ei aiheuta kenellekään haittaa eikä vaaraa kuormaautoliikenteestä. n alueella olevaa tilapäistä lumenkaatopaikkaa ei saa missään nimessä muuttaa pysyväksi. Se tulee poistaa mahd. pian. Lumenkaatopaikan vieressä on paljon asutusta ja mm. koulu. Rekkaralli koulun vieressä on aivan käsittämätöntä! Jokainen Espoon virkamies tietää mitä tapahtui viime talvena Helsingissä kun kuorma-auto kääntyi eikä nähnyt pientä lasta. Vastaavaa ei haluta an eikä muuallekaan Espooseen koulujen ja asutuksen viereen. n lumenkaatopaikalla on nyt "tonneittain" hiekkaa viime talven lumista. Mitä sille aiotaan tehdä? Väliaikaisen lumenvastaanottopaikan sijoittaminen an oli jo alunperin vähintäänkin erikoinen ratkaisu. Raskaiden ajoneuvojen lumenajoreitit osuvat täydellisesti alueen pääväylille, niin ajo- kuin jalankulkuun tarkoitetuille. Paikka on aivan koulun vieressä ja muutenkin ihan liian lähellä asutusta. Yhden talven jälkeen paikka ei todellakaan (edelleenkään) ole mikään kaunistus ympäristölle, puhumattakaan muista ympäristövaikutuksista. Valumavedet ovat saaneet ilmeisen rauhassa valua murtuneiden vallien yli ties minne. Näin keskeisen paikan valinta lumenkaatopaikaksi ihmetyttää, alue sopisi erinomaisesti asunto- tai palvelurakentamiseen. Miksi lumenkaatopaikka piti tehdä an koulun ja päiväkodin viereen ja asutuksen lähelle, vilkasliikenteisen kadun varrelle, kun muutaman kilometrin päässä pohjoiseen olisi ollut täysin autiota ja asumatonta??? ei käy mielestäni vakituiseksi lumen vastaanottopaikaksi. VÄlittömässä läheisyydessä on koulu ja lasten koulureittejä. 40