josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov Yhteensä 120 ov * syksyllä 2004 aloittaneet suorittavat tiedekunnan yhteiset opinnot
|
|
- Ahti Lahtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOSIAALIPOLITIIKKA Sosiaalipolitiikka on yhteiskuntatiede ja oppiaine, joka tarjoaa kiinnostavia näkökulmia yhteiskunnan muutoksen ja hyvinvoinnin peruskysymyksiin, hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaamiseen, tuottamiseen ja jakautumiseen. Sosiaalipolitiikassa käsitellään yhteiskunnallisia arvoja, sosiaalisia oikeuksia, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja huono-osaisuutta eri elämänalueilla. Kiinnostuksen kohteena on, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat hyvinvoinnin edellytyksiin ja millä tavalla poliittiset ideologiat ja taloudelliset rakenteet vaikuttavat sosiaalisten ongelmien muotoutumiseen ja sosiaalipolitiikan tarpeeseen. Sosiaalipolitiikka pohtii viime kädessä ihmisarvoisen elämän ja hyvän yhteiskunnan kysymyksiä. Sosiaalipolitiikka on myös käytännön toimintaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Sosiaalipolitiikan ala ei rajoitu vain kansallisiin sosiaalisiin kysymyksiin vaan se on kiinnostunut lisääntyvästi kansainvälisen sosiaalipolitiikan ilmiöistä. Sosiaalipolitiikan haasteena on tutkia ja arvioida, miten kansalaisten hyvinvointi pystytään takaamaan yhteiskunnan jäsenille kansainvälistyvässä ja globalisoituvassa maailmassa ja uusien sosiaalisten ongelmien asettamien haasteiden edessä. Sosiaalipolitiikan opetuksessa ja tutkimuksessa kysytään, miten näihin ongelmiin vastaa yhtäältä lainsäädäntöön perustuva sosiaalipoliittinen järjestelmä (hyvinvointivaltio) ja toisaalta vapaaehtoistoimintaan perustuva kansalaisyhteiskunta. Tampereen yliopiston Porin yksikössä sosiaalipolitiikan oppiaineessa suuntaudutaan työelämän ja hyvinvointipalvelujen kysymyksiin. Julkisen sektorin, yhteisöjen ja yksityisten tuottamia hyvinvointipalveluja käsitellään laajasta näkökulmasta siten, että opiskelijoiden kiinnostus voi suuntautua sosiaali- ja työvoimapalveluiden lisäksi myös muihin yhteiskunnallisen toiminnan lohkoihin. Palveluita tarkastellaan niiden tuottamisen, käytön ja kehittämisen näkökulmien lisäksi myös alueellisesti, mitä voidaan toteuttaa erityisesti harjoittelussa ja itsenäisen tutkimustyön vaiheissa. Monipuolisen metodiopetuksen lisäksi tutkimuksellista näkökulmaa sosiaalipolitiikkaan pidetään yllä opetuksen kaikissa vaiheissa. Lukuvuosittain vaihdellen yksikkö tarjoaa erilaista pakollisia kirjallisuuskuulusteluja korvaavaa opetusta, josta tiedotetaan opetusohjelmassa ja yksikön www-sivuilla. Kaikki opiskelijat laativat myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa varten. Sosiaalipolitiikan opinnot antavat valmiudet toimia asiantuntijana julkisella ja yksityisellä sektorilla, järjestöissä, kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Yhteyksiä työelämään luodaan jo opintoihin sisältyvän harjoittelujakson aikana (3 kk). Sosiaalipolitiikasta valmistuneet ovat viime vuosina sijoittuneet suhteellisen vaivattomasti työelämään valtion tai kuntien hallintoon, järjestöihin sekä opetus- ja tutkimustehtäviin. 27
2 Tutkinnon rakenne syksyllä 2005 aloittaneet: Yhteiskuntatieteen kandidaatin tutkinto Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op Yhteiset opinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 14 op Pääaine, aineopinnot 70 op johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op Sivuaineet ja muut opinnot 69 op josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op Yhteensä 180 op Yhteiskuntatieteen maisterin tutkinto: Pääaineen syventävät opinnot 120 op johon sisältyy pro gradu tutkielma 40 op ja sitä tukevat opinnot 20 op Yhteensä 120 op Tutkinnon rakenne syksyllä 2004 tai aiemmin aloittaneet: Yhteiskuntatieteen kandidaatin tutkinto: Yleisopinnot tai yhteiset opinnot* 10 ov Kieli- ja viestintäopinnot 9 ov Pääaine, aineopinnot 45 ov johon sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineet ja muut opinnot 56 ov josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov Yhteensä 120 ov * syksyllä 2004 aloittaneet suorittavat tiedekunnan yhteiset opinnot Yhteiskuntatieteen maisterin tutkinto: Kandidaatin tutkinnon 120 ov (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi: Pääaine, syventävät opinnot 40 ov johon sisältyy pro gradu tutkielma 20 ov Yhteensä 160 ov Tiedekunnan yhteiset opinnot Syksyllä 2004 ja sitä myöhemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat pääaineopintojen yhteydessä tiedekunnan yhteiset opinnot (ks. kuvaukset alkaen sivulta 20). Sosiaalipolitiikan opiskelijat suorittavat yhteiset opinnot yhdessä sosiaalityön ja sosiologian opiskelijoiden kanssa. Sosiaalipolitiikan opintojaksojen yhteydessä opinto-oppaassa on selvitetty, mitä yhteisiä opintoja edellytetään ja/tai suositellaan suoritetuksi ennen ko. opintojaksojen suoritusta. Tampereen yliopiston Porin yksikön yhteisten opintojen kunkin opintojakson vastuuopettajat, jotka ottavat suoritukset vastaan ja päättävät mahdolliset korvaavuudet ja antavat opintojaksoihin liittyviä lisätietoja, selviävät opetusohjelmasta. 28
3 Yleisopinnot Ennen vuotta 2004 aloittaneilta opiskelijoita vaaditaan tiedekunnan yleisopinnot (ks. tiedekunnan kotisivu). Sivuaineiden valinta Sosiaalipolitiikassa yhteiskuntatieteen kandidaatin tutkintoon sisältyy sivuaine- ja muita opintoja 69 op, joista yhtä oppiainetta on suoritettava vähintään 35 op. Tampereen yliopiston opiskelijoilla on vapaa sivuaineoikeus. Henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti Porin yksikön sosiaalipolitiikan opiskelijat voivat opiskella oman laitoksen aineita (sosiologiaa ja sosiaalityötä), Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden oppiaineita ja yksiköiden yhteisesti järjestämiä opintoja, esimerkiksi Akateeminen yrittäjyys opintokokonaisuutta, sekä Tampereen yliopiston avoimen yliopiston Porissa tarjoamia oppiaineita. Lisäksi opiskelija voi suorittaa Tampereen yliopiston kaikkien muiden oppiaineiden opintoja Tampereella. Sivuaineita on mahdollista suorittaa myös verkko-opintoina. Sosiaalipolitiikan opiskelu sivuaineena Sosiaalipolitiikka sopii sivuaineeksi kaikille yhteiskunnallisista kysymyksistä ja niihin vaikuttamisesta kiinnostuneille. Opinto-oppaassa on erikseen mainittu, jos opintojen sisältö poikkeaa pää- ja sivuaineopiskelijoiden kesken. Merkittävin muutos on, että sivuaineopiskelijat eivät suorita aineopintojen tutkimusmenetelmäopintoja, harjoittelua eivätkä kandidaatin tutkielmaa. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvässä 35 op:n sosiaalipolitiikan sivuaineessa perusopintojen (25 op) lisäksi suoritetaan 10 op kohdista A1 - A3. Sosiaalipolitiikan aineopintojen kokonaismerkinnän sivuaineopiskelija saa suoritettuaan perusopintojen (25 op) lisäksi aineopintoja yhteensä 45 op, joissa kohtien A1 A3 (18 op) lisäksi suoritetaan yhteensä 27 op tentaattorien kanssa sovituista kohdista S1c1-10 tai muutoin sovittavalla tavalla. (Ks. opinto-oppaan kohta A7.) Lisätietoja sosiaalipolitiikan opiskelusta, katso 29
4 KANDIDAATIN TUTKINNON PÄÄAINEOPINNOT SOSIAALIPOLITIIKASSA Sosiaalipolitiikan perusopinnot 25 op/15 ov Sosiaalipolitiikan perusopinnot johdattavat opiskelijat sosiaalipolitiikkaoppiaineeseen ja sen opiskelemiseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot myös sosiaalipolitiikasta käytäntönä ja järjestelminä sekä sen alaan kuuluvista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Opiskelija ymmärtää pääpiirteissään, miten sosiaalipolitiikka on muotoutunut historiallisesti sekä osaa tunnistaa hyvinvointi- ja työpoliittisia kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia. Lisäksi opiskelija tutustuu sosiaalipolitiikan kansainväliseen ulottuvuuteen. P1 Sosiaalipolitiikan perusteet 8 op/5 ov Sosiaalipolitiikan perusteet suoritettuaan opiskelija tuntee oppiaineen peruskäsitteet ja lähtökohdat. P1 a Sosiaalipolitiikan peruskurssi 2 op/1 ov Peruskurssi johdattaa opiskelijan tuntemaan sosiaalipolitiikan historiallisen kehityksen ja sosiaalipolitiikkaa muovaavat ideologiat, hyvinvointipolitiikan ja työpolitiikan perusteet sekä sosiaalipolitiikan haasteet muuttuvassa maailmassa. Työtavat: Luennot (24 t), joista laaditaan opiskelijan valinnan mukaan joko oppimispäiväkirja tai suoritetaan luentosarjan loppukuulustelu. Pääaineopiskelijat suorittavat samanaikaisesti tiedekunnan yhteisistä opinnoista jakson Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä 3 op. P1 b Sosiaalipolitiikan arvot, tavoitteet ja käytännöt 6 op/4 ov Opiskelija tutustuu kirjallisuuden avulla sosiaalipolitiikan arvo- ja tavoitelähtökohtiin sekä oppii jäsentämään vaihtoehtoisia tapoja lähestyä sosiaalipolitiikkaa poliittisena ilmiönä hyvinvointipalveluiden ja työelämän näkökulmasta. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä. Kirjallisuus: Valitse kolme seuraavista kohdista: 1. Anttonen, Henriksson & Nätkin (toim.), Naisten hyvinvointivaltio. Vastapaino Julkunen, Suunnanmuutos: 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Vastapaino Koistinen, Työpolitiikan perusteet. WSOY Paloheimo & Wiberg, Politiikan perusteet. Luvut 1-6. WSOY
5 P2 Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalipolitiikka 7 op/4ov Opiskelija oppii tuntemaan monipuolisesti suomalaisen sosiaalipolitiikan tavoitteita, toimintamuotoja ja vaikutuksia. P2 a Toimeentuloturvan ja hyvinvointipalveluiden pääpiirteet 4 op/2 ov Opiskelija perehtyy suomalaisen yhteiskunnan tapoihin toteuttaa sosiaali- ja työpolitiikkaa toimeentuloturvana, julkisina ja yksityisinä hyvinvointialan palvelujärjestelminä sekä ohjelmaja projektiperustaisena toimintana. Työtavat: Luennot (12 t), joista tehdään oppimispäiväkirja ja kirjallisuuskuulustelu I yleisenä tenttipäivänä. Kirjallisuus I: Valitse kaksi seuraavista kohdista: 1. Lehto ym., Sosiaali- ja terveydenhuolto, WSOY Anttonen & Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Vastapaino Kari & Pakaslahti, EU-Suomen sosiaaliturvajärjestelmä, Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus 2003 (tentaattorin osoittamat kohdat) ja Kari & Saari, Sosiaalinen Eurooppa - Euroopan unionin sosiaalipolitiikka. Eurooppa-tiedotus. Ulkoasianministeriö Rissanen & Sinkkonen (toim.) Hoivayrittäjyys. Ps-kustannus P2 b Toimentuloturvan ja hyvinvointipalveluiden erityiskysymykset 3 op/2 ov Opiskelija oppii tuntemaan toimeentuloturvan ja hyvinvointipalvelujen järjestämisen tavoitteita, toimintamuotoja ja vaikutuksia yksityiskohtaisesti. Työtavat: Pääaineopiskelijat osallistuvat aktiivisesti seminaariin (16 t), jonka kuluessa esitetään joko itsenäisesti tai pienryhmissä työstettyjä selvityksiä opiskelijoita kiinnostavista sosiaali- tai työpolitiikan alaan kuuluvista järjestelmistä ja toimintamuodoista tavoitteineen ja vaikutuksineen. Kirjallisuus II toimii soveltuvin osin taustamateriaalina. Sivuaineopiskelijat suorittavat kirjallisuuskuulustelu II:n yleisenä tenttipäivänä. Kirjallisuus II: Valitse kaksi seuraavista kohdista: 1. Kantola & Kautto, Hyvinvoinnin valinnat. Edita 2002 ja Kiander, Laman opetukset. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 2. Suomen asuntorahoitusjärjestelmän ja asumisen tukijärjestelmän arviointi. Ympäristöministeriö 2002, s ja Koskiaho, Lehtinen & Inkinen, Asuntopoliittinen tutkimus 1990-luvun Suomessa: esitutkimus. Valtiovarainministeriö Heikkilä & Roos (toim.), Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus Stakes
6 4. Julkunen, Nätti & Anttila, Aikanyrjähdys keskiluokka työn puristuksessa. Vastapaino Rintala, Vanhuskuvat ja vanhushuollon muotoutuminen 1850 luvulta 1990 luvulle. Stakesin tutkimuksia 132, Sosiaaliturvan suunta Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:1. 7. Forsberg & Nätkin (toim.), Perhe murroksessa. Gaudeamus Vähätalo, Työttömyys ja suomalainen yhteiskunta. Gaudeamus P3 Näkijänä, kokijana, tulkkina 6 op/4 ov Opiskelija saa perusvalmiudet sosiaalitieteelliseen tiedonmuodostukseen: itsenäiseen tiedon hankintaan ja sen analyysiin sekä tieteellisen tekstin tuottamiseen. Tässä yhteydessä opiskelija oppii metodologian perusteita ja harjoittelee niiden soveltamista käytäntöön. Opiskelija tutustuu tieteellisiin puhe- ja kirjoitustapoihin ja saa välineitä opiskeluunsa. Tieteellinen kirjoittaminen, esittäminen ja argumentointi ovat kurssin keskeisiä painopisteitä. Työtavat: Pääaineopiskelijat osallistuvat aktiivisesti seminaariin (48 t), hakevat itsenäisesti tietoa ja laativat harjoitustöitä oheiskirjallisuuden tuella, esittävät harjoitustyönsä ja toimivat toisilleen opponentteina. Jakso toteutetaan yhdessä sosiologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineiden kanssa. Mikäli opiskelija suorittaa perusopinnot vähintään kahdessa em. oppiaineessa, hänen edellytetään lisäksi suorittavan 6 op muita vastaavantasoisia sivuaineen professorin kanssa erikseen sovittavia opintoja. Sivuaineopiskelijat suorittavat tämän jakson kirjallisuuskuulustelulla. Oheiskirjallisuus/sivuaineopiskelijoiden korvaava kirjallisuus, josta sivuaineopiskelijat valitsevat neljä kohtaa seuraavista: 1. Alasuutari, Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Gaudeamus Aro, Sosiologia ja kielenkäyttö. Acta Universitatis Tamperensis Fiske, Merkkien kieli: johdatus viestinnän tutkimukseen. Vastapaino 1992 tai uudempi painos Granfelt, Kertomuksia naisten kodittomuudesta. SKS Kinnunen & Löytty (toim.), Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino s. 7-28, , ja Melkas, Sosiaalisesta muodosta toiseen: suomalaisten yksityiselämän sosiaalisuuden tarkastelua vuosilta 1986 ja Tilastokeskus Piirainen & Saari, Yhteiskunnalliset jaot luvun perintö. Gaudeamus Ylijoki, Akateemiset heimokulttuurit. Vastapaino Edeltävät ja rinnakkaiset opinnot pääaineopiskelijoilla: Edellytetään, että tiedekunnan yhteisten opintojen jakso Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä (3 op) on suoritettu ennen jakson alkua ja että jaksot Yliopiston historia, ideat ja merkitys tieteiden historiassa (3 op) ja Yhteiskuntatieteiden teoriat (5 op) suoritetaan rinnan jakson kanssa. Lisäksi 32
7 suositellaan, että jaksot Tiedonhankinnan perusteet (2 op) sekä Tietotekniikan peruskurssi (3 op) on suoritettu. P4 Sosiaalipolitiikka eri maissa 4 op/2 ov Opiskelija oppii tuntemaan sosiaalipolitiikan kansainvälisen toimintaympäristön ja erityisesti Euroopan unionin laajentumisen, yleisen kansainvälistymisen sekä talouden, politiikan ja kulttuurin globalisaation vaikutukset ja sosiaalipolitiikan uudet haasteet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelijat 1) saavat perustiedot Euroopan unionin sosiaalipolitiikasta, 2) oppivat tunnistamaan sosiaalisia ongelmia globaalissa kehyksessä, 3) oppivat vertaamaan erilaisia sosiaalipoliittisia malleja ja 4) oppivat sosiaalipolitiikan peruskäsitteet englannin kielellä. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä tai korvaava opetus. Kirjallisuus: 1. Kleinman, A European Welfare State? European Union Social Policy in Context. Palgrave Held & McGrew, Globalisaatio puolesta ja vastaan. Vastapaino Lisäksi yksi seuraavista kohdista: 3. George & Wilding, Globalization and Human Welfare. Palgrave Leira, Working Parents and the Welfare State. Family Change and Policy Reform in Scandinavia. Cambridge University Press Parreñas, Servants of Globalization. Women, Migration and Domestic Work. Stanford University Press
8 Sosiaalipolitiikan aineopinnot 45 op/30 ov Sosiaalipolitiikan aineopinnoissa opiskelija tutustuu sosiaalipolitiikan ajankohtaisiin teemoihin, ajattelutapoihin ja paikallisesti vaihteleviin ilmenemismuotoihin. Pääaineopiskelijoille aineopintoihin sisältyy myös harjoittelujakso, jonka aikana opiskelija oppii tuntemaan sosiaalipolitiikkaa käytännön toimintana. Lisäksi opiskelija hankkii empiirisen sosiaalitutkimuksen perusvalmiudet, joita käytetään kandidaatintutkielman laatimisessa. A1 Sosiaalipolitiikan teoria ja toimintaympäristöt 8 op/5 ov Opintojaksossa tutustutaan sosiaalipolitiikan teoreettisiin jäsennyksiin ja sen taloudellisiin, poliittisiin ja oikeudellisiin toimintaympäristöihin sekä sosiaalipolitiikan teoriaa ja muutossuuntia koskevaan nykykeskusteluun. Opiskelija oppii ymmärtämään 1) miten sosiaalipolitiikassa on jäsennetty yhteiskunnallista todellisuutta, 2) mitkä ovat sosiaalipolitiikan taloudelliset ja poliittiset toimintaedellytykset, 3) mitä ovat sosiaaliset oikeudet ja miten ne vaikuttavat talouteen ja sosiaalipolitiikkaan ja 4) miten sosiaalipolitiikkaa harjoitetaan eri toimintaympäristöissä, kuten kansalaisliikkeissä, järjestöissä, edustuksellisissa elimissä ja virkamiestyönä. Työtavat: Kaksi kirjallisuuskuulustelua yleisinä tenttipäivinä tai korvaava opetus. A1 a Kirjallisuus I 5 op/3 ov 1. Pierson, Christopher, Beyond the Welfare State. The 2nd edition. Polity Press Pierson, Paul, Dismantling the Welfare State. Reagan, Thatcher and the Politics of Retrenchment. Cambridge University Press Kiander & Lönnqvist, Hyvinvointivaltio ja talouskasvu. WSOY 2002 tai Lehtonen, Sosiaalipolitiikka moraalitaloutena. Gaudeamus A1 b Kirjallisuus II 3 op/2 ov Valitse kaksi seuraavista kohdista: 1. Newman, Modernising Governance. New Labour, Policy and Society. Sage Kantola, Markkinakuri ja managerivalta: poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä. Loki-kirjat 2002 tai Rantala & Sulkunen, Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Gaudeamus McKinnon (ed.), The Demands of Citizenship. Continuum 2000 tai vastaava tentaattorin kanssa sovittava teos. 34
9 A2 Sosiaalipolitiikan tutkimus 6 op/5 ov Opintojakson aikana opiskelija tutustuu sosiaalipoliittisia järjestelmiä ja toimijoita koskevaan tutkimukseen ja oppii arvioimaan, miten sosiaalipolitiikka vaikuttaa yksilöiden, eri ryhmien ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Lisäksi opiskelija saa perusvalmiudet vertailevan tutkimuksen lukemiseen ja arviointiin. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä tai korvaava opetus Kirjallisuus: 1. George & Wilding, Welfare and Ideology. Harvester Wheatsheaf Castles, The Future of Welfare States Crisis Myths and Crisis Realities. Oxford University Press Alapuro & Arminen, Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia. Gaudeamus ja valitaan yksi seuraavista kohdista: 4. Hjerppe & Räisänen (toim.), Hyvinvointi ja työmarkkinoiden eriytyminen. Valtiontaloudellinen tutkimuskeskus 2004 ja Hinrichs & Kangas, When Is a Change Big Enough to Be a System Shift? Small System-Shifting Changes in German and Finnish Pension Policies. Journal of Social Policy and Administration Koistinen & Sengenberger, Labour Flexibility the Economic and Social Performance of the Labour Markets of Finland in the 1990s. Tampere University Press 2002, saatavana myös sähköisesti osoitteessa: 6. Henriksson & Wrede, Hyvinvointityön ammatit. Gaudeamus 2004 ja Kirsi, Rakasta, kärsi ja kirjoita. (s ) Tampere University Press Anttonen, Baldock & Sipilä (eds.), The Young, the Old and the State: Social Care Systems in Five Industrial Nations. Edwar Elgar May, Lone Motherhood in Finnish Women s Life Stories. Åbo Academi Juntto, Asuntokysymys Suomessa. Topeliuksesta tulopolitiikkaan. Valtion painatuskeskus A 3 Evaluaatiotutkimus 4 op/3 ov Opiskelija omaksuu evaluaatiotutkimuksen eli arviointitutkimuksen perusteet ja osaa soveltaa niitä erityisesti sosiaalipolitiikan, hyvinvointipalvelujen ja työpolitiikan kysymyksiin. Opintojakson tavoitteena on myös tukea opiskelijan työelämävalmiuksia ja kehittymistä yhteiskunnalliseksi osallistujaksi. Lisäksi pääaineopiskelijat saavat opintojaksosta tukea harjoitteluunsa. Työtavat: luennot (20 t), harjoitukset (4 t/ryhmä) ja luento-opetukseen perustuva essee (2 op/1 ov) sekä kirjallisuuskuulustelu (2 op/2 ov) yleisenä tenttipäivänä. 35
10 Kirjallisuus 2 op: 1. Rossi & Berk, Thinking about Program Evaluation 2, Sage Sefton ym., Taloudellinen arviointi sosiaalialalla. FinSoc arviointiraportteja 6/ Nocon & Quareshi, Outcomes of Community Care for Users and Cares. Open University Press 1996 tai McDavis & Hawthorn, Program Evaluation and Performance Measurement. An Introduction to Practice. Sage 2005 (tentaattorin osoittamat kohdat). A4 Sosiaalipolitiikan käytännöt 9 op/7 ov Opiskelija saa kokemusta käytännössä toteutetusta sosiaalipolitiikasta ja oppii soveltamaan oppiaineen tietoja työelämässä. Opiskelija oppii niveltämään yhteen opiskelun antamia valmiuksia ja työelämän haasteita. Työtavat: Opiskelija osallistuu käytännön opetusjakson eli harjoittelun valmennusseminaariin, suorittaa harjoittelun (3 kk) valitsemassaan työorganisaatiossa ja laatii harjoitteluraportin, joka käsitellään palauteseminaarissa. Harjoittelupaikka nimeää opiskelijalle ohjaajan. Opiskelija laatii harjoittelupaikan ohjaajan kanssa neuvotellen harjoittelusuunnitelman, jossa sovitaan harjoittelun- aikaisista tehtävistä ja opiskelijan harjoittelulle asettamista henkilökohtaisista tavoitteista. Opiskelijaa sitovat harjoittelun aikana työsopimuksessa määritellyt oikeudet ja velvollisuudet. Harjoitteluraportissa opiskelija arvioi harjoitteluaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä harjoittelupaikkana olleen organisaation sosiaalipoliittisen tehtävän toteutumista oheiskirjallisuuden avulla. Harjoitteluraportin tulee täyttää tieteellisen kirjoittamisen kriteerit. Oheiskirjallisuus: 1. Eteläpelto, A. & Tynjälä, P., Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. WSOY Kinnunen, M. & Korvajärvi, P., Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Vastapaino Oulasvirta ym., Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus. Tasapainoista ratkaisua etsimässä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002: Rossi ym., Evaluation. A Systematic Approach. Thousand Oaks, 6th Edition Ruohotie, P. (2000) Oppiminen ja ammatillinen kasvu. WSOY Vartiainen, M., Työn muutoksen työvälineet. Muutoksen hallinnan sosiotekniset menetelmät. Otatieto Virtanen, P. (2000) Projektityö. WSOY Harjoittelu on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille, joilta ennen sen aloittamista edellytetään suoritetuksi kohta A3 Evaluaatiotutkimus. A5 Tutkimusmenetelmäopinnot I 8 op/4 ov Opiskelija oppii tuntemaan erilaisten empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmien lähestymistavat ja käytön perusteet. Opiskelija oppii sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimusotteen perustiedot ja -taidot. Lisäksi opiskelija harjaantuu itsenäiseen tutkimusmenetelmien käyttöön ja oppii empiirisen tutkimuksen menetelmällistä lukutaitoa. 36
11 A5 a Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 4 op/2 ov Työtavat: luennot (24 t) ja harjoitukset (12 t). A5 b Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 4 op/2 ov Työtavat: luennot (24 t) ja harjoitukset (12 t). Tutkimusmenetelmäopinnot on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille, joilta edellytetään tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluvien kurssien Empiirisen tutkimuksen perusteet (3 op) ja Tilastotieteen ja SPSS:n perusteet (5 op) suorittamista ennen tutkimusmenetelmäopintojen aloittamista. A6 Kandidaatin tutkielma 10 op/6 ov Kandidaatin tutkielma, laajuudeltaan tekstisivua tai tätä suppeampi tieteellinen artikkeli, tuotetaan kandidaatin seminaarissa. Seminaarissa opiskelija harjaantuu seminaarityöskentelyn käytäntöihin. Opiskelija osaa asettaa tutkimusongelman sekä valita sen ratkaisemiseen sopivat teoreettiset keskustelut ja tutkimusmenetelmät. Opiskelija osaa rakentaa tieteellisen tekstikokonaisuuden ja perustella väitteensä tieteellisesti. Opiskelija valitsee kandidaatintutkielmansa aiheen sosiaalipolitiikan sisältöalueisiin, käytäntöihin tai toimintaympäristöön liittyen. Työtavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja tutkimustyön yksilöllinen ohjaus (48 t) sekä kandidaatin tutkielman kirjoittaminen. Opintojakso on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille, joilta edellytetään ennen seminaarin tuloa suoritetuiksi tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluvat jaksot Empiirisen tutkimuksen perusteet (3 op) ja Tilastotieteen ja SPSS:n perusteet (5 op). Jakson A5 opinnot suositellaan suoritettavaksi viimeistään tämän jakson rinnalla. Opintojakson yhteydessä suoritetaan 2 op kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvista suomen kielen opinnoista sekä tiedekunnan yhteisten opintojen jakso Tiedonhankintataidot aineopinnoissa (1 op). A7 Sosiaalipolitiikan täydentävät aineopinnot sivuaineopiskelijoille Sivuaineopiskelija valitsee tarvittavan määrän opintoja A1-A3 kohtien lisäksi kohdista S1c1-10 tai sopii muun kirjallisuuden suorittamisesta aineopinnoista vastaavan opettajan kanssa. 37
12 MAISTERIN TUTKINTO SOSIAALIPOLITIIKASSA Sosiaalipolitiikan syventävät opinnot 120 op/40 ov Sosiaalipolitiikan syventävissä opinnoissa opiskelija vahvistaa tietämystään sosiaalipolitiikan teoriasta ja tutkimuksesta ja saa kuvan sosiaalipolitiikan nykykeskustelusta. Muutoin pääpaino syventävissä opinnoissa on pro gradu -tutkielman tekemisessä ja sitä tukevissa tutkimusmenetelmä- ja muissa opinnoissa. Syventävissä opinnoissa järjestetään myös kirjallisuuskuulusteluja korvaavia luentoja, kursseja ja seminaareja ja laitoksen oman tutkimustoiminnan esittelyjä. Lisäksi tentaattorin kanssa voi sopia kirjallisuuden suorittamisesta esseinä. S1 Sosiaalipolitiikan teoria ja tutkimus 30 op/10 ov Opiskelija syventää tietämystään sosiaalipolitiikan kansainvälisestä ulottuvuudesta sekä sosiaalipolitiikan instituutioiden tehtävistä ja muutoshaasteista. Lisäksi opiskelija tutustuu erilaisiin sosiaalipolitiikan teoreettisiin jäsennyksiin ja empiirisiin tutkimuksiin. S1a Yhteiskuntatieteen nykykeskustelu 16 op/5 ov Opintojakso perehdyttää opiskelijan sosiaalipolitiikan teoreettisiin kysymyksiin ja nykykeskusteluun. Työtavat: Kaksi kirjallisuuskuulustelua yleisinä tenttipäivinä tai korvaava opetus. S1a1 Kirjallisuus I 9 op/3 ov 1. Rahkonen (toim.) Sosiologisia nykykeskusteluja. Gaudeamus Kauppinen (toim.) Moraalitalous. Vastapaino Sennett, Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa. Vastapaino Gough, Global Capital, New Needs and Social Policies. Palgrave Publishers S1a2 Kirjallisuus II 7 op/2 ov 1. Swank, Global Capital, Political Institutions, and Policy Change in Developed Welfare States. Cambridge University Press Pierson, (ed.) New politics of the Welfare State. Oxford University Press Field, Social Capital. Routledge S1 b Sosiaalipolitiikan empiirinen tutkimus 2 op/1ov Opiskelija tutustuu sosiaalipolitiikan empiriisiin tutkimuksiin ja niiden teoreettisiin, käsitteellisiin ja metodologisiin valintoihin. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä tai korvaava opetus. 38
13 Kirjallisuus: Laitokselta on saatavissa luettelo sosiaalipolitiikan alan väitöskirjoista ja muista soveltuvista empiirisistä tutkimuksista, joista opiskelija valitsee tentaattorin kanssa sopien 2 op:n/1 ov:n suorituksen. S1 c Sosiaalipolitiikan erityisalueet 12 op/4 ov Opiskelija perehtyy häntä kiinnostaviin sosiaalipolitiikan osa-alueisiin ja erityiskysymyksiin. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelut yleisinä tenttipäivinä tai korvaava opetus. Valitaan kaksi sosiaalipolitiikan osa-aluetta seuraavista kohdista S1c1-S1c10: S1c1 Eurooppa ja vertaileva hyvinvointivaltiotutkimus 6 op/2 ov 1. Kautto ym. (eds.), Nordic Welfare States in the European Context. Routledge Mosesdottir, The Interplay between Gender, Markets and the State in Sweden, Germany and United States. Ashgate S1c2 Työ ja työllisyys 6 op/2ov Valitaan kolme seuraavista kohdista: 1. Ilmakunnas & Koskela, Towards Higher Employment, The Role of Labour Market Institutions. VATT Blotevogel & Fielding (eds.), People, Jobs and Mobility in the New Europe. Wiley & Sons Muntigl & Weiss & Wodak, European Union Discourses on Un/employment: An Interdisciplinary Approach to Employment Policy-making and Organizational Change. John Benjamins Parrenas, Servants of Globalization. Stanford University Press S1c3 Sosiaaliturva 6 op/2 ov Valitse kolme seuraavista. 1. Heikkilä & Karjalainen, Köyhyys ja hyvinvointivaltion murros. Gaudeamus Hämäläinen, Nuorten tulojen ja toimeentulon palapeli. EKL/PTL 2004, Niemelä & Salminen, Suomalainen sosiaaliturva. Kansaneläkelaitos 2003 ja Tuominen & Lahtinen-Kuikka, Pension Policy Responses to Changing Division of Labour within the Family. Finnish Centre for Pensions Salminen, Pension Schemes in the Making. A Comparative Study of the Scandinavian Countries. Tutkimuksia, Eläketurvakeskus 1993, Saurama, Experience of Early Exit - A Comparative Study of the Reasons for and Consequences of Early Retirement in Finland and Denmark in EKL
14 S1c4 Hyvinvointipalvelut 6 op/2 ov 1. Kröger & Sipilä (ed.) Over-Stretched: European Families up against the Demands of Work and Care. Blackwell Twigg, Bathing, The Body and Community Care. Routledge Blackman & Broadhurst, Social Care and Social Exclusion. A Comparative Study of Older People s Care in Europe. Palgrave S1c5 Perhe ja väestökysymys 6 op/2 ov 1. Oinonen, Finnish and Spanish Families in Converging Europe. Tampere University Press Hobson (ed.), Gender and Citizenship in Transition. MacMillan Press Hiilamo, The Rise and Fall of Nordic Family Policy? Historical Development and Changes During the 1990s in Sweden and Finland. Stakes, Research Report 125. Gummerus S1c6 Asuminen 6 op/2 ov Valitaan kolme seuraavista kohdista: 1. Kleinman, Housing, Welfare and the State in Europe. Edward Elgar Peace & Holland (eds.), Inclusive Housing in an Ageing Society. Innovative Approaches.The Policy Press Lujanen (ed.), Housing and Housing Policy in The Nordic Countries, Nord 2004:7. Nordic Council of Ministers tai yksi edellistä ja Harloe, The People s Home? Social Rented Housing in Europe and America. Blackwell S1c7 Julkisten palveluorganisaatioiden muutos 6 op/2 ov 1. Naschold, F. & von Otter, Frieder, Public Sector Transformation. Rethinking markets and hierachies in government. John Benjamins Kalliola & Nakari (eds.), Resources for Renewal. A participatory approach to the modernization of municipal organizations in Finland. John Benjamins Pollitt & Bouckaert, Public management reform: a comparative analysis. Oxford University Press S1c8 Osallisuus ja sosiaaliset liikkeet 6 op/2 ov 1. Waddington, J. & Hoffmann, R., Trade Unions in Europe. Facing Challenges and Searching for Solutions. European Trade Union Institute Ilmonen (toim.) Sosiaalinen pääoma ja luottamus. SoPhi. Jyväskylän yliopisto Bäcklund ym. (toim.) Osalliset ja osaajat. Kansalaiset kaupungin suunnittelussa. Gaudeamus
15 S1c9 Aluepolitiikka ja aluekehitys 6 op/2 ov 1. Florida, Cities and the Creative Class. Routledge Martin et al. (eds.) Regional Competiveness. Routledge Sotarauta & Kosonen, Yksilö,kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen dynamiikkaan. Tampere University Press S1c10 Vapaavalintainen sosiaalipolitiikan erityisalue 6 op/2 ov Tentaattorin kanssa sopimalla opiskelija voi koota häntä kiinnostavaa tai pro gradun aiheeseen liittyvää kirjallisuutta esimerkiksi yhteiskunnan polarisoitumisesta, eri väestöryhmien marginalisoitumisesta, suunnittelusta ja hallinnosta, ympäristökysymyksestä, yhteisöllisyydestä tai suomalaisen työelämän tutkimuksen perinteestä. S1 d Valinnaiset opinnot enintään 9 op/3 ov Opiskelija voi professorin kanssa erikseen sovittavalla tavalla suorittaa pääaineopintojen jaksojen S1 a S1c9 tilalla valinnaisia opintoja enintään 9 op/3 ov. Valinnaiset opinnot voivat koostua esimerkiksi kansainvälisen vaihdon aikana tai muutoin ulkomailla suoritetuista opinnoista tai muiden oppiaineiden opinnoista. S2 Tutkimusmenetelmäopinnot II 10 op/4 ov S2 a Syventävät tutkimusmenetelmäopinnot 7 op/3 ov Opiskelija syventää empiirisen sosiaalitutkimuksen tutkimusmenetelmien hallintaa ja käyttötaitoa sekä ymmärtää erilaisten tutkimusorientaatioiden teoreettis-metodologisia taustasitoumuksia. Opiskelija valitsee syventäviä tutkimusmenetelmäopintoja ensisijassa oman pro gradu tutkielmansa tueksi, mutta myös yleisen menetelmäosaamisen vahvistamiseksi. Työtavat: Erilaisiin tutkimusorientaatioihin soveltuvan kirjallisuuslistan saa tutkimusmenetelmälehtorilta tai pro gradu -tutkielman ohjaajalta. Kirjallisuutta suoritetaan kirjallisuuskuulusteluina yleisinä tenttipäivinä tai esseinä. Myös tarjolla olevat erilliskurssit tai verkko-opiskelu soveltuvat suorituksiksi. Kohdan suorituksesta sovitaan etukäteen tutkielman ohjaajan kanssa. Huom! Tutkimusmenetelmäopinnot suoritetaan pääosin yhdessä sosiaalityön ja sosiologian opiskelijoiden kanssa. 41
16 S2 b Syventävä kvantitatiivisten menetelmien kurssi 3 op/1 ov Opiskelija oppii kvantitatiivisen aineiston muokkaamisen ja analyysin käyttötaidot tilastoohjelmistolla (SPSS) ja osaa soveltaa sitä itsenäisesti tutkimustyössä. Työtavat: luennot ja harjoitukset yhteensä 24 h. S3 Pro gradu -tutkielmaseminaari 20 op/6 ov Opiskelija oppii laatimaan perustellun ja toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman ja käynnistämään tutkimustyön. Työtavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariin (48 h), jossa opiskelija työstää edelleen alustavaa tutkimussuunnitelmaansa, esittää siitä toteuttamiskelpoisen version, käynnistää tutkimuksensa ja raportoi sen edistymisestä. Opiskelija esittää tutkimussuunnitelmansa myös suullisesti ja kommentoi kriittisesti seminaarin muiden osallistujien töitä. Seminaari niveltyy tutkielmapajan tutkimusmenetelmäopintoihin sekä tieteellistä kirjoittamista tukevaan opetukseen ja palautteeseen. (Tutkielmaseminaarin tuloa edeltää tutkielmapajassa hyväksytty alustava tutkimussuunnitelma, josta selviävät tutkielman aihe- ja tutkimusmenetelmävalinnat; ks. kohta S4b1). S4 Pro gradu tutkielma ja sitä tukevat opinnot 60 op/20 ov S4 a Pro gradu tutkielma 40 op/20 ov Pro gradu tutkielma osoittaa perehtyneisyyttä valittuun aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen esitystapaan ja hyvään kirjalliseen ilmaisuun. Lisäksi opiskelija kirjoittaa tutkielmaan liittyvän kypsyysnäytteen, mikäli hän ei ole kirjoittanut sitä kandidaatin tutkielman yhteydessä. Pro gradu tutkielmaopintojen kuluessa opiskelija tutustuu tutkielmansa aihepiiriin, siitä käytyyn teoreettiseen keskusteluun ja aikaisempiin tutkimuksiin. Opiskelija oppii valitsemaan soveltuvat tutkimusmenetelmät ja käyttämään niitä. Opiskelija oppii raportoimaan tutkimuksen tieteellistä esitystapaa noudattaen hyvällä suomen kielellä. Tutkielmaopintojensa edistymisen myötä opiskelija toteuttaa aihe- ja menetelmävalintojensa mukaisen tutkimusprosessin, jonka hän raportoi pro gradu tutkielmaksi hänelle nimetyn ohjaajan ja tutkielmaopinnoissa muutoin saadun ohjauksen tuella. Varsinaisten tutkimusmenetelmä- ja tutkielmaseminaarityöskentelyn lisäksi tutkielman tekoa tuetaan seuraavin tavoittein ja opetusmuodoin: 42
17 S4 b Tutkielman tekemistä tukevat opinnot 20 op/- S4b1 Tutkielmapaja 4 op Jo heti syventävien opintojen alussa opiskelija harjoittelee rajaamaan ja muotoilemaan sosiaalipolitiikan alalta tutkimusongelmia sekä valitsemaan ja soveltamaan niihin sopivia tutkimusmenetelmiä. Oman tutkimustyönsä käynnistämiseksi opiskelija osallistuu tutkielmapajaan, jossa työstetään pro gradu tutkielman aihevalintaa ja etenemistä tutkimusmenetelmävalintojen näkökulmasta. Tutkielmapajassa opiskelija esittää myös omaa tutkielmaansa koskevia idea- ja työpapereita ja osallistuu muiden opiskelijoiden tutkimusmenetelmäkysymyksiä koskevaan työskentelyyn. Esitettyään tutkielmapajassa alustavan pro gradu tutkimussuunnitelman opiskelija voi aloittaa pro gradu seminaarin, jonka rinnalla hän edelleen saa metodologista tukea tutkielmapajasta. S4b2 Tieteellinen kirjoittaminen 2 op Opiskelijaa ohjataan tieteellisen kirjoittamisen taidoissa ja tutkimusprosessin raportoinnissa (2 op). Vaihtoehtoisia työmuotoja ovat Kielikeskuksen Kohti gradua kirjoituskurssi tai kirjoittamiseen harjaantuminen tukeutumalla teokseen Hirsjärvi & Remes & Sajavaara, Tutki ja kirjoita. 6. uudistettu laitos. Tammi S4b3-4 Aiemman tutkimuksen ja teorian hyväksikäyttö op Tutkimuksensa taustoittamiseksi opiskelija perehtyy omasta aiheestaan tehtyihin aiempiin tutkimuksiin (S4b3, 4 op) ja syventää tietojaan siihen liittyvistä teoreettisista jäsennyksistä viimeistellen samalla tutkielmansa lähdekirjallisuuden käyttöä. Samalla opiskelija työstää valmiuksiaan raportoida tutkimuksellisia valintojaan hyvällä suomen kielellä. Valitsemansa kirjallisuuden pohjalta opiskelija kirjoittaa esseen (S4b4, 10 op), joka voidaan tarkistaa/tarkistetaan harjoitusaineena sekä sisällön että suomen kielen kannalta. Myös opintonsa syksyllä 2004 tai aiemmin aloittaneille (ns. vanhan tutkintomallin mukaan opiskeleville) suositellaan osallistumista tähän pro gradu tutkielman tekoa edistävään opetukseen (S4b1-4), vaikka se ei ole heille pakollista. He saavat pro gradu tutkielmasta kokonaismerkinnän 20 ov, kun tutkielma on tarkastuksen jälkeen hyväksytty. 43
johon sisältyy pro gradu tutkielma 40 op ja sitä tukevat opinnot 20 op Yhteensä 120 op Yhteensä 120 ov
28 SOSIAALIPOLITIIKKA Sosiaalipolitiikka on yhteiskuntatiede ja oppiaine, joka tarjoaa kiinnostavia näkökulmia yhteiskunnan muutoksen ja hyvinvoinnin peruskysymyksiin, hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaamiseen,
Lisätiedot1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op
LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja
LisätiedotKandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa
Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa
LisätiedotMITEN SOSIAAALITYÖN PERUSOPINNOT SUORITETAAN VANHOJEN TUTKINTOVAATIMUSTEN MUKAISESTI UUDESSA OPETUSOHJELMASSA?
SUORITUSKAAVIOT VANHOILLE OPISKELIJOILLE päivitetty 28.8.13 (ennen vuotta 2012 opintonsa aloittaneet) MITEN SOSIAAALITYÖN PERUSOPINNOT SUORITETAAN VANHOJEN PERUSOPINNOT VANHAT VAATIMUKSET 2010 12 STYPP1A
LisätiedotSosiaalipolitiikka. Lisätietoja sosiaalipolitiikan laitoksesta ks.
Sosiaalipolitiikka Sosiaalipolitiikka on yhteiskuntatiede ja oppiaine, joka tarjoaa näkökulmia yhteiskunnan muutoksen ja hyvinvoinnin peruskysymyksiin, hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaamiseen, tuottamiseen
LisätiedotSosiaalipolitiikka. Lisätietoja sosiaalipolitiikan laitoksesta ks.
Sosiaalipolitiikka Sosiaalipolitiikka on yhteiskuntatieteellinen oppiaine, joka tarjoaa näkökulmia yhteiskunnan muutoksen ja hyvinvoinnin peruskysymyksiin, hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaamiseen, tuottamiseen
LisätiedotYHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op
1 VASTAAVUUSTAULUKOT YHTEISKUNTAPOLITIIKKA AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OPINTOSUUNTA OPS 2017-2020 OPS 2014-2017
LisätiedotHYVINVOINTIPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN OHJELMA 120 op
HYVINVOINTIPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN OHJELMA 120 op Syventävät opinnot 120 op Hyvinvointipalvelujen järjestämisen ohjelma on monitieteinen koulutusohjelma, jossa opiskelija suorittaa maisteriopintonsa kandidaattiopintojen
LisätiedotKorvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op
Siirtymäsäännökset 2010 YPAT KOULUTUSOHJELMASSA JATKAVILLE (YPATohjelman uusilla YAP-opintosuunnan opintojaksoilla suorittaville) Ohje siitä miten uuden ohjelman opintojaksot korvaavat vanhan koulutusohjelman
Lisätiedot60 op. STOA2001 Sosiaaliset ongelmat ja eriarvoisuus 5 STOA094 Sosiaalisten ongelmien teoreettisia jäsennyksiä
1 VASTAAVUUSTAULUKOT SOSIAALITYÖN AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE SOSIAALITYÖN AINEOPINNOT OPS 2017-2020 OPS 2014-2017 Sosiaalityön aineopinnot 60 op Sosiaalityön toimintaympäristö
LisätiedotYhteensä 180 op. Pääaine, syventävät opinnot. Yhteensä 120 op. Kieli- ja viestintäopinnot
68 SOSIOLOGIA Sosiologia kuuluu valtio-opin ja taloustieteen ohella perusyhteiskuntatieteisiin. Sen perusteiden hallinta antaa hyvän pohjan myös soveltavien yhteiskuntatieteiden opiskeluun. Sosiologian
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2007-2009) KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI
HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opintonsa 2009-2010 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma 2009-2010) 1 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT
LisätiedotMuutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti
1 Tarkista opetussuunnitelmien sisällöt sekä opintojaksokuvaukset WebOodista. Muutoksia yleisissä tenteissä Yhteiskuntatieteiden laitoksen ja historia- ja maantieteiden laitoksen yleiset tentit yhdistyvät
LisätiedotKasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op
Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot
Lisätiedot* syksyllä 2004 aloittaneet suorittavat tiedekunnan yhteiset opinnot
SOSIOLOGIA Sosiologia kuuluu valtio-opin ja taloustieteen ohella perusyhteiskuntatieteisiin. Sen perusteiden hallinta antaa hyvän pohjan myös soveltavien yhteiskuntatieteiden opiskeluun. Sosiologian tutkimuskohteet
LisätiedotOpintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala. Hallinto-osaamisen opinnot. Opintojaksokuvaukset
Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala Hallinto-osaamisen opinnot Hallinto-osaamisen opintojaksot: ALUE1001 Yhteiskunnan alueellinen organisoituminen (5 op) FILO1001 Filosofian
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
Lisätiedot* syksyllä 2004 aloittaneet suorittavat tiedekunnan yhteiset opinnot
44 SOSIAALITYÖ Sosiaalityö -oppiaineessa tutkitaan ihmisten moninaisia elämänolosuhteita ja ongelmia, niiden syntyprosesseja sekä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja osallisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Lisätiedotjohon sisältyy pro gradu tutkielma 40 op ja sitä tukevat opinnot 20 op Yhteensä 120 op josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov Yhteensä 120 ov
SOSIAALITYÖ Sosiaalityö -oppiaineessa tutkitaan ihmisten moninaisia elämänolosuhteita ja ongelmia, niiden syntyprosesseja sekä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja osallisuuteen liittyviä kysymyksiä.
LisätiedotUUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, SOSIOLOGIAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op
1 VASTAAVUUSTAULUKOT SOSIOLOGIA AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, SOSIOLOGIAN OPINTOSUUNTA OPS 217-22 OPS 214-217 Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan suomen kieltä
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan
LisätiedotYleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko
POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot
LisätiedotSiirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien tutkintovaatimukset
Helsingin yliopisto / Käyttäytymistieteiden laitos Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien 2012-2013 - 2014-2015 tutkintovaatimukset
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotOPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.
1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS
ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen
LisätiedotYhteiskuntapolitiikan vastaavuustaulukko ( ) asti)
Yhteiskuntapolitiikan vastaavuustaulukko 1.8.2014 (14..2014) 2011-2014 (voimassa op 2014-2017 (voimassa op Huom. 31.7.2014 asti) 1.8.2014 alkaen) Perusopinnot (73018) 2 Perusopinnot 2 Mikäli kokonaisuuden
LisätiedotKorvaavuustaulukot Valtio-oppi
Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin
LisätiedotMatematiikka. Orientoivat opinnot /
Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä
LisätiedotInfoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista
Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN
LisätiedotVALTIO-OPPI 2015-2017
VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi
LisätiedotKasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op
Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2013 tai keväällä 2014 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot
LisätiedotSIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ
1 (9) JOHTAMISKORKEAKOULU Huom.! Päivitetty 19.12.2013 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ talousjohtamisen opintosuunta (oppiaineet finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen
LisätiedotOletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?
Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotMatematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /
Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot
LisätiedotUlla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta
Ulla Laakkonen KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 5.4.2017 Teknillinen tiedekunta Pääaineinfon ohjelma Pääaineen valintamenettely Ohjelman esittely Tuotantotalouden esittely Tietotekniikkan/tietojärjestelmätieteen
LisätiedotKasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op
Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2013 tai keväällä 2014 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot
LisätiedotVanhan ( ) ja uuden ( ) opetussuunnitelman vastaavuudet
Vanhan (2015-2019) ja uuden (2019-2021) opetussuunnitelman vastaavuudet Sosiaalityön perusopinnot 25 op Sosiaalityön perusopinnot 25 op < Sosiaalityön perusopinnot (25 op kokonaismerkintä) STYP1 Sosiaalityön
LisätiedotKauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä
Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät
LisätiedotSuomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE
Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimukset uudistuvat 1.8.2012. Siirtymäaika uusiin tutkintovaatimuksiin päättyy 31.7.2014,
LisätiedotVastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt
Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotSuomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE
Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimukset uudistuvat 1.8.2012. Siirtymäaika uusiin tutkintovaatimuksiin päättyy 31.7.2014,
LisätiedotALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS
ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINE- JA SIVUAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen
LisätiedotMyös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO
ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.
LisätiedotVokke päätösseminaari
Vokke päätösseminaari Kasvatustieteen asiantuntijuus Ritva Jakku Sihvonen 7.11.2006 Ritva Jakku Sihvonen 7.11. 2006 1 Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan
LisätiedotSiirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille
Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten
LisätiedotKANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS
KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)
LisätiedotKIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio
1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma
ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai
LisätiedotHOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastotiede HOPS - Tilastotiede HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon Nimi: Syntymäaika: Ammatti ja urasuunnitelmat: Muuta:
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI
HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.
LisätiedotKuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.
Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.) Opintotyyppi Syventäviä opintoja Koulutusala Kuvataideala
LisätiedotKasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op
Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2014 tai keväällä 2015 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot
LisätiedotHenkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun
LisätiedotAikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen. 1. Kaikkien opintojen hyväksilukemista koskevat yleiset periaatteet
1(7) 2016 Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen Mikäli sinut on hyväksytty suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa ja sinulla on aikaisempia korkeakouluopintoja,
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
LisätiedotSuomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen. Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi
Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen Perusopinnot 2 EI MUUTOKSIA Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi Lauseoppi Tekstioppi Aineopinnot 35 (sivuaine) tai 4 (pääaine) Tekstilajit
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
Lisätiedot694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2
1 TIETOJA AIEMPIEN VUOSIEN OPINTOJAKSOISTA Informaatiotutkimuksen opintojaksot 2015-2016 Opintosuunnitelman uudistuksen myötä erityisesti perus- ja aineopinnot ovat muuttuneet (opintojaksojen nimet ja
LisätiedotHallintotieteiden perusopinnot (25 op)
Hallintotieteiden perusopinnot (25 op) ALUE1007 Aluetieteen perusteet 5 op HALL1010 Julkinen johtaminen 5 op JOIK1012 Oikeus yhteiskunnassa 5 op SOTE1006 Hyvinvointipalvelujen hallinto 5 op FIHA1001 Julkisen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma
ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Henkilökunta syyslukukaudella 2016 Professorit Harri Mantila
LisätiedotAIKAISEMPIEN OPINTOJEN KORVAAVUUDET JA TULEVIEN OPINTOJEN SUUNNITTELU
AIKAISEMPIEN OPINTOJEN KORVAAVUUDET JA TULEVIEN OPINTOJEN SUUNNITTELU Nimi Opiskelijanumero KANDIDAATIN TUTKINTO (180 ) Terveystieteiden yhteiset innot 35 Yleiset valmiudet 10 TERY1 Orientoivat innot,
LisätiedotAntropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa?
Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa? Uusi maisteriohjelma Maisteritutkielma 30 op, vanhassa ohjelmassa 40 op Antropologian kurssimuotoisten opintojen laajuus 50-75
LisätiedotOHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa
OHJAUSSUUNNITELMA Filosofian tutkinto-ohjelma Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa Filosofian tutkinto-ohjelmassa annettava ohjaus kohdistuu sekä opiskelijan opintojen ohjaukseen että opinnäytetöiden
LisätiedotLIITE. Tietokone työvälineenä 3 op: word, excel, powerpoint, unix Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistymisopinnot 10 op
Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) / ALUETIEDE Aluetieteen pääaineopinnot 82 op: Aluetieteen perusteet 5 op Julkinen johtaminen 5 op Oikeus yhteiskunnassa 5 op Hyvinvointipalvelujen hallinto
LisätiedotVERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:
VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma ssa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Ohjelma yhdistää kolmen oppiaineen opintoja, ja se
LisätiedotAsiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
LisätiedotUSKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta
USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä
LisätiedotOIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO
OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista
LisätiedotPERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN
LisätiedotUUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA. 60 op
1 VASTAAVUUSTAULUKOT FILOSOFIA AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA OPS 2017-2020 OPS 2014-2017 Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotHistorian kandidaattiohjelma (180op) ( 2023) Yleinen linja (luonnos)
Historian kandidaattiohjelma (180op) 2019 2020 ( 2023) Yleinen linja (luonnos) Perusopinnot 25 op HISP05 Teemaseminaari 5 op Aineopinnot 55 op HISA03 Historiantutkimuksen ajankohtaisia keskusteluja, 20
LisätiedotArtikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.
Saamelainen kulttuuri SYKSYN 2011 OHJELMA I periodi 22.8. 21.10. ja II periodi 31.10. 16.12.2011 Viikolla 43 eli 24. 28.10.2011 ja 5.12.ei ole luentoja. 1 Uusien opiskelijoiden ja henkilökunnan tapaaminen
LisätiedotTUTUSTU HOPS- LOMAKKEEN ERI LEHTIIN ENNEN LOMAKKEEN TÄYTTÖÄ!!!
Sosiaalityön HOPS-lomake 2014, ohjeet, sivu 1 TURUN YLIOPISTO Sosiaalitieteiden laitos, sosiaalityö OHJEITA HOPS KESKUSTELUUN TULEVALLE Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa
LisätiedotKuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800
Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Oppiaine Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja Kuvataideala Kuvataide
LisätiedotOulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015
1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen
LisätiedotPerusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö
Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari 16.-17.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos, Sosiaalityö Kuvallinen aloitussivu,
LisätiedotLEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES.
LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. Tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen ohjelma Pääaineinfo 17.4.2018 Tervetuloa! Omaohjaaja Ulla Laakkonen
LisätiedotKohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot
Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot 15.8.2018 Simo Ali-Löytty, Terhi Kaarakka ja Elina Viro Sisältö TTY:n aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne
LisätiedotMaisteriopiskelijan infopaketti. Internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta
Maisteriopiskelijan infopaketti Internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta 28.8.2012 Maisterintutkinnon eri opintosuunnat 1. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta 2. Asiakirjahallinnan
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotPOLITIIKAN JA VIESTINNÄN KANDIOHJELMA TERVETULOA!
POLITIIKAN JA VIESTINNÄN KANDIOHJELMA TERVETULOA! 1.9.2017 05/09/2017 POLITIIKAN JA VIESTINNÄN KANDIOHJELMA 180 OP Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op Politiikka ja viestintä, aineopinnot (sis.
LisätiedotKuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800
Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja ala Lapin yliopisto Taiteiden
LisätiedotTEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen
7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
LisätiedotTiedekunnan opinnot. Yhteiset opinnot. Kieliopinnot
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekunnan opinnot Kieliopinnot 1. Kirjallinen viestintä 3 op/2 ov 2. Puheviestinnän perusteet 2 op/1 ov 3. Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 3 op/2 ov 4.
LisätiedotTaloustieteen opintosuunta JKK, Tampereen yliopisto
Info uusille opiskelijoille 1.10.2012 korjattu versio Taloustieteen opintosuunta JKK, Tampereen yliopisto Lisätietoa: http://www.uta.fi/jkk/kat/opintosuunnat/tal.html Voit myös kysyä taloustieteen opinnoista
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot 8 ov
Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Y 1 Äidinkieli 4 OV Y 1.1 63054 63055 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito osa 1 (63054) osa 2 (63055) Y 1.2 63056 Tieteellinen kirj. ja harjoitusaine Luennot 1 ov (63057)
Lisätiedot