Meltosharju-Illinkiharju. Taulukko 1. Arvokkaat alueet Ylitornion kunnassa. Yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain

Transkriptio

1 1 Ylitornio Kuva 1. Ylitorniolla tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Harjujensuojelualueet vihreällä. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos.

2 2 Taulukko 1. Arvokkaat alueet Ylitornion kunnassa Yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain Meltosharju-Illinkiharju Pohjavesialuenumero: , Muu pohjavesialue Arvoluokka: 3 Sijainti: Ylitornion keskustasta 48 km NE. Meltosjärven kylä on harjualueen itäosassa. Harjujaksoon kuuluvan polveilevan selänteen muodostama harjualue, joka käsittää luonnontilaista harjumaisemaa sekä harjun kulttuurimaisemaa ja joka liittyy osaksi vesi- ja osaksi suomaisemaan. Harjun laella on Raanujärven ja Aavasaksan välinen maantie. Meltosjärven kylän länsiosan nauhamainen harjuasutus sekä muutamia erillisiä taloja sisältyy alueeseen. Lähes itä-länsi -suuntaisena polveileva, noin 3400 m pitkä, m leveä ja m korkea selänne. Muodostuma on pääosaksi kapeahkolakinen, mutta varsin loivarinteinen. Lakikorkeus vaihtelee alueen itäosan noin 100 m:sta länsipuoliskon paikoin lähes 120 metriin mpy. Kotavaaran kohdalla selänne on epäsymmetrinen, lähes terassimainen. Pohjoisrinne on noin 30 m korkea, kun taas laki kohoaa vain muutaman metrin eteläsivun suosta ja tasanteesta. Rinteillä on paikoin pieniä rantavalleja sekä heikkoja terasseja noin m mpy.

3 3 Variksenmarja-kanervatyypin ja jäkälätyypin kangasmetsää, pohjoisrinteellä paikoin variksenmarjamustikkatyyppiä. Puusto pääosin keski-ikäistä, paikoin vanhahkoa mäntymetsää. Liepeillä on paikoin peltoja niittykasvillisuutta sekä puustoista ja avointa suota. Alueen itäosan molemmin puolin Iso-Meltosjärvi ja Vähä-Meltosjärvi, jotka ovat runsasravinteisia lintuvesiä. Lisäksi harjujakson sivuilla on 3 pienempää lampea sekä länsipäässä Illinkijärvet. Alueella on noin 10 kiinteää muinaisjäännöstä, pääasiassa kivikautisia asuinpaikkoja. Ympäristöstään selvästi erottuva, geologisesti ja maisemallisesti merkittävä harjualue. Harju liittyy vesimaisemaan ja maaseudun kulttuurimaisemaan. Harjua pitkin rakennettua maantieosuutta voidaan pitää maisematienä. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1(-2); Illinkiharjulla ottaminen luvan mukaisesti. Meltosharju-Illinkiharjun arvokkaan harjualueen rajaus Huhtavaara Pohjavesialuenumero Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Ylitornion keskustasta 17,4 km NNE, Kaulirannan kylältä 5,2 km ENE. Muodostumassa on rantakerrostumia Huhtavaaran koillissivulla terassina sekä tombolomaisena kannaksena Huhtavaaran ja Iso Outilanvaaran välissä. Terassi on noin 200 m mpy tasolla ja tombolokerrostuma m mpy. Kaakkoon viettävällä rinteellä on 4-5 rantavallia m mpy, muutamia vielä alempana Perävaaranvuoman turvekerroksen alla m mpy.

4 4 Kasvillisuus on kangasmailla kuivan, osin karun kangasmetsän kasvillisuutta. Rantavallien välissä rinteellä on kaksi pientä avosuota. Perävaaranvuoma on avointa rimpistä nevaa, mahdollisesti lettoakin, osaksi puustoista suota, kaltevuutensa puolesta lähes rinnesuota. Suo kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja osa siitä on yksityistä luonnonsuojelualuetta. Rantakerrostuma on merkittävä suon vesitalouden kannalta. Alueen länsireunassa on puolittain avoin silokallio ja keskiosassa muutama matala avokallioharjanne. Eläimistössä havaittiin poro ja metso. Alueella on jokseenkin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, suoluontotyyppien osalta hyvin merkittäviä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1-2. Huhtavaaran arvokkaan alueen rajaus

5 5

6 6 Isokangas Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Ylitornion keskustasta 24 km NE Isokangas on 3,5x1,9 km laajuinen, moreenipeitteinen delta, joka kuuluu Kantomaanpään- Raanujärven reunamuodostumaan. Sen korkeimmat tasanteet luoteisosassa ovat noin 105 m mpy ja matalin etelä-kaakkoisreuna m mpy. Tasanteen luoteisosassa on matala, loivista kumpareista koostuva valli ja runsaasti pintalohkareita. Luoteisrinteellä on muutamia matalia, paikoin lohkareisia rantavalleja m mpy. Kasvillisuus on kuivan ja kuivahkon kangasmetsän kasvillisuutta, MCCT-ClT, poronjäkälikkölaikkuja paikoin, jäkälikkö hyvin kulunutta. Luoteisosaan liittyy matalahko, tasaantuneen syöttöharjun kaltainen selänne. Eläimistössä poro, kulorastas, käpytikka, korppi, tuulihaukka ja törmäpääsky (noin 120 pesäkoloa lounaisosan sorakuopan pohjoispään rintauksessa). Alueella on luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Isokangas, arvokkaan harjualueen rajaus.

7 7 Muotkavaara Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Ylitornion keskustasta 28,7 km NE Muotkavaara on moreenipeitteinen reunamuodostuma, joka kuuluu Ylitornion reunamuodostumavyöhykkeeseen. Alueen luoteisosan muodostaa noin 30 m korkea, melko jyrkkämuotoinen kumpu. Sen laki on noin 110 m mpy. Rinteillä on rantavalleja ja tasanteita. Kummun kaakkoispuolella on tasanne m mpy ja joka edelleen kaakkoon kapenee 5-15 m korkeaksi selänteeksi. Kasvillisuus on kuivien ja kuivahkojen kangasmetsien kasvillisuutta, mustikka-kanervavariksenmarjakankaita, seassa puolukkaa, pohjakerroksessa yleisesti mutta melko niukasti poronjäkäliä. Puusto on nuorehkoa männikköä, joskin siellä täällä on kilpikaarnaisia aihkeja. Eläimistöön kuuluu mm. poro. Alueen keskiosaa halkaisee maantie ja sen tuntumassa sähkölinja. Kaakkoispään niemessa on Holsterin taloryhmä ja sen lähellä erotusaita. Pohjoisosan rannalla on loma-asuntoja. Muodostuma erottuu ympäristöstään selvästi, liittyy vesimaisemaan ja osaksi maaseudun kulttuurimaisemaan. Se on myös selvästi tunnistettavissa maantietä kuljettaessa ympäristöstään erottuvana maaston ja maiseman muotona. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Pohjaveden havaintoputki Muotkavaaran itärinteellä

8 8 Muotkavaaran arvokkaan harjualueen rajaus. Lohijärvi Pohjavesialuenumero: B, C, D Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Ylitornion keskustasta 33,9 km ENE. Lohijärven kylä sijaitsee harjualueella. Harjualue käsittää noin 3,5 km:n mittaisen osan vesimaiseman reunustamaa harjujaksoa. Alueen pohjois- ja keskiosa ovat loivahkomuotoista, 3-10 m korkeaa selännettä. Keskiosassa, Krunninkankaalla, on selännelaajentuma, leveys lähes 200 m ja lakitasanne m mpy. Eteläisin osa, Tievankangas, on 1000x400 m kokoinen harjudelta. Sen suurin korkeus on m mpy ja pinta viettää loivasti kaakkoon noin 80 metriin mpy. Tievankankaalla on matala harjukuoppa ja loivia rantavalleja, Lohijärven rannassa hiekkarantaa.

9 9 Kasvillisuus on luonnonvaraisissa osissa kuivaa variksenmarja-kanerva-mustikkakangasta, muuten peltoa, niittyjä, pihapiirien niitty- ja ketokasvillisuutta sekä harjun sivuilla puustoista suota ja luhtaista avosuota. Harjualue muodostaa keskeisen maisemallisen rungon valtakunnallisesti arvokkaalla maisemaalueella ja on siten maisemallisesti erittäin merkittävä. Alueella on neljä kiinteää muinaisjäännöstä, joista kaksi kivikautisia asuinpaikkoja, yksi moniperiodinen asuinpaikka ja yksi kohde, jossa on ajoittamattomia maakuoppia. Alueen keskiosassa on kaksi vanhaa sorakuoppaa. Kyläasutus on sijoittunut eteläosan tasanteille ja keski- ja pohjoisosan selänteelle maantien varsille. Krunninkankaalla on seurantalo ja urheilukenttä sekä alueen pohjoispäässä vedenottamo. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Lohijärven arvokkaan harjualueen rajaus.

10 10 Kaitarova Pohjavesialuenumero: A, B Muu pohjavesialue Arvoluokka: 2 Sijainti: Ylitornion keskustasta 37 km ENE, Lohijärven kylältä 3 km itään. Kaitarova on pohjois-etelä -suuntainen, noin 3,6 km pitkä ja m leveä harjujakson osa. Muodostuma on moreenipeitteinen, kumpuileva, 5-lähes 20 m korkea, korkeimmat laet noin 105 m mpy. Kasvillisuus on kuivaa mustikka-kanerva-variksenmarja -kangasmetsää, puustoltaan talousmännikköä, itärinteellä myös kuusikkoa. Harjun keskiosan itäsivulla on nevareunuksinen Kaitajärvi. Harjua reunustavat avosuot, mm. Lempeälänvuoma, ovat pääosin ojittamattomia ja osaksi rimpisiä. Puustoiset suot on ojitettu. Pohjoisosassa harjun länsisivulla ovat Laitalan ja Kaitalan talot pihapiireineen. Pohjoispään pieni sorakuoppa on metsittynyt. Alue on geologisesti merkittävä, maisemallisesti ja biologisesti jokseenkin merkittävä ja kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

11 Kaitarovan HSO-alueen rajaus. 11

12 12 Välimaa-Liinankivaara Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Ylitornion keskustasta 53 km ENE, Meltosjärven kylältä 5 km NE Liinankivaaran etelärinteellä on varsin laaja rantakerrostuma. Rinteen yläosassa on paljaaksi huuhtoutunutta kalliopintaa sekä lohkare- ja kivikkovalleja m mpy. Alempana rinteellä on kivikko-, sora- ja hiekkavalleja sekä terasseja m mpy. Välimaa on rantakerrostumista muodostunut, loivasti laskeutuva laakea harjanne Liinankivaarasta etelään m mpy. Sen laki on paikoin noin 10 m ympäristöä korkeammalla. Lajittuneet kerrostumat saattavat liittyä hyvin epäyhtenäiseen harjujaksoon. Kasvillisuus on pääasiassa kuivaa, osin karua mustikka-variksenmarja-kanerva -kangasta, myös jäkäläkangasta sekä kallio- ja louhikkometsää. Nuoren ja nuorehkon männikön seassa ja kallioalueella on kilpikaarnaisia ylispuita. Alue liittyy valtakunnallisesti arvokkaaseen rantakerrostuma-alueeseen (TUU ). Eläimistössä havaittiin poro ja metso. Alueella on suurehko, toiminnassa oleva maa-ainesalue, yksi asuinrakennus sekä erotusaita. Maa-ainesten otosta huolimatta alueella on maisemakuvallisia arvoja sisäisessä maisemassa ja näkymissä sekä jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1-2, POSKI-luokka 1-2; maa-ainesten ottaminen on mahdollista nykyiseltä ottamisalueelta. Liinankivaaran etelärinteeltä

13 Liinankivaaran etelärinteen ja Välimaan pohjoisosan korkeusmalli 13

14 Välimaa-Liinankivaaran arvokas harjualue 14

15 15 Salmenvaara Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Ylitornion keskustasta 50 km NE, Meltosjärven kylältä 9,5 km NNW Salmenvaaran länsi- ja lounaispuolella on melko edustavia ranta- ja paikoin myös tuulikerrostumia. Salmenvaaran ja Revonpesänvaaran välissä on kannasmainen tasanne ja valleja, joiden väli on soistunut. Lajittuneet kerrostumat saattavat osittain liittyä hyvin epäyhtenäiseen harjujaksoon. Hiekkaisia rantavalleja on länsirinteen alaosasta noin 140 m mpy lähelle Salmenvaaran lakea noin 200 m mpy. Itärinteen yläosassa rantakerrostumaa ja valleja on noin m mpy. Syvänojankankaalla on 3-8 m korkea, 400 m pitkä dyyni. Syvänojan raviini on noin 800 m pitkä, m syvä, jyrkkäreunainen laakso, joka alkaa Kielisenjänkän luoteisnurkasta. Sen pohjalla Syväoja virtaa norossa ja laakso on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen 600 m matkan, alaosaa lukuun ottamatta. Rinteillä ja pohjalla on vanhaa puustoa, kuusi, mänty, koivu ja raita. Lahopuuta on melko runsaasti maassa ja pystyssä. Uoman pohjalla on metsäkortekorpea ja ruohoista korpea. Kangasmaiden kasvillisuus on kuivaa, paikoin karua, mustikka-variksenmarja-kanervatyyppiä ja paikoin jäkälätyyppiä. Länsirinteen keskellä olevasta soistumasta alkunsa saava noro on 1-2 m syvä, puronvarsikorpea. Itärinteellä Poikkijärvenvuoman yläreunassa on lähteikköä ja hetepintaa noin 100 m pitkällä alueella. Vanhasta ojituksesta huolimatta hetealue on varsin hyvin säilynyt. Suo on varsin jyrkästi viettävä rinnesuo, noin 25 m 500 metrin matkalla. Alueelta on näkymiä itään Iso Vietoselle ja länteen Lehtilaen suuntaan. Alueella on luonnon merkittäviä kauneusarvoja sekä melko merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

16 16 Salmenvaaran arvokkaan harjualueen rajaus Säikkäränrovat-Konttasaari Pohjavesialuenumero: Vedenhankintaan soveltuva Arvoluokka: 2 Sijainti: Ylitornion keskustasta 61,5 km NE, Raanujärven Kyläniemestä 3,2 km kaakkoon. Raanujärven vesimaisemaan ja osaksi tiemaisemaan liittyvä harjualue, joka käsittää laajahkon deltamuodostuman sekä siihen liittyvän syöttöharjun muodostaman harjusaaren ja -niemen. Alueen eteläreunassa on maantie ja siitä erkaantuva yksityistie, lisäksi useita ajoneuvopolkuja. Raanujärven rannoilla on muutamia loma-asuntoja. Alueen kaakkoisosassa on laajahko entinen soranottoalue. Säikkäränrovat on noin 2000 x 1200 m kokoinen delta, jonka lakikorkeus on m mpy. Konttasaari on luode - kaakkosuuntainen, noin 1000 m pitkä m leveä ja 3-10 m korkea loivamuotoinen selänne. Kaakkoisosassa on kaksi särkkämäiseksi pidentynyttä niemenkärkeä. Säikkäränniemi on luodekaakkosuuntainen, samaan, deltaan liittyvään syöttöharjujaksoon kuuluva noin 800 m pitkä matala selänne, jonka leveys on m.

17 17 Syöttöharjujakso liittyy deltan länsisivuun 650 x 400 m kokoisena, lähes 20 m korkeana harjulaajentumana. Deltan pohjoisosaan liittyy lännestä 2 lyhyehköä, ilmeistä syöttöharjannetta. Muodostuman länsirinne ja pääosa laesta ovat m vahvan moreenikerroksen peittämät. Muodostuman länsirinteellä on törmäterassi noin 120 m mpy, useita rantavalleja m mpy sekä resenttinen rantavalli m mpy. Deltan laella, varsinkin sen länsireunalla on useita tasaantuneita harjukumpuja. Kangasmaiden kasvillisuus on pääosaksi variksenmarja-kanerva-jäkälätyyppiä, paikoin variksenmarjamustikka-kanervatyyppiä. Puusto on suurimmaksi osaksi nuorehkoa männikköä. Länsiosassa on rantavallien taakse muodostuneita kangasrämesoistumia. Länsiosa liittyy oligotrofiseen Raanujärveen ja itäosan keskellä on 650 x 400 m kokoinen, oligotrofinen Valkeajärvi. Alueella on useita kiinteitä muinaisjäännöksiä. Säikkäränrovien eteläreunassa on kaksi kivikautista asuinpaikkaa, Säikkäränniemen tyvellä ajoittamaton kuopparyhmä, pyyntikuoppien jäänteitä tai mahdollisesti kodanpohjia, Konttasaaressa pitkä rivi pyyntikuoppia, kivikautinen asuinpaikka sekä kesähautauspaikka. Konttalahden itäsivulla on nauhamaisen taloryhmittymän ja rantapeltojen muodostama kaunis kulttuurimaisema harjun alarinteellä. Alueen kaakkoisosassa, maantien eteläpuolella on Raanujärven vedenottamo. Geologisesti, maisemallisesti ja porotalouden kannalta merkittävä, virkistyskäytön kannalta jokseenkin merkittävä harjualue, jolla on luonnon merkittäviä kauneusarvoja sekä merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 2, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

18 Säikkärä-Konttasaari, harjujensuojelualueen täydennysalue, arvoluokka 3. 18

19 Säikkäränrovat SE, harjujensuojelualuetta täydentävä harjualue, arvoluokka 4. 19

20 20 Säikkäränrovat, harjujensuojelualue vihreällä rajaviivalla ja sen täydennykset violetilla rajaviivalla. Kaunismaa Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Ylitornion keskustasta 57,8 km itäkoilliseen, Kaitajärveltä noin 7,5 km koilliseen Kaunismaa on Muurolan-Meltosjärven harjujaksoon kuuluva harjudelta, noin 1000x1100 m kokoinen ja 15 m ympäristön soita korkeampi muodostuma. Lakitasanteen korkein osa on noin 178 m mpy. Etelä- ja lounaisrinteellä on useita varsin kookkaita, joskin loivamuotoisia rantavalleja. Lakitasanteen koillisreunassa on pieni rantatörmä. Kasvillisuus on karun ja kuivan kangasmetsän mustikka-variksenmarja-kanervakangasta, paikoin lounaisrinteessä jäkäläkangasta, reunoilla kuivahkoa kangasta ja puustoista suota. Puusto on talousmetsää, mutta luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista, kilpikaarnaisine ylispuineen ja

21 21 keloineen. Karulle kankaalle ominaisesti puusto on harvaa ja matalaa. Luoteispuolella suolla on lähde. Kaunismaa kuuluu Mustiaapa-Kaattasjärven Natura-alueeseen. Eläimistössä havaittiin poro, korppi ja teeri. Lakitasanteen koillisreunassa metsätien varressa on pieni sorakuoppa, joka ei ole enää käytössä. Alueella on luonnon merkittäviä kauneusarvoja sekä jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kaunismaan arvokas harjualue Kotakulha-Pitkäharju Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Ylitornion keskustasta 52,5 km itäkoilliseen, Meltosjärven kylältä noin 7 km kaakkoon.

22 22 Kotakulha ja Pitkäharju ovat Muurolan-Meltosjärven harjujaksoon kuuluvia selänneharjuja noin 3,9 km pitkällä harjualueella. Muodostumat ovat moreenipeitteisiä ja niiden laet ovat noin 128 m ja 113 m mpy. Korkeimmat lakiharjanteet ovat molemmilla harjuilla m ympäröiviä soita korkeammalla. Rinteillä on muutamia loivia rantavalleja sekä Kotakulhan korkeimmassa osassa pieni törmä. Meltosjoki on leikannut uomansa alueen keskeltä muodostuman poikki. Kotakulhan luoteispäässä on jokilaaksossa noin 10 m korkea eroosiotörmä ja kuivaksi jäänyt vanha joenmutka. Pitkäharjun luoteispää katkeaa muodostuman läpi menevään Säkkiojan purouomaan. Alueen kasvillisuus on pääosaksi kuivaa, paikoin karua ja reunoilla matalammissa osissa kuivahkoa kangasmetsää. Eläimistössä havaittiin poro ja korppi. Harjua pitkin on rakennettu metsätie ja Kotakulhan korkeimmassa osassa on pienehkö sorakuoppa, joka nyt ei ole käytössä. Alueella on kauniita maisemakuvia ja luonnon merkittäviä kauneusarvoja, paikoin rinteillä ja Meltosjoen sekä Pitkänharjunlampien kohdalla, sekä jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1-2. Maa-ainesten rajoitettu ottaminen on mahdollista vanhan kuopan alueelta. Kotakulha-Pitkäharjun arvokas harjualue

23 23 Puonivaara Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Ylitornion keskustasta 19,5 km itäkoilliseen, Aavasaksan kylältä noin 16 km itään. Puonivaaran alueella on kalliokohouman sivulle kerrostuneita monimuotoisia rantamuodostumia sekä osaksi luonnontilainen kallioalue lohkare- ja kivikkovalleineen. Kalliokohouman louhikkoinen, osaksi silokallioinen laki on noin 165 m mpy. Laen koillissivulla on 7-8 pääosin puutonta lohkare- ja kivikkovallia (valokuva). Itäsivulla on muutama pääosin lohkareinen valli. Alempana pohjois- ja itärinteillä on kivikko-, sora- ja hiekkavalleja m mpy. Pohjoisrinteessä on törmä-terassi noin m mpy. Itäpään harjanteen pohjoisrinteessä on jyrkkä törmä noin m mpy. Pohjoisosan vallit m mpy ovat hiekkaisia, paikoin 1-2 m korkeita, ja niissä lienee myös tuulen kuljettamaa Kallion laella ja louhikkoalueella on lähes luonnontilaista, iäkästä kalliometsää. Kangasmaat ovat kuivaa tai kuivahkoa variksenmarja-kanervatyypin tai variksenmarja-mustikka-puolukkatyypin kangasmetsää. Vallien väliin on keskiosan tasanteelle muodostunut soistuma, isovarpuista kangasrämettä ja soistuvaa juolukka-variksenmarja-puolukkakangasta. Eläimistössä havaittiin poro ja korppi.

24 24 Alueen itäosassa on kaksi maa-ainesten ottoaluetta ja rajauksen ulkopuolella kallion lounaisosassa kalliokiviaineksen ottoalue. Puonilammen pohjoisrannalla on loma-asunto. Alueen läpi on rakennettu metsätie. Alueella on luonnon merkittäviä kauneusarvoja sekä varsin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1-2, POSKI-luokka 1-2. Maa-ainesten ottaminen on mahdollista avatuilta alueilta. Puonivaaran arvokas harju- ja kallioalue

25 25 Vuonorovat Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Ylitornion keskustasta noin 40 km koilliseen, Pessalompolon kylältä noin 2 km koilliseen. Vuonorovat on 3x2 km laajuinen, suurimmaksi osaksi moreenipeitteinen delta, joka kuuluu Kantomaanpään-Raanujärven reunamuodostumaan. Sen korkeimmat tasanteet ovat noin m mpy, pohjoisosan kumpumainen kohouma 115 m mpy ja matalin etelä-kaakkoisreuna m mpy. Luoteisrinteellä on muutamia matalia rantavalleja m mpy. Länsireunassa on resenttinen hiekkavalli ja siinä kaareva, noin 200 m pitkä hiekkaranta. Myös Hannukkalanniemen länsikärjessä on pienempi hiekkaranta. Kasvillisuus on kuivan ja kuivahkon kangasmetsän kasvillisuutta, MCCT-ClT, jossa poronjäkälikkölaikkuja on paikoin, mutta jäkälikkö hyvin kulunutta. Länsiosassa rantavallin takana on puustoista, ojitettua suota ja kaakkoisreunan uomissa puustoista suota, Ympyriäisellä jängällä myös pieni nevalaikku. Eläimistössä havaittiin poro ja korppi. Muodostuma erottuu kohtalaisen selvästi ympäristöstään ja on varsinkin länsiosistaan vesimaisemaan ja rantasijaintiseen kulttuurimaisemaan liittyessään hyvin merkittävä maisemallisesti. Alueella on tiedossa viisi kiinteää muinaisjäännöstä, kivikautinen ja kivi-pronssikautinen sekä historiallisen ajan asuinpaikka ja kaksi tervahautaa. Keskiosan tasanteella on erotusaita ja erotuskenttä. Sen vieressä tasanteen eteläreunasta lähtevän uoman vieressä on pienehkö maa-ainesten ottoalue. Pohjoisosassa on ampumarata. Ampumaradan kaivantojen pohjalla on vettä (ilmakuvan mukaan). Alueella on luonnon merkittäviä kauneusarvoja sekä kauniita maisemakuvia ja jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 3-4, MAL-luokka 1-2, POSKI-luokka 1-2. Vähäinen maa-ainesten otto on mahdollista avatusta kuopasta ja mahdollisesti ampumaradan alueelta.

26 Vuonorovat, arvokkaan harjualueen rajaus 26