Kemi. Taulukko 1. Luokitellut arvokkaat harjualueet Kemin kaupungissa

Transkriptio

1 Kemi Kemin kaupungin alueella tutkittiin kolme POSKI-hankkeen pohjavesialuetta ja neljä muuta pohjavesialuetta. Tarkastelun perusteella kaikilla tutkituilla alueilla on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaiksi muodostumiksi. Kemissä ei ollut Lapin harjututkimuksen arvokkaita harjualueita (Lyytikäinen 1983) eikä harjujensuojelualueita. Yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa asetelmassa: Taulukko 1. Luokitellut arvokkaat harjualueet Kemin kaupungissa

2 Kuva 1. Kemissä tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos. Kuivanuoro Pohjavesialuenumero: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Kemin keskustasta (kirkosta) noin 4,5 km NW, Karihaaran teollisuusalueelta 1,3 km länsiluoteeseen ja länteen

3 Kuivanuoron kaksiosainen rajaus käsittää osat muodostumasta, jossa on deltatasanteita ja loivamuotoinen selänne. Korkeimmat kohdat ovat m mpy. Rinteillä ja laella on valleja ja terasseja. Lounaisosan etelään loivasti laskeutuvalla rinteellä on hiekkaisia valleja sekä 1-2 m korkeita dyynivalleja. Kasvillisuus on variksenmarja-puolukkatyypin ja paikoin variksenmarja-kanervatyypin kangasmetsää, puustoltaan mäntyvaltaista, matalammissa osissa myös kuusikkoisia aloja. Sianpuolukkaa kasvaa monin paikoin. Muodostuma liittyy Kemijoen suiston vesimaisemaan. Alueella on merkitystä ulkoilupaikkana ja luoteissivulla on venesatama. Alueella on jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja maisemakuvallisia arvoja sekä monikäyttöarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 2. Kuivanuoron korkeusmalli. Keskiosa on viipaloitu maa-ainesalueiksi, muuta molemmissa päissä on selännettä rantatasanteineen ja -valleineen. Vasemmalla on Vähä-Kuivanuoro.

4 Kuva 3. Kuivanuoron arvokkaan harjualueen rajaus. Keltaisella rajauksella on esitetty osat, joissa ei havaittu merkittäviä luonnonesiintymäarvoja. Sotisaari Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Kemin keskustasta (kirkosta) noin 5 km pohjoisluoteeseen, Vainiosta 1,8 km luoteeseen, Sotisaaren pientaloalueiden välimaastossa Kemijoen suiston vesimaisemaan ja rakennettuihin alueisiin liittyvä alue, jolla on loivamuotoinen metsäinen selänne sekä tasanne vanhoine peltoineen, reunametsiköineen ja rakennuksineen. Länsiosa rajautuu Kemijoen päähaaraan ja rannassa on venesatama. Tasanteet ovat hiekkaa ja hietaa, selänne lohkareista

5 hiekka ja soraa tai sekalajitteista hiekka- ja soramoreenia. Selänteen laella ja rinteillä on useita rantavalleja m mpy. Luoteisrinteellä on noin viisi rantavallia, niiden alapuolella törmä ja alatasanteella valleja. Itäpuolisko on melko järeäpuustoista mänty- ja kuusivaltaista variksenmarja-puolukkatyypin ja puolukkamustikkatyypin kangasmetsää. Alueella on hyviä polkuja, joita käytetään ulkoilureitteinä. Keskiosissa on myös nuorta metsää ja taimikkoa. Orava, jänis/rusakko ja kekomuurahaisten kekoja havaittiin. Koillispäässä Saarenotsassa on leiri ja kurssikeskus. Alueella on muutamia vanhoja hiekka- tai sorakuoppia. Osaan niistä on kuljetettu rakennus-, purku- tai puutarhajätettä. Alueella on jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja maisemakuvallisia arvoja sekä monikäyttöarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 4. Sotisaaren korkeusmallissa muodostuman korkeimman osan rinteillä erottuu selvästi useita rantavalleja, luoteisrinteessä törmä.

6 Kuva 5. Sotisaaren arvokkaan alueen rajaus Holstinharju Pohjavesialuenumero: Muu pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Kemin keskustasta (kirkosta) noin 7 km itäkaakkoon, Taipaleenkylältä 3,3 km N Holstinharju on suomaisemaan ja vesimaisemaan liittyvä matala, epäsymmetrinen selänne. Lakiharjanne kohoaa vain noin 5 m viereisten soiden ja vesien tasosta, mutta muodostuma erottuu selvästi ympäristöstään ja erityisesti Matinaavan ja Ahvenjärvien kohdalla muodostuu edustava luonnonmaiseman kokonaisuus. Eteläosassa muodostuman pinta on kivinen tai lohkareinen. Keskiosassa laella on lohkareinen valli noin 22,5 m mpy. Pohjoisosassa harjun ja sen länsipuolen vallin välissä on kaksi hiekkaista särkkää tai vallia. Kasvillisuus on variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) ja kuivimmilla paikoilla variksenmarja-kanervatyypin (ECT) männikköistä tai mäntyvaltaista kangasmetsää. Pohjoisosassa on kapea luonnonsuojelualue harjun poikki. Kunnanrajan eteläsivulla on pienialainen, vanha sorakuoppa, jota on käytetty haulikkoampumapaikkana.

7 Alueella on jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja merkittäviä maisemakuvallisia arvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 6. Holstinharjun arvokkaan harjualueen rajaus

8 Kuva 7. Holstinharjun keskiosan korkeusmalli

9 Kuva 8. Holstinharjun eteläosan arvokkaan harjualueen rajaus Takaniitty-Kaijanharju Pohjavesialuenumero: A, B Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Kemin keskustasta (kirkosta) noin 4,3km itäkoilliseen, Tervaharjun urheilualueelta 1,8 km itäkoilliseen Osittain epäyhtenäinen, kaakosta luoteeseen suuntautuva, lähes 5 km pitkä jakso, jäätikköjokikerrostuma, joka koostuu loivamuotoisista selänteistä ja matalammista tasanteista tai laajentumista. Lakiharjanteet ovat m mpy ja niissä on sora- tai kivikkovalleja. Rantavalleja on myös alempana rinteillä ja tasanteilla. Kaakkoisin pää on laakea, eikä selännemuotoa erotu.

10 Kasvillisuus on variksenmarja-puolukkatyypin kangasmetsää, puustoltaan mäntyvaltaista, paikoin kuusivaltaista, koivua ja paikoin haapaakin sekapuuna. Karuimmilla harjanteilla on myös variksenmarja-kanervatyyppiä. Ahomansikka ja kissankäpälä kasvavat muutamassa kohdassa selänteen laella (mahdollisesti rautakautisten kalmistojen yhteydessä). Selänteen sivuilla on puustoisia soita, rämeitä ja korpia. Palokärki havaittiin ja keskiosan vanhahkossa sekametsässä tikkojen koloja. Alueella on merkittäviä kiinteitä muinaisjäännöksiä, röykkiöitä, joista kahdessa on rautakautisia hautoja. Kaakkoisosassa on pyyntikuoppia. Kaakkoisimman osan (rajauksen ulkopuolella) muinaisjäännösröykkiö on hävitetty soranoton yhteydessä. Vähä-Ruonaoja virtaa kaivetussa kanavassa muodostuman keskiosan läpi. Keskiosassa on vedenottamo vanhalla maa-ainesalueella ja kaivoja sekä valaistuun reitistöön kuuluvaa ulkoilureittiä ja laavu. Alueella on jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä, maisemakuvallisia arvoja, varsin merkittäviä arkeologisia arvoja sekä monikäyttöarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 9. Takaniitty-Kaijanharjun arvokkaan harjualueen rajaus

11 Ristikangas-Saarenkylänkangas Pohjavesialuenumero: A, B Ristikangas, Ketolanperä-Salmenkylänkangas Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Kemin keskustasta (kirkosta) noin 5 km pohjoiskoilliseen, Ristikankaalta 1,6 km pohjoiskoilliseen Saarenkylänkangas on suuri, korkeuseroiltaan huomattava ja ympäristöstään selvästi erottuva suuren muodostumakokonaisuuden, lajittuneen reunamuodostuman osa. Sille ominaisia muotopiirteitä ovat lukuisat rantavallit ja terassit yli 30 m korkealla, länteen ja luoteeseen viettävällä rinteellä. Korkeimmat osat ovat m mpy. Rinteen juurella on soistunut Kemijoen suiston noin 2000 vuotta vanha sivu-uoma. Joen kulutus- ja kasausmuotoja on rinteen alaosissa. Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin ja variksenmarja-puolukkatyypin kuivaa (ECT) ja kuivahkoa (EVT) kangasmetsää. Paikoin on poronjäkälikköä laikkuina. Rinteen alaosissa on paikoin tuoretta (VMT) tai korpimaista kangasta. Rinteen tyvellä on useita lähteitä, joista lentokentän lounaispuolella sijaitsevaa on rakennettu. Siitä lähtevässä purossa on lähteikkökasvillisuutta. Kaltionjängän itäreunan lähteet ja tihkumisalueet ovat luonnontilaisia. Lentokentän itäpuolella sijaitsevan hiekkakuopan seinämässä on törmäpääskyn koloa. Alueella on retkeilyreitti ja muita ulkoiluun käytettyjä polkuja. Alueella on vedenottamo kaivoineen. Muodostumassa on lukuisia vanhoja, metsittyneitä, osittain avoimia maa-ainesten ottopaikkoja. Saarenkylänkankaan lounaisosassa on yksi käytössä oleva alue, mutta laajempi ottamistoiminta on nykyisin Sivakkavaarassa. Alueella on varsin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä, luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäytön arvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

12 Kuva 10. Ristikangas-Saarenkylänkankaan arvokas harjualue, lounaisosa Ajos Pohjavesialuenumero: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Arvoluokka: 4 Sijainti: Kemin keskustasta (kirkosta) noin 6,6 km S, Veitsiluodosta 3 km SW Ajoksen muodostumassa on leveä selänne ja osa deltasta lajittuneessa reunamuodostumassa laajan maa-ainesten ottoalueen pohjois- ja itäpuolella. Laen tasanne ja loivat harjanteet ovat 15-18,5 m mpy. Laella ja itärinteellä on lukuisia rantavalleja, eteläosassa myös matalia dyynivalleja. Kasvillisuus on variksenmarja-puolukkatyypin ja variksenmarja-kanervatyypin männikköistä ja mäntyvaltaista kangasmetsää. Rantaa kohti rajauksen reunalla kasvillisuus vaihettuu tuoreempaan suuntaan ja lehtipuuston osuus kasvaa. Rajauksen alueella on melko yleisesti sianpuolukkaa ja satunnaisesti rantahietikoilta levinnyttä rantavehnää. Viereisellä Murhaniemen luonnonsuojelualueella on lukuisia uhanalaisia kasvilajeja.

13 Alueella on vedenottamo ja kaivoja, kuntorata ja ulkoiluun käytettyjä polkuja. Vanhat maaainesalueet ovat osaksi metsittyneet tai metsittymässä ottamisen päätyttyä. Alueella on melko merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäyttöarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Kuva 11. Ajoksen harjumuodostuman korkeusmalli.

14 Kuva 12. Ajoksen arvokkaan harjualueen rajaus