Varsinais-Suomen koulutusstrategia: vapaa sivistystyön toimintaympäristö, tavoitteet ja toimenpiteet LUONNOS

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen koulutusstrategia: vapaa sivistystyön toimintaympäristö, tavoitteet ja toimenpiteet LUONNOS TOIMEKSIANTO 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI/KUVAUS työryhmän tapaaminen kesäkuussa, syys-lokuuussa, analyysin viimeistely verkkotyöskentelynä toimintaympäristön analyysi sekä tavoitteet lähetetään vapaan sivistystyön oppilaitoksille palautetta varten marraskuussa TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSIN PERUSTEELLA: TAVOITETTA koulutusstrategiaan, toimintaympäristö perusteluineen. HUOM! Miten kääntää heikkoudet tai uhat toimenpiteiksi? 3. Keinot, vastuut, resurssit ja mittarit (ei rajoituksia) taulukkoon - KEINOJA on pystyttävä arvioimaan, mitattavuus 4. MUUTA: vapaan sivistystyön mittareiden ajantasaistaminen, seurannassa mahdolliset teemat (laadulliset seurantavälineet) esim. menestystarinat 5. AIKATAULU: 1. TILANNEKATSAUS , 2. STRATEGIARISTEILY JOULUKUUSSA VAPAAN SIVISTYSTYÖN OSUUS VIIMEISTELYÄ VAILLE VALMIS Työryhmä Tuula Aamurusko, Turun kesäyliopisto Christina Erola, OK-opintokeskus Sannaleena Härkönen, Auranlaakson kansalaisopisto Sanna Orusmaa, Turun suomenkielinen työväenopisto Juhani Pörtfors, Auralan kansalaisopisto Pentti Salonen, PuroSalonen Oy Tapani Rantala, Turun kristillinen opisto toimintaympäristökuvaus SWOT-analyysin perusteella Vahvuudet V-S vapaan sivistystyön eri koulutusmuodoilla on omat kohderyhmät, toiminta-alueet sekä koulutusstrategiat. Oppilaitoksilla/koulutusmuodoilla on myös suuri vapaus järjestää joustavasti tarpeiden mukaista koulutusta. Nämä alueemme vapaan sivistystyön ominaispiirteet mahdollistavat opintojen tarjoamisen kattavasti koko alueelle, reagointikykyisen ja innovatiivisen koulutustoiminnan, koulutustarjonnan kohdentamisen, oppilaitosten yhteistyön sekä verkostoitumisen. Oppilaitosverkostolla on pitkät sivistysperinteet ja myös tulevaisuusvisio ylläpitää alueemme elinikäisen oppimisen ilmapiiriä. Oppilaitosverkostolla on suuri valmius tarttua ajankohtaisiin teemoihin kuten syrjäytymisvaarassa olevien koulutus, koulutusta osaamattomille, senioreiden koulutus, monikulttuurinen koulutus jne. 1

2 Heikkoudet Maakunnallisen ja valtakunnallisen koulutusjärjestelmän sisällä vapaan sivistystyön tunnettuus on heikko, esim. opinto-ohjaajat. Tunnettuuden heikkouden myötä vapaan sivistystyön opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen on erittäin vähäistä. Tämä edellyttäisi yhteiskunnallista vaikuttamista koulutusjärjestelmän sisällä. Tulevaisuuden ennakointi asettaa myös suuren haasteen vapaan sivistystyön oppilaitosverkostolle, kuten uusien oppimisympäristöjen kehittämistyölle. Heikkouksiksi koetaan myös: hakevan toiminnan riittämättömyys, pysyttäytyminen traditiossa, kohderyhmän laaja-alaisuus koulutuksen kohdentaminen, yhteiskeskustelun puute, täydennyskoulutusjärjestelmän puute - pedagoginen osaaminen, elinikäisen ohjaamisen puute, opettajien palkkajärjestelmä, koulutuksen vaikuttavuuden todentaminen. Henkilöstö- ja talousresurssien niukkuus haittaa merkittävästi pyrkimyksiä vastata näihin puutteellisuuksin ja heikkouksiin. Mahdollisuudet Sekä globaali että lokaali muutostilanne edellyttää/pakottaa uusien ratkaisujen sekä tulevaisuusstrategioiden kehittämiseen sekä oppilaitosten tulevaisuuden ennakointiverkoston luomiseen. Näköpiirissä ovat uudenlaiset vapaan sivistystyön koulutusketjut/-verkostot toisiaan joustavasti täydentävä oppilaitosverkosto, vapaan sivistystyön oma opettajankoulutusverkosto osaamispotentiaalin hyödyntäminen. oppilaitokset vahvistavat koulutuksessaan 1. laaja-alaista sivistystä, elämänikäinen oppimisen ja harrastuksen periaatetta kestävä elämäntapa ja persoonallinen kasvu, 2. kohtaamispaikkaajattelua: hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja aktiivisen kansalaisuuden kohtaamispaikkoja, kansalaiskeskustelun ylläpitäjiä. 3. uusia pedagogisia ratkaisuja: vertaisoppiminen, yhteisöllisyys, vapaan sivistymisen paikka, uudet avoimet oppimisympäristöt, virtuaaliset viestintä ja koulutusmahdollisuudet, 4. syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvää toimintaa - erityisesti nuoret ja niukat kulttuuriresurssit omaavat. Uhat Uhista keskimmäiseksi nousee rahanpuute ja valtion osuuksien leikkaaminen. Myös kehityksestä putoaminen, esim. verkko-osaaminen, uudet oppimisympäristöt, traditioihin juuttuminen virtuaalimaailman tuoma kilpailu Internet-opetus. Toimintaa haittaa imagon puutteellisuus arvostuksen puute, heikko tunnettuus. Uhiksi myös muodostuvat: markkinointikäytäntöjen muutos ja asiakkaiden suuntautuminen muualle, kilpailu koulutusmarkkinoilla sekä opettajien rekrytoinnin vaikeutuminen sekä useat toimijat: paljon tarjontaa päällekkäisyyden vaara. Varsinais-Suomen koulutusstrategian yhteinen visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä, reagointiherkkänä vaikuttajana Varsinais-Suomen koulutusstrategian yhteiset päämäärät: 1. Osaamisen 2. Koulutuksen laadun 3. Alueellinen ja vahvistaminen varmistaminen valtakunnallinen Varsinais-Suomen vapaan sivistystyön tavoitteet (1-3): vaikuttaminen Osaavan työvoiman Osaava henkilöstö varmistaminen Väestön hyvinvoinnin vahvistaminen Monipuoliset ja tulokselliset palvelut Tavoitteellinen yhteistyö Resurssien tehokas käyttö 2

3 1a Verkoston oppilaitokset ovat elinikäinen oppimisen, aktiivisen kansalaisuuden sekä hyvinvoinnin edistämisen toimijoita. Verkoston oppilaitokset ovat asiakkailleen myös sosiaalisia foorumeita. 1b Vahvistetaan kansalaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa ja sen myötä työurien pitenemistä tavoitteena entistä laadukkaampi tuotanto, tuotteet sekä asiakaspalvelu. 1c verkostolla on merkittävä rooli koulutustakuun toteuttamisessa sekä syrjäytymistä ehkäisevässä koulutuksessa. 2a oppilaitoksilla on laatujärjestelmä käytössä sekä yhteinen maakunnallinen koulutus- ja seurantastrategia. 2b Luodaan oma täydennyskoulutusverkosto, jossa osaamispotentiaalia hyödynnetään. Huomioidaan pedagogista kehittymistarvetta omassa täydennyskoulutuksessa Seurataan ja kuunnellaan kunta- ja maakuntatason palvelujen käyttäjien kehitysja kehittämistarpeita ja vastataan niihin resurssien mukaan. 2c Oppilaitoksilla on käytössään virtuaaliset viestintä- ja koulutusmahdollisuudet sekä uudet avoimet oppimisympäristöt sekä ammattitaitoa toimia verkostoissa laaja-alaisesti ja 3a verkosto vastaa sivistys- ja osaamistarpeiden mukaisesta koulutuksesta, mielekkäästä työnjaosta sekä ennakointityöstä. oppilaitosten toimiva vuorovaikutusverkosto luodaan tiedon- ja osaamisen vaihtoa varten ( = vertais- /ennakointi- / kehittämis-/ ja vaikuttamistoiminta ) 3b Kehitetään vapaan sivistystyön koulutusketjuja sekä verkostoja toisiaan täydentävä oppilaitosverkosto. 3c opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä opintosuoritusten hyväksilukeminen. 3

4 ennakkoluulottomasti Keinot, vastuut, resurssit, mittarit ja arviointi (ei rajoituksia): 1a Foorumien, keskustelujen ja vastaavien järjestäminen sekä yhdessä että erikseen - oppilaitosverkosto - hankkeet ja omat hankkeet - määrä ja osallistujat, näkyvyys mediassa 1) Oppilaitosten omien ja verkoston yhteisten kumppanuuksien vahvistaminen ja uusien löytäminen. 2) Vahvemman brändin luominen ja näkyvyyden lisääminen vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston yhteistyönä. 3) Laajempien osallistujajoukkojen tavoittaminen. 1b 1) Asiakkaiden sivistys- ja kehittymistarpeiden tarkempi kartoittaminen ja ennakointi. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja 2a Tehdään pedagogisen osaamisen ja osaamistarpeen kartoitus alueen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa nykypäivän vaatimuksia vastaavasti Ohjausosaamista kartoitetaan ja lisätään henkilöstökoulutuksen kautta tarpeen vaatiessa. Nykypäivän ohjausmenetelmiä ja -välineitä (some, oppimisympäristöt) otetaan käyttöön kun osaamista on hankittu. Tuloksellisuusseuranta - vastuu ja resurssit maakuntaviranomaiset, opistot - olemassa olevat mittarit ja arviointikäytännöt Laatuseuranta - opistojen keskinäinen ja laatujärjestelmien benchmarkkaus. 2b 1) täydennyskoulutusverkoston ylläpitäminen oppilaitosten nimeämän, kaikki oppilaitosmuodot 3a Koordinointikokoukset ja ennakointifoorumi - vastuu oppilaitoksilla ja ylläpitäjillä 3b 1) Edistetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tietoisuutta toistensa toiminnasta ja 4

5 systeeminen luominen em. prosessiin. 2) Hyvinvointia ja elämänhallintaa lisäävien palveluiden kehittäminen työurien pidentämisen tueksi. huomioivan täydennyskoulutustyöryhmän toimesta. Tiivis yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. oppilaitoksista löytyvän osaamisen hyödyntäminen verkoston sisäisissä koulutuksissa. kehitetään yhteistä opintoneuvontaa. Opintoneuvonnassa painottuu koulutustakuuseen vastaaminen sekä opintojen tunnustaminen. 1c 1) Perustetaan työryhmä valmistelemaan, miten vapaassa sivistystyössä vastataan koulutustakuun toteuttamiseen. Työryhmä valmistelee strategian ja suunnitelman, miten vapaa sivistystyö vastaa a)koulutustakuun vaatimuksiin b)syrjäytymisen ehkäisyyn Suunnitelma sisältää esityksen työnjaosta vapaan sivistystyön toimijoiden kesken. 2c 1) Ajantasaisen laitteiston, ohjelmistojen ja uusien oppimisympäristöjen hankinnan ja ylläpidon sekä niiden käyttökoulutusten toteuttaminen vapaan sivistystyön verkoston yhteistyönä. Myös henkilöstön täydennyskoulutuksesta merkittävä osa toteutetaan uusissa, avoimissa oppimisympäristöissä. 2) Opiskelijoiden opetuksesta ja ohjauksesta osa tapahtuu luontevasti uusissa oppimisympäristöissä, mutta myös henkilökohtaisempaan opintojen ohjaukseen tulee olla mahdollisuus 3c 1) Kehitetään yhtenäinen järjestelmiä opintojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. 3) Opintojen tunnistamisen ja tunnustamisen kriteerejä ja käytäntöjä integroidaan osaksi oppilaitosten arkea. Asetettujen vapaan sivistystyön tavoitteiden toimintaympäristöperustelut 1. Osaamisen vahvistaminen: Osaavan työvoiman varmistaminen, väestön hyvinvoinnin vahvistaminen 2. Koulutuksen laadun varmistaminen: Osaava henkilöstö, monipuoliset ja tulokselliset palvelut 3. Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen: Tavoitteellinen yhteistyö, resurssien tehokas käyttö 5