Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Transkriptio

1 Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto Puh

2 Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus Pohjois-Savon väestökehitys ja ennusteet sekä koulutusrakenne Väestökehitys- ja ennusteet Väestön koulutusrakenne Lukiokoulutus Pohjois-Savon lukioverkko ja koulutuksen kustannukset Lukiokoulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa Ylioppilastutkinnon suorittaneet, opintojen kulku ja siirtyminen jatko-opintoihin Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Opintojen kulku ja jatko-opinnot LÄHTEET LIITTEET

3 1 Raportin sisältökuvaus Tämä raportti on tilastokatsaus lukio- ja ammatillisen koulutuksen nykytilaan ja kehitykseen. Aluksi esitetään tilastokeskuksen väestöennusteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, koulutusrakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Lukiokoulutuksesta tarkastellaan koulutuksen saavutettavuutta, opiskelija- sekä tutkintomääriä, koulutuksen kustannuksia ja hakeutumista jatko-opintoihin. Raportin laajin osio koskee ammatillista nuorten koulutusta. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, koulutuksen hakutietoja, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista sijoittumista. Tarkastelutasona on pääasiassa maakuntataso, mutta joidenkin tietojen kohdalla tarkastelua on tehty yksityiskohtaisemmin oppilaitostasolla. Valmistuneiden työllistymistarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. 3

4 2 Pohjois-Savon väestökehitys ja ennusteet sekä koulutusrakenne 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet Pohjois-Savon maakunnassa oli vuoden 2015 lopussa asukasta. Vuosien väestökasvu ei viime vuonna jatkunut. Pohjois-Savon väestömäärä väheni -295 henkeä vuonna 2015, mikä on kuitenkin pieni väestötappio kun katsotaan pitkällä ajanjaksolla. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Pohjois-Savossa olisi vuonna 2030 reilut asukasta (taulukko 1.) Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja kaikkien keskusten ulkopuolistenkin kuntien muuttoliike tasapainottuu vuoden 2020 jälkeen, toteutuu Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan 1 määritelty asukkaan tavoite vuonna Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen. Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan määritellyt väestötavoitteet eri skenaarioille ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Lähivuosien koulutuksen mitoituksessa Pohjois-Savossa tulee huomioida, että vuoden 2015 väestöennuste on huomattavasti realistisempi kuin vuonna 2012 laadittu ennuste (kuvio 1). Toteutunut väestökehitys ja tuorein ennuste ovat lähes samalla tasolla. 1 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma

5 Kuvio 1. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-vuotiaat) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2014 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2650 henkilöä, joka reilut 400 vähemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan 2513 vuonna Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ainoastaan Kuopion, Iisalmen ja Siilinjärven 16-vuotiaiden ikäluokka kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Taulukko vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Toteuma 2010 Toteuma 2014 Ennuste 2020 Ennuste muutos % Pohjois-Savon maakunta ,2..Iisalmi ,1..Juankoski ,2..Kaavi ,7..Keitele ,8..Kiuruvesi ,3..Kuopio ,9..Lapinlahti ,1..Leppävirta ,6..Pielavesi ,9..Rautalampi ,3..Rautavaara ,4..Siilinjärvi ,6..Sonkajärvi ,3..Suonenjoki ,8..Tervo ,9..Tuusniemi ,3..Varkaus ,4..Vesanto ,0..Vieremä ,8 5

6 2.2 Väestön koulutusrakenne Väestön koulutusrakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on hieman korkeampi kuin koko maassa (taulukko 3). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 4 % korkeampi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3,5 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on hieman alhaisempi kuin koko maassa. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 2. Taulukko vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain (Tilastokeskus). Ei perusasteen Tutkinnon suorittaneita yhteensä Keskiaste Korkea-aste jälkeistä tutkintoa KOKO MAA 70,2 40,5 29,7 29,8 Uudenmaan maakunta 71,4 34,7 36,7 28,6 Varsinais-Suomen maakunta 70,0 40,9 29,1 30,0 Satakunnan maakunta 67,4 42,8 24,5 32,6 Kanta-Hämeen maakunta 68,8 41,9 26,9 31,2 Pirkanmaan maakunta 72,5 41,9 30,7 27,5 Päijät-Hämeen maakunta 67,5 42,0 25,5 32,5 Kymenlaakson maakunta 67,9 43,5 24,4 32,1 Etelä-Karjalan maakunta 67,8 42,6 25,2 32,2 Etelä-Savon maakunta 67,3 43,3 24,0 32,7 Pohjois-Savon maakunta 70,7 44,4 26,2 29,3 Pohjois-Karjalan maakunta 69,9 45,7 24,2 30,1 Keski-Suomen maakunta 71,3 43,2 28,1 28,7 Etelä-Pohjanmaan maakunta 67,8 44,0 23,8 32,2 Pohjanmaan maakunta 68,9 40,3 28,6 31,1 Keski-Pohjanmaan maakunta 67,4 43,5 23,9 32,6 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 72,4 44,3 28,1 27,6 Kainuun maakunta 68,4 45,5 23,0 31,6 Lapin maakunta 70,0 45,3 24,8 30,0 Ahvenanmaa 63,0 39,6 23,4 37,0 Perusasteen koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteyshaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien vuotiaiden osuus (7,5 %) vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa (8,6 %). Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 6

7 Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Koko maa , , , , , ,6 Pohjois-Savo , , , , , ,5 Iisalmi 199 9, , , , , ,2 Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9, , ,2 Kaavi 26 12, , , , , ,6 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9, ,6 15 9,1 13 9,0 Kiuruvesi 94 12, , , ,0 73 9,7 73 9,9 Kuopio , , , , , ,4 Lapinlahti , , , , ,4 72 9,7 Leppävirta 71 9, ,8 65 9,6 62 9,8 55 9,1 52 8,6 Maaninka 19 7, ,1 24 9, ,0 19 8,8 Pielavesi 42 11, ,1 32 9,7 29 8,9 30 9, ,4 Rautalampi 25 10,9 21 9, , , ,3 20 9,9 Rautavaara 26 19, , , , ,5 8 8,8 Siilinjärvi 140 8, , , , , ,0 Sonkajärvi 36 10, , , , , ,2 Suonenjoki 73 13, , , , , ,4 Tervo 13 10,2 11 9,3 8 7, ,2 8 8,0 8 8,9 Tuusniemi 31 15, , , , ,9 15 9,5 Varkaus , , , , , ,3 Vesanto 27 18, , , , , ,6 Vieremä 40 11,6 33 9, , , ,0 25 8,5 *eivät ole ko. vuonna opiskelijoita eikä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa 7

8 3 Lukiokoulutus 3.1 Pohjois-Savon lukioverkko ja koulutuksen kustannukset Lukiokoulutusta järjestetään Pohjois-Savossa 16 kunnassa ja 24 lukiossa. Lukiokoulutuksen rakennetta ja rahoitusta oltiin uudistamassa. Rakenteiden uudistushanke ei toteudu suunnitellusti. Järjestämis- ja ylläpitämisverkkoa ja -lupia koskeva hallituksen esitys raukesi. Uudistuksen tavoitteena oli mm. tiivistää lukioverkkoa ja tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa. Kuvio 2. Lukioverkko ja koulutuksen saavutettavuus. Lukioverkon karsimisella olisi merkittäviä vaikutuksia. Etenkin se lisää syrjäseuduilta etäällä lukiota käyvien määrää huomattavasti, mikäli lähellä oleva pieni lukion toimipaikka lopetetaan. Lukiokoulutuksen eriarvoisuus kasvaa, sillä varakkaista ja koulutetuista perheistä voidaan lähteä opiskelemaan myös kauemmaksi. Lisäksi koulutuksesta syrjäytyminen kasvaa kunnissa, jotka ovat etäällä lukioista ja ammattikouluista. Vaikutuksia on myös kuntien vetovoimaan, sillä opettajien saatavuus heikkenee kunnissa, missä ei ole lukiota Lukiokoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohden vaihtelevat suuresti Pohjois-Savon kunnissa. Kalleinta lukio-opiskelu yksikkökustannuksiin vuonna 2015 oli Rautavaaralla, noin /opiskelija. Alhaisimmat kustannukset ovat suurimmissa kunnissa (taulukko 5). Koko maassa yksikkökustannukset ovat 8

9 noin 7 700, Pohjois-Savossa keskimäärin noin Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa kustannukset opiskelijaa kohden ovat samalla tasolla kuin Pohjois-Savossa. Taulukko 5. Lukiokoulutuksen käyttökustannukset /opiskelija vuonna 2015 (OPH/opetustoimen kustannusraportti). Opiskelijoita /opiskelija Muutos% ed. vuoteen Rautavaaran kunta , Vieremän kunta , Tuusniemen kunta , Juankosken kaupunki , Vesannon kunta , tielaveden kunta , Rautalammin kunta , tortaanpää ry , Lapinlahden kunta , Suonenjoen kaupunki , Iisalmen kaupunki , Sonkajärven kunta , Leppävirran kunta , Kiuruveden kaupunki , Siilinjärven kunta , Kuopion kaupunki , Savon koulutuskuntayhtymä (VARKAUS) ,00-4 tohjois-savo ,00-1 Koko maa , Lukiokoulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. Koko maassa opiskelijamäärät ovat laskeneet noin -7 % vuodesta 2010 vuoteen 2015 (taulukko 6). Pohjois-Savossa laskua on ollut noin -14 %. Maakunnan suurimmista kaupungeista, Kuopion lukioiden opiskelijamäärä on laskenut -1 %, Iisalmen lukion 25,1 %, Varkauden -27,7 % ja Siilinjärven -12 %. Prosentuaalisesti opiskelijamääriään ovat kasvattaneet eniten Kallaveden lukio ja Kuopion klassillinen lukio. 9

10 Taulukko 6. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät Pohjois-Savon kunnissa ja koko maassa (Vipunen). Muutos % Iisalmen Kaupunki ,1 Juankosken Kaupunki ,1 Karttulan Kunta ,0 Kiuruveden Kaupunki ,7 Kuopion Kaupunki ,0 Kallaveden lukio/kuopion aik.l ,6 Karttulan lukio Kuopion aikuislukio ,0 Kuopion klassillinen lukio ,9 Kuopion Lyseon lukio ,1 Kuopion taidelukio Lumit ,1 Nilsiän lukio Lahden Rudolf Steiner -Koulun Kannatusyhdistys Ry ,0 Lapinlahden Kunta ,4 Leppävirran Kunta ,1 Nilsiän Kaupunki ,0 Pielaveden Kunta ,2 Portaanpää Ry ,9 Rautalammin Kunta ,0 Rautavaaran Kunta ,7 Savon Koulutuskuntayhtymä (Varkaus) ,7 Siilinjärven Kunta ,0 Sonkajärven Kunta ,9 Suonenjoen Kaupunki ,0 Tuusniemen Kunta ,3 Vesannon Kunta ,5 Vieremän Kunta ,3 P-Savo Yhteensä ,8 Koko maa ,9 *Savon koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Peruskoulun päättäneiden 9-luokkalaisten hakeutuminen lukiokoulutukseen on Pohjois-Savossa alhaisempaa kuin koko maassa (taulukko 7). Lukiokoulutukseen vuonna 2014 hakeutui 46,8 % peruskoulun päättäneistä. Ammatilliseen koulutukseen hakeutui puolestaan 45,8 %. Ei lainkaan tutkintotavoitteista koulutusta jatkaneiden osuus vuonna 2014 oli 7,4 %, kun se vuonna 2010 oli 8,8 %. Luvut ovat korkeammat kuin esimerkiksi muissa Itä-Suomen maakunnissa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Joissakin maakunnissa ei tutkintotavoitteista koulutusta jatkaneiden osuus on pudonnut merkittävästi. Näin on muun muassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Osittain tilanteen muutosta selittää vuonna 2014 tapahtunut yhteishaun muutos, jossa ensisijalla hakutilanteessa ovat peruskoulun päättäneet. Taulukossa 7 olevat tiedot herättävät kuitenkin kysymyksen siitä, missä määrin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset tai lisäykset näkyvät luvuissa. Esimerkiksi Uudellamaalla aloituspaikkoja lisättiin, kun taas Pohjois-Savossa aloituspaikat vähenivät noin 250 vuodesta 2013 vuoteen Toisaalta Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa koulutuspaikat eivät lisääntyneet mutta ei tutkintotavoitteista koulutusta jatkaneiden osuus on laskenut merkittävästi. Näissä maakunnissa muilla toimenpiteillä on vaikutettu asiaan. 10

11 Taulukko 7. Peruskoulun päättäneiden hakeutuminen jatko-koulutukseen (lukio, ammatillinen) koko maassa ja maakunnittain vuosina 2010, 2012 ja 2014 (Vipunen). Peruskoulun 9. luokan Jatkoi heti opiskelua päättäneet yhteensä lukiokoulutuksessa Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua Jatkoi heti opiskelua lukiokoulutuksessa Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua KOKO MAA ,4 40,7 8, ,0 41,5 8, ,6 42,1 6,3 Uudenmaan maakunta ,2 31,6 11, ,3 32,3 10, ,0 34,1 6,9 Varsinais-Suomen maakunta ,2 42,3 7, ,0 43,1 6, ,2 44,9 4,9 Satakunnan maakunta ,5 48,3 5, ,9 47,1 6, ,8 46,6 4,7 Kanta-Hämeen maakunta ,0 44,0 8, ,8 46,6 7, ,5 46,9 3,6 Pirkanmaan maakunta ,7 40,1 7, ,1 42,9 7, ,8 41,5 5,6 Päijät-Hämeen maakunta ,0 42,1 11, ,0 41,6 10, ,0 43,6 8,5 Kymenlaakson maakunta ,5 44,7 8, ,1 49,5 9, ,2 46,1 7,7 Etelä-Karjalan maakunta ,3 46,4 8, ,5 46,9 6, ,0 49,7 4,3 Etelä-Savon maakunta ,7 44,9 7, ,3 46,6 7, ,2 47,5 7,2 Pohjois-Savon maakunta ,3 42,8 8, ,2 44,3 8, ,8 45,8 7,4 Pohjois-Karjalan maakunta ,1 47,8 6, ,4 47,9 6, ,9 48,4 5,7 Keski-Suomen maakunta ,2 47,8 9, ,8 43,6 8, ,4 45,2 5,5 Etelä-Pohjanmaan maakunta ,3 47,6 5, ,8 48,3 4, ,6 47,3 5,1 Pohjanmaan maakunta ,7 45,8 6, ,8 46,6 6, ,0 42,6 8,4 Keski-Pohjanmaan maakunta ,6 47,5 8, ,2 47,0 7, ,5 46,8 3,7 Pohjois-Pohjanmaan maakunta ,0 43,0 11, ,6 43,8 10, ,6 44,9 7,5 Kainuun maakunta ,0 42,3 7, ,8 46,7 8, ,4 46,3 6,3 Lapin maakunta ,2 46,2 6, ,9 46,5 5, ,3 44,5 5,2 11

12 3.3 Ylioppilastutkinnon suorittaneet, opintojen kulku ja siirtyminen jatko-opintoihin Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä Pohjois-Savossa on vuosien välillä laskenut 140 tutkinnolla. noin tutkinnon suorittanutta. Koko maassa tutkintojen määrä on laskenut 940 tutkinnolla (taulukko 8). Tutkintomäärät ovat kasvaneet Iisalmen, Kallaveden, Tuusniemen lukioissa sekä Savon koulutuskuntayhtymän ylläpitämässä Varkauden lukiossa. Taulukko 8. Ylioppilastutkinnon suorittaneet Pohjois-Savon kunnissa ja koko maassa vuosina (Vipunen) Iisalmen Kaupunki Juankosken Kaupunki Kiuruveden Kaupunki Kuopion Kaupunki Kallaveden lukio/kuopion aik.l Karttulan lukio Kuopion aikuislukio 105 Kuopion klassillinen lukio Kuopion Lyseon lukio Kuopion taidelukio Lumit Nilsiän lukio Lapinlahden Kunta Leppävirran Kunta Nilsiän Kaupunki Pielaveden Kunta Portaanpää Ry Rautalammin Kunta Rautavaaran Kunta Savon Koulutuskuntayhtymä (Varkauden lukio) Siilinjärven Kunta Sonkajärven Kunta Suonenjoen Kaupunki Tuusniemen Kunta Vesannon Kunta Vieremän Kunta Yhteensä Koko maa Vuonna 2009 Pohjois-Savossa aloitti lukiokoulutuksen 1473 oppilasta (taulukko 9). Vuoden 2012 loppuun mennessä tutkinnon oli suorittanut 79,4 %. Koko maassa vastaava osuus oli 80,6 %. Muualle opiskelemaan siirtyneiden osuus (ei opiskellut enää lukiossa) oli Pohjois-Savossa 7,8 %, eli enemmän kuin koko maassa. 12

13 Taulukko 9. Vuonna 2011 lukiokoulutuksen aloittaneiden opintojen kulku vuoden 2014 loppuun mennessä (Tilastokeskus). Uudet opiskelijat 2011, yhteensä Ylioppilastutkinto 2014 Muu tutkinto 2014 Ei tutkintoa, opiskeli lukiossa 2014 Ei tutkintoa, opiskeli muualla 2014 Ei tutkintoa eikä opiskellut, oli työssä 2014 Ei tutkintoa eikä opiskellut, oli työtön 2014 Ei tutkintoa eikä opiskellut, oli muualla 2014 Maakunnat yhteensä ,6 0,4 11,0 5,4 0,7 0,4 1,5 Uusimaa ,4 0,2 15,4 4,2 0,9 0,3 1,6 Varsinais- Suomi ,5 0,4 7,8 3,7 0,3 0,2 1,1 Satakunta ,8 0,4 9,9 6,3 0,3 0,3 2,0 Kanta-Häme ,8 0,2 7,9 5,7 1,5 0,1 0,9 Pirkanmaa ,3 0,4 15,0 5,1 0,5 0,2 1,5 Päijät-Häme ,7 0,7 8,1 6,8 0,4 0,7 1,7 Kymenlaakso ,0 0,4 7,8 6,4 0,8 1,2 2,4 Etelä-Karjala ,3 0,3 9,9 5,9 0,2 0,2 1,2 Etelä-Savo ,7 0,7 6,4 5,4 0,9 0,2 1,6 Pohjois-Savo ,4 0,9 8,7 7,8 0,3 1,0 1,9 Pohjois-Karjala ,4 0,5 6,0 4,4 0,5 0,4 1,6 Keski-Suomi ,8 0,6 7,1 6,8 0,8 0,3 1,5 Etelä- Pohjanmaa ,0 1,3 6,9 7,0 0,3 0,3 1,2 Pohjanmaa ,8 0,4 5,7 5,2 1,1 0,3 1,5 Keski- Pohjanmaa ,4 0,7 4,6 6,1 1,1 0,9 1,3 Pohjois- Pohjanmaa ,1 0,2 9,4 6,9 0,7 0,5 1,1 Kainuu ,6 0,0 6,7 6,2 0,9 0,2 2,4 Lappi ,2 0,5 9,4 10,5 0,9 0,5 2,1 Ahvenanmaa - Åland ,4 0,0 8,5 0,6 1,2 0,0 1,2 Ylioppilastutkinnon vuosina suorittaneiden siirtyminen jatko-opintoihin on esitetty taulukossa Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneista 6,5 % jatkoi ammatillisessa koulutuksessa, 14,4 % ammattikorkeakoulussa ja 18,6 % yliopistossa. Koko maassa vastaavat luvut ovat alhaisemmat, sillä koko maassa kyseisenä aikana tutkinnon suorittaneista 66,2 % ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua. Pohjois-Savossa vastaava osuus on 60,5 %. Ei heti jatkaneiden kohdalla on huomioitava poikien siirtyminen varusmiespalvelukseen. 13

14 Taulukko 10. Vuosina ylioppilastutkinnon suorittaneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin (Tilastokeskus) Ylioppilaat yhteensä Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa Jatkoi heti opiskelua ammattikorkeakoulutuksessa Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua Jatkoi heti opiskelua yliopistokoulutuksessa Iisalmi 360 1,7 12,5 23,6 62,2 Juankoski 74 20,3 21,6 25,7 32,4 Kiuruvesi 163 7,4 21,5 20,2 50,9 Kuopio ,8 10,7 17,7 65,8 Lapinlahti 193 9,3 15,5 19,2 56,0 Leppävirta 110 4,5 21,8 24,5 49,1 Pielavesi 82 8,5 20,7 20,7 50,0 Rautalampi 65 13,8 10,8 18,5 56,9 Rautavaara 14 14,3 28,6 28,6 28,6 Siilinjärvi 280 8,6 18,2 10,7 62,5 Sonkajärvi 55 3,6 16,4 21,8 58,2 Suonenjoki 77 7,8 20,8 15,6 55,8 Tuusniemi 46 13,0 13,0 13,0 60,9 Varkaus 342 5,8 18,7 22,2 53,2 Vesanto 47 14,9 42,6 12,8 29,8 Vieremä 40 5,0 40,0 17,5 37,5 P-Savo ,5 14,4 18,6 60,5 Koko maa ,7 12,3 16,8 66,2 14

15 4 Ammatillinen 2-aste Pohjois-Savossa ammatillisen koulutuksen järjestämislupa on kahdeksalla koulutuksen järjestäjällä: - Savon koulutuskuntayhtymä - Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä - Pelastusopisto (Sisäasiainministeriön alainen) - Tri Matthias Ingmanin säätiö - Kuopion talouskoulun kannatusyhdistys ry - Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry - Pohjois-Savon opisto - Portaanpään kristillisen kansanopiston kannatusyhdistys ry Savon koulutuskuntayhtymällä on toimipisteitä Kuopiossa, Muuruvedellä (Juankoski), Toivalassa, Rissalassa, Varkaudessa ja Iisalmessa. Ylä-Savon ammattiopiston toimipisteet sijaitsevat Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Kuopiossa. Pelastusopiston toimipaikka sijaitsee Kuopiossa, samoin Pohjois-Savon opiston. Portaanpään kristillinen opisto sijaitsee Lapinlahdella ja Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Siilinjärvellä. 4.1 Ammatillinen koulutuksen kehityksestä Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on Pohjois-Savossa pudonnut vuosien aikana noin 400 opiskelijalla (taulukko 11). Opiskelijamäärät ovat kasvaneet vain sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketaloudessa ja hallinnossa. Taulukko 11. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien kehitys koulutus- ja opintoaloittain (Vipunen) Muutos (lkm) Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 77 Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Graafinen ja viestintätekniikka Elintarvikeala ja biotekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka -46 Tekstiili- ja vaatetustekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka

16 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus -40 Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Puutarhatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) 83 Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Puhdistuspalvelut 5-5 Yhteensä Vuonna 2014 ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli Pohjois-Savossa (taulukko 12). Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli vielä yli Aloituspaikkojen väheneminen ei johdu pelkästään koulutuksenjärjestäjien päätöksistä, vaan on seurausta ministeriön päätöksistä. Vuonna 2014 ensisijaisia hakijoita oli Hakijoiden suhde aloituspaikkoihin (vetovoimaluku) oli 1,03. Vuonna 2016 aloituspaikkoja oli 2 234, ensisijaisia hakijoita ja vetovoimaluku 0,87. Aloituspaikat ovat laskeneet vuosien aikana eniten matkailun, tekniikan ja luonnonvaran aloilla. Lievää kasvua on ollut vain sosiaali- ja terveysalan aloituspaikoissa. Humanistinen ja kasvatusalalla vuonna 2016 vetovoimaindeksi oli 0,95, eli alhaisempi kuin vuonna Kulttuurialalla vetovoima on säilynyt ennallaan tarkasteluvuosien välillä. Luonnontieteissä (tietojenkäsittely) vetovoima on noussut, vuonna 2016 se oli 1,31. Luonnonvara-alalla vetovoima oli jo vuonna 2014 varsin heikko (0,73). Vetovoima oli kuitenkin vuonna 2016 vielä heikompi, vain 0,57. Matkailualalla vetovoima on ollut vielä heikompi, vuonna 2016 se oli vain 0,53. Sosiaali- ja terveysalalla vetovoima oli vuonna 2016 (1,09) alhaisempi kuin vuonna 2014 (1,48). Tekniikan ja liikenteen ala on kamppaillut pitkään vetovoimansa kanssa. Vuonna 2016 vetovoima (0,91) oli kuitenkin alhaisempi kuin vuonna Liiketalouden ja hallinnon alalla vuonna 2014 vetovoimaluku oli 1,29. Vuonna 2016 luku oli selvästi alhaisempi (0,94). Opintoalakohtaisia tietoja käydään läpi oppilaitoskohtaisessa tarkastelussa (vuodet 2015 ja 2016). Tarkastelussa tulee huomioida vuonna 2014 tapahtunut yhteishaun muutos, jossa ensisijalla hakutilanteessa ovat peruskoulun päättäneet. 16

17 Taulukko 12. Ammatilliseen peruskoulutuksen aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2014 ja 2016 Pohjois-Savossa (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2014 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Humanistinen ja kasvatusala ,12 53 % 79 % Kulttuuriala ,83 73 % 79 % Luonnontieteiden ala , % 88 % Luonnonvara- ja ympäristöala , % 80 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , % 68 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,48 62 % 85 % Tekniikan ja liikenteen ala ,06 99 % 79 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , % 74 % Yhteensä ,03 91 % 81 % VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Humanistinen ja kasvatusala , % 62 % Kulttuuriala ,84 83 % 83 % Luonnontieteiden ala , % 75 % Luonnonvara- ja ympäristöala , % 63 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , % 73 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , % 80 % Tekniikan ja liikenteen ala , % 81 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 0, % 78 % Yhteensä , % 81 % 17

18 Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloituspaikoissa on tapahtunut viime vuosina muutoksia. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli 84 kun vuonna 2014 niitä oli 120. Tämän jälkeen aloituspaikkamäärä on vakiintunut 100 paikkaan (taulukko 13). Ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkoihin (vetovoima) ei ole parina viime vuonna ollut paras mahdollinen. Vuonna 2015 vetovoima oli 0,79 ja vuonna 2016 se oli 0,94. Taulukko 13. Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin vastaanottan eet valittuihin Kulttuuriala ,79 75 % 81 % Käsi- ja taideteollisuus ,25 80 % 83 % Viestintä ja informaatiotieteet ,60 73 % 81 % Yhteensä ,79 75 % 81 % VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin vastaanottan eet valittuihin Kulttuuriala ,94 81 % 86 % Käsi- ja taideteollisuus , % 91 % Viestintä ja informaatiotieteet ,67 79 % 84 % Yhteensä ,94 81 % 86 % Kuopion konservatoriossa aloituspaikkoja oli vuosina Tämän jälkeen aloituspaikat ovat kaksinkertaistuneet vuosille Muutos johtuu siitä, että konservatorio laittaa Opintopolkuun vapaat aloituspaikat sekä pk- että yo-puolelle täysimääräisinä. Käytännössä siis ei ole erillisiä pk- ja yo-ryhmiä vaan oppilaitos valitsee 26 parasta hakijaa riippumatta koulutaustasta. Vuonna 2010 ensisijaisia hakijoita oli 48, kun vuonna 2015 heitä oli 30. Edellä mainitut muutokset ovat vaikuttaneet koulutuksen vetovoimalukuun, joka vuonna 2015 oli vain 0,58. Vuonna 2016 vetovoimaluku on noussut 0,71 (taulukko 14). Taulukko 14. Kuopion konservatorion aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Kulttuuriala ,58 70 % 67 % Musiikki ,58 70 % 67 % Yhteensä ,58 70 % 67 % VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Kulttuuriala ,71 70 % 92 % Musiikki ,71 70 % 92 % Yhteensä ,71 70 % 92 % Kuopion talouskoulun aloituspaikat ovat pudonneet viime vuosina. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli vielä 1010, kun vuosina 2015 ja 2016 paikkoja oli 55. Talouskoulun osalta on merkittävää, että koulutuksen vetovoima on heikko. Vuonna 2016 vetovoima oli vain 0,27. Tarkastelussa tulee huomioida vuonna 2014 tapahtunut yhteishaun muutos, jossa ensisijalla hakutilanteessa ovat peruskoulun päättäneet.

19 Taulukko 15. Kuopion talouskoulun aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , % 67 % Majoitus- ja ravitsemisala , % 72 % Kotitalous- ja kuluttajapalvelut , % 50 % Yhteensä , % 67 % VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , % 60 % Majoitus- ja ravitsemisala , % 58 % Kotitalous- ja kuluttajapalvelut ,27 75 % 67 % Yhteensä , % 60 % Pohjois-Savon opiston aloituspaikat ovat vaihdelleet viime vuosina. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli 20, vuonna 2014 paikkoja oli 28 ja vuonna paikkaa. Hakijamäärät (1. sijaiset hakijat) ovat pudonneet vuosien aikana. Vuonna 2010 ensisijaisia hakijoita oli 65 kun vuonna 2016 heitä oli vain 17. Em. mainitut muutokset heijastuvat suoraan vetovoimalukuun, joka vuonna 2010 oli 3,25, kun se vuonna 2016 oli 0,85 (taulukko 16). Muutoksissa tulee huomioida yhteishaun uudistus, jossa etusijalla ovat juuri peruskoulun päättäneet. Tämä tulee huomioida myös muiden oppilaitosten kohdalla. Taulukko 16. Pohjois-Savon opiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Humanistinen ja kasvatusala ,00 40 % 100 % Kielitieteet ,00 40 % 100 % Yhteensä ,00 40 % 100 % VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Humanistinen ja kasvatusala , % 45 % Kielitieteet , % 45 % Yhteensä , % 45 % Portaanpään kristillisen opiston aloituspaikat ovat pudonneet 22 paikkaan vuoden paikasta. Hakijamäärissä on tapahtunut pudotusta vuosien 2015 ja 2016 välillä (taulukko 17). Vuodesta 2010 vetovoima on ei ole merkittävästi muuttunut, sillä vuonna 2010 vetovoimaluku oli 1,2, kun se vuonna 2016 oli 1,05. Taulukko 17. Portaanpään kristillisen opiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Humanistinen ja kasvatusala ,40 69 % 97 % Opetus- ja kasvatustyö ,40 69 % 97 % Yhteensä ,40 69 % 97 % Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Humanistinen ja kasvatusala , % 76 % Opetus- ja kasvatustyö , % 76 % Yhteensä , % 76 %

20 Savon ammatti- ja aikuisopiston aloituspaikat ovat pudonneet huomattavasti vuodesta 2010 (1 963 paikkaa) vuoteen 2016 (1 661 paikkaa) (taulukko 18). Vuonna 2010 ensisijaisia hakijoita oli ja vuonna 2016 heitä oli Tähän on vaikuttanut yhteishaun uudistus, jossa etusijalla ovat juuri peruskoulun päättäneet. Tämä tulee huomioida myös muiden oppilaitosten kohdalla. Vuonna 2016 Savon ammatti- ja aikuisopiston vetovoimaluku oli 0,9. Vuosina 2010 ja 2013 luku oli noin 1,4. Tässä tulee huomioida em. yhteishaun muutos. Koulutusaloittain vuonna 2016 paras vetovoima oli pienellä tietojenkäsittelyn alalla (1,31). Seuraavana olivat sosiaali- ja terveysala (1,11) sekä liiketalous- hallinto (0,94). Tekniikan ja liikenteen alalla vetovoima oli 0,91 mutta opintoaloittain oli suuria vaihteluita. Vetovoimaisimmat opintoalat olivat turvallisuusala (1,98) ja ajoneuvo- ja kuljetustekniikka (1,36) sekä sähkö- ja automaatiotekniikka (1,0). Rakentamisen vetovoima oli 0,67 ja kone- ja metallialan vain 0,57. Koulutusaloista kaikkein alhaisin vetovoima oli vuonna 2016 luonnonvara- ja ympäristöalalla, vetovoimaluku oli 0,47. Majoitus- ja ravitsemisalalla vetovoima oli myös alhainen, vain 0,58. 20

21 Taulukko 18. Savon ammatti- ja aikuisopiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Kulttuuriala ,50 94 % 75 % Käsi- ja taideteollisuus ,31 Viestintä ja informaatiotieteet , % 75 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , % 80 % Liiketalous ja kauppa , % 80 % Luonnontieteiden ala ,72 95 % 85 % Tietojenkäsittely ,72 95 % 85 % Tekniikan ja liikenteen ala , % 80 % Arkkitehtuuri ja rakentaminen , % 84 % Kone-, metalli- ja energiatekniikka , % 73 % Sähkö- ja automaatiotekniikka ,24 91 % 91 % Tieto- ja tietoliikennetekniikka , % 72 % Elintarvikeala ja biotekniikka , % 58 % Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka , % 58 % Tekstiili- ja vaatetustekniikka , % 53 % Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,18 93 % 86 % Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus ,23 51 % 93 % Luonnonvara- ja ympäristöala , % 68 % Maatilatalous , % 77 % Puutarhatalous , % 41 % Metsätalous , % 77 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,28 63 % 90 % Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) ,25 65 % 91 % Farmasia ja muu lääkehuolto ,77 47 % 88 % Kauneudenhoitoala ,78 58 % 84 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , % 68 % Matkailuala , % 70 % Majoitus- ja ravitsemisala , % 71 % Kotitalous- ja kuluttajapalvelut , % 41 % Yhteensä ,02 97 % 81 % 21

22 VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Kulttuuriala , % 56 % Viestintä ja informaatiotieteet , % 56 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , % 78 % Liiketalous ja kauppa , % 78 % Luonnontieteiden ala , % 75 % Tietojenkäsittely , % 75 % Tekniikan ja liikenteen ala , % 80 % Arkkitehtuuri ja rakentaminen , % 86 % Kone-, metalli- ja energiatekniikka , % 88 % Sähkö- ja automaatiotekniikka , % 84 % Tieto- ja tietoliikennetekniikka , % 76 % Elintarvikeala ja biotekniikka , % 59 % Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka , % 63 % Tekstiili- ja vaatetustekniikka , % 69 % Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka , % 76 % Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus , % 74 % Luonnonvara- ja ympäristöala , % 69 % Maatilatalous , % 64 % Puutarhatalous , % 52 % Metsätalous , % 87 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , % 80 % Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) , % 79 % Kauneudenhoitoala ,63 82 % 76 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , % 73 % Matkailuala , % 80 % Majoitus- ja ravitsemisala , % 71 % Kotitalous- ja kuluttajapalvelut ,61 55 % 100 % Yhteensä , % 81 % 22

23 Ylä-Savon ammattiopistossa aloituspaikat ovat pudonneet 90 paikalla vuosien 2010 ja 2016 välillä. Ensisijaisia hakijoita vuonna 2010 oli 534, kun vuonna 2014 hakijoita oli 271. Kaikkien alojen yhteinen vetovoimaluku oli 1,3 vuonna 2010, kun se oli 0,84 vuonna 2016 (taulukko 19). Koulutusaloittain korkein vetovoima vuonna 2016 oli tekniikan ja liikenteen alalla. Opintoalojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Suurimmista opintoaloista korkein vetovoima ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa (1,22) ja rakentamisessa (1,09). Kone- ja metallialalla vetovoima oli vuonna 2016 vain 0,40. Luonnonvara-alalla vetovoima oli 0,63, sosiaali- ja terveysalalla 0,81 sekä matkailussa 0,83. Taulukko 19. Ylä-Savon ammattiopiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Tekniikan ja liikenteen ala ,07 91 % 84 % Arkkitehtuuri ja rakentaminen , % 76 % Kone-, metalli- ja energiatekniikka , % 83 % Sähkö- ja automaatiotekniikka ,31 81 % 94 % Tieto- ja tietoliikennetekniikka ,83 55 % 100 % Elintarvikeala ja biotekniikka , % 50 % Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka ,30 92 % 58 % Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,61 71 % 85 % Luonnonvara- ja ympäristöala , % 68 % Maatilatalous , % 68 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,75 75 % 100 % Kauneudenhoitoala ,75 75 % 100 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , % 62 % Majoitus- ja ravitsemisala , % 62 % Yhteensä ,01 97 % 79 % VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Tekniikan ja liikenteen ala ,94 94 % 82 % Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,09 90 % 72 % Kone-, metalli- ja energiatekniikka , % 83 % Sähkö- ja automaatiotekniikka , % 84 % Tieto- ja tietoliikennetekniikka , % 60 % Elintarvikeala ja biotekniikka ,77 90 % 78 % Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka , % 60 % Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,22 93 % 98 % Luonnonvara- ja ympäristöala , % 54 % Maatilatalous , % 54 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , % 93 % Kauneudenhoitoala , % 93 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , % 80 % Majoitus- ja ravitsemisala , % 80 % Yhteensä , % 76 % Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden määrä on säilynyt lähes ennallaan vuosien aikana (taulukko 20). Ainoa poikkeus oli vuosi 2012, jolloin tutkinnon suorittaneita oli 2 117, muina tarkasteluvuosina tutkinnon suorittaneita on ollut noin Pohjois-Savossa tutkintomäärät ovat kasvaneet tarkasteluvuosina liiketaloudessa ja hallinnossa, sosiaali- ja terveysalalla sekä kulttuurialalla. Joillakin aloilla vuositason vaihtelua selittää muutokset johtuen sisäänottomääristä. Tekniikassa ja liikenteessä tutkintomäärät kasvoivat vuosina , mutta putosivat vuonna tutkintoon. Luonnontieteissä tutkintomäärät ovat laskeneet tasaisesti. Matkailu- ja ravitsemisalalla tutkintomäärä on vakiintunut noin 200 tutkintoon vuosittain. Sosiaali- ja terveysalalla tutkintomäärät ovat vakiintuneet vuosina noin 300 tutkintoon. Luonnonvara-alalla tutkinnon suorittaneita on ollut noin , pois lukien vuosi 2012, jolloin tutkinnon suorittaneita oli 133. Oppilaitoskohtaiset tutkintomäärät ovat liitteessä 3. 23

24 Taulukko 20. Ammatilliset perustutkinnot Pohjois-Savossa vuosina (opetussuunnitelmaperusteinen, oppilaitosmuotoinen (VIPUNEN). Tutkinnon suorittaneet Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Graafinen ja viestintätekniikka Elintarvikeala ja biotekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Puutarhatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Puhdistuspalvelut Muu koulutus Palo- ja pelastusala Yhteensä

25 4.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Vuosina ( ) Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä opiskelijaa. Vuoden 2014 lopussa tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 48 %, kun koko maassa työllisten osuus valmistuneista oli 47,4,7 %. Etelä-Savossa työllisten osuus oli 43,3 % ja Pohjois-Karjalassa 42,1 %. Tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne vuoden kuluttua valmistumisesta osoittaa, että Pohjois-Savo pärjää varsin hyvin maakuntien välisessä vertailussa (taulukko 21), vaikkakin työllisyysaste on ollut laskusuunnassa Koko maassa tilanne on samansuuntainen. Paras työllisyystilanne vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2014 on Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Heikoin tilanne on puolestaan Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Taulukko 21. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen vuosina 2012, 2013 ja 2014 vuoden kuluttua valmistumisesta maakunnittain (Vipunen) v. tutkinnon jälkeen % Päätoiminen Päätoiminen Päätoiminen työllinen työllinen työllinen Ahvenanmaa - Åland 90,9 % 58,5 % 65,9 % Uusimaa 67,8 % 66,2 % 64,0 % Pohjanmaa 58,5 % 60,3 % 58,2 % Varsinais-Suomi 58,7 % 56,2 % 56,9 % Keski-Pohjanmaa 57,5 % 55,9 % 56,4 % Pohjois-Savo 59,1 % 55,9 % 55,4 % Etelä-Pohjanmaa 64,6 % 59,3 % 53,9 % Kanta-Häme 58,5 % 55,5 % 53,9 % Päijät-Häme 60,1 % 58,0 % 53,8 % Pirkanmaa 58,6 % 55,7 % 52,8 % Satakunta 53,1 % 56,0 % 52,0 % Etelä-Savo 54,1 % 53,7 % 51,1 % Lappi 54,6 % 52,3 % 50,6 % Pohjois-Pohjanmaa 56,2 % 53,1 % 50,4 % Keski-Suomi 54,5 % 50,3 % 49,8 % Kymenlaakso 50,7 % 48,8 % 47,9 % Etelä-Karjala 53,3 % 52,7 % 47,8 % Kainuu 52,9 % 52,3 % 47,7 % Pohjois-Karjala 49,5 % 48,9 % 47,2 % Yhteensä 59,6 % 57,5 % 55,4 % Koulutus- ja opintoaloittain tarkasteltuna parhaiten ovat työllistyneet palo- ja pelastusalalta (78 %) ja sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet (60,3 %) (kuvio 3 ja taulukko 22). Koulutusvolyymiltaan suurimmalta tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneiden työllistymisaste on 43,1 %. Alan sisällä on kuitenkin suuria vaihteluita. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikasta valmistuneilla työllistymisaste on 50 %, kun taas pienillä koulutusaloilla, kuten tieto- ja tietoliikennetekniikassa sekä tekstiili- ja vaatetustekniikassa työllisten osuus on noin 22 %. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. Maakunnan kannalta keskeiseltä kone-, metalli- ja energiatekniikasta valmistuneiden työllisyys oli 47,2 % ja työttömien osuus oli 27 %. 25

26 Humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneissa, työllisten osuus valmistuneista oli 56,8 % ja työttömien 20,3 %. Kulttuurialalla puolestaan työllisten osuus on alhainen (24,7 %) mutta ammatillinen perustutkinto on usein väylänä jatko-opintoihin. Tämä näkyykin siinä, että valmistuneista noin 41% on joko päätoiminen tai työn ohessa opiskeleva. Työttömien osuus on kuitenkin myös varsin korkea (26,3 %). Liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneiden työllisyysaste on 48,2 % ja työttömien osuus oli 19 %. Tietojenkäsittelyn kohdalla työllisten osuus on kaikkein alhaisin koulutusaloittain, vain 18,6 % ja työttömien osuus korkein 35,4 %. Toisaalta jatko-opiskelijoiden osuus on myös varsin korkea, noin 33 %. Luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneiden työllistymisaste oli 36,5 %. Tutkinnon suorittaneista opiskelemassa oli 33 % ja opiskelijoiden osuudet olivat suuret koulutusalan kaikissa opintoaloissa (yli 30 %), pl. luonto- ja ympäristöala. Opintoaloittain työttömiä oli eniten puutarhatalouden tutkinnon suorittaneissa (23 %). Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneiden työllisten osuus oli 50,8 % ja työttömien 16,2 %. Tutkinnon jälkeen opiskelemaan oli siirtynyt noin 25 %. Etenkin matkailualan opinnot suorittaneissa opiskelijoiden osuus oli korkea, noin 27%. Tutkintokohtaiset luvut ja %-osuudet on esitetty liitteessä 4. 26

27 Kuvio 3. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). 27

28 Taulukko 22. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/ Siviilipalvel Maastamuuttaneet, Työlliset Päätoimiset Varusmies/Siviilip Maastamuuttaneet, Pohjois-Savo Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat us Muu tai tuntematon Pohjois-Savo Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat alvelus Muu tai tuntematon Perustutkinnot yhteensä Perustutkinnot yhteensä 48,0 19,9 11,1 12,2 1,8 6,9 1 Humanistinen ja kasvatusala Humanistinen ja kasvatusala 56,8 20,3 9,3 7,6 0,0 5,9 102 Kielitieteet Kielitieteet 68,6 7,8 9,8 9,8 0,0 3,9 106 Opetus- ja kasvatustyö Opetus- ja kasvatustyö 47,8 29,9 9,0 6,0 0,0 7,5 2 Kulttuuriala Kulttuuriala 24,7 23,6 19,0 22,1 1,1 9,4 201 Käsi- ja taideteollisuus Käsi- ja taideteollisuus 30,5 22,1 14,2 22,6 1,1 9,5 202 Viestintä ja inform.tieteet Viestintä ja inform.tieteet 24,6 28,5 16,4 19,8 1,4 9,2 205 Musiikki Musiikki 6,7 11,7 43,3 28,3 0,0 10,0 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala Yht.tiet., liiketal., hall.ala 48,2 19,0 8,6 14,0 2,4 7,7 301 Liiketalous ja kauppa Liiketalous ja kauppa 48,2 19,0 8,6 14,0 2,4 7,7 4 Luonnontieteiden ala Luonnontieteiden ala 18,6 35,4 9,9 23,0 2,5 10,6 402 Tietojenkäsittely Tietojenkäsittely 18,6 35,4 9,9 23,0 2,5 10,6 5 Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ja liikenteen ala 43,1 26,3 8,4 12,3 2,8 7,1 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen Arkkitehtuuri ja rakentaminen 44,7 26,8 6,9 10,3 3,8 7,6 502 Kone-, met.- ja energiatekn Kone-, met.- ja energiatekn. 47,2 27,0 6,9 9,7 2,6 6,7 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka 38,0 25,5 9,2 20,0 3,0 4,3 504 Tieto- ja tietoliikennetekn Tieto- ja tietoliikennetekn. 21,4 32,1 7,1 23,8 6,0 9,5 505 Graafinen ja viestintätekn Graafinen ja viestintätekn. 30,0 50,0 0,0 10,0 0,0 10,0 506 Elintarvikeala ja biotekn Elintarvikeala ja biotekn. 42,0 23,5 11,1 11,1 0,6 11,7 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 39,3 30,7 8,3 14,7 0,4 6,6 508 Tekstiili- ja vaatetustekn Tekstiili- ja vaatetustekn. 22,0 22,0 24,0 16,0 0,0 16,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 50,0 24,3 6,8 8,2 3,4 7,3 599 Muu tekn. ja liik. alan koul Muu tekn. ja liik. alan koul. 45,2 15,3 20,2 9,7 3,2 6,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnonvara- ja ympäristöala 36,5 14,9 16,1 17,3 2,4 12,7 601 Maatilatalous Maatilatalous 39,6 13,4 16,7 17,0 1,4 12,0 602 Puutarhatalous Puutarhatalous 27,0 23,0 16,2 18,9 1,4 13,5 604 Metsätalous Metsätalous 26,7 10,0 13,3 23,3 10,0 16,7 605 Luonto- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöala 33,3 18,5 11,1 11,1 11,1 14,8 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala Sos., terveys- ja liikunta-ala 60,3 10,0 13,6 10,2 0,5 5,4 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 61,5 8,6 14,3 9,8 0,5 5,3 707 Farmasia ja muu lääkehuolto Farmasia ja muu lääkehuolto 62,5 16,7 12,5 8,3 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala Kauneudenhoitoala 53,7 16,4 10,2 12,4 0,6 6,8 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala 50,8 16,2 12,5 12,3 0,7 7,5 801 Matkailuala Matkailuala 32,2 16,9 20,3 27,1 0,0 3,4 802 Majoitus- ja ravitsemisala Majoitus- ja ravitsemisala 53,7 15,3 12,1 10,8 0,8 7,3 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv Kotitalous- ja kuluttajapalv. 38,1 26,2 9,5 14,3 0,0 11,9 9 Muu koulutus Muu koulutus 78,0 8,4 12,5 1,1 0,0 0,0 902 Palo- ja pelastusala Palo- ja pelastusala 78,0 8,4 12,5 1,1 0,0 0,0 28

29 Seuraavaksi tarkastellaan valmistuneiden sijoittumista oppilaitoksittain. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. Ingmanin käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta tarkasteluvuosina valmistuneista (kulttuuriala) oli vuoden 2012 lopussa työllisiä vain 27,6 % (taulukko 23). Tässä tulee kuitenkin huomioida jatko-opiskelijoiden suuri osuus, joka on 36,8%. Lisäksi oppilaitoksen opiskelijoiden joukossa on myös erityistukea tarvitsevia, joten koulutus parantaa näiden opiskelijoiden yleisiä työelämän taitoja ja ehkäisee syrjäytymistä. Taulukko 23. Ingmanin käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Päätoimiset Varusmies/Sivii opiskelijat lipalvelus tuntematon Ingmanin käsi- ja taidet.oppil Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus Maastamuut taneet, muu tai tuntematon Ingmanin käsi- ja taidet.oppil Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä 27,6 25,1 17,6 19,2 0,8 9,6 2 Kulttuuriala Kulttuuriala 27,6 25,1 17,6 19,2 0,8 9,6 201 Käsi- ja taideteollisuus Käsi- ja taideteollisuus 30,2 22,6 17,0 17,9 1,9 10,4 202 Viestintä ja inform.tieteet Viestintä ja inform.tieteet 25,6 27,1 18,0 20,3 0,0 9,0 Kuopion konservatoriosta valmistuneilla työelämään valmistuneiden osuus on alhainen, vain 6,7 %. Pohjois- Savossa musiikin alan ammatillinen koulutus on tärkeä osa musiikin alan opintopolkua, eli maakunnassa voi alan opiskelua jatkaa ylemmillä asteilla. Tämä näkyy siinä, että ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli opiskelijoita vuoden 2014 lopussa noin 72 %. Taulukko 24. Kuopion konservatoriossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Päätoimiset Varusmies/Sivii opiskelijat lipalvelus tuntematon Kuopion konservatorio Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus Maastamuut taneet, muu tai tuntematon Kuopion konservatorio 2 Kulttuuriala Kulttuuriala 6,7 11,7 43,3 28, Musiikki Musiikki 6,7 11,7 43,3 28, Kuopion talouskoulusta majoitus- ja ravitsemisalalta valmistuneiden työllisyysaste oli 43,9 % ja kotitalousja kuluttajapalveluissa 37,5 %. Työttömien osuudet olivat 29,8 % ja 33,3 %. Talouskoulun kohdalla on syytä huomioida pienet kokonaismäärä sekä se, että oppilaitoksen opiskelijoiden joukossa on myös erityistukea tarvitsevia noin 20 %. 29

30 Taulukko 25. Kuopion talouskoulussa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Kuopion talouskoulu Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus tuntematon Kuopion talouskoulu Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus tuntematon Perustutkinnot yhteensä Perustutkinnot yhteensä 42,0 30,9 11,1 9,9 0,0 6,2 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala 42,0 30,9 11,1 9,9 0,0 6,2 802 Majoitus- ja ravitsemisala Majoitus- ja ravitsemisala 43,9 29,8 12,3 8,8 0,0 5,3 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv Kotitalous- ja kuluttajapalv. 37,5 33,3 8,3 12,5 0,0 8,3 Pelastusopiston perustutkinto tarjoaa lähes varman työllistymisen valmistuneille (taulukko 26). Tarkasteluvuosina valmistuneista 656 opiskelijasta oli työllisiä vuoden 2014 lopussa noin 78 % ja työttöminä vain 8,4 %. Työn ohessa opiskelevien osuus oli 12,5 %. Taulukko 26. Pelastusopistossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Päätoimiset Varusmies/Sivii opiskelijat lipalvelus tuntematon Pelastusopisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus Maastamuut taneet, muu tai tuntematon Pelastusopisto Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä 78,0 8,4 12,5 1, Palo- ja pelastusala Palo- ja pelastusala 78,0 8,4 12,5 1,1 0 0 Pohjois-Savon opistosta valmistuvat viittomakielen ohjaajat työllistyvät varsin hyvin. Valmistuneista oli työllisiä 68,6 % vuoden 2014 lopussa. Viidesosa oli jatko-opiskelijoita. Taulukko 27. Pohjois-Savon opistossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Päätoimiset Varusmies/Sivii opiskelijat lipalvelus tuntematon Pohjois-Savon opisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus Maastamuut taneet, muu tai tuntematon Pohjois-Savon opisto 1 Humanistinen ja kasvatusala Humanistinen ja kasvatusala 68,6 7,8 9,8 9,8 0,0 3,9 102 Kielitieteet Kielitieteet 68,6 7,8 9,8 9,8 0,0 3,9 30

31 Portaanpään kristillisestä opistosta valmistuneiden (lapsi- ja perhetyön perustutkinto) työllistymisaste oli 47,8 % vuoden 2014 lopussa. Työttömien osuus oli 29,9 %. Taulukko 28. Portaanpään kristillisessä opistossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Portaanpään kr. opisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus tuntematon Portaanpään kr. opisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus tuntematon 1 Humanistinen ja kasvatusala Humanistinen ja kasvatusala 47,8 29,9 9,0 6,0 0,0 7,5 106 Opetus- ja kasvatustyö Opetus- ja kasvatustyö 47,8 29,9 9,0 6,0 0,0 7,5 Savon ammatti- ja aikuisopistosta tarkasteluvuosina valmistuneiden työllistymisaste on 47,3 %. Koulutus- ja opintoaloittain työllistymisessä on suuria vaihteluista. Volyymiltaan suurimalla tekniikan ja liikenteen alalla valmistuneiden työllisyysaste oli 44 %. Opintoaloittain korkeimmat työllisyysasteet ovat ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa (52,1 %) sekä kone-, metalli ja energiatekniikassa (49,2 %). Jälkimmäisessä työttömien osuus varsin korkea, noin 27%. Sähkö- ja automaatiotekniikassa työllisten osuus on varsin alhainen (35,5 %) ja työttömien osuus korkea (26,5 %). Alhaisimmat työllisten osuudet ovat pienillä koulutusaloilla kuten tekstiili- ja vaatetustekniikka ja tietoliikennetekniikka. Kulttuurialalla työllisten osuus on 26,9 %, mutta opiskelijoiden osuus on 38,5 %, eli alalta valmistuneet siirtyvät jatko-opintoihin joko kulttuurialalla tai muihin opintoihin. Tietojenkäsittelystä valmistuneet ovat niin ikään työllistyneet heikosti. Vuoden 2014 lopussa työllisten osuus oli vain 18,6 %. Jatko-opiskelijoiden osuus oli kuitenkin korkea, noin 33 %. Luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneista parhaiten ovat työllistyneet maatilatalouden tutkinnon suorittaneet (41,8 %). Puutarhataloudessa työllisten osuus oli vain 27 % ja työttömien 23 %. Volyymiltaan pieni metsätalouden ala näyttää olevan polku jatko-opintoihin, sillä noin 37 % tutkinnon suorittaneista oli opiskelijoita. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet ovat työllistyneet koulutusaloittaisessa vertailussa parhaiten, 60,8 % valmistuneista oli työelämässä. Työttömien osuus oli 9,6 %. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneiden työllisten osuus oli 51,7 %. Koulutusala toimii monelle väylänä jatko-opintoihin, sillä 26 % tutkinnon suorittaneista oli opiskelijoita vuoden 2014 lopussa. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. 31

32 Taulukko 29. Savon ammatti- ja aikuisopistossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Savon ammatti- ja aikuisopisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus tuntematon Savon ammatti- ja aikuisopisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus tuntematon Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä 47,3 20,2 10,2 13,0 2,1 7,3 2 Kulttuuriala Kulttuuriala 26,9 25,0 11,5 26,9 0,0 9,6 201 Käsi- ja taideteollisuus Käsi- ja taideteollisuus 25,8 24,2 12,1 30,3 0,0 7,6 202 Viestintä ja inform.tieteet Viestintä ja inform.tieteet 28,9 26,3 10,5 21,1 0,0 13,2 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala Yht.tiet., liiketal., hall.ala 48,2 19,0 8,6 14,0 2,4 7,7 301 Liiketalous ja kauppa Liiketalous ja kauppa 48,2 19,0 8,6 14,0 2,4 7,7 4 Luonnontieteiden ala Luonnontieteiden ala 18,6 35,4 9,9 23,0 2,5 10,6 402 Tietojenkäsittely Tietojenkäsittely 18,6 35,4 9,9 23,0 2,5 10,6 5 Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ja liikenteen ala 44,0 25,6 8,4 12,4 2,7 6,9 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen Arkkitehtuuri ja rakentaminen 45,6 25,4 6,7 10,9 3,9 7,5 502 Kone-, met.- ja energiatekn Kone-, met.- ja energiatekn. 49,2 27,3 5,5 9,6 2,2 6,3 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka 35,5 26,5 9,5 20,4 3,7 4,2 504 Tieto- ja tietoliikennetekn Tieto- ja tietoliikennetekn. 20,4 31,5 7,4 27,8 3,7 9,3 505 Graafinen ja viestintätekn Graafinen ja viestintätekn. 30,0 50,0 0,0 10,0 0,0 10,0 506 Elintarvikeala ja biotekn Elintarvikeala ja biotekn. 43,9 22,8 12,2 11,4 0,0 9,8 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 41,6 31,8 7,8 12,6 0,6 5,6 508 Tekstiili- ja vaatetustekn Tekstiili- ja vaatetustekn. 22,0 22,0 24,0 16,0 0,0 16,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 52,1 21,4 6,5 8,5 3,5 8,1 599 Muu tekn. ja liik. alan koul Muu tekn. ja liik. alan koul. 45,2 15,3 20,2 9,7 3,2 6,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnonvara- ja ympäristöala 33,3 16,7 12,4 16,2 5,2 16,2 601 Maatilatalous Maatilatalous 41,8 12,7 8,9 12,7 5,1 19,0 602 Puutarhatalous Puutarhatalous 27,0 23,0 16,2 18,9 1,4 13,5 604 Metsätalous Metsätalous 26,7 10,0 13,3 23,3 10,0 16,7 605 Luonto- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöala 33,3 18,5 11,1 11,1 11,1 14,8 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala Sos., terveys- ja liikunta-ala 60,8 9,6 13,4 10,2 0,6 5,4 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 61,5 8,6 14,3 9,8 0,5 5,3 707 Farmasia ja muu lääkehuolto Farmasia ja muu lääkehuolto 62,5 16,7 12,5 8,3 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala Kauneudenhoitoala 56,4 15,0 7,9 12,9 0,7 7,1 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala 51,7 14,4 12,9 13,1 0,8 7,0 801 Matkailuala Matkailuala 32,2 16,9 20,3 27,1 0,0 3,4 802 Majoitus- ja ravitsemisala Majoitus- ja ravitsemisala 54,9 13,8 12,3 11,3 1,0 6,7 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv Kotitalous- ja kuluttajapalv. 38,9 16,7 11,1 16,7 0,0 16,7 32

33 Ylä-Savon ammattiopistosta tarkasteluvuosina valmistuneiden työllistymisaste on 40,4 %. Koulutus- ja opintoaloittain on myös suuria vaihteluista. Kulttuurialalta valmistuneiden työllisyys- ja työttömyysaste oli molemmissa 27,8 %. Jatko-opiskelijoiden osuus noin 32 %. Koulutusvolyymiltaan ala on kuitenkin pieni. Koulutusvolyymiltaan suurin tekniikan ja liikenteen alalla valmistuneiden työllisyysaste on 40,3 %. Rakentamisen opintoalalla työllisten osuus oli noin 42,2 % ja työttömien osuus noin 30 %. Kone-, metalli- ja energiatekniikassa työllisten osuus oli 41,5 % ja työttömien osuus 26,2 %. Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan alalta valmistuneiden työllisyysaste oli alhainen, vain 30,6 % ja työttömien osuus 26,5 %. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa työllisten osuus oli 42,9 % ja työttömiä 34,1 %. Maatilataloudessa jatko-opiskelijoiden osuus on korkea, noin 37 % ja työllisten osuus 38,9 %. Koulutusaloittain korkein työllisyysaste on majoitus- ja ravitsemisalalta (53,1 %) valmistuneilla. Tärkeää on kuitenkin huomioida valmistuneiden kokonaisvolyymit. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. Taulukko 30. Ylä-Savon ammattiopistossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Si tai Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Si tai Ylä-Savon ammattiopisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus tuntematon Ylä-Savon ammattiopisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus tuntematon Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä 40,4 23,8 11,7 13,5 2,1 8,5 2 Kulttuuriala Kulttuuriala 27,8 27,8 13,0 18,5 5,6 7,4 201 Käsi- ja taideteollisuus Käsi- ja taideteollisuus 50,0 11,1 5,6 22,2 0,0 11,1 202 Viestintä ja inform.tieteet Viestintä ja inform.tieteet 16,7 36,1 16,7 16,7 8,3 5,6 5 Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ja liikenteen ala 40,3 28,5 8,5 12,1 2,9 7,8 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen Arkkitehtuuri ja rakentaminen 42,2 30,3 7,3 8,7 3,7 7,8 502 Kone-, met.- ja energiatekn Kone-, met.- ja energiatekn. 41,5 26,2 10,8 10,0 3,8 7,7 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka 48,3 21,3 7,9 18,0 0,0 4,5 504 Tieto- ja tietoliikennetekn Tieto- ja tietoliikennetekn. 23,3 33,3 6,7 16,7 10,0 10,0 506 Elintarvikeala ja biotekn Elintarvikeala ja biotekn. 35,9 25,6 7,7 10,3 2,6 17,9 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 30,6 26,5 10,2 22,4 0,0 10,2 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 42,9 34,1 7,9 7,1 3,2 4,8 6 Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnonvara- ja ympäristöala 38,9 13,6 18,9 18,2 0,4 10,0 601 Maatilatalous Maatilatalous 38,9 13,6 18,9 18,2 0,4 10,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala Sos., terveys- ja liikunta-ala 43,2 21,6 18,9 10,8 0,0 5,4 710 Kauneudenhoitoala Kauneudenhoitoala 43,2 21,6 18,9 10,8 0,0 5,4 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala 53,1 14,8 11,1 8,6 0,0 12,3 802 Majoitus- ja ravitsemisala Majoitus- ja ravitsemisala 53,1 14,8 11,1 8,6 0,0 12,3 33

34 Valmistuneiden työllistymisen ohella on syytä huomioida, paljonko työttömiä on reservissä eri tutkinnon suorittaneissa. Taulukossa 31 on esitetty ns. laaja työttömyys tutkintotasolla ja tutkinto tarkoittaa tässä yhteydessä viimeisintä tutkintoa, joka on suoritettu. Joillakin koulutusvolyymeiltaan suurilla tutkintotasoilla työttömien reservi on korkea. Näin on etenkin lähihoitajien, merkonomien, rakennusalan sekä kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneiden kohdalla. Laajaa työttömyyttä tarkasteltaessa tulee siis huomioida eri tutkintojen kokonaisvolyymi mutta myös avoinna olevien työpaikkojen määrä. Olennaista on kuitenkin, että työttömien reservi tutkinnoittain tulee huomioida koulutuksen mitoituksessa. 34

35 Taulukko 31. Laaja työttömyys Pohjois-Savossa tutkinnoittain (vuoden 2016 keskiarvo) (Työvoimahallinto) Työllistym Työllisty Työllistet Lomautet ed. Työllistet 02 Lomautet m. ed. Koulutus (6) ty 02 Työtön tu palvelussa Yhteensä ty Työtön tu palveluss Yhteensä Lähihoitaja, sos-terv. perustutk Pintakäsittelyalan perustutkinto Merkonomi, liiketal. perustutkinto Verhoilu-sisustusalan perustutkinto Muu koulutus, aste tuntematon Parturi-kampaaja Merkonomi (op), liiket. markk Ins., konetekniikka Rakennusalan perustutkinto Metsäalan perust, metsätal. perust Keskikoulu Muu sähköalan peruskoulutus Kone- ja metallialan perustutkinto Kirvesmies Kansalaiskoulu Muu kone- ja metallialan peruskoul Metallimies, metallurg. muokkaaja Keittäjä Muu maj., rav., talous, keskiaste Laitoshuoltaja,siivooja Mekaanikko, autotekniikka Sosionomi (AMK), sosiaaliala Levyseppä-hitsaaja Putkiasentaja Sähköalan perustutkinto Teknikko, rakennus, yhdyskunta Autoalan perustutkinto Tradenomi, tietojenkäsittely Rakennusmies, talonrakentaja Merkantti, toimistotekn. linja Muu rakennus, yhd.kunta peruskoul Luonto- ja ympäristöalan perustutk Talotekniikan perustutkinto Muu yleissiv. koulutus, keskiaste Tradenomi, talous,hallinto,markkin Tietotekniikan perustutkinto Muu koulutus, keskiaste Metsäkoneenkuljettaja Logistiikan perustutkinto Ravintolakokki Tieto- ja viestintätekn. perustutk Merkonomi (op), sihteeri Sähköasentaja Merkantti, myyntilinja Merkonomi (op), talous, hall Koneistaja Puualan perustutkinto Elektroniikka-asentaja Hotelli-, ravintola-, catering pt Muu puualan peruskoulutus Audiovisuaalisen viestinnän perust Merkonomi, liiket. opistotutk Maatal.alan perust, maatilatal. pt Artesaani, puuseppä Muu yleissiv. koul., al. perusaste Muurari Muu yleissiv. koul., yl. perusaste Ins., rakennus, yhdysk Puutarhuri, puutarhat. perustutk Muu kaup., yht.kuntat., keskiaste Elintarvikealan perustutkinto Koulunkäyntiavustajan at Yleissiv. koulutus, aste tunt Muu terveys-, sos.alan peruskoul Sähkö- ja automaatiotekn perustutk Sairaanhoitaja (AMK) Myynnin at, myyjän at Ompelija Puuseppä (puuala) Muovi- ja kumitekniikan perustutk Catering-alan perustutkinto KTM, liiketaloustieteet Merkonomi (op), ei erityisalaa Maalari, erikoismaalari Hotelli- ja ravintola-alan perust Artesaani, ompelija Asentaja-koneistaja Muu tiet.käs. perusk, keskiaste Muotoilija (AMK) Puutarhuri Ajoneuvoasentaja (perustutk) Datanomi (opistotutkinto) Artesaani, käsi-taideteoll.perust FM, tietojenkäsittely Merkantti, ei erityisalaa Muu maatilatalouden peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Merkonomi (op), muu ala Tieto- ja tietoliikennetekn. perus Sairaanhoitaja, erikoissh Laitoshuoltajan at Ins. (AMK), tietotekniikka Teknikko, konetekniikka Tarjoilija

36 Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten toimialat on esitetty taulukossa 32. Tarkasteltaessa kaikkia koulutusaloja, reilusta tutkinnon suorittaneesta 17,2 % on työllistynyt terveys- ja sosiaalipalveluihin, noin 14 % tukku- ja vähittäiskauppaan sekä 13 % julkiseen hallintoon. Humanistisilta ja kasvatusaloilta on työllistytty tyypillisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin (63,5 %) ja koulutukseen (21,6 %). Kulttuurin alalla yleisin työllisten toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa (29,8 %) mutta muuten työlliset ovat jakaantuneet usealle eri toimialalle. Liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneista yli puolet on luonnollisesti työllistynyt tukku- ja vähittäiskaupan toimialalle. Tietojenkäsittelystä valmistuneiden yleisin toimiala on niin ikään tukku- ja vähittäiskauppa (noin 30,8 %). Tekniikan ja liikenteen koulutusalan kohdalla yleisimmät työllisten toimialat ovat teollisuus (23,2 %), rakentaminen (23,4 %), hallinto- ja tukipalvelut (14,7 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (12,1 %). Luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneet työllistyvät maatalouteen (42,5 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppaan (14,1 %). Sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet työllistyvät luonnollisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin. Poikkeuksena kauneudenhoitoala, jossa tyypillistä on mm. oman yrityksen perustaminen (muu palvelutoiminta). Matkailu- ja ravitsemisaloilta valmistuneista reilu puolet on työllistynyt majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoille. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että valmistuneet työllistyvät hyvin koulutustaan vastaaville toimialoille. 36

37 Taulukko 32. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten toimiala vuonna 2013 (Tilastokeskus). E Vesihuolto, G Tukku- ja viemäri- ja vähittäiskauppa O Julkinen T D Sähkö-, jätevesihuolto, ; M hallinto ja Q Kotitalouks A B kaasu- ja jätehuolto ja moottoriajoneu I J K Ammatillinen, N Hallintoja maanpuolustus Terveys- R ien X Maatalous, Kaivostoimi C lämpöhuolto, muu F vojen ja H Majoitus- ja Informaati Rahoitus- ja L tieteellinen ja ; pakollinen ja Taiteet, S Muu toiminta Toimiala Pohjois-Savo Toimialat metsätalous nta ja Teollis jäähdytysliiket ympäristön Rakenta moottoripyörien Kuljetus ja ravitsemisto o ja vakuutustoim Kiinteistöal tekninen tukipalvelutoi sosiaalivakuutu P sosiaalip viihde ja palvelutoi työnantajin tuntemato perustutkinnot yhteensä yhteensä ja kalatalous louhinta uus oiminta puhtaanapito minen korjaus varastointi iminta viestintä inta an toiminta toiminta minta s Koulutus alvelut virkistys minta a n Opintoalat yhteensä ,0 0,3 9,8 0,1 0,3 9,3 13,8 4,4 8,2 0,9 0,3 0,3 1,5 10,0 12,9 1,7 17,2 1,4 2,5 0,4 0,6 1 Humanistinen ja kasvatusala 74 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,4 0,0 0,0 0,0 0,0 1,4 0,0 2,7 0,0 21,6 63,5 1,4 6,8 1,4 0,0 102 Kielitieteet 39 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,6 0,0 5,1 0,0 30,8 61,5 0,0 0,0 0,0 0,0 106 Opetus- ja kasvatustyö 35 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 11,4 65,7 2,9 14,3 2,9 0,0 2 Kulttuuriala 198 2,0 0,0 7,6 0,0 0,5 3,5 29,8 5,1 4,5 2,0 0,5 0,5 3,0 13,1 1,5 4,5 6,6 9,6 4,0 1,0 0,5 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja inform.tieteet Musiikki 28 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 14,3 3,6 3,6 0,0 0,0 0,0 3,6 0,0 0,0 14,3 3,6 50,0 7,1 0,0 0,0 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 404 0,7 0,2 2,5 0,2 0,2 1,0 52,2 3,5 3,2 2,0 2,5 1,7 3,5 14,6 1,7 1,0 4,0 2,2 1,7 0,7 0,5 301 Liiketalous ja kauppa 404 0,7 0,2 2,5 0,2 0,2 1,0 52,2 3,5 3,2 2,0 2,5 1,7 3,5 14,6 1,7 1,0 4,0 2,2 1,7 0,7 0,5 4 Luonnontieteiden ala 65 0,0 0,0 7,7 0,0 1,5 6,2 30,8 6,2 6,2 12,3 0,0 0,0 1,5 16,9 0,0 3,1 6,2 1,5 0,0 0,0 0,0 402 Tietojenkäsittely 65 0,0 0,0 7,7 0,0 1,5 6,2 30,8 6,2 6,2 12,3 0,0 0,0 1,5 16,9 0,0 3,1 6,2 1,5 0,0 0,0 0,0 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,8 0,8 23,2 0,3 0,4 23,4 12,1 9,4 3,4 0,8 0,0 0,3 1,9 14,7 2,1 0,3 1,7 0,6 0,7 0,3 0,8 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 436 4,4 0,9 7,3 0,0 0,5 57,3 4,8 4,6 1,6 0,5 0,0 0,0 0,9 13,1 1,4 0,0 0,2 0,2 0,9 0,5 0,9 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,4 0,3 56,9 0,0 0,7 9,8 7,1 4,4 1,3 0,3 0,0 0,0 1,3 9,4 1,3 0,0 0,7 0,7 1,0 0,3 1,0 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 249 1,6 1,6 25,3 1,2 0,0 36,1 5,2 5,6 0,8 2,4 0,0 0,4 2,8 12,4 1,6 0,4 0,4 0,8 0,8 0,0 0,4 504 Tieto- ja tietoliikennetekn Graafinen ja viestintätekn Elintarvikeala ja biotekn. 95 2,1 0,0 26,3 0,0 0,0 0,0 24,2 3,2 29,5 1,1 0,0 0,0 0,0 11,6 0,0 0,0 2,1 0,0 0,0 0,0 0,0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn ,8 1,3 31,9 0,4 0,0 10,5 10,9 2,5 4,2 0,0 0,0 1,3 6,3 19,3 0,4 0,8 6,3 1,3 1,3 0,0 0,4 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 25 4,0 0,0 12,0 0,0 0,0 0,0 40,0 0,0 12,0 0,0 0,0 0,0 4,0 20,0 0,0 4,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 349 2,6 0,9 11,7 0,3 1,1 6,9 26,6 30,4 1,4 0,3 0,0 0,0 0,3 8,6 4,9 0,3 2,0 0,6 0,0 0,0 1,1 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 92 3,3 0,0 3,3 0,0 0,0 3,3 10,9 5,4 1,1 1,1 0,0 0,0 1,1 59,8 6,5 0,0 1,1 0,0 1,1 2,2 0,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,5 0,3 4,2 0,0 0,0 1,9 14,1 2,2 3,5 0,3 0,0 0,0 4,2 8,0 0,6 6,1 3,8 4,5 1,9 1,3 0,6 601 Maatilatalous ,0 0,4 3,2 0,0 0,0 1,6 9,9 1,6 2,8 0,4 0,0 0,0 5,1 7,9 0,8 7,1 3,2 5,1 1,6 1,6 0,8 602 Puutarhatalous 27 3,7 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 63,0 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 11,1 0,0 3,7 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 604 Metsätalous 16 75,0 0,0 6,3 0,0 0,0 12,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6,3 0,0 0,0 0,0 605 Luonto- ja ympäristöala 17 5,9 0,0 11,8 0,0 0,0 0,0 11,8 11,8 23,5 0,0 0,0 0,0 0,0 11,8 0,0 0,0 11,8 0,0 11,8 0,0 0,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 894 0,1 0,0 0,6 0,0 0,2 0,4 7,0 0,1 1,0 0,2 0,1 0,1 0,0 2,2 0,7 1,7 75,7 0,1 8,6 0,2 0,8 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 733 0,1 0,0 0,3 0,0 0,3 0,4 1,1 0,1 0,4 0,1 0,0 0,1 0,0 1,8 0,7 1,9 91,7 0,1 0,4 0,3 0,1 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 19 0,0 0,0 5,3 0,0 0,0 0,0 73,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,3 0,0 0,0 15,8 0,0 0,0 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala 142 0,0 0,0 1,4 0,0 0,0 0,7 28,9 0,0 4,2 0,7 0,7 0,0 0,0 4,2 0,7 0,7 1,4 0,0 52,1 0,0 4,2 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 543 0,6 0,0 1,8 0,0 0,2 0,7 12,0 1,1 55,2 1,7 0,4 0,2 0,4 14,4 1,5 0,9 4,6 2,4 1,3 0,2 0,6 801 Matkailuala 44 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,3 22,7 4,5 15,9 6,8 4,5 0,0 0,0 22,7 2,3 0,0 2,3 9,1 2,3 0,0 4,5 802 Majoitus- ja ravitsemisala 479 0,6 0,0 2,1 0,0 0,0 0,6 11,5 0,8 60,3 1,3 0,0 0,2 0,4 12,9 1,5 1,0 3,1 1,9 1,3 0,2 0,2 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv Muu koulutus 668 0,3 0,0 1,6 0,1 0,0 1,3 0,4 1,2 0,1 0,1 0,1 0,0 0,4 1,8 86,2 0,9 4,6 0,3 0,0 0,1 0,0 902 Palo- ja pelastusala 668 0,3 0,0 1,6 0,1 0,0 1,3 0,4 1,2 0,1 0,1 0,1 0,0 0,4 1,8 86,2 0,9 4,6 0,3 0,0 0,1 0,0 37

38 4.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Peruslähtökohtana ammatillisessa koulutuksessa on, että se tuottaa uutta työvoimaa oppilaitoksen sijaintimaakunnan tai seutukunnan tarpeisiin. Tämä näkyy myös Pohjois-Savossa, sillä maakunnassa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista noin 75 % on jäänyt ainakin asumaan opiskelumaakuntaan (taulukko 33). Lukumääräisesti tutkinnon suorittaneita on muuttanut asumaan eniten Uudellemaalle (391 henk). Etelä-Savoon muuttaneita on 240 henkilöä ja Pirkanmaalle 205 henkilöä. Myös Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi erottuvat myös maakuntina, jonne tutkinnon suorittaneet ovat muuttaneet. Huomionarvoinen seikka asuinmaakuntatarkastelussa on, että lähes kaikilla suuren volyymin opintoaloilla Pohjois-Savoon asumaan jääneiden osuus on selvästi keskiarvoa suurempi. Poikkeuksia ovat maatilatalous ja palo- ja pelastusala. 38

39 Taulukko 33. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden asuinmaakunta vuonna 2014 (Tilastokeskus). Maassa Pohjois Etelä Keskiasuvat 01 Varsinais- Satakunt 05 Kanta- Pirkanma 07 Päijät- Kymen 09 Etelä- 10 Etelä- Pohjois- Savossa Pohjois- 13 Keski- Pohjanm Pohjanm Pohjanm 18 Pohjois-Savo perustutkinto yhteensä Uusimaa Suomi a Häme a Häme laakso Karjala Savo Savo asuvat % Karjala Suomi aa aa aa Kainuu 19 Lappi 502 Kone-, met.- ja energiatekn , Prosessi-, kemian ja mat.tekn , Arkkitehtuuri ja rakentaminen , Tietojenkäsittely , Tekstiili- ja vaatetustekn , Kotitalous- ja kuluttajapalv , Sähkö- ja automaatiotekniikka , Tieto- ja tietoliikennetekn , Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka , Sos.- ja terv.ala (yhteiset) , Majoitus- ja ravitsemisala , Elintarvikeala ja biotekn , Liiketalous ja kauppa , Kauneudenhoitoala , Puutarhatalous , Tutkinnot yhteensä , Käsi- ja taideteollisuus , Matkailuala , Opetus- ja kasvatustyö , Viestintä ja inform.tieteet , Maatilatalous , Muu tekn. ja liik. alan koul , Metsätalous , Luonto- ja ympäristöala , Farmasia ja muu lääkehuolto , Kielitieteet , Graafinen ja viestintätekn , Puhdistuspalvelut , Musiikki , Palo- ja pelastusala , Pohjois- Pohjanm aa 21 Ahvenan maa - Åland 39

40 4.4 Opintojen kulku ja jatko-opinnot Opintojen läpäisyllä tarkoitetaan tiettynä vuotena ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneiden valmistumista tavoiteajassa (4 vuotta). Läpäisyn mittaamiseen ei ole yhtenäistä ja kritiikitöntä mittaristoa, joten tässä yhteydessä käytetään sekä tilastokeskuksen että opetushallituksen tilastopalvelun (Vipunen) saatavia tietoja, koska tilastokeskukselta ei saa oppilaitoskohtaisia tietoja. Tilastokeskuksen tiedoista on tarkasteluun nostettu vain koulutusalakohtainen vertailu. Opetushallituksen tilastojen perusteella kaudella 2010/11 ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneiden läpäisy koko maassa oli 65,8 % (taulukko 34). Pohjois-Savossa läpäisy oli 65,1 %. Etelä-Savossa läpäisy oli 69 % ja Pohjois-Karjalassa läpäisy oli puolestaan 68,6 %. Oppilaitoksittain tarkasteltuna Pohjois-Savossa korkein läpäisy oli Pohjois-Savon opistolla, lähes 86 %. Alhaisin oli puolestaan Kuopion konservatoriolla 37,5 %. Savon ammatti- ja aikuisopiston läpäisy oli 64,4 % ja Ylä-Savon ammattiopiston 74,8 %. Kuopion konservatorion (musiikin ala) läpäisy on varsin alhainen. Tässä tulee huomioida se, että musiikkialalla ammatillinen koulutus toimii väylänä korkea-asteen opintoihin. Lisäksi kyseisenä tarkastelujaksona konservatoriosta lähti poikkeuksellisen paljon opiskelijoita jatkoopintoihin kesken konservatorio-opintojen Koulutusaloista korkein läpäisy on sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikassa ja liikenteessä, molemmissa yli 70 %. Alhaisin läpäisy on puolestaan matkailu- ja ravitsemisalalla (47,6 %) sekä kulttuurin alalla 55,1 %). 40

41 Taulukko 34. Ammatillisen koulutuksen 2010/2011 aloittaneiden läpäisy maakunnittain, Pohjois- Savon oppilaitoksittain ja koulutusaloittain (Vipunen) Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 1 vuosi 2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 2010/2011 1,1 % 10,2 % 61,9 % 65,8 % Etelä-Pohjanmaa 0,9 % 10,8 % 72,2 % 74,8 % Etelä-Karjala 0,9 % 6,9 % 67,2 % 71,0 % Keski-Suomi 1,2 % 14,2 % 66,3 % 70,8 % Kainuu 1,6 % 6,4 % 63,6 % 70,6 % Keski-Pohjanmaa 2,1 % 11,8 % 63,0 % 69,7 % Etelä-Savo 2,7 % 15,7 % 65,0 % 69,0 % Pohjois-Karjala 1,0 % 12,8 % 62,7 % 68,6 % Pohjois-Pohjanmaa 1,0 % 8,0 % 65,6 % 68,6 % Kanta-Häme 0,8 % 5,7 % 62,8 % 67,9 % Satakunta 1,4 % 10,8 % 63,7 % 67,8 % Pohjanmaa 0,7 % 5,4 % 65,4 % 67,3 % Pirkanmaa 2,0 % 10,3 % 62,7 % 66,1 % Varsinais-Suomi 0,7 % 7,4 % 62,7 % 65,9 % Kymenlaakso 0,4 % 1,9 % 62,0 % 65,5 % Päijät-Häme 0,6 % 13,9 % 61,1 % 65,2 % Pohjois-Savo 1,0 % 11,7 % 60,7 % 65,1 % Uusimaa 0,7 % 11,4 % 57,5 % 61,2 % Lappi 1,2 % 9,3 % 49,8 % 55,3 % Yhteensä 1,1 % 10,2 % 61,9 % 65,8 % Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 1 vuosi 2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 2010/2011 1,0 % 11,7 % 60,7 % 65,1 % Kuopion Konservatorion Kannatusyhdistys Ry Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistys Ry Pohjois-Savon Kansanopistoseura R.Y. 37,5 % 37,5 % 15,4 % 53,8 % 53,8 % 85,7 % 85,7 % Portaanpää Ry 45,5 % 45,5 % Savon Koulutuskuntayhtymä 1,1 % 11,8 % 60,2 % 64,4 % Tohtori Matthias Ingmanin Säätiö 21,4 % 50,0 % 53,6 % Ylä-Savon Koulutuskuntayhtymä 0,9 % 10,8 % 69,4 % 74,8 % Yhteensä 1,0 % 11,7 % 60,7 % 65,1 % Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista POHJOIS-SAVO 1 vuosi 2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 2010/2011 1,0 % 11,7 % 60,7 % 65,1 % Humanistinen ja kasvatusala 55,6 % 61,1 % Kulttuuriala 14,3 % 51,0 % 55,1 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1,5 % 13,6 % 63,6 % 68,2 % Luonnontieteiden ala 56,3 % 56,3 % Tekniikan ja liikenteen ala 0,6 % 5,5 % 64,8 % 70,3 % Luonnonvara- ja ympäristöala 1,8 % 19,6 % 64,3 % 67,9 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1,8 % 25,7 % 67,9 % 70,6 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1,0 % 11,7 % 43,7 % 47,6 % Yhteensä 1,0 % 11,7 % 60,7 % 65,1 % 41

42 Kuviossa 4 on esitetty tilastokeskuksen läpäisytiedot koulutusaloittain. Kuviossa on huomioitava eri aloitusvuosi kuin opetushallituksen tilastoissa. Tilastokeskuksen tiedoissa paras läpäisy on luonnollisesti palo- ja pelastusalalla, lähes 100 %. Seuraavaksi korkeimmat läpäisyt ovat sosiaali- ja terveysalalla (70,7%), luonnonvara- ja ympäristöalalla (66,8 %) sekä tekniikan ja liikenteen alla (65,8 %). Alhaisimmat läpäisyasteet ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (52,8 %) sekä kulttuurialalla (58,3 %). Edellä mainituilla koulutusaloilla myös aivan toiseen koulutukseen siirtyneiden osuudet ovat suurimmat. Kuvio 4. Pohjois-Savon vuoden 2011 ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2014 loppuun mennessä (Tilastokeskus) Vuosina toisen asteen perustutkinnon suorittaneista noin 23 % oli opiskelijoita vuoden 2014 lopussa (taulukko 35). Kulttuurialalla jo tutkinnon suorittaneista opiskelijoiden osuus oli noin 40 %. 12,5 % tavoitteena oli toinen ammatillinen tutkinto ja 20,6 % ammattikorkeakoulututkinto. Luonnontieteiden alalta jo valmistuneiden opiskelijoiden osuus oli noin 33 %. Ammattikorkeakoulututkinto oli tavoitteena noin 17 %. Muutamilla tekniikan ja liikenteen suurimmilla koulutusaloilla, kuten sähkö- ja automaatiotekniikka (noin 25 %) sekä prosessi- ja materiaalitekniikka (23 %), oli jatko-opiskelijoiden osuus varsin korkea. Luonnonvara- ja ympäristöalalta jo valmistuneissa opiskelijoiden osuus oli noin 33 %. Toinen ammatillinen tutkinto oli tavoitteena 17,1 % ja ammattikorkeakoulututkinto noin 14 %. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelijoiden osuus valmistuneista oli noin 24 %. Alalta valmistuneista noin 18 % tavoitteli ammattikorkeakoulututkintoa. 42

43 Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla 25 % tutkinnon suorittaneista oli opiskelijoita vuoden 2014 lopussa. Koulutusalalta valmistuneista 12,5 % oli tavoitteena ammatillinen tutkinto ja noin 10 % ammattikorkeakoulututkinto. Taulukko 35. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden jatko-opintojen tavoitetutkinto vuonna 2014 (Tilastokeskus). Tutkinnon Ammatilli Ammattikor Alempi Ylempi suorittaneit Joista jatkoopiskelijoita Lukiokoulu nen keakoulutut korkeakou korkeakou Koulutusaste yhteensä a yhteensä tus koulutus kinto lututkinto lututkinto tuntematon Tutkinnot yhteensä ,8 0,4 9,3 11,4 1,0 0,1 0,7 1 Humanistinen ja kasvatusala ,9 0,0 8,5 5,9 2,5 0,0 0,0 102 Kielitieteet 51 19,6 0,0 7,8 7,8 3,9 0,0 0,0 106 Opetus- ja kasvatustyö 67 14,9 0,0 9,0 4,5 1,5 0,0 0,0 2 Kulttuuriala ,8 0,4 12,5 20,6 4,8 0,4 1,1 201 Käsi- ja taideteollisuus ,3 0,0 17,4 13,7 2,6 0,5 1,1 202 Viestintä ja inform.tieteet ,8 1,0 11,1 18,8 2,4 0,0 1,4 205 Musiikki 60 71,7 0,0 1,7 48,3 20,0 1,7 0,0 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala ,1 0,1 9,1 11,9 0,7 0,0 1,2 301 Liiketalous ja kauppa ,1 0,1 9,1 11,9 0,7 0,0 1,2 4 Luonnontieteiden ala ,9 0,6 11,8 16,8 2,5 0,0 1,2 402 Tietojenkäsittely ,9 0,6 11,8 16,8 2,5 0,0 1,2 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,5 0,3 9,3 8,7 0,4 0,0 0,8 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,9 0,3 5,8 9,3 0,4 0,0 1,1 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,3 0,8 8,5 5,4 0,2 0,0 0,4 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,9 0,2 7,7 14,6 1,1 0,0 1,3 504 Tieto- ja tietoliikennetekn ,0 0,0 16,7 14,3 0,0 0,0 0,0 505 Graafinen ja viestintätekn ,0 0,0 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 506 Elintarvikeala ja biotekn ,2 0,0 13,6 8,0 0,0 0,6 0,0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn ,0 0,7 14,5 6,6 0,7 0,0 0,7 508 Tekstiili- ja vaatetustekn ,0 0,0 32,0 6,0 0,0 0,0 0,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,4 0,0 7,1 5,4 0,4 0,0 0,5 599 Muu tekn. ja liik. alan koul ,8 0,0 10,5 18,5 0,0 0,0 0,8 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,9 0,8 17,1 13,7 0,8 0,0 0,4 601 Maatilatalous ,1 1,1 17,5 13,4 0,6 0,0 0,6 602 Puutarhatalous 74 33,8 0,0 18,9 12,2 2,7 0,0 0,0 604 Metsätalous 30 36,7 0,0 10,0 26,7 0,0 0,0 0,0 605 Luonto- ja ympäristöala 27 22,2 0,0 14,8 7,4 0,0 0,0 0,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala ,8 0,4 4,1 17,9 0,9 0,0 0,5 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) ,0 0,3 2,8 19,3 1,0 0,0 0,7 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 24 20,8 0,0 0,0 20,8 0,0 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala ,6 0,6 11,3 10,2 0,6 0,0 0,0 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala ,0 0,8 12,5 10,2 0,9 0,1 0,4 801 Matkailuala 59 47,5 0,0 15,3 28,8 3,4 0,0 0,0 802 Majoitus- ja ravitsemisala ,1 0,9 11,8 9,0 0,8 0,2 0,5 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv ,8 0,0 19,0 4,8 0,0 0,0 0,0 805 Puhdistuspalvelut 5 20,0 0,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 9 Muu koulutus ,7 0,3 6,3 5,8 0,8 0,6 0,0 902 Palo- ja pelastusala ,7 0,3 6,3 5,8 0,8 0,6 0,0 43

44 LÄHTEET OPH/opetustoimen kustannusraportit Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma Sotkanet Tilastokeskuksen väestöennusteet Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu Vipunen opetushallinnon tilastopalvelu 44

45 LIITTEET Liite 1. Pohjois-Savon maakuntaohjelma väestötavoitteet eri skenaarioille. 45