Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2017

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2017"

Transkriptio

1 SPATIA Raportteja 3/2017 Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2017 Osa I: Tilastokatsaus koulutuksesta työelämään sijoittumisesta Osa II: Teemakartat työllisyydestä ja työttömyydestä Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen, Joona Rissanen ja Petri Kahila Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto

2 Julkaisija: Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopisto ISBN: (PDF) ISSNL: ISSN: , Spatia

3 Sisältö Tilastokatsauksen sisältö... 2 OSA I TILASTOKATSAUS KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMISESTA... 5 Tutkinnon vuosina suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2014 lopussa... 5 Itä-Suomen yliopisto... 5 Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2014 lopussa... 5 Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna Karelia-ammattikorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna vuoden 2014 lopussa Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu palvelut Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu tekniikka ja kulttuuri Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Perustutkinto, näyttötutkinto Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna Pohjois-Karjalan aikuisopisto Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo OSA II TEEMAKARTAT TYÖLLISYYDESTÄ, TYÖTTÖMYYDESTÄ JA ELINVOIMASTA Työllisyys Työttömyys Huoltosuhteet, osaaminen, muuttoliike ja elinvoima... 53

4 2 Tilastokatsauksen sisältö Tässä Pohjois-Karjalan työllisyysindikaattorit 1/2017 -julkaisussa esitetään koulutuksesta työelämään sijoittumisen tunnuslukuja sekä teemakarttoja työllisyydestä, työttömyydestä ja väestöstä. Lopun yhteenvetona kuvataan Suomen ja erityisesti Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden kunnan työllisyyttä, väestöä, osaamista ja taloutta kuvaavat elinvoimaindeksit. Tilastokatsaus on osa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Itä- Suomen yliopiston yhteistä Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO) - hanketta. Tilastokatsauksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen tietokantoja: Sijoittumispalvelu, Työvoima- ja elinkeinorakenne, Maaseutuindikaattorit, Toimialoittainen yrityspalvelu ja StatFin. Kuvioluettelo Kuvio 1. Kaikkien ja luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 2. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 3. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 4. Humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 5. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista Kuvio 6. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista Kuvio 7. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista Kuvio 8. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista Kuvio 9. Ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Kuvio 10. Ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 11. Luonnontieteiden alan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 12. Luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnon Kareliaammattikorkeakoulussa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 13. Sosiaali-, terveys ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 14. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon, kulttuurialan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista Kuvio 15. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista Kuvio 16. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista

5 3 Kuvio 17. Ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Kuvio 18. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (palvelut) suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 19. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (tekniikka/kulttuuri) suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 20. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 21. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 22. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla ja Nurmeksessa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 23. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa, Outokummussa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 24. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto) Pohjois-Karjalan aikuisopistossa ja Pohjois- Karjalan ammattiopistossa Valtimolla suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 25. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa kulttuurialan, yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnonalan sekä luonnontieteiden toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista Kuvio 26. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, luonnonvara- ja ympäristöalan toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista Kuvio 27. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa tekniikan ja liikenteen alalla, toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista Kuvio 28. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan aikuisopistossa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Kuvio 29. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (palvelut) suorittaneiden työllistymisalue vuonna Kuvio 30. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (tekniikka/kulttuuri) suorittaneiden työllistymisalue vuonna Kuvio 31. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä suorittaneiden työllistymisalue vuonna Kuvio 32. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Kuvio 33. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Nurmeksessa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Kuvio 34. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Kuvio 35. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla suorittaneiden työllistymisalue vuonna Taulukkoluettelo Taulukko 1. Luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Taulukko 2. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Taulukko 3. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden työllistymisalue vuonna

6 4 Taulukko 4. Humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Taulukko 5. Kulttuurialan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä luonnontieteiden alan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Taulukko 6. Tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Taulukko 7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Taulukko 8. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2015 suoritetut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot Taulukko 9. Karelia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2015 suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot Taulukko 10. PKKY:n oppilaitoksissa vuonna 2015 suoritetut ammatilliset perustutkinnot Karttaluettelo Kartta 1. Työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Kartta 2. Miesten työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Kartta 3. Naisten työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Kartta 4. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa Kartta 5. Työttömien miesten ja ulkomaalaisten osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa Kartta 6. Nuorten (15 24-vuotiaat) osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa Kartta 7. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat miehet Kartta 8. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat naiset Kartta 9. Yli 50 vuotta täyttäneiden osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa Kartta 10. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa Kartta 11. Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Kartta 12. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Kartta 13.Väestöllinen huoltosuhde Kartta 14. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Kartta vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto vuosina suhteutettuna ikäryhmän tarkasteluajanjakson keskiväkilukuun Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Kartta vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto suhteutettuna vuotiaiden keskiväkilukuun Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Kartta vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto vuosina suhteutettuna ikäryhmän tarkasteluajanjakson keskiväkilukuun Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Kartta 18. Yli 65-vuotiaiden ja työikäisten osuus väestöstä vuonna 2014 Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä. 60 Kartta 19. Yli 65-vuotiaiden maassamuuton tulomuutto vuosina Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Kartta 20. Kuntien elinvoimaindeksi... 62

7 OSA I TILASTOKATSAUS KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMISESTA Tutkinnon vuosina suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2014 lopussa 5 Itä-Suomen yliopisto Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa suoritettiin vuosina yhteensä ylempää korkeakoulututkintoa, joista suoritettiin luonnonvara-alalla, kaupan- ja hallinnon alalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä humanistisella ja opetusalalla. Itä-Suomen yliopistossa vuosina ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuoden 2014 lopussa työllisenä 65 prosenttia, työllisenä opiskelijana 17 prosenttia ja työttömänä oli kahdeksan prosenttia. Luonnonvara-alalta valmistuneista 46 prosenttia oli työllisiä ja 23 prosenttia oli työllisiä opiskelijoita. Parhaiten luonnonvara-alalta valmistuneista työllistyivät maantieteilijät. Työllisten opiskelijoiden osuus oli suurin filosofian maistereissa, joilla oli tutkinto fysiikan alalta. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisiä oli 70 prosenttia, työllisiä opiskelijoita oli yli 14 prosenttia ja työttömänä oli kahdeksan prosenttia. Sosiaali- ja terveysalalta työllistyttiin parhaiten, työllisenä oli 68 prosenttia ja työllisenä opiskelijana 24 prosenttia, lääketieteen lisensiaateista työllisiä oli yhteensä 96 prosenttia. Humanistisen ja opetusalan tutkinnon suorittaneista työllisiä oli 71 prosenttia ja työllisiä opiskelijoita oli yhdeksän prosenttia. Kotitalousopettajat, erityisopettajat ja luokanopettajat työllistyivät parhaiten humanistisen ja opetusalan korkeakoulututkinnon suorittaneista. Kielen tutkimuksen alan maisteritutkinnon suorittajia oli määrällisesti vähän, heistä 36 prosenttia muutti pois maasta, mikä johtuu siitä, että kansainvälisissä maisteriohjelmissa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Kuviot pääasiallisesta toiminnasta ovat koulutusaloittain ja koulutusalojen sisällä tutkinnon suorittaneet on järjestetty suuruusjärjestykseen työllisten ja työllisten opiskelijoiden yhteenlasketun osuuden mukaan. Suluissa on mainittu tutkinnon suorittaneiden yhteenlaskettu määrä vuosilta

8 Kuvio 1. Kaikkien ja luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. 6 Kuvio 2. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

9 Kuvio 3. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu 7 Kuvio 4. Humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

10 Kuvio 5. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. 8 Kuvio 6. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

11 Kuvio 7. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. 9 Kuvio 8. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

12 Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna Itä-Suomen yliopistossa vuosina ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisistä (N=5 146) 23 prosentilla työpaikka sijaitsi Pohjois-Savossa, 22 prosentilla Uudellamaalla ja 17 prosentilla Pohjois-Karjalassa. Luonnonvara-alan tutkinnon suorittaneista työllisistä Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon sijoittui yhteensä 55 prosenttia ja Uudellemaalle 18 prosenttia. Kaupan ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneista ja vuoden 2014 lopussa työssä olleista yhteensä 43 prosenttia sijoittui Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon ja 31 prosenttia Uudellemaalle. Sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneista työllisistä Pohjois-Savoon jäi 30 prosenttia. Sosiaalija terveysalan tutkinnon suorittaneista kahdeksan prosenttia sijoittui Pohjois-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Keski-Suomeen sijoittui seitsemän prosenttia molempiin ja Uudellemaalle 20 prosenttia. Humanistisen ja opetusalan tutkinnon suorittaneista työllisistä 21 prosenttia oli työssä Uudellamaalla, 21 prosenttia Pohjois-Karjalassa, 12 prosenttia Pohjois-Savossa ja 6 8 prosenttia oli työssä Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Kuvio 9. Ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

13 Taulukko 1. Luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Työllistymisalue 1. Luonnonvara-ala Luonnontieteellinen (%) Metsätieteet (%) N (%) Uusimaa ,6 19,3 8,5 Varsinais-Suomi 13 1,7 1,8 0,8 Satakunta 7 0,9 0,8 1,7 Kanta-Häme 5 0,6 0,3 2,5 Pirkanmaa 32 4,1 3,5 7,6 Päijät-Häme 18 2,3 2,0 4,2 Kymenlaakso 20 2,6 2,9 0,8 Etelä-Karjala 14 1,8 1,5 3,4 Etelä-Savo 27 3,5 2,9 6,8 Pohjois-Savo ,8 32,8 12,7 Pohjois-Karjala ,9 24,1 29,7 Keski-Suomi 22 2,8 2,6 4,2 Etelä-Pohjanmaa 8 1,0 0,6 3,4 Pohjanmaa 3 0,4 0,3 0,8 Keski-Pohjanmaa 6 0,8 0,9 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 17 2,2 1,8 4,2 Kainuu 15 1,9 1,4 5,1 Lappi 9 1,2 0,8 3,4 Koko maa yht. % Koko maa N Taulukko 2. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Työllistymisalue 3. Kauppa ja hallinto Yhteiskuntatieteellinen Kauppatieteellinen N (%) (%) (%) Uusimaa ,7 28,5 34,9 Varsinais-Suomi 18 1,6 1,6 1,6 Satakunta 3 0,3 0,3 0,3 Kanta-Häme 24 2,1 2,5 1,3 Pirkanmaa 27 2,4 1,7 3,6 Päijät-Häme 19 1,7 1,5 2,1 Kymenlaakso 38 3,4 4,3 1,6 Etelä-Karjala 37 3,3 4,0 1,8 Etelä-Savo 52 4,6 6,0 1,8 Pohjois-Savo ,0 23,2 28,4 Pohjois-Karjala ,7 17,9 17,4 Keski-Suomi 27 2,4 2,7 1,8 Etelä-Pohjanmaa 1 0,1 0,1 0,0 Pohjanmaa 2 0,2 0,1 0,3 Keski-Pohjanmaa 5 0,4 0,7 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 25 2,2 2,7 1,3 Kainuu 18 1,6 1,9 1,0 Lappi 6 0,5 0,4 0,8 Koko maa yht. % Koko maa N

14 Taulukko 3. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. 12 Työllistymisalue 5. Sosiaali- ja terveys Terveystieteiden koulutus (%) Lääketieteellinen koulutus (%) Farmasian koulutus (%) N (%) Uusimaa ,1 34,6 12,1 18,2 Varsinais-Suomi 33 2,0 2,4 2,2 0,0 Satakunta 25 1,5 1,3 1,0 4,3 Kanta-Häme 13 0,8 1,5 0,4 0,5 Pirkanmaa 83 5,0 4,1 4,4 10,0 Päijät-Häme 59 3,5 3,9 3,4 3,3 Kymenlaakso 49 2,9 3,9 2,4 2,9 Etelä-Karjala 49 2,9 3,2 3,2 1,4 Etelä-Savo 120 7,2 7,4 7,4 5,7 Pohjois-Savo ,4 22,9 36,6 22,5 Pohjois-Karjala 131 7,9 5,4 10,0 4,8 Keski-Suomi 112 6,7 2,6 9,6 4,8 Etelä-Pohjanmaa 27 1,6 0,9 1,6 3,3 Pohjanmaa 16 1,0 0,7 0,9 1,9 Keski-Pohjanmaa 20 1,2 0,7 1,1 2,9 Pohjois-Pohjanmaa 33 2,0 1,7 0,9 7,7 Kainuu 26 1,6 1,9 1,1 2,9 Lappi 25 1,5 0,4 1,7 2,9 Ahvenanmaa 3 0,2 0,6 0,0 0,0 Koko maa yht. % Koko maa N Taulukko 4. Humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Työllistymisalue 7. Humanistinen ja opetusala Teologinen koulutus Humanistinen koulutus Kasvatustieteellinen (%) Psykologian (%) N (%) (%) (%) Uusimaa ,2 11,8 24,0 22,3 15,9 Varsinais-Suomi 22 1,4 2,8 1,2 1,3 0,0 Satakunta 15 1,0 3,4 1,0 0,6 0,0 Kanta-Häme 18 1,1 1,1 1,2 1,1 1,2 Pirkanmaa 75 4,8 5,6 3,6 5,3 3,7 Päijät-Häme 66 4,2 1,1 3,8 5,1 3,7 Kymenlaakso 94 6,0 2,2 6,0 6,9 4,9 Etelä-Karjala 116 7,4 4,5 4,8 9,3 6,1 Etelä-Savo 117 7,5 5,6 5,3 9,3 2,4 Pohjois-Savo ,6 12,4 9,4 12,3 13,4 Pohjois-Karjala ,1 15,2 32,1 16,3 29,3 Keski-Suomi 48 3,1 6,7 2,2 3,0 0,0 Etelä-Pohjanmaa 22 1,4 2,8 0,5 1,7 0,0 Pohjanmaa 9 0,6 0,6 0,5 0,7 0,0 Keski-Pohjanmaa 10 0,6 3,4 0,0 0,3 1,2 Pohjois-Pohjanmaa 60 3,8 11,2 1,4 2,6 13,4 Kainuu 24 1,5 5,1 1,2 0,9 2,4 Lappi 26 1,7 4,5 1,7 1,0 2,4 Ahvenanmaa 1 0,1 0,0 0,2 0,0 0,0 Koko maa yht. % Koko maa N

15 Karelia-ammattikorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna vuoden 2014 lopussa 13 Karelia-ammattikorkeakoulussa vuosina suoritettiin yhteensä ammattikorkeakoulututkintoa, joista sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla suoritettiin 1 101, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla 442, tekniikan ja liikenteen alalla 652, matkailu- ravitsemis- ja talousalalla 183, luonnonvara- ja ympäristöalalla 259, luonnontieteiden alalla 87 ja kulttuurialalla 406. Kaikista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuoden 2014 lopussa 72 prosenttia työllisiä ja 7 prosenttia työllisiä opiskelijoita. Työllisten opiskelijoiden osuus vaihteli koulutusaloittain 5 11 prosentin välillä. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyivät ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista parhaiten ja heistä yhteensä työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 86 prosenttia. Heikoiten työllistyttiin luonnontieteiden alalta, josta 61 prosenttia oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita ja 32 prosenttia oli työttömiä. Kuviot pääasiallisesta toiminnasta ovat koulutusaloittain ja koulutusalojen sisällä tutkinnon suorittaneet on järjestetty suuruusjärjestykseen työllisten ja työllisten opiskelijoiden yhteenlasketun osuuden mukaan. Suluissa on mainittu tutkinnon suorittaneiden yhteenlaskettu määrä vuosilta Kuvio 10. Ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

16 Kuvio 11. Luonnontieteiden alan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu 14 Kuvio 12. Luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnon Kareliaammattikorkeakoulussa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

17 Kuvio 13. Sosiaali-, terveys ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu 15 Kuvio 14. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon, kulttuurialan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

18 Kuvio 15. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. 16 Kuvio 16. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

19 Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna Karelia-ammattikorkeakoulussa vuosina ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten (N=2 475) työllistymismaakunta oli vuoden 2014 lopussa 69 prosentilla Pohjois-Karjala, 10 prosentilla Uusimaa ja viidellä prosentilla Pohjois-Savo, kolmella prosentilla Etelä-Savo ja Etelä-Karjala. Kaksi prosenttia tutkinnon suorittaneista työllisistä työskenteli Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kuvio 17. Ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

20 18 Taulukko 5. Kulttuurialan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä luonnontieteiden alan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Työllistymisalue Musiikkipedagogi (AMK) (%) Artenomi (AMK) (%) Muotoilija (AMK) (%) Kuvataiteilija (AMK) (%) Medianomi (AMK) (%) Tradenomi, tal., hall., markk. (%) Tradenomi, tietojenkäsittely (%) Uusimaa 11,6 23,8 21,7 23,1 32,6 13,0 24,5 Varsinais-Suomi 0,0 0,0 1,2 0,0 0,0 0,8 1,9 Satakunta 7,0 0,0 2,4 0,0 0,0 0,6 0,0 Kanta-Häme 0,0 0,0 2,4 0,0 1,1 0,6 1,9 Pirkanmaa 2,3 0,0 1,2 7,7 4,2 1,1 5,7 Päijät-Häme 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 Kymenlaakso 7,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,3 1,9 Etelä-Karjala 2,3 0,0 2,4 0,0 2,1 0,8 0,0 Etelä-Savo 2,3 0,0 3,6 7,7 2,1 1,7 0,0 Pohjois-Savo 4,7 9,5 10,8 0,0 3,2 2,2 3,8 Pohjois-Karjala 55,8 52,4 47,0 61,5 48,4 76,0 58,5 Keski-Suomi 2,3 0,0 4,8 0,0 5,3 0,8 0,0 Etelä-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Keski-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 2,3 4,8 2,4 0,0 1,1 0,8 1,9 Kainuu 2,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0 Lappi 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0 Koko maa yht. % Koko maa N Taulukko 6. Tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakoulututkinnon Kareliaammattikorkeakoulussa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Työllistymisalue Insinööri (AMK), konetekn. (%) Insinööri (AMK), sähkötekn. (%) Insinööri (AMK), tietotekn. (%) Insinööri (AMK), ympäristötekn. (%) Insinööri (AMK), puunjalostustekn. (%) Insinööri (AMK), materiaalitekn. (%) Insinööri (AMK), rakennus, yhdysk. (%) Agrologi (AMK) (%) Metsätalous-insinööri (AMK) (%) Uusimaa 10,5 15,9 5,2 5,3 6,3 4,0 14,3 1,8 2,2 Varsinais-Suomi 0,9 1,2 0,0 2,6 0,0 0,0 0,0 0,0 1,5 Satakunta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 0,0 0,7 Kanta-Häme 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pirkanmaa 0,0 0,0 1,0 7,9 0,0 4,0 1,4 0,0 0,0 Päijät-Häme 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 4,0 0,7 0,0 3,7 Kymenlaakso 0,0 2,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 3,6 0,7 Etelä-Karjala 0,0 4,9 1,0 2,6 0,0 0,0 3,4 20,0 5,2 Etelä-Savo 2,6 2,4 0,0 2,6 6,3 8,0 5,4 12,7 8,9 Pohjois-Savo 1,8 8,5 1,0 10,5 6,3 0,0 2,7 3,6 8,1 Pohjois-Karjala 78,1 62,2 86,6 65,8 68,8 80,0 62,6 43,6 54,1

21 19 Keski-Suomi 0,9 1,2 1,0 0,0 0,0 0,0 3,4 10,9 3,7 Etelä-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 6,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Keski-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,8 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 1,8 1,2 0,0 2,6 6,3 0,0 2,0 0,0 3,7 Kainuu 0,9 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 2,7 0,0 5,9 Lappi 0,9 0,0 3,1 0,0 0,0 0,0 0,0 1,8 1,5 Koko maa yht. % Koko maa N Taulukko 7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Työllistymisalue Sairaanhoitaja (AMK) (%) Terveydenhoitaja (AMK) (%) Bioanalyytikko (AMK) (%) Fysioterapeutti (AMK) (%) Sosionomi (AMK), sosiaaliala (%) Restonomi (AMK), matkailu (%) Uusimaa 4,4 6,5 8,9 7,5 5,7 13,3 Varsinais-Suomi 0,9 0,0 0,0 0,8 0,9 0,7 Satakunta 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kanta-Häme 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pirkanmaa 2,4 1,1 0,0 3,3 2,6 3,5 Päijät-Häme 0,4 0,0 0,0 4,2 0,4 0,0 Kymenlaakso 0,2 0,0 7,1 3,3 0,0 0,0 Etelä-Karjala 0,4 1,1 19,6 2,5 2,2 1,4 Etelä-Savo 1,1 0,0 3,6 5,8 3,0 1,4 Pohjois-Savo 4,6 5,4 1,8 5,0 6,5 5,6 Pohjois-Karjala 81,5 84,9 50,0 52,5 72,6 67,1 Keski-Suomi 1,1 1,1 1,8 1,7 1,7 2,1 Etelä-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 Keski-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 1,3 0,0 3,6 4,2 0,4 2,1 Kainuu 0,9 0,0 3,6 8,3 3,5 1,4 Lappi 0,2 0,0 0,0 0,0 0,4 0,7 Koko maa yht. % Koko maa N

22 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu palvelut Pohjois-Karjalan ammattiopistossa (Joensuu palvelut) toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista (N=1 405) oli vuoden 2014 lopussa 52 prosenttia työllisiä, työllisiä opiskelijoita oli 14 prosenttia, työttömiä oli 17 prosenttia. Parhaiten olivat työllistyneet lähihoitajat sekä hius- ja kauneudenhoitoalalla toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet. Heikoiten olivat työllistyneet tieto- ja viestintätekniikan toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet. Heistä työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli yhteensä 32 prosenttia ja työttömänä oli 30 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Kuviot pääasiallisesta toiminnasta ovat oppilaitoksittain ja tutkinnon suorittaneet on järjestetty suuruusjärjestykseen työllisten ja työllisten opiskelijoiden yhteenlasketun osuuden mukaan. Suluissa on mainittu tutkinnon suorittaneiden yhteenlaskettu määrä ajalta Kuvio 18. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (palvelut) suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

23 21 Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu tekniikka ja kulttuuri Pohjois-Karjalan ammattiopistossa (Joensuu tekniikka ja kulttuuri) toisen asteen ammatillisen perustutkinnon ajalla suorittaneista (N=1 517) oli vuoden 2014 lopussa työllisiä yhteensä 38 prosenttia, työllisiä opiskelijoita 11 prosenttia ja työttömiä 29 prosenttia. Parhaiten työllistyivät maanmittausalan logistiikan ja talotekniikan alan tutkinnon suorittaneet. Heikoiten työllistyivät tieto- ja tietoliikenne alalta sekä kuvallisen ilmaisun alalta tutkinnon suorittaneet. Molemmista koulutusaloista valmistuneista yli 40 prosenttia oli työttöminä vuonna Kuvio 19. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (tekniikka/kulttuuri) suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

24 22 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä toisen asteen ammatillisen perustutkinnon aikavälillä suorittaneista (N=439) oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 41 prosenttia työllisiä, 11 prosenttia oli työllisiä opiskelijoita ja työttömiä oli 28 prosenttia. Parhaiten työllistyivät lähihoitajiksi valmistuneet, heistä yhteensä työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 88 prosenttia ja työttömiä oli kuusi prosenttia. Toiseksi parhaiten työllistyivät maatalousalalta valmistuneet, joista oli työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 56 prosenttia ja työttömänä oli 23 prosenttia. Kuvio 20. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

25 23 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista (N=390) oli vuoden 2014 lopussa työllisiä 40 prosenttia, työllisiä opiskelijoita oli yhdeksän prosenttia, päätoimisia opiskelijoita oli 13 prosenttia ja työttömänä oli 27 prosenttia. Lähihoitajat työllistyivät parhaiten, heistä oli työllisiä ja työllisiä opiskelijoista yhteensä 78 prosenttia. Kone- ja metallialan tutkinnon suorittaneista työllistyi yhteensä 57 prosenttia ja sähköalan tutkinnon suorittaneista 56 prosenttia. Tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneista työllistyi pienin osa (14 %), mutta heistä päätoimisia opiskelijoita oli 45 prosenttia. Työttömien osuudet olivat suurimmat rakennusalan (47 %) ja prosessiteollisuuden alan tutkinnon (46 %) suorittaneissa. Kuvio 21. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

26 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 24 Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla toisen asteen ammatillisen perustutkinnon aikavälillä suorittaneista (N=125) oli vuoden 2014 lopussa työllisinä 62 prosenttia, kaksi prosenttia oli työllisiä opiskelijoita, päätoimisia opiskelijoita oli yhdeksän prosenttia ja työttömiä oli 20 prosenttia. Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Nurmeksessa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista (N=364) oli vuoden 2014 lopussa työllisiä 39 prosenttia, 10 prosenttia työllisiä opiskelijoita, 15 päätoimisia opiskelijoita ja työttömänä 27 prosenttia. Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Nurmeksesta tutkinnon suorittaneiden työllistyminen oli heikointa tieto- ja viestintätekniikasta valmistuneissa (18 %), joista kuitenkin päätoimisina opiskelijoina oli 46 prosenttia. Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Nurmeksesta rakennusalan tutkinnon suorittaneista oli toiseksi vähiten työllisiä ja työllisiä opiskelijoita (41 %) ja työttömänä heistä oli 46 prosenttia. Rakennusalalta tutkinnon suorittaneista vain harva jatkoi opintoja valmistumisensa jälkeen. Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Nurmeksesta matkailualan tutkinnon suorittaneista työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 44 prosenttia, heistä päätoimisia opiskelijoita oli 31 prosenttia ja työttömiä oli 19 prosenttia. Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Nurmeksesta hotelli-, ravintola ja catering alalta valmistuneista työllistyi yhteensä 69 prosenttia ja hotelli- ja ravintola-alalta 75 prosenttia (työlliset + työlliset opiskelijat).

27 25 Kuvio 22. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla ja Nurmeksessa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

28 26 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon aikavälillä suorittaneista (N=602) oli vuoden 2014 lopussa työllistynyt 35 prosenttia, työllisiä opiskelijoita oli 12 prosenttia, työttömiä 26 prosenttia ja päätoimisia opiskelijoita oli 17 prosenttia. Parhaiten työllistyivät (työlliset + työlliset opiskelijat) lähihoitajat (70 %), suunnitteluassistentit (68 %) ja kone- ja metallialan toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet (62 %). Työttömien osuus oli suurin tieto- ja tietoliikennealan tutkinnon suorittaneista (44 %). Heistä päätoimisia opiskelijoita oli 24 prosenttia. Kuvallisen ilmaisun perustutkinnon suorittaneista työttöminä oli 42 prosenttia, päätoimisia opiskelijoita oli 21 prosenttia ja työllisiä opiskelijoita oli seitsemän prosenttia. Sähköalan perustutkinnon suorittaneista 25 prosenttia oli työllisiä, päätoimisena opiskelijana oli 31 prosenttia ja työttömänä oli 19 prosenttia. Kuvio 23. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa, Outokummussa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

29 27 Perustutkinto, näyttötutkinto Pohjois-Karjalan aikuisopistossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto) suorittaneista (N=1 413) työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 70 prosenttia, työttömiä oli 19 prosenttia ja päätoimisia opiskelijoita seitsemän prosenttia vuoden 2014 lopussa. Parhaiten olivat työllistyneet (työlliset + työlliset opiskelijat) turvallisuusalan (85 %), lähihoitajan (84 %) ja kiinteistönpalvelujen (82 %) tutkinnon suorittaneet. Työttömänä oli eniten puualan (63 %), puutarhurin ja puutarhatyöntekijän (46 %) sekä metsäalan (39 %) tutkinnon suorittaneita. Kuvio 24. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto) Pohjois-Karjalan aikuisopistossa ja Pohjois- Karjalan ammattiopistossa Valtimolla suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

30 28 Kuvio 25. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa kulttuurialan, yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnonalan sekä luonnontieteiden toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Kuvio 26. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, luonnonvara- ja ympäristöalan toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

31 Kuvio 27. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa tekniikan ja liikenteen alalla, toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. 29

32 Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän eri oppilaitoksista vuosina ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisten työllistymisalue oli suurimmalla osalla Pohjois-Karjala vuonna Työllistymisalueet on kuvioissa jaettu Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Karjalan naapurimaakuntiin, Pohjoisen Suomen maakuntiin, Uuteenmaahan ja muuhun Suomeen. Pohjois-Karjalan aikuisopiston luonto- ja ympäristöalan ammatillisen perustutkinnon vuosina suorittaneista työllisistä vuoden 2014 lopussa oli työllistynyt Pohjois-Karjalaan 37 prosenttia, Pohjoiseen Suomeen 22 prosenttia, naapurimaakuntiin ja muualle Suomeen 16 prosenttia sekä Uudellemaalle yhdeksän prosenttia. (Kuvio 28.) Pohjois-Karjalan ammattiopiston (Joensuu tekniikka ja kulttuuri) viestintä- ja informaatiotieteiden, käsi- ja taideteollisuuden sekä kulttuurialan ammatillisen perustutkinnon vuosina suorittaneista, jotka olivat työllisiä vuoden 2014 lopussa, olivat työllistyneet Pohjois-Karjalan ulkopuolelle useammin kuin muilta ammattiopiston koulutusaloilta (Kuvio 30.) Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kiteen maatilatalouden sekä luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen perustutkinnon vuosina suorittaneista ja vuoden 2014 lopussa työllisenä olleista 43 prosenttia työllistyi Pohjois-Karjalaan ja 44 prosenttia Pohjois-Karjalan naapurimaakuntiin vuonna (Kuvio 31.) Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa teatterin ja tanssin, viestintä- ja informaatiotieteiden, käsi- ja taideteollisuuden sekä kulttuurialan ammatillisen perustutkinnon vuosina suorittaneista ja vuoden 2014 lopussa työllisenä olleista huomattavasti suurempi osa työllistyi Pohjois-Karjalan ulkopuolelle kuin ammattiopiston muilta koulutusaloilta. Ammattiopistossa kaikkien opintoalojen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista, jotka olivat työllisenä vuoden 2014 lopussa, työllistyi 56 prosenttia Pohjois-Karjalaan, Uudellemaalle 17 prosenttia ja Pohjois-Karjalan naapurimaakuntiin 16 prosenttia vuonna (Kuvio 34.) Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla kaikista vuosina ammatillisen tutkinnon suorittaneista ja vuoden 2014 lopussa työssä olleista 47 prosenttia työllistyi Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Karjalan naapurimaakuntiin 42 prosenttia vuonna 2014.

33 31 Pohjois-Karjalan aikuisopisto Kuvio 28. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan aikuisopistossa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

34 32 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut Kuvio 29. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (palvelut) suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

35 33 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri Kuvio 30. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (tekniikka/kulttuuri) suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

36 34 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Kuvio 31. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

37 35 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Kuvio 32. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

38 36 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes Kuvio 33. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Nurmeksessa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

39 37 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Kuvio 34. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Kuvio 35. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla suorittaneiden työllistymisalue vuonna Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

40 Taulukko 8. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2015 suoritetut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot 38 Yht. Miehet Naiset N N N % Tutkinnot yhteensä ,9 1 Luonnonvara-ala yht , FM, matematiikka , FM, tietojenkäsittelytiede , FM, fysiikka , FM, kemia , FM, maantiede , FM, biologia , FM, biotieteet, biokemia , FM, ympäristötiede , FM, muu luonnont. ala , MMM, metsätalous ,6 3 Kaupan ja hallinnon ala yht , KTM, liiketaloustieteet , KTM, yhteiskuntatieteet , YTM, taloustieteet , YTM, sosiaalitieteet , YTM, filosofia , YTM, alue- ja ympäristötieteet , HTM, hallintotieteet , HTM, alue- ja ympäristötieteet , Oikeustieteen maisteri , Kansainv. ja vert.oik.t.maist ,0 5 Sosiaali- ja terveysala yht , Lääketieteen lisensiaatti , Hammaslääketieteen lis , Proviisori , Terveystieteiden maisteri ,8 7 Humanistinen ja opetusala yht , KM, luokanopettaja , KM, erityisopettaja , KM, kotitalousopettaja , KM, käsityönopettaja , KM, perusk.,lukion opinto-ohj , KM, kasvatustiede , KM, aikuiskasvatus , KM, erityispedagogiikka , FM, suomen kieli , FM, ruotsin kieli , FM, englannin kieli , FM, saksan kieli , FM, venäjän kieli , FM, englannin käänt., tulkk , FM, saksan käänt., tulkk , FM, venäjän käänt., tulkk , FM, historia , FM, kirjallisuuden tutkimus , FM, kulttuurien tutkimus , FM, kielentutkimus , Teol. maist , Psykologian maisteri ,9

41 Taulukko 9. Karelia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2015 suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 39 Yht. Miehet Naiset N N N % Tutkinnot yhteensä ,8 2 Kulttuuriala, yhteensä , Musiikkipedagogi (AMK) , Artenomi (AMK) , Muotoilija (AMK) , Muusikko (AMK) , Medianomi (AMK) ,5 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala, yhteensä , Tradenomi, tal., hall., markk ,0 4 Luonnontieteiden ala, yhteensä , Tradenomi, tietojenkäsittely ,8 5 Tekniikan ja liikenteen ala, yhteensä , Ins. (AMK), konetekniikka , Ins. (AMK), sähkötekniikka , Ins. (AMK), tietotekniikka , Ins. (AMK), ympäristötekniikka , Ins. (AMK), rakennus, yhdysk ,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala , Agrologi (AMK) , Metsätalousinsinööri (AMK) ,3 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala, yhteensä , Sairaanhoitaja (AMK) , Terveydenhoitaja (AMK) , Bioanalyytikko (AMK) , Fysioterapeutti (AMK) , Sosionomi (AMK), sosiaaliala ,1 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala, yhteensä , Restonomi (AMK), matkailu ,6

42 Taulukko 10. PKKY:n oppilaitoksissa vuonna 2015 suoritetut ammatilliset perustutkinnot Yht. Miehet Naiset N N N % P-K:n Aikuisopisto Näyttötutkinnot yhteensä ,1 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala ,6 301 Liiketalous ja kauppa ,6 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,5 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,2 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,0 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,0 506 Elintarvikeala ja biotekn ,0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn ,3 599 Muu tekn. ja liik. alan koul ,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,1 601 Maatilatalous ,0 602 Puutarhatalous ,6 604 Metsätalous ,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala ,0 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) ,0 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala ,9 801 Matkailuala ,0 802 Majoitus- ja ravitsemisala ,2 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv ,9 P-K:n amm.opisto Joensuu palv. Perustutkinnot yhteensä ,3 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala ,4 301 Liiketalous ja kauppa ,4 4 Luonnontieteiden ala ,0 402 Tietojenkäsittely ,0 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,8 506 Elintarvikeala ja biotekn ,8 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala ,3 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) ,0 710 Kauneudenhoitoala ,4 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala ,5 801 Matkailuala ,3 802 Majoitus- ja ravitsemisala ,9 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv ,0 P-K:n amm.opisto Joensuu tk/ku Perustutkinnot yhteensä ,7 2 Kulttuuriala ,5 201 Käsi- ja taideteollisuus ,5 202 Viestintä ja inform.tieteet ,3 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,8 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,9 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,5 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,0 504 Tieto- ja tietoliikennetekn ,0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn ,1 508 Tekstiili- ja vaatetustekn ,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,9 40

43 Näyttötutkinnot yhteensä ,3 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,3 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,3 P-K:n amm.opisto Kitee Perustutkinnot yhteensä ,0 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala ,0 301 Liiketalous ja kauppa ,0 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,7 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,0 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,0 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn ,7 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,9 601 Maatilatalous ,9 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala ,0 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) ,0 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala ,3 802 Majoitus- ja ravitsemisala ,3 P-K:n amm.opisto Lieksa Perustutkinnot yhteensä ,4 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala ,4 301 Liiketalous ja kauppa ,4 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,0 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,0 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,0 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn ,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala ,8 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) ,8 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala ,2 802 Majoitus- ja ravitsemisala ,2 P-K:n amm.opisto Nurmes Perustutkinnot yhteensä ,9 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala ,7 301 Liiketalous ja kauppa ,7 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,0 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,0 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,0 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,0 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala ,2 801 Matkailuala ,6 802 Majoitus- ja ravitsemisala ,3 P-K:n amm.opisto Outokumpu Perustutkinnot yhteensä ,9 2 Kulttuuriala ,6 201 Käsi- ja taideteollisuus ,0 202 Viestintä ja inform.tieteet ,0 204 Teatteri ja tanssi ,0 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,6 41

44 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,0 504 Tieto- ja tietoliikennetekn ,1 505 Graafinen ja viestintätekn ,0 599 Muu tekn. ja liik. alan koul ,7 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala ,4 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) ,4 P-K:n amm.opisto Valtimo Perustutkinnot yhteensä ,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,0 604 Metsätalous ,0 Perustutkinto, näyttötutkinto Tutkinnot yhteensä ,7 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,7 604 Metsätalous ,7 42

45 OSA II TEEMAKARTAT TYÖLLISYYDESTÄ, TYÖTTÖMYYDESTÄ JA ELINVOIMASTA Työllisyys 43 Kartta 1. Työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä 2014 Työllisyysaste kuvaa työllisten prosenttiosuutta samanikäisestä väestöstä (15 64-vuotiaat) Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomen maakunnan pohjoisosissa työllisyysaste oli maan alhaisinta. Pohjois-Karjalan kunnista Kontiolahdella ja Liperissä oli maakunnan korkein työllisyysaste ja alhaisin se oli Juuassa ja Lieksassa. Heinäveden työllisyysaste oli 57,1 %.

46 Kartta 2. Miesten työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä 44 Miesten työllisyysaste oli korkein Kontiolahdella (66,1 %) ja Liperissä (63 %). Miesten alhaisin työllisyysaste oli Juuassa (47,6 %), Rääkkylässä (49,1 %) ja Lieksassa (50,3 %). Heinävedellä miesten työllisyysaste oli 53,1 %.

47 Kartta 3. Naisten työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä 45 Naisten työllisyysaste oli korkeammalla tasolla kuin miesten. Suomessa oli 116 kuntaa, joissa miesten työllisyysaste oli alle 60 prosenttia ja naisilla se oli alle 60 prosenttia 42 kunnassa. Pohjois-Karjalassa (Heinävesi mukaan luettuna) naisten työllisyysaste oli 5,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten. Koko maan tasolla ero oli 3,1 prosenttiyksikköä naisten eduksi. Naisten korkein työllisyysaste oli Kontiolahdella (68,3 %) ja alhaisin Lieksassa (56,2 %).

48 46 Työttömyys Kartta 4. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois- Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 Maaliskuun lopussa 2017 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 17,1 prosenttia. Heinävedellä työttömänä oli työvoimasta 16,3 prosenttia. Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden työttömien yhteenlasketun määrän osuus em. kuntien työvoimasta oli samalla tasolla kuin Pohjois-Karjalassa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli alhaisin Kontiolahdella ja Liperissä ja suurin Ilomantsissa ja Lieksassa. Työttömyys oli Pohjois-Karjalan kunnista kolmessa (Liperi, Kontiolahti, Valtimo) alemmalla tasolla kuin Heinävedellä.

49 47 Kartta 5. Työttömien miesten ja ulkomaalaisten osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä työttömistä suurempi osa oli miehiä kuin naisia. Miesten osuus työttömistä oli korkein Juuassa (66, 3%) ja Valtimolla ja Ilomantsissa, joissa se oli molemmissa 64,8 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus työttömistä oli suurin Tohmajärvellä (9,3 %) ja toiseksi suurin Joensuussa (7,7 %).

50 48 Kartta 6. Nuorten (15 24-vuotiaat) osuus työttömistä Pohjois- Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 Maaliskuun lopussa 2017 alle 25-vuotiaiden nuorten osuus työttömistä oli Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä 11,6 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli alhaisin Valtimolla (4,8 %) ja Polvijärvellä (5,2 %) ja suurin Joensuussa (14,9 %) ja Kontiolahdella (11,3 %).

51 49 Kartta 7. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat miehet Pääasiallisen toiminnan mukaan työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus alle 25-vuotiaissa miehissä oli suurin Pohjois-Karjalassa Lieksassa (25,9 %), Ilomantsissa (25,3 %) ja Nurmeksessa (24 %). Näissä kunnissa tämä osuus oli maan korkeinta tasoa.

52 50 Kartta 8. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat naiset Pääasiallisen toiminnan mukaan työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus alle 25-vuotiaissa naisissa oli suurin Pohjois-Karjalassa Nurmeksessa (17,8 %), Lieksassa (16,7 %) ja Ilomantsissa (14 %). Tämä oli valtakunnan keskitasoa.

53 51 Kartta 9. Yli 50 vuotta täyttäneiden osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 Maaliskuun lopussa 2017 yli 50 vuotta täyttäneiden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä 44,3 prosenttia. Yli 50 vuotta täyttäneiden työnhakijoiden osuus työvoimasta oli suurin Ilomantsissa (61,1 %), Valtimolla (60,7 %), Juuassa (60,1 %) ja Kiteellä (59,6 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli alhaisin Joensuussa (35,5 %), Kontiolahdella (42,5 %), Outokummussa (46,8 %) ja Liperissä (47,7 %).

54 52 Kartta 10. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli maaliskuun lopussa 2017 suurin Polvijärvellä (40 %). Ilomatsissa Tohmajärvellä, Rääkkylässä, Kontiolahdella, Lieksassa ja Joensuussa pitkäaikaistyöttömiä oli prosenttia työttömistä. Juuassa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli pienin (28 %) Heinävedellä työttömyys oli jatkunut pitkään 32 prosentilla työttömistä.

55 Huoltosuhteet, osaaminen, muuttoliike ja elinvoima Kartta 11. Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan 53 kunnissa ja Heinävedellä Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde ilmoitetaan indeksilukuna, joka lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (findikaattori.fi/fi/32) Itä-Suomen kunnissa taloudellinen huoltosuhde oli korkea. Pohjois-Karjalassa paras taloudellinen huoltosuhde oli Kohtiolahdella (1,3) ja huonoin se oli Juuassa (2,3).

56 54 Kartta 12. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden oli parhaalla tasolla Helsingissä, Tampereella, Vantaalla, Turussa, Jyväskylässä, Järvenpäässä ja Espoossa. Väestörakenne oli pahiten vinoutunut Luhangalla, Kuhmoisissa, Kivijärvellä, Sysmässä, Vesannolla, Savitaipaleella ja Rautavaaralla. Pohjois-Karjalassa väestöllinen huoltosuhde oli parhaimmalla tasolla Joensuussa ja Kontiolahdella.

57 Kartta 13.Väestöllinen huoltosuhde Väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan nousevan vuoteen 2035 mennessä koko maassa. Ennusteen mukaan Pohjois-Karjalassa väestöllinen huoltosuhde on vuonna 2035 heikoin Juuassa (137) ja Ilomantsissa (136) ja parhaimmalla tasolla Joensuussa (65,9) ja Kontiolahdella (73,9).

58 Kartta 14. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä 56 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2014 oli koko maassa 30 prosenttia, kun se oli Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä 24,5 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Kontiolahdella ja Joensuussa.

59 Kartta vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto vuosina suhteutettuna ikäryhmän tarkasteluajanjakson keskiväkilukuun Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä (luku suluissa kuvaa ikäluokan määrää kunnassa) 57 7 Nuoret muuttavat pääasiassa opiskelun vuoksi vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto vaihteli miehissä välillä ja naisissa välillä Nettomuutto oli negatiivisintä sekä miehissä että naisissa Lieksassa ja positiivisinta Joensuussa. Miehiä muuttaa ikäluokan (15 24) kokoon suhteutettuna eniten Rääkkylästä, Heinävedeltä, Juuasta ja Tohmajärveltä. Joensuu on Pohjois-Karjalan ainoa muuttovoittoinen kunta tässä ikäryhmässä. Naisten maassamuutto oli samansuuntaista, mutta määrällisesti suurempaa. Naisten maassamuutossa suurimpia nettotappiokuntia olivat Rääkkylä Heinävesi, Valtimo, Juuka, Ilomantsi ja Lieksa.

60 Kartta vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto suhteutettuna vuotiaiden keskiväkilukuun Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä (luku suluissa kuvaa ikäluokan määrää kunnassa) 58 Nuorten aikuisten maassamuutto on suurelta osin työvoiman muuttoliikettä vuotiaiden miesten nettomuutto vaihteli välillä henkilöä ja naisten Nettomuutto oli negatiivisinta sekä miehissä että naisissa Joensuussa ja positiivisinta Kontiolahdella vuotiaiden miesten osalta Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi, Juuka, Valtimo ja Rääkkylä olivat nettomuuttovoittoisia kuntia. Naisten osalta suurimmat muuttovoittokunnat olivat Kontiolahti, Valtimo, Liperi ja Juuka, kun taas Joensuusta ja Kiteeltä muutettiin suhteellisesti eniten. Suurta lähtömuuttoa Joensuusta selittää vastavalmistuneiden poismuutto (alueellinen ja valtakunnallinen koulutustehtävä).

61 Kartta vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto vuosina suhteutettuna ikäryhmän tarkasteluajanjakson keskiväkilukuun Pohjois- Karjalan kunnissa ja Heinävedellä (luku suluissa kuvaa ikäluokan määrää kunnassa) 59 Vuosina sekä vuotiaiden miesten että naisten nettomuuton kuntakohtaiset määrät olivat pieniä (miehet ja naiset ). Miesten ikäryhmässä suurin osa Pohjois-Karjalan kunnista oli muuttovoittoisia. Suurimpia voittajia olivat Tohmajärvi, Rääkkylä, Heinävesi, Juuka ja Valtimo ja suurin häviäjä oli Liperi vuotiaissa naisissa nettomuutto suhteutettuna väestöön oli negatiivisinta Ilomantsissa, Nurmeksessa, Outokummussa, Kiteellä ja Liperissä.

62 60 Kartta 18. Yli 65-vuotiaiden ja työikäisten osuus väestöstä vuonna 2014 Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Yli 65-vuotiaiden osuus oli pienin Kontiolahdella, Liperissä ja Joensuussa ja heidän osuutensa oli suurin Ilomantsissa, Rääkkylässä ja Heinävedellä. Työikäisten osuus väestöstä oli alhaisin Ilomantsissa, Rääkkylässä ja Heinävedellä ja suurin Joensuussa ja Kontiolahdella.

63 61 Kartta 19. Yli 65-vuotiaiden maassamuuton tulomuutto vuosina Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Vuosina yli 65-vuotiaita muutti Pohjois-Karjalan kuntiin 1003 ja Heinävedelle 49. Joensuuhun muutti vuosina yli 400 yli 65- vuotiasta. Yli 70 henkilöä muutti Kontiolahdelle, Kiteelle ja Lieksaan vuosina Määrällisesti vähäistä muutto oli Valtimolle, Polvijärvelle ja Tohmajärvelle.

64 62 Kartta 20. Kuntien elinvoimaindeksi työllisyys, väestö, osaaminen ja talous Tämä kuntien elinvoimaindeksi sisältää kymmenen alueen elinvoimaa kuvaavaa indikaattoria: työllisyysaste (%) 2014 (maaseutuindikaattorit) työttömyysaste (%) 2016 (TEM, kuntapohjaiset vuosikeskiarvot) yhteisövero/1000 asukasta 2015 (Kuntaliitto) omavaraisuusaste 2015 (Kuntaliitto) koulutustaso (VKTM-indeksi) 2015 (StatFin) väestöllinen huoltosuhde 2016 (StatFin) yrittäjien osuus työllisistä 2014 (Elinkeinorakenne ja työssäkäynti, 2014) työpaikkaomavaraisuusaste 2014 (maaseutuindikaattorit) bruttotulot, keskimäärin 2015 (StatFin) nettomuutto 2015 ja 2016 keskiväkilukuun suhteutettuna (StatFin). Kuntien elinvoimaindeksi laskettiin siten, että jokaisen muuttujan arvon perusteella kunnat asetettiin paremmuusjärjestykseen. Tämän jälkeen kunnille annettiin arvoja tasavälein 1-5, jolloin parhaat kunnat saivat yhden pisteen ja huonoimmat 5 pistettä. Lopuksi kuntien saamat pisteet laskettiin yhteen. Näillä indikaattoreilla mitattuna parhaat arvot saivat Maarianhamina (15) ja Jomala (15). Manner-Suomessa parhaimpia olivat Espoo (17), Helsinki (17), Naantali (20), Sipoo (20), Tuusula (20) ja Uusikaarlepyy (20). Elinvoimaltaan heikoimpia olivat Rääkkylä (42), Kemijärvi (41), Simo (40), Hankasalmi (39), Hyrynsalmi (39), Kivijärvi (39), Posio (39) ja Salla (39).

Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen

Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen Tammikuu 2013 Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto Sisältö Taustaa...

Lisätiedot

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi 0 Yleissivistävä koulutus 0 0 0 0 1 Humanistinen ja kasvatusala 707 707 450 437 257 270 2 Kulttuuriala 755 859 346 288 513 571 3 Yhteiskuntat., liiketalouden ja hallinnon ala 1 528 1 819 1 332 1 500 487

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 %

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 % Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat

Lisätiedot

Åbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle

Åbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys. tulkki (AMK) Diak Humak

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys. tulkki (AMK) Diak Humak AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) yhteisöpedagogi (AMK) Diak Humak Centria Humak esittää luopumista 1

Lisätiedot

1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä...

1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä... 1 Sisällysluettelo 1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua... 3 1.1 Ammatillinen 2-aste... 3 1.1.1 Ammatillinen koulutuksen kehityksestä... 3 1.1.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen

Lisätiedot

Kysely korkeakoulutustarpeista

Kysely korkeakoulutustarpeista Kysely korkeakoulutustarpeista Kyselyn perustiedot Kysely oli auki webropolissa: 5. 8.5 Kyselyä kampanjoitiin somessa ja verkostoissa Vastauksia 8.5.2018 / 107 kpl:tta Minkälainen pohjakoulutus sinulla

Lisätiedot

Oulun yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Oulun yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Yhteishaun 2019 alustavat tulokset

Yhteishaun 2019 alustavat tulokset Yhteishaun 2019 alustavat tulokset 18.3.2018 Jatta Herranen Opiskelijapalvelut/Hakutoimisto Toive 1 Kaikki Haun al. paikat Vetovoima Riveria, Joensuu 780 2668 915 0,85 Riveria, Kitee 74 240 123 0,60 Riveria,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Asemointitlastot 2016, 1/7 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 Kulttuuriala Medianomi (AMK), 42 23.5. ja 24.5. (2 pv) päivät Valintakokeeseen kutsuttavien määrä yhteistyö Kaikki hakukelpoiset etukäteisnäytön hyväksytysti suorittaneet hakijat

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 Kulttuuriala Medianomi (AMK), 42 ja 24.5. (2 pv) päivät Valintakokeeseen kutsuttavien määrä yhteistyö Kaikki hakukelpoiset etukäteisnäytön hyväksytysti suorittaneet hakijat kutsutaan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 Kulttuuriala Medianomi (AMK), 42 ja 24.5. (2 pv) päivät Valintakokeeseen kutsuttavien määrä yhteistyö Kaikki hakukelpoiset etukäteisnäytön hyväksytysti suorittaneet hakijat kutsutaan

Lisätiedot

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tieteen tila katsauksen tohtoreiden sijoittumista koskevien tarkastelujen tieteenalaryhmittelyt

Tieteen tila katsauksen tohtoreiden sijoittumista koskevien tarkastelujen tieteenalaryhmittelyt 10.12.2018 Tieteen tila 2018 -katsauksen tohtoreiden sijoittumista koskevien tarkastelujen tieteenalaryhmittelyt Tieteen tila 2018 -katsauksen 1 alaluvussa 4.1 Tavoitteena 4 prosentin t&k-intensiteetti

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

HAKIJATILASTO

HAKIJATILASTO AMK- ja Bachelor-tutkinnot Kulttuuriala Bachelor of Culture and Arts, Media and Arts 48 325 334 6,77 Medianomi (AMK), päivätoteutus 42 259 446 6,17 Musiikkipedagogi (AMK), päivätoteutus 25 42 157 1,68

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2004

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2004 Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2004 Tutkimus/JS TAMMIKUU 2005 Työttömistä diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeistä kaksi viidesosaa yli 50- vuotiaita Työttömien

Lisätiedot

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä:

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintimaakunta: Pirkanmaa

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN Tutkinto, tutkintonimike, koulutusvastuun täsmennys Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) Bachelor of Humanities yhteisöpedagogi

Lisätiedot

Koulutusalat Aarresaari.netjärjestelmässä

Koulutusalat Aarresaari.netjärjestelmässä Koulutusalat Aarresaari.netjärjestelmässä Muutostarpeet ja benchmarkit Annemari Rautio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tarve muutokselle - Työnantajat eivät osaa luokitella ilmoituksia, vaan käyttävät

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

2 YLEMPI PERUSASTE 2011 PERUSKOULU 4146 63 2012 KESKIKOULU 429 3 2019 MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE 113 0 YHT 4688 66

2 YLEMPI PERUSASTE 2011 PERUSKOULU 4146 63 2012 KESKIKOULU 429 3 2019 MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE 113 0 YHT 4688 66 1220. Työnhakijat koulutuksen mukaan ja heistä vastavalmistuneet Lähde: TEM, työnvälitystilastot 2013 Maaliskuu 12 POHJOIS-POHJANMAA Työttömät yhteensä Työnhakijoita laskentapäivänä Kaikki yhteensä Vastavalmistuneet

Lisätiedot

2014 Elokuu Työnhakijoita laskentapäivänä

2014 Elokuu Työnhakijoita laskentapäivänä 1910. Työnhakija- asiakkaiden kuukausitiedot (koko aineisto) muuttujina Kuukausi, Koulutus(4), ELY- keskus(k), Muuttujat, Valmistuminen ja Työllisyyskoodi 2014 Elokuu Työnhakijoita laskentapäivänä Kaikki

Lisätiedot

Karelia on Osaava maailma. Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä.

Karelia on Osaava maailma. Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä. Karelia on Osaava maailma Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä. Opiskelu Kareliassa - Teoria Käytäntö - Kansainvälisty huoletta!

Lisätiedot

t i l a s t o j a Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään

t i l a s t o j a Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 39 Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään Helsingin seudulla ammatillisesta, ammattikorkeakoulutuksesta ja

Lisätiedot

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa 15.04.2009 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstön tutkinnot 1990-2006 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Tutkija- ja ylempi korkeakouluaste (esim. DI,

Lisätiedot

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 % Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Kaikki esityksen tiedot perustuvat työssäkäyntitilaston aikasarjatiedostoon. Se kuvaa kaikkien

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian Maisterihaku,

Lisätiedot

Koulutuksen Aloituspaikat. Hakuajat Hakukohde Opintopolussa Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden

Koulutuksen Aloituspaikat. Hakuajat Hakukohde Opintopolussa Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa Hakukohteet, joihin sisältyy aikaisempien opintojen/avoimen väylän jono (suluissa aloituspaikat) FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Koulutuksen

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen valintakoepäivät (syksy 2016)

Ammattikorkeakoulujen valintakoepäivät (syksy 2016) Ammattikorkeakoulujen valintakoepäivät (syksy 2016) Humanistinen ja kasvatusala Kaakkois-Suomen amk yhteisöpedagogi (AMK), päivätoteutus, Mikkeli 2.-3.11.2016 Kaakkois-Suomen amk yhteisöpedagogi (AMK),

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: tieteenalaluokitukset

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: tieteenalaluokitukset TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: tieteenalaluokitukset 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tieteenalaryhmittely

Lisätiedot

Katsaus koulutustarjontaan. Valtuuston seminaari Jatta Herranen kehitysjohtaja

Katsaus koulutustarjontaan. Valtuuston seminaari Jatta Herranen kehitysjohtaja Katsaus koulutustarjontaan Valtuuston seminaari 20.9.2017 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 KOULUTUSMUODOT 2015 % 2016 % Ammatillinen peruskoulutus (33) 5 119 77 % 4 842 77,4 % Muut

Lisätiedot

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 29.6.2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2017 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Thesis-hankkeen tavoitteet

Thesis-hankkeen tavoitteet Thesis-hankkeen tavoitteet Kehittää opinnäytetöiden laatua Vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa Lisätä ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Kysely korkeakoulutustarpeista

Kysely korkeakoulutustarpeista Kysely korkeakoulutustarpeista Kyselyn perustiedot Kysely oli auki webropolissa: 5. 8.5 Kyselyä kampanjoitiin somessa ja verkostoissa Vastauksia 8.5.2018 / 107 kpl:tta Minkälainen pohjakoulutus sinulla

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Määrällisen seurannan toteutus Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan määrällisen seurannan kehittäminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa ( 2011 2015) Tarkoituksena on ollut tuottaa ajantasaista

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018 Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018 Yleiskatsaus: työllisyysaste nousi 72 prosentin yläpuolelle Kaikkien työllisten työllisyysaste: 72,5 % Lähde: Akava ja Macrobond Yleiskatsaus: työllisyydessä

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Maaliskuu 2014 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet. Määrä % Kaikki yhteensä % 5,2 % työvoimasta

Maaliskuu 2014 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet. Määrä % Kaikki yhteensä % 5,2 % työvoimasta TEK Työllisyyskatsaus / Otto Kanervo 19.5.015 1 Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut Maaliskuu 01 Yhteensä Muutos 1 kk Suhteelliset osuudet Määrä % Kaikki yhteensä 3 5 17 % 5, % työvoimasta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016 Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 216 Hakijat ja paikan vastaanottaneet Artenomi (AMK), muotoilu, päivätoteutus 44 47 75 179 198 Bachelor of Business Administration, International Business,

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2005

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2005 Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2005 Tutkimus/JS TOUKOKUU 2005 Vastavalmistuneet työllistyivät parhaiten kahteen vuoteen Työttömien diplomi-insinöörien

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

TK6 TEM, TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS 31.05.2016 TAULU 6. TYÖTTÖMÄT JA MUUT TYÖNHAKIJAT KOULUTUKSEN MUKAAN ELY-KESKUS(K): 12 POHJOIS-POHJANMAA

TK6 TEM, TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS 31.05.2016 TAULU 6. TYÖTTÖMÄT JA MUUT TYÖNHAKIJAT KOULUTUKSEN MUKAAN ELY-KESKUS(K): 12 POHJOIS-POHJANMAA TK6 TEM, TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS 31.05.2016 TAULU 6. TYÖTTÖMÄT JA MUUT TYÖNHAKIJAT KOULUTUKSEN MUKAAN ELY-KESKUS(K): 12 POHJOIS-POHJANMAA SUKUPUOLI: SUKUPUOLET YHTEENSÄ KOULUTUSASTE TYÖTTÖMÄT

Lisätiedot

Tampereen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Tampereen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/7 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitte tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

OPISKELIJAT Palvelut ja hyvinvointi -toimiala

OPISKELIJAT Palvelut ja hyvinvointi -toimiala OPISKELIJAT 17.9.2018 Palvelut ja hyvinvointi -toimiala tyyppi * OHEISMATERIAALI A Palvelut ja hyvinvointi -toimiala neuvottelukunta 24.10.2018 Tuntematon Ammattitutkinto 1 163 212 42 418 Ei tutkintotavoitetta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. YHTEENSÄ 112 536 435 124 106 89 198 40 369 2009 443 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 % 1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2014 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2014 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet 1..01 1 Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut Kesäkuu 01 Yhteensä Muutos 1 kk Suhteelliset osuudet Määrä % Kaikki yhteensä 95 +5 +1 %,9 % työvoimasta Vastavalmistuneet 15 +33 9 %,0 %

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Syyskuu 2014 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet. Määrä % Kaikki yhteensä % 4,9 % työvoimasta

Syyskuu 2014 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet. Määrä % Kaikki yhteensä % 4,9 % työvoimasta / Otto Kanervo.11.01 1 Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut Syyskuu 01 Yhteensä Muutos 1 kk Suhteelliset osuudet Määrä % Kaikki yhteensä 930 0 1 %,9 % työvoimasta Vastavalmistuneet

Lisätiedot

Eronneet ja keskeyttäneet 1.7.-30.9.2014 oppilaitokset yhteensä

Eronneet ja keskeyttäneet 1.7.-30.9.2014 oppilaitokset yhteensä Eronneet ja keskeyttäneet 1.7.-30.9.2014 oppilaitokset yhteensä HAYO LUPI MSKK SASO YHTEENSÄ Opiskelijamäärä 30.9.2014 520 1083 585 823 3011 1.7.-30.9.2014 eronneet opiskelijat 14 32 25 19 90 1.7.-30.9.2014

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 9/2016. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 9/2016. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 24.11.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2018 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi Aiko Yhteensä

ALOITUSPAIKAT 2018 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi Aiko Yhteensä YHTEENSÄ 112 478 441 118 104 80 181 91 376 1981 445 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen/kasvatus- ja ohjausalan pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Viittomakielinen ohjaus /

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot