Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu

Transkriptio

1 Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto Puh

2 Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus Väestökehitys- ja ennusteet Väestön koulutusrakenne Yliopistokoulutus Yliopistokoulutuksen kehityksestä Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Yliopistokoulutuksen aloittaneiden läpäisy Itä-Suomen yliopiston tutkimustoiminta ja rahoitus LÄHTEET LIITTEET

3 1 Raportin sisältökuvaus Aluksi esitetään tilastokeskuksen väestöennusteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, koulutusrakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Raportin laajin osio koskee yliopistokoulutusta. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista sijoittumista. Tarkastelutasona on pääasiassa Itä-Suomen yliopisto. Joidenkin tietojen kohdalla tarkastelua on tehty myös maakuntakohtaisesti (Pohjois-Savo). Lopuksi tarkastelussa on yliopistojen tutkimusrahoitusta koskevia tilastoja. 3

4 2 Pohjois-Savon väestökehitys ja ennusteet sekä koulutusrakenne 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet Pohjois-Savon maakunnassa oli vuoden 2015 lopussa asukasta. Vuosien väestökasvu ei viime vuonna jatkunut. Pohjois-Savon väestömäärä väheni -295 henkeä vuonna 2015, mikä on kuitenkin pieni väestötappio kun katsotaan pitkällä ajanjaksolla. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Pohjois-Savossa olisi vuonna 2030 reilut asukasta (taulukko 1.) Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja kaikkien keskusten ulkopuolistenkin kuntien muuttoliike tasapainottuu vuoden 2020 jälkeen, toteutuu Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan 1 määritelty asukkaan tavoite vuonna Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen. Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan määritellyt väestötavoitteet eri skenaarioille ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Lähivuosien koulutuksen mitoituksessa Pohjois-Savossa tulee huomioida, että vuoden 2015 väestöennuste on huomattavasti realistisempi kuin vuonna 2012 laadittu ennuste (kuvio 1). Toteutunut väestökehitys ja tuorein ennuste ovat lähes samalla tasolla. 1 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma

5 Kuvio 1. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-vuotiaat) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2014 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2650 henkilöä, joka reilut 400 vähemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan 2513 vuonna Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ainoastaan Kuopion, Iisalmen ja Siilinjärven 16-vuotiaiden ikäluokka kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Taulukko vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Toteuma 2010 Toteuma 2014 Ennuste 2020 Ennuste muutos % Pohjois-Savon maakunta ,2..Iisalmi ,1..Juankoski ,2..Kaavi ,7..Keitele ,8..Kiuruvesi ,3..Kuopio ,9..Lapinlahti ,1..Leppävirta ,6..Pielavesi ,9..Rautalampi ,3..Rautavaara ,4..Siilinjärvi ,6..Sonkajärvi ,3..Suonenjoki ,8..Tervo ,9..Tuusniemi ,3..Varkaus ,4..Vesanto ,0..Vieremä ,8 5

6 2.2 Väestön koulutusrakenne Väestön koulutusrakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on hieman korkeampi kuin koko maassa (taulukko 3). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 4 % korkeampi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3,5 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on hieman alhaisempi kuin koko maassa. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 2. Taulukko vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain (Tilastokeskus). Ei perusasteen Tutkinnon suorittaneita yhteensä Keskiaste Korkea-aste jälkeistä tutkintoa KOKO MAA 70,2 40,5 29,7 29,8 Uudenmaan maakunta 71,4 34,7 36,7 28,6 Varsinais-Suomen maakunta 70,0 40,9 29,1 30,0 Satakunnan maakunta 67,4 42,8 24,5 32,6 Kanta-Hämeen maakunta 68,8 41,9 26,9 31,2 Pirkanmaan maakunta 72,5 41,9 30,7 27,5 Päijät-Hämeen maakunta 67,5 42,0 25,5 32,5 Kymenlaakson maakunta 67,9 43,5 24,4 32,1 Etelä-Karjalan maakunta 67,8 42,6 25,2 32,2 Etelä-Savon maakunta 67,3 43,3 24,0 32,7 Pohjois-Savon maakunta 70,7 44,4 26,2 29,3 Pohjois-Karjalan maakunta 69,9 45,7 24,2 30,1 Keski-Suomen maakunta 71,3 43,2 28,1 28,7 Etelä-Pohjanmaan maakunta 67,8 44,0 23,8 32,2 Pohjanmaan maakunta 68,9 40,3 28,6 31,1 Keski-Pohjanmaan maakunta 67,4 43,5 23,9 32,6 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 72,4 44,3 28,1 27,6 Kainuun maakunta 68,4 45,5 23,0 31,6 Lapin maakunta 70,0 45,3 24,8 30,0 Ahvenanmaa 63,0 39,6 23,4 37,0 Perusasteen koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteyshaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien vuotiaiden osuus (7,5 %) vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa (8,6 %). Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 6

7 Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Koko maa , , , , , ,6 Pohjois-Savo , , , , , ,5 Iisalmi 199 9, , , , , ,2 Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9, , ,2 Kaavi 26 12, , , , , ,6 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9, ,6 15 9,1 13 9,0 Kiuruvesi 94 12, , , ,0 73 9,7 73 9,9 Kuopio , , , , , ,4 Lapinlahti , , , , ,4 72 9,7 Leppävirta 71 9, ,8 65 9,6 62 9,8 55 9,1 52 8,6 Maaninka 19 7, ,1 24 9, ,0 19 8,8 Pielavesi 42 11, ,1 32 9,7 29 8,9 30 9, ,4 Rautalampi 25 10,9 21 9, , , ,3 20 9,9 Rautavaara 26 19, , , , ,5 8 8,8 Siilinjärvi 140 8, , , , , ,0 Sonkajärvi 36 10, , , , , ,2 Suonenjoki 73 13, , , , , ,4 Tervo 13 10,2 11 9,3 8 7, ,2 8 8,0 8 8,9 Tuusniemi 31 15, , , , ,9 15 9,5 Varkaus , , , , , ,3 Vesanto 27 18, , , , , ,6 Vieremä 40 11,6 33 9, , , ,0 25 8,5 *eivät ole ko. vuonna opiskelijoita eikä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa 7

8 3 Yliopistokoulutus Itä-Suomen yliopisto yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Opiskelijoita on noin ja se työllistää lähes henkilöä. Kampuksemme sijaitsevat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Monialainen yliopisto tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Toiminnassa korostuu monitieteisyys. Keskeiset tieteidenväliset tutkimusalueet rakentuvat neljän maailmanlaajuisen haasteen ympärille. Tutkimushaasteina ovat Ikääntyminen, elintavat ja terveys, Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa, Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat sekä Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys. 3.1 Yliopistokoulutuksen kehityksestä Itä-Suomen opiskelijamääräkehitys vuosina on esitetty taulukossa 5. Vuodesta 2012 vuoteen 2015 opiskelijamäärä on kasvanut noin opiskelijalla. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet prosentuaalisesti eniten hammaslääketieteessä, kauppatieteessä, oikeustieteessä ja psykologiassa. Taulukko 5. Itä-Suomen yliopiston opiskelijat koulutusaloittain Kaikki tutkintoasteet. (Vipunen). Opiskelijat Itä-Suomen yliopisto Farmasia Hammaslääketieteellinen Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Oikeustieteellinen Psykologia Teologinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Itä-Suomen yliopiston opiskelijamäärä (koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) on kasvanut vajaalla 600 opiskelijalla vuodesta (taulukko 6). Opiskelijamäärät ovat kasvaneet erityisesti kauppatieteessä, hammaslääketieteessä, terveystieteessä ja lääketieteessä. 8

9 Taulukko 6. Itä-Suomen yliopiston opiskelijat vuosina koulutusaloittain. Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo. Kaikki tutkintoasteet. (Vipunen). Opiskelijat Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) Farmasia Hammaslääketieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Oikeustieteellinen 2 Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Alemman korkeakoulututkinnon opiskelijamäärä on tarkastelujaksolla säilynyt lähes ennallaan (taulukko 7). Kasvua on tapahtunut prosentuaalisesti eniten psykologiassa, oikeustieteissä, maa- ja metsätaloustieteissä ja farmasiassa. Laskua on tapahtunut yhteiskuntatieteiden opiskelijoissa. Taulukko 7. Itä-Suomen yliopiston alemman korkeakoulututkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina (Vipunen). Opiskelijat Itä-Suomen yliopisto Farmasia Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Oikeustieteellinen Psykologia Teologinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Kun tarkastellaan alemman korkeakoulutuksen opiskelijamäärää, kun koulutuksen maakunta on ollut Pohjois-Savo, prosentuaalisesti eniten kasvua on ollut farmasian ja kauppatieteen opiskelijamäärissä. Muilla koulutusaloilla opiskelijamäärät ovat laskeneet, Taulukko 8. Itä-Suomen yliopiston alemman korkeakoulututkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo. (Vipunen). Opiskelijat Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) Farmasia Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä

10 Maisteritutkintoon tähtäävien opiskelijoiden määrä on Itä-Suomen yliopistossa kasvanut lähes 900 tarkasteluvuosien välillä (taulukko 9). Prosentuaalisesti eniten kasvua on ollut hammaslääketieteessä, kauppatieteessä, terveystieteessä ja yhteiskuntatieteessä. Taulukko 9. Itä-Suomen yliopiston ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina (Vipunen). Opiskelijat Itä-Suomen yliopisto Farmasia Hammaslääketieteellinen Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Oikeustieteellinen Psykologia Teologinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Kun tarkastellaan ylemmän korkeakoulutuksen opiskelijamäärää, kun koulutuksen maakunta on ollut Pohjois-Savo, on opiskelijamäärä kasvanut lähes 500 opiskelijalla. Prosentuaalisesti eniten kasvua on ollut hammaslääketieteen, terveystieteen ja yhteiskuntatieteen opiskelijamäärissä. Taulukko 10. Itä-Suomen yliopiston ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo. (Vipunen). Opiskelijat Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) Farmasia Hammaslääketieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä

11 Lisensiaattitutkinnon opiskelijamäärä on pudonnut vuoden opiskelijasta 105 opiskelijaan tarkasteluvuosien aikana. Kuopion kampuksella pudotusta on ollut 15 opiskelijaa (taulukko 12). Taulukko 11. Itä-Suomen yliopiston lisensiaattitutkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina (Vipunen). Opiskelijat Itä-Suomen yliopisto Farmasia 1 1 Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen 2 2 Luonnontieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Oikeustieteellinen Psykologia Teologinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Taulukko 12. Itä-Suomen yliopiston lisensiaattitutkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo (Vipunen) Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) Farmasia 1 1 Kauppatieteellinen 2 1 Luonnontieteellinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Tohtoritutkinto-opiskelijamäärät ovat kasvaneet noin 250 tarkasteluvuosien aikana (taulukko 13). Opiskelijamäärissä on jonkin verran vuositason vaihtelua mutta pääsääntöisesti opiskelijamäärät ovat lisääntyneet kaikilla koulutusaloilla. Kun tarkastellaan tohtorikoulutuksen opiskelijamäärää, kun koulutuksen maakunta on ollut Pohjois-Savo, on opiskelijamäärä kasvanut 85 opiskelijalla (taulukko 14. Kasvua on niin lääketieteiden kuin terveystieteiden koulutusaloilla. 11

12 Taulukko 13. Itä-Suomen yliopiston tohtoritutkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina (Vipunen). Opiskelijat Itä-Suomen yliopisto Farmasia Hammaslääketieteellinen Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Oikeustieteellinen Psykologia Teologinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Taulukko 14. Itä-Suomen yliopiston tohtoritutkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo (Vipunen). Opiskelijat Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) Farmasia Hammaslääketieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Oikeustieteellinen 2 Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Kuten muillakin koulutusasteilla, myös erikoistumisopinnoissa näkyy lääketieteellisten opiskelijoiden kasvu (taulukko 15). Vuonna 2012 erikoislääkäriksi opiskelevien määrä oli 366, kun se oli vuonna 2015 noin 444. Taulukko 15. Itä-Suomen yliopiston muun koulutusasteen (erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri) opiskelijat koulutusaloittain vuosina (Vipunen). Opiskelijat Itä-Suomen yliopisto Hammaslääketieteellinen Lääketieteellinen Yhteensä

13 Itä-Suomen yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut noin 10 % vuodesta 2012 vuoteen 2015 (taulukko 16). Kasvua on tapahtunut muun muassa luonnontieteissä ja kauppatieteissä. Taulukko 16. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot vuosina (Vipunen). Tutkinnot Itä-Suomen yliopisto Farmasia Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Oikeustieteellinen 1 14 Psykologia Teologinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Kun koulutuksen maakuntana on Pohjois-Savo, on alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä laskenut noin 8 % vuosien aikana. Laskua on tapahtunut eniten yhteiskuntatieteissä. Taulukko 17. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot vuosina * ja 2015 Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo (Vipunen). Tutkinnot Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo Farmasia Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä *Jostakin syystä Vipunen-tilastopalvelussa ei ollut vuoden 2014 tietoja, kun rajauksena on Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo Itä-Suomen yliopistossa ylemmät korkeakoulututkinnot ovat kasvaneet noin 10 % tarkasteluvuosien välillä (taulukko 18). Kasvua on tapahtunut muun muassa yhteiskuntatieteissä, kauppatieteissä ja terveystieteissä. Kun koulutuksen maakuntana on Pohjois-Savo, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvanut noin 13 % vuosien aikana. Tutkintomäärät ovat kasvaneet kaikilla muilla aloilla paitsi farmasiassa ja luonnontieteissä. Lisensiaattitutkinnot ovat nykyään varsin harvinaisia (taulukko 18).Nykyään lisensiaatintutkinto jätetään usein suorittamatta ja tähdätään maisterintutkinnosta suoraan tohtorintutkintoon. 13

14 Taulukko 18. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot vuosina (Vipunen). Tutkinnot Itä-Suomen yliopisto Farmasia Hammaslääketieteellinen 16 Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Oikeustieteellinen 6 Psykologia Teologinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Taulukko 19. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot vuosina * ja 2015 Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo (Vipunen). Tutkinnot Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo Farmasia Hammaslääketieteellinen 16 Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä *Jostakin syystä Vipunen-tilastopalvelussa ei ollut vuoden 2014 tietoja, kun rajauksena on Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo Taulukko 20. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut lisensiaattitutkinnot vuosina (Vipunen). Tutkinnot Itä-Suomen yliopisto Farmasia 1 Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen 1 1 Maatalous-metsätieteellinen 1 Luonnontieteellinen Psykologia Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä

15 Tohtoritutkintojen kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina (taulukko 21). Eniten tohtoritutkintoja on suoritettu luonnontieteessä ja lääketieteessä. Kun koulutuksen maakuntana on Pohjois-Savo, ei tohtoritutkinnon suorittaneiden määrä ole merkittävästi muuttunut (taulukko 22). Tutkintomäärä on kasvanut vain lääketieteessä. Taulukko 21. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut tohtoritutkinnot vuosina (Vipunen). Tutkinnot Itä-Suomen yliopisto Farmasia Hammaslääketieteellinen 1 1 Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Oikeustieteellinen 3 4 Psykologia Teologinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Taulukko 22. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut tohtoritutkinnot vuosina * ja Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo (Vipunen) Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo Farmasia Hammaslääketieteellinen 1 1 Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä *Jostakin syystä Vipunen-tilastopalvelussa ei ollut vuoden 2014 tietoja, kun rajauksena on Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo Taulukko 23. Itä-Suomen yliopiston muun koulutusasteen (erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri) tutkinnot koulutusaloittain vuosina Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo. (Vipunen). Tutkinnot Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) Hammaslääketieteellinen 2 4 Lääketieteellinen Yhteensä

16 3.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 valmistuneista oli päätoimisia työllisiä 81,9 % vuonna 2014 (taulukko 24). Koko maan keskiarvo oli hieman alhaisempi (80,1 %). Korkeimmat työllistymisasteet olivat Tampereen yliopistoista valmistuneilla (83,1 % ja 82,1 %). Korkeimmat työttömien osuudet olivat Taide- ja Lapin yliopistosta valmistuneilla (9,3 % ja 8,3 %). Taulukko 24. Eri yliopistoissa vuonna 2011 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014, kaikki tutkintoasteet (Vipunen). Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta Aalto-yliopisto 77,4 % 4,9 % 3,8 % 5,6 % 8,3 % Helsingin yliopisto 80,9 % 6,0 % 4,2 % 4,3 % 4,6 % Itä-Suomen yliopisto 81,9 % 6,0 % 5,4 % 3,3 % 3,5 % Jyväskylän yliopisto 79,9 % 5,2 % 6,2 % 4,8 % 4,1 % Lapin yliopisto 79,9 % 5,3 % 8,3 % 4,1 % 1,8 % Lappeenrannan tekn. yliopisto 78,0 % 3,3 % 5,6 % 2,8 % 10,3 % Oulun yliopisto 80,4 % 5,2 % 7,1 % 4,3 % 3,0 % Svenska handelshögskolan 75,0 % 3,1 % 2,1 % 7,3 % 12,5 % Taideyliopisto 72,2 % 4,6 % 9,3 % 6,5 % 7,4 % Tampereen tekn. yliopisto 83,1 % 2,9 % 5,0 % 3,3 % 5,8 % Tampereen yliopisto 82,1 % 4,9 % 5,1 % 3,4 % 4,5 % Turun yliopisto 80,2 % 6,6 % 5,0 % 3,7 % 4,5 % Vaasan yliopisto 80,5 % 4,0 % 7,4 % 4,7 % 4,0 % Åbo Akademi 77,0 % 4,4 % 3,4 % 4,9 % 10,3 % Yhteensä 80,1 % 5,3 % 5,2 % 4,3 % 5,2 % Itä-Suomen yliopistosta koulutusaloittain parhaiten olivat työllistyneet psykologiasta (100 % pieni koulutusala), lääketieteestä (95,2 %) ja farmasiasta (89,8 %) valmistuneet. Korkeimmat työttömien osuudet ovat maa- ja metsätaloustieteissä (13,3 %) ja humanistisella alalla (12,3 %). Taulukko 24. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014, kaikki tutkintoasteet (Vipunen). Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta Itä-Suomen yliopisto 81,9 % 6,0 % 5,4 % 3,3 % 3,5 % Teologinen koulutus 83,3 % 11,1 % 5,6 % 5,6 % Humanistinen koulutus 70,2 % 12,3 % 12,3 % 3,5 % 1,8 % Kasvatustieteellinen koulutus 85,7 % 3,6 % 4,8 % 6,0 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 80,2 % 8,1 % 3,5 % 4,7 % 3,5 % Psykologian koulutus 100,0 % 20,0 % Terveystieteiden koulutus 83,9 % 5,4 % 5,4 % 3,6 % 1,8 % Kauppatieteellinen koulutus 87,1 % 3,2 % 6,5 % 3,2 % 3,2 % Luonnontieteellinen koulutus 71,6 % 6,3 % 6,3 % 4,2 % 10,5 % Maatalous-metsätiet. koulutus 66,7 % 6,7 % 13,3 % 6,7 % 13,3 % Lääketieteellinen koulutus 95,2 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % Farmasian koulutus 89,8 % 3,4 % 3,4 % 1,7 % 1,7 % Yhteensä 81,9 % 6,0 % 5,4 % 3,3 % 3,5 % 16

17 Kuopion kampukselta tarkasteluvuona valmistuneiden työllistymisaste on 86,9 %. Kaikkien koulutusalojen työllisyysaste on varsin korkea, lukuun ottamatta luonnontieteiden alalta valmistuneita, joiden kohdalla työllisten osuus on 72,5 % (taulukko 25). Taulukko 25. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014, tutkinnon suoritusmaakunta Pohjois-Savo, kaikki tutkintoasteet (Vipunen). Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta Itä-Suomen yliopisto (tutkinnon suoritusmaakunta Pohjois-Savo 86,9 % 4,9 % 3,4 % 2,2 % 2,6 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 83,8 % 5,4 % 2,7 % 5,4 % 2,7 % Terveystieteiden koulutus 83,9 % 5,4 % 5,4 % 3,6 % 1,8 % Kauppatieteellinen koulutus 92,9 % 7,1 % 7,1 % 7,1 % Luonnontieteellinen koulutus 72,5 % 10,0 % 5,0 % 2,5 % 10,0 % Lääketieteellinen koulutus 95,2 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % Farmasian koulutus 89,8 % 3,4 % 3,4 % 1,7 % 1,7 % Yhteensä 86,9 % 4,9 % 3,4 % 2,2 % 2,6 % Vuonna 2011 maisterin tutkinnon suorittaneista 82,9 % oli työllisiä vuoden 2014 lopussa. Työttömien osuus oli 6,2 %. Psykologiasta valmistuneista kaikki olivat työllisiä vuonna 2014, mutta ala on koulutusmääriltään varsin pieni. Korkeat työllistymisluvut ovat psykologian lisäksi lääketieteessä, kauppatieteessä, farmasiassa ja kasvatustieteessä. Taulukko 26. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 (Vipunen). Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta Itä-Suomen yliopisto 82,9 % 3,6 % 6,2 % 3,6 % 3,6 % Teologinen koulutus 81,3 % 6,3 % 6,3 % 6,3 % Humanistinen koulutus 75,6 % 4,9 % 14,6 % 2,4 % 2,4 % Kasvatustieteellinen koulutus 87,3 % 1,6 % 4,8 % 7,9 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 84,7 % 3,4 % 5,1 % 5,1 % 1,7 % Psykologian koulutus 100,0 % Terveystieteiden koulutus 84,4 % 4,4 % 6,7 % 4,4 % 2,2 % Kauppatieteellinen koulutus 87,5 % 4,2 % 8,3 % 4,2 % Luonnontieteellinen koulutus 70,0 % 5,7 % 7,1 % 4,3 % 12,9 % Maatalous-metsätiet. koulutus 72,7 % 9,1 % 9,1 % 9,1 % Lääketieteellinen koulutus 97,3 % 2,7 % 2,7 % Farmasian koulutus 88,2 % 5,9 % 5,9 % 5,9 % Yhteensä 82,9 % 3,6 % 6,2 % 3,6 % 3,6 % Kuopion kampukselta vuonna 2011 maisteriksi valmistuneista oli työllisiä vuoden 2014 lopussa 87,2 %. Korkeimmat työllisyysasteet ovat lääketieteen ja kauppatieteen maistereiksi valmistuneilla. Myös muilla koulutusaloilla työllisyysasteet ovat varsin korkeat, lukuun ottamatta luonnontieteitä, jossa työllisten osuus on 69 % (taulukko 27). 17

18 Taulukko 27. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014, tutkinnon suoritusmaakunta Pohjois-Savo (Vipunen). Itä-Suomen yliopisto (tutkinnon suoritusmaakunta Pohjois-Savo) Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta 87,2 % 4,3 % 3,7 % 2,4 % 3,0 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 88,5 % 3,8 % 3,8 % 7,7 % 3,8 % Terveystieteiden koulutus 84,4 % 4,4 % 6,7 % 4,4 % 2,2 % Kauppatieteellinen koulutus 90,9 % 9,1 % 9,1 % Luonnontieteellinen koulutus 69,0 % 10,3 % 6,9 % 3,4 % 10,3 % Lääketieteellinen koulutus 97,3 % 2,7 % 2,7 % Farmasian koulutus 88,2 % 5,9 % 5,9 % 5,9 % Yhteensä 87,2 % 4,3 % 3,7 % 2,4 % 3,0 % Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 tohtorin tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 76 % (taulukko 28). Kuopion kampukselta valmistuneiden tohtoreiden työllisyysaste oli 81,5 %. Alhaisimmat työllistymisasteet olivat yhteiskuntatieteissä ja terveystieteissä (taulukko 29). Taulukko 28. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 tohtoritutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 (Vipunen). Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta Itä-Suomen yliopisto 76,0 % 2,0 % 4,0 % 8,0 % 8,0 % Teologinen koulutus 100,0 % 100,0 % Humanistinen koulutus 100,0 % Kasvatustieteellinen koulutus 50,0 % 50,0 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 66,7 % 16,7 % 16,7 % Psykologian koulutus 100,0 % Terveystieteiden koulutus 75,0 % 25,0 % 25,0 % 25,0 % Kauppatieteellinen koulutus 50,0 % 50,0 % Luonnontieteellinen koulutus 78,6 % 7,1 % 7,1 % 7,1 % Maatalous-metsätiet. koulutus 60,0 % 20,0 % 20,0 % 20,0 % Lääketieteellinen koulutus 87,5 % 12,5 % 12,5 % 12,5 % Farmasian koulutus 80,0 % 20,0 % 20,0 % Yhteensä 76,0 % 2,0 % 4,0 % 8,0 % 8,0 % Taulukko 29. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 tohtoritutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014, tutkinnon suoritusmaakunta Pohjois-Savo (Vipunen). Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta Itä-Suomen yliopisto (tutkinnon suoritusmaakunta Pohjois-Savo) 81,5 % 3,7 % 3,7 % 3,7 % 7,4 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 66,7 % 33,3 % Terveystieteiden koulutus 75,0 % 25,0 % 25,0 % 25,0 % Kauppatieteellinen koulutus 100,0 % 100,0 % Luonnontieteellinen koulutus 85,7 % 14,3 % 14,3 % Lääketieteellinen koulutus 87,5 % 12,5 % 12,5 % 12,5 % Farmasian koulutus 80,0 % 20,0 % 20,0 % Yhteensä 81,5 % 3,7 % 3,7 % 3,7 % 7,4 % 18

19 Itä-Suomen yliopistosta vuosina ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen ja työllistyneen yleisin toimiala oli koulutus (32,8 %). Seuraavaksi yleisin toimiala oli sosiaali- ja terveyspalvelut (28,6 %). Luonnontieteistä työllistytään koulutuksen ja tieteellisen toiminnan toimialoille (taulukko 30). Metsätieteistä valmistuneet työllistyvät eniten alkutuotannon toimialalla (noin 44,5 %). Yhteiskuntatieteistä työllistytään pääasiassa julkiseen hallintoon, terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä koulutuksen toimialalle. Kauppatieteissä on yleisintä työllistyminen kaupan (15,4 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan aloille (16,1 %). Sosiaali- ja terveystieteistä valmistuneet työllistyvät luonnollisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin. Farmasiasta valmistuneiden kohdalla noin 66 % on työllistynyt kaupan alalle (apteekit). Yli puolet (59,7 %) humanistiselta alalta valmistuneista on työllistynyt koulutuksen alalle. Kasvatustieteissä osuus on luonnollisesti korkea, lähes 90 %. Teologiasta valmistuneet työllistyvät erityisesti muuhun palvelutoimintaan (seurakunnat ym.) ja psykologiasta valmistuneet terveys- ja sosiaalipalveluihin. Tohtoritutkinnon suorittaneista ja työllisistä noin puolet 48 % on työllistynyt koulutuksen toimialalle (taulukko 31). Luonnontieteissä noin 50 % valmistuneista on työllistynyt koulutukseen ja 24,4 % tieteellisen toiminnan toimialalle. Metsätieteissä 46,7 % on työllistynyt koulutukseen ja 36,7 % tieteelliseen toimintaan. Yhteiskunta- ja kauppatieteistä tohtoritutkinnon suorittaneista noin 2/3 työllistynyt koulutuksen. Sosiaali- ja terveystieteistä työllistytään erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin ja koulutuksen toimialalle. Humanistisen alan ja kasvatustieteiden tohtorit ovat työllistyneet niin ikään pääasiassa koulutuksen toimialalle. 19

20 Taulukko 30. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden ja työllisten toimiala koulutusaloittain (ylempi korkeakoulututkinto) (Tilastokeskus). Yhteensä A Maatalous, B metsätalou s ja kalatalous Kaivostoim inta ja C louhinta Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuol to, F jäähdytyslii ketoiminta Rakentami nen G Tukkuja vähittäiskau ppa; moottoriajo neuvojen ja H moottoripyö Kuljetus ja rien korjaus varastointi I Majoitusja ravitsemist oiminta J Informaati o ja viestintä K Rahoitusja vakuutustoi minta M Ammatillin en, N L tieteellinen Hallinto- ja Kiinteistöal ja tekninen tukipalvelut an toiminta toiminta oiminta Tutkinnot yhteensä ,4 0,1 1,9 0,1 0,2 5,0 0,8 0,5 2,8 1,5 0,2 5,1 4,9 8,6 32,8 28,6 1,1 3,8 0,1 0,3 1 Luonnonvara-ala 722 8,4 0,1 5,7 0,1 0,3 3,9 1,8 0,8 10,4 0,4 0,1 13,2 4,7 4,2 40,4 2,8 1,1 1,0 0,1 0,1 87 Luonnontieteellinen koulutus 603 1,3 0,0 5,6 0,2 0,3 3,3 1,7 1,0 10,3 0,3 0,2 12,9 5,0 4,5 47,4 3,3 1,0 1,2 0,0 0,2 88 Maatalous-metsätiet. koulutus ,5 0,8 5,9 0,0 0,0 6,7 2,5 0,0 10,9 0,8 0,0 14,3 3,4 2,5 5,0 0,0 1,7 0,0 0,8 0,0 3 Kaupan ja hallinnon ala 971 0,3 0,3 2,9 0,1 0,4 5,7 1,3 0,6 3,7 6,6 0,2 7,1 4,5 28,4 13,3 19,8 0,9 3,0 0,2 0,2 82 Yhteiskuntatieteell. koulutus 679 0,4 0,1 0,7 0,0 0,1 1,5 1,0 0,3 2,8 2,5 0,0 4,1 2,7 36,4 14,7 27,4 0,4 3,8 0,3 0,3 86 Kauppatieteellinen koulutus 292 0,0 0,7 7,9 0,3 1,0 15,4 2,1 1,4 5,8 16,1 0,7 14,0 8,9 9,9 9,9 2,1 2,1 1,0 0,0 0,0 5 Sosiaali- ja terveysala ,1 0,0 0,8 0,0 0,1 8,7 0,4 0,4 0,3 0,0 0,0 2,5 7,8 3,5 8,3 65,3 0,6 0,6 0,0 0,7 84 Terveystieteiden koulutus 501 0,2 0,0 0,6 0,0 0,2 1,8 1,2 1,2 1,0 0,0 0,0 6,0 2,0 6,2 21,4 53,7 1,8 1,8 0,0 0,6 90 Lääketieteellinen koulutus 887 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 11,2 2,3 1,0 84,2 0,0 0,0 0,0 0,9 93 Farmasian koulutus 193 0,0 0,0 4,7 0,0 0,0 65,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,1 7,8 2,6 7,8 8,3 0,0 0,0 0,0 0,0 7 Humanistinen ja opetusala ,2 0,0 0,6 0,1 0,3 1,2 0,5 0,3 1,0 0,3 0,4 2,7 2,1 3,0 68,7 7,4 1,9 9,2 0,0 0,1 75 Teologinen koulutus 192 0,0 0,0 0,5 0,0 1,0 0,0 0,0 0,5 1,0 0,0 0,0 1,6 0,5 2,1 28,1 4,7 0,5 59,4 0,0 0,0 76 Humanistinen koulutus 387 0,5 0,0 0,8 0,0 0,3 2,6 1,3 0,5 2,8 0,5 1,6 8,0 5,9 4,4 59,7 3,4 4,9 2,6 0,0 0,0 80 Kasvatustieteellinen koulutus 802 0,1 0,0 0,5 0,1 0,1 1,0 0,2 0,2 0,1 0,2 0,0 0,5 0,5 1,6 87,9 4,6 0,9 1,0 0,0 0,1 83 Psykologian koulutus 68 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,5 4,4 13,2 8,8 70,6 0,0 1,5 0,0 0,0 Taulukko 31. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden ja työllisten toimiala koulutusaloittain (tohtoritutkinto) (Tilastokeskus). Toimialat yhteensä A Maatalous, B metsätalou s ja kalatalous Kaivostoim inta ja louhinta C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiska uppa; moottoriaj oneuvojen J ja moottoripy örien Informaati o ja viestintä M K Rahoitusja vakuutustoi minta Ammatillin en, N tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelu toiminta O Julkinen hallinto ja maanpuol ustus; pakollinen sosiaalivak P uutus Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuol ustus; pakollinen sosiaalivak uutus P Koulutus Q T erveysja sosiaalipal velut Q R Terveys- ja Taiteet, sosiaalipal viihde ja velut virkistys R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoi minta S Muu palvelutoi minta X Toimiala tuntemato n Tutkinnot yhteensä 572 0,5 0,2 2,4 1,7 1,9 0,9 13,5 1,6 4,4 48,3 21,7 0,7 1,9 0,3 1 Luonnonvara-ala 193 1,6 0,5 4,1 0,5 4,7 1,6 24,4 0,0 3,6 49,7 8,3 0,5 0,0 0,5 87 Luonnontieteellinen koulutus 163 0,6 0,6 4,3 0,6 4,9 1,8 22,1 0,0 3,7 50,3 9,8 0,6 0,0 0,6 88 Maatalous-metsätiet. koulutus 30 6,7 0,0 3,3 0,0 3,3 0,0 36,7 0,0 3,3 46,7 0,0 0,0 0,0 0,0 3 Kaupan ja hallinnon ala 67 0,0 0,0 0,0 3,0 3,0 3,0 10,4 0,0 13,4 61,2 6,0 0,0 0,0 0,0 82 Yhteiskuntatieteell. koulutus 55 0,0 0,0 0,0 0,0 3,6 1,8 12,7 0,0 14,5 60,0 7,3 0,0 0,0 0,0 86 Kauppatieteellinen koulutus 12 0,0 0,0 0,0 16,7 0,0 8,3 0,0 0,0 8,3 66,7 0,0 0,0 0,0 0,0 5 Sosiaali- ja terveysala 238 0,0 0,0 2,1 2,9 0,0 0,0 8,4 3,8 2,5 37,0 41,6 0,4 0,8 0,4 84 Terveystieteiden koulutus 57 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 10,5 0,0 3,5 57,9 28,1 0,0 0,0 0,0 90 Lääketieteellinen koulutus 133 0,0 0,0 0,8 0,8 0,0 0,0 6,0 4,5 0,8 23,3 60,9 0,8 1,5 0,8 93 Farmasian koulutus 47 0,0 0,0 8,5 12,8 0,0 0,0 12,8 6,4 6,4 51,1 2,1 0,0 0,0 0,0 7 Humanistinen ja opetusala 74 0,0 0,0 1,4 0,0 0,0 0,0 4,1 0,0 4,1 68,9 6,8 2,7 12,2 0,0 75 Teologinen koulutus 12 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 33,3 0,0 8,3 58,3 0,0 76 Humanistinen koulutus 30 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6,7 0,0 6,7 76,7 0,0 3,3 6,7 0,0 80 Kasvatustieteellinen koulutus 23 0,0 0,0 4,3 0,0 0,0 0,0 4,3 0,0 4,3 82,6 4,3 0,0 0,0 0,0 U Kansainvä listen organisaat ioiden ja toimielinte n toiminta X Toimiala tuntemato n 20

21 3.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Itä-Suomen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista (6 091) 23,5 % asui Pohjois-Savossa vuonna 2014 (taulukko 32). Muita suosittuja asuinmaakuntia olivat Uusimaa (1 240 henk), Pohjois-Karjala (1 168 henk) ja Etelä-Savo (344 henk). Luonnontieteissä 29,7 % tutkinnon suorittaneista (1 033 henk) asui Pohjois-Savossa. Korkeimmat Pohjois- Savossa asuvien osuudet on biotieteistä (69,4 %) ja ympäristötieteistä (58,7 %). Metsätieteistä valmistuneilla selvästi yleisin asuinmaakunta on Pohjois-Karjala. Kauppa- ja yhteiskuntatieteiden valmistuneesta noin 25 % asui Pohjois-Savossa. Lukumääräisesti eniten kyseisiltä tieteenaloilta valmistuneista asui Uudellamaalla. Sosiaali- ja terveystieteiden valmistuneesta 32 % asui Pohjois-Savossa. Muita suosittuja asuinmaakuntia olivat niin Uusimaa ja Pohjois-Karjala. Terveystieteiden maistereiden yleisin asuinmaakunta oli Pohjois-Savo. Humanistiselta ja kasvatustieteelliseltä alalta valmistuneista lukumääräisesti eniten asui Pohjois-Karjalassa (500 henk) ja Uudellamaalla (357 henk). 21

22 Taulukko 32. Itä-Suomen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden asuinmaakunta vuonna 2014 (Tilastokeskus). Ylempi korkeakouluaste UEF Maassa asuvat 01 yhteensä Uusimaa 02 Varsinais Kanta- Suomi Satakunta Häme Pirkanma 07 Päijät- Kymenla a Häme akso 09 Etelä- Karjala 10 Etelä- Savo 11 Pohjois- Savo Pohjois- Savo % 12 Pohjois- Karjala 13 Keski- Suomi 14 Etelä- Pohjanm aa 15 Pohjanm aa 16 Keski- Pohjanm 17 Pohjois- 18 aa Pohjanmaa Kainuu Tutkinnot yhteensä , Luonnonvara-ala , FM, matematiikka , FM, tilastotiede (luonnont.) , FM, tietojenkäsittelytiede , FM, fysiikka , FM, kemia , FM, maantiede , FM, biologia , FM, biotieteet, biokemia , FM, ympäristötiede , MMM, metsätalous , Kaupan ja hallinnon ala , KTM, liiketaloustieteet , KTM, yhteiskuntatieteet , YTM, taloustieteet , YTM, sosiaalitieteet , YTM, psykologia , YTM, filosofia , YTM, alue- ja ympäristötieteet , HTM, hallintotieteet , HTM, alue- ja ympäristötieteet , Sosiaali- ja terveysala , Lääketieteen lisensiaatti , Proviisori , Terveystieteiden maisteri , Erikoislääkäri , Erikoishammaslääkäri , Humanistinen ja opetusala , KM, luokanopettaja , KM, erityisopettaja , KM, kotitalousopettaja , KM, käsityönopettaja , KM, perusk.,lukion opinto-ohj , KM, kasvatustiede , KM, aikuiskasvatus , KM, erityispedagogiikka , KM, varhaiskasvatus , KM, tekst.työ,tekn.työ, kotit , FM, suomen kieli , FM, ruotsin kieli , FM, englannin kieli , FM, saksan kieli , FM, venäjän kieli , FM, englannin käänt., tulkk , FM, saksan käänt., tulkk , FM, venäjän käänt., tulkk , FM, historia , FM, kirjallisuuden tutkimus , FM, kulttuurien tutkimus , FM, kielentutkimus , Teol. maist , Psykologian maisteri , Lappi 22

23 3.4 Yliopistokoulutuksen aloittaneiden läpäisy Itä-Suomen yliopistossa viidessä vuodessa maisterin tutkinnon oli suorittanut 21,7 % vuonna 2007 opinnot aloittaneesta (taulukko 33, alkuperäinen tutkintolaji). Osuus on suurempi kuin koko maassa keskimäärin (18,7 %). Suurista yliopistoista vain Jyväskylän yliopistolla viiden vuoden läpäisyaste oli korkeampi (25,3 %). Kun tarkastellaan 7 vuoden läpäisyä, on Itä-Suomen yliopistossa prosenttiosuus noussut 47,5 %, mikä on prosenttiyksikön koko maata korkeampi. Taulukko 33. Vuonna 2007 uusien opiskelijoiden maisterin tutkintoon (ylempi korkeakoulututkinto) tähtäävien opintojen läpäisy eri yliopistoissa (Vipunen). Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 3 vuotta 3,5 vuotta 4 vuotta 4,5 vuotta 5 vuotta 5,5 vuotta 6 vuotta 6,5 vuotta 7 vuotta Aalto-yliopisto 6,4 % 7,3 % 9,1 % 11,0 % 14,3 % 17,8 % 25,0 % 32,2 % 42,1 % Helsingin yliopisto 4,4 % 5,4 % 6,9 % 8,0 % 12,0 % 15,7 % 24,5 % 29,9 % 41,3 % Itä-Suomen yliopisto 6,1 % 7,6 % 11,1 % 13,4 % 21,7 % 25,7 % 35,3 % 38,9 % 47,5 % Jyväskylän yliopisto 11,2 % 13,3 % 16,4 % 19,3 % 25,3 % 29,8 % 38,4 % 44,1 % 51,0 % Lapin yliopisto 4,9 % 7,0 % 9,7 % 12,4 % 21,1 % 26,5 % 33,0 % 37,8 % 47,6 % Lappeenrannan tekn. yliopisto 15,5 % 19,8 % 22,6 % 25,4 % 29,0 % 33,3 % 37,3 % 43,3 % 48,8 % Oulun yliopisto 3,5 % 4,5 % 7,5 % 9,8 % 16,6 % 21,3 % 33,3 % 38,0 % 48,5 % Svenska handelshögskolan 14,4 % 17,8 % 22,0 % 25,4 % 31,4 % 37,3 % 44,1 % 55,1 % 61,9 % Taideyliopisto 18,5 % 21,0 % 28,4 % 32,1 % 40,7 % 44,4 % 50,6 % 54,3 % 63,0 % Tampereen yliopisto 6,9 % 8,4 % 11,2 % 14,1 % 20,4 % 24,4 % 36,7 % 40,3 % 50,7 % Tampereen tekn. yliopisto 2,7 % 4,5 % 6,2 % 8,7 % 11,7 % 14,7 % 19,0 % 24,2 % 31,9 % Turun yliopisto 6,0 % 7,9 % 10,1 % 11,6 % 18,4 % 22,3 % 34,1 % 38,8 % 51,3 % Vaasan yliopisto 9,0 % 10,9 % 14,2 % 16,6 % 24,6 % 30,8 % 37,4 % 42,7 % 50,2 % Åbo Akademi 5,3 % 6,3 % 7,7 % 9,7 % 15,0 % 18,4 % 25,6 % 30,9 % 43,0 % Yhteensä 6,7 % 8,3 % 10,8 % 13,0 % 18,7 % 22,7 % 31,5 % 36,8 % 46,4 % Koulutusaloittain parhaat 5 vuoden läpäisyt ovat terveystieteissä (49,1 %), kasvatustieteissä (46,7 %) ja psykologiassa (40 %). Alhaisimmat 5 vuoden läpäisyt ovat olleet mm. metsätieteissä (9,1 %), luonnontieteissä (11,2 %) ja humanistisella alalla (8,2 %). Taulukko 34. Vuonna 2007 uusien opiskelijoiden maisterin tutkintoon tähtäävien opintojen läpäisy Itä-Suomen yliopistossa aloittain (Vipunen). Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista 3 vuotta 3,5 vuotta 4 vuotta 4,5 vuotta 5 vuotta 5,5 vuotta 6 vuotta 6,5 vuotta 7 vuotta aloittaneista Itä-Suomen yliopisto 6,1 % 7,6 % 11,1 % 13,4 % 21,7 % 25,7 % 35,3 % 38,9 % 47,5 % Teologinen koulutus 15,0 % 15,0 % 20,0 % 20,0 % 30,0 % 35,0 % 35,0 % 40,0 % 50,0 % Humanistinen koulutus 1,4 % 1,4 % 1,4 % 2,7 % 8,2 % 9,6 % 20,5 % 24,7 % 34,2 % Kasvatustieteellinen koulutus 9,8 % 10,9 % 17,4 % 22,8 % 46,7 % 53,3 % 65,2 % 67,4 % 76,1 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 6,2 % 8,8 % 11,5 % 12,4 % 18,6 % 23,9 % 30,1 % 32,7 % 39,8 % Psykologian koulutus 20,0 % 20,0 % 20,0 % 20,0 % 40,0 % 40,0 % 60,0 % 60,0 % 80,0 % Terveystieteiden koulutus 18,9 % 22,6 % 35,8 % 41,5 % 49,1 % 54,7 % 62,3 % 64,2 % 69,8 % Kauppatieteellinen koulutus 5,1 % 7,7 % 10,3 % 12,8 % 20,5 % 28,2 % 41,0 % 43,6 % 48,7 % Luonnontieteellinen koulutus 2,6 % 3,9 % 5,3 % 6,6 % 11,2 % 13,8 % 19,7 % 23,0 % 30,3 % Maatalous-metsätiet. koulutus 4,5 % 4,5 % 4,5 % 4,5 % 9,1 % 9,1 % 18,2 % 18,2 % 22,7 % Lääketieteellinen koulutus 2,9 % 2,9 % 34,3 % 45,7 % 74,3 % Farmasian koulutus 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Yhteensä 6,1 % 7,6 % 11,1 % 13,4 % 21,7 % 25,7 % 35,3 % 38,9 % 47,5 % 23

24 4 Itä-Suomen yliopiston tutkimustoiminta ja rahoitus Yliopisto on strategiassaan vuosille määritellyt viisi kansainvälisen huipputason tutkimusaluetta: Aerosolit, ilmastonmuutos ja ihmisen terveys (Aerosols, climate change and human health) Kardiovaskulaariset ja metaboliset sairaudet (Cardiovaskular and Metabolic Diseases) Metsät, globaalimuutos ja biotalous (Forests, global change and bioeconomy) Neurotieteet (Neurosciences) Rajat, liikkuvuus ja kulttuurien kohtaaminen (Borders, Mobilities and Cultural Encounters) Lisäksi yliopisto on strategiassaan vuosille määritellyt viisi kehittyvää, vahvaa tutkimusaluetta. Fotoniikka teoria, materiaalit ja sovellukset (Photonics theory, materials and applications) Luonnonvarojen kestävä hallinta (Sustainable governance of natural resources) Oppiminen vuorovaikutteisissa ympäristöissä (Learning in Interactive Environments (LINE)) Translationaalinen syöpätutkimus (Translational Cancer Research) Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (Musculoskeletal disorders) Yliopistojen tutkimushenkilöstö vuosina 2011 ja 2014 on esitetty taulukossa 35. Koko maassa yliopistojen tutkimushenkilöstö on vähentynyt 300 tarkasteluvuosien välillä. Yliopistojen välillä on suuria eroja. Aaltoyliopistossa tutkimushenkilökunta on vähentynyt noin 480 henkilöllä, kun vastaavasti Helsingin yliopistossa tutkimushenkilökunta on kasvanut vastaavalla määrällä. Itä-Suomen yliopistossa tutkimushenkilökunta on kasvanut 108 henkilöllä tarkasteluvuosien välillä. Itä-Suomen yliopistossa tutkimushenkilökunta on kasvanut kaikilla muilla aloilla, paitsi luonnontieteissä ja tekniikassa, joissa henkilöstön väheneminen on kuitenkin erittäin vähäistä (taulukko 36). Taulukko 35. Yliopistojen tutkimushenkilökunta vuosina 2011 ja 2014 sekä muutos (Vipunen). Tutkimushenkilökunnan lkm Muutos lkm Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan tekn. yliopisto Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan Taideyliopisto Tampereen tekn. yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Yhteensä Taulukko 36. Itä-Suomen yliopisto tutkimushenkilökunta vuosina 2011 ja 2014 sekä muutos aloittain (Vipunen). Tutkimushenkilökunnan lkm Muutos lkm Itä-Suomen yliopisto Luonnontieteet Tekniikka Lääke- ja terveystieteet Maatalous- ja metsätieteet Yhteiskuntatieteet Humanistiset tieteet Yhteensä

25 Yliopistojen saama tutkimusrahoitus oli vuonna 2011 vajaa 1,2 mrd.. Vuonna 2014 rahoitus oli noin 100 milj. suurempi. Itä-Suomen yliopiston tutkimusrahoitus on kasvanut vuoden 2011 noin 99 milj. vuoden 2014 noin 107 milj.. Ulkopuolinen rahoitus on vähentynyt ja budjettirahoitus kasvanut. Taulukko 37. Yliopistojen tutkimusrahoitus vuosina 2011 ja 2014 sekä muutos (Vipunen). Tutkimusrahoitus (1000 euroa) budjettirahoitus ulkopuolinen rahoitus VUOSI 2011 korkeakoulun omat varat Yhteensä budjettirahoitus ulkopuolinen rahoitus VUOSI 2014 korkeakoulun omat varat Yhteensä yhteensä Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan tekn. yliopisto Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan Taideyliopisto Tampereen tekn. yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Yhteensä auutos Itä-Suomen yliopistossa eniten tutkimusrahoitusta oli vuonna 2014 käytössä lääke- ja terveystieteissä (39,4 milj. ) ja toiseksi eniten luonnontieteissä (34,8 milj. ) (taulukko 38). Ulkopuolinen rahoitus on vähentynyt etenkin lääke- ja terveystieteissä, noin 5,2 milj., jota on kuitenkin kompensoinut budjettirahoituksen kasvu. Taulukko 38. Itä-Suomen yliopiston tutkimusrahoitus vuosina 2011 ja 2014 sekä muutos (Vipunen). Tutkimusrahoitus (1000 euroa) budjettirahoitus VUOSI 2011 VUOSI 2014 ulkopuolinen rahoitus Yhteensä budjettirahoitus ulkopuolinen rahoitus Yhteensä auutos yhteensä Itä-Suomen yliopisto Luonnontieteet Tekniikka Lääke- ja terveystieteet Maatalous- ja metsätieteet Yhteiskuntatieteet Humanistiset tieteet Yhteensä