Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu

Transkriptio

1 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto Puh

2 Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus Pohjois-Savon väestökehitys ja -ennusteet Väestön koulutusrakenne Ammattikorkeakoulutus AMK-koulutuksen kehityksestä Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Opintojen kulku ja jatko-opinnot LÄHTEET LIITTEET

3 1 Raportin sisältökuvaus Aluksi esitetään tilastokeskuksen väestöennusteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, koulutusrakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Raportin laajin osio koskee nuorten ammattikorkeakoulutusta. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, koulutuksen hakutietoja, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista sijoittumista. Tarkastelutasona on maakuntataso. Tarkastelua on tehty yksityiskohtaisemmin oppilaitostasolla. 3

4 2 Pohjois-Savon väestökehitys ja -ennusteet Pohjois-Savon maakunnassa oli vuoden 2013 lopussa asukasta. Maakunnan väestömäärä kääntyi hitaaseen kasvuun vuonna Vuonna 2013 Väestökasvu oli suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena. Erityisen positiivista on maan sisäisen muuttoliikkeen kääntyminen positiiviseksi. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Pohjois-Savossa olisi vuonna 2020 noin asukasta (taulukko 1.) Tilastokeskuksen laatima väestöennuste on viime vuosien kehityksen valossa alimitoitettu. Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja muu maakunta yltää Tilastokeskuksen ennusteen tasolle, toteutuu Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan 1 määritelty asukkaan tavoite vuonna Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen, kaikkien keskusten ulkopuolistenkin kuntien muuttoliikkeen tulee olla tasapainossa vuoden 2020 jälkeen. Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan määritellyt väestötavoitteet eri skenaarioille ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Lähivuosien koulutuksen mitoituksessa Pohjois-Savon tulee korostaa, että väestökehitys on kolmen viime vuoden aikana ollut selvästi tilastokeskuksen laatimaa ennustetta parempaa (kuvio 1). Tätä viestiä tulee niin viranomaisten kuin oppilaitostenkin välittää ministeriöön. Pohjois-Savo on nyt yksi Suomen viidestä maan sisäistä muuttovoittoa saavista maakunnista. 1 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma

5 Kuvio 1. Pohjois-Savon toteutunut väestökehitys suhteessa tilastokeskuksen ennusteeseen. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-vuotiaat) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2013 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2815 henkilöä, joka on 274 vähemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan 2651 vuonna Ennuste aliarvioi mm. Kuopion ja yliarvioi reuna-alueiden kuntien 16-vuotiaiden määrää. Reuna-alueiden yliarvioon on vaikuttanut se, että ennuste on huomioinut tarvittavan työvoimamäärän suhteessa palvelutarpeen kysyntään. Taulukko vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Toteutunut kehitys Ennuste Pohjois-Savon maakunta Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä

6 2.2 Väestön koulutusrakenne Väestön koulutusrakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on koko maan tasolla (taulukko 3). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 3,6 % korkeampi ja korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3,6 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on koko maan tasolla. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 2. Taulukko vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain (Tilastokeskus) Perusasteen koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteyshaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa. Vuonna 2012 Pohjois-Savossa osuus oli 9,2 %, kun se koko maassa oli 10,8. Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 6

7 Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET) Koko maa , , , ,8 Pohjois-Savo , , , ,2 Iisalmi , ,9 Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9,2 Kaavi 26 12, , , ,5 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9, ,6 Kiuruvesi 94 12, , Kuopio , , , Lapinlahti , , , ,9 Leppävirta 71 9, ,8 65 9,6 62 9,8 Maaninka 19 7, ,1 24 9, Pielavesi 42 11, ,1 32 9,7 29 8,9 Rautalampi 25 10,9 21 9, , ,5 Rautavaara 26 19, , , ,2 Siilinjärvi 140 8, , , ,6 Sonkajärvi 36 10, , , ,3 Suonenjoki 73 13, , , ,9 Tervo 13 10,2 11 9, ,2 Tuusniemi 31 15, , , Varkaus , , ,2 Vesanto 27 18, , , ,1 Vieremä 40 11,6 33 9, , ,6 *eivät ole ko. vuonna opiskelijoita eikä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa 7

8 3 Ammattikorkeakoulutus Ammattikorkeakoulutusta Pohjois-Savossa tarjoavat Savonia-ammattikorkeakoulu ja humanistinen ammattikorkeakoulun Kuopion toimipaikka. Savonialla on toimipisteet Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa. Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusalat ovat seuraavat: Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnonvara-ala Matkailu- ja ravitsemisala Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion toimipaikka kouluttaa tulkkeja 2, yhteisöpedagogeja ja kulttuurituottajia. 3.1 AMK-koulutuksen kehityksestä Ammattikorkeakoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä ei ole muuttunut paljoa viime vuosien aikana. Vuonna 2011 kokonaisopiskelijamäärä oli 5 529, kun se vuonna 2014 on Kulttuurialalla opiskelijamäärät ovat laskeneet etenkin medianomien ja muotoilijoiden kohdalla (taulukko 5). Liiketalouden ja hallinnon alalla opiskelijamäärä on laskenut noin 10 % vuosien välillä. Liiketalouden koulutus Varkaudessa on lopetettu (viimeinen sisäänotto 2012) eli Savonialla on tällä hetkellä liiketalouden nuorisokoulutusta vain Kuopiossa. Medianomikoulutus ja tietotekniikan tradenomikoulutus on Savoniassa lopetettu vuonna 2009, jolloin viimeinen sisäänotto. Tekniikan ja liikenteen aloilla opiskelijamäärä on kasvanut erityisesti energiatekniikassa (87 %), tuotantotaloudessa (34,8 %) sekä rakennusmestareiden (31,6 %) kohdalla. Tekniikan ja liikenteen alassa tulee huomioida joidenkin opintoalojen loppuminen. Sairaanhoitajien opiskelijamäärä on noussut noin 5 % ja terveydenhoitajien noin 10 % vuosien aikana. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelijamäärät ovat prosentuaalisesti nousseet eniten ensihoitajien (91,2 %), kätilöiden (25 %) ja röntgenhoitajien (20 %) kohdalla. Hotelli- ja ravintola-alan (majoitus- ja ravitsemisalan restonomit) opiskelijamäärä on kasvanut vuosien aikana noin 30 %, kun taas matkailualan opiskelijoiden määrä on laskenut noin 20 %. 3 2 Tutkintonimike oli aiemmin viittomakielentulkki alkaen koulutusalalla on yksi tutkinto-ohjelma (matkailu- ja ravitsemisalan tutkinto-ohjelma). Tilastokeskuksen tilastoissa tätä muutosta ei vielä näy, vaan opiskelijat on luokiteltu kahteen koulutusohjelmaan. 8

9 Taulukko 5. Nuorille suunnatun ammattikorkeakoulutuksen opiskelijamäärien kehitys tutkinnoittain Pohjois-Savossa (Savonia ja Humak) (Tilastokeskus). Muutos- Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus % Koulutukset yhteensä (Pohjois-Savo) , Musiikkipedagogi (AMK) , Tanssinopettaja (AMK) , Muotoilija (AMK) , Medianomi (AMK) , Viittomakielentulkki (AMK) , Yhteisöpedagogi (AMK) Tradenomi, tal., hall., markk , Tradenomi, tietojenkäsittely , Ins. (AMK), konetekniikka , Ins. (AMK), energiatekniikka , Ins. (AMK), sähkötekniikka , Ins. (AMK), automaatiotekn , Ins. (AMK), elektroniikka , Ins. (AMK), tietotekniikka , Ins. (AMK), ympäristötekniikka , Ins. (AMK), puunjalostustekn , Ins. (AMK), rakennus, yhdysk , Ins. (AMK), rakennusarkkiteht Ins. (AMK), tuotantotalous , Rakennusmestari (AMK) , Agrologi (AMK) , Sairaanhoitaja (AMK) , Terveydenhoitaja (AMK) , Bioanalyytikko (AMK) , Röntgenhoitaja (AMK) , Kätilö (AMK) , Suuhygienisti (AMK) , Fysioterapeutti (AMK) , Toimintaterapeutti (AMK) , Ensihoitaja (AMK) , Sosionomi (AMK), sosiaaliala , Restonomi (AMK), majoit,ravits , Restonomi (AMK), matkailu , Ins. (AMK), palopääll. koul ,7 Koko maa yhteensä ,8 Savoniassa nuorten amk-tutkintoon johtavan koulutuksen tutkintomäärä oli vuonna 2013 noin 1000 tutkintoa. Vuodesta 2011 tutkintomäärä on noussut noin 100 tutkinnolla. Tutkintomäärät ovat kasvaneet sosiaali- ja terveysalalla kokonaisuudessaan. Tekniikan ja liikenteen alalla tutkintomäärät ovat kasvaneet erityisesti rakentamisessa, kone-, metalli- ja energiateknologiassa sekä muun tekniikan ja liikenteen alan koulutuksessa. 9

10 Merkittävin tutkintomäärien väheneminen on tapahtunut liiketalouden ja kaupan alalla, joskin vuonna 2013 tutkintomäärä nousi verrattuna kahteen edellisvuoteen. Kulttuurialan tutkinnoissa ei kokonaisuudessaan ole tapahtunut suurta muutosta. Musiikin- ja tanssin tutkinto-ohjelmien kohdalla tulee huomioida, että sisäänotto tapahtuu vain joka toinen vuosi. Teatterin koulutusta ei Savoniassa ole, vaan tilastokeskus luokittelee teatterin ja tanssin yhdeksi kokonaisuudeksi. Taulukko 6. Savoniassa suoritetut tutkinnot aloittain (Tilastokeskus) Savonia-ammattikorkeakoulu Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus Tilastovuosi Opintoalat yhteensä Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Teatteri ja tanssi Musiikki Liiketalous ja kauppa Tietojenkäsittely Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka Tuotantotalous Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Maatilatalous Sosiaaliala Terveysala Hammaslääketiede ja muu hammashuolto Kuntoutus ja liikunta Tekniset terveyspalvelut Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Savonia-amk:n aloituspaikoissa tapahtui suuri muutos vuosien välillä, sillä aloituspaikat putosivat 145 paikalla (taulukko 7). Aloituspaikat vähenivät tekniikan, liiketalouden, muotoilun ja musiikin aloilla. Vuonna 2014 nuorten yhteishaun aloituspaikkoja oli 1019 (Taulukko 8). Taulukko 7. Savonia-amk:n aloituspaikat (Savonia-amk). 10

11 Kevään 2014 nuorten yhteishaussa Savoniaan haki ensisijaisesti hakijaa (taulukko 8). Ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden oli 3,94 (vetovoimaluku). Kun otetaan mukaan kaikki hakijat, nousee luku 9,59. Koulutusohjelmittain on suuria eroja ns. vetovoimaluvussa. Korkein vetovoimaluku oli röntgenhoitajien koulutusohjelmassa (10,91). Terveys- ja sosiaalialan koulutusohjelmissa vetovoima oli kaiken kaikkiaan korkea. Kulttuurialalla korkein vetovoima oli tanssinopettajan koulutusohjelmassa (8,5). Muotoilualan koulutusohjelmassa vetovoima oli 3,18. Taulukko 8. Savonia-amk:n kevään 2014 nuorten yhteishaun hakija- ja aloituspaikkatilasto (Savonia-amk). 11

12 Agrologin koulutuksessa vetovoima oli varsin alhainen 1,31. Restonomin koulutusohjelmassa vetovoima oli 2,44. Tekniikan alalla on koulutusohjelmittain on suuret erot vetovoimassa. Alhaisin vetovoima oli Varkauden kampuksen energiatekniikan koulutusohjelmassa, jossa ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden oli vain 0,85. Tuotantotaloudessa vetovoima oli 0,9 (opistotien kampus). Korkein vetovoima oli rakennusarkkitehdin koulutusohjelmassa (5,07). Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion alueyksikössä vuosina suoritetut tutkintomäärät ovat olleet varsin vakiintuneita. Vuonna 2012 tutkintomäärä oli korkein, 26 tutkintoa (taulukko 9). Tutkintomäärät tulevat nousemaan, sillä Kuopion alueyksikössä alkoi vuonna 2013 yhteisöpedagogien koulutus (kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus). Taulukko 9. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Kuopion alueyksikkö) suoritetut tutkinnot aloittain (Tilastokeskus) Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion alueyksikössä viittomakielen koulutusohjelmassa oli 20 aloituspaikkaa vuosina 2013 ja 2014 (taulukko 10). Vuonna 2012 paikkoja oli 30. Koulutuksen vetovoima on korkea. Vuonna 2014 yhtä aloituspaikkaa kohden oli 4 hakijaa. Vuonna 2013 alkaneen yhteisöpedagogiikan koulutuksessa aloituspaikkoja on 26. Kyseisen koulutuksen vetovoima on niin ikään korkea, vuonna 2014 yhtä aloituspaikkaa kohden oli 4,8 hakijaa. 12

13 Taulukko 10. Humak:in Kuopion yksikön nuorten aloituspaikat, hakeneet, aloittaneet ja vetovoimaluku vuosina (Oppilaitoksen tilastot) Vuosi 2012 Aloituspaikat 1. sijaiset hakijat Kaikki hakijat 1.sij. Hak / Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikkö (palpa)* Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Aloittaneet aloituspaikka Yhteisöpedagogi (AMK) Tulkki (AMK) ,5 Vuosi 2013 Aloituspaikat 1. sijaiset hakijat Kaikki hakijat 1.sij. Hak / Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikkö (palpa) Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Aloittaneet aloituspaikka Yhteisöpedagogi (AMK) ,4 Tulkki (AMK) ,0 Vuosi 2014 Aloituspaikat 1. sijaiset hakijat Kaikki hakijat 1.sij. Hak / Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikkö (palpa) Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Aloittaneet aloituspaikka Yhteisöpedagogi (AMK) ,8 Tulkki (AMK) ,0 3.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Vuosina ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymisaste vuoden 2012 lopussa oli koko maassa 74,6 %. Luku on hieman alhaisempi verrattuna edelliseen seurantajaksoon. Savoniassa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen on molempina seuranjaksoina ollut hieman koko maan työllistymistä alhaisempi. Muihin Itä-Suomen maakuntiin verrattuna Savonia on pärjännyt tällä mittarilla aavistuksen paremmin. Parhaimmat työllistymisasteet ovat Diakonia-, Laurea- ja Metropolia ammattikorkeakouluilla. Taulukko 11. Ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneiden (nuorten AMK-tutkinto) työllistyminen kahden seurantakauden ajalta (Tilastokeskus). 13

14 valm valm. Työlliset 2011 Työlliset 2012 Diakonia-ammattikorkeakoulu 81,8 82,1 Laurea-ammattikorkeakoulu 81,4 81,2 Metropolia Ammattikorkeakoulu 80,1 79,0 Kymenlaakson ammattikorkeak. 74,8 75,8 Satakunnan ammattikorkeakoulu 77,4 75,8 Hämeen ammattikorkeakoulu 76,1 75,6 HAAGA-HELIA ammattik.-yrkesh. 76,2 75,3 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 74,5 75,3 Yhteensä 75,2 74,6 Turun amm.kork.-åbo yrkeshögsk 75,0 74,3 Tampereen ammattikorkeakoulu 75,1 74,1 Savonia-ammattikorkeakoulu 74,2 73,6 Kajaanin ammattikorkeakoulu 74,0 73,6 Pohj.Karjalan ammattikorkeak. 73,4 73,4 Mikkelin ammattikorkeakoulu 74,2 73,3 Vaasan amm.kork.-vasa yrkesh. 72,8 73,3 Yrkeshögskolan Novia 74,5 73,0 Arcada-Nylands sv.yrkeshögsk. 74,6 72,5 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 72,0 71,9 Humanistinen ammattikorkeak. 70,0 71,8 Lahden ammattikorkeakoulu 71,8 71,4 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 72,9 70,9 Oulun seudun ammattikorkeak. 72,5 70,6 Saimaan ammattikorkeakoulu 69,9 70,2 Keski-Pohjanmaan amm.korkeak. 70,2 70,0 Kemi-Tornion ammattikorkeak. 69,6 67,8 Poliisiammattikorkeakoulu 63,4 61,3 Koulutusaloittain tarkasteltuna heikoin työllistymisaste Savoniasta valmistuneista on kulttuurialalla, noin 59 %. Luku on prosentin verran alhaisempi kuin koko maassa alalta valmistuneilla. Kulttuurialalta valmistuneiden kohdalla tulee huomioida, että jo valmistuneista 22,5 % oli jatko-opiskelijoita. Työttömien osuus oli kuitenkin koulutusaloista korkein (13 %). Liiketalouden alalta valmistuneiden kohdalla Savoniasta valmistuneiden työllistymisaste (67,7 %) on noin 5 % alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Luonnontieteissä 4 valmistuneiden työllistymisaste koko maassa ja Savoniassa on noin 70 %. Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneissa Savonian tilanne (75,3 %) on hieman muuta maata (73,6 %) parempi. Luonnonvara-alalta valmistuneissa ero Savonian ja koko maan välillä on suurin. Savoniasta valmistuneiden työllistymisaste on noin 80 %, kun se koko maassa oli noin 69 %. Korkeimmat työllisten osuudet niin Savoniasta kuin koko maasta valmistuneista oli sosiaali- ja terveysalalla, noin 83 %. Matkailu- ja ravitsemisalalla ei ole juurikaan eroa koko maasta ja Savoniasta valmistuneiden välillä. Jatkoopiskelijoiden osuus (noin 19 %) on aloittain tarkasteltuna toiseksi yleisintä kulttuurialan jälkeen. 4 Luonnontieteiden alaan kuuluu ainoastaan tietojenkäsittelyn tradenomikoulutus, jonka sisäänotto loppunut Savoniassa

15 Kuvio 2. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012 (Tilastokeskus). Kuvio 3. Koko maassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012 (Tilastokeskus). Tutkintotasolla tarkasteltuna on havaittavissa suuriakin eroja koulutusalojen sisällä. Kulttuurialalta valmistuneista parhaiten ovat työllistyneet musiikkipedagogit (noin 73 %) (kuvio 4). Heidän kohdallaan myös jatko-opiskelu on yleistä, sillä noin 20 % valmistuneista oli opiskelijoita. Heikoin työllistymisaste oli muotoilijoilla (53 %). Muotoilijoiksi ja medianomeiksi valmistuneilla työttömien osuus oli korkein, noin 15,5 % valmistuneista. Lisäksi muotoilijoiksi valmistuneista noin 24 % oli jatko-opiskelijoita. Korkein jatkoopiskelijoiden osuus oli tanssiopettajiksi valmistuneilla, noin 28 %. Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneiden kohdalla paras työllistymisaste on sähkötekniikan (91,6 %) ja rakennustekniikan insinööreillä (86,2 %) sekä rakennusmestareilla (87,8 %). Alhaisimmat työllistymisasteet ovat muun tekniikan (hyvinvointiteknologia) (41,9 %) sekä tuotantotalouden (56,8 %) että puunjalostustekniikan (58,8 %) insinööreillä. Työttömien osuudet ovat korkeimmat puunjalostustekniikan (19,6 %) ja elektroniikan (13,6 %) insinööreillä. Tekniikan ja liikenteen alalta vuosina valmistuneesta oli vuonna 2012 opiskelijoita noin 14 %. Sosiaali- ja terveysalalla työllistymisaste oli korkea lähes kaikissa tutkinnoissa (noin %). Ainoastaan fysioterapeutiksi valmistuneilla työllistymisaste oli selvästi alhaisin, noin 67 %. Kyseisen tutkinnon suorittaneilla myös työttömien ja opiskelijoiden osuus oli korkein. 15

16 Majoitus- ja ravitsemisalan restonomeiksi valmistuneissa työllisten osuus oli 73,5 % ja opiskelijoiden noin 20 %. Matkailualan restonomeissa työllisten osuus oli noin 70 % ja opiskelijoiden noin 16 %. Kuvio 4. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012 tutkinnoittain (Tilastokeskus). 16

17 Taulukko 12. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012 tutkinnoittain (Tilastokeskus). Savonia-ammattikorkeakoulu Yhteensä Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/S Maastamuutt Muu tai iviilipalvelu aneet tuntematon Savonia-ammattikorkeakoulu Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/S iviilipalvelu Maastamuutt Muu tai aneet tuntematon Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä 73,6 6,7 9,3 4,7 0,1 2,0 3,6 2 Kulttuuriala Kulttuuriala 58,8 13,0 14,5 8,0 0,1 1,2 4, Musiikkipedagogi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) 72,7 3,0 16,2 4,0 0,0 3,0 1, Tanssinopettaja (AMK) Tanssinopettaja (AMK) 63,2 3,5 28,1 1,8 0,0 1,8 1, Muotoilija (AMK) Muotoilija (AMK) 53,0 15,7 14,3 10,4 0,0 0,9 5, Medianomi (AMK) Medianomi (AMK) 69,9 15,5 6,8 3,9 1,0 1,0 1,9 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 67,7 6,5 7,8 4,5 0,2 6,6 6, Tradenomi, tal., hall., markk Tradenomi, tal., hall., markk. 67,7 6,5 7,8 4,5 0,2 6,6 6,6 4 Luonnontieteiden ala Luonnontieteiden ala 70,7 12,2 9,8 3,7 0,0 1,2 2, Tradenomi, tietojenkäsittely Tradenomi, tietojenkäsittely 70,7 12,2 9,8 3,7 0,0 1,2 2,4 5 Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ja liikenteen ala 75,3 6,6 10,2 3,3 0,0 2,3 2, Ins. (AMK), konetekniikka Ins. (AMK), konetekniikka 79,6 9,5 6,0 2,8 0,0 0,4 1, Ins. (AMK), sähkötekniikka Ins. (AMK), sähkötekniikka 91,6 3,7 1,9 2,8 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), automaatiotekn Ins. (AMK), automaatiotekn. 67,7 11,3 12,9 4,8 0,0 1,6 1, Ins. (AMK), elektroniikka Ins. (AMK), elektroniikka 63,6 13,6 10,6 9,1 0,0 1,5 1, Ins. (AMK), tietotekniikka Ins. (AMK), tietotekniikka 64,8 6,4 13,7 3,2 0,0 8,7 3, Ins. (AMK), ympäristötekniikka Ins. (AMK), ympäristötekniikka 75,8 5,8 6,7 8,3 0,0 1,7 1, Ins. (AMK), puunjalostustekn Ins. (AMK), puunjalostustekn. 58,8 19,6 11,8 3,9 0,0 0,0 5, Ins. (AMK), rakennus, yhdysk Ins. (AMK), rakennus, yhdysk. 86,2 3,5 7,6 0,3 0,0 0,3 2, Ins. (AMK), tuotantotalous Ins. (AMK), tuotantotalous 56,8 5,3 14,7 9,5 0,0 5,3 8, Ins. (AMK), muu tekniikka Ins. (AMK), muu tekniikka 41,9 12,9 19,4 3,2 0,0 16,1 6, Rakennusmestari (AMK) Rakennusmestari (AMK) 87,8 4,1 6,1 2,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), palopääll. koul Ins. (AMK), palopääll. koul. 77,6 1,3 21,2 0,0 0,0 0,0 0,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnonvara- ja ympäristöala 79,7 5,4 9,5 2,7 0,0 0,0 2, Agrologi (AMK) Agrologi (AMK) 79,7 5,4 9,5 2,7 0,0 0,0 2,7 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 82,9 4,1 5,5 4,6 0,0 0,1 2, Sairaanhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) 88,5 0,5 4,8 4,3 0,0 0,0 1, Terveydenhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) 89,1 2,7 1,8 1,8 0,0 0,0 4, Bioanalyytikko (AMK) Bioanalyytikko (AMK) 76,9 5,1 7,7 9,4 0,0 0,0 0, Röntgenhoitaja (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) 91,2 2,0 1,0 1,0 0,0 1,0 3, Kätilö (AMK) Kätilö (AMK) 79,8 1,2 7,1 8,3 0,0 0,0 3, Suuhygienisti (AMK) Suuhygienisti (AMK) 87,9 3,0 4,0 5,1 0,0 0,0 0, Fysioterapeutti (AMK) Fysioterapeutti (AMK) 66,7 13,2 10,9 7,0 0,0 0,0 2, Toimintaterapeutti (AMK) Toimintaterapeutti (AMK) 82,0 6,0 0,0 4,0 0,0 0,0 8, Ensihoitaja (AMK) Ensihoitaja (AMK) 87,5 5,0 7,5 0,0 0,0 0,0 0, Sosionomi (AMK), sosiaaliala Sosionomi (AMK), sosiaaliala 77,3 7,3 7,3 3,8 0,0 0,0 4,2 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 72,0 4,2 13,3 5,4 0,0 0,3 4, Restonomi (AMK), majoit,ravits Restonomi (AMK), majoit,ravits 73,5 3,1 15,3 5,1 0,0 0,0 3, Restonomi (AMK), matkailu Restonomi (AMK), matkailu 69,9 5,9 10,3 5,9 0,0 0,7 7,4 17

18 Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion alueyksiköstä valmistuvat työllistyvät lähes kaikki. Valmistuneista muutamia yksittäisiä on ollut työn ohella opiskelevia. Valmistuneiden työllistymisen ohella on syytä huomioida, paljonko työttömiä on reservissä eri tutkinnon suorittaneissa. Taulukossa 13 on esitetty ns. laaja työttömyys tutkintotasolla ja tutkinto tarkoittaa tässä yhteydessä viimeisintä tutkintoa, joka on suoritettu. Työttömien reservi on suurin tradenomien, muotoilijoiden, konetekniikan insinöörien ja sosionomien kohdalla. Taulukossa olevat teknikot on vanhentunut tutkinto, joka lakkautettiin ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä. Laajaa työttömyyttä tarkasteltaessa tulee siis huomioida eri tutkintojen kokonaisvolyymi mutta myös avoinna olevien työpaikkojen määrä. Olennaista on kuitenkin, että työttömien reservi tutkinnoittain tulee huomioida koulutuksen mitoituksessa. Taulukko 13. Laaja työttömyys Pohjois-Savossa tutkinnoittain (vuoden 2014 keskiarvo) (Työvoimahallinto). LAAJA TYÖTTÖMYYS 07 Työllistym. LAAJA TYÖTTÖMYYS 07 Työllistym ed ed. Työttömien keskiarvo vuodelta 2014 Työllistetty Työtön Lomautettu palvelussa Yht. Työttömien keskiarvo vuodelta 2014 Työllistetty Työtön Lomautettu palvelussa Yht. Tradenomi, talous,hallinto,markkin Ins. (AMK), automaatiotekniikka Muotoilija (AMK) Ins., automaatiotekniikka Teknikko, konetekniikka Ins., sähkötekniikka Ins., konetekniikka Metsätalousinsinööri (AMK) Sosionomi (AMK), sosiaaliala Musiikkipedag.(AMK),pop-jazzmus.op Teknikko, rakennus, yhdyskunta Fysioterapeutti, lääkintävoim Tradenomi, tietojenkäsittely Bioanalyytikko (AMK),lab.hoit.(AMK) Ins., rakennus, yhdysk Ins. (AMK), tuotantotalous Muu koulutus, al. korkeakouluaste Rakennusmestari (AMK) Ins. (AMK), konetekniikka Teknikko, tietoliikennetekniikka Teknikko, sähkötekniikka Agrologi (AMK) Sairaanhoitaja, erikoissh Lastentarhanopettaja (1986-) Tradenomi(AMK),muu tai tunt. ala Sosiaaliohjaaja Datanomi (opistotutkinto) Teknikko, automaatiotekniikka Ins. (AMK), tietotekniikka Teknikko, maanmittaustekniikka Restonomi (AMK), matkailu Ins., tuotantotalous Sairaanhoitaja (AMK) Kuvataiteilija (AMK) Ins., tietotekniikka Sosiaalikasvattaja KM, luokanopettaja Ins. (AMK), muu tekniikka Medianomi (AMK) Ins. (AMK), sähkötekniikka Ins. (AMK), rakennus, yhdysk Ins., muu tekniikka KM, kasvatustiede Ins., puutekniikka Fysioterapeutti (AMK) Metsätal.ins., yleinen Restonomi (AMK), maj-rav.ala Terveydenhoitaja Teknikko, muu tekniikka Toimintaterapeutti (AMK) Ins. (AMK), elektroniikka Ekon. (al), liiketaloustieteet Teknikko, tietotekniikka Ins. (AMK), puunjalostustekniikka Ins. (AMK), ympäristötekniikka Ins. (AMK), tietoliikennetekniikka Metsätalousteknikko Ins., paperitekniikka Artenomi (AMK) Maatalousteknikko Farmaseutti (1994-) Nuorisotyön tutk., sosionomi Muu kaup., yht.kuntat., alin kork.a Suurtalousesimies Muu koulutus, alin korkea-aste Teknikko, kuljetustekniikka Nuoriso-, vap.-ajan ohj. (op) Hammasteknikko, erikoish Teknikko, puutekniikka Hotelli- ja ravintolaesimies Savoniasta vuosina valmistuneiden ja työllisten yleisin toimiala oli terveys- ja sosiaalipalvelut (n. 28 %). Tukku- ja vähittäiskauppaan oli työllistynyt noin 10 % ja teollisuuteen noin 9 % valmistuneista (taulukko 14). Musiikkipedagogit ja tanssinopettajat työllistyvät pääasiassa koulutuksen toimialalle. Muotoilijoiksi valmistuneet ovat työllistyneet tukku- ja vähittäiskaupan (37 %), koulutuksen (13,6 %) ja teollisuuden (10,8 %) toimialoille. Noin viidesosa tietojenkäsittelyn tradenomiksi valmistuneista on työllistynyt informaation ja viestin toimialalle. Kaupallisen alan tradenomit ovat työllistyneet erityisesti tukku- ja vähittäiskauppaan (20,9 %) sekä rahoitus ja vakuutustoimintaan (19,5 %). 18

19 Taulukko 14. Savoniasta valmistuneiden ja työllisten toimiala (Tilastokeskus). K Rahoitus- M Ammatillinen N Hallinto- O Julkinen Q Terveys- B E F G Tukku- ja I Majoitus- ja J ja L, tieteellinen ja hallinto ja ja R Taiteet, S Muu Toimialat Kaivostoimi D Sähkö-, Vesihuolto, Rakentamine vähittäiskau H Kuljetus ja ravitsemisto Informaatio vakuutustoi Kiinteistöala ja tekninen tukipalvelut maanpuollu sosiaalipalv viihde ja palvelutoimi X Toimiala yhteensä A Maatalous nta C Teollisuus kaasu viemäri n ppa varastointi iminta ja viestinta minta n toiminta toiminta oiminta stus P Koulutus elut virkistys nta tuntematon Tutkinnon suorittaneet yhteensä ,4 0,1 9,3 0,7 0,5 5,3 10,1 1,4 3,5 3,5 3,4 0,5 9,1 5,5 7,1 6,7 27,9 0,9 1,6 0, Musiikkipedagogi (AMK) 88 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 2,3 2,3 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 0,0 3,4 67,0 1,1 4,5 17,0 0, Tanssinopettaja (AMK) 52 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,8 0,0 1,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 71,2 1,9 19,2 0,0 0, Muotoilija (AMK) 316 0,0 0,0 10,8 0,0 0,0 1,9 37,0 0,9 1,6 0,9 0,0 0,0 11,1 4,7 0,9 13,6 7,6 2,2 4,4 2, Medianomi (AMK) 79 0,0 0,0 2,5 1,3 0,0 2,5 16,5 0,0 1,3 13,9 0,0 0,0 41,8 10,1 0,0 6,3 3,8 0,0 0,0 0, Tradenomi, tal., hall., markk ,9 0,2 8,8 0,6 0,2 1,3 20,9 1,9 0,9 2,8 19,5 2,0 10,5 10,8 7,2 4,1 5,3 0,6 0,8 0, Tradenomi, tietojenkäsittely 66 1,5 0,0 9,1 0,0 0,0 1,5 10,6 4,5 0,0 24,2 1,5 0,0 10,6 16,7 4,5 7,6 1,5 1,5 1,5 3, Ins. (AMK), konetekniikka 243 0,0 0,0 56,0 1,2 0,8 2,5 7,8 0,4 0,0 0,4 0,0 0,0 17,3 1,6 4,1 7,0 0,4 0,0 0,4 0, Ins. (AMK), sähkötekniikka 100 0,0 1,0 21,0 15,0 0,0 29,0 5,0 2,0 0,0 0,0 0,0 1,0 20,0 4,0 0,0 0,0 2,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), automaatiotekn. 50 2,0 0,0 44,0 2,0 0,0 6,0 12,0 2,0 0,0 2,0 0,0 0,0 22,0 6,0 0,0 0,0 2,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), elektroniikka 49 0,0 0,0 30,6 0,0 0,0 10,2 6,1 6,1 2,0 10,2 0,0 0,0 16,3 2,0 6,1 2,0 2,0 4,1 0,0 2, Ins. (AMK), tietotekniikka 172 0,6 0,0 6,4 0,0 0,6 4,1 9,3 1,2 1,7 46,5 0,6 1,2 3,5 12,2 3,5 3,5 2,9 0,0 1,7 0, Ins. (AMK), ympäristötekniikka 99 2,0 3,0 6,1 3,0 15,2 8,1 3,0 1,0 1,0 0,0 0,0 0,0 39,4 5,1 8,1 3,0 1,0 0,0 0,0 1, Ins. (AMK), puunjalostustekn. 36 5,6 0,0 50,0 0,0 0,0 5,6 11,1 0,0 0,0 2,8 0,0 2,8 8,3 8,3 0,0 2,8 2,8 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), rakennus, yhdysk ,4 0,4 7,0 0,0 0,0 39,9 1,8 1,8 0,0 0,0 0,4 0,7 32,8 7,7 3,0 2,6 0,4 0,0 0,0 1, Ins. (AMK), tuotantotalous 68 4,4 0,0 30,9 0,0 1,5 5,9 11,8 7,4 0,0 4,4 2,9 0,0 2,9 19,1 0,0 7,4 0,0 0,0 1,5 0, Ins. (AMK), muu tekniikka 19 0,0 0,0 26,3 5,3 0,0 5,3 0,0 10,5 0,0 15,8 0,0 0,0 15,8 10,5 0,0 5,3 5,3 0,0 0,0 0, Rakennusmestari (AMK) 46 6,5 0,0 10,9 0,0 0,0 63,0 0,0 0,0 0,0 2,2 0,0 0,0 8,7 2,2 2,2 0,0 0,0 0,0 0,0 4, Agrologi (AMK) ,3 0,0 1,5 0,0 0,0 0,0 6,8 0,8 0,0 0,8 1,5 0,0 0,8 2,3 8,3 11,4 0,0 1,5 9,1 0, Sairaanhoitaja (AMK) 390 0,3 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,5 0,3 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 2,3 0,3 94,9 0,0 0,3 0, Terveydenhoitaja (AMK) 100 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 3,0 94,0 0,0 0,0 0, Bioanalyytikko (AMK) 99 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 1,0 0,0 4,0 93,9 0,0 0,0 0, Röntgenhoitaja (AMK) 94 0,0 0,0 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 2,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 0,0 0,0 95,7 0,0 0,0 0, Kätilö (AMK) 73 1,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,7 0,0 95,9 0,0 0,0 0, Suuhygienisti (AMK) 91 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 7,7 3,3 0,0 84,6 0,0 0,0 0, Fysioterapeutti (AMK) 100 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 7,0 0,0 3,0 1,0 0,0 1,0 1,0 3,0 0,0 6,0 68,0 6,0 3,0 0, Toimintaterapeutti (AMK) 41 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,4 2,4 2,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,9 87,8 0,0 0,0 0, Ensihoitaja (AMK) 38 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,6 50,0 2,6 42,1 0,0 2,6 0, Sosionomi (AMK), sosiaaliala 220 1,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 1,4 10,5 5,0 78,2 0,5 1,4 0, Restonomi (AMK), majoit,ravits 174 0,6 0,0 2,9 0,0 0,0 0,0 20,1 1,1 51,7 0,0 0,6 0,0 0,6 6,9 2,3 5,7 4,0 0,0 2,9 0, Restonomi (AMK), matkailu 109 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 22,0 6,4 30,3 0,9 6,4 1,8 1,8 15,6 3,7 5,5 1,8 1,8 1,8 0, Ins. (AMK), palopääll. koul ,0 0,0 3,9 0,6 0,0 0,0 0,0 1,3 0,0 0,0 1,3 0,0 2,6 0,6 84,4 5,2 0,0 0,0 0,0 0,0 19

20 Tekniikan ja liikenteen aloilta valmistuneet työllistyvät tyypillisesti teollisuuteen mutta myös tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoille. Tietotekniikan insinööreistä lähes puolet on työllistynyt informaation ja viestinnän toimialoille. Ympäristötekniikan insinööreistä noin 40 % työllistyi tieteellisen ja teknisen toiminnan aloille ja 15 % vesihuollon toimialalle. Rakennustekniikan insinööreistä noin 40 % on työllistynyt luonnollisesti rakentamisen toimialalle mutta noin kolmasosa on kuitenkin työllistynyt tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoille. Agrologeista yli puolet työllistyi maatalouteen. Sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet työllistyvät perinteisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin. Poikkeuksena on ensihoitajat joista puolet on työllistynyt julkishallinnon toimialalle ja 42,1 % terveys- ja sosiaalipalveluihin. Restonomit työllistyvät tyypillisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloille mutta myös tukku- ja vähittäiskauppaan. Humanistisesta ammattikorkeakoulusta esitetään luvut koko oppilaitoksen tasolla, koska alueyksikkökohtaisia tietoja ei ole saatavilla (taulukko 14). Viittomakielen tulkeiksi valmistuneista noin 62 % on työllistynyt ammatillisen ja tieteellisen toiminnan aloille ja noin 27 % terveys- ja sosiaalipalveluihin. Noin neljäsosa kulttuurintuottajiksi valmistuneista on työllistynyt taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialoille. Yhteisöpedagogeista 44,3 % työllistyi terveys- ja sosiaalipalveluihin ja noin 20 % julkishallintoon. 20