Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen"

Transkriptio

1 Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen Tammikuu 2013 Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto

2 Sisältö Taustaa... 3 Ammatillinen toinen aste... 3 Savonia Itä-Suomen yliopisto... 19

3 Taustaa Tässä tiiviissä analyysissä on tarkasteltu seuraavia kokonaisuuksia: - Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen, työllistymismaakunnat sekä työllisten toimialat - Muualla maassa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen Pohjois- Savoon - Savoniassa amk-tutkinnon suorittaneiden työllistyminen, työllistymismaakunnat sekä työllisten toimialat - Muualla maassa amk-tutkinnon suorittaneiden työllistyminen Pohjois-Savoon - Itä-Suomen yliopistossa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen. työllistymismaakunnat sekä työllisten toimialat - Muissa yliopistoissa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen Pohjois-Savoon Tarkastelu on tehty koulutus- ja opintoalakohtaisesta, siltä osin kuin tietoa on ollut saatavissa tai se on relevanttia. Tiedot perustuvat tilastokeskuksen tietoihin (sijoittumispalvelu, työvoima jne ) Ammatillinen toinen aste Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon vuosina suorittaneista oli työllisiä noin 51 %. Työttömien osuus on noin 14 %. Parhaiten kyseisenä aikana valmistuneista ovat työllistyneet sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneet (67,4 %). Seuraavina ovat humanistinen ja kasvatusala (56,9 %), matkailuala (48,5 %) sekä kaupan ja hallinnon ala (48,5 %). Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneiden työllistymisaste on 47 %. Heikoimmat työllistymisasteet ovat luonnonvara- ja ympäristö (42,8 %) sekä kulttuurialalla (27,6 %). Kulttuurialalta valmistuneilla on tyypillistä päätoiminen ja työn ohessa opiskelu. Alojen sisällä opintoaloittain työllistyminen voi vaihdella paljon. Lisäksi on huomioitava suuret erot valmistuneiden määrissä ja koulutuspolut toiselta asteella ammattikorkeakouluun. Yksityiskohtaisemmat luvut ovat liitteessä 1.

4

5 Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon vuosina suorittaneista oli työllisiä yhteensä vuoden 2010 lopussa. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon Pohjois-Savossa suorittaneet ja työlliset yhteensä Opintoalat yhteensä Humanistinen ja kasvatusala 77 2 Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal., hall.ala Luonnontieteiden ala 88 5 Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus 714 Pohjois-Savossa valmistuneista eniten on työllistynyt julkiseen hallintoon ja maanpuolustukseen (15,3 %) sekä sosiaalija terveyspalveluihin. Julkishallinnon suurta osuutta selittä se, että kyseiseen toimialaan kuuluu pelastusala ja lähes kaikki palo- ja pelastusalalta valmistuneet (muu koulutus) ovat työllistyneet kyseiseen toimialaan. Muita suurimpia työllistäviä toimialoja ovat olleet tukku- ja vähittäiskauppa, teollisuus sekä hallinto ja tukipalvelutoiminta. Valmistuneiden työllistyminen koulutus- ja opintoalakohtaisesti eri toimialoille antaa yleisellä tasolla tietoa, ovatko valmistuneet sijoittuneet koulutustaan vastaaviin töihin. Humanistisella ja kasvatusalalla selvästi yleisin työllistävä toimiala on ollut sosiaali- ja terveyspalvelut (noin 42,9 % valmistuneista). Koulutusala pitää sisällään pääasiassa viittomakielen ja lastentarhan opettajien koulutuksen. Kulttuurialalla työlliset ovat jakautuneet eniten eri toimialoille. Suurimpia työllistyviä toimialoja ovat olleet tukku- ja vähittäiskauppa (18 %), hallinto- ja tukipalvelut (13,4 %), sekä teollisuus (10,1 %).

6 Liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneet ovat työllistyneet luonnollisesti tukku- ja vähittäiskauppaan (46,7 %) sekä hallinto- ja tukipalveluihin (12,2 %). Luonnontieteistä eli tietojenkäsittelyn alalta valmistuneet ovat työllistyneet tukku- ja vähittäiskauppaan (26,1 %) hallintoja tukipalveluihin (20,5 %), sekä kuljetukseen ja liikenteeseen (13,6 %). Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet ovat työllistyneet vahvoille teollisuuden aloille (24,8 %) sekä rakentamiseen (24,1 %) mutta myös tukku- ja vähittäiskauppaan (13,0 %). Viimeksi mainitun suurta osuutta selittää se, että kyseiseen toimialaan sisältyy mm. kaikki moottoriajoneuvojen liittyvät toiminnot kuten korjaus. Luonnonvara-alalta valmistuneiden suurin työllistäjä on ollut luonnollisesti maatalous (36,2 %). Sosiaali- ja terveysalalla on kaikkein selvin yhteys työllistävään toimialaan, eli sosiaali- ja terveyspalvelun toimialalle on työllistynyt noin 70 % tarkasteluvuosina valmistuneista. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneista 43,4 % on työllistynyt majoitus- ja ravitsemistoimintaan ja 19,4 % hallinto- ja tukipalveluihin.

7 Perustutkinto, peruskoulutus Yht. lkm A Maatalous B Kaivostoimi D Sähkö-, nta C Teollisuus kaasu E F Vesihuolto, Rakentamin viemäri en G Tukku- ja vähittäiska uppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitusja J ravitsemist Informaatio oiminta ja viestinta M K Rahoitusja L vakuutustoi Kiinteistöal minta an toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallintoja tukipalvelut oiminta O Julkinen hallinto ja maanpuollu stus P Koulutus Q Terveysja sosiaalipalv elut R Taiteet, viihde ja virkistys T Kotitalouksi S Muu en toiminta palvelutoim työnantajin X Toimiala inta a tuntematon Opintoalat yhteensä ,8 0,2 10,5 0,2 0,3 9,2 12,5 4,8 6,3 0,9 0,5 0,5 1,9 9,8 15,3 2,1 15,3 1,3 3,3 0,0 1,2 1 Humanistinen ja kasvatusala 77 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,9 1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7,8 0,0 26,0 42,9 1,3 10,4 0,0 6,5 102 Kielitieteet 35 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,7 0,0 34,3 42,9 0,0 0,0 0,0 11,4 106 Opetus- ja kasvatustyö 42 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,4 2,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 9,5 0,0 19,0 42,9 2,4 19,0 0,0 2,4 2 Kulttuuriala 217 3,7 0,0 10,1 0,0 0,0 4,1 18,0 4,1 6,0 5,1 0,5 0,9 4,6 13,4 0,9 6,9 7,4 4,6 5,5 0,0 4,1 201 Käsi- ja taideteollisuus 100 7,0 0,0 17,0 0,0 0,0 6,0 21,0 2,0 5,0 1,0 1,0 2,0 0,0 12,0 1,0 3,0 8,0 5,0 4,0 0,0 5,0 202 Viestintä ja inform.tieteet 90 1,1 0,0 5,6 0,0 0,0 1,1 18,9 7,8 7,8 11,1 0,0 0,0 7,8 15,6 1,1 4,4 7,8 2,2 4,4 0,0 3,3 205 Musiikki 27 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7,4 3,7 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 11,1 11,1 0,0 29,6 3,7 11,1 14,8 0,0 3,7 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 360 1,1 0,0 4,4 0,0 0,0 2,2 46,7 5,6 2,8 2,8 4,2 2,2 3,1 12,2 2,5 0,6 4,4 1,7 1,9 0,0 1,7 301 Liiketalous ja kauppa 360 1,1 0,0 4,4 0,0 0,0 2,2 46,7 5,6 2,8 2,8 4,2 2,2 3,1 12,2 2,5 0,6 4,4 1,7 1,9 0,0 1,7 4 Luonnontieteiden ala 88 1,1 0,0 8,0 0,0 0,0 3,4 26,1 13,6 3,4 9,1 0,0 0,0 2,3 20,5 3,4 2,3 3,4 0,0 0,0 0,0 3,4 402 Tietojenkäsittely 88 1,1 0,0 8,0 0,0 0,0 3,4 26,1 13,6 3,4 9,1 0,0 0,0 2,3 20,5 3,4 2,3 3,4 0,0 0,0 0,0 3,4 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,5 0,5 24,8 0,5 0,5 24,1 13,0 9,1 1,7 0,4 0,1 0,7 2,1 12,7 1,8 0,9 1,7 0,9 1,2 0,0 1,0 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 373 2,7 0,5 7,8 0,3 0,3 62,2 3,5 4,6 0,3 0,0 0,0 1,3 0,8 9,7 0,8 0,5 0,5 1,1 1,3 0,0 1,9 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,0 1,2 58,2 0,0 0,4 12,0 4,8 5,2 0,0 0,0 0,0 0,0 1,2 6,4 0,8 0,4 0,8 1,2 0,8 0,0 0,4 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 269 1,5 0,4 26,0 0,7 0,7 32,3 5,9 7,1 1,5 1,5 0,4 1,1 1,5 12,3 1,5 0,4 2,2 0,7 0,7 0,0 1,5 505 Graaf. ja viestintätekniikka 3 0,0 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 58 3,4 0,0 31,0 0,0 0,0 1,7 22,4 0,0 19,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,6 1,7 3,4 5,2 0,0 3,4 0,0 0,0 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn ,8 0,4 40,8 1,7 0,8 7,5 8,8 3,3 2,1 0,0 0,4 1,3 9,2 12,5 2,1 2,1 2,1 1,3 2,1 0,0 0,8 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 33 0,0 0,0 18,2 0,0 0,0 0,0 39,4 3,0 6,1 0,0 0,0 0,0 0,0 18,2 0,0 3,0 6,1 0,0 3,0 0,0 3,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 328 2,1 0,6 11,9 0,3 0,9 7,3 35,7 26,5 0,6 0,3 0,0 0,0 0,3 7,3 3,0 0,6 1,5 0,3 0,3 0,0 0,3 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 91 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 4,4 9,9 4,4 3,3 1,1 0,0 0,0 1,1 63,7 4,4 0,0 3,3 2,2 1,1 0,0 0,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,2 0,3 4,3 0,0 1,2 4,0 9,7 4,6 0,6 0,3 0,3 0,0 6,4 9,7 0,9 5,8 8,2 4,3 2,7 0,0 0,6 601 Maatilatalous ,7 0,4 3,6 0,0 0,0 4,0 5,6 3,2 0,8 0,4 0,4 0,0 7,3 9,3 0,8 6,5 6,5 5,6 2,4 0,0 0,4 602 Puutarhatalous 37 5,4 0,0 0,0 0,0 0,0 8,1 37,8 10,8 0,0 0,0 0,0 0,0 2,7 10,8 0,0 2,7 13,5 0,0 5,4 0,0 2,7 604 Metsätalous 12 83,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,3 0,0 0,0 8,3 0,0 0,0 0,0 0,0 605 Luonto- ja ympäristöala 32 3,1 0,0 15,6 0,0 12,5 0,0 12,5 9,4 0,0 0,0 0,0 0,0 6,3 12,5 3,1 6,3 15,6 0,0 3,1 0,0 0,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 782 0,3 0,0 1,0 0,0 0,1 0,4 4,7 0,8 1,5 0,0 0,0 0,4 1,5 2,2 1,3 2,0 70,3 0,6 11,5 0,3 1,0 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 632 0,2 0,0 0,5 0,0 0,2 0,2 0,8 0,6 1,3 0,0 0,0 0,5 1,9 1,6 1,4 2,5 86,1 0,3 0,9 0,3 0,8 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 16 0,0 0,0 6,3 0,0 0,0 0,0 50,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6,3 0,0 0,0 31,3 6,3 0,0 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala 134 0,7 0,0 3,0 0,0 0,0 1,5 17,9 1,5 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,5 0,7 0,0 0,7 1,5 62,7 0,0 2,2 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 532 0,8 0,0 3,2 0,0 0,0 0,0 13,9 2,1 43,4 0,9 0,6 0,2 0,4 19,4 1,9 1,9 6,4 2,1 2,1 0,0 0,9 801 Matkailuala 57 0,0 0,0 3,5 0,0 0,0 0,0 29,8 3,5 17,5 1,8 3,5 0,0 1,8 15,8 0,0 0,0 5,3 14,0 1,8 0,0 1,8 802 Majoitus- ja ravitsemisala 458 0,9 0,0 3,1 0,0 0,0 0,0 12,2 2,0 47,8 0,9 0,2 0,2 0,2 19,2 2,2 2,2 5,5 0,7 2,0 0,0 0,9 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 15 0,0 0,0 6,7 0,0 0,0 0,0 6,7 0,0 13,3 0,0 0,0 0,0 0,0 33,3 0,0 0,0 40,0 0,0 0,0 0,0 0,0 805 Puhdistuspalvelut 2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 50,0 0,0 0,0 0,0 0,0 50,0 0,0 0,0 9 Muu koulutus 714 0,0 0,0 1,1 0,1 0,0 0,3 0,4 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 92,2 0,4 2,8 0,3 0,3 0,0 0,1 902 Palo- ja pelastusala 714 0,0 0,0 1,1 0,1 0,0 0,3 0,4 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 92,2 0,4 2,8 0,3 0,3 0,0 0,1

8 Ammatilliselle toiselle asteelle on tyypillistä, että se palvelee ensisijaisesti koulutuksen sijaintimaakunnan elinkeinoelämää. Tämä näkyy myös Pohjois-Savossa, sillä 67,7 % (3 221 henkilöä) Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suorittaneista on työllistynyt maakuntaan. Toiseksi yleisen työllistymismaakunta on ollut Uusimaa (8,6 %). Seuraavina ovat Etelä-Savo (3,4 %) ja Keski-Suomi (2,9 %). Koulutus- ja opintoalojen välillä on kuitenkin eroja opiskelumaakuntaan työllistymisessä. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet parhaiten maakuntaan etenkin matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta (85 %), tekniikan ja liikenteen (82 %), liiketalouden ja kaupan (83 %) sekä sosiaali- ja terveysaloilta (78 %). Edellä mainittu kuvaa varsin hyvin maakunnan aluetalouden ja työmarkkinoiden tilaa sekä elinkeinorakennetta. Koulutusalojen sisällä opintoaloittain työllistymisaste vaihtelee suuresti, näin on etenkin humanistiselle ja kasvatusalalla, kulttuurialalla ja luonnonvara-alalla. Korkein maakunnan ulkopuolelle työllistyneiden osuus vuonna valmistuneista on luonnonvara- ja ympäristöalalla (37,4 %). Seuraavana ovat kulttuuriala (33,6 %) sekä humanistinen ja kasvatusala (32,3 %). Korkein maakunnan ulkopuolelle työllistyneiden osuus valmistuneista on palo- ja pelastusalalla (94,3 %). Näin suurta osuutta selittää se, että kyseessä on ala, jossa koulutus on valtakunnallisesti keskittynyt Pohjois-Savoon. Pääsääntöisesti Pohjois-Savon ammatillinen toinen aste on tuottanut työvoimaa oman maakunnan tarpeisiin, mutta merkittävää on myös työllistyminen Uudellemaalle, naapurimaakuntiin, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle.

9

10

11 Vuosina tutkinnon muissa maakunnissa suorittaneista 742 on työllistynyt Pohjois-Savoon (tilanne vuoden 2010 lopussa). Yleisimmin Pohjois-Savoon on työllistynyt Etelä-Savosta (19,9 %) ja Pohjois-Karjalasta (17,1 %) valmistuneet. Muista maakunnista etenkin tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet ovat työllistyneet Pohjois-Savoon. Yhteensä tarkasteluvuosina Pohjois-Savossa valmistuneista ja työllisistä on kaiken kaikkiaan työllistynyt maakunnan ulkopuolelle noin 32,3 % eli henkilöä, kun Pohjois-Savoon on vastaavasti työllistynyt 742 muissa maakunnissa valmistuneita. Pohjois-Savon nettotappio on siis 790 valmistunutta ja työllistä. Pohjois-Savo menettää tällä tavalla tarkasteltuna työllisiä valmistuneita kaikkiin maakuntiin pl. Keski-Pohjanmaa. Työllisten virta Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan välillä on ollut käytännössä tasapainossa..

12 Savonia Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli työllisiä noin 72 % vuoden 2010 lopussa. Työttömiä oli noin 7 %. Korkeimmat työllisten osuudet valmistuneista oli sosiaali- ja terveysalalla (82,1 %), luonnonvaraja ympäristöalalla (79,5 %) sekä tekniikan ja liikenteen alalla (73,8 %). Tietojenkäsittelyn tradenomeilla työllistymisaste oli noin 72 % ja kaupan ja hallinnon tradenomeilla noin 69 %. Heikoimmat työllistymisasteet olivat matkailun (69,3 %) ja kulttuurialalta (58 %) valmistuneilla. Edellä mainituilla aloilla päätoiminen ja työn ohessa opiskelu on ollut yleisintä. Alojen sisällä opintoaloittain työllistyminen voi vaihdella paljon. Lisäksi on huomioitava suuret erot valmistuneiden määrissä. Yksityiskohtaisemmat luvut ovat liitteessä 2.

13 Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli työllisiä yhteensä vuoden 2010 lopussa. Savonia-ammattikorkeakoulu (tutk. Suor) Työlliset yhteensä Koulutusalat yhteensä Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 339 Savoniassa valmistuneista eniten on työllistynyt terveys- ja sosiaalipalveluihin (25,2 %). Seuraavaksi yleisimmät työllistävät toimialat ovat olleet tukku- ja vähittäiskauppa (10.4 %) sekä teollisuus (10,0 %). Edellä mainitut osuudet kuvaavat hyvin sitä, että kyseisiin toimialoihin liittyvät koulutusalat ovat myös Savonian suurimmat.

14 Valmistuneiden työllistyminen koulutus- ja opintoalakohtaisesti eri toimialoille antaa yleisellä tasolla tietoa, ovatko valmistuneet sijoittuneet koulutustaan vastaaviin töihin. Musiikin ja tanssin aloilta valmistuneita eniten työllistävä toimiala-ala on ollut koulutus, hieman yli 70 % on työllistynyt kyseiselle toimialalle. Muotoilijoita on työllistynyt eniten tukku- ja vähittäiskauppaan (31,1 %) sekä koulutukseen (17,6 %). Medianomeista 40 % on työllistynyt tieteelliseen ja tekniseen toimintaan ja 25,7 % informaation ja viestinnän toimialalle. Tradenomeista (tal., hall., mark.) 21,6 % on työllisynyt tukku- ja vähittäiskauppaan ja 17,8 % rahoitus- ja vakuutustoiminnan alalle. Tietojenkäsittelyn tradenomeja eniten työllistävä toimiala on luonnollisesti informaatio- ja viestintä (25,7 %). Seuraavaksi yleisin on tukku- ja vähittäiskauppa (18,1 %). Tekniikan koulutus Savoniassa on monipuolista. Teollisuus on työllistänyt erityisesti puunjalostustekniikan (57,1 %), konetekniikan (54,5 %) sekä tuotantotalouden (39,2 %) insinöörejä. Rakentaminen on puolestaan työllistänyt luonnollisesti rakennus- ja yhdyskuntatekniikan (43,9 %) sekä sähkötekniikan (33,7 %) insinöörejä. Informaatio- ja viestintäala on työllistänyt puolestaan tietotekniikan insinöörejä (33,7 %). Lukuisilta eri tekniikan opintoaloilta valmistuneilla on lisäksi varsin yleistä työllistyminen ammatillisen, tieteellinen ja tekninen toiminnan toimialalle eli käytännössä tutkimustyöhön tai muuhun vastaavaan työhön.

15

16 Savoniasta ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistyminen Pohjois-Savoon ei ole enää niin yleistä kuin ammatillisella toisella asteella, mutta on kuitenkin vielä varsin korkea, noin 56 % (2430 henkilöä). Toiseksi yleisin työllistymismaakunta on Uusimaa (12,8 %). Seuraavina ovat Keski-Suomi (4,8 %) ja Etelä-Savo (4,4 %). Koulutus- ja opintoalojen välillä on eroja opiskelumaakuntaan työllistymisessä. Pohjois-Savossa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet parhaiten maakuntaan etenkin liiketalouden ja hallinnon (69,2 %), sosiaali- ja terveys- (66,7 %) sekä luonnontieteiden aloilta (64,8 %). Heikoiten opiskelumaakuntaan ovat työllistyneet kulttuurialalta valmistuneet (33,1 %). Tämä on tosin varsin ymmärrettävää, sillä alan sisällä on tiettyjä erikoisaloja kuten tanssinopettaja ja musiikkipedagogi, joissa Savonialla on kansallinen koulutustehtävä. Tekniikan ja liikenteen alalla valmistuneet ovat työllistyneet kohtuullisen paljon myös naapurimaakuntiin, kuten Keski-Suomeen (6,2 %) ja Etelä-Savoon (6,1 %). Luonnonvara-alalta valmistuneet ovat puolestaan Pohjois-Savon lisäksi työllistyneet Pohjois-Pohjanmaalle (10,6 %) ja Kainuuseen (12,6 %). Viimeksi mainittuja osuuksia selittää Pohjois-Savoa laajempi agrologien koulutusvelvoite.

17

18 Vuosina ammattikorkeakoulututkinnon muissa oppilaitoksissa suorittaneista noin 1100 on työllistynyt Pohjois- Savoon (tilanne vuoden 2010 lopussa). Pohjois-Savoon on työllistynyt etenkin Mikkelin ja Pohjois-Karjalan amk:sta valmistuneet. Muista oppilaitoksista tekniikan ja liikenteen sekä etenkin sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet ovat työllistyneet Pohjois-Savoon. Tilanne on siis samansuuntainen kuin ammatillisella toisella asteella. Yhteensä tarkasteluvuosina Savoniassa valmistuneista ja työllisistä on kaiken kaikkiaan työllistynyt maakunnan ulkopuolelle noin 44 % eli henkilöä, kun Pohjois-Savoon on vastaavasti työllistynyt muissa oppilaitoksissa valmistuneita. Pohjois-Savon nettotappio on siis 802 valmistunutta ja työllistä. Pohjois-Savo menettää tällä tavalla tarkasteltuna työllisiä valmistuneita kaikkiin maakuntiin pl. Pohjois-Karjala.

19 Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopistossa vuosina tutkinnon suorittaneista työllisiä oli noin 70 % vuoden 2010 lopussa. Valmistuneista opiskelijoita oli noin 19 % (työlliset ja päätoimiset opiskelijat). Jatko-opiskelu on kokonaisuudessaan ollut yleisintä luonnontieteissä (noin 27 %) sekä sosiaali- ja terveystieteissä (noin 21 %). Korkeimmat työllisten osuudet valmistuneista ovat olleet erityisopettajilla, erikoislääkäreillä, kotitalousopettajilla sekä ruotsin kielen maistereilla. Kaikilla em. työllistymisaste on 85 % tai parempi. Heikoimmat työllisyysasteet ovat olleet kemian, fysiikan, biologian ja biotieteiden maistereilla. Kaikilla näillä työllistymisaste on alle 45 %, jota selittää jo aiemmin mainittu jatko-opiskelun yleisyys. Tarkastelussa on huomioitava, että alakohtaisesti valmistuneiden määrissä on suuret erot. Yksityiskohtaiset luvut ovat liitteessä 3.

20 Yliopiston osalta tarkastelu on suppeampi, johtuen Kuopion ja Joensuun yliopiston yhdistymisestä, joka on vaikuttanut tilastointiin. Tarkastelussa on lähinnä valmistuneiden työllistyminen toimialoittain ja työllisten alueellinen sijoittuminen. Itä-Suomen yliopistossa tutkinnon vuosina suorittaneista oli työllisiä yhteensä vuoden 2010 lopussa (huom. mukana kaikki tutkintoasteet). Työlliset yhteensä UEF valm. Yhteensä Luonnonvara-ala Luonnontieteellinen koulutus Maatalous-metsätiet. koulutus Kaupan ja hallinnon ala Yhteiskuntatieteell. koulutus Kauppatieteellinen koulutus Sosiaali- ja terveysala Terveystieteiden koulutus Lääketieteellinen koulutus Farmasian koulutus Humanistinen ja opetusala Teologinen koulutus Humanistinen koulutus Kasvatustieteellinen koulutus Psykologian koulutus 90 Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista eniten on työllistynyt koulutuksen toimialalle (33,2 %). Seuraavaksi yleisimmät työllistävät toimialat ovat olleet sosiaali- ja terveyspalvelu (23,3 %). Edellä mainittuja osuuksia selittää yliopiston vahva rooli niin kasvatustieteen kuin sosiaali- ja terveystieteen koulutuksessa.

21 Yliopiston osalta ei ole relevanttia tarkastella työllistymistä koulutusta vastaaviin töihin. Se on kuitenkin syytä huomioida, että tarkempi koulutusalakohtainen työllistyminen toimialoittain osoittaa yhä selvemmin Itä-Suomen yliopiston vahvuusalat. Tämä näkyy niin työllisten osuudessa koulutuksen alalla kuin myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimustoiminnan toimiala näkyy niin ikään selkeästi työllistävänä toimialana niin luonnonvara- kuin sosiaali- ja terveysalalta valmistuneiden kohdalla.

22 Itä-Suomen yliopistosta vuosina tutkinnon suorittaneesta 22,3 % on työllistynyt Pohjois-Savoon. Seuraavaksi yleisimmät työllistymismaakunta ovat Pohjois-Karjala (19 %) ja Uusimaa (20,4 %). Itä-Suomen yliopistossa vuosina luonnonvara-alan yliopistotutkinnon suorittaneista ja työllisistä 30,4 % on työllistynyt Pohjois-Savoon. Seuraavaksi yleisimmin Pohjois-Savoon on työllistytty sosiaali- ja terveysalalta (30,1 %) ja erityisesti lääketieteellisen koulutuksen suorittaneet. Alhaisin työllistymisaste Pohjois-Savoon on humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneiden kohdalla (10,3 %). Tähän vaikuttaa Itä-Suomen yliopiston kansallinen rooli kasvatustieteiden koulutuksessa. Kaiken kaikkiaan yliopistokoulutuksen tarkastelu kyseisellä tavalla osoittaa, että valmistuneet työllistyvät useisiin eri maakuntiin, mikä on koulutusasteelle tyypillistä. Kuitenkin Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan tarkastelu yhtenä kokonaisuutena osoittaa sen, että Itä-Suomen yliopisto profiloituu nimenomaan palvelemaan Itä-Suomen työmarkkinoita.

23

24 Muissa yliopistoissa tutkinnon suorittaneista noin työllistynyt Pohjois-Savoon ja eniten Jyväskylän yliopistosta, 343 valmistunutta. Jyväskylän yliopistosta Pohjois-Savoon on työllistynyt etenkin humanistisen ja kasvatusalan tutkinnon suorittaneet (228 valmistunutta). Oulun yliopistosta valmistuneista 212 henkilöä on työllistynyt Pohjois-Savoon. Yleisimmät koulutusalat tänne työllistyneillä ovat olleet humanistinen ja kasvatusala sekä tekniikan ja liikenteen ala. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta Pohjois-Savoon on tarkasteluvuosina valmistuneita työllistynyt 176 henkilö. Valmistuneiden koulutustausta on yleisimmin ollut kauppatieteellinen sekä tekniikan ja liikenteen ala.

25 LIITE 1. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2010 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Yhteensä Yht. Työlliset Työttömät Tutkinnot yhteensä Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/ Siviilipalvelu Maasta muuttaneet Muu tai tuntematon Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja inform.tieteet Musiikki Yht.tiet., liiketal., hall.ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, met.- ja energiatekn Sähkö- ja automaatiotekniikka Graaf. ja viestintätekniikka Elintarvikeala ja biotekniikka Prosessi-, kemian-ja mat.tekn Tekstiili- ja vaatetustekn Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Muu tekn. ja liik. alan koul Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Puutarhatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Sos.- ja terv.ala (yhteiset) Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalv Puhdistuspalvelut Muu koulutus Palo- ja pelastusala

26 LIITE 2. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2010 (Tilastokeskus). Yht. Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmies/ Siviilipalvelu Maastamuuttaneet Muut Tutkinnot yhteensä Kulttuuriala Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Artenomi (AMK) Muotoilija (AMK) Medianomi (AMK) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tradenomi, tal., hall., markk Luonnontieteiden ala Tradenomi, tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Ins. (AMK), konetekniikka Ins. (AMK), sähkötekniikka Ins. (AMK), automaatiotekn Ins. (AMK), elektroniikka Ins. (AMK), tietotekniikka Ins. (AMK), ympäristötekniikka Ins. (AMK), puunjalostustekn Ins. (AMK), rakennus, yhdysk Ins. (AMK), tuotantotalous Ins. (AMK), muu tekniikka Rakennusmestari (AMK) Ins. (AMK), palopääll. koul Luonnonvara- ja ympäristöala Agrologi (AMK) Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Bioanalyytikko (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Kätilö (AMK) Suuhygienisti (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Toimintaterapeutti (AMK) Ensihoitaja (AMK) Sosionomi (AMK), sosiaaliala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Restonomi (AMK), majoit,ravits Restonomi (AMK), matkailu

27 LIITE 3. Itä-Suomen yliopistossa maisterintutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2010 (Tilastokeskus) Yht. Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/Siv iilipalvelu, muu, tuntematon Maastamuutt aneet Tutkinnot yhteensä Luonnonvara-ala FM, matematiikka FM, tietojenkäsittelytiede FM, fysiikka FM, kemia FM, maantiede FM, biologia FM, biotieteet FM, ympäristötiede MMM, metsätalous Kaupan ja hallinnon ala KTM, liiketaloustieteet YTM, taloustieteet YTM, sosiaalitieteet YTM, psykologia YTM, filosofia YTM, tilastotiede YTM, alue- ja ympäristötieteet HTM, hallintotieteet HTM, alue- ja ympäristötieteet Sosiaali- ja terveysala Lääketieteen lisensiaatti Proviisori Terveystieteiden maisteri Erikoislääkäri Humanistinen ja opetusala KM, luokanopettaja KM, erityisopettaja KM, kotitalousopettaja KM, käsityönopettaja KM, perusk.,lukion opinto-ohj KM, kasvatustiede KM, aikuiskasvatus KM, erityispedagogiikka KM, varhaiskasvatus KM, tekst.työ,tekn.työ, kotit FM, suomen kieli FM, ruotsin kieli FM, englannin kieli FM, saksan kieli FM, venäjän kieli FM, englannin käänt., tulkk FM, saksan käänt., tulkk FM, venäjän käänt., tulkk FM, historia FM, kirjallisuuden tutkimus FM, kulttuurien tutkimus Teol. maist Psykologian maisteri

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh.

Lisätiedot

Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Korkeakoulu Hakukohde Myönnetty lisäysmäärä 2014: Myönnetty lisäysmäärä 2015: Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola sjukskötare

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN Tutkinto, tutkintonimike, koulutusvastuun täsmennys Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) Bachelor of Humanities yhteisöpedagogi

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

OJU Osaamisen juurruttaminen -projekti Tietoa työelämästä ja koulutuksesta Varsinais-Suomessa

OJU Osaamisen juurruttaminen -projekti Tietoa työelämästä ja koulutuksesta Varsinais-Suomessa OJU Osaamisen juurruttaminen -projekti Tietoa työelämästä ja koulutuksesta Varsinais-Suomessa Päivitetty 11/2005 1 TYÖLLISET 2 TYÖVOIMAN 3 OPPILAITOKSIIN 4 OPPILAITOKSISTA 5 OPPILAITOKSET 1.1. Työlliset

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

2 YLEMPI PERUSASTE 2011 PERUSKOULU 4146 63 2012 KESKIKOULU 429 3 2019 MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE 113 0 YHT 4688 66

2 YLEMPI PERUSASTE 2011 PERUSKOULU 4146 63 2012 KESKIKOULU 429 3 2019 MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE 113 0 YHT 4688 66 1220. Työnhakijat koulutuksen mukaan ja heistä vastavalmistuneet Lähde: TEM, työnvälitystilastot 2013 Maaliskuu 12 POHJOIS-POHJANMAA Työttömät yhteensä Työnhakijoita laskentapäivänä Kaikki yhteensä Vastavalmistuneet

Lisätiedot

t i l a s t o j a Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään

t i l a s t o j a Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 39 Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään Helsingin seudulla ammatillisesta, ammattikorkeakoulutuksesta ja

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton esitys koulutustarjonnan tavoitteiksi 2016

Pohjois-Savon liiton esitys koulutustarjonnan tavoitteiksi 2016 64/12.00.01.03/2011 20.6.2011 Pohjois-Savon liitto PL 247 70101 KUOPIO Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, 00023 Valtioneuvosto Pohjois-Savon liiton esitys koulutustarjonnan tavoitteiksi

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013. 702/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013. 702/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013 702/2013 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

TK6 TEM, TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS 31.05.2016 TAULU 6. TYÖTTÖMÄT JA MUUT TYÖNHAKIJAT KOULUTUKSEN MUKAAN ELY-KESKUS(K): 12 POHJOIS-POHJANMAA

TK6 TEM, TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS 31.05.2016 TAULU 6. TYÖTTÖMÄT JA MUUT TYÖNHAKIJAT KOULUTUKSEN MUKAAN ELY-KESKUS(K): 12 POHJOIS-POHJANMAA TK6 TEM, TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS 31.05.2016 TAULU 6. TYÖTTÖMÄT JA MUUT TYÖNHAKIJAT KOULUTUKSEN MUKAAN ELY-KESKUS(K): 12 POHJOIS-POHJANMAA SUKUPUOLI: SUKUPUOLET YHTEENSÄ KOULUTUSASTE TYÖTTÖMÄT

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

2014 Elokuu Työnhakijoita laskentapäivänä

2014 Elokuu Työnhakijoita laskentapäivänä 1910. Työnhakija- asiakkaiden kuukausitiedot (koko aineisto) muuttujina Kuukausi, Koulutus(4), ELY- keskus(k), Muuttujat, Valmistuminen ja Työllisyyskoodi 2014 Elokuu Työnhakijoita laskentapäivänä Kaikki

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen. VALTIONEUVOSTO PÄÄTÖS ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013 Dnro OKM/5/533/2013 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy PL 4000 00079 Metropolia Hakemus Päätös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto opiskelijaksi AMK tutkintoon? Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen amkin väylä Väylän kautta mahdollista hakea, kun suorittaa 60

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki 40 Hämeen ammattikorkeakoulu Lahdensivu 30 Karelia ammattikorkeakoulu Joensuu 30 Laurea ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Koulutuksen ennakointi ja koulutustakuu

Koulutuksen ennakointi ja koulutustakuu Maakuntavaltuuston seminaari 12.9.2011 Koulutuksen ennakointi ja koulutustakuu Jari Jääskeläinen Koulutustakuun toteuttaminen tarvitsee 1. Riittävät koulutusresurssit eli tarpeellisen määrä aloituspaikkoja

Lisätiedot

OPETUSHALLINNON KOULUTUSALALUOKITUS, AIKUISKOULUTUSSOVELLUS

OPETUSHALLINNON KOULUTUSALALUOKITUS, AIKUISKOULUTUSSOVELLUS OPETUSHALLINNON KOULUTUSALALUOKITUS, AIKUISKOULUTUSSOVELLUS Luokituksella kerätään tiedot ei-tutkintotavoitteisena aikuiskoulutuksena järjestetyn koulutuksen opetustunneista. Tunnit luokitellaan koulutuksen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa (Hakukohteet, joihin sisältyy aikaisempien opintojen/avoimen väylän jono) FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Koulutuksen Aloituspaikat Englannin

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä:

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintimaakunta: Pirkanmaa

Lisätiedot

1 POHJOIS-SAVON ESITYS NUORISOASTEEN KOULUTUSTARJONNAKSI 2016 (esitys

1 POHJOIS-SAVON ESITYS NUORISOASTEEN KOULUTUSTARJONNAKSI 2016 (esitys 2 Sisällysluettelo 1 POHJOIS-SAVON ESITYS NUORISOASTEEN KOULUTUSTARJONNAKSI 2016 (esitys OKM:lle)... 4 2 KESU 2016 prosessin kuvaus... 8 3 Valtakunnalliset linjaukset ja koulutusalakohtaiset tavoitteet...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja

Lisätiedot

KOULUTUSTARJONNAN TAVOITTEET 2016 - Pohjois-Savon esitysluonnos 6.6.2011 - maakuntahallituksen käsittelyyn 20.6.2011

KOULUTUSTARJONNAN TAVOITTEET 2016 - Pohjois-Savon esitysluonnos 6.6.2011 - maakuntahallituksen käsittelyyn 20.6.2011 KOULUTUSTARJONNAN TAVOITTEET 2016 - Pohjois-Savon esitysluonnos 6.6.2011 - maakuntahallituksen käsittelyyn 20.6.2011 Sisällysluettelo 1 POHJOIS-SAVON ESITYS NUORISOASTEEN KOULUTUSTARJONNAKSI 2016 (lausunto

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä Seuraavissa kuvioissa on alakohtaisesti esitetty vuonna 2014

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Päätös 12.12.2014. Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014

Päätös 12.12.2014. Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014 Päätös OKM/88/592/2014 12.12.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö teki 16.5.2014 päätöksen (18/592/2014)

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

SeAMK Etelä- Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvitys 2012

SeAMK Etelä- Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvitys 2012 SeAMK Etelä- Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvitys 2012 Raportti 21.2.2012 Mikko Kesä Juuso Heinisuo INNOLINK RESEARCH OY 2O12 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 2 (43) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012

OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012 OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) 2011-2016 Perustuu pääministeri Jyrki

Lisätiedot