Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen

Transkriptio

1 Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen Tammikuu 2013 Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto

2 Sisältö Taustaa... 3 Ammatillinen toinen aste... 3 Savonia Itä-Suomen yliopisto... 19

3 Taustaa Tässä tiiviissä analyysissä on tarkasteltu seuraavia kokonaisuuksia: - Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen, työllistymismaakunnat sekä työllisten toimialat - Muualla maassa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen Pohjois- Savoon - Savoniassa amk-tutkinnon suorittaneiden työllistyminen, työllistymismaakunnat sekä työllisten toimialat - Muualla maassa amk-tutkinnon suorittaneiden työllistyminen Pohjois-Savoon - Itä-Suomen yliopistossa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen. työllistymismaakunnat sekä työllisten toimialat - Muissa yliopistoissa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen Pohjois-Savoon Tarkastelu on tehty koulutus- ja opintoalakohtaisesta, siltä osin kuin tietoa on ollut saatavissa tai se on relevanttia. Tiedot perustuvat tilastokeskuksen tietoihin (sijoittumispalvelu, työvoima jne ) Ammatillinen toinen aste Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon vuosina suorittaneista oli työllisiä noin 51 %. Työttömien osuus on noin 14 %. Parhaiten kyseisenä aikana valmistuneista ovat työllistyneet sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneet (67,4 %). Seuraavina ovat humanistinen ja kasvatusala (56,9 %), matkailuala (48,5 %) sekä kaupan ja hallinnon ala (48,5 %). Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneiden työllistymisaste on 47 %. Heikoimmat työllistymisasteet ovat luonnonvara- ja ympäristö (42,8 %) sekä kulttuurialalla (27,6 %). Kulttuurialalta valmistuneilla on tyypillistä päätoiminen ja työn ohessa opiskelu. Alojen sisällä opintoaloittain työllistyminen voi vaihdella paljon. Lisäksi on huomioitava suuret erot valmistuneiden määrissä ja koulutuspolut toiselta asteella ammattikorkeakouluun. Yksityiskohtaisemmat luvut ovat liitteessä 1.

4

5 Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon vuosina suorittaneista oli työllisiä yhteensä vuoden 2010 lopussa. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon Pohjois-Savossa suorittaneet ja työlliset yhteensä Opintoalat yhteensä Humanistinen ja kasvatusala 77 2 Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal., hall.ala Luonnontieteiden ala 88 5 Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus 714 Pohjois-Savossa valmistuneista eniten on työllistynyt julkiseen hallintoon ja maanpuolustukseen (15,3 %) sekä sosiaalija terveyspalveluihin. Julkishallinnon suurta osuutta selittä se, että kyseiseen toimialaan kuuluu pelastusala ja lähes kaikki palo- ja pelastusalalta valmistuneet (muu koulutus) ovat työllistyneet kyseiseen toimialaan. Muita suurimpia työllistäviä toimialoja ovat olleet tukku- ja vähittäiskauppa, teollisuus sekä hallinto ja tukipalvelutoiminta. Valmistuneiden työllistyminen koulutus- ja opintoalakohtaisesti eri toimialoille antaa yleisellä tasolla tietoa, ovatko valmistuneet sijoittuneet koulutustaan vastaaviin töihin. Humanistisella ja kasvatusalalla selvästi yleisin työllistävä toimiala on ollut sosiaali- ja terveyspalvelut (noin 42,9 % valmistuneista). Koulutusala pitää sisällään pääasiassa viittomakielen ja lastentarhan opettajien koulutuksen. Kulttuurialalla työlliset ovat jakautuneet eniten eri toimialoille. Suurimpia työllistyviä toimialoja ovat olleet tukku- ja vähittäiskauppa (18 %), hallinto- ja tukipalvelut (13,4 %), sekä teollisuus (10,1 %).

6 Liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneet ovat työllistyneet luonnollisesti tukku- ja vähittäiskauppaan (46,7 %) sekä hallinto- ja tukipalveluihin (12,2 %). Luonnontieteistä eli tietojenkäsittelyn alalta valmistuneet ovat työllistyneet tukku- ja vähittäiskauppaan (26,1 %) hallintoja tukipalveluihin (20,5 %), sekä kuljetukseen ja liikenteeseen (13,6 %). Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet ovat työllistyneet vahvoille teollisuuden aloille (24,8 %) sekä rakentamiseen (24,1 %) mutta myös tukku- ja vähittäiskauppaan (13,0 %). Viimeksi mainitun suurta osuutta selittää se, että kyseiseen toimialaan sisältyy mm. kaikki moottoriajoneuvojen liittyvät toiminnot kuten korjaus. Luonnonvara-alalta valmistuneiden suurin työllistäjä on ollut luonnollisesti maatalous (36,2 %). Sosiaali- ja terveysalalla on kaikkein selvin yhteys työllistävään toimialaan, eli sosiaali- ja terveyspalvelun toimialalle on työllistynyt noin 70 % tarkasteluvuosina valmistuneista. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneista 43,4 % on työllistynyt majoitus- ja ravitsemistoimintaan ja 19,4 % hallinto- ja tukipalveluihin.

7 Perustutkinto, peruskoulutus Yht. lkm A Maatalous B Kaivostoimi D Sähkö-, nta C Teollisuus kaasu E F Vesihuolto, Rakentamin viemäri en G Tukku- ja vähittäiska uppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitusja J ravitsemist Informaatio oiminta ja viestinta M K Rahoitusja L vakuutustoi Kiinteistöal minta an toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallintoja tukipalvelut oiminta O Julkinen hallinto ja maanpuollu stus P Koulutus Q Terveysja sosiaalipalv elut R Taiteet, viihde ja virkistys T Kotitalouksi S Muu en toiminta palvelutoim työnantajin X Toimiala inta a tuntematon Opintoalat yhteensä ,8 0,2 10,5 0,2 0,3 9,2 12,5 4,8 6,3 0,9 0,5 0,5 1,9 9,8 15,3 2,1 15,3 1,3 3,3 0,0 1,2 1 Humanistinen ja kasvatusala 77 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,9 1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7,8 0,0 26,0 42,9 1,3 10,4 0,0 6,5 102 Kielitieteet 35 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,7 0,0 34,3 42,9 0,0 0,0 0,0 11,4 106 Opetus- ja kasvatustyö 42 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,4 2,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 9,5 0,0 19,0 42,9 2,4 19,0 0,0 2,4 2 Kulttuuriala 217 3,7 0,0 10,1 0,0 0,0 4,1 18,0 4,1 6,0 5,1 0,5 0,9 4,6 13,4 0,9 6,9 7,4 4,6 5,5 0,0 4,1 201 Käsi- ja taideteollisuus 100 7,0 0,0 17,0 0,0 0,0 6,0 21,0 2,0 5,0 1,0 1,0 2,0 0,0 12,0 1,0 3,0 8,0 5,0 4,0 0,0 5,0 202 Viestintä ja inform.tieteet 90 1,1 0,0 5,6 0,0 0,0 1,1 18,9 7,8 7,8 11,1 0,0 0,0 7,8 15,6 1,1 4,4 7,8 2,2 4,4 0,0 3,3 205 Musiikki 27 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7,4 3,7 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 11,1 11,1 0,0 29,6 3,7 11,1 14,8 0,0 3,7 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 360 1,1 0,0 4,4 0,0 0,0 2,2 46,7 5,6 2,8 2,8 4,2 2,2 3,1 12,2 2,5 0,6 4,4 1,7 1,9 0,0 1,7 301 Liiketalous ja kauppa 360 1,1 0,0 4,4 0,0 0,0 2,2 46,7 5,6 2,8 2,8 4,2 2,2 3,1 12,2 2,5 0,6 4,4 1,7 1,9 0,0 1,7 4 Luonnontieteiden ala 88 1,1 0,0 8,0 0,0 0,0 3,4 26,1 13,6 3,4 9,1 0,0 0,0 2,3 20,5 3,4 2,3 3,4 0,0 0,0 0,0 3,4 402 Tietojenkäsittely 88 1,1 0,0 8,0 0,0 0,0 3,4 26,1 13,6 3,4 9,1 0,0 0,0 2,3 20,5 3,4 2,3 3,4 0,0 0,0 0,0 3,4 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,5 0,5 24,8 0,5 0,5 24,1 13,0 9,1 1,7 0,4 0,1 0,7 2,1 12,7 1,8 0,9 1,7 0,9 1,2 0,0 1,0 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 373 2,7 0,5 7,8 0,3 0,3 62,2 3,5 4,6 0,3 0,0 0,0 1,3 0,8 9,7 0,8 0,5 0,5 1,1 1,3 0,0 1,9 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,0 1,2 58,2 0,0 0,4 12,0 4,8 5,2 0,0 0,0 0,0 0,0 1,2 6,4 0,8 0,4 0,8 1,2 0,8 0,0 0,4 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 269 1,5 0,4 26,0 0,7 0,7 32,3 5,9 7,1 1,5 1,5 0,4 1,1 1,5 12,3 1,5 0,4 2,2 0,7 0,7 0,0 1,5 505 Graaf. ja viestintätekniikka 3 0,0 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 58 3,4 0,0 31,0 0,0 0,0 1,7 22,4 0,0 19,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,6 1,7 3,4 5,2 0,0 3,4 0,0 0,0 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn ,8 0,4 40,8 1,7 0,8 7,5 8,8 3,3 2,1 0,0 0,4 1,3 9,2 12,5 2,1 2,1 2,1 1,3 2,1 0,0 0,8 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 33 0,0 0,0 18,2 0,0 0,0 0,0 39,4 3,0 6,1 0,0 0,0 0,0 0,0 18,2 0,0 3,0 6,1 0,0 3,0 0,0 3,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 328 2,1 0,6 11,9 0,3 0,9 7,3 35,7 26,5 0,6 0,3 0,0 0,0 0,3 7,3 3,0 0,6 1,5 0,3 0,3 0,0 0,3 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 91 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 4,4 9,9 4,4 3,3 1,1 0,0 0,0 1,1 63,7 4,4 0,0 3,3 2,2 1,1 0,0 0,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,2 0,3 4,3 0,0 1,2 4,0 9,7 4,6 0,6 0,3 0,3 0,0 6,4 9,7 0,9 5,8 8,2 4,3 2,7 0,0 0,6 601 Maatilatalous ,7 0,4 3,6 0,0 0,0 4,0 5,6 3,2 0,8 0,4 0,4 0,0 7,3 9,3 0,8 6,5 6,5 5,6 2,4 0,0 0,4 602 Puutarhatalous 37 5,4 0,0 0,0 0,0 0,0 8,1 37,8 10,8 0,0 0,0 0,0 0,0 2,7 10,8 0,0 2,7 13,5 0,0 5,4 0,0 2,7 604 Metsätalous 12 83,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,3 0,0 0,0 8,3 0,0 0,0 0,0 0,0 605 Luonto- ja ympäristöala 32 3,1 0,0 15,6 0,0 12,5 0,0 12,5 9,4 0,0 0,0 0,0 0,0 6,3 12,5 3,1 6,3 15,6 0,0 3,1 0,0 0,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 782 0,3 0,0 1,0 0,0 0,1 0,4 4,7 0,8 1,5 0,0 0,0 0,4 1,5 2,2 1,3 2,0 70,3 0,6 11,5 0,3 1,0 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 632 0,2 0,0 0,5 0,0 0,2 0,2 0,8 0,6 1,3 0,0 0,0 0,5 1,9 1,6 1,4 2,5 86,1 0,3 0,9 0,3 0,8 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 16 0,0 0,0 6,3 0,0 0,0 0,0 50,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6,3 0,0 0,0 31,3 6,3 0,0 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala 134 0,7 0,0 3,0 0,0 0,0 1,5 17,9 1,5 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,5 0,7 0,0 0,7 1,5 62,7 0,0 2,2 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 532 0,8 0,0 3,2 0,0 0,0 0,0 13,9 2,1 43,4 0,9 0,6 0,2 0,4 19,4 1,9 1,9 6,4 2,1 2,1 0,0 0,9 801 Matkailuala 57 0,0 0,0 3,5 0,0 0,0 0,0 29,8 3,5 17,5 1,8 3,5 0,0 1,8 15,8 0,0 0,0 5,3 14,0 1,8 0,0 1,8 802 Majoitus- ja ravitsemisala 458 0,9 0,0 3,1 0,0 0,0 0,0 12,2 2,0 47,8 0,9 0,2 0,2 0,2 19,2 2,2 2,2 5,5 0,7 2,0 0,0 0,9 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 15 0,0 0,0 6,7 0,0 0,0 0,0 6,7 0,0 13,3 0,0 0,0 0,0 0,0 33,3 0,0 0,0 40,0 0,0 0,0 0,0 0,0 805 Puhdistuspalvelut 2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 50,0 0,0 0,0 0,0 0,0 50,0 0,0 0,0 9 Muu koulutus 714 0,0 0,0 1,1 0,1 0,0 0,3 0,4 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 92,2 0,4 2,8 0,3 0,3 0,0 0,1 902 Palo- ja pelastusala 714 0,0 0,0 1,1 0,1 0,0 0,3 0,4 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 92,2 0,4 2,8 0,3 0,3 0,0 0,1

8 Ammatilliselle toiselle asteelle on tyypillistä, että se palvelee ensisijaisesti koulutuksen sijaintimaakunnan elinkeinoelämää. Tämä näkyy myös Pohjois-Savossa, sillä 67,7 % (3 221 henkilöä) Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suorittaneista on työllistynyt maakuntaan. Toiseksi yleisen työllistymismaakunta on ollut Uusimaa (8,6 %). Seuraavina ovat Etelä-Savo (3,4 %) ja Keski-Suomi (2,9 %). Koulutus- ja opintoalojen välillä on kuitenkin eroja opiskelumaakuntaan työllistymisessä. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet parhaiten maakuntaan etenkin matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta (85 %), tekniikan ja liikenteen (82 %), liiketalouden ja kaupan (83 %) sekä sosiaali- ja terveysaloilta (78 %). Edellä mainittu kuvaa varsin hyvin maakunnan aluetalouden ja työmarkkinoiden tilaa sekä elinkeinorakennetta. Koulutusalojen sisällä opintoaloittain työllistymisaste vaihtelee suuresti, näin on etenkin humanistiselle ja kasvatusalalla, kulttuurialalla ja luonnonvara-alalla. Korkein maakunnan ulkopuolelle työllistyneiden osuus vuonna valmistuneista on luonnonvara- ja ympäristöalalla (37,4 %). Seuraavana ovat kulttuuriala (33,6 %) sekä humanistinen ja kasvatusala (32,3 %). Korkein maakunnan ulkopuolelle työllistyneiden osuus valmistuneista on palo- ja pelastusalalla (94,3 %). Näin suurta osuutta selittää se, että kyseessä on ala, jossa koulutus on valtakunnallisesti keskittynyt Pohjois-Savoon. Pääsääntöisesti Pohjois-Savon ammatillinen toinen aste on tuottanut työvoimaa oman maakunnan tarpeisiin, mutta merkittävää on myös työllistyminen Uudellemaalle, naapurimaakuntiin, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle.

9

10

11 Vuosina tutkinnon muissa maakunnissa suorittaneista 742 on työllistynyt Pohjois-Savoon (tilanne vuoden 2010 lopussa). Yleisimmin Pohjois-Savoon on työllistynyt Etelä-Savosta (19,9 %) ja Pohjois-Karjalasta (17,1 %) valmistuneet. Muista maakunnista etenkin tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet ovat työllistyneet Pohjois-Savoon. Yhteensä tarkasteluvuosina Pohjois-Savossa valmistuneista ja työllisistä on kaiken kaikkiaan työllistynyt maakunnan ulkopuolelle noin 32,3 % eli henkilöä, kun Pohjois-Savoon on vastaavasti työllistynyt 742 muissa maakunnissa valmistuneita. Pohjois-Savon nettotappio on siis 790 valmistunutta ja työllistä. Pohjois-Savo menettää tällä tavalla tarkasteltuna työllisiä valmistuneita kaikkiin maakuntiin pl. Keski-Pohjanmaa. Työllisten virta Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan välillä on ollut käytännössä tasapainossa..

12 Savonia Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli työllisiä noin 72 % vuoden 2010 lopussa. Työttömiä oli noin 7 %. Korkeimmat työllisten osuudet valmistuneista oli sosiaali- ja terveysalalla (82,1 %), luonnonvaraja ympäristöalalla (79,5 %) sekä tekniikan ja liikenteen alalla (73,8 %). Tietojenkäsittelyn tradenomeilla työllistymisaste oli noin 72 % ja kaupan ja hallinnon tradenomeilla noin 69 %. Heikoimmat työllistymisasteet olivat matkailun (69,3 %) ja kulttuurialalta (58 %) valmistuneilla. Edellä mainituilla aloilla päätoiminen ja työn ohessa opiskelu on ollut yleisintä. Alojen sisällä opintoaloittain työllistyminen voi vaihdella paljon. Lisäksi on huomioitava suuret erot valmistuneiden määrissä. Yksityiskohtaisemmat luvut ovat liitteessä 2.

13 Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli työllisiä yhteensä vuoden 2010 lopussa. Savonia-ammattikorkeakoulu (tutk. Suor) Työlliset yhteensä Koulutusalat yhteensä Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 339 Savoniassa valmistuneista eniten on työllistynyt terveys- ja sosiaalipalveluihin (25,2 %). Seuraavaksi yleisimmät työllistävät toimialat ovat olleet tukku- ja vähittäiskauppa (10.4 %) sekä teollisuus (10,0 %). Edellä mainitut osuudet kuvaavat hyvin sitä, että kyseisiin toimialoihin liittyvät koulutusalat ovat myös Savonian suurimmat.

14 Valmistuneiden työllistyminen koulutus- ja opintoalakohtaisesti eri toimialoille antaa yleisellä tasolla tietoa, ovatko valmistuneet sijoittuneet koulutustaan vastaaviin töihin. Musiikin ja tanssin aloilta valmistuneita eniten työllistävä toimiala-ala on ollut koulutus, hieman yli 70 % on työllistynyt kyseiselle toimialalle. Muotoilijoita on työllistynyt eniten tukku- ja vähittäiskauppaan (31,1 %) sekä koulutukseen (17,6 %). Medianomeista 40 % on työllistynyt tieteelliseen ja tekniseen toimintaan ja 25,7 % informaation ja viestinnän toimialalle. Tradenomeista (tal., hall., mark.) 21,6 % on työllisynyt tukku- ja vähittäiskauppaan ja 17,8 % rahoitus- ja vakuutustoiminnan alalle. Tietojenkäsittelyn tradenomeja eniten työllistävä toimiala on luonnollisesti informaatio- ja viestintä (25,7 %). Seuraavaksi yleisin on tukku- ja vähittäiskauppa (18,1 %). Tekniikan koulutus Savoniassa on monipuolista. Teollisuus on työllistänyt erityisesti puunjalostustekniikan (57,1 %), konetekniikan (54,5 %) sekä tuotantotalouden (39,2 %) insinöörejä. Rakentaminen on puolestaan työllistänyt luonnollisesti rakennus- ja yhdyskuntatekniikan (43,9 %) sekä sähkötekniikan (33,7 %) insinöörejä. Informaatio- ja viestintäala on työllistänyt puolestaan tietotekniikan insinöörejä (33,7 %). Lukuisilta eri tekniikan opintoaloilta valmistuneilla on lisäksi varsin yleistä työllistyminen ammatillisen, tieteellinen ja tekninen toiminnan toimialalle eli käytännössä tutkimustyöhön tai muuhun vastaavaan työhön.

15

16 Savoniasta ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistyminen Pohjois-Savoon ei ole enää niin yleistä kuin ammatillisella toisella asteella, mutta on kuitenkin vielä varsin korkea, noin 56 % (2430 henkilöä). Toiseksi yleisin työllistymismaakunta on Uusimaa (12,8 %). Seuraavina ovat Keski-Suomi (4,8 %) ja Etelä-Savo (4,4 %). Koulutus- ja opintoalojen välillä on eroja opiskelumaakuntaan työllistymisessä. Pohjois-Savossa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet parhaiten maakuntaan etenkin liiketalouden ja hallinnon (69,2 %), sosiaali- ja terveys- (66,7 %) sekä luonnontieteiden aloilta (64,8 %). Heikoiten opiskelumaakuntaan ovat työllistyneet kulttuurialalta valmistuneet (33,1 %). Tämä on tosin varsin ymmärrettävää, sillä alan sisällä on tiettyjä erikoisaloja kuten tanssinopettaja ja musiikkipedagogi, joissa Savonialla on kansallinen koulutustehtävä. Tekniikan ja liikenteen alalla valmistuneet ovat työllistyneet kohtuullisen paljon myös naapurimaakuntiin, kuten Keski-Suomeen (6,2 %) ja Etelä-Savoon (6,1 %). Luonnonvara-alalta valmistuneet ovat puolestaan Pohjois-Savon lisäksi työllistyneet Pohjois-Pohjanmaalle (10,6 %) ja Kainuuseen (12,6 %). Viimeksi mainittuja osuuksia selittää Pohjois-Savoa laajempi agrologien koulutusvelvoite.

17

18 Vuosina ammattikorkeakoulututkinnon muissa oppilaitoksissa suorittaneista noin 1100 on työllistynyt Pohjois- Savoon (tilanne vuoden 2010 lopussa). Pohjois-Savoon on työllistynyt etenkin Mikkelin ja Pohjois-Karjalan amk:sta valmistuneet. Muista oppilaitoksista tekniikan ja liikenteen sekä etenkin sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet ovat työllistyneet Pohjois-Savoon. Tilanne on siis samansuuntainen kuin ammatillisella toisella asteella. Yhteensä tarkasteluvuosina Savoniassa valmistuneista ja työllisistä on kaiken kaikkiaan työllistynyt maakunnan ulkopuolelle noin 44 % eli henkilöä, kun Pohjois-Savoon on vastaavasti työllistynyt muissa oppilaitoksissa valmistuneita. Pohjois-Savon nettotappio on siis 802 valmistunutta ja työllistä. Pohjois-Savo menettää tällä tavalla tarkasteltuna työllisiä valmistuneita kaikkiin maakuntiin pl. Pohjois-Karjala.

19 Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopistossa vuosina tutkinnon suorittaneista työllisiä oli noin 70 % vuoden 2010 lopussa. Valmistuneista opiskelijoita oli noin 19 % (työlliset ja päätoimiset opiskelijat). Jatko-opiskelu on kokonaisuudessaan ollut yleisintä luonnontieteissä (noin 27 %) sekä sosiaali- ja terveystieteissä (noin 21 %). Korkeimmat työllisten osuudet valmistuneista ovat olleet erityisopettajilla, erikoislääkäreillä, kotitalousopettajilla sekä ruotsin kielen maistereilla. Kaikilla em. työllistymisaste on 85 % tai parempi. Heikoimmat työllisyysasteet ovat olleet kemian, fysiikan, biologian ja biotieteiden maistereilla. Kaikilla näillä työllistymisaste on alle 45 %, jota selittää jo aiemmin mainittu jatko-opiskelun yleisyys. Tarkastelussa on huomioitava, että alakohtaisesti valmistuneiden määrissä on suuret erot. Yksityiskohtaiset luvut ovat liitteessä 3.

20 Yliopiston osalta tarkastelu on suppeampi, johtuen Kuopion ja Joensuun yliopiston yhdistymisestä, joka on vaikuttanut tilastointiin. Tarkastelussa on lähinnä valmistuneiden työllistyminen toimialoittain ja työllisten alueellinen sijoittuminen. Itä-Suomen yliopistossa tutkinnon vuosina suorittaneista oli työllisiä yhteensä vuoden 2010 lopussa (huom. mukana kaikki tutkintoasteet). Työlliset yhteensä UEF valm. Yhteensä Luonnonvara-ala Luonnontieteellinen koulutus Maatalous-metsätiet. koulutus Kaupan ja hallinnon ala Yhteiskuntatieteell. koulutus Kauppatieteellinen koulutus Sosiaali- ja terveysala Terveystieteiden koulutus Lääketieteellinen koulutus Farmasian koulutus Humanistinen ja opetusala Teologinen koulutus Humanistinen koulutus Kasvatustieteellinen koulutus Psykologian koulutus 90 Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista eniten on työllistynyt koulutuksen toimialalle (33,2 %). Seuraavaksi yleisimmät työllistävät toimialat ovat olleet sosiaali- ja terveyspalvelu (23,3 %). Edellä mainittuja osuuksia selittää yliopiston vahva rooli niin kasvatustieteen kuin sosiaali- ja terveystieteen koulutuksessa.

21 Yliopiston osalta ei ole relevanttia tarkastella työllistymistä koulutusta vastaaviin töihin. Se on kuitenkin syytä huomioida, että tarkempi koulutusalakohtainen työllistyminen toimialoittain osoittaa yhä selvemmin Itä-Suomen yliopiston vahvuusalat. Tämä näkyy niin työllisten osuudessa koulutuksen alalla kuin myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimustoiminnan toimiala näkyy niin ikään selkeästi työllistävänä toimialana niin luonnonvara- kuin sosiaali- ja terveysalalta valmistuneiden kohdalla.

22 Itä-Suomen yliopistosta vuosina tutkinnon suorittaneesta 22,3 % on työllistynyt Pohjois-Savoon. Seuraavaksi yleisimmät työllistymismaakunta ovat Pohjois-Karjala (19 %) ja Uusimaa (20,4 %). Itä-Suomen yliopistossa vuosina luonnonvara-alan yliopistotutkinnon suorittaneista ja työllisistä 30,4 % on työllistynyt Pohjois-Savoon. Seuraavaksi yleisimmin Pohjois-Savoon on työllistytty sosiaali- ja terveysalalta (30,1 %) ja erityisesti lääketieteellisen koulutuksen suorittaneet. Alhaisin työllistymisaste Pohjois-Savoon on humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneiden kohdalla (10,3 %). Tähän vaikuttaa Itä-Suomen yliopiston kansallinen rooli kasvatustieteiden koulutuksessa. Kaiken kaikkiaan yliopistokoulutuksen tarkastelu kyseisellä tavalla osoittaa, että valmistuneet työllistyvät useisiin eri maakuntiin, mikä on koulutusasteelle tyypillistä. Kuitenkin Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan tarkastelu yhtenä kokonaisuutena osoittaa sen, että Itä-Suomen yliopisto profiloituu nimenomaan palvelemaan Itä-Suomen työmarkkinoita.

23

24 Muissa yliopistoissa tutkinnon suorittaneista noin työllistynyt Pohjois-Savoon ja eniten Jyväskylän yliopistosta, 343 valmistunutta. Jyväskylän yliopistosta Pohjois-Savoon on työllistynyt etenkin humanistisen ja kasvatusalan tutkinnon suorittaneet (228 valmistunutta). Oulun yliopistosta valmistuneista 212 henkilöä on työllistynyt Pohjois-Savoon. Yleisimmät koulutusalat tänne työllistyneillä ovat olleet humanistinen ja kasvatusala sekä tekniikan ja liikenteen ala. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta Pohjois-Savoon on tarkasteluvuosina valmistuneita työllistynyt 176 henkilö. Valmistuneiden koulutustausta on yleisimmin ollut kauppatieteellinen sekä tekniikan ja liikenteen ala.

25 LIITE 1. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2010 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Yhteensä Yht. Työlliset Työttömät Tutkinnot yhteensä Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/ Siviilipalvelu Maasta muuttaneet Muu tai tuntematon Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja inform.tieteet Musiikki Yht.tiet., liiketal., hall.ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, met.- ja energiatekn Sähkö- ja automaatiotekniikka Graaf. ja viestintätekniikka Elintarvikeala ja biotekniikka Prosessi-, kemian-ja mat.tekn Tekstiili- ja vaatetustekn Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Muu tekn. ja liik. alan koul Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Puutarhatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Sos.- ja terv.ala (yhteiset) Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalv Puhdistuspalvelut Muu koulutus Palo- ja pelastusala

26 LIITE 2. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2010 (Tilastokeskus). Yht. Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmies/ Siviilipalvelu Maastamuuttaneet Muut Tutkinnot yhteensä Kulttuuriala Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Artenomi (AMK) Muotoilija (AMK) Medianomi (AMK) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tradenomi, tal., hall., markk Luonnontieteiden ala Tradenomi, tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Ins. (AMK), konetekniikka Ins. (AMK), sähkötekniikka Ins. (AMK), automaatiotekn Ins. (AMK), elektroniikka Ins. (AMK), tietotekniikka Ins. (AMK), ympäristötekniikka Ins. (AMK), puunjalostustekn Ins. (AMK), rakennus, yhdysk Ins. (AMK), tuotantotalous Ins. (AMK), muu tekniikka Rakennusmestari (AMK) Ins. (AMK), palopääll. koul Luonnonvara- ja ympäristöala Agrologi (AMK) Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Bioanalyytikko (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Kätilö (AMK) Suuhygienisti (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Toimintaterapeutti (AMK) Ensihoitaja (AMK) Sosionomi (AMK), sosiaaliala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Restonomi (AMK), majoit,ravits Restonomi (AMK), matkailu

27 LIITE 3. Itä-Suomen yliopistossa maisterintutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2010 (Tilastokeskus) Yht. Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/Siv iilipalvelu, muu, tuntematon Maastamuutt aneet Tutkinnot yhteensä Luonnonvara-ala FM, matematiikka FM, tietojenkäsittelytiede FM, fysiikka FM, kemia FM, maantiede FM, biologia FM, biotieteet FM, ympäristötiede MMM, metsätalous Kaupan ja hallinnon ala KTM, liiketaloustieteet YTM, taloustieteet YTM, sosiaalitieteet YTM, psykologia YTM, filosofia YTM, tilastotiede YTM, alue- ja ympäristötieteet HTM, hallintotieteet HTM, alue- ja ympäristötieteet Sosiaali- ja terveysala Lääketieteen lisensiaatti Proviisori Terveystieteiden maisteri Erikoislääkäri Humanistinen ja opetusala KM, luokanopettaja KM, erityisopettaja KM, kotitalousopettaja KM, käsityönopettaja KM, perusk.,lukion opinto-ohj KM, kasvatustiede KM, aikuiskasvatus KM, erityispedagogiikka KM, varhaiskasvatus KM, tekst.työ,tekn.työ, kotit FM, suomen kieli FM, ruotsin kieli FM, englannin kieli FM, saksan kieli FM, venäjän kieli FM, englannin käänt., tulkk FM, saksan käänt., tulkk FM, venäjän käänt., tulkk FM, historia FM, kirjallisuuden tutkimus FM, kulttuurien tutkimus Teol. maist Psykologian maisteri