Näyttöön perustuva hoitotyö -kuvaus toimintamallin kehittämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näyttöön perustuva hoitotyö -kuvaus toimintamallin kehittämisestä"

Transkriptio

1 1 Näyttöön perustuva hoitotyö -kuvaus toimintamallin kehittämisestä Anneli Sarajärvi Terveystieteiden tohtori, yliopettaja. projektipäällikkö PhD, RN, Principal Lecturer, Project Manager Metropolia Ammattikorkeakoulu

2 2 Näyttöön perustuva hoitotyö -kuvaus toimintamallin kehittämisestä Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata näyttöön perustuva hoitotyön toimintamallin kehittämistä työelämässä. Tavoitteena on tuottaa työelämän tarpeisiin soveltuva näyttöön perustuva toimintamalli, jonka avulla voidaan kehittää hoitotyöntekijöiden toimintaa näyttöön perustuvaksi.näyttöön hoitotyön toimintamallin ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin mallin pääkäsitteet kirjallisuuteen perustuen. Toimintamallin pääkäsitteiksi muodostuivat tieteellisen, asiantuntijan kokemukseen, asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan sekä toimintaympäristön mahdollisuuksiin. Toisessa vaiheessa muodostettiin toimintamallin ylä- ja alakäsitteet projektiryhmien (N=30) tuottamista kirjallisista aineistoista. Aineistot analysoitiin deduktiisesti sisällönanalyysillä. Yläkäsitteiksi muodostuivat NPH:n edellytykset ja NPH:n vahvistaminen. Pääkäsitteet, ylä- ja alakäsitteet koottiin yhteen, tarkistettiin niiden yhteneväisyys ja muodostettiin NPH:n toimintamalli. Avainsanat: näyttöön perustuva hoitotyö, toimintamalli, edellytykset, vahvistaminen Evidence-Based Nursing Describing the Development of a Functional Model Abstract The purpose of this study is to describe the development of a functional model of evidence-based nursing (=EBN) in work environment. The aim is to produce an evidencebased functional model applicable to the needs of work environment, which develops nursing staff s actions founded on evidence. In the first phase of the evidence-based functional model, the core concepts were formulated based on literature. They consisted of use of research knowledge, use of knowledge based on expert experience, use of information based on client needs and wishes as well as use of knowledge of the possibilities of operational environments. In the second phase, the main and subsidiary concepts of the model were formed based on the written data produced by the project groups (N=30). The written data were analysed deductively by content analysis. The main concepts comprised prerequisites for EBN and strengthen of EBN. Finally, the core concepts as well as the main and subsidiary concepts were collected, their compatibility with each other was verified, and the functional model of EBN was formed. Keywords: evidence-based nursing, functional model, prerequisites, promotion

3 3 Näyttöön perustuva hoitotyön kehittämisen lähtökohdat Näyttöön hoitotyön kehittäminen on ajankohtaista sekä kansallisesti että kansainvälisesti (STM 2008, Gerrish ja Clayton 2004, Munroe ym. 2008). Kansallisten hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmien mukaan näyttöön perustuva hoitotyö tulisi olla kehittämisen painopistealueena. Näyttöön hoitotyön (jatkossa käytetään lyhennystä NPH) edellytykseksi nähdään erilaisten toimintamallien kehittäminen ja hyvien hoitokäytänteiden levittäminen hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. (Perälä ym. 2008, STM 2008.) Tavoitteena on, että hoitotyö perustuu parhaaseen mahdolliseen näyttöön, joka lisää hoitotyön laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. (STM 2008.) Tutkimusten mukaan hoitotyö perustuu usein käytännön kokemukseen ja auktoriteetteihin (vrt. Closs ja Cheather 1999, Perälä 1999, Bruns ja Grove 2001, Fink ym. 2005, Sarajärvi ja Isola 2006, Gerrish ym 2008). Suomessa ei ole toistaiseksi kehitelty NPH:n toimintamalleja sensijaan kansainvälisesti on kehitelty erilaisia malleja (esim. Stetler 2001, 2003, Brown ja Rodger 1999, Pearson ym. 2005, Tolson ym. 2005, Edgar ym. 2006), joiden tarkoituksena on ohjata hoitotyöntekijöiden toimintaa näyttöön perustuvaksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata näyttöön hoitotyön toimintamallin kehittämistä työelämässä. Tämä tutkimus on osa laajempaa tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on kehittää hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvaa osaamista ja näin kehittää hoitotyön laatua ja vaikuttavuutta hoitotyössä. Mitä on näyttöön perustuva hoitotyö? Näyttöön perustuva hoitotyö (evidence-based nursing), näyttöön perustuva toiminta (evidence-based practice) ja, tutkimukseen perustuva hoitotyö (research based nursing), näyttöön perustuva johtaminen (evidence-based management / evidende-based leadership), ja näyttöön perustuva lääketiede (evidence-based medicine) voidaan yleisesti määritellä parhaan, ajantasaisen tiedon hankkimiseksi sekä sen järjestelmälliseksi, kriittiseksi ja harkituksi käytöksi sekä arvioinniksi yksittäisen potilaan, potilasryhmän tai väestön terveyttä koskevassa päätöksenteossa ja hoitotyössä (Closs ja Cheater 1999, French 1999, Perälä 1999, Banning 2005). Näyttöön hoitotyön tarvetta on perusteltu eri näkökulmista. Ensinnäkin NPH:ssä hyödynnetään tutkittua tietoa, joka on yleistettävää ja perusteltua, jolloin hoitotyöntekijä pystyy perustelemaan toimintaansa erilaisissa hoitotilanteissa. (Closs ja Cheater 1999, French 1999). Hoitotieteellisen tutkimustiedon hyödyntäminen hoitotyössä on selvästi vähäisempää kuin kokemusperäisen (Oranta ym. 2002, Gerrish ja Clayton 2004). Toiseksi NPH:tä perustellaan sillä, että hoidon saajien vaatimukset hoidon laadulle ovat lisääntyneet. Hoidon saajat kaipaavat perusteluja hoitoaan koskevassa päätöksenteossa. Kolmanneksi näyttöön tutkimustiedon merkitystä perustellaan taloudellisuudella. Näihin perustuen pystytään karsimaan niitä hoitotyön toimintoja, joilla ei ole vaikuttavuutta hoitotyössä. (Closs ja Cheater 1999.) Näyttöön hoitotyön kehittymisen esteitä on tutkittu erityisesti kansainvälisesti. (esim. Tompson ym. 2005, Brown ym. 2008). NPH:n esteet liittyvät tutkimustiedon esittämiseen ja soveltamiseen, hoitotyöntekijöiden ja johtajien asenteisiin, osaamiseen ja johtamiskulttuuriin sekä organisatorisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Orannan ym. (2002) mukaan Suomessa on todettu samat asiat esteiksi kuin muissakin maissa. Suomalaiset

4 4 sairaanhoitajat ovat kokeneet kuitenkin muita enemmän esteenä sen, että tutkimukset eivät ole aina selkeästi hyödynnettävissä hoitotyön käytännössä eikä tutkimustietoa ole esitetty riittävän selkeästi. Kansainvälisesti näyttöön hoitotyön edistämiseen on kehitetty erilaisia malleja. Malleissa kuvataan muutoksen tarpeen tunnistamista, toivotun muutoksen suunnittelua, toteutusta ja tulosten arviointia (Pearson ym. 2005, Brown ym. 2008). Niissä kuvataan myös johtajiin, työntekijöihin ja työyhteisöihin liittyviä asenteita, muutosta edistäviä tekijöitä sekä muutosjohtamisen menetelmiä (Fink ym.2005, Edgar ym. 2006, Shirley 2006, Newhouse 2007, Munroe ym. 2008) sekä niiden taustateorioita (Walker ym. 2003). Kehitettyjä malleja on pääasiassa arvioitu hanke-evaluointimenetelmin ja tyytyväisyysmittauksin. Mallit on todettu usein hyvin yleisluonteisiksi ja näin ollen ne eivät ole ohjanneet riittävän konkreettisesti NPH:tä ja hoitotyön kehittämistä. (Walker ym. 2003, Edgar ym. 2006). Tutkimuksen tarkoitus ja NPH:n toimintamallin kehittämisen vaiheet Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata näyttöön hoitotyön toimintamallin kehittämistä työelämässä. Tavoitteena on tuottaa työelämän tarpeisiin soveltuva näyttöön perustuva toimintamalli, jonka avulla voidaan kehittää hoitotyöntekijöiden toimintaa näyttöön perustuen. Tutkimustehtävänä on kuvata näyttöön hoitotyön toimintamallin käsitteet ja sisällöt sekä niiden muodostaminen. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa Helsingin kaupungin terveyskeskuksen akuuttisairaalaosaston seitsemällä vuodeosastolla, neljällä päivystyksen vuodeosastolla, kahdessa kotisairaalassa, terveyskeskuspäivystyksessä, päivystyspoliklinikalla, konsultaatiopoliklinikalla, selviämishoitoasemalla ja epidemiologisessa yksikössä, joissa oli henkilökuntaa 368. Tutkimusprojektissa oli kaksi projektiryhmää (N=30), jotka muodostuivat vuodeosastojen projektiryhmästä ja päivystysyksikön projektiryhmästä. Molemmissa projektiryhmissä oli 15 jäsentä, jotka toimivat yksiköiden osastonhoitajina ja ylihoitajina. Ylihoitajat toimivat myös projektiryhmien puheenjohtajina. Toimintamallin kehittämisen ensimmäisen vaiheessa perehdyttiin näyttöön perustuvaan hoitotyön kirjallisuuteen ja muodostettiin induktiivisesti kirjallisuuden pohjalta NPH:n toimintamallin pääkäsitteet (Miles & Huberman 1994, Tuomi ja Sarajärvi 2009). Toimintamallin kehittämisen perustaksi haettiin tieteellistä tietoa Cinahl, Medline, Medic, EBSCO, Science Direct tietokannoista. Hakusanoina käytettiin evidence-based ja promote/inhibitive, evidence -based ja management, evidence-based ja competence, evidence-based/model sekä evidence-based/model/implementation. Kirjallisuuskatsaukseen perustuen muodostettiin neljä pääkäsitettä, jotka ilmenivät useissa julkaisuissa. Taulukossa 1 kuvataan NPH:n pääkäsitteet ja artikkeleiden julkaisijat, joihin perustuen pääkäsitteet muodostettiin.

5 5 Taulukko 1. NPH:n pääkäsitteet ja artikkeleiden julkaisijat Pääkäsitteet Artikkeleiden julkaisijat 1. Tieteellisen DiCenco ym. 1998, Perälä 1999, Stetler 2001,2003, Brown ja Rodger 1999, Grigsby ym. 2002, Leino- Kilpi ja Lauri 2003, Rycroft-Malone ym. 2004, Ring ym. 2005, Glasson ym. 2006, Gerrish ym Asiantuntijan kokemukseen DiCenco ym. 1998, Stetler 2001,2003, Brown ja Rodger 1999, Grigsby ym. 2002, Leino-Kilpi ja Lauri 2003, Rycroft-Malone ym. 2004, Ring ym. 2005, Edgar ym. 2006, Glasson ym. 2006, Gerrish 3. Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan 4.Toimintaympäristön mahdollisuuksiin ym Stetler 2001, 2003, Brown ja Rodger 1999, Leino- Kilpi ja Lauri 2003, Tolson ym. 2005, Glasson ym DiCenco ym. 1998, Stetler 2001,2003, Brown ja Rodger 1999, Perälä 1999, Rycroft-Malone ym. 2004, Ring ym. 2005, Tolson ym. 2005, Edgar ym. 2006, Glasson ym Pääkäsitteiden muodostamisen lähtökohtana oli se, että käsitteet ohjaavat hoitohenkilökuntaa tuottamaan toimintamallin sisältöjä käytännön hoitotyön näkökulmasta. Kirjallisuuden pohjalta muodostetut pääkäsitteet arvioitiin asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijaryhminä käytettiin johto- ja ohjausryhmiä. Johtoryhmä (N=9) muodostui yliopiston-, ammattikorkeakoulun-, perusterveydenhuollon, tutkimuslaitosten edustajista. Ohjausryhmä muodostui terveyskeskuksen johtavasta ylihoitajasta, viidestä ylihoitajasta sekä NPH:n tutkimusprojektin projektipäälliköstä. Näyttöön hoitotyön toimintamallin kehittämisen toisessa vaiheessa muodostettiin teorialähtöisesti toimintamallin ala- ja yläkäsitteet. Aineisto kerättiin NPH:n projektiryhmien (N=30) tuottamista kirjallisista dokumenteista. Projektiryhmän jäsenet tuottivat sisällöt toimintamalliin kuvaamalla kirjallisesti käytännön hoitotyön kehittämistä. Projektiryhmien tuottamat kirjalliset aineistot analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä (Tuomi ja Sarajärvi 2009). Aineiston analyysia ohjasi pääkäsitteistä muodostettu luokittelurunko. Analyysiyksikkönä käytettiin aineistosta nousevia lausumia (Tuomi ja Sarajärvi 2009). Projektiryhmiltä kerätty alkuperäinen aineisto pelkistettiin. Pelkistetyt ilmaukset ryhmiteltiin ja yhdistettiin alakäsitteiksi sekä nimettiin sisältöjä kuvaavilla käsitteillä. Alakäsitteitä kuvaavia luokkia muodostui kaikkiaan 15. Edelleen alakäsitteet luokiteltiin niitä kuvaavien samankaltaisuuksien mukaan yläkäsitteiksi. Yläkäsitteitä muodostui kaksi, NPH:n edellytykset (taulukko 2) ja NPH:n vahvistaminen (taulukko 3). (Miles ja Huberman 1994, Tuomi ja Sarajärvi 2009.) Kuviossa 1 esitetään toimintamallin käsitteet. Kolmannessa vaiheessa tarkistettiin ala- ja yläkäsitteiden yhteys pääkäsitteisiin sekä muodostettiin alustava toimintamalli (kuvio 1) ja aloitettiin toimintamallin pilotointi käytännössä. Aineiston analyysin eri vaiheissa tulokset vietiin arvioitavaksi projekti- ja ohjausryhmiin kaikkiaan neljä kertaa. Tuloksia esitettiin analyysin aikana myös koko terveyskeskuksen hoitohenkilökunnalle kaksi kertaa. (Lincoln ja Cuba 1985, Tuomi ja Sarajärvi 2009.)

6 6 Näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli Näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli muodostui neljästä pääkäsitteestä ja niihin yhteydessä olevista kahdesta yläkäsitteestä ja 15 alakäsitteestä. Pääkäsitteet kuvaavat tieteellisen ä, asiantuntemukseen perustuvaa ä, asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan ä sekä toimintaympäristön mahdollisuuksiin ä. Yläkäsitteet kuvaavat NPH:n edellytyksiä, jotka muodostuivat 8 alakäsitteestä sekä NPH:n vahvistamisesta, jotka muodostuivat 7 alakäsitteestä. (Kuvio 1.) *Hoitokulttuurin uudistamistarpeen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen *Muutoksen johtamisen ja kehittämisen osaaminen *Myönteinen asenne tutkimusja kehittämistoimintaan *Tieteellisen tiedon merkityksen ymmärtäminen hoitotyön kehittämisessä *Yhteistoiminnallinen työskentelyote *Asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa *Oman asiantuntijuuden ylläpitäminen *Tieteellisen *Asiantuntijan kokemukseen *Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan *Toimintaympäristön mahdollisuuksiin *Hoitokäytänteiden kehittämisen ja muutosprosessin tukeminen ja arviointi *Resurssien ja välineiden mahdollistaminen *Tutkimus- ja kehittämisprojekteihin osallistuminen *Tieteellisen tiedon kriittinen arviointi ja hyödyntäminen toiminnassa *Nykyisten toimintakäytänteiden kyseenalaistaminen ja kriittinen arviointi *Oman osaamisen kriittinen arviointi ja analyysi Kuvio 1. Näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli. (Sarajärvi 2008). Näyttöön hoitotyön edellytykset työelämässä Näyttöön hoitotyön edellytykset ovat yhteydessä tieteellisen ön, asiantuntijan kokemukseen ön, asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan ön sekä toimintaympäristön mahdollisuuksiin tiedon käyttöön. NPH:n edellytyksiä kuvaavat käsitteet ja niiden sisällöt esitetään taulukossa 2.

7 7 Taulukko 2. Näyttöön hoitotyön edellytyksiä kuvaavat käsitteet. Pääkäsite Pelkistettyjä ilmauksia projektiryhmien tuottamasta aineistoista Alakäsite Yläkäsite Tieteellisen -esimies tunnistaa kehittämistarpeet -esimies perustelee tutkimusä, kannustaa ja motivoi kehittämiseen Hoitokulttuurin uudistamistarpeen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen Näyttöön hoitotyön edellytykset -esimiehen positiivinen asenne ja toiminta -esimies motivoi henkilöstöä lukemaan tieteellisiä julkaisuja sekä osallistumaan koulutuksiin ja konferensseihin Myönteinen asenne tutkimus- ja kehittämistoimintaan Asiantuntijan kokemukseen Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan Toimintaympäristön mahdollisuuksiin -perehdytään tutkimuksiin ja tieteelliseen tietoon, miten ne ovat sovellettavissa käytäntöön -käsitellään tutkimustietoa osastokokouksissa ja tilataan tieteellisiä julkaisuja osastolle -tunnistetaan muutosvastarinta kehittämisessä -osataan arvioida muutosasenteita ja tuetaan henkilökuntaa muutoksessa -vaihdetaan tietoa kollegoidensa kanssa ja sovitaan yhteisiä toimintakäytäntänteitä -verkostoidutaan eri ammattiryhmien kanssa ja toimitaan yhdessä potilaan sekä omaisten kanssa -päivitetään tietoa ja jetaan osaamista kollegoiden kanssa -mahdollistetaan uuden tiedon saaminen koulutuksiin ja konferensseihin osallistumalla -hoitosuunnitelman laatiminen potilaan ja omaisten ilmaisemien tarpeiden mukaisesti -potilas nähdään aktiivisena osallisena hoitoaan koskevissa päätöksissä -mahdollistetaan henkilökunnalle sähköpostioikeudet -mahdollistetaan tietokoneen käyttö sekä aikaa tiedonhankintaan ja artikkeleiden lukemiseen työaikana Tieteellisen tiedon merkityksen ymmärtäminen hoitotyön kehittämisessä Muutoksen johtamisen ja kehittämisen osaaminen Yhteistoiminnallinen työskentelyote Oman asiantuntijuuden ylläpitäminen Asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa Resurssien ja välineiden mahdollistaminen Tulosten mukaan tieteellisen tiedon käytön edellytyksenä on, että esimies toimii hoitokulttuurin uudistamistarpeiden tunnistajana ja tunnetuksi tekijänä. Hänen tehtävänä on johtaa työyhteisön kehittämistä ja mahdollistaa uuden tiedon saatavuus. Tieteellisen edellyttää hoitohenkilökunnan myönteistä asennoitumista tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä tieteellisen tiedon merkityksen ymmärtämistä hoitotyön kehittämisessä ja hoitotoimintojen päätöksenteossa. Asiantuntijan kokemukseen tiedon käytön edellytyksenä on hoitotyön muutosprosessien johtamisosaaminen. Johtajalta edellytetään henkilökunnan muutosvastarinnan tunnistamista, muutosvalmiuksien kehittämistä ja tukemista. Asiantuntijan kokemukseen edellyttää yhteistoimintaa eri työyhteisöjen, ammattiryhmien sekä asiakkaan välillä. Yhteistoiminnallisuus edellyttää kollegiaalista tiedonvaihtona ja yhteisiä sovittuja toimintakäytänteitä työyhteisössä. Asiantuntijan kokemukseen uuden tiedon käytön edellytyksenä on, että hoitohenkilökunnalle mahdollistetaan tietojen

8 8 päivittäminen osallistumalla koulutuksiin ja konferensseihin. Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan edellyttää, asiakaslähtöistä ajattelu- ja toimintatapaa. Hoitotyön lähtökohtana on asiakkaan ja hänen omaistensa ilmaisemat hoidon tarpeet. Asiakas nähdään aktiivisena ja tasavertaisena osallistujana hoitoaan koskevassa päätöksenteossa. Toimintaympäristön mahdollisuuksiin tiedon käytön edellyttää taloudellisia resursseja. Nämä ilmenevät hoitohenkilökunnan aikaresursseina sekä tarvittavina, ajanmukaisina tiedonhakintavälineinä. Näyttöön hoitotyön vahvistaminen työelämässä Näyttöön hoitotyön vahvistaminen on yhteydessä tieteellisen ön, asiantuntijan kokemukseen ön, asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan ön sekä toimintaympäristön mahdollisuuksiin tiedon käyttöön. NPH:n vahvistamista kuvaavat käsitteet ja niiden sisällöt esitetään taulukossa 3. Taulukko 3. Näyttöön hoitotyön vahvistamista kuvaavat käsitteet. Pääkäsite Pelkistettyjä ilmauksia projektiryhmien tuottamasta aineistosta Alakäsite Yläkäsite Tieteellisen tiedon käyttö Asiantuntijan kokemukseen Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan Toimintaympäristön mahdollisuuk-siin -esimies toimii esimerkkinä tieteellisen tiedon käytössä ja käyttää tutkittua tietoa oman toimintansa perustana -esimies antaa palautetta, tukee muutoksessa ja herättää kiinnostusta tutkittuun tietoon -osallistutaan tutkimuksiin ja seurataan oman alan tutkimustuloksia -osallistutaan projekteihin ja harjaannutaan tunnistamaan työyhteisön ongelma-alueita -opitaan etsimään tietoa eri tietokannoista -perehdytään uusimpaan tutkimustietoon ja opetellaan arvioimaan tutkitun tiedon hyödynnettävyyttä hoitotyössä -suhtaudutaan kriittisesti tutkittuun tietoon ja arvioidaan sen käyttökelpoisuutta päätöksenteossa -kyseenalaistetaan omia toimintakäytänteitä sekä etsitään tutkittua tietoa hoitotyön kehittämiseksi -pyritään muuttamaan oma toimintaa tutkitun tiedon pohjalta -tuodaan esille hiljainen tieto ja opitaan kriittisesti tarkasteleman kokemuksellista osaamistaan -tarkastellaan potilaan asioita eri näkökulmista ja otetaan potilas mukaan päätöksentekoon -potilas nähdään oman alansa asiantuntijana ja vastuullisena osallistujana hoitoaan koskevissa päätöksissä -mahdollistetaan henkilökunnalle sähköpostin käyttö sekä järjestetään koulutusta atk- laitteiden ja ohjelmien käytöstä ja tiedonhausta Hoitokäytänteiden ja muutosprosessien tukeminen ja arviointi Tutkimus- ja kehittämisprojekteihin osallistuminen Tieteellisen tiedon kriittinen arviointi ja hyödyntäminen hoitotyössä Oman osaamisen kriittinen arviointi Nykyisten toimintakäytänteiden tunnistaminen ja kriittinen arviointi Asiakaslähtöinen työskentelyote Resurssien mahdollistaminen Näyttöön hoitotyön vahvistaminen

9 9 Tulosten mukaan tieteellisen ä vahvistetaan hoitotyössä tukemalla hoitohenkilökuntaa osallistumaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Hoitotyön johtajan perustaa toimintansa tieteelliselle tiedolle ja näin toimii hoitohenkilökunnalle esimerkkinä tieteellisen tiedon käytössä. Tieteellisen ä vahvistetaan hoitotyössä kyseenalaistamalla omia toimintakäytänteitä sekä etsimällä uutta tutkittua tietoa oman toiminnan perustaksi. Lisäksi opitaan arvioimaan kriittisesti tieteellistä tietoa ja sen käyttökelpoisuutta päätöksenteossa. Oman toiminnan kriittistä arviointia vahvistetaan osallistumalla koulutuksiin ja konferensseihin sekä seuraamalla oman alan uusimpaa tieteellistä tietoa. Asiantuntijan kokemukseen ä vahvistetaan työyhteisön toimintakäytänteiden ja oman osaamisen kriittisenä tarkasteluna, arviointina sekä kokemuksen myötä kehittyneen hiljaisen tiedon tunnistamisena. Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan ä vahvistetaan osallistamalla asiakas hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Hoitotyön lähtökohtana on yhteisvastuullisuus, tällöin hoitotyötä ohjaa jaettu vastuu ja yhteinen päätöksenteko. Toimintaympäristön mahdollisuuksiin ä vahvistetaan mahdollistamalla aikaa tieteellisen tiedon hakuun sekä mahdollistamalla ajanmukaiset välineet ja jatkuva kouluttautuminen ATK-välineiden ja ohjelmien käyttöön. Pohdinta Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Eettisyys on tutkimusprosessin keskeisin toimintaa ohjaava tekijä. (Tuomi ja Sarajärvi 2009.) Tutkimusprojektin esittelyssä tutkimukseen osallistuville selvitettiin heidän anonymiteettisuojansa sekä heidän oikeutensa luopua tutkimuksesta niin halutessaan. Lupa tutkimuksen suorittamiseen haettiin tutkimusprojektin alkuvaiheessa, jossa määriteltiin tutkimusprojektin kehittämistavoitteet. Tämän tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan Lincoln ja Guban (1985) esittämien kriteereiden pohjalta. Tutkimusaineiston luotettavuutta voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, miten hyvin tutkija on tavoittanut tutkittavan ilmiön ja miten luottamukselliset suhteet hän on pystynyt luomaan tutkittavien kanssa. (Lincoln ja Guba 1985.) Tässä tutkimuksessa tutkija toimi kiinteästi yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa NPH:n toimintamallin kehittämisessä. Hoitohenkilökunta esitti hyvin vapaasti ja kriittisesti näkemyksiään toimintamallin kehittämisessä. Luotettavuutta lisäävänä tekijänä voidaan pitää myös sitä, että hoitohenkilökunta suostui vapaaehtoisesti tutkimustiedon tuottamiseen. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan tarkastella myös siitä näkökulmasta, miten hyvin metodin avulla pystytään lähestymään tutkittavaa ilmiötä. (Lincoln ja Guba 1985.) Projektiryhmien tuottamat aineistot pyrittiin kuvaamaan siten, että polku alkuperäisen aineistoon on löydettävissä. (Lincoln ja Cuba 1985, Tuomi ja Sarajärvi 2009.) Vastaavuus tarkoittaa sitä, miten hyvin tutkimus vastaa tutkittavaa todellisuutta. Analyysin aikana vastaavuutta ja uskottavuutta pyrittiin lisäämään palaamalla analyysin aikana alkuperäiseen aineistoon, jotta yhteys muodostuvista käsitteistä alkuperäisaineistoon säilyi. Vastaavuutta pyrittiin vahvistamaan viemällä tulokset aineiston analyysin eri vaiheessa tutkittavien tarkasteltavaksi. (Lincoln ja Guba 1985.) Tulosten sovellettavuuden kriteerinä Lincoln ja Guba (1985) sekä Miles ja Huberman (1994) pitävät siirrettävyyttä. Siirrettävyys liittyy siihen, miten tutkimustulokset ovat sovellettavissa toisiin samanlaisiin konteksteihin. Tämän

10 10 tutkimuksen tulosten siirrettävyyttä toisiin konteksteihin arvioidaan NPH:n toimintamallin soveltuvuutena. Vertailtaessa aikaisemmin muodostettuja kansainvälisiä malleja voidaan osoittaa, että mallit ovat usein hyvin yleisluonteisia, joten niiden soveltaminen eri konteksteihin on ollut osin vaikeaa. Tämän toimintamallin käsitteet on luotu hoitotyön kontekstista, mutta mallin soveltuvuutta hoitotyöhön tulee vielä testata pilotoimalla mallia hoitotyön käytännössä. Tulosten tarkastelua ja johtopäätökset Tässä tutkimuksessa kehitetyn NPH:n toimintamallin pääkäsitteet muodostettiin kirjallisuuden pohjalta ja ala- ja yläkäsitteet projektiryhmien tuottaman kirjallisen aineiston pohjalta. NPH:n toimintamalli muodostuu pääkäsitteistä ja niihin liittyvistä yläkäsitteistä, jotka muodostuvat NPH:n edellytyksistä ja NPH:n vahvistamisesta sekä niitä kuvaavista alakäsitteistä. Pääkäsitteisiin yhteydessä olevat käsitteet NPH:n edellytykset ja vahvistaminen on tuotu esille myös aikaisemmissa tutkimuksissa (mm. Gerrish ja Clayton 2004). Tämän tuotetun mallin mukaan hoitotyön johtaja on NPH:n edellytysten luoja sekä uuden hoitokulttuurin uudistamistarpeen tunnistaja ja näkyväksi tekijä (vrt. Fink ym. 2005, Shirey 2006, Brown ym. 2008). Tulosten mukaan hoitotyön johtajan tulee perustaa oma toimintansa tieteelliselle tiedolle ja näin toimia esimerkkinä tieteellisen tiedon käytössä. Täten hoitotyön johtaja on avainasemassa NPH:n kehittämisessä. Samansuuntaisia tuloksia esitetään myös kansainvälissä tutkimuksissa (French 1999, Gerrish ja Clayton 2004, Ring ym. 2005, Tompson ym. 2005, Shirey ym. 2006, Newhouse 2007, Brown ym ). Toimintamallia voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, miten käsitteet ovat yhteydessä aikaisempiin teorioihin ja malleihin. Tämän NPH:n hoitotyön toimintamallin käsitteissä on osin yhteneväisyyttä aikaisempien näyttöön perustuvien hoitotyön mallien kanssa. (vrt. esim. DiCenso ym. 1998, Brown ja Rodger 1999, Stetler 2001,2003, Rycroft- Malone ym. 2004, Ring ym. 2005, Tolson ym. 2005, Edgar ym. 2006, Glasson ym. 2006, Munroe ym. 2008). Suomessa on kehitetty jonkin verran NPH:tä erilaisten kehittämisprojektien muodossa. Toistaiseksi NPH:n toimintamalleja ei ole kehitetty, joten kansallisten toimintamallien vertailuun ei tältä osin ole mahdollisuutta. Edellä esitettyyn perustuen kansallisesti tulisi kehittää erilaisia NPH:n toimintamalleja, jotka ohjaavat hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja näyttöön hoitotyön johtamista. Johtopäätöksenä voidaan todeta että NPH:n alustava toimintamalli lisää tietoa näyttöön hoitotyön kehittämisestä terveydenhuollossa. Toimintamallia voidaan pitää melko konkreettisena käytännön eri toimijoiden hoitotyötä ohjaavana mallina. Toimintamallia voidaan hyödyntää NPH:n kehittämisen sekä NPH:n johtamisen vahvistamiseen. Se toimii myös sekä perus- että täydennyskoulutuksen rakenteena ja ohjaa hoitotyön johtamista. Tieteen kannalta toimintamalli lisää hoitotyön tietoperustaa ja kuvaa konkreettisesti yhden tavan mallin kehittämiseksi. Toimintamalli antaa perustaa kehittää käytännön hoitotyötä näyttöön perustuen, mutta toimintamallin edelleen kehittäminen edellyttää kuitenkin toimintamallin testaamista suurilla aineistoilla. Kehittämishaasteena voidaan esittää, että kansallisesti tulisi kehittää käytännön hoitotyön tarpeista lähteviä toimintamalleja, jotka tukevat käytännön hoitotyön ja koulutuksen kehittämistä näyttöön perustuvaksi. Yhteiset toimintamallit lisäävät myös käytännön hoitotyön ja koulutuksen integraatiota, joten niitä tulisi kehittää enenevässä määrin yhdessä.

11 11 LÄHTEET Banning M Conceptions of evidence, evidence-based medicine, evidence-based practice and their use in nursing: independent nurse prescribes views. Journal of Clinical Nursing 14(4), Brown GT, Rodger S Research utilization models: Frameworks for implementing evidence-based occupational therapy practice. Occupational Therapy International 6(1), Brown GT, Wicline MA, Ecoff L, Glaser D Nursing practice, knowledge, attitudes and perceived barriers to evidence-based practice at an academic medical center. Journal of Advanced Nursing 6(2), Closs SJ, Cheater FM Evidence for nursing practice: a clarification of the issues. Journal of Advanced Nursing 30(1), DiCenco A, Cullum N, Ciliska D Implementing evidence-based nursing: some misconceptions. Evidence-Based Nursing 1(2), Edgar L, Herbert R, Lambert S, MacDonald JA, Dubois S, Latimer M The Joint Venture Model of Knowledge Utilization: a guide for change in nursing. Canadian Journal of Nursing Leadership 19 (2), Fink R, Thompson C, Bonnes D Overcoming Barriers and Promoting the Use of Research in Practice. Journal of Nursing Administration 35(3), French P The development of evidence-based nursing. Journal of Advanced Nursing 29(1), Gerrish K, Clayton J Promoting evidence-based practice: an organizational approach. Journal of Nursing Management 12 (2), Gerrish K, Ashworth P, Lacey A, Bailey J Developing evidence-bsaed practice: Experiences of senior and junior clinical nurses. Journal on Advanced Nursing 62(1), Glasson J, Chang E, Chenoweth L, Hancock K, Hall T, Hill-Murray F, Frances C. Collier L Evaluation of a model of nursing care for older patients using participatory action research in an acute medical ward. Journal of Clinical Nursing 5(15), Leino-Kilpi H, Lauri S Näyttöön hoitotyön lähtökohdat. Teoksessa Lauri S.(toim.) Näyttöön perustuva hoitotyö. WSOY, Helsinki, Lincoln YS & Cuba EG Naturalistic Inquire. Beverly Hills: Sage Publications.

12 12 Miles MB, Huberman AM Qualitative data analysis. (2. painos) California, Sage. Munroe D, Dyffy P, Ficher C Nurse knowledge, skill and attitudes related to evidence-based practice: Before and after organizational supports. Medsurg Nursing 17(1), Newhouse R Diffusing confusion among evidence-based practice, quality improvement, and research. Journal of Nursing Administration 37(10), Oranta O, Routasalo P, Hupli M Sairaanhoitaja tutkimustiedon hyödyntäjänä estävät ja edistävät tekijät. Hoitotiede 14(1), Pearson A, Wiechula R, Court A, Lockwood C The JBI model of evidence- based healthcare. International Journal of Evidence Based Healthcare 8(3), Perälä ML Näyttöön perustuvaan hoitotyöhön. Teoksessa: Simoila R, Kangas R, Ranta J (Toim.) Hoitotyötä johtamaan. Kirjayhtymä. Helsinki, Perälä ML, Toljamo N, Vallimies-Patomäki M, Pelkonen M Tavoitteena näyttöön perustuva hoitotyö. Kansallisen tavoite- ja toimintaohjelman ( ) arviointi. STAKES. Vastapaino Oy. Helsinki. Ring N, Malcolm C, Coull A, Murphy-Black T, Watterson A Nursing best practice statement: an exploration of their implementation in clinical practice. Journal of Clinical Nursing 14(9), Rycroft-Malone J, Harvey G, Seers K, Kitson A, Mc Corman B. & Titchen A An exploration of the factors that influence the implementation of evidence into practice. Journal of Clinical Nursing 13(8), Sarajärvi A. & Isola A Sairaanhoidon opiskelijoiden hoitotyön oppiminen ja siihen yhteydessä olevat tekijät käytännön harjoittelujaksolla. Hoitotiede 18(5), Shirey MR Evidence-Based Practice: How nurse leaders can facilitate innovation. Nursing Administration Quarterly 30(3), Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:6. Sosiaali- ja terveysministeriö. Yliopistopaino. Helsinki. Stetler CB Updating the Stetler Model of Research Utilization to Facilitate Evidence-Based Practice. Nursing Outlook 49(6), Stetler CB Role of the organization in translating research into evidence-based practice. Outcomes Management 7(3), Tolson D, McAloon M, Hotchkiss R, Schofield I Progressing evidence-based practice: an effective nursing model? Journal of Advanced Nursing 50(2),

13 13 Tompson C, Caughan D, Cullum N, Sheldon T, Raynor P Barries to evidence-based practice care nursing - why viewing decision-making as context is helpful. Journal of Advanced Nursing 52(4), Tuomi J, Sarajärvi A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5., uudistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. Walker AE, Grimshaw J, Johnston M, Pitts N, Steen N, Eccles M PRIME Process modelling in Implementation research: selecting a theoretical basis for interventions to change clinical practice. BMC Health Services Research 3.

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2016 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella 2.-3. lv HOIT3608 ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin ja Minna Stolt Opetusmuoto:

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen kehittämishankkeiden avulla

Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen kehittämishankkeiden avulla Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen kehittämishankkeiden avulla Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja Satakunnan sairaanhoitopiiri 18.12.2014 1 Esityksen sisältö Näyttöön perustuva toiminta mitä

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2015 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella TURUN YLIOPISTO 18.9.2015 2.-3. lv (HOIT3608) ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä Informaatikko Hannele Mikkola 13.4.2011 Turun ammattikorkeakoulun kirjasto Näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyöhön: JBI CoNNECT+ Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF:n kevätseminaari 13.4.2011

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA Suokari, T., Arifulla, D., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. Esittäjänä Dinah Arifulla Yhteydenotot Tanja Suokari, ttsuok@utu.fi SISÄLLYS Elämän loppuvaiheen päätöksenteko

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Terveydenhuollon atk-päivät 27.-28.5.2002 Anneli Ensio Projektipäällikkö Kuopion yliopistollinen sairaala Käytännön tieto tietojärjestelmiin

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK. TtT, yliopettaja Anneli Sarajärvi YTT, kehittämispäällikkö Antti Weckroth

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK. TtT, yliopettaja Anneli Sarajärvi YTT, kehittämispäällikkö Antti Weckroth Mervi Vaittinen Hoitotyöntekijöiden valmiudet näyttöön perustuvaan hoitotyöhön Järvenpään sosiaalisairaalassa Tutkimus- ja kehitystoiminnan integrointi hoitotyöntekijöiden työnkuvaan Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen

Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen Anna-Kaisa Pienimaa, Kätilöpäivät 2014 1700-luvun kätilökoulutuksessa oli nykyaikaisen profession piirteitä (Vainio-Korhonen 2012, 28) Opintoja ja työtä säätelivät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Tietoperustainen johtaminen

Tietoperustainen johtaminen Tietoperustainen johtaminen Alustus 26.2. 2007 Helsingissä 1 Evidence based policy making Poliitiikan tekoa, jota ohjaa pyrkimys monipuolisen tiedon hyväksikäyttöön. (Ks. Davies 2004) Mahdollistaa politiikan

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys

Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi hoitotyön suositus tarvitaan? 1. Hoitotyön vaikuttavuus ja tehokkuus 2. Julkinen psykiatrinen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 16.5.2011 Esittäjän nimi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 16.5.2011 Esittäjän nimi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä BotniaSEITTI 2011-2014 Projektipäällikkö Hanna Hakulinen Pohjanmaa kohdealueena kunnallisen työterveyshuollon kehittämisohjelma 2011-2014 tth toimijoita n. 250 henkilöasiakkaita n.

Lisätiedot

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA Ann-Nina Maksimainen, LAMK, TtM, Työelämäpalvelut; vastaava lehtori Maria Tuominen, LAMK, TtM, Hoitotyö: vastaava lehtori Mistä löytyy

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Yhteenveto ja johtopäätökset Otosrakenne / taustatiedot Onnistuneen työnteon

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media Oy is a part of TAT Group together with Economic

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011 Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala Tampere-talo 6.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, VT Teija Korhonen, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p

Lisätiedot

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakoevastausten kriteerit kevät 2013

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakoevastausten kriteerit kevät 2013 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakoevastausten kriteerit kevät 2013 Eriksson, K., Isola, A., Kyngäs, H., Leino-Kilpi,

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Näyttöön perustuva hoitotyö hoitotyöntekijöiden määrittelemänä

Näyttöön perustuva hoitotyö hoitotyöntekijöiden määrittelemänä Näyttöön perustuva hoitotyö hoitotyöntekijöiden määrittelemänä Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja Opinnäytetyö 30.9.2009 Carissa Wahlroos Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveys- ja hoitoala Koulutusohjelma

Lisätiedot

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Aineiston analysointi Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Tutkimuskysymykset Tutkimusongelmien vähittäinen muotoutuminen Rajauksen tarkistaminen Ovatko ongelmat sellaisia, että niihin on vastaus löydettävissä!

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot