Näyttöön perustuva hoitotyö -kuvaus toimintamallin kehittämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näyttöön perustuva hoitotyö -kuvaus toimintamallin kehittämisestä"

Transkriptio

1 1 Näyttöön perustuva hoitotyö -kuvaus toimintamallin kehittämisestä Anneli Sarajärvi Terveystieteiden tohtori, yliopettaja. projektipäällikkö PhD, RN, Principal Lecturer, Project Manager Metropolia Ammattikorkeakoulu

2 2 Näyttöön perustuva hoitotyö -kuvaus toimintamallin kehittämisestä Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata näyttöön perustuva hoitotyön toimintamallin kehittämistä työelämässä. Tavoitteena on tuottaa työelämän tarpeisiin soveltuva näyttöön perustuva toimintamalli, jonka avulla voidaan kehittää hoitotyöntekijöiden toimintaa näyttöön perustuvaksi.näyttöön hoitotyön toimintamallin ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin mallin pääkäsitteet kirjallisuuteen perustuen. Toimintamallin pääkäsitteiksi muodostuivat tieteellisen, asiantuntijan kokemukseen, asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan sekä toimintaympäristön mahdollisuuksiin. Toisessa vaiheessa muodostettiin toimintamallin ylä- ja alakäsitteet projektiryhmien (N=30) tuottamista kirjallisista aineistoista. Aineistot analysoitiin deduktiisesti sisällönanalyysillä. Yläkäsitteiksi muodostuivat NPH:n edellytykset ja NPH:n vahvistaminen. Pääkäsitteet, ylä- ja alakäsitteet koottiin yhteen, tarkistettiin niiden yhteneväisyys ja muodostettiin NPH:n toimintamalli. Avainsanat: näyttöön perustuva hoitotyö, toimintamalli, edellytykset, vahvistaminen Evidence-Based Nursing Describing the Development of a Functional Model Abstract The purpose of this study is to describe the development of a functional model of evidence-based nursing (=EBN) in work environment. The aim is to produce an evidencebased functional model applicable to the needs of work environment, which develops nursing staff s actions founded on evidence. In the first phase of the evidence-based functional model, the core concepts were formulated based on literature. They consisted of use of research knowledge, use of knowledge based on expert experience, use of information based on client needs and wishes as well as use of knowledge of the possibilities of operational environments. In the second phase, the main and subsidiary concepts of the model were formed based on the written data produced by the project groups (N=30). The written data were analysed deductively by content analysis. The main concepts comprised prerequisites for EBN and strengthen of EBN. Finally, the core concepts as well as the main and subsidiary concepts were collected, their compatibility with each other was verified, and the functional model of EBN was formed. Keywords: evidence-based nursing, functional model, prerequisites, promotion

3 3 Näyttöön perustuva hoitotyön kehittämisen lähtökohdat Näyttöön hoitotyön kehittäminen on ajankohtaista sekä kansallisesti että kansainvälisesti (STM 2008, Gerrish ja Clayton 2004, Munroe ym. 2008). Kansallisten hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmien mukaan näyttöön perustuva hoitotyö tulisi olla kehittämisen painopistealueena. Näyttöön hoitotyön (jatkossa käytetään lyhennystä NPH) edellytykseksi nähdään erilaisten toimintamallien kehittäminen ja hyvien hoitokäytänteiden levittäminen hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. (Perälä ym. 2008, STM 2008.) Tavoitteena on, että hoitotyö perustuu parhaaseen mahdolliseen näyttöön, joka lisää hoitotyön laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. (STM 2008.) Tutkimusten mukaan hoitotyö perustuu usein käytännön kokemukseen ja auktoriteetteihin (vrt. Closs ja Cheather 1999, Perälä 1999, Bruns ja Grove 2001, Fink ym. 2005, Sarajärvi ja Isola 2006, Gerrish ym 2008). Suomessa ei ole toistaiseksi kehitelty NPH:n toimintamalleja sensijaan kansainvälisesti on kehitelty erilaisia malleja (esim. Stetler 2001, 2003, Brown ja Rodger 1999, Pearson ym. 2005, Tolson ym. 2005, Edgar ym. 2006), joiden tarkoituksena on ohjata hoitotyöntekijöiden toimintaa näyttöön perustuvaksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata näyttöön hoitotyön toimintamallin kehittämistä työelämässä. Tämä tutkimus on osa laajempaa tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on kehittää hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvaa osaamista ja näin kehittää hoitotyön laatua ja vaikuttavuutta hoitotyössä. Mitä on näyttöön perustuva hoitotyö? Näyttöön perustuva hoitotyö (evidence-based nursing), näyttöön perustuva toiminta (evidence-based practice) ja, tutkimukseen perustuva hoitotyö (research based nursing), näyttöön perustuva johtaminen (evidence-based management / evidende-based leadership), ja näyttöön perustuva lääketiede (evidence-based medicine) voidaan yleisesti määritellä parhaan, ajantasaisen tiedon hankkimiseksi sekä sen järjestelmälliseksi, kriittiseksi ja harkituksi käytöksi sekä arvioinniksi yksittäisen potilaan, potilasryhmän tai väestön terveyttä koskevassa päätöksenteossa ja hoitotyössä (Closs ja Cheater 1999, French 1999, Perälä 1999, Banning 2005). Näyttöön hoitotyön tarvetta on perusteltu eri näkökulmista. Ensinnäkin NPH:ssä hyödynnetään tutkittua tietoa, joka on yleistettävää ja perusteltua, jolloin hoitotyöntekijä pystyy perustelemaan toimintaansa erilaisissa hoitotilanteissa. (Closs ja Cheater 1999, French 1999). Hoitotieteellisen tutkimustiedon hyödyntäminen hoitotyössä on selvästi vähäisempää kuin kokemusperäisen (Oranta ym. 2002, Gerrish ja Clayton 2004). Toiseksi NPH:tä perustellaan sillä, että hoidon saajien vaatimukset hoidon laadulle ovat lisääntyneet. Hoidon saajat kaipaavat perusteluja hoitoaan koskevassa päätöksenteossa. Kolmanneksi näyttöön tutkimustiedon merkitystä perustellaan taloudellisuudella. Näihin perustuen pystytään karsimaan niitä hoitotyön toimintoja, joilla ei ole vaikuttavuutta hoitotyössä. (Closs ja Cheater 1999.) Näyttöön hoitotyön kehittymisen esteitä on tutkittu erityisesti kansainvälisesti. (esim. Tompson ym. 2005, Brown ym. 2008). NPH:n esteet liittyvät tutkimustiedon esittämiseen ja soveltamiseen, hoitotyöntekijöiden ja johtajien asenteisiin, osaamiseen ja johtamiskulttuuriin sekä organisatorisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Orannan ym. (2002) mukaan Suomessa on todettu samat asiat esteiksi kuin muissakin maissa. Suomalaiset

4 4 sairaanhoitajat ovat kokeneet kuitenkin muita enemmän esteenä sen, että tutkimukset eivät ole aina selkeästi hyödynnettävissä hoitotyön käytännössä eikä tutkimustietoa ole esitetty riittävän selkeästi. Kansainvälisesti näyttöön hoitotyön edistämiseen on kehitetty erilaisia malleja. Malleissa kuvataan muutoksen tarpeen tunnistamista, toivotun muutoksen suunnittelua, toteutusta ja tulosten arviointia (Pearson ym. 2005, Brown ym. 2008). Niissä kuvataan myös johtajiin, työntekijöihin ja työyhteisöihin liittyviä asenteita, muutosta edistäviä tekijöitä sekä muutosjohtamisen menetelmiä (Fink ym.2005, Edgar ym. 2006, Shirley 2006, Newhouse 2007, Munroe ym. 2008) sekä niiden taustateorioita (Walker ym. 2003). Kehitettyjä malleja on pääasiassa arvioitu hanke-evaluointimenetelmin ja tyytyväisyysmittauksin. Mallit on todettu usein hyvin yleisluonteisiksi ja näin ollen ne eivät ole ohjanneet riittävän konkreettisesti NPH:tä ja hoitotyön kehittämistä. (Walker ym. 2003, Edgar ym. 2006). Tutkimuksen tarkoitus ja NPH:n toimintamallin kehittämisen vaiheet Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata näyttöön hoitotyön toimintamallin kehittämistä työelämässä. Tavoitteena on tuottaa työelämän tarpeisiin soveltuva näyttöön perustuva toimintamalli, jonka avulla voidaan kehittää hoitotyöntekijöiden toimintaa näyttöön perustuen. Tutkimustehtävänä on kuvata näyttöön hoitotyön toimintamallin käsitteet ja sisällöt sekä niiden muodostaminen. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa Helsingin kaupungin terveyskeskuksen akuuttisairaalaosaston seitsemällä vuodeosastolla, neljällä päivystyksen vuodeosastolla, kahdessa kotisairaalassa, terveyskeskuspäivystyksessä, päivystyspoliklinikalla, konsultaatiopoliklinikalla, selviämishoitoasemalla ja epidemiologisessa yksikössä, joissa oli henkilökuntaa 368. Tutkimusprojektissa oli kaksi projektiryhmää (N=30), jotka muodostuivat vuodeosastojen projektiryhmästä ja päivystysyksikön projektiryhmästä. Molemmissa projektiryhmissä oli 15 jäsentä, jotka toimivat yksiköiden osastonhoitajina ja ylihoitajina. Ylihoitajat toimivat myös projektiryhmien puheenjohtajina. Toimintamallin kehittämisen ensimmäisen vaiheessa perehdyttiin näyttöön perustuvaan hoitotyön kirjallisuuteen ja muodostettiin induktiivisesti kirjallisuuden pohjalta NPH:n toimintamallin pääkäsitteet (Miles & Huberman 1994, Tuomi ja Sarajärvi 2009). Toimintamallin kehittämisen perustaksi haettiin tieteellistä tietoa Cinahl, Medline, Medic, EBSCO, Science Direct tietokannoista. Hakusanoina käytettiin evidence-based ja promote/inhibitive, evidence -based ja management, evidence-based ja competence, evidence-based/model sekä evidence-based/model/implementation. Kirjallisuuskatsaukseen perustuen muodostettiin neljä pääkäsitettä, jotka ilmenivät useissa julkaisuissa. Taulukossa 1 kuvataan NPH:n pääkäsitteet ja artikkeleiden julkaisijat, joihin perustuen pääkäsitteet muodostettiin.

5 5 Taulukko 1. NPH:n pääkäsitteet ja artikkeleiden julkaisijat Pääkäsitteet Artikkeleiden julkaisijat 1. Tieteellisen DiCenco ym. 1998, Perälä 1999, Stetler 2001,2003, Brown ja Rodger 1999, Grigsby ym. 2002, Leino- Kilpi ja Lauri 2003, Rycroft-Malone ym. 2004, Ring ym. 2005, Glasson ym. 2006, Gerrish ym Asiantuntijan kokemukseen DiCenco ym. 1998, Stetler 2001,2003, Brown ja Rodger 1999, Grigsby ym. 2002, Leino-Kilpi ja Lauri 2003, Rycroft-Malone ym. 2004, Ring ym. 2005, Edgar ym. 2006, Glasson ym. 2006, Gerrish 3. Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan 4.Toimintaympäristön mahdollisuuksiin ym Stetler 2001, 2003, Brown ja Rodger 1999, Leino- Kilpi ja Lauri 2003, Tolson ym. 2005, Glasson ym DiCenco ym. 1998, Stetler 2001,2003, Brown ja Rodger 1999, Perälä 1999, Rycroft-Malone ym. 2004, Ring ym. 2005, Tolson ym. 2005, Edgar ym. 2006, Glasson ym Pääkäsitteiden muodostamisen lähtökohtana oli se, että käsitteet ohjaavat hoitohenkilökuntaa tuottamaan toimintamallin sisältöjä käytännön hoitotyön näkökulmasta. Kirjallisuuden pohjalta muodostetut pääkäsitteet arvioitiin asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijaryhminä käytettiin johto- ja ohjausryhmiä. Johtoryhmä (N=9) muodostui yliopiston-, ammattikorkeakoulun-, perusterveydenhuollon, tutkimuslaitosten edustajista. Ohjausryhmä muodostui terveyskeskuksen johtavasta ylihoitajasta, viidestä ylihoitajasta sekä NPH:n tutkimusprojektin projektipäälliköstä. Näyttöön hoitotyön toimintamallin kehittämisen toisessa vaiheessa muodostettiin teorialähtöisesti toimintamallin ala- ja yläkäsitteet. Aineisto kerättiin NPH:n projektiryhmien (N=30) tuottamista kirjallisista dokumenteista. Projektiryhmän jäsenet tuottivat sisällöt toimintamalliin kuvaamalla kirjallisesti käytännön hoitotyön kehittämistä. Projektiryhmien tuottamat kirjalliset aineistot analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä (Tuomi ja Sarajärvi 2009). Aineiston analyysia ohjasi pääkäsitteistä muodostettu luokittelurunko. Analyysiyksikkönä käytettiin aineistosta nousevia lausumia (Tuomi ja Sarajärvi 2009). Projektiryhmiltä kerätty alkuperäinen aineisto pelkistettiin. Pelkistetyt ilmaukset ryhmiteltiin ja yhdistettiin alakäsitteiksi sekä nimettiin sisältöjä kuvaavilla käsitteillä. Alakäsitteitä kuvaavia luokkia muodostui kaikkiaan 15. Edelleen alakäsitteet luokiteltiin niitä kuvaavien samankaltaisuuksien mukaan yläkäsitteiksi. Yläkäsitteitä muodostui kaksi, NPH:n edellytykset (taulukko 2) ja NPH:n vahvistaminen (taulukko 3). (Miles ja Huberman 1994, Tuomi ja Sarajärvi 2009.) Kuviossa 1 esitetään toimintamallin käsitteet. Kolmannessa vaiheessa tarkistettiin ala- ja yläkäsitteiden yhteys pääkäsitteisiin sekä muodostettiin alustava toimintamalli (kuvio 1) ja aloitettiin toimintamallin pilotointi käytännössä. Aineiston analyysin eri vaiheissa tulokset vietiin arvioitavaksi projekti- ja ohjausryhmiin kaikkiaan neljä kertaa. Tuloksia esitettiin analyysin aikana myös koko terveyskeskuksen hoitohenkilökunnalle kaksi kertaa. (Lincoln ja Cuba 1985, Tuomi ja Sarajärvi 2009.)

6 6 Näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli Näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli muodostui neljästä pääkäsitteestä ja niihin yhteydessä olevista kahdesta yläkäsitteestä ja 15 alakäsitteestä. Pääkäsitteet kuvaavat tieteellisen ä, asiantuntemukseen perustuvaa ä, asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan ä sekä toimintaympäristön mahdollisuuksiin ä. Yläkäsitteet kuvaavat NPH:n edellytyksiä, jotka muodostuivat 8 alakäsitteestä sekä NPH:n vahvistamisesta, jotka muodostuivat 7 alakäsitteestä. (Kuvio 1.) *Hoitokulttuurin uudistamistarpeen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen *Muutoksen johtamisen ja kehittämisen osaaminen *Myönteinen asenne tutkimusja kehittämistoimintaan *Tieteellisen tiedon merkityksen ymmärtäminen hoitotyön kehittämisessä *Yhteistoiminnallinen työskentelyote *Asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa *Oman asiantuntijuuden ylläpitäminen *Tieteellisen *Asiantuntijan kokemukseen *Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan *Toimintaympäristön mahdollisuuksiin *Hoitokäytänteiden kehittämisen ja muutosprosessin tukeminen ja arviointi *Resurssien ja välineiden mahdollistaminen *Tutkimus- ja kehittämisprojekteihin osallistuminen *Tieteellisen tiedon kriittinen arviointi ja hyödyntäminen toiminnassa *Nykyisten toimintakäytänteiden kyseenalaistaminen ja kriittinen arviointi *Oman osaamisen kriittinen arviointi ja analyysi Kuvio 1. Näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli. (Sarajärvi 2008). Näyttöön hoitotyön edellytykset työelämässä Näyttöön hoitotyön edellytykset ovat yhteydessä tieteellisen ön, asiantuntijan kokemukseen ön, asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan ön sekä toimintaympäristön mahdollisuuksiin tiedon käyttöön. NPH:n edellytyksiä kuvaavat käsitteet ja niiden sisällöt esitetään taulukossa 2.

7 7 Taulukko 2. Näyttöön hoitotyön edellytyksiä kuvaavat käsitteet. Pääkäsite Pelkistettyjä ilmauksia projektiryhmien tuottamasta aineistoista Alakäsite Yläkäsite Tieteellisen -esimies tunnistaa kehittämistarpeet -esimies perustelee tutkimusä, kannustaa ja motivoi kehittämiseen Hoitokulttuurin uudistamistarpeen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen Näyttöön hoitotyön edellytykset -esimiehen positiivinen asenne ja toiminta -esimies motivoi henkilöstöä lukemaan tieteellisiä julkaisuja sekä osallistumaan koulutuksiin ja konferensseihin Myönteinen asenne tutkimus- ja kehittämistoimintaan Asiantuntijan kokemukseen Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan Toimintaympäristön mahdollisuuksiin -perehdytään tutkimuksiin ja tieteelliseen tietoon, miten ne ovat sovellettavissa käytäntöön -käsitellään tutkimustietoa osastokokouksissa ja tilataan tieteellisiä julkaisuja osastolle -tunnistetaan muutosvastarinta kehittämisessä -osataan arvioida muutosasenteita ja tuetaan henkilökuntaa muutoksessa -vaihdetaan tietoa kollegoidensa kanssa ja sovitaan yhteisiä toimintakäytäntänteitä -verkostoidutaan eri ammattiryhmien kanssa ja toimitaan yhdessä potilaan sekä omaisten kanssa -päivitetään tietoa ja jetaan osaamista kollegoiden kanssa -mahdollistetaan uuden tiedon saaminen koulutuksiin ja konferensseihin osallistumalla -hoitosuunnitelman laatiminen potilaan ja omaisten ilmaisemien tarpeiden mukaisesti -potilas nähdään aktiivisena osallisena hoitoaan koskevissa päätöksissä -mahdollistetaan henkilökunnalle sähköpostioikeudet -mahdollistetaan tietokoneen käyttö sekä aikaa tiedonhankintaan ja artikkeleiden lukemiseen työaikana Tieteellisen tiedon merkityksen ymmärtäminen hoitotyön kehittämisessä Muutoksen johtamisen ja kehittämisen osaaminen Yhteistoiminnallinen työskentelyote Oman asiantuntijuuden ylläpitäminen Asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa Resurssien ja välineiden mahdollistaminen Tulosten mukaan tieteellisen tiedon käytön edellytyksenä on, että esimies toimii hoitokulttuurin uudistamistarpeiden tunnistajana ja tunnetuksi tekijänä. Hänen tehtävänä on johtaa työyhteisön kehittämistä ja mahdollistaa uuden tiedon saatavuus. Tieteellisen edellyttää hoitohenkilökunnan myönteistä asennoitumista tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä tieteellisen tiedon merkityksen ymmärtämistä hoitotyön kehittämisessä ja hoitotoimintojen päätöksenteossa. Asiantuntijan kokemukseen tiedon käytön edellytyksenä on hoitotyön muutosprosessien johtamisosaaminen. Johtajalta edellytetään henkilökunnan muutosvastarinnan tunnistamista, muutosvalmiuksien kehittämistä ja tukemista. Asiantuntijan kokemukseen edellyttää yhteistoimintaa eri työyhteisöjen, ammattiryhmien sekä asiakkaan välillä. Yhteistoiminnallisuus edellyttää kollegiaalista tiedonvaihtona ja yhteisiä sovittuja toimintakäytänteitä työyhteisössä. Asiantuntijan kokemukseen uuden tiedon käytön edellytyksenä on, että hoitohenkilökunnalle mahdollistetaan tietojen

8 8 päivittäminen osallistumalla koulutuksiin ja konferensseihin. Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan edellyttää, asiakaslähtöistä ajattelu- ja toimintatapaa. Hoitotyön lähtökohtana on asiakkaan ja hänen omaistensa ilmaisemat hoidon tarpeet. Asiakas nähdään aktiivisena ja tasavertaisena osallistujana hoitoaan koskevassa päätöksenteossa. Toimintaympäristön mahdollisuuksiin tiedon käytön edellyttää taloudellisia resursseja. Nämä ilmenevät hoitohenkilökunnan aikaresursseina sekä tarvittavina, ajanmukaisina tiedonhakintavälineinä. Näyttöön hoitotyön vahvistaminen työelämässä Näyttöön hoitotyön vahvistaminen on yhteydessä tieteellisen ön, asiantuntijan kokemukseen ön, asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan ön sekä toimintaympäristön mahdollisuuksiin tiedon käyttöön. NPH:n vahvistamista kuvaavat käsitteet ja niiden sisällöt esitetään taulukossa 3. Taulukko 3. Näyttöön hoitotyön vahvistamista kuvaavat käsitteet. Pääkäsite Pelkistettyjä ilmauksia projektiryhmien tuottamasta aineistosta Alakäsite Yläkäsite Tieteellisen tiedon käyttö Asiantuntijan kokemukseen Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan Toimintaympäristön mahdollisuuk-siin -esimies toimii esimerkkinä tieteellisen tiedon käytössä ja käyttää tutkittua tietoa oman toimintansa perustana -esimies antaa palautetta, tukee muutoksessa ja herättää kiinnostusta tutkittuun tietoon -osallistutaan tutkimuksiin ja seurataan oman alan tutkimustuloksia -osallistutaan projekteihin ja harjaannutaan tunnistamaan työyhteisön ongelma-alueita -opitaan etsimään tietoa eri tietokannoista -perehdytään uusimpaan tutkimustietoon ja opetellaan arvioimaan tutkitun tiedon hyödynnettävyyttä hoitotyössä -suhtaudutaan kriittisesti tutkittuun tietoon ja arvioidaan sen käyttökelpoisuutta päätöksenteossa -kyseenalaistetaan omia toimintakäytänteitä sekä etsitään tutkittua tietoa hoitotyön kehittämiseksi -pyritään muuttamaan oma toimintaa tutkitun tiedon pohjalta -tuodaan esille hiljainen tieto ja opitaan kriittisesti tarkasteleman kokemuksellista osaamistaan -tarkastellaan potilaan asioita eri näkökulmista ja otetaan potilas mukaan päätöksentekoon -potilas nähdään oman alansa asiantuntijana ja vastuullisena osallistujana hoitoaan koskevissa päätöksissä -mahdollistetaan henkilökunnalle sähköpostin käyttö sekä järjestetään koulutusta atk- laitteiden ja ohjelmien käytöstä ja tiedonhausta Hoitokäytänteiden ja muutosprosessien tukeminen ja arviointi Tutkimus- ja kehittämisprojekteihin osallistuminen Tieteellisen tiedon kriittinen arviointi ja hyödyntäminen hoitotyössä Oman osaamisen kriittinen arviointi Nykyisten toimintakäytänteiden tunnistaminen ja kriittinen arviointi Asiakaslähtöinen työskentelyote Resurssien mahdollistaminen Näyttöön hoitotyön vahvistaminen

9 9 Tulosten mukaan tieteellisen ä vahvistetaan hoitotyössä tukemalla hoitohenkilökuntaa osallistumaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Hoitotyön johtajan perustaa toimintansa tieteelliselle tiedolle ja näin toimii hoitohenkilökunnalle esimerkkinä tieteellisen tiedon käytössä. Tieteellisen ä vahvistetaan hoitotyössä kyseenalaistamalla omia toimintakäytänteitä sekä etsimällä uutta tutkittua tietoa oman toiminnan perustaksi. Lisäksi opitaan arvioimaan kriittisesti tieteellistä tietoa ja sen käyttökelpoisuutta päätöksenteossa. Oman toiminnan kriittistä arviointia vahvistetaan osallistumalla koulutuksiin ja konferensseihin sekä seuraamalla oman alan uusimpaa tieteellistä tietoa. Asiantuntijan kokemukseen ä vahvistetaan työyhteisön toimintakäytänteiden ja oman osaamisen kriittisenä tarkasteluna, arviointina sekä kokemuksen myötä kehittyneen hiljaisen tiedon tunnistamisena. Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan ä vahvistetaan osallistamalla asiakas hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Hoitotyön lähtökohtana on yhteisvastuullisuus, tällöin hoitotyötä ohjaa jaettu vastuu ja yhteinen päätöksenteko. Toimintaympäristön mahdollisuuksiin ä vahvistetaan mahdollistamalla aikaa tieteellisen tiedon hakuun sekä mahdollistamalla ajanmukaiset välineet ja jatkuva kouluttautuminen ATK-välineiden ja ohjelmien käyttöön. Pohdinta Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Eettisyys on tutkimusprosessin keskeisin toimintaa ohjaava tekijä. (Tuomi ja Sarajärvi 2009.) Tutkimusprojektin esittelyssä tutkimukseen osallistuville selvitettiin heidän anonymiteettisuojansa sekä heidän oikeutensa luopua tutkimuksesta niin halutessaan. Lupa tutkimuksen suorittamiseen haettiin tutkimusprojektin alkuvaiheessa, jossa määriteltiin tutkimusprojektin kehittämistavoitteet. Tämän tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan Lincoln ja Guban (1985) esittämien kriteereiden pohjalta. Tutkimusaineiston luotettavuutta voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, miten hyvin tutkija on tavoittanut tutkittavan ilmiön ja miten luottamukselliset suhteet hän on pystynyt luomaan tutkittavien kanssa. (Lincoln ja Guba 1985.) Tässä tutkimuksessa tutkija toimi kiinteästi yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa NPH:n toimintamallin kehittämisessä. Hoitohenkilökunta esitti hyvin vapaasti ja kriittisesti näkemyksiään toimintamallin kehittämisessä. Luotettavuutta lisäävänä tekijänä voidaan pitää myös sitä, että hoitohenkilökunta suostui vapaaehtoisesti tutkimustiedon tuottamiseen. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan tarkastella myös siitä näkökulmasta, miten hyvin metodin avulla pystytään lähestymään tutkittavaa ilmiötä. (Lincoln ja Guba 1985.) Projektiryhmien tuottamat aineistot pyrittiin kuvaamaan siten, että polku alkuperäisen aineistoon on löydettävissä. (Lincoln ja Cuba 1985, Tuomi ja Sarajärvi 2009.) Vastaavuus tarkoittaa sitä, miten hyvin tutkimus vastaa tutkittavaa todellisuutta. Analyysin aikana vastaavuutta ja uskottavuutta pyrittiin lisäämään palaamalla analyysin aikana alkuperäiseen aineistoon, jotta yhteys muodostuvista käsitteistä alkuperäisaineistoon säilyi. Vastaavuutta pyrittiin vahvistamaan viemällä tulokset aineiston analyysin eri vaiheessa tutkittavien tarkasteltavaksi. (Lincoln ja Guba 1985.) Tulosten sovellettavuuden kriteerinä Lincoln ja Guba (1985) sekä Miles ja Huberman (1994) pitävät siirrettävyyttä. Siirrettävyys liittyy siihen, miten tutkimustulokset ovat sovellettavissa toisiin samanlaisiin konteksteihin. Tämän

10 10 tutkimuksen tulosten siirrettävyyttä toisiin konteksteihin arvioidaan NPH:n toimintamallin soveltuvuutena. Vertailtaessa aikaisemmin muodostettuja kansainvälisiä malleja voidaan osoittaa, että mallit ovat usein hyvin yleisluonteisia, joten niiden soveltaminen eri konteksteihin on ollut osin vaikeaa. Tämän toimintamallin käsitteet on luotu hoitotyön kontekstista, mutta mallin soveltuvuutta hoitotyöhön tulee vielä testata pilotoimalla mallia hoitotyön käytännössä. Tulosten tarkastelua ja johtopäätökset Tässä tutkimuksessa kehitetyn NPH:n toimintamallin pääkäsitteet muodostettiin kirjallisuuden pohjalta ja ala- ja yläkäsitteet projektiryhmien tuottaman kirjallisen aineiston pohjalta. NPH:n toimintamalli muodostuu pääkäsitteistä ja niihin liittyvistä yläkäsitteistä, jotka muodostuvat NPH:n edellytyksistä ja NPH:n vahvistamisesta sekä niitä kuvaavista alakäsitteistä. Pääkäsitteisiin yhteydessä olevat käsitteet NPH:n edellytykset ja vahvistaminen on tuotu esille myös aikaisemmissa tutkimuksissa (mm. Gerrish ja Clayton 2004). Tämän tuotetun mallin mukaan hoitotyön johtaja on NPH:n edellytysten luoja sekä uuden hoitokulttuurin uudistamistarpeen tunnistaja ja näkyväksi tekijä (vrt. Fink ym. 2005, Shirey 2006, Brown ym. 2008). Tulosten mukaan hoitotyön johtajan tulee perustaa oma toimintansa tieteelliselle tiedolle ja näin toimia esimerkkinä tieteellisen tiedon käytössä. Täten hoitotyön johtaja on avainasemassa NPH:n kehittämisessä. Samansuuntaisia tuloksia esitetään myös kansainvälissä tutkimuksissa (French 1999, Gerrish ja Clayton 2004, Ring ym. 2005, Tompson ym. 2005, Shirey ym. 2006, Newhouse 2007, Brown ym ). Toimintamallia voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, miten käsitteet ovat yhteydessä aikaisempiin teorioihin ja malleihin. Tämän NPH:n hoitotyön toimintamallin käsitteissä on osin yhteneväisyyttä aikaisempien näyttöön perustuvien hoitotyön mallien kanssa. (vrt. esim. DiCenso ym. 1998, Brown ja Rodger 1999, Stetler 2001,2003, Rycroft- Malone ym. 2004, Ring ym. 2005, Tolson ym. 2005, Edgar ym. 2006, Glasson ym. 2006, Munroe ym. 2008). Suomessa on kehitetty jonkin verran NPH:tä erilaisten kehittämisprojektien muodossa. Toistaiseksi NPH:n toimintamalleja ei ole kehitetty, joten kansallisten toimintamallien vertailuun ei tältä osin ole mahdollisuutta. Edellä esitettyyn perustuen kansallisesti tulisi kehittää erilaisia NPH:n toimintamalleja, jotka ohjaavat hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja näyttöön hoitotyön johtamista. Johtopäätöksenä voidaan todeta että NPH:n alustava toimintamalli lisää tietoa näyttöön hoitotyön kehittämisestä terveydenhuollossa. Toimintamallia voidaan pitää melko konkreettisena käytännön eri toimijoiden hoitotyötä ohjaavana mallina. Toimintamallia voidaan hyödyntää NPH:n kehittämisen sekä NPH:n johtamisen vahvistamiseen. Se toimii myös sekä perus- että täydennyskoulutuksen rakenteena ja ohjaa hoitotyön johtamista. Tieteen kannalta toimintamalli lisää hoitotyön tietoperustaa ja kuvaa konkreettisesti yhden tavan mallin kehittämiseksi. Toimintamalli antaa perustaa kehittää käytännön hoitotyötä näyttöön perustuen, mutta toimintamallin edelleen kehittäminen edellyttää kuitenkin toimintamallin testaamista suurilla aineistoilla. Kehittämishaasteena voidaan esittää, että kansallisesti tulisi kehittää käytännön hoitotyön tarpeista lähteviä toimintamalleja, jotka tukevat käytännön hoitotyön ja koulutuksen kehittämistä näyttöön perustuvaksi. Yhteiset toimintamallit lisäävät myös käytännön hoitotyön ja koulutuksen integraatiota, joten niitä tulisi kehittää enenevässä määrin yhdessä.

11 11 LÄHTEET Banning M Conceptions of evidence, evidence-based medicine, evidence-based practice and their use in nursing: independent nurse prescribes views. Journal of Clinical Nursing 14(4), Brown GT, Rodger S Research utilization models: Frameworks for implementing evidence-based occupational therapy practice. Occupational Therapy International 6(1), Brown GT, Wicline MA, Ecoff L, Glaser D Nursing practice, knowledge, attitudes and perceived barriers to evidence-based practice at an academic medical center. Journal of Advanced Nursing 6(2), Closs SJ, Cheater FM Evidence for nursing practice: a clarification of the issues. Journal of Advanced Nursing 30(1), DiCenco A, Cullum N, Ciliska D Implementing evidence-based nursing: some misconceptions. Evidence-Based Nursing 1(2), Edgar L, Herbert R, Lambert S, MacDonald JA, Dubois S, Latimer M The Joint Venture Model of Knowledge Utilization: a guide for change in nursing. Canadian Journal of Nursing Leadership 19 (2), Fink R, Thompson C, Bonnes D Overcoming Barriers and Promoting the Use of Research in Practice. Journal of Nursing Administration 35(3), French P The development of evidence-based nursing. Journal of Advanced Nursing 29(1), Gerrish K, Clayton J Promoting evidence-based practice: an organizational approach. Journal of Nursing Management 12 (2), Gerrish K, Ashworth P, Lacey A, Bailey J Developing evidence-bsaed practice: Experiences of senior and junior clinical nurses. Journal on Advanced Nursing 62(1), Glasson J, Chang E, Chenoweth L, Hancock K, Hall T, Hill-Murray F, Frances C. Collier L Evaluation of a model of nursing care for older patients using participatory action research in an acute medical ward. Journal of Clinical Nursing 5(15), Leino-Kilpi H, Lauri S Näyttöön hoitotyön lähtökohdat. Teoksessa Lauri S.(toim.) Näyttöön perustuva hoitotyö. WSOY, Helsinki, Lincoln YS & Cuba EG Naturalistic Inquire. Beverly Hills: Sage Publications.

12 12 Miles MB, Huberman AM Qualitative data analysis. (2. painos) California, Sage. Munroe D, Dyffy P, Ficher C Nurse knowledge, skill and attitudes related to evidence-based practice: Before and after organizational supports. Medsurg Nursing 17(1), Newhouse R Diffusing confusion among evidence-based practice, quality improvement, and research. Journal of Nursing Administration 37(10), Oranta O, Routasalo P, Hupli M Sairaanhoitaja tutkimustiedon hyödyntäjänä estävät ja edistävät tekijät. Hoitotiede 14(1), Pearson A, Wiechula R, Court A, Lockwood C The JBI model of evidence- based healthcare. International Journal of Evidence Based Healthcare 8(3), Perälä ML Näyttöön perustuvaan hoitotyöhön. Teoksessa: Simoila R, Kangas R, Ranta J (Toim.) Hoitotyötä johtamaan. Kirjayhtymä. Helsinki, Perälä ML, Toljamo N, Vallimies-Patomäki M, Pelkonen M Tavoitteena näyttöön perustuva hoitotyö. Kansallisen tavoite- ja toimintaohjelman ( ) arviointi. STAKES. Vastapaino Oy. Helsinki. Ring N, Malcolm C, Coull A, Murphy-Black T, Watterson A Nursing best practice statement: an exploration of their implementation in clinical practice. Journal of Clinical Nursing 14(9), Rycroft-Malone J, Harvey G, Seers K, Kitson A, Mc Corman B. & Titchen A An exploration of the factors that influence the implementation of evidence into practice. Journal of Clinical Nursing 13(8), Sarajärvi A. & Isola A Sairaanhoidon opiskelijoiden hoitotyön oppiminen ja siihen yhteydessä olevat tekijät käytännön harjoittelujaksolla. Hoitotiede 18(5), Shirey MR Evidence-Based Practice: How nurse leaders can facilitate innovation. Nursing Administration Quarterly 30(3), Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:6. Sosiaali- ja terveysministeriö. Yliopistopaino. Helsinki. Stetler CB Updating the Stetler Model of Research Utilization to Facilitate Evidence-Based Practice. Nursing Outlook 49(6), Stetler CB Role of the organization in translating research into evidence-based practice. Outcomes Management 7(3), Tolson D, McAloon M, Hotchkiss R, Schofield I Progressing evidence-based practice: an effective nursing model? Journal of Advanced Nursing 50(2),

13 13 Tompson C, Caughan D, Cullum N, Sheldon T, Raynor P Barries to evidence-based practice care nursing - why viewing decision-making as context is helpful. Journal of Advanced Nursing 52(4), Tuomi J, Sarajärvi A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5., uudistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. Walker AE, Grimshaw J, Johnston M, Pitts N, Steen N, Eccles M PRIME Process modelling in Implementation research: selecting a theoretical basis for interventions to change clinical practice. BMC Health Services Research 3.

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2016 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella 2.-3. lv HOIT3608 ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin ja Minna Stolt Opetusmuoto:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN HOITOTYÖN MALLIEN VERTAILUA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN HOITOTYÖN MALLIEN VERTAILUA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN HOITOTYÖN MALLIEN VERTAILUA Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja Opinnäytetyö Kevät 2009 Helvi Asikainen Anitta Rönnholm Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveys- ja hoitoala Koulutusohjelma

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media Tohtorixi 9.2. 2004, Päivitetty 9.1. 2005 http://www.jyu.fi/~pttyrvai/papers/tohtorixi.pdf Pasi Tyrväinen Prof. Digital media email: Pasi.Tyrvainen@jyu.fi Tutkinnon sisältö Tohtori Väitöskirja Lisensiaattityö

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Vapaasti valittavat KEVÄT 2016

Vapaasti valittavat KEVÄT 2016 Vapaasti valittavat KEVÄT 2016 Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi! Muutokset merkitään punaisella 1. lv HOIT2096 TUTKIJALINJA, Orientoivat seminaarit 1 op (opintojakso alkoi

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Vapaasti valittavat KEVÄT 2017

Vapaasti valittavat KEVÄT 2017 Vapaasti valittavat KEVÄT 2017 Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi! Muutokset merkitään punaisella 1. lv HOIT2104 TUTKIJALINJA, TEEMA 1: TUTKIMUKSEN JA TUTKIJANURAN SUUNNITTELU

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

Inhimillisesti tehokas sairaala hanke

Inhimillisesti tehokas sairaala hanke Yhtymävaltuuston seminaari Suomu 14.6.2011 Inhimillisesti tehokas sairaala hanke Marika Pitkänen Hankekoordinaattori, HTM Antti Syväjärvi 2008 2 Inhimillisesti tehokas sairaala - hanke Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

SEURAA NETTILUKKARIA - MUUTOKSET NÄKYVÄT PUNAISELLA! SYKSY 2014 VAPAASTI VALITTAVAT

SEURAA NETTILUKKARIA - MUUTOKSET NÄKYVÄT PUNAISELLA! SYKSY 2014 VAPAASTI VALITTAVAT SYKSY 2014 VAPAASTI VALITTAVAT Tämä on alustava lukujärjestys! Seuraa nettilukkaria päivitysten havaitsemiseksi. Seuraa opintojakson oikeassa yläkulmassa olevaa päivämäärää niin tiedät, koska aikataulua

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen

Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen Anna-Kaisa Pienimaa, Kätilöpäivät 2014 1700-luvun kätilökoulutuksessa oli nykyaikaisen profession piirteitä (Vainio-Korhonen 2012, 28) Opintoja ja työtä säätelivät

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Toimintatutkimus. Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija. Hoitotyön tutkimuspäivä Toimintatutkimus

Toimintatutkimus. Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija. Hoitotyön tutkimuspäivä Toimintatutkimus Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Yleisnimitys erilaisille lähestymistavoille, joissa yhdessä osallistujien kanssa vaikutetaan heidän toimintaansa, saadaan

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN VALMIUDET SOVELTAA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOTYÖN TOIMINTAMALLIA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN VALMIUDET SOVELTAA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOTYÖN TOIMINTAMALLIA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN VALMIUDET SOVELTAA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOTYÖN TOIMINTAMALLIA KÄYTÄNTÖÖN Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö Kevät 2009 Susanna Auroma

Lisätiedot

HOITOTIEDE: VALINTAKOE /Mallivastaukset ja arviointikriteerit

HOITOTIEDE: VALINTAKOE /Mallivastaukset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö. (5 pistettä) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi ABSTRAKTI Hoitotyön yhteenveto on yksi laadun kehittämisen väline hoitotyön laadun lisäämiseen ja potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseen. Tutkimuksessa

Lisätiedot

TIETO LISÄÄ TAITOA. ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi. Anu Räisänen

TIETO LISÄÄ TAITOA. ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi. Anu Räisänen TIETO LISÄÄ TAITOA ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi 24.9.2013 TULOSTEN, VAIKUTUSTEN & VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN TARVE Miksi näppituntuma ei riitä? Kansalaisten oikeuksien turvaaminen

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Tuovi Erkkilä. Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen tutkimusklubien avulla

Tuovi Erkkilä. Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen tutkimusklubien avulla Tuovi Erkkilä Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen tutkimusklubien avulla Metropolia Ammattikorkeakoulu Kliininen asiantuntija Sairaanhoitaja (ylempi amk) Opinnäytetyö 01.11.2011 Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS TUTKIMUKSEN TAUSTA Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä tuonut tarpeita

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2015 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella TURUN YLIOPISTO 18.9.2015 2.-3. lv (HOIT3608) ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakoevastausten kriteerit kevät 2013

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakoevastausten kriteerit kevät 2013 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakoevastausten kriteerit kevät 2013 Eriksson, K., Isola, A., Kyngäs, H., Leino-Kilpi,

Lisätiedot

Näyttöön perustuvan hoitotyön johtamista edistävät ja estävät tekijät pro gradujen valossa

Näyttöön perustuvan hoitotyön johtamista edistävät ja estävät tekijät pro gradujen valossa Bazian Ahmed Olli Heikura Jarkko Höynälä Näyttöön perustuvan hoitotyön johtamista edistävät ja estävät tekijät pro gradujen valossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa TkT Marjatta Huhta, Metropolia 1 Esityksen sisältö Master s in Industrial Management ohjelman kokonaisuus, tavoitteet ja rakenne

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot