Sananvapaus ja viestintäpolitiikka: ihanteet ja käytännöt
|
|
- Tero Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hannu Nieminen Virkaanastujaisesitelmä Sananvapaus ja viestintäpolitiikka: ihanteet ja käytännöt Arvoisa dekaani, arvoisa akateeminen yleisö, Käsittelen luennossani kolme kysymystä: 1. Mikä on viestintäpolitiikan tutkimuskohde, 2. Sananpauden ja viestinnällisten oikeuksien suhdetta, sekä 3. Sananvapauden haasteita uudessa viestintäympäristössä. 1. Viestintäpolitiikka on Suomessa varsin uusi akateeminen tutkimuksen ja opetuksen ala, ja Helsingin yliopiston viestintäpolitiikan professuuri on ensimmäinen tämän alan professuuri maassamme. Kansainvälisestikään ei vastaava alanmäärittely ole kovin yleinen lähin vastaava virka on tietääkseni mediapolitiikan professuuri Nijmegenin yliopistossa Alankomaissa. Ei myöskään ole mitään itsestään selviä sisällöllisiä esikuvia sille, miten viestintäpolitiikka akateemisena tutkimus- ja opetusalana pitäisi varsinaisesti määritellä. Mikä on viestintäpolitiikan tutkimuskohde? Oma määrittelyni lähtee viestinnän käsitteestä, kuuluhan virka nimenomaan viestinnän laitokselle. Viestintä yhteiskunnallisena ilmiönä ja tutkimuskohteena on laaja, ja se ulottuu aina sisäisviestinnästä joukkoviestintään, yhteisöviestinnästä kulttuurien väliseen viestintään. Tuntuu selvältä, että viestintäpolitiikan tutkimus ei voi nojata näin laajaan viestinnän määritelmään, vaan sitä pitää selvästi rajata. Johtolankaa rajaamiselle voidaan etsiä virkanimikkeen toisesta osasta, politiikan käsitteestä. Voidaan kysyä, mitkä kaikista edellä mainituista viestinnän muodoista ovat sellaisia, että ovat jollakin tavalla suoraan liitettävissä politiikkaan tai että ne olisivat poliittisen päätöksenteon kohteina. Tällöin lähtökohtana voidaan pitää seuraavaa viestintäpolitiikan alustavaa määritelmää: Viestintäpolitiikka tutkii viestintää koskevaa päätöksentekoa, siihen vaikuttavia tekijöitä, päätösvaihtoehtojen valintaa sekä päätösten toimeenpanoa ja niiden seurauksia. Määrittely on varsin laaja ja edellyttää edelleen tarkentamista. Tässäkin muodossa se rajaa viestintäpolitiikan tutkimuksen ja opetuksen alaa kahteen suuntaan: yhtäältä niihin viestinnällisiin ilmiöihin, jotka ovat sen tutkimuskohteena, ja toisaalta muihin läheisiin tieteen- ja tutkimuksen aloihin ja tutkimusperinteisiin. Viestinnän tutkimuksen kentässä viestintäpolitiikan lähinaapureita ovat selvästi joukkoviestinnän ja journalismin tutkimus eri muodoissaan, mutta viestintäpolitiikka
2 2 koskee yhtä selvästi myös yhteisö- ja organisaatioviestintää. Molemmat ovatkin vahvoja tutkimuksen ja opetuksen aloja Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella. Kun etsitään viestintäpolitiikan lähialoja muiden tieteenalojen piiristä, läheisimmiltä tuntuvat erityisesti oikeustiede, sosiologia, politiikan tutkimus, kansantaloustiede ja historia-aineet. Laajemmin aihetta tässä yhteydessä käsittelemättä, tämänkin suppea katsaus osoittaa, että viestintäpolitiikan tutkimus tarjoaa harvinaislaatuiset mahdollisuudet aidolle monitieteisyydelle jota onkin jo käytännössä toteutettu yhteisissä tutkimushankkeissa ja verkostoissa. 2. Edellä määrittelin viestintäpolitiikan tutkimuksen kohteen siten, että se käsittelee viestintää koskevaa yhteiskunnallista päätöksentekoa eri vaiheissaan. Jos tällainen määrittely voidaan hyväksyä, seuraava kysymys koskee viestintäpolitiikan perustavaa tutkimuskysymystä tai tutkimusongelmaa: mistä näkökulmasta viestintäpolitiikkaa tutkimuksessa lähestytään? Mistä näkökulmasta haluamme sitä tutkia ja arvioida? Ei ole tarpeellista eikä edes hyödyllistä koettaa ratkaista viestintäpolitiikan perustavaa tutkimuskysymystä yhdellä määritelmällä. Kuten akateemiset tutkimusalat yleensäkin, viestintäpolitiikan tutkimus kattaa monenlaisia tutkimusotteita ja lähestymistapoja. Voidaan kuitenkin nimetä yksi erityinen näkökulma, jolla on viestintäpolitiikan tutkimuksessa keskeinen asema. Se koskee sananvapauden käsitettä. Sananvapaus on yksi länsimaisen demokratian perusarvoista. Sillä on erityinen sija useimpien Euroopan maiden perustuslaeissa, ja se on mainittu korostetusti myös YK:n peruskirjassa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa. Koska nykyyhteiskunnassa sananvapauden toteutuminen useimmiten edellyttää ainakin jollakin tavalla joukkoviestimien eli median myötävaikutusta, on sananvapaus länsimaisissa demokratioissa yksi keskeisimmistä, ellei keskeisin, viestintäpolitiikkaa eli viestintää koskevaa päätöksentekoa ohjaavista arvoista. Tästä voidaan johtaa ainakin yksi viestintäpolitiikan perustavanlaatuinen tutkimusongelma: millä tavalla sananvapautta on toteutettu tai pyritty toteuttamaan viestintäpolitiikan keinoin? Miten nykyistä harjoitettavaa viestintäpolitiikkaa voidaan arvioida sananvapauden näkökulmasta? Sananvapaus-käsitteen hankaluutena on käsitteen monitulkintaisuus ja siihen kietoutuneet monet ristikkäiset intressit. Yksi yleinen hankaluus on, että käsitteet sananvapaus ja lehdistön vapaus sekoitetaan usein toisiinsa, joko niin että niitä pidetään samana asiana, tai niin että kansalaisten sananvapautta pidetään alisteisena lehdistön vapaudelle. On kuitenkin tärkeätä erottaa ne toisistaan, ja korostaa että lehdistönvapaus on sananvapauden käsitettä kapeampi ja sille alisteinen periaate. Erotan kolme periaatteellista tapaa määritellä sananvapaus: 1) Esimerkki kapeasta määritelmä on USA:n perustuslain eli Bill of Rights in tunnettu First Amendment : Congress shall make no law respecting an
3 3 establishment of religion, or prohibiting the free exercise thereof; or abridging the freedom of speech, or of the press; or the right of the people peaceably to assemble, and to petition the Government for a redress of grievances. Sananvapaus liitetään siinä lehdistönvapauteen, uskonnonvapauteen, kokoontumisvapauteen ja kansalaisten yleiseen valitusoikeuteen. 2) Esimerkki laajasta määritelmästä on Suomen perustuslain 12, jonka alku kuuluu: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaus esiintyy tässä yleiskäsitteenä, ja sen erityisinä ulottuvuuksina ovat ilmaisunvapaus, julkaisuvapaus eli lehdistönvapaus toisin käsittein sanottuna sekä oikeus viestien, erityisesti tietojen ja mielipiteitten vastaanottamiseen. Kun Yhdysvaltojen perustuslaki suojelee sananvapautta ensisijaisesti hallituksen puuttumista vastaan, Suomen perustuslaki suojaa sananvapautta kaikkea puuttumista vastaan. 3) Edellisiä laajempi sananvapauden määrittely pitää perustanaan kansalaisten viestinnällisten oikeuksien käsitettä. Luen tässä viestinnällisiin oikeuksiin neljä ulottuvuutta: kansalaisten pääsy tiedon, mielipiteiden ja muiden viestin äärelle tekninen ulottuvuus; tiedon, mielipiteiden ja muiden viestien vapaa ja monipuolinen saatavuus sisällöllinen ulottuvuus; kyky ja valmiudet käyttää ja nauttia viesteistä kunkin omien tarpeiden ja odotusten mukaisesti viestinnällinen kompetenssi; sekä viestinnän vuorovaikutteisuus, mihin sisältyy paitsi oikeus saada äänensä kuuluville, myös oikeus tulla kuulluksi ja huomioonotetuksi. 3. Tarkastelen seuraavassa Suomen tilannetta soveltaen edellä esittelemääni laajinta sananvapauden määritelmää. Tarkasteluni on luonteeltaan alustavaa, ja enemmänkin avaus tutkimukseen kuin valmiita tuloksia esittelevä. Parhaiten sanavapauden laajimman määritelmän ulottuvuuksista näyttää toteutuneen kansalaisten pääsy tiedon, mielipiteiden ja muiden viestien äärelle. Pääsyllä tarkoitan tässä teknistä infrastruktuuria eli erilaisia viestintäkanavia. Pääsääntöisesti Suomessa asuvien ulottuvilla on koko maan kattavasti ja kohtuuhintaisesti monipuolinen valikoima viestinnän kanavia ja viestinnällisiä keinoja. Tätä on myös lainsäädäntö ja viranomaisten toiminta perinteisesti tukenut ja valvonut. Uudessa digitaalisessa ja konvergoituvassa viestintämaisemassa kansalaisten pääsylle asettuu kuitenkin uusia haasteita. Otan esille vain pari kysymystä, jotka herättävät kysymyksen viestinnällisen tasa-arvon toteutumisesta: Ensiksi, yhä kasvava osa ns. tietoyhteiskuntapalveluista edellyttää tehokasta laajakaistayhteyttä. Kuitenkin Suomessa on yhä kaukana asutuskeskuksista
4 4 sijaitsevia harvaanasuttuja alueita, joihin laajakaistan saaminen on hankalaa ja kallista. Ne ovat myös seutuja, joilla palvelut muutenkin ovat heikentyneet. Pitäisikö kohtuuhintaisen laajakaistayhteyden kuulua teleyhtiöiden yleispalveluvelvoitteen piiriin, kuten aiemmin oli asian laita ns. perinteisen puhelinyhteyden suhteen? Toiseksi, sielläkin missä verkkopalveluja on saatavissa, on pääsyä verkkoon ja verkon käyttöä pitkään hankaloittanut teleyhtiöiden puutteellinen palvelu. Verkkoliittymien kohtuuttoman pitkät toimitusajat, puhelinpalvelujen venyneet odotusajat, kuluttajansuojan vastaiset sopimusehdot sekä laskutuksen jatkuvat virheet ja epäselvyydet osoittavat, että tähän asti sovelletut viestintämarkkinoiden sääntelykeinot eivät ole toimineet kuluttajien hyväksi. Toinen edellä mainitsemani viestinnällisten oikeuksien ulottuvuus koskee tiedon, mielipiteiden ja muiden viestien vapaata ja monipuolista saatavuutta. Tämäkin on perinteisesti toteutunut Suomessa kohtuullisen hyvin toisin sanoen, kansalaisten saatavilla on ollut tyydyttävästi monipuolisia sisältöjä. Kuitenkin sekä uusi viestintäympäristö että julkisen rahoituksen supistuminen on tuonut tälläkin alueella uusia haasteita. Internetin ja sähköisen viestinnän digitalisoinnin myötä tietojen, mielipiteiden ja muiden viestien saatavuus on selvästi parantunut ja helpottunut. Samalla vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa se, että viestinnän yleistä julkista tukea on supistettu, mikä näkyy muun muassa Yleisradion talousvaikeuksia, kirjastomäärärahojen vähenemisenä, mielipidelehtien tuen putoamisena. Kun monet uusista tieto- ja muista viestintäpalveluista ovat siirtyneet tai siirtymässä mainosrahoitteisiksi tai maksullisiksi, on sillä luonnollisesti vaikutusta siihen, millaista tietoa ja millä tavalla on ensisijaisesti tarjolla. Kuten tiedämme, myös internetin näennäisen puolueettomista hakukoneista voi ostaa näkyvyyttä. Kolmas ulottuvuus, kansalaisten viestinnälliset valmiudet, ovat olleet kriittisen keskustelun kohteena pitkään. Viestinnälliset valmiudet koskevat meidän kykyämme sekä käyttää viestimiä että tulkita niiden sisältöjä mielekkäällä tavalla. Perinteisesti riittäviksi viestinnällisiksi valmiuksiksi on luettu puhe-, kirjoitus- ja lukutaito, jotka opitaan kotona ja koulussa. Laajemmin viestinnällisestä kompetenssista alettiin kantaa huolta kantaa television tullessa. Mikään aiemmassa keskustelussa ei kuitenkaan valmentanut meitä nykyiseen viestintäympäristöön, jolle tuntuu olevan ominaista nopean muutoksen pysyvyys ja muutoksen hallitsemattomuus. Aiheita, jotka osoittavat, millaisia ongelmia kohtaamme tänään viestinnällisissä valmiuksissamme, ovat esimerkiksi yksityisyyteen ja mainontaan liittyvät kysymykset. Ensiksi, ongelmana on epäselvyys siitä, missä kulkee raja yksityisen ja julkisen välillä nykyään. Tämä tuli hämmentävästi esille Jokelan tapausten yhteydessä. Ainakaan julkisessa keskustelussa ei tunnu olevan selvää, mitä on pidettävä epäeettisenä tunkeutumista yksilön intiimin alueelle, mikä puolestaan on oikeutettua myötäelämistä tai empatiaa ja kenellä on ensikäden oikeus tulkita, milloin yksityisyyden rajoja on loukattu, medialla vaiko niillä ihmisillä, jotka kokevat itseään loukatun.
5 5 Toiseksi, ongelmana on epäselvyys uutisten eli faktaohjelmien, viihteen eli fiktion, ja mainonnan välisistä suhteista. Periaatteessa pitäisi olla selvää, mikä on luvallista mainontaa, mikä on kiellettyä piilomainontaa. Käytännössä raja näyttää kuitenkin hämärtyneen esimerkiksi luvallisen sponsoroinnin ja kielletyn tuotesijoittelun välillä. Periaatteessa pitäisi olla myös selvää, missä kulkee uutisten ja viihteen raja. Käytännössä on kuitenkin epäselvää, missä määrin lisääntyneet julkkisjuorut ovat uutisia, missä määrin taas viihdettä tai jopa tuotemainontaa. Esimerkkinä on julkisuuden henkilöiden yksityiselämän nostaminen pääuutisiksi, kuten viimeaikoina Matin ja Susannan tai Tanjan ja Ollin tarinat. Neljäs viestinnällisten oikeuksien ulottuvuus eli vuorovaikutteisuus on perinteisesti heikoimmin toteutunut oikeuksien alue. Vuorovaikutteisuuden ytimessä on kansalaisten sanan- ja ilmaisunvapaus. Demokratian ja sen legitiimisyyden kannalta olennainen kysymys koskee sitä, miten ja mihin sananvapaus käytännössä vaikuttaa. Sananvapaus jää vain muodollisuudeksi, elleivät kansalaiset koe, että heidän mielipiteillään on väliä ja että ne otetaan vakavasti, että heitä kuunnellaan ja heidän kanssaan keskustellaan. Toisin sanoen, sananvapaudella on oltava vaikutusta. Uuteen viestintäteknologiaan on kohdistettu paljon odotuksia myös demokratian ja kansalaisten vaikuttamisen kannalta. Uuden viestintäteknologian ominaisuuksiin kuuluu kuitenkin myös, että se saattaa monimutkaistaa vuorovaikutteisuutta ja muodostaa siten esteen sananvapaudelle. Uusi viestintäympäristö mahdollistaa viestintäkanavien ja erilaisten äänien moninaisuuden sana on vapaa mutta kuunteleeko tai katsooko kukaan? Yksittäiset mielipiteet ja kannanotot hukkuvat ja häviävät keskustelupalstoille, kaikkialle laajenevaan virtuaaliseen avaruuteen. Siten sen sijaan että verkkoympäristö rakentaisi uudenlaista julkisuutta ja mahdollistaisi vuoropuhelun kansalaisten välillä ja kansalaisten ja päättäjien välillä, on merkkejä siitä, että verkko myös pirstoo ja eristää keskustelijoita yhä pienempiin ryhmiin. Tuloksena ei olekaan kansalaisten ja päättäjien lähentyminen, vaan etääntyminen toisistaan. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on toteutettu lukemattomia erilaisia e- demokratian ja e-osallistumisen kokeiluprojekteja niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Tutkimuksen kannalta on kuitenkin huolestuttavaa, että niiden tuloksia ei ole kunnolla koottu ja arvioitu. Kun projektit loppuvat, niissä saatu tieto ja kokemus on jäänyt osanottajien kokemuksiksi. Jo olemassa olevan e-demokratiaa koskevan tutkimustiedon ja kokemuksen kokoaminen ja kriittinen arviointi on selvästi yksi viestintäpolitiikan tutkimuksen lähiajan haasteista. * * * Arvoisa akateeminen yleisö, Tarkoitukseni tässä esitelmässä ei ole niinkään ollut tarjoilla valmiita vastauksia kysymyksiin siitä, mitä viestintäpolitiikan tutkimus ja opetus on. Olen käsitellyt kolmea asiaa: Ensiksi, miten viestintäpolitiikka akateemisena tutkimusalana voitaisiin rajata sekä suhteessa muuhun viestinnän tutkimukseen että suhteessa sille läheisiin muihin tieteen- ja tutkimuksen aloihin;
6 6 Toiseksi, miten sananvapauden käsitettä voitaisiin tarkastella laajemmin kansalaisten viestinnällisten oikeuksien näkökulmasta, sekä Kolmanneksi, millaisia haasteita sananvapauden turvaamiselle asettuu uudessa viestintäympäristössä. Toivon, että olen kyennyt luomaan kiinnostavan kuvan uuden tutkimus- ja opetusalan toimintaympäristöstä. Kiitän huomiostanne.
Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013
Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan
LisätiedotSananvapaus ja sen rajoitukset. P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Hannu Nieminen Syksy 2007
Sananvapaus ja sen rajoitukset P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Hannu Nieminen Syksy 2007 Sananvapaus ja sen rajoitukset Luentokerran rakenne: 1. Mitä kaikkea sananvapaudella tarkoitetaan
LisätiedotKansalaisyhteiskunta ja julkisuus
Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä
LisätiedotMedian sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo
Median sääntely ja sananvapaus Anna Alatalo Median toiminnan rajat Median toimintaan vaikuttavien yhteiskunnallisten ehtojen yhteensovittaminen toteutuu median yhteiskunnallisena sääntelynä eli regulaationa.
LisätiedotJulkisuus ja salassapito. Joensuu Riikka Ryökäs
Julkisuus ja salassapito Riikka Ryökäs Sovellettavat lait Henkilötietolaki Julkisuuslaki Erityislainsäädäntö Kirkkolaki Suomen perustuslaki Yksityiselämän suoja, PL 10.1 (yksityisyyden suojan periaate)
LisätiedotP3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely, luento 3. Hannu Nieminen
P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely, luento 3. Hannu Nieminen 11.11.2008 Sananvapaus ja sen rajoitukset Luennon rakenne: Sananvapauden käsite ja historia Sananvapaus vs. median vapaus Sananvapauden
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotViestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely. Hannu Nieminen Viestinnän laitos
Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Hannu Nieminen Viestinnän laitos 8.11.2007 Taustaksi Luentosarjan tavoite: antaa yleiskuva viestinnästä yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä ja kohteena
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä. Viestintä
+ Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu
LisätiedotUusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa
Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!
LisätiedotMITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?
EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun
LisätiedotVinkit vaikuttamiseen ja viestintään Katri Lindqvist Johtaja, viestintä Tehy
Vinkit vaikuttamiseen ja viestintään 2.3.2019 Katri Lindqvist Johtaja, viestintä Tehy Voiko viestinnällä vaikuttaa? Kyllä, jossain määrin. Toiminta ja teot ratkaisevat. Hyväkään viestintä ei korjaa huonoa
LisätiedotLapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 14.10.2010 Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, 00530 Helsinki puhelin 09 771 2510 s-posti toimisto@sosiaalitieto.fi
LisätiedotKIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO
KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO PÄÄKKÖLÄ JOUNI, OULUN KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO
LisätiedotKenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät
Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät 2.2.2017 Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Suomen Metsäkeskus Kritiikki? = Arvostelu (https://fi.wikipedia.org/wiki/arvostelu)
LisätiedotHuippuyksikköohjelmien viestintä
Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen
LisätiedotLovOne tutkimushankkeen johtopäätöksiä /jm
LovOne tutkimushankkeen johtopäätöksiä /jm24.1.2018 Heti PoC-projektin alusta alkaen oli selvää, että Loviisan Sanomat kaipaa osin kiirellisiäkin toimenpiteitä, joiden avulla se pystyy vastaamaan erityisesti
LisätiedotKäsitteitä ja määritelmiä
Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi
LisätiedotVerkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö
Verkkorikollisuus tietoturvauhkana Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuuden erityispiirteet Verkkorikollisuus on ammattimaista ja tähtää
LisätiedotRAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto
RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) Hanke: asiakirjojen julkisuuteen sovellettava jäsenvaltioiden lainsäädäntö
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) 13558/16 INF 185 API 107 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Hanke: asiakirjojen julkisuuteen
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotLausunto uuden mekanismin luomisesta seuraamaan sananvapautta
Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: aleksandra.partanen@mintc.fi Helsinki 20.8.2007 Lausunto uuden mekanismin luomisesta seuraamaan sananvapautta Viite: LVM:n lausuntopyyntö
LisätiedotSuomen kannan muodostaminen
Suomen kannan muodostaminen 1 2 3 Tästä on kyse Suomen tavoitteen tulisi olla U-kirjelmä kuvastaa Suomen kantaa komission direktiiviehdotukseen tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla. - Kenen
LisätiedotOutokummun kaupunki VIESTINTÄSUUNNITELMA. Outokummun kaupungin viestintäsuunnitelma
Outokummun kaupungin viestintäsuunnitelma Kaupunginhallitus XX.XX.2017, Tulee voimaan XX.XX.2017 1 Sisällys 1 Kaupunkiviestinnän lähtökohdat... 3 2 Kaupunkiviestinnän periaatteet... 3 2.1 Miksi kaupunki
LisätiedotVälitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset
Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset 2016 2017 Viestinnän 7 linjausta 1 2 3 Viestintä tukee sisäministeriön ydintoimintaa ja erityisesti sisäisen turvallisuuden strategian
LisätiedotOsallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa
Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa Kuntanäkökulma kulttuurilain uudistustyöhön Sampo Purontaus 7.12.2017 Kuntanäkökulmasta Mikä kuntanäkökulma? Kuntakenttä tuottaa hyvin kirjavaa puhetta esim. kulttuurin
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotMitä huomioida viestittäessä tietosuojakysymyksistä. Irene Leino, yritysvastuuasioidenpäällikkö, Suomen UNICEF
Mitä huomioida viestittäessä tietosuojakysymyksistä lapsille ja nuorille Irene Leino, yritysvastuuasioidenpäällikkö, Suomen UNICEF 17.6.2019 Esityksen sisältö Lapsen oikeudet ja yksityisyyden suoja Lapsiin
LisätiedotKeliakialiiton strategia
Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön
LisätiedotKyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén
Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotLapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka
Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Erilaiset aineistot yhteiskuntatieteissä - Esimerkkeinä lastensuojelu-
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
Lisätiedottarkoitetaan terveyden edistämistä sekä kasvatuksen että viestinnän keinoin ja se voidaan jäsentää kolmeen osa-alueeseen:
tarkoitetaan terveyden edistämistä sekä kasvatuksen että viestinnän keinoin ja se voidaan jäsentää kolmeen osa-alueeseen: 1. Terveysvalistus tietoa tiedotusvälineiden kautta kaikkien saataville, suuret
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotEDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?
LisätiedotKIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto
KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä
LisätiedotMEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T
MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja
LisätiedotLausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta
Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: eero.paukku@mintc.fi Helsinki 7.11.2005 Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta
LisätiedotUseasti Kysyttyä ja Vastattua
1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/253. Tarkistus
20.3.2019 A8-0245/253 253 Kostadinka Kuneva, Stelios Kouloglou, Sofia Sakorafa, Dimitrios Papadimoulis Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) Yhdenmukaistamisella, johon unionin lainsäädännöllä tähdätään,
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotYhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA
Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan
LisätiedotTietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla
Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotLuento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne
TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia
LisätiedotOpen access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet
Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Professori Juha Karhu Lapin yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta 31.8.2005 Open access idea Tutkimus on kenen tahansa luettavissa
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotJohdatus historiatieteeseen
Johdatus historiatieteeseen Verkkokeskustelulla tuettu luentosarja Jari Ojala jaojala@campus.jyu.fi Lähtökohtia Historian perusopintojen massaluento Kurssin yleiset tavoitteet: Kehittää teoreettista ajattelua
Lisätiedotkysely ja haastattelut, kevät 2014
kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotLain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista pykälät käytäntöön Rovaniemi 28.3.2017 Leena Aaltonen Lakien jatkumo 1928, 1961, 1986, 1998,
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
Lisätiedottyövälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä
Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotSUOMI ON OIKEUSVALTIO
SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT
LisätiedotPERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti
PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotJohdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015
Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotValokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta
Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotKulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy
Kulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy Näkökulmia syrjäytymiseen, osallisuuteen ja kulttuuriin Sampo Purontaus 30.1.2018 Esityksen sisällöstä Mistä nyt puhutaan? Pohdintaa kulttuurin, osallisuuden
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotOSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN
OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN PUHEENVUORON SISÄLTÖ Osallisuus ja demokratia käsitteinä Kirjaston rooli demokratian ja osallisuuden edistäjänä Osallisuuden merkitys kirjastopalvelujen
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotMiten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?
Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen
LisätiedotSosiaalinen media ja työntekijä. Jaana Paanetoja OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti STTK-seminaari
Sosiaalinen media ja työntekijä Jaana Paanetoja OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti STTK-seminaari 21.9.2017 Mistä puhutaan? Mitä tietoja voi / saa jakaa? Mitä ei ehkä kannata julkaista? Virheellisen
LisätiedotSosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen
Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus
LisätiedotAvoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen
Avoin toimintakulttuuri SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen 6.11.2018 Avoimuus on luonteva osa elämäämme Jaamme vapaaehtoisesti omaa henkilökohtaista elämäämme verkossa mm. somen kautta Osaamme valita, osaamme
LisätiedotU 63/2016 vp Sivistysvaliokunta. Satu Kangas
U 63/2016 vp Sivistysvaliokunta Satu Kangas 16.2.2017 Mikä U-kirjelmässä tekijänoikeudesta on tärkeää 1. Lehtijulkaisujen suoja - tukeeko Suomi kotimaista mediaa vai yhdysvaltalaisia teknojättejä 2. Tekijänoikeuden
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotKatsaus L-SP:n viestintästrategiaan. OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija
Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija Piirin viestintästrategia Valmistuu joulukuun piirihallitukseen Pohjautuu SP:n viestintästrategiaan. Sisältää L-SP:n viestinnän kehittämiselle
LisätiedotAamun ohjelma. Mika Turtia, myyntiryhmänpäällikkö, Kaleva Oy
Aamun ohjelma Klo 9.00 Klo 9.05 Klo 9.35 Tilaisuuden avaus Mika Turtia, myyntiryhmänpäällikkö, Kaleva Oy Kuluttajaymmärryksen hyödyntäminen verkkomainonnassa Jukka Haataja, kehityspäällikkö, Kaleva Oy
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotTeema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019
Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
LisätiedotAvoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-
Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018- Yleishallinto/Hallintopalvelut Erityisasiantuntija Maarit Alikoski 2.3.2018 Esitys Tausta Suomen avoimen hallinnon
LisätiedotSuvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa
Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen
LisätiedotLapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
LisätiedotFiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotInternet. Tekniikantie 12 Innopoli 02150 ESPOO 9043542717 90466464
Rissa & Järvinen Oy IBI Internet Tekniikantie 12 Innopoli 02150 ESPOO 9043542717 90466464 c:- '~ Internet: petterljarvinen@retj.fi XAOO: G=petteri; S=jarvinen; O=pjoy; P=inet; A=mailnet; C=fi WVVVV-sivu
Lisätiedot