Sananvapaus ja sen rajoitukset. P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Hannu Nieminen Syksy 2007

Transkriptio

1 Sananvapaus ja sen rajoitukset P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Hannu Nieminen Syksy 2007

2 Sananvapaus ja sen rajoitukset Luentokerran rakenne: 1. Mitä kaikkea sananvapaudella tarkoitetaan 2. Sananvapaus ja ideaali julkisuus 3. Millä perusteilla sananvapautta voidaan rajoittaa? 4. Sananvapauden oikeudellinen sääntely

3 1. Mitä kaikkea sananvapaudella tarkoitetaan Määritelmiä: suppeat vs. laajat Suppea: ks. Yhdysvaltojen perustuslain First Amendment Sananvapaus vs. lehdistön vapaus (Freedom of the Press) Laaja: ks. Suomen perustuslaki Laajin: viestinnälliset oikeudet (Communication Rights) Kiinteä yhteys sananvapauden, demokratian ja julkisuuden käsitteiden välillä

4 Amendment Text Congress shall make no law respecting an establishment of religion, or prohibiting the free exercise thereof; or abridging the freedom of speech, or of the press; or the right of the people peaceably to assemble, and to petition the Government for a redress of grievances.

5 Sananvapaus ja julkisuus Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

6 Viestinnälliset oikeudet Viestinnän tosiasiallisuus Viestinnän moniarvoisuus Viestinnän yhteisöllisyys Viestinnällinen itseilmaisu

7 Sananvapausajattelun historiaa Ajatus sananvapaudesta osana keskiluokkien emansipaatiota (1500-luvulta lähtien) Vaatimus julkisuudesta (Jürgen Habermas, Raymond Williams) Ongelma: julkisuuden rakennemuutos ja sananvapauden uudet kaupalliset ja poliittiset esteet (1800-luvun lopulta lähtien)

8 2. Sananvapaus ja ideaali julkisuus Julkisuuden ihanne ja oikeudellinen sääntely: Deliberatiivinen demokratia ja sen kritiikki Habermas ja viestinnälliset oikeudet Sananvapaus ja suomalainen lainsäädäntö: Perustuslaki Muu lainsäädäntö

9 Sisältöjen tuotanto Tekijänoikeuslaki Rikoslaki Julkisuuslaki Toimitustyö ja koostaminen Tekijänoikeuslaki Rikoslaki EU:n avlainsäädäntö (TWF II) YLE-laki, TV- ja radiolaki Kilpailulaki Jakelu Vastaanotto Viestintämarkkinalaki Rikoslaki EU:n avlainsäädäntö Kilpailulaki Kuluttajansuojalaki Viestintämarkkinalaki Rikoslaki Av-lainsäädäntö Kuluttajansuojalaki Kansalaisten viestinnälliset oikeudet: Informaatio? Orientaatio? Yhteisölisyys? Itseilmaisu? Yleinen viestinnän ja median sääntelyjärjestelmä (Eduskunta, EUparlamentti, EC, Euroopan tuomioistuin)

10 Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi viestintämarkkinalaki sekä muutettaviksi televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia, valtion televisio- ja radiorahastosta annettua lakia, Yleisradio Oy:stä annettua lakia, radiolakia sekä eräitä muita lakeja. Esityksellä tuetaan verkkoliiketoimintaa, televisio- ja radiotoimintaa sekä sisältötuotantoa. Esityksellä pyritään luomaan entistä paremmat lainsäädännölliset edellytykset keskenään kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle ja innovaatioille. Siten edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä, viestintäpalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja sananvapautta. HE 112/2002 vp; Hallituksen esitys Eduskunnalle viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta

11 Suomalainen julkisuus käytännössä: toteutuuko sananvapaus? Esimerkkejä suppeasta määrittelystä Esimerkkejä laajasta määrittelystä

12 3. Millä perusteilla sananvapautta voidaan rajoittaa? Peruskysymys: pitäisikö sananvapautta voida rajoittaa? Jos, niin millaisilla perusteilla? Perinteisesti hyväksyttyjä perusteita: Demokratian edistäminen (sananvapaus, diversiteetti) Yleinen etu (valtion turvallisuus, yleinen järjestys) Yksilön suoja (kunnia, yksityisyys, lasten suojelu) Viime aikoina yhä korostuneempi: Taloudellisen toiminnan turvaaminen

13 4. Sananvapauden oikeudellinen sääntely Tällä kerralla: Kulttuuristen vähemmistöjen suoja (demokratian edistäminen) Yksilön suoja

14 Vähemmistöjen suoja Proaktiivinen positiivinen: Tuki kielellisten ja kulttuurisen vähemmistöjen medialle Omakielinen koulutus Muuta Reaktiivinen negatiivinen: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan Uskonrauha

15 16 Sivistykselliset oikeudet Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

16 17 Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

17 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

18 Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslaki 8 ) Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

19 Uskonrauhan rikkominen (Rikoslaki10 ) Joka 1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai 2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta, on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

20 Yksilön suoja Konvergenssin haasteet: tietosuoja ja viestinnän valvonta Yksityiselämän suoja Kotirauhan ja julkisrauhan rikkominen Salakuuntelu ja salakatselu Yksityiselämää koskevan loukkaavan tiedon levittäminen ja kunnianloukkaus Viestintäsalaisuus

21 Yksityiselämän suoja (Perustuslaki 10 ) Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

22 Kotirauhan rikkominen (Rikoslaki 24 luku 1 ) Joka oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan taikka 2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

23 Julkisrauhan rikkominen (Rikoslaki 24 luku 3 ) Joka oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka 2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan, on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.

24 Salakuuntelu (Rikoslaki 24 luku 5 ) Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa 1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka 2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan, on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

25 Salakatselu (Rikoslaki 24 luku 6 ) Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa 1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka 2) yleisöltä suljetussa 3 :ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla pihaalueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

26 Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (Rikoslaki 24 luku 8 ) Joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

27 Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

28 Kunnianloukkaus(Rikoslaki 24 luku 9 ) Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

29 Törkeä kunnianloukkaus(rikoslaki 24 luku 10 ) Jos 9 :n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa 1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka 2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

30 Viestintäsalaisuuden loukkaus (Rikoslaki 38 luku 3 ) Joka oikeudettomasti 1) avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä taikka 2) hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta, on tuomittava viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

31 Ensi kerralla: julkisuuslainsäädäntö Mikä on julkista ja miten Mikä on salassapidettävää ja miksi