Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 232H 10 VALTUUSTON KOKOUKSEN 5.12.

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 18/2014 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 227H 4 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 228H 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 229H 6 SAAPUNEET KIRJEET 230H 1 8 TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT 231H 1 9 SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 232H 10 VALTUUSTON KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 233H 1 12 VUODEN 2015 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 234H 1 13 HOITOPALVELUJEN HINNAT VUODELLE H 1 15 ASIAKASMAKSUT ALKAEN 236H HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015; TOIMEENPANOPÄÄTÖS 237H 1 19 PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS JAKSOTYÖN YÖVUORON PITUUDESTA 238H 20 PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSEN JATKAMISESTA 239H 21 PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS MET TOIMINNAN PAIKALLISEN SOPIMUKSEN JATKAMISESTA 240H 23 PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS TEHO-OSASTON TIIVISTETYSTÄ TYÖAJASTA 241H 24 PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS SAIRAALAHAMMASLÄÄKÄREIDEN JÄRJESTELYERÄSTÄ H 1 25 DEPRESSIOHOITAJATOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN WIITAUNIONIN ALUEELLA 243H 26 UUSI SAIRAALA HANKKEEN RUOKAPALVELUSELVITYS; SELVITYS TOIMINTOJEN YHDISTÄMISESTÄ 244H 31 EPIQUS OY:N KANSSA TEHTÄVÄ SOPIMUS 245H 1 33 TILOJEN VUOKRAUS VAAJAKOSKEN TERVEYSASEMALTA 246H 36 KIINTEISTÖJEN MYYNTI SISÄ-SUOMEN SAIRAALAN ALUEELTA 247H 1 37 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN LIITTYMINEN JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI 248H 38 YHTIÖEDUSTAJAN NIMEÄMINEN KIINTEISTÖ OY JYVÄSKYLÄN KÄENPESÄN JA KIINTEISTÖ OY KÄENPESÄ 4:N YHTIÖKOKOUKSIIN

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 18/ H 39 TOIMIALUEIDEN JOHTAJIEN JA YLIHOITAJIEN, VASTUUALUEIDEN JOHTAJIEN SEKÄ TOIMIALUEIDEN JOHTAJIEN VARAHENKILÖIDEN NIMEÄMINEN TOIMIKAUDELLE ; PSYKIATRIAN VASTUUALUEET SEKÄ DIAGNOSTISTEN PALVELUIDEN VASTUUALUEEN JOHTAJAN JA LÄÄKINNÄLLISTEN PALVELUJEN TOIMIALUEEN JOHTAJAN NIMEÄMINEN ALKAEN 250H 47 HALLITUKSEN JA VALTUUSTON AIKATAULU VUONNA H 1 49 SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON TARVIKKEIDEN HANKINNASTA; MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖS 252H 51 LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT 1S 1 52 PALVELUPÄÄLLIKÖN VAALI LÄÄKINNÄLLISTEN PALVELUJEN TOIMIALUEELLA JA OSASTONSIHTEERIPALVELUIDEN VASTUUALUEJOHTAJAN NIMEÄMINEN

3 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 18/2014 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Päätöksentekijät Läsnä = x x x x x x x x x x Leila Lindell Tuomo Silvast Tony Melville Petri Jussila Pekka Leppänen Tuula Nieminen Jari Colliander Veikko Haverinen Maarit Heikkinen Laura Kivinen Toimi Kankaanniemi Jari Rouhiainen Satu Koskinen Seija Talaskivi Leena Laurila Sari Hakanen Pekka Pajala Marjo Pakka puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat x x x Leena Yksjärvi Santero Kujala Hellevi Sipponen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus x x x x x x Juha Kinnunen Vesa Kataja Kaija Heikura Seija Saarelainen Aija Suntioinen Tuija Melville Todettiin. 227H - 252H, 1S Leila Lindell Puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja viestintäpäällikkö Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Maarit Heikkinen Toimi Kankaanniemi Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

4 4 Kh 227H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 5 Kh 228H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pekka Pajala ja Jari Colliander. Tarkastusvuorossa ovat Maarit Heikkinen ja Toimi Kankaanniemi. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maarit Heikkinen ja Toimi Kankaanniemi.

6 6 Kh 229H SAAPUNEET KIRJEET Asian valmistelija hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh Ympäristöministeriö, , YM16/42/2014: Vastaus tiedusteluun nestemäisten lääkejätteiden lainmukaisesta keräystavasta HUS-Ympäristökeskus on pyytänyt ympäristöministeriöltä tulkintaa nestemäisten lääkejätteiden keräystavan laillisuudesta. Vastauksena ympäristöministeriö on laatinut muistion, jossa nestemäisten lääkejätteiden keräämistä samaan astiaan ja niiden imeyttämistä sieneen/jähmeaineeseen on tarkasteltu jätelain :ien näkökulmasta. Muistiossa esitetyt tulkinnat eivät ole oikeudellisesti sitovia ja niitä on sovellettava yksittäistapauksissa tapauskohtaista harkintaa noudattaen. Jätelain (646/2011) 15 :n mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, 8 :n 1. momentissa säädetyn etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta, merkitsemisestä sekä sekoittamisesta säädetään lisäksi jätelain :issä. Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 jäteluettelossa eri jätelajit on luokiteltu kuusinumeroisin tunnusnumeroin sekä jätenimikkein. Muistiossa on selostettu tunnusnumeroiden sisältöä. Jätelain 17 :n määräysten lisäksi tulee olla selvitettynä lääkkeiden yhteensopivuus ja keskinäinen reagoimattomuus lääkeainetasolla ennen samaan astiaan keräämistä. Tämän selvityksen laatimisesta vastaa jätteen tuottaja. Yhteensopivuuden kannalta merkitystä on ainoastaan lääkkeen koostumuksella. Nestemäinen lääkejätteiden kerääminen sieneen tai niiden imeyttäminen jähmeaineeseen voidaan jätelain näkökulmasta katsoa olevan keräystapa eikä jätelain tarkoittama sekoittaminen tai laimentaminen, mikäli samaan asiaan kerätään vain yhteensopivia aineita. Toimeenpanon vastuutaho sairaanhoitopiirissä on kiinteistöpäällikkö Riitta Ilmasti. Saapunut kirje on nähtävänä kokouksessa. merkitsee saapuneen kirjeen tiedoksi ja tarvittavilta osin toimeenpantavaksi.

7 7 Kh 229H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Kiinteistöpäällikkö Riitta Ilmasti

8 8 Kh 230H TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT Pöytäkirja museotoimikunnan pidetystä kokouksesta on LIITTEENÄ 230H.1. merkitsee museotoimikunnan pöytäkirjan tiedoksi ja päättää, että hallitus ei ota kokouksessa päätettyjä asioita käsiteltäväkseen. Kh 230H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Museotoimikunnan sihteeri Riitta Rintala

9 9 Kh 231H SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA Pöytäkirja sairaanhoitopiirin neuvoston pidetystä kokouksesta on LIITTEENÄ 231H.1. Sairaanhoitopiirin neuvostossa käsiteltiin seuraavat asiat: - Työkykyjohtaminen - Resurssiviisautta työmatkoihin Työmatkakyselyn ja työpajan tulokset - Henkilöstösuunnitelma 2014; rakennemuutokset - Muut asiat: Juurikkaniemen tilanne, lastenpsykiatrian tilanne. merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 231H.1 olevan pidetyn sairaanhoitopiirin neuvoston kokouksen pöytäkirjan. Kh 231H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

10 10 Kh 232H VALTUUSTON KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Asian valmistelija hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh Valtuuston pöytäkirja, asiakohdan esittelyteksti ja päätösehdotus tallennetaan Arkkiin hallituksen kokousaineistoon valtuuston kokouksen jälkeen Valtuusto teki uuden sairaalan investointipäätöksen hyväksymällä Uusi sairaala hankkeen toteuttamisen ja hankkeen hankesuunnitelman. Lisäksi valtuusto päätti, että hankkeen rahoitus toteutetaan lainarahoituksena ja että rakennusvaihe ja varsinainen käytön aika ovat yhtä rahoituskokonaisuutta. Edelleen valtuusto päätti rahoituksen jakautumisesta ja rakennusvaiheen rahoituksesta. Valtuusto päätti lisäksi, että hallituksen tulee neuvotella rahoittajien kanssa uuden sairaalan investoinnin rahoituskokonaisuudesta siten, että valtuusto voi päättää pitkäaikaisen investointipankkirahoituksen puitesopimuksesta sekä pitkäaikaisen rahoituksen ottamisesta viimeistään kesällä 2015 ja lyhyen maturiteetin rahoituksen ottamisesta. Valtuusto myönsi oikeuden ottaa tilapäislainaa enintään 75 milj. euroa, mikäli sairaanhoitopiirin maksuvalmius sitä vaatii. Valtuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman. Valtuusto päätti, että peruspääomalle ei vuonna 2015 makseta korkoa ja että sairaanhoitopiirin erityisvelvoitteiden ylläpidosta aiheutuvien menojen kattamiseksi jäsenkunnilta peritään vuonna ,58 euroa/asukas. Valtuusto hyväksyi sairaanhoitopiirin vuosien toimintaja taloussuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2015 ja siinä suunnitelman lähtökohdat, henkilöstösuunnittelun, riskien hallinnan, sitovat toiminnan tavoitteet ja mittarit, investointisuunnitelman sekä talousarvion perusteet, määrärahat ja tuloarviot, rahoituserät ja sitovuudet. Lisäksi valtuusto hyväksyi vuodelle 2015 hoitopalvelujen tuotteistuksen ja laskutuksen perusteet. Valtuusto päätti, että jäsenkuntien kalliiden hoitojen kustannukset tasataan vuonna 2015 asukasmäärien mukaisessa suhteessa ja että tasausmenettely koskee yli euroa maksaneen yksittäisen potilaan erikoissairaanhoitoon kuuluvasta hoidosta vuoden 2015 aikana aiheutuneita kustannuksia riippumatta hoidon syystä. Valtuusto päätti, että tasausmenettelystä aiheutuneet kustannukset ja hyvitykset selvitetään vuoden 2015 tilinpäätöksen yhteydessä, jossa käytetään tilinpäätösvuoden lopun asukasmäärätietoa. Valtuuston kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä Minkään valtuuston päätöksen toimeenpano ei tee päätökseen mahdollisesti kohdistuvaa valitusta aiheettomaksi. toteaa, että valtuuston päätökset ovat asiallisia ja kuntayhtymän edun mukaisia sekä että päätöksiä ei ole tehty virheellisessä järjestyksessä ja että ne eivät mene valtuuston toimivaltaa ulommaksi eivätkä muutoin ole lainvastaisia. oikeuttaa panemaan täytäntöön valtuuston päätökset. Vuoden 2015 hoitopalvelujen hinnastosta, talousarvion täytäntöönpano-ohjeista ja henkilöstösuunnitelmasta on erilliset pykälät tämän kokouksen esityslistalla.

11 11 Kh 232H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Talousjohtaja Aija Suntioinen

12 12 Kh 233H VUODEN 2015 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Asian valmistelija talousjohtaja Aija Suntioinen, puh Valtuusto käsittelee kokouksessaan vuoden 2015 talousarvion. Mikäli valtuusto hyväksyy vuoden 2015 talousarvion, on hallituksen tarpeen antaa ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta. Hallituksen täytäntöönpano-ohjeet sisältävät toimialueille ja vastuualueille ohjeet ja määräykset talousarvion toteuttamisesta, sitovuudesta, toiminnan ja talouden tavoitteiden seurannasta ja raportoinnista. Periaatteena on, että sairaanhoitopiirin sääntöjen ja muiden hallituksen antamien pysyväisohjeiden määräyksiä ei täytäntöönpano-ohjeissa toisteta. Pysyväismääräyksiä päätösvallasta sisältyy mm. sairaanhoitopiirin hallintosääntöön ja sen soveltamisohjeeseen, hankintaohjeeseen ja yleiskirjeisiin. Päätöksiä tehtäessä ja delegoitua päätösvaltaa käytettäessä tulee hallintosäännön soveltamisohjeen mukaisesti "noudattaa hallituksen antamia yleisohjeita sekä viranhaltijoiden antamia, niitä täsmentäviä yleisiä ohjeita". Esitys vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiksi on LIITTEENÄ 233H.1. Ohjeet koskevat soveltuvin osin myös liikelaitoksia. Valtuuston käsittelemässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa on kappaleessa 7.2. Talousarvion sitovuus määritelty asiat, joista hallitus raportoi valtuustolle ja jotka hallitus hyväksyy sitovina. päättää 1. hyväksyä vuoden 2015 talousarviosta sitovina toimialueiden ja vastuualueiden toiminnan tulot ja toiminnan menot ja tuloista erikseen sitovana eränä tulot jäsenkunnilta. 2. hyväksyä sitovina investointiosan määrärahojen erittelyn. 3. antaa LIITTEENÄ 233H.1 olevan vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpanoohjeen. Kh 233H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Talousjohtaja Aija Suntioinen

13 13 Kh 234H HOITOPALVELUJEN HINNAT VUODELLE 2015 Asian valmistelija talousjohtaja Aija Suntioinen, puh Valtuusto käsittelee kokouksessaan talousarvion yhteydessä hoitopalvelujen tuotteistuksen ja laskutuksen perusteet. Perussopimuksen mukaan palvelujen yksikköhinnat vahvistaa hallitus valtuuston hyväksymien perusteiden pohjalta. Hallituksella on toimintavuoden aikana mahdollisuus muuttaa palveluista perittäviä hintoja. Sairaanhoitopiirin tuottamien hoitopalvelujen tuotteistuksessa ei tapahdu edelliseen vuoteen verrattuna oleellisia muutoksia. Hoitopalvelut on tuotteistettu DRGFull -ryhmityksellä lyhythoitona ja hoitojaksoina. Drg-ryhmiä on yhteensä noin Psykiatrian toimialueen vastuualueilla, lasten vastuualueella lastenpsykiatriassa ja kehitysvammahuollossa, kuntoutustoiminnan vuodeosastohoidossa ja perusterveydenhuollon päivystyskäynneissä käytetään potilas- tai asiakasryhmäkohtaista palvelutuotteistusta. Lisäksi on yksittäisiä poikkeuksia avohoidon tuotteissa konservatiivisella toimialueella. Hoitopalvelulaskutuksen ja hintojen laskennan perusteina ovat vastuualueiden talousarviovuoden mukaiset toiminnan menot, käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot ja hoitopalvelutuotannon suunniteltu volyymi. Lisäksi hintoja laskettaessa otetaan huomioon talousarvion mukainen yli- tai alijäämätavoite. Vuoden 2015 talousarviossa sairaanhoitotoiminnan ylijäämätavoite on euroa, joka on myös muutos edelliseen vuoteen verrattuna, sillä vuoden 2014 talousarviossa ei ollut ylijäämätavoitetta. Vuonna 2015 jäsenkunnilta peritään erityisvelvoitemaksulla 1,4 miljoonaa euroa eli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Erityisvelvoitemaksulla rahoitetaan vain potilasvakuutuksen maksuja. LIITTEENÄ 234H.1 on yhteenveto, johon on koottu hoitopalvelujen laskutuksen ja tuotteistuksen yleiskuvaus, vastuualueittain drg-pisteiden hinnat, tasoryhmittäiset tuotteet ja niiden hinnat sekä kuvaus hinnoittelu- ja kustannuslaskennan periaatteista. Lisäksi siinä esitetään kaikkien drg-tuotteiden painokertoimet. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Drg-tuotteiden painokertoimet ovat samat kuin vuoden 2014 talousarvion perusteella lasketuissa hinnoissa, ja perustuvat nyt toisen kerran sairaanhoitopiirin omien kustannusten ja toimintavolyymin mukaiseen laskentaan. Joidenkin yksittäisten tuotteiden painokertoimia on tarkistettu. Päivystyksen vuodeosastolla hoidettavien keuhkosairauksien potilaiden laskutuksen perusteena käytetään keuhkosairauksien drg-tuotteiden hintoja kuten vuonna Siten hoidosta perittävät hinnat ovat samat riippumatta siitä millä vuodeosastolla keuhkosairauksien potilaita hoidetaan. Ostopalvelut (hoito muissa sairaaloissa) sairaanhoitopiiri laskuttaa suoraan potilaan kotikunnalta kauttalaskutuksena asianomaisten laskujen mukaisesti. Täyden korvauksen perusteella muilta kuin kunta-asiakkailta laskutettaviin hintoihin lisätään 5 %. Korotus kattaa sijoitetun pääoman kustannukset ja potilasmaksujen osuuden.

14 14 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitopalveluhinnasto julkaistaan sairaanhoitopiirin verkkosivuilla, siellä ilmenee tuotteittain budjetoitujen hoitopalveluiden hinnat. 1. hyväksyy LIITTEESSÄ 234H.1 esitetyt Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitopalvelujen hinnat ja drg-tuotteiden hintojen laskennassa käytettävät painokertoimet. 2. päättää, että täydenkorvauksen periaatteella laskutettavien hoitopalvelujen hintoihin lisätään 5 %. 3. päättää, että sairaanhoitopiirin johtaja tai hänen valtuuttamansa viranhaltija voi tehdä hoitopalvelujen hintoihin talousarvion muutokseen perustuvat muutokset sekä tuotekohtaisia teknisiä tarkistuksia, jotka eivät oleellisesti vaikuta kyseisen vastuualueen talousarvion toteutumiseen. Kh 234H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Talousjohtaja Aija Suntioinen

15 15 Kh 235H ASIAKASMAKSUT ALKAEN Asian valmistelija talousjohtaja Aija Suntioinen, puh Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen mukaisiin enimmäismaksuihin tulee muutoksia alkaen (valtioneuvoston asetus 842/2014 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta ). Asetuksella korotetaan eräiden tasasuuruisten asiakasmaksujen enimmäismääriä 9,4 prosenttia. Terveydenhuollon maksukattoon kuulumattomien palvelujen maksuja ei koroteta lausunto- ja sakkomaksuja lukuun ottamatta. Asiakasmaksuiksi alkaen esitetään asetuksen salliman ylärajan mukaisia asiakasmaksuja lukuun ottamatta hallituksen , ja päättämiä poikkeuksia. - Psykiatrian avohoitokäynnistä ei peritä maksua, vaikka käynti sisältäisi osittaista ylläpitoa (asetuksen mukaan osittaisesta ylläpidosta voi periä maksun, vaikka avohoitokäynnit muuten ovat potilaalle lain mukaan maksuttomia). - Maksu käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta peritään vain 18 vuotta täyttäneiltä potilailta (asetuksen mukaan maksun voi periä 15 vuotta täyttäneiltä potilailta). - Vammaisen henkilön päiväsairaanhoitona annetusta kuntoutushoidosta peritään ylärajaa alempi maksu (samansuuruinen maksu kuin vammaiselle henkilölle laitoshoitona annetusta kuntoutuksesta). - Poliklinikka-, päiväsairaanhoito- ja sarjahoitokäyntien maksut ovat ilmaisia sellaisille henkilöille, joilla on Kela-kortissa R- tai M-tunnus tai sotilaspassissa merkintä rintamasotilastunnuksesta. - Lasten reuman paikallishoidoista, CP-lasten botuliinihoidoista ja lasten suolistosairauksien päiväkirurgisista toimenpiteistä peritään hoitopäivämaksun suuruinen maksu. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan potilaan maksukyvyn mukaan määräytyvän asiakasmaksun laskennassa käytettävän henkilökohtaisen käyttövaran suuruudeksi esitetään asetuksen mukaisesti vähintään 15 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 105 euroa kuukaudessa. Psykiatrisen asumispalvelun lyhytaikaisen hoidon hoitopäivämaksun esitetään olevan 17,60 euroa ja ateriamaksun 12,00 euroa ateriapäivältä. Psykiatrisen asumispalvelun maksukyvyn mukaan määräytyvän asiakasmaksun laskennassa käytettävän henkilökohtaisen käyttövaran suuruudeksi esitetään vähintään 180 euroa kuukaudessa. päättää, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä asiakasmaksut määräytyvät LIITTEEN 235H.1 mukaisesti. Uudet maksut otetaan käyttöön alkaen.

16 16 Kh 235H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Talousjohtaja Aija Suntioinen

17 17 Kh 236H HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015; TOIMEENPANOPÄÄTÖS Asian valmistelijat hallintoylihoitaja Kaija Heikura, puh ja henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh Valtuusto käsittelee kokouksessaan vuoden 2015 talousarvion. Mikäli valtuusto hyväksyy vuoden 2015 talousarvion, on hallituksen tarpeen tehdä henkilöstösuunnitelmaa 2015 koskeva toimeenpanopäätös. Suunnitelmaasiakirjaan sisältyy vuoden 2015 henkilöstösuunnitelma. Henkilöstösuunnitelmaan vaikuttaa merkittävästi talouden sopeuttamistarpeet. Jo aloitettuja toimenpiteitä jatketaan ja uusia taloudellisempia toimintamalleja käyttöönotetaan. Uusi sairaala -hankkeen mukaisia toimintamalleja ja toiminnan rationointikeinoja otetaan käyttöön välittömästi. Näin saadaan pysyviä henkilöstövähennyksiä. Lisäresurssit on koottu LIITTEESEEN 236H.1. Jokilaakson sairaalan operatiivisten ostopalvelujen kotiuttamiseen alkaen tarvitaan lisää resursseja operatiiviselle toimialueelle 3 erikoislääkäriä (2 ortop. 1 anest.), 5 sairaanhoitajaa ja 2 välinehuoltajaa sekä konservatiiviselle toimialueelle fysioterapeutti. Keskushallintoon esitetään perustettavaksi määräaikainen (5 v) tiedottajan toimi lisääntyvään ja moninaistuvaan tiedottamiseen mm. uusi sairaala -hankkeeseen liittyen. Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueelle, suurin osa henkilöstöstä siirtyy sisäisin siirroin. Lisäystä henkilöstöresurssiin 1 opetushoitaja loppuvuodesta sekä 0,5 erikoislääkäri ja 0,25 kirjastoavustaja. Lisäresurssien kustannusvaikutus on vuositasolla Vastaava vähennys on ostopalvelumäärärahoissa. Kotisairaalatoiminta aloitetaan vuoden 2015 aikana sisäisillä henkilöstösiirroilla. Vuodeosastohoitoa vähennetään lastentaudeilla sulkemalla sairaansijoja, lastenpsykiatrian sairaalahoito siirtyy Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja operatiivisella toimialueella tehdään sairaansijajärjestelyjä, joissa muutoksissa vähenevät työpanokset noin 15 henkilötyövuotta. Depressiohoitajan toiminta siirtyy Wiitaunionin toiminnaksi ja vastaava resurssi vähennetään psykiatriasta. Esitetään lakkautettavaksi vuoden 2015 alusta 15 budjetoitua tointa (6 hoitohenkilöstö, 6 puhtauspalvelut, 3 osaston- ja toimistosihteerit), joiden kokonaisvaikutus on , LIITE 236H.2. Henkilöstösuunnitelmaan sisältyvät myös toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa tiedossa olleet vuodelle 2015 suunnitellut henkilöstön rakennemuutokset, joita on yhteensä 23 kpl. Esitettävien nimikemuutosten kustannusvaikutukset vuositasolla ovat yhteensä noin euroa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on linjannut henkilöstön rakennemuutosten perusteet siten, että ne tukevat toiminnan ja osaamistarpeiden muutoksia, tukevat työn sisällön muutoksia ja työn

18 18 tunnistamista nimikkeestä, nimikkeistön yhtenäistäminen tai nimikkeistön uudistaminen esim. rekrytointitarpeet huomioiden. Yksityiskohtaisemmat esitykset perusteluineen ja muuttuvat kelpoisuusvaatimukset on koottu LIITTEESEEN 236H.3. Sairaanhoitopiirin neuvosto on käsitellyt rakennemuutoksia kokouksessaan päättää 1. perustaa LIITTEESSÄ 236H.1 yksilöidyt 13 uutta budjetoitua tointa ja lisäresursoinnit. 2. lakkauttaa LIITTEESSÄ 236H.2 yksilöidyt 15 budjetoitua tointa. 3. toteuttaa LIITTEESSÄ 236H.3 yksilöidyt henkilöstön rakennemuutokset siten, että lakkautetaan ja samanaikaisesti perustetaan liitteessä eritellyt 23 budjetoitua tointa. Avoimien budjetoitujen toimien nimikemuutokset sisältävät täyttöluvan. Toimet täytetään tarpeen mukaan sisäisellä tai ulkoisella haulla. Kh 236H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Hallintoylihoitaja Kaija Heikura Johtajaylilääkäri Vesa Kataja, ao. toimialueiden johtajat ja ylihoitajat, ao. vastuualueiden johtajat, henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, järjestelmäasiantuntija Tarja Koski, henkilöstöasiantuntija Päivi Kytöjoki ja pääluottamusmiehet

19 19 Kh 237H PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS JAKSOTYÖN YÖVUORON PITUUDESTA Asian valmistelijat henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh ja palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, puh Paikallinen sopimus jaksotyön yövuoron pituudesta on voimassa saakka. Jaksotyön määräykset muuttuvat , mutta työvuoron pituuteen ei ole tulossa muutosta. Jaksotyössä työvuoron/yövuoron pituus voi olla ilman paikallista sopimusta enintään 10 tunnin mittainen. Poikkeuksena on mm. psykiatriset sairaalat, joissa yövuoro voi olla 11 tuntia. Pitemmän eli 10,75 tunnin yövuoron tekeminen on työntekijälle vapaaehtoista. Valmistelevissa neuvotteluissa on sovittu, että paikallista sopimusta voidaan jatkaa sopimuskauden loppuun saakka eli saakka. Sopimukseen ovat alustavasti sitoutuneet kaikki henkilöstöjärjestöjen paikalliset osastot eli Tehy, Juko, Jyty, Jhl ja Super. Paikallisneuvottelupöytäkirja jaetaan LIITTEENÄ 237H.1 hallituksen kokoukseen osallistuville. vahvistaa jaksotyön yövuoron pituudesta käydyn paikallisneuvottelun yksimielisen neuvottelutuloksen LIITTEEN 237H.1 mukaisesti. Paikallinen sopimus on voimassa saakka. Kh 237H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Johtajaylilääkäri Vesa Kataja, hallintoylihoitaja Kaija Heikura, toimialueen johtaja Tarja Seuri, palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik- Nieminen, järjestelmäasiantuntija Tarja Koski, henkilöstöasiantuntija Päivi Kytöjoki ja pääluottamusmiehet

20 20 Kh 238H PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSEN JATKAMISESTA Asian valmistelijat henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh ja palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, puh Työaikapankkisopimuksella on sovittu ns. epämukavan työajan korvausten siirtämisestä pankkiin, jonka saldoa käytetään pankkivapaiden pitämiseen. Työaikapankki on työntekijälle vaihtoehtoinen ja vapaaehtoinen tapa hyödyntää epämukavan työajan korvauksia. Pääluottamusmieskokouksessa on sovittu, että työaikapankista voimassa olevaa paikallista sopimusta jatketaan saakka ja siihen mennessä neuvotellaan jaksotyöhön uusi työaikapankkisopimus uusien, voimaan tulevien, jaksotyömääräysten pohjalta. Vuosityöaikasopimukset jäävät silloin pois käytöstä ja muissa työaikamuodoissa noudatetaan paikallista sopimusta liukuvasta työajasta. Lääkärien vuosityöaikasopimus on voimassa toistaiseksi. Kaikki henkilöstöjärjestöt hyväksyivät tämän menettelyn sopimuksen teknisestä jatkamisesta. Pöytäkirja käydystä paikallisneuvottelusta on jaettu esityslistan LIITTEENÄ 237H.1 hallituksen kokoukseen osallistuville. vahvistaa työaikapankkisopimuksen jatkamisesta käydyn paikallisneuvottelun yksimielisen neuvottelutuloksen LIITTEEN 237H.1 mukaisesti. Paikallinen sopimus on voimassa saakka. Kh 238H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Johtajaylilääkäri Vesa Kataja, hallintoylihoitaja Kaija Heikura, palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, järjestelmäasiantuntija Tarja Koski, henkilöstöasiantuntija Päivi Kytöjoki, toimialueiden johtajat ja pääluottamusmiehet

21 21 Kh 239H PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS MET TOIMINNAN PAIKALLISEN SOPIMUKSEN JATKAMISESTA Asian valmistelijat henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh ja palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, puh Toiminnassa on kysymys sairaanhoitajien itsenäisesti tekemistä ohjauskäynneistä muilla osastoilla kriittisesti tai äkillisesti sairastuneen potilaan hoitamiseksi siten, että yllättäviltä elvytystoimenpiteiltä vältytään. MET -toimintaa ei kohdisteta lasten teho-osastolle, lastenosastolle, päivystyspoliklinikalle eikä leikkaussaleihin. Toteutuneessa työvuorossa on maksettu kerrallaan yhdelle työntekijälle 40 euron korvaus toimintaan osallistumisesta. Korvaus per työvuoro on maksettu vaikka toimenpiteitä ei olisi ollutkaan. Vuositason kustannukset ovat n euroa. Periaatteet, joista on sovittu: - Jokaisessa työvuorossa teho-osastolla on nimetty yksi MET -vastaava, joka vastaa pyyntöihin. - Kysymyksessä on aina sairaanhoitajan tekemä itsenäinen ohjauskäynti, jossa lääkäri ei ole mukana. - Ohjauskäynnin kesto on noin ½ tuntia. - Pelkkä potilaan hakeminen ei ole ohjauskäynti. - Elvytyshälytykset eivät ole MET toimintaa. - Sairaanhoitajan osaaminen ja sen ylläpitäminen on varmistettu ja MET -toimintaan osallistumisesta tehdään jokaiselle henkilökohtainen päätös. - MET -hoitaja kirjaa ohjauskäynnin tiedot potilaskertomukseen. Toimintaa on seurattu ja tuloksista sekä vaikutuksista on koottu raportti. Raportin mukaan varsinaiset elvytykset ovat hieman vähentyneet ja teho-osastolle siirrot ovat vähentyneet eli hoito tapahtuu siellä missä pitääkin. MET- toimenpiteiden syistä hengitys ja verenkierto ovat suurimmat ryhmät. MET osaaminen vahvistuu toiminnan kautta. Keskimäärin toimenpiteen kesto on n. 40 minuuttia. Paikallisneuvottelussa sovittiin Tehyn kanssa, että sopimusta jatketaan saakka nykyisen sisältöisenä ja entisin korvauksin. Pöytäkirja käydystä paikallisneuvottelusta on jaettu esityslistan LIITTEENÄ 237H.1 hallituksen kokoukseen osallistuville. vahvistaa MET toiminnasta käydyn paikallisneuvottelun yksimielisen neuvottelutuloksen LIITTEEN 237H.1 mukaisesti. Paikallinen sopimus on voimassa saakka.

22 22 Kh 239H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Johtajaylilääkäri Vesa Kataja, hallintoylihoitaja Kaija Heikura, toimialueen johtaja Jyrki Virkkunen, ylilääkäri Pekka Pölönen, palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, järjestelmäasiantuntija Tarja Koski, henkilöstöasiantuntija Päivi Kytöjoki ja pääluottamusmiehet

23 23 Kh 240H PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS TEHO-OSASTON TIIVISTETYSTÄ TYÖAJASTA Asian valmistelijat henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh ja palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, puh Teho-osastolla on käytetty 12 tunnin työvuoroja vapaaehtoisuuden pohjalta jo useamman vuoden ajan. Paikallinen sopimus on voimassa saakka ja osasto on esittänyt käytännön jatkamista. Pitkistä työvuoroista on laadittu raportti joka vuosi. Noin 27 % osaston henkilökunnasta on mukana pitkien työvuorojen tekemisessä ja heistäkin osa tekee välillä normaaleja työvuoroja ja toisaalta pitkiä työvuoroja tekemään tulee uusia työntekijöitä. Työntekijöiden sairastavuus tai HaiProt eivät ole lisääntyneet ja voittopuolisesti kokemukset ovat kyselyn mukaan positiivisia. Työntekijöille tehdään vuosittain terveystarkastukset työterveydessä. Osastolla on käytössä myös autonominen työvuorosuunnittelu. Valmisteleva neuvottelu on käyty Sopimuksessa ovat mukana Tehy ja Super. Pöytäkirja käydystä paikallisneuvottelusta on jaettu esityslistan LIITTEENÄ 237H.1 hallituksen kokoukseen osallistuville. vahvistaa teho-osaston tiivistetystä työajasta Tehyn ja Superin kanssa käydyn paikallisneuvottelun yksimielisen neuvottelutuloksen LIIT- TEEN 237H.1 mukaisesti. Paikallinen sopimus on voimassa saakka. Kh 240H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Hallintoylihoitaja Kaija Heikura, toimialueen johtaja Jyrki Virkkunen, vastuualueen johtaja Pekka Pölönen, toimialueen ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström, palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, järjestelmäasiantuntija Tarja Koski, henkilöstöasiantuntija Päivi Kytöjoki ja pääluottamusmiehet

24 24 Kh 241H PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS SAIRAALAHAMMASLÄÄKÄREIDEN JÄRJESTELYERÄSTÄ Asian valmistelijat henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh ja palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, puh Lääkärisopimukseen sisältyy paikallinen järjestelyerä sairaalahammaslääkäreille (LS liite 4), joka on suuruudeltaan 0,42 %. Syyskuussa maksetuista palkoista (37 421,56 euroa) laskettuna järjestelyerä on sairaalahammaslääkäreiden osalta yhteensä 157,17 euroa. Laskennassa on käytetty syyskuuta ns. normaalina kuukautena. Palkkasummassa ovat mukana sekä vakituiset, määräaikaiset että erikoistuvat hammaslääkärit ja kaikki palkkaerät. Lääkärisopimuksen mukaan järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin. Lääkärisopimuksessa on lisäksi sanottu, että järjestelyerä kohdennetaan palkkahinnoittelukohdissa L4SH5000, L4SH2000 ja L4SH1000 oleville sekä palkkahinnoittelun ulkopuolisille. Neuvotteluissa on sovittu, että järjestelyerä kohdennetaan tehtäväkohtaisiin palkkoihin ylilääkärille ja hammaskirurgille siten, että otetaan huomioon perusteettomat palkkaerot ja sairaalatyöhön sitoutuminen. Hammaslääkäreissä on paljon osa-aikaisia ja sen vuoksi kriteeriksi valikoitui sitoutuminen sairaanhoitopiiriin. Paikallisneuvottelu on käyty Pöytäkirja käydystä paikallisneuvottelusta on jaettu esityslistan LIITTEENÄ 237H.1 hallituksen kokoukseen osallistuville. vahvistaa sairaalahammaslääkäreiden järjestelyerästä käydyn paikallisneuvottelun yksimielisen neuvottelutuloksen LIIT- TEEN 237H.1 mukaisesti. Kh 241H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Johtajaylilääkäri Vesa Kataja, vastuualueen johtaja Veikko Tuovinen, palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, järjestelmäasiantuntija Tarja Koski, henkilöstöasiantuntija Päivi Kytöjoki ja pääluottamusmiehet

25 25 Kh 242H DEPRESSIOHOITAJATOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN WIITAUNIONIN ALUEELLA Asian valmistelijat ylilääkäri Tarja Seuri, puh , ylihoitaja Tarja Saharinen, puh , henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh ja palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, puh Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Wiitaunionin välillä on Wiitaunionin aloitteesta neuvoteltu Wiitaunionin alueen depressiohoitajatoiminnan järjestämisestä alkaen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työntekijä siirtyy Wiitaunionin palvelukseen työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeen luovutusta koskevien säännösten mukaisesti. Depressiohoitajatoiminta on jatkossa Wiitaunionin toimintaa ja Wiitaunioni on tiedottanut muutoksesta alueellaan. Asiasta laadittu sopimus on esityslistan LIITTEENÄ 242H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. päättää hyväksyä sairaanhoitopiirin ja Wiitaunionin kesken valmistellun sopimuksen depressiohoitajatoiminnan järjestämisestä LIITTEEN 242H.1 mukaisesti. Kh 242H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Toimialueen johtaja Tarja Seuri, ylihoitaja Tarja Saharinen, palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, järjestelmäasiantuntija Tarja Koski, henkilöstöasiantuntija Päivi Kytöjoki, pääluottamusmiehet ja Wiitaunioni

26 KH 164H, Kh 203H, Kh 243H UUSI SAIRAALA HANKKEEN RUOKAPALVELUSELVITYS; SELVITYS TOIMINTOJEN YHDISTÄMISESTÄ Asian valmistelijat talousjohtaja Aija Suntioinen, puh ja ruokapalvelun johtaja Merja Tarasow, puh Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on käynnissä uuden sairaalan suunnittelu. Uuden sairaalan myötä on tarkoitus ottaa käyttöön kokonaisuudessaan uusi potilashoidon toimintamalli ja prosessit, jotka asettavat uudenlaisia vaatimuksia ja tarpeita myös potilasruokailun järjestämiselle. Sairaanhoitopiirin johtaja asetti maaliskuussa 2014 työryhmän selvittämään uuden sairaalan ruokapalveluiden järjestämistä. Työryhmän työskentelyaika oli Työryhmän työskentelylle asetettiin seuraavat tavoitteet: Ruokapalvelut uudessa sairaalassa, sisältäen seuraavat selvitettävät asiat: - Järjestämismallin eri vaihtoehdot: - Sairaalan omana toimintana - Alueellinen yhteistyö - Yhteistyö yksityisen toimijan kanssa. - Tuottamismallin tarkentaminen - Caterinan nykyisten tilojen hyödyntäminen eri vaihtoehdoissa. Työryhmään kuuluivat: - Hirvensalo Ari, talousjohtaja, Jyväskylän kaupunki - Koskela Raimo, tekninen johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Sinisalo Tuija, liikelaitosjohtaja, Kylän kattaus - Suntioinen Aija, talousjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, työryhmän puheenjohtaja - Tarasow Merja, ruokapalvelun johtaja, Liikelaitos Caterina, työryhmän - sihteeri - Voutilainen Vesa, laskentapäällikkö, Jyväskylän kaupunki, työryhmän varapuheenjohtaja. Työryhmä on selvittänyt tehtävänsä mukaisesti uuden sairaalan ruokapalvelujen toteuttamisvaihtoehtoja. Työskentely perustui työryhmän yhteisiin työpalavereihin sekä Uusi sairaala -hankkeen ja Caterinan johtokunnan nimittämän ulkopuolisen selvittäjän (Metos Oy) toteuttamaan selvitykseen optimaalisesta tuotantomenetelmästä ja Caterinan nykyisten tilojen hyödynnettävyydestä, loppuraportti Nykyisten tilojen hyödyntämisen edellyttämät rakennustekniset investointitarpeet ja mahdollisuudet on arvioinut sairaanhoitopiirin tekninen huolto yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Eri järjestämismallivaihtoehtojen vaikutukset uuden sairaalan alueen logistiikkaan ja logistiikkakustannukset eri vaihtoehdoissa ovat arvioineet sairaanhoitopiirin materiaalitoimen asiantuntijat yhteistyössä Uusi sairaala -hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Alueellisen yhteistyön mallissa Ristonmaan ateriakeskuksen investointitarpeet on arvioinut Jyväskylän kaupungin tilapalvelu yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia yksityisen toimijan kanssa selvitettiin toteuttamalla tietopyyntö Hilman kautta yhteistyössä sairaanhoitopiirin hankintayksikön kanssa.

27 Työryhmän loppuraportti on LIITTEENÄ 164H.1 Liite jaetaan kokoukseen osallistuville esityslistan mukana. Raportissa kuvataan vaihtoehtoiset mallit uuden sairaalan ruokapalveluiden järjestämiseen sekä selvitystyön johtopäätökset ja työryhmän ehdottamat jatkotoimenpiteet. Työryhmän käsitys on, että tarkoituksenmukaisin malli toteuttaa uuden sairaalan ruokapalvelut on joko rakentaa uusi tuotantotila uuteen sairaalaan tai tuottaa ruokapalvelut alueellisena yhteistyönä Jyväskylän kaupungin Kylän Kattauksen Ristonmaan ateriakeskuksesta. Mikäli tuotantotila rakennetaan uuteen sairaalaan, toiminta voidaan keskeisiltä osin organisoida samalla tavalla tavoitteiden mukaisesti sekä omana toimintana, alueellisella yhteistyöllä tai yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Parhaan järjestämistavan arvioinnissa keskeistä on kustannusten sekä palvelun laadun, toimitusvarmuuden ja muunneltavuuden vertailu eri vaihtoehdoissa. Merkittävää on myös strateginen valinta sairaalan toiminnan organisointimallista tulevaisuudessa. Selvitystyön perusteella parhaiten uuden sairaalan toimintamallia palveleva tuotantomenetelmä potilasruokailun tuottamiseen on Cook-chill -menetelmä. Ruoan jakelun, tilaamisen ja asiakaspalvelun osastoilla hoitaa ruokapalvelujen tuottajaorganisaation henkilökunta. Selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisin tuotantomenetelmä henkilöstöruokailun tuottamisessa on pääosin Cook - serve. Lisäksi Cook-chill -menetelmällä tuotetulla ruoalla voidaan tasata menekin vaihteluita, joita väistämättä syntyy suurien asiakasmäärien johdosta. Caterinan nykyiset tilat ovat muutettavissa Cook-chill -keittiöksi. Tilojen muuttaminen vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja niin rakennukseen kuin laitteistoon. Nykyisen keittiön pinta-ala on huomattavan suuri verrattuna uuden tuotantomenetelmän ja uuden sairaalan ruokapalveluiden suunnitellun volyymin tarpeisiin. Tuotantovolyymin kasvattaminen myös muiden asiakkaiden tarpeisiin (alueellinen yhteistyö) on keittiön kapasiteetin näkökulmasta mahdollista, mutta rajoitteena on sairaala-alueen logistiikka. Nykyisten tilojen saneeraus uuden tuotantomenetelmän tarpeisiin kestää arviolta noin vuoden, haasteena on ruokapalveluiden keskeytyksetön järjestäminen saneerauksen aikana. Nykyisten tilojen hyödyntämistä suunniteltaessa on huomioitava myös mahdolliset vaikutukset rakennuksen jatkokäyttömahdollisuuksiin. Selvitystyön perusteella työryhmän käsitys on, että kokonaiskustannukset nykyisten tilojen hyödyntämisessä muodostuvat muita vaihtoehtoja suuremmaksi. 1. päättää merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 164H.1 olevan työryhmän loppuraportin ja päättää, että työryhmän raportissa tekemiä esityksiä noudatetaan jatkovalmistelussa. 2. päättää, että tarkempaa selvitys- ja valmistelutyötä jatketaan alueellisen yhteistyön osalta. Tämän työskentelyn perusteella ratkaistaan, rakennetaanko uuteen sairaalaan uusi tuotantokeittiö vai tuotetaanko uuden sairaalan ruokapalvelut sairaalan ulkopuolella sijaitsevasta tuotantotilasta.

28 Kh 164H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Kh 203H, päättää nimetä ruokapalvelun jatkokehittämistä varten työryhmän, johon kuuluvat seuraavat osallistujat: - sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puheenjohtaja, - hallituksen 1. vpj. Tony Melville, - talousjohtaja Aija Suntioinen, - liikelaitoksen va. johtaja Merja Tarasow sekä - projektijohtaja Mikko Jylhä. Lisäksi hallitus päättää esittää, että sekä Jyväskylän kaupunki ja että Kylän Kattaus nimeävät edustajansa työryhmään. Kh 203H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Kh 243H, Ruokapalvelun jatkokehittämistä varten nimetty työryhmä on jatkanut uuden sairaalan ruokapalveluiden tuottamis- ja järjestämistavan valmistelutyötä. Hallituksen nimeämien työryhmän jäsenten lisäksi Jyväskylän kaupunki ja Kylän Kattaus nimesivät edustajikseen työryhmään talousjohtaja Ari Hirvensalon, laskentapäällikkö Vesa Voutilaisen ja liikelaitosjohtaja Tuija Sinisalon. Työryhmä esittää, että uuden sairaalan ruokatuotanto tapahtuu Jyväskylän kaupungin liikelaitoksen Kylän Kattauksen Ristonmaan ateriakeskuksessa ja että uuteen sairaalaan ei rakenneta varsinaista tuotantokeittiötä. Uuteen sairaalaan rakennetaan henkilöstöravintola, jonka yhteyteen rakennetaan viimeistely- /palvelukeittiö henkilöstöruokailun tarpeita ja potilasruokailun akuutteja tarpeita (mm. erityisruokavaliot) varten. Osastoille suunnitellaan keittiötilat potilasruokailun valmistelua, viimeistelyä ja jakelua varten. Käytettävää tuotantomenetelmää täsmennetään vielä suunnittelun edetessä. Lähtökohtaisesti ruokatuotanto Ristonmaalla tapahtuu cook-chill tuotantomenetelmällä, jota selvityksessä pidettiin parhaimpana tuotantomenetelmänä potilasruokailun toteuttamiseen. Ruoka jaetaan ja kuljetetaan keskitettynä ruoanjakeluna (ruoka jaetaan valmiiksi annoksiksi tarjottimille) ja ruoanjakelun tilaamisen sekä asiakaspalvelun osastoilla hoitaa ruokapalvelujen tuottajaorganisaation henkilökunta. Henkilöstöruuan tuotantotavassa noudatetaan potilasruokailun perusratkaisua.

29 Yhteistyön toteuttamiseksi Caterinan ja Kylän kattauksen toimintojen yhdistämistä ja organisatorisia järjestelyjä ryhdytään selvittämään. Samassa yhteydessä tarkastellaan sairaanhoitopiirin omistaman Kahvila Paussin (Keski-Suomen sairaalakahviot Oy) osuus kokonaisuudessa. 1. päättää, että ruokapalvelu uudessa sairaalassa järjestetään työryhmän esityksen mukaisesti siten, että: - Ruokatuotanto ja ruoan keskitetty jakelu tapahtuvat Ristonmaan ateriakeskuksessa ja uuteen sairaalaan ei rakenneta tuotantokeittiötä. - Uuteen sairaalaan rakennetaan henkilöstöravintola, jonka yhteyteen rakennetaan viimeistely-/palvelukeittiö henkilöstöruokailun tarpeita ja potilasruokailun akuutteja tarpeita (mm. erityisruokavaliot) varten. - Osastoille rakennetaan osasto-/viimeistelykeittiöt potilasruokailun valmistelua ja jakelua varten. - Keskitettynä annosteltu ruoka tarjoillaan osastoilla ja ruoan tilaamisen sekä asiakaspalvelun hoitaa ruokapalvelujen tuottajaorganisaation henkilökunta. - Käytettävä tuotantomenetelmä on lähtökohtaisesti cook-chill. - Henkilöstöruoan tuotantotavassa noudatetaan potilasruokailun perusratkaisua. 2. Lisäksi hallitus päättää, että Caterinan ja Kylän Kattauksen toimintojen yhdistämistä ja organisatorisia järjestelyjä ryhdytään selvittämään. Samassa yhteydessä tarkastellaan sairaanhoitopiirin omistaman Kahvila Paussin (Keski-Suomen sairaalakahviot Oy) osuus kokonaisuudessa Keskustelun aikana sairaanhoitopiirin johtaja muutti päätösehdotustaan (kohdat 1-2) siten, että kohta 1 poistetaan. Muutettu päätösehdotus kokonaisuudessaan on seuraava: päättää, että Caterinan ja Kylän kattauksen toimintojen yhdistämistä ja organisatorisia järjestelyjä ryhdytään valmistelemaan. Valmistelua varten perustetaan erillinen työryhmä, johon Jyväskylän kaupunkia pyydetään nimeämään omat edustajansa. nimeää sairaanhoitopiirin edustajat työryhmään.

30 Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus tuotantomenetelmästä, organisaatiosta, investoinneista ja kustannusarviosta mennessä. Samassa yhteydessä tarkastellaan sairaanhoitopiirin omistaman Kahvila Paussin (Keski-Suomen sairaalakahviot Oy) osuus kokonaisuudessaan. Kh 243H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa tekemä muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. päätti nimetä työryhmään hallituksen puheenjohtaja Leila Lindellin, hallituksen I vpj. Tony Melvillen, sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnusen, talousjohtaja Aija Suntioisen sekä liikelaitoksen va. johtaja Merja Tarasowin. Työryhmän puheenjohtajaksi hallitus nimesi sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnusen. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Työryhmään nimetyt, Jyväskylän kaupunki ja Kylän Kattaus

31 31 Kh 244H EPIQUS OY:N KANSSA TEHTÄVÄ SOPIMUS Asian valmistelija henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh Julkisen sektorin työhyvinvoinnin edistäminen tulosperusteista palkkiomallia hyödyntäen on 3-5 -vuotinen Sitran vetämä ohjelma. Ohjelma toteutetaan osana Sitran Vaikuttavuusinvestoiminen-avainaluetta. Sen tavoite on tarjota julkisen sektorin työnantajille käytännön toimiltaan vaikuttava ja taloudellisen kannattavuuden varmistava työhyvinvoinnin palvelukokonaisuus, joka auttaa organisaatioita edistämään mm. työhyvinvointia ja sen käytäntöjä, kehittämään työterveyshuollon toimintaa ja siten mm. vähentämään sairastavuutta ja enneaikaisia eläkkeitä sekä madaltamaan näihin liittyviä kustannuksia. Sopijaosapuolina ovat kunta-alan työnantaja ja Epiqus Oy/Social Impact Bond eli SIB. Palvelu tuotetaan SIB-rahoituksella. SIBit ovat yleensä hankkeita, joissa aloitteentekijänä ja järjestäjänä on palveluiden hankkija. SIB on tapa, jossa (i) palveluja hankitaan niiden mahdollisesti tuottamien tulosten eikä kustannusten perusteella, ja (ii) rahoitusriskin kantaa palvelujentuottaja. Sitra on kuitenkin ottanut aloitteentekijän ja järjestäjän roolin tässä Suomen ensimmäisessä SIBissä, jotta tulospohjainen palveluiden hankintatapa saataisiin Suomessa liikkeelle auttamaan julkista sektoria nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Sitra ei varsinaisesti ole projektissa myymässä mitään, vaan auttamassa julkisen sektorin organisaatioita saamaan vaikuttavia palveluja niin, että niiden tulokset saadaan positiiviseksi heti, ja tulosriski siirtyy organisaatiolta tuottajille. Kuntaorganisaatio maksaa hankkeessa automaattisesti kertaluontoisen osanottomaksun, joka on 15 /työntekijä. Työhyvinvoinnin muutosta, johon ensimmäisen osallistumisvuoden jälkeen ja siitä eteenpäin mahdollisesti maksettava tulosperusteinen palvelupalkkio perustuu, mitataan sairauspoissaolojen kehityksellä. Toiminnan rahoittaja/järjestäjä maksaa palveluntuottajille käytännön työhyvinvoinnin edistämistoimien (netto)kustannukset. Organisaatio saa palveluja keskimääräin 300 /työntekijä/vuosi eli yhteensä eurolla/vuosi. Organisaation Epiqus Oy:lle/SIB:lle tulouttama osuus säästöistä määräytyy sairauspoissaolopäivien lukumäärän vähenemisen perusteella eli jos sairauspoissaolopäivät eivät vähene (tai ne lisääntyvät), organisaatiolle ei muodostu maksuvelvoitetta ensimmäisen vuoden /kertaluontoisen osanottomaksun jälkeen. Työterveyslaitoksen varmentamista sairauspoissaolopäivien vähentymisistä organisaatiot maksavat 175 /päivä. Jos siis 3000 hengen organisaatiossa sairauspoissaolot laskevat yhden päivän, Epiqus Oy:lle/SIBille tuloutettava osuus on 70 % kustannussäästöistä eli Kun julkisen sektorin sairauspoissaolopäivän kustannus on eri tahoissa arvioitu :n arvoiseksi, organisaatio saa 30 % syntyneistä säästöistä ilman kustannuksia tai riskejä. Samalla organisaation tulisi valmistautua siihen, että tehdyn työn määrä samalla henkilöstömäärällä lisääntyy päivällä per työntekijä vuosittain. Ohjelma kokoaa sirpaleista työhyvinvoinnin palvelukenttää siten, että kuntaorganisaatio saa yhdellä transaktiolla työhyvinvoinnin pitkäkestoisen palvelukokonaisuuden. Palvelun tuottajat ovat Epiqus Oy:n/SIB:n päävastuullinen alihankkija Aino Health Management Oy yhteistyössä Headsted Oy:n, Tietotaito Group Oy:n ja Trainers House Oyj:n kanssa. Palveluntuottajat saavat ohjelman aikana nollakatteista omakustannushintaa palveluistaan. Niiden kate on sidottu ohjelman tuloksiin. Kun sijoittajat ovat saaneet pääomansa takaisin, palveluntuottajat voivat saada työlleen katetta tietyllä jakosuhteella sijoittajien tuoton kanssa.

32 32 Palvelukokonaisuuden lähtökohtana on toimiva taustaselvitys, jossa kartoitetaan terveys- ja työkykyjohtamisen toimintamallit sekä tehdään organisaation hallinnollinen ja toiminnallinen nykytila-analyysi. Muut osa-alueet ovat työkyvyn johtamisen kehittäminen, työkyvyn hallinta, yksilön työkyvyn arviointi ja kehittäminen, työkyvyn vahvistaminen ja ylläpito sekä henkinen hyvinvointi. Kuhunkin osa-alueeseen liittyvät toimintamallien, työvälineiden ja johtamisen tuen kehittäminen. Alkukartoituksessa hyödynnetään myös Kevan Kaari-palvelussa syntyneitä analyysitietoja. K-S shp osallistui Kaari-palveluun vuonna Kuntien eläkevakuutus onkin tarjonnut asiantuntemustaan käyttöön hankkeelle ja on valmis prosessin edetessä harkitsemaan myös suoraa kehittämispanosta. TyHy-SIBin tulostenjako toimii sitten, että asiakas ei voi hävitä rahallisesti, ja tulosta tuottuu ensimmäisestä säästetystä sairauspoissaolopäivästä lähtien. Sijoittajat rahoittavat ohjelman ja kantavat riskin täysin. Sijoittajat saavat pääomansa takaisin siinä vaiheessa, kun sairauspoissaolojen määrän väheneminen lähentyy aiemmin mainittua kahta per työntekijä vuosittain. Toisaalta, jos tulokset ovat erinomaisia, sijoittajat voivat saada kohtuullista tuottoa pääomalleen. On kuitenkin oletettavaa, että Suomen ensimmäisen SIBin sijoittajat lienevät etupäässä missiovetoisia säätiöitä ja yksityisiä hyväntekijöitä eivätkä rahoituslaitoksia tai puhtaasti voittoa tavoittelevia sijoittajia. Hankkeessa mukana osarahoittajana ja/tai asiantuntijatahoina ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Keva, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio esittelee asiaa kokouksessa. valtuuttaa sairaanhoitopiirin johtajan neuvottelemaan ja allekirjoittamaan sopimuksen Epiqus Oy:n kanssa Sairaanhoitopiirin johtaja veti asian pois esityslistalta. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

33 Kh 215H, Kh 245H TILOJEN VUOKRAUS VAAJAKOSKEN TERVEYSASEMALTA Asian valmistelijat tekninen johtaja Raimo Koskela, puh ja ylilääkäri Tarja Seuri, puh Uusi terveysasema rakennetaan Vaajakosken keskustaan, liikerakennus Vaajalan tontille (os. Vesmannintie 7). Vanha liikerakennus on purettu kesän 2014 aikana. Tontti muodostaa kokonaisuudessaan itsenäisen korttelin nro 106 ja sen pintaala on noin m2. Terveysaseman tonttiin varataan noin m2 ja tontista tullaan myymään noin m2 asunto- ja liikerakentamista varten. Tontin rakennusoikeus on kem2. Rakennuksen huonetilaohjelman mukainen kerrosala on kem2. Rakentaminen aloitettaisiin vuonna Rakennus olisi valmis talvella 2016/2017. Aikuispsykiatria (KSSHP) Keski-Suomen sairaanhoitopiirille aikuispsykiatrin toimialueen psykiatrian poliklinikoiden vastuualueelle ollaan ohjelman mukaan varaamassa vastaanottohuoneita. Uuden terveyskeskuksen oletetaan palvelevan seuraavia alueita (asukasmääriä): - Vaajakosken poliklinikka (Vaajakoski, Jyskä, Toivakka) Hankasalmen Joutsan Tiloja tarvittaisiin 3. kerrokseen 10 vastaanottohuonetta, 1 ryhmä-/neuvottelutila ja 2 toimistoa. Henkilökunnasta sijoittuisi 3. kerrokseen 1 lääkäri, 6 sairaanhoitajaa, 2 ½ psykologia ja toimistosihteeri. 1. kerroksen tiloihin sijoittuisi 1 depressiohoitaja ja 1 päihdehoitaja, vastaanottohuoneita yhteensä 2. Muun toiminnan alueella oleva taukotila palvelisi myös psykiatrian henkilökuntaa. Joutsan ja Hankasalmen alueella ovat työntekijät osan aikaa viikosta Vaajakoskella ja tilat/työajat suunnitellaan niin, että he käyttävät samoja huoneita eri aikaan. Jyväskylän kaupunki vuokraisi suoraan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille tilat ja jyvitettyjen aikuispsykiatrian tilojen (636 m2) vuokran osuus on noin vuodessa. Edelliset ovat arvioita, jotka suunnitelmien edistyessä täsmentyvät. Jyväskylä tilapalvelun tekemä vuokratarjous on esityslistan LIITTEENÄ 215H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Hallintosäännön soveltamisohjeen mukaan kokonaisten rakennusten tai muiden tilamääriltään merkittävien toimitilojen vuokrauksesta päättää hallitus, joka samalla päättää vuokran määrästä, vuokra-ajasta sekä muista vuokraehdoista. Vaajakosken terveysaseman hankesuunnitelma on nähtävänä kokouksessa.