Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan selvityksiä Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja E Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Uudenmaan liitto Hämeen liitto Itä-Uudenmaan liitto Päijät-Hämeen liitto Ympäristöministeriö Uudenmaan ympäristökeskus Hämeen ympäristökeskus YTV Alueelliset jäteyhtiöt Uudenmaan liitto 2007 Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 1

4 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (nid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuvat: Tuula Palaste-Eerola / Ämmässuo Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Kauko Kyöstiö/Spatio Oy Priimus Paino Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

5 Esipuhe Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan. Vahvistettu maakuntakaava sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet Uudellamaalla pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavan laadintaprosessin aikana nousi esiin asioita, joilla maakuntakaavaa on tarkoituksenmukaista täydentää. Tällaisia asiakokonaisuuksia olivat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Näiden asiakokonaisuuksien osalta tietopohja ei kuitenkaan tuolloin ollut riittävä kaavalliseen käsittelyyn, ja maakuntahallitus päättikin erillisen vaihemaakuntakaavan laadinnasta syyskuussa Vaihemaakuntakaavatyötä varten on perusselvityksiksi laadittu seuraavat selvitykset: Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla Liikenteen varikot ja terminaalit Uudellamaalla Uudenmaan kiviaineshuollon kehityskuvat Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan moottoriurheiluradat Hiljaisuus ja hiljaisten alueiden tarkastelua Uudellamaalla Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet selvitys on laadittu neljän maakunnan alueelle. Työn tavoitteena on ollut hahmottaa jätehuollon pitkän aikavälin vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä ottaen huomioon toimintaympäristössä, sekä lainsäädännössä että käsittelymenetelmissä tapahtuvat muutokset. Tältä pohjalta on arvioitu jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita maakuntakaavoituksen pohjaksi. Selvityksen pääpaino on ollut yhdyskuntajätehuollon järjestämisessä. Maakuntaliittojen lisäksi myös alueelliset ympäristökeskukset voivat hyödyntää selvityksen tuloksia laatiessaan jätelain mukaisia alueellisia jätesuunnitelmia. Selvitys on laadittu maakunnan liittojen, ympäristöhallinnon sekä YTV Jätehuollon ja alueella toimivien kunnallisten jäteyhtiöiden yhteistyönä. Konsulttina työssä on ollut Pöyry Oyj. Työtä on ohjannut rahoittajatahojen edustajista muodostettu ohjausryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Suunnittelupäällikkö Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto, puheenjohtaja Maakuntainsinööri Päivi Rapo, Uudenmaan liitto, sihteeri Kaavoituspäällikkö Olavi Veltheim, Uudenmaan liitto Ympäristöneuvos Harry Berg, Ympäristöministeriö Ylitarkastaja Ari Seppänen, Ympäristöministeriö Suunnittelupäällikkö Pekka Hallikainen, Itä-Uudenmaan liitto Suunnittelupäällikkö Heikki Pusa, Hämeen liitto Maakuntainsinööri Erkki Rope, Päijät-Hämeen liitto Johtaja Leena Saviranta, Uudenmaan ympäristökeskus Osastopäällikkö Eija Lehtonen, Uudenmaan ympäristökeskus Johtaja Harri Kallio, Hämeen ympäristökeskus Ylitarkastaja Päivi Vilenius, Hämeen ympäristökeskus Toimitusjohtaja Tuula Honkanen, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Toimitusjohtaja Stig Lönnqvist, Rosk n Roll Oy Toimitusjohtaja Kari Mäkinen, Kiertokapula Oy Toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Toimitusjohtaja Immo Sundholm, Loimi-Hämeen jätehuolto Oy Ympäristölakimies Leena Eränkö-Pohjanraito, YTV Jätehuolto Jätehuoltojohtaja Petri Kouvo, YTV Jätehuolto Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, YTV Jätehuolto Konsultilta työhön ovat osallistuneet: Aluepäällikkö Esa Ekholm, Pöyry Environment Oy Suunnittelupäällikkö Sakari Grönlund, Pöyry Environment Oy Suunnittelija Riikka Korkala, Pöyry Environment Oy, sihteeri Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 3

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan, Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liitot, ympäristöministeriö, Uudenmaan ja Hämeen ympäristökeskukset, YTV, alueelliset jäteyhtiöt Nimeke Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Julkaisuaika E Liitteitä (nid.), (PDF) suomi Tiivistelmä Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet selvitys on laadittu yhteistyössä maakuntaliittojen (Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen liitot), ympäristöhallinnon (ympäristöministeriö sekä Uudenmaan ja Hämeen ympäristökeskukset), YTV Jätehuollon sekä kunnallisten jäteyhtiöiden (Rosk n Roll Oy, Kiertokapula Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy) kanssa neljän eteläisen maakunnan alueelle. ISSN Yhteenveto ruotsi Työn tavoitteena on ollut hahmottaa jätehuollon pitkän aikavälin vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä ottaen huomioon toimintaympäristössä, sekä lainsäädännössä että käsittelymenetelmissä tapahtuvat muutokset. Tältä pojalta on arvioitu jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita maakuntakaavoituksen pohjaksi. Selvityksen pääpaino on ollut yhdyskuntajätehuollon järjestämisessä. Yhdyskuntajätehuolto on muuttumassa kaatopaikkatoiminnasta yhä enemmän yritystoiminnaksi ja energiantuotannoksi. Kunnallisten jäteyhtiöiden yhteistyö on tiivistymässä ja yksityiset yritykset lisäävät osuuttaan jätehuollon järjestämisessä erityisesti kaupan ja yritystoiminnan alalla sekä eri jätemateriaalien hyödyntämisessä. Muuttuva jätehuoltojärjestelmä vaikuttaa maakuntakaavoituksen suunnitteluperiaatteisiin ja käytettäviin kaavamerkintöihin. Loppusijoitusalueiden lisäksi tarvitaan materiaali- ja energiahyötykäyttöön soveltuvia alueita. Myös yksityisten yritysten kasvaviin aluetarpeisiin on varauduttava. Kaavamerkintävalikoimaa on kehitettävä ja monipuolistettava. Selvityksen mukaan sekä jätehuollon järjestämisen että tehokkaan maankäytön kannalta paras ratkaisu on keskittää jätehuoltotoimintoja alueellisiin jätekeskuksiin. Näin vähennetään liikennöintitarvetta ja alueella tehtävät infrastruktuuri-investoinnit saadaan tehokkaaseen käyttöön. Maakuntakaavoituksen merkitys jätehuoltotoimintojen sijoittumisen ohjaamisessa korostuu, mutta kuntakaavoitusta tarvitaan edelleen kuntakohtaisten aluetarpeiden turvaamiseksi. Työn tuloksia on hyödynnetty Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnosta valmisteltaessa. Se palvelee myös alueellisia ympäristökeskuksia niiden laatiessa jätelain mukaisia alueellisia jätesuunnitelmia. Raportin laatija Pöyry Oyj Avainsanat (asiasanat) vaihemaakuntakaava, jätehuolto, yhdyskuntajäte, alueellinen jätesuunnitelma Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme 4 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

7 Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Författare Nylands, Tavastlands, Östra-Nylands och Päijänne-Tavastlands förbunden, miljöministeriet, Nylands och Tavastlands miljöcentraler, SAD, regionala avfallsbolagen Publikation Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet (Avfallshanteringens områdesbehov på lång sikt) Seriens namn Nylands förbunds publikationer Seriens nummer Sidor ISBN Språk E (inb.), (PDF) finska Sammanfattning Utgivningsdatum Bilagor ISSN Sammandrag svenska Utredningen Avfallshanteringens områdesbehov på lång sikt har utarbetats som ett samarbetsprojekt mellan landskapsförbunden (Nyland, Östra Nyland, Egentliga Tavastland och Päijänne-Tavastland), miljöförvaltningen (miljöministeriet samt Nylands och Tavastlands miljöcentraler), SAD Avfallshantering samt de kommunala avfallsbolagen (Rosk n Roll Oy, Kiertokapula Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy) för ett område som omfattar de fyra sydligaste landskapen. Syftet med arbetet har varit att granska alternativa utvecklingsutsikter för avfallshanteringen på lång sikt, med beaktande av de ändringar som sker i verksamhetsmiljön, inom lagstiftningen och i behandlingssätten. På basis av detta har man som underlag för planläggningen på landskapsnivå.bedömt avfallshanteringens områdesbehov på lång sikt. Fokus för utredningen har legat på hanteringen av samhällsavfall. Från att ha varit soptippsverksamhet håller samhällsavfallshanteringen på att allt mera ändras till företagsverksamhet och energiproduktion. Samarbetet mellan de kommunala avfallsbolagen håller på att intensifieras och privata företag ökar sina andel i ordnandet av avfallshanteringen, särskilt när det gäller handeln och företagsverksamheten samt återvinningen av olika avfallsmaterial. Avfallshanteringssystemet påverkar planeringsprinciperna inom planläggningen på landskapsnivå och de planbeteckningar som används. Förutom slutdeponeringsområden behövs områden som lämpar sig för material- och energiåtervinning. Man måste också förbereda sig för företagens växande områdesbehov. Utbudet av planbeteckningar måste utvecklas och göras mångsidigare. Enligt utredningen är den bästa lösningen för ordnandet av avfallshanteringen och en effektiv markanvändning att koncentrera avfallshanteringens funktioner till regionala avfallscentraler. Sålunda minskar man trafikeringsbehovet och investeringarna i regional infrastruktur blir effektiva. Betydelsen av planläggning på landskapsnivå betonas i styrningen av hur avfallshanteringens funktioner planeras, men den kommunala planläggningen behövs fortfarande för att säkra de kommunvisa områdesbehoven. Arbetsresultaten har utnyttjats vid beredningen till utkastet av etapplandskapsplanen 1 för Nyland. Den tjänar även de regionala miljöcentralerna då de i enlighet med avfallslagen utarbetar regionala avfallsplaner. Rapporten är utarbetad av Pöyry Oyj Nyckelord (ämnesord) Etapplan, avfallshantering, samhällsavfall, regional avfallsplan Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 5

8 Sisältö Esipuhe Johdanto Nykyinen jätehuoltojärjestelmä Jätevirrat Kunnalliset jäteyhtiöt ja niiden toiminta-alueet Yksityiset yritykset ja niiden toiminta-alueet Jätevesilietteiden käsittely ja energialaitosten tuhkat Pilaantuneiden maiden käsittelyalueet Toimintaympäristön muutokset Ohjauskeinot Jätelainsäädäntö ja muu ohjaus Jätehuollon alueiden varaaminen maankäytön suunnittelussa Jätemäärien kehitys Selvityksessä tarkastellut vaihtoehdot Jätehuollon kehittyminen ja aluetarpeet Jätehuoltojärjestelmän muutosnäkymiä Jätehuollon aluetarpeet Aluevaraukset tarkastelualueen maakuntakaavoissa Vaikutukset Jätteenkäsittelymenetelmien ympäristövaikutukset ja käsittelyalueiden suhde ympäröivään alueidenkäyttöön Biojätteen ja lietteen käsittely Jätteen mekaanisbiologinen käsittely Jätteen käsittely kierrätyspuistoissa ja ulkokäsittelyalueilla Yritys- ja rakennusjätteen käsittelylaitokset Kierrätysmateriaalien käsittelylaitokset Yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueet Toimintojen keskittäminen yhteisalueille Energianhyötykäyttölaitokset Tarkastelualueen jätehuollon pitkän aikaväli kehitysnäkymien vaikutukset Yhteenveto ja johtopäätökset...37 Liite : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

9 1 Johdanto Selvityksessä tarkastellaan jätehuollon sekä lähitulevaisuuden että pitemmän aikavälin kehitysnäkymiä. Tavoitteena on tunnistaa jätehuoltojärjestelmässä odotettavissa olevien muutosten vaikutuksia jätehuollon aluetarpeisiin, erityisesti maakunnallisella tasolla. Keskeinen tavoite on arvioida, kuinka hyvin jätehuoltoon jo varatut alueet riittävät tulevaan käyttöön ja millaisia uusia aluetarpeita on tunnistettavissa. Selvitys käynnistettiin vuoden 2004 lopulla ja sen valmistuminen viivästyi erinäisistä syistä. Työn aikana jätehuollossa on tapahtunut useita merkittäviä muutoksia sekä tehty erilaisia linjauksia, joiden vaikutukset haluttiin ottaa mukaan selvitykseen. Ehdotus valtakunnalliseksi jätehuoltosuunnitelmaksi vuoteen 2015 valmistui loppuvuodesta Tässä ympäristöministerille luovutetussa mietinnössä linjataan Suomen jätehuollon kehitysnäkymiä vuoteen 2015 asti. Myös YTV:n hallituksen keväällä 2006 tekemällä päätöksellä siirtyä yhdyskuntajätteen energiahyödyntämiseen on vaikutuksia koko suunnittelualueen jätehuoltojärjestelmään. Selvityksessä jätemääräarviot perustuvat vuoden 2003 aineistoihin, mutta jätehuoltojärjestelmien kuvaukset on päivitetty vastaamaan vuoden 2006 lopun tilannetta. Tarkastelualueeseen kuuluu neljä maakuntaa, joista Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat ovat Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Hämeen sekä Päijät-Hämeen maakunnat Hämeen ympäristökeskuksen toimialuetta. Yhdyskuntajätteen käsittelyn toimintavastuu jakautuu tarkastelualueella pääosin kuudelle kunnalliselle jätehuoltoorganisaatiolle, joiden toiminta-alueet poikkeavat osittain maakuntien rajoista 1. Nurmijärven kunta vastaa itse oman jätehuoltonsa järjestämisestä. Jätemäärien kehitystä on tarkasteltu vuoteen 2035 saakka, mutta aluetarpeita huomattavasti tätä pitemmälle noin 50 vuoden aikatähtäimellä. Pääpaino selvityksessä on ollut yhdyskuntajätehuollossa. Aluetarpeiden kannalta olennaisia jätejakeita ovat yhdyskuntajäte, lietteet, rakennusjätteet, polttokuonat ja tuhkat sekä pilaantuneet maat. Tämän selvityksen yhteydessä ei ole tarkasteltu ylijäämämaita. Selvitys aloitettiin jätehuollon nykytilan, prosessien ja alueiden tarkastelulla. Jätemäärien kehitys arvioitiin väestönkehityksen ja asukasta kohti syntyvän jätemäärän perusteella vuoteen 2035 asti. Jätemäärien kehityksestä laadittiin kolme skenaariota, joissa tarkasteltiin jätemäärien kehitystä suhteessa bruttokansantuotteen kasvuun. Arvioitaessa tulevaa jätehuoltojärjestelmää, otettiin huomioon jo tehdyt jätehuoltoon liittyvät päätökset sekä lainsäädännöllisten ohjauskeinojen todennäköinen kehitys. Tulevan jätehuoltojärjestelmän edellyttämien aluetarpeiden arvioinnissa tavoitteena on turvata riittävät maakunnalliset jätehuollon alueet pitkälle tulevaisuuteen erityisesti niillä alueilla, joilla yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutokset ovat voimakkaita. Osa tulevaisuudessa tarvittavista alueista on syytä varata maakuntakaavoituksessa, mutta myös kuntakaavoituksen rooli jätehuollon riittävien varausten turvaamisessa on merkittävä. 1 Jätehuoltoyhtiöiden aluerajat eroavat maakuntien aluerajoista siten, että esimerkiksi Hämeen liiton alueelle kuuluu kuntia kahden eri jätehuolto-organisaation, Kiertokapula Oy:n ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueilta. Toisaalta kaikki jätehuolto-organisaatioiden alueisiin kuuluvat kunnat eivät kuulu tarkastelualueeseen. Esimerkiksi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskunnista 40 % kuuluu Kanta-Hämeeseen ja Kiertokapula Oy:n osakkaista Valkeakosken kaupunki kuuluu Pirkanmaahan. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 7

10 2 Nykyinen jätehuoltojärjestelmä 2.1 Jätevirrat Tarkastelualueella syntyi vuonna 2003 yhdyskuntajätettä noin miljoona tonnia eli kiloa asukasta kohden vuodessa. Yhdyskuntajätteestä kierrätysmateriaaleja hyödynnettiin arviolta noin tonnia, biojätettä noin tonnia ja energiajätettä noin tonnia. Suoraan loppusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyi noin tonnia yhdyskuntajätettä. Kuvassa 2-1 on esitetty kaaviokuva tarkastelualueen pääpiirteisistä jätevirroista vuonna Erilaisten kierrätysmateriaalien (paperit, pahvi, lasi, metallit) erilliskeräys on toteutettu eri tavoin, kuten kiinteistökohtaisena keräyksenä sekä vastaanottamalla niitä pienjäteasemilla ja erilliskeräyspisteissä. Suurimmalla osalla tarkastelualuetta biojätettä kerättiin erikseen kotitalouksista, laitoksista ja muista vastaavista lähteistä. Kerätty biojäte kompostoitiin joko laitoksissa tai aumoissa. Kierrätysmateriaalit ovat pääosin tuottajavastuun 2 alaisia. Keräyksestä vastaavat yksityiset ja kunnalliset jätehuollon toimijat. Osa bio- ja energiahyötykäyttöjätteestä on kuntien vastuulla ja niiden käytön ohjauksesta vastaavat kunnalliset organisaatiot. On myös sellaista jätettä, jonka hyötykäyttöä ei ole vielä ratkaistu ja se päätyy sen vuoksi pääasiassa loppusijoitukseen. Yksityisten yritysten keräämästä yhdyskuntajätteestä osa päätyy muualle kuin kunnallisten organisaatioiden jätekeskusten alueille. Energiajätettä kerättiin erikseen etupäässä yrityksistä ja laitoksista, Päijät-Hämeessä myös Kuva 2-1. Alueen pääpiirteiset Yhdyskunta- ja rakennusjätteen jätevirrat vuonna Tuottaja eli pääsääntöisesti kyseisten tuotteiden valmistaja ja maahantuoja taikka näiden muodostama tuottajayhteisö vastaa jätteenä käytöstä poistettavien tuotteiden keräilyn, esikäsittelyn, kierrätyksen, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. 8 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

11 kotitalouksista. Energiajätteestä valmistettiin murskaamalla polttoainetta, joka käytettiin hyödyksi olemassa olevissa energialaitoksissa sähkön ja lämmön tuotannossa. Vastaavasti yrityksistä ja rakennuksilta kerättiin erikseen hyödynnettäväksi energiana puujätettä, jota tämän lisäksi lajiteltiin myös jätekeskuksissa sekalaisesta rakennus- ja yritysjätteestä. Sekalaisen rakennusjätteen lajittelussa syntyvä hyötykäyttöön kelpaamaton jäte sijoitettiin tarkastelualueella toimiville kaatopaikoille. Osa rakennusjätteestä päätyi lajittelematta sellaisenaan kaatopaikalle. Pääosa jätevesilietteistä mädätettiin ensin puhdistamoilla olevilla mädätyslaitoksilla, minkä jälkeen ne kompostoitiin joko laitoksissa tai aumoissa sekä jälkikypsytettiin mullaksi käytettäväksi hyödyksi etupäässä viherrakentamisessa. 2.2 Kunnalliset jäteyhtiöt ja niiden toiminta-alueet Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on vastannut neljän osakaskuntansa (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) jätehuollon järjestämisestä jo pitkään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat tarkastelualueen muutkin kunnat Nurmijärveä lukuun ottamatta organisoineet jätehuoltonsa uudelleen perustamalla yhteisiä osakeyhtiöitä. Tarkastelualueella toimii YTV jätehuollon lisäksi viisi kunnallista jäteyhtiötä: Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Kiertokapula Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Rosk n Roll Oy Ab ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueet on esitetty kuvassa. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon Ämmässuolla. Noin 200 ha kokonaispinta-alasta aktiivikäytössä on tällä hetkellä noin 70 ha. Kartta 1. Maakunnalliset liitot ja jäteyhtiö Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 9

12 Kuva 2-2. Ämmässuon jätekeskus Nykyisen loppusijoitusalueen täyttö lopetetaan näillä näkymin vuoden 2007 marraskuun alkuun mennessä ja alueen länsi-lounaispuolelle osittain Kirkkonummen alueelle on rakenteilla 60 ha laajennusalue. Kaatopaikkatoiminnan lisäksi alueella toimii Sortti kierrätysasema sekä YTV:n biojätteen kompostointilaitokset. Kaatopaikkakaasu kerätään talteen ja hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Hyödyntämätön osuus poltetaan soihdussa, mutta tulevaisuudessa varaudutaan myös oman kaasuvoimalaitoksen rakentamiseen. Jätevedet johdetaan Espoon Veden Suomenojan puhdistamolle. Ämmässuon alueella toimii myös mm. Ekopark Oy:n (Kuusakoski Oy) rakennusjätteen käsittelylaitos sekä Lohja-Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen sekä kalliokiviaineksen murskauslaitos. Ämmässuon alue on osoitettu vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa sekä Espoon pohjoisosia koskevassa yleiskaavassa jätehuollon alueeksi (jätteenkäsittelyalueeksi, erityisalueeksi tai kaatopaikka-alueeksi). Alueella on myös hyväksytyt asemakaavat sekä Espoon että Kirkkonummen puoleisilla alueilla. Ne eivät kuitenkaan ole lainvoimaisia tehdyistä valituksista johtuen. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:llä (IUJ) on tällä hetkellä kaksi jätteenkäsittelyaluetta, Domargård Porvoossa ja Mömossen Sipoossa. Mömossenin jätteenkäsittelyalue suljetaan yhdyskuntajätteen loppusijoituksen osalta tammikuussa 2007 ja Domargårdin jätteenkäsittelyalue 2010-luvulla. Sulkemisen jälkeen Mömossenin alueelle jää edelleen Kilpilahden teollisuusyritysten jätteiden ja hyötykäyttöjätteiden vastaanotto (pienjäteasema). Domargårdin alueella kompostoidaan jätevesilietettä aumoissa. Toiminta siirtyy vuoden 2007 alusta Forssaan. Lisäksi alueella murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja, jotka toimitetaan hyötykäyttöön. Alueella on myös ongelmajätteen vastaanottopiste. Loppusijoitusalueelta kerätään biokaasua ja koko alueella syntyvät jätevedet ohjataan viemärin kautta Porvoon puhdistamolle. Sekä Domargpårdin että Mömossenisn alueille vastaanotetaan myös ylijäämämaita ja lievästi pilaantuneita maita, jotka hyödynnetään ja loppusijoitetaan alueella. Alueilla on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, jossa Domargård on osoitettu erityisalueena (ET). Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa ( ) Mömossen on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi ja Domargård erityisalueeksi. Domargårdissa ja Mömossenilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 10 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

13 Kuva 2-3. Kapulan jätekeskus Hyvinkäällä/Riihimäellä Kiertokapula Oy:llä (KK) on kaksi jätteenkäsittelykeskusta, Karanoja Hämeenlinnassa ja Kapula Hyvinkäällä. Lisäksi KK on vuokraamassa Järvenpään kaupungilta jätekeskusta, johon rakennettaisiin siirtokuormaus- ja lajitteluasema. Kapulan jätekeskuksen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueella on lupa toimia marraskuuhun 2007 asti, minkä jälkeen se todennäköisesti suljetaan. Karanojan loppusijoitusalueen lounaispuolelle on rakennettu 3 ha:n laajennusalue, minkä lisäksi alueelle on suunniteltu rakennettavan noin 6 ha:n loppusijoitusalue yhdyskuntajätteelle ja 2 ha:n alue ongelmajätteille. Kaatopaikkatoiminnan lisäksi Karanojalla murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja. Alueella on myös ongelmajätteiden vastaanottoa. Karanojalla vastaanotetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan myös ylijäämämaita ja lievästi pilaantuneita maita. Kapulassa toimii biojätteen kompostointilaitos ja myös siellä vastaanotetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan ylijäämämaita sekä lievästi pilaantuneita maita. Molemmilla alueilla kerätään kaatopaikkakaasu talteen. Kapulassa biokaasu hyödynnetään läheisessä voimalassa. Karanojalla hyötykäyttöä selvitetään. Jätevedet johdetaan Hyvinkään kaupungin (Kapula) ja Hämeenlinnan Vesi Oy:n (Karanoja) puhdistamoille. Karanojalla toimii myös Lassila&Tikanoja Oyj:n kierrätysterminaali. Karanojan ja Kapulan aluetta koskee Kanta- Hämeen vahvistettu maakuntakaava ja Kapulan aluetta osin myös Uudenmaan maakuntakaava. Kummatkin seudulliset jätteenkäsittelyalueet on osoitettu merkinnällä EJ. Kapulassa sekä Järvenpään jäteasemalle on laadittu asemakaava. Karanojalle asemakaavaa ollaan laatimassa. Nurmijärven kunnalla on oma EU:n vaatimukset täyttävä kaatopaikka Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Kaatopaikalla on täyttötilavuutta jäljellä vielä 0,7 0,8 Mm 3. Alueella kompostoidaan Nurmijärven jätevesilietteet aumoissa. Lisäksi Metsä-Tuomelassa murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja, jotka toimitetaan hyötykäyttöön. Alueella on myös ongelmajätteiden vastaanottopiste. Kaatopaikkavedet käsitellään paikallispuhdistamolla, minkä jälkeen ne johdetaan Vantaanjokeen. Kaatopaikkakaasut kerätään ja poltetaan. Lisäksi alueella toimii myös tunnelikompostointilaitos, jossa käsitellään Espoon Veden mädätettyä lietettä Vapo Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 11

14 Kuva 2-4. Karanojan jätekeskus Hämeenlinnassa Oy:n omistamassa ja käyttämässä laitoksessa. Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa kaatopaikka on osoitettu kohdemerkinnällä EJ. Alueella ei ole asemakaavaa, mutta sen laatimista on harkittu. Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) Munkkaan jätekeskus sijaitsee Lohjalla. Jätekeskuksen pinta-ala on yhteensä noin 32 ha ja loppusijoitukseen varattu alue on noin 7 ha. Nykyisellä loppusijoitusalueeksi osoitetulla alueella on täyttötilavuutta jäljellä noin m 3. Kaatopaikkatoiminnan lisäksi Munkkaalla murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja, jotka toimitetaan hyötykäyttöön. Alueella on myös ongelmajätteiden vastaanottopiste. siellä vastaan otetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan myös ylijäämämaita ja lievästi pilaantuneita maita. Munkkaalla on myös biojätteen siirtokuormausasema, josta biojäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Kaatopaikkakaasu kerätään talteen ja hyödynnetään omien rakennusten lämmityksessä. Jätevedet käsitellään osittain paikallisesti käänteisosmoosilla ja osittain Lohjan kaupungin puhdistamolla. Uudenmaan maakuntakaavassa Munkkaan jätekeskus on osoitettu jätehuollon alueeksi (EJ) ja alueella on voimassa myös hyväksytty asemakaava. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) Kujalan jätekeskuksen laajuus on noin 47 ha, josta 31 ha on loppusijoitusaluetta. Nykyinen loppusijoitusalue suljetaan vuonna 2007 ja uusi EU:n kaatopaikkadirektiivin vaatimukset täyttävä laajennusalue otetaan käyttöön. Laajennusalue on kooltaan noin 26 ha, josta loppusijoitusaluetta noin 18 ha. Loppusijoituksen lisäksi Kujalan jätekeskuksessa murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja ja rakennusjätettä, jotka toimitetaan hyötykäyttöön. Alueella on myös ongelmajätteiden vastaanottoa. Ylijäämämaita ja pilaantuneita maita vastaanotetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan alueella. Kaatopaikkakaasu kerätään talteen ja toimitetaan hyödynnettäväksi höyryntuotannossa Oy Hartwall Ab:n juomatehtaalla. Jätevedet johdetaan LV Lahti Vesi Oy:n puhdistamolle. PHJ:n Kujalan jätekeskuksen alueella on myös Kujalan Komposti Oy:n jätevesilietteen ja biojätteen kompostointilaitos sekä Vapo Oy:n mullan jalostus- ja markkinointitoimintaa. Jätekeskuksen laajennusalueelta on varattu Lassila&Tikanoja Oyj:lle alue, jolla on olemassa jo ympäristölupa kierrätysmateriaalien käsittelyyn ja kierrätyspolt- 12 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

15 Kuva 2-5. Munkkaan jätekeskus Lohjalla Kuva 2-6. Kujalan jätekeskus Lahdessa toaineen valmistukseen, mutta jota ei ole vielä rakennettu. Varaus liittyy Lahti Energia Oy:n hankkeeseen rakentaa iso, uusi kaasutustekniikkaan perustuva jätteenpolttolaitos Lahteen. Päijät-Hämeen vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa (2006) Kujalan alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Jätekeskuksen alue ja laajennusalue on vahvistetussa seutukaavassa osoitettu jätteenkäsittely- ja hyödyntämisalueeksi (E, ET2). Kujalan alueella on hyväksytty asemakaava, jossa on PHJ:n jätekeskuksen (merkintä EJ) lisäksi osoitettu alueet teollisuudelle (merkintä T-5) sekä olemassa olevalle Lahden kaupungin maankaatopaikalle (E-2) ja Lahti Energia Oy:n tuhkankaatopaikalle (E-2). Kaavoitetulla teollisuusalueella, jossa kaavamääräysten mukaan sallitaan myös jätteidenkäsittelyä ja kierrätystoimintaa harjoittavien yritysten sijoittuminen, on Kuusakoski Oy.n kierrätysterminaali sekä rakenteilla PSV-Metalli Oy:n rakennusjätteiden käsittelylaitos. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 13

16 Kuva 2-7. Kiimassuon jätekeskus Forssassa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n (LHJ) jätekeskus sijaitsee Kiimassuolla Forssassa. Nykyinen loppusijoitusalue on kooltaan noin 7 ha ja laajennukseen on varattu lisäksi noin 25 ha. Jätekeskuksen nykyinen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue täyttää EU:n vaatimukset. Kiimassuolla toimii myös yhdyskunta- ja rakennusjätteen käsittelylaitos, jossa tuotetaan uusiopolttoainetta energiantuotantoon. Lisäksi alueella vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja ja ongelmajätteitä. Myös ylijäämämaita ja pilaantuneita maita vastaanotetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan alueella. Kiimassuolla toimii myös CRT-Finland Oy:n TV-kuvaputkien kierrätyslaitos, Cool-Finland Oy:n kylmälaitteiden purkulaitos sekä Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n kompostointilaitos. Vahvistetussa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa alue on osoitettu jätehuollon alueeksi (EJ). 2.3 Yksityisiä yrityksiä ja niiden toiminta-alueita Kunnallisten jätehuolto-organisaatioiden lisäksi tarkastelualueella toimii runsaasti laajalla alueella liiketoimintaa harjoittavia yksityisiä jätteenkäsittely-yhtiöitä. Ne keräävät, jatkokäsittelevät, hyödyntävät ja/tai loppusijoittavat erilaisia jätemateriaaleja. Usein jätejakeita kuljetetaan pitkiäkin matkoja käsittelyn tehostamiseksi, minkä vuoksi osa materiaaleista tuodaan tarkastelualueen ulkopuolelta. Yksityisten yritysten toiminta-alueiden kaavavaraukset vaihtelevat tarkastelualueen maakuntakaavoissa tapauskohtaisesti, eikä yhtenäistä ja kattavaa merkintätapaa ole. Osa yrityksistä on sijoittunut olemassa olevien kunnallisten yhtiöiden jätekeskusten yhteyteen, jolloin kaavamerkintänä on yleensä EJ, osa on huomioitu omalla kaavavarauksella, mutta varsinkin pienimpien yritysten osalta maakuntakaavamerkintä puuttuu kokonaan. Demolite Oy ottaa vastaan, varastoi ja hakettaa käytöstä poistettua kyllästettyä puutavaraa kierrätysterminaalissaan Tuuloksessa, lähellä Hämeenlinnaa. Tavoitteena on saattaa haketettu puu energiahyötykäyttöön. Tällä hetkellä hake hyödynnetään Ekokemin laitoksella Riihimäellä. 14 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

17 Tuuloksen käsittelyterminaalin alue on kooltaan yhteensä noin 30 ha, josta tällä hetkellä on käytössä noin 7 ha. Alue on vahvistetussa maakuntakaavassa ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen aluetta (TT). Alueella on voimassa Pannujärven teollisuusalueen asemakaava. Kierrätysterminaali on merkitty asemakaavassa jätteenkäsittelyn korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa kestopuun kierrätysterminaali (EJ-1). Ekokem Oy Ab käsittelee ongelmajätteitä ja pilaantuneita maita sekä loppusijoittaa ongelmajätteitä laitosalueellaan Riihimäen ja Hausjärven rajalla. Alue on kooltaan noin 25 ha. Alueella on tällä hetkellä kolme polttouunia ongelmajätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyyn, haihdutuslaitos mm. öljyllä likaantuneiden vesien käsittelyyn, fysikaalis-kemiallinen laitos epäorgaanisten ongelmajätteiden käsittelyyn ja kylmälaiteromun hyödyntämislaitos sekä ongelmajätteiden loppusijoitusalue. Laitosalueelle tai aivan sen rajalle on rakenteilla uusi yhdyskunta- ja ongelmajätteitä polttava kattilalaitos. Alue on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ) ja osayleiskaavassa laitosalueeksi. Alueen laajennusta varten ovat Riihimäen kaupunki ja Hausjärven kunta lisäksi laatineet asemakaavat. Envor Group toimii pääosin Forssan Kiimassuon jätekeskuksessa, jossa sillä on oma toiminta alue. Toiminta siirretään jatkossa kokonaan Kiimassuolle. Envor Groupiin kuuluu kolme yhtiötä. Envor Biotech Oy:llä on kompostointilaitos, jossa kompostoidaan erilaisia teollisuuden, kaupan ja kuntien biohajoavia lietteitä ja biojätteitä. Envor Biotech Oy on suunnittelemassa myös mädätyslaitoksen hankintaa, jolloin osa jätteestä mädätettäisiin ja osa kompostoitaisiin. Lisäksi Envor Recycling Oy ja Envor Processing Oy vastaanottavat ja muokkaava hyötykäyttöön mm. erilaisia lasijakeita, paperia, pahvia, metalleja ja muovia. Kuusakoski Oy kerää, jalostaa ja toimittaa kierrätysmetalleja teollisuuden raaka-aineeksi. Tarkastelualueella yrityksellä on toimipisteitä mm. Espoossa, Vantaalla ja Heinolassa sekä Karjaalla ja Lahdessa. Espoon Ämmässuolla Ekopark Oy käsittelee rakennus- ja energiajätteitä vuonna 2000 valmistuneessa kierrätyslaitoksessa. Suurin yksikkö Kuusakoski Oy:llä on Heinolassa, jossa käsitellään hyvin monipuolisesti erilaisia yhdyskuntien ja teollisuuden metalliromujakeita. Heinolan tehtaiden 12 hehtaarin varsinaisen tehdasalueen lisäksi tehtailla on oma noin 30 hehtaarin Rajavuoren kaatopaikka, joka sijaitsee Heinolan Lakeasuolla. Vantaan Seutulassa Kuusakoski Oy:llä on auto- ja peltiromun murskaamo. Lassila & Tikanoja Oyj (L&T) toimii ympäristönhuollossa ja kiinteistöjen/laitosten ylläpitotehtävissä. Jätehuolto on osa yrityksen ympäristöpalvelutoimintaa ja jätehuollon palveluina L&T tarjoaa jätteiden keräys-, käsittely- ja kierrätyspalveluita. Tarkastelualueella Lassila & Tikanojalla on jätehuoltoalue Keravan Saviolla sekä pienempiä (noin 0,5 1 ha) jätteiden vastaanotto-, varastointi- ja käsittelypisteitä mm. Lahdessa, Forssassa ja Hämeenlinnassa. Lahdessa L&T:llä on nestemäisten ongelmajätteiden käsittelylaitos ja Lahteen on lisäksi suunnitteilla yhdyskuntajätteen käsittelylaitos, jota varten on Kujalan jätekeskuksesta varattu noin 4 ha:n alue. Keravan Savion jätehuoltoalueella otetaan vastaan, lajitellaan ja käsitellään mm. rakentamisen, kaupan ja teollisuus- ja palvelutoiminnan pakkaus- ja sekajätteitä sekä asumisessa syntyvää paperi- ja pakkausjätettä. Yhtiön on tarkoitus laajentaa toimintaansa. Savion alueella on lainvoimainen yleiskaava, jota ollaan muuttamassa. Samanaikaisesti alueelle laaditaan asemakaava. Lohja Rudus Oy Ab toimii kiviaineksen, kierrätyskiviaineksen ja valmisbetonin toimittajana ja tarjoaa murskaus- ja asfaltointipalveluita. Yhtiö myös jalostaa ja kierrättää erilaisia jätemateriaaleja kuten lentotuhkaa, betonia ja tiiliä. Lohja Ruduksella on useita noin 0,5 1,5 hehtaarin vastaan otto-, varastointi- ja käsittelyalueita tarkastelualueella mm. Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä, Lahdessa, Vantaalla, Helsingissä, Vihdissä ja Karjaalla. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 15

18 Paperinkeräys Oy kerää, käsittelee ja toimittaa keräyspaperia uusiokäyttöön. Keräyspaperin tuottajayhteisönä se vastaa kirjoitus- ja painopaperin talteenotosta koko Suomen alueella. Paperinkeräys Oy:n päätoimipisteet tarkastelualueella ovat noin 2 ha lajittelulaitos Helsingin Hakuninmaalla, noin 1 ha keräys- ja varastointialue Riihimäellä, lajittelulaitos Lahdessa sekä Kuusakoski Oy:n kanssa yhteinen käsittelyalue Karjaalla. SITA Finland Oy Ab suorittaa mm. jätteiden kuljetus-, keräys-, käsittely- ja lajittelupalveluita eteläisen Suomen alueella. Yhtiöllä on rakennusjätteen, kaupan ja teollisuuden jätteen käsittely- ja lajittelutoimintoja Helsingin Viikissä. Joulukuussa 2006 SITA osti SOL Ympäristöpalvelut Oy:n toiminnot. SOL:lla on noin neljän hehtaarin varastointi- ja käsittelyalue Vantaan Kuninkaanmäessä. Samalla tontilla toimii myös Suomen Hyötykeskus Oy, joka käsittelee ja markkinoi kuitupitoisia kierrätysmateriaaleja. Stena Metalliyhtymä Oy esikäsittelee ja varastoi metalliromua. Tarkastelualueella sillä on toimipisteitä Vantaalla (noin 0,5 ha alue), Nummi-Pusulassa (noin 3 4 ha alue) ja Riihimäellä (noin 2 3 ha alue). Suomen Uusioaines Oy kerää ja käsittelee keräyslasia hyötykäyttöön. Yrityksellä on lasinpuhdistuslaitos Forssassa (noin 1 ha alue), jossa lasista erotellaan epäpuhtaudet sekä eriväriset lasit toisistaan. Suomen Uusioaines Oy ottaa vastaan lasipulloja, muuta keräyslasia, sairaalalasia sekä tasolasia. Valtaosa Suomen kierrätyslasista käsitellään Forssan laitoksella. Vapo Oy:llä on kompostointilaitokset Hangossa, Nurmijärvellä sekä Mäntsälässä sekä aumakompostointikenttä Lahdessa, jonka toiminta on loppumassa PHJ:n uuden kompostointilaitoksen vuoksi. 2.4 Jätevesilietteiden käsittely ja energialaitosten tuhkat Merkittäviä alueellisia jätteentuottajia ovat kunnalliset jätevedenpuhdistamot, joilta syntyy erilaatuisia lietteitä riippuen käytetystä tekniikasta. Lietteitä jatkokäsitellään usealla eri tavalla: kompostointi avoaumoissa (mm. Hyvinkää, Janakkala, Porvoo) kompostointi suljetuissa laitoksissa (mm. Mäntsälä, Hanko, Hollola, Nastola, Orimattila) mädätys puhdistamolla ja jälkikompostointi avoaumoissa joko puhdistamolla tai muualla (Helsinki, Vantaa, Riihimäki, Hämeenlinna, Forssa, Kerava, Järvenpää, Tuusula) mädätys puhdistamolla ja jälkikompostointi laitoksissa (Espoo, Lahti). Etenkin viimeaikoina lietteen tuottajat ovat olleet kiinnostuneita kehittämään yhteistyötä varsinaisten jätehuolto-organisaatioiden kanssa, minkä seurauksena on jo syntynyt yhteisiä käsittelylaitoshankkeita kuten Kujalan Komposti Oy, jonka omistavat puoliksi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja LV Lahti Vesi Oy. Energialaitoksilta syntyy erilaatuisia tuhkia ja kuonia riippuen käytetystä polttoaineesta ja tekniikasta. Laitokset ovat hankkineet sivutuotteilleen joko oman loppusijoitusalueensa tai tekevät yhteistyötä jätehuolto-organisaatioiden kanssa. Energialaitosten tavoitteena on lisätä tuhkan ja kuonan hyötykäyttöä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tuhkan loppusijoittaminen on ongelmallista. Uusia loppusijoituspaikkoja Lohjan Tytyrin kaivoksen lisäksi on pyritty löytämään siinä kuitenkaan onnistumatta. Fortumilla on oma tuhkansijoituspaikkansa Inkoossa. 16 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

19 2.5 Pilaantuneiden maiden käsittelyalueita Pilaantuneita maita käsitellään alueellisissa jätekeskuksissa, kaupunkien kompostointialueilla sekä yksityisten yritysten hankkimilla alueilla. Erityisesti pääkaupunkiseudulla syntyvien pilaantuneiden maiden käsittely ja loppusijoitus on ongelmallista, sillä alueita ei ole riittävästi. Merkittävimmät alueellisten jätekeskusten ulkopuoliset käsittelypaikat ja vastaavat toimijat ovat: Kyläsaaren kompostointialue Helsingissä, jossa suoritetaan Helsingin kaupungin pilaantuneiden maiden kompostointia ja välivarastointia Viikin kompostointialue Helsingissä, jossa on kompostointikenttä Helsingin kaupungin pilaantuneille maille Lohja: Salvor Oy:n Virkkalan käsittelylaitos Lohjalla. Sen toimintoja ovat kiinteytys, maanpesu ja kompostointi Ekokem Oy Ab Riihimäellä suorittaa pilaantuneiden maiden termistä käsittelyä Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikka Heinolassa, jossa käsitellään pilaantuneita maita Ekokem-Palvelu Oy Hausjärvellä käsittelee pilaantuneita maita. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 17

20 3 Toimintaympäristön muutokset 3.1 Ohjauskeinot Jätelainsäädäntö ja muu ohjaus Suomen kansallisessa lainsäädännössä jätteiden käsittelystä, hyödyntämisestä ja muusta jätteisiin liittyvästä toiminnasta säädetään jätelaissa (1072/1993) ja -asetuksessa (1390/1993). Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000) puolestaan säätelevät jätteiden aiheuttamia ympäristöhaittoja ja toiminnan luvanvaraisuutta (ympäristölupa). Lisäksi lukuisat valtioneuvoston ja ympäristöministeriön päätökset ja asetukset, mm. valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta ja valtioneuvoston päätös kaatopaikoista, ohjaavat jätteisiin liittyvää toimintaa Suomessa. Suomen lainsäädäntö seuraa EU:n lainsäädännön kehitystä, mutta joiltain osin Suomen säädökset ovat EU:n vaatimuksia tiukemmat. Jätelainsäädännön keskeinen tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyötykäyttöä ja vähentää jätehuollosta aiheutuvia haittoja. Jätelain (1072/1993) mukaan jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Merkittävimmät viimeaikaiset lainsäädännön muutokset ovat koskeneet mm. biohajoavan jätteen vähentämistä loppusijoitettavasta jätteestä, tuottajavastuunalaisten jätteiden nimikkeiden määrän lisääntymistä, jätteenpolttoa, jäteveron perintää kunnalliselle kaatopaikalle loppusijoitettavasta jätteestä, kaatopaikan rakenteita sekä kaatopaikalle sijoitettavan jätteen laatua (kaatopaikkakelpoisuutta). Jätehuollon järjestämiseen tulevaisuudessa vaikuttavat voimakkaasti EU:ssa tehdyt ja tehtävät jätepoliittiset linjaukset ja niistä EY:n ja Suomen lainsäädäntöön aiheutuvat muutokset. Erityisesti biohajoavaan jätteeseen liittyvät säädökset ovat tiukentumassa voimakkaasti. Kansallinen biojätestrategia ja valtioneuvoston päätös kaatopaikoista vähentävät biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta merkittävästi vuoteen 2016 mennessä. Kaatopaikoille saa sijoittaa 2009 enintään 40 % ja 2016 enintään 25 % kyseisenä vuonna syntyvästä biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. Nämä vaatimukset ovat suuntaa-antavia ja riippuvat kyseisten vuosien jätemääristä. Tavoitteet pyritään saavuttamaan: paperi-, pahvi-, kartonki- ja puujakeiden erilliskeräystä ja hyötykäyttöä tehostamalla, biojätteen lajittelua ja hyötykäyttöä tehostamalla sekä muun yhdyskuntajätteen energiahyötykäytöllä. Energiahyötykäyttö edistää myös muiden kierrätysmateriaalien hyötykäyttöä, sillä hyödynnettäväksi kelpaamattomat muovit tulevat hyödynnetyksi pääosin energiana muun poltettavan materiaalin ohella ja metallit saadaan tehokkaasti erotetuksi magneeteilla joko polttokuonan tuhkasta tai mekaanisten käsittelylaitosten syötevirrasta. Molemmissa tapauksissa tehokkuus perustuu siihen, että suuri osa jätevirrasta ohjautuu keskitettyyn käsittelyyn. Lisäksi laajentuva tuottajavastuu 3 ja materiaalihyötykäyttöön liittyvät säädökset lisäävät erilliskerättävän hyötyjätteen määrää ja kierrätystä. 3 Tuottaja eli pääsääntöisesti kyseisten tuotteiden valmistaja ja maahantuoja taikka näiden muodostama tuottajayhteisö vastaa jätteenä käytöstä poistettavien tuotteiden keräilyn, esikäsittelyn, kierrätyksen, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottajien on huolehdittava niin kattavan vastaanottopaikkojen verkoston järjestämisestä, että tuotteen viimeisellä haltijalla on koko maassa kohtuullinen mahdollisuus luovuttaa käytöstä poistettava tuote uudelleenkäytettäväksi, hyödynnettäväksi tai muuhun jätehuoltoon. Kohtuullisuutena pidetään sitä, että matka vastaanottopisteeseen vastaa normaalia matkaa erityisjätteen vastaanottopaikkaan tai kyseisten tuotteiden myymälään. 18 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

21 Kuva 3-1. Kaavajärjestelmä Kunnalliselle jätehuolto-organisaatiolle on tärkeää tietää toimintojen mitoittamiseksi, mistä jätemäärästä ne vastaavat. Yksityisille yrityksille on puolestaan tärkeää tietää, paljonko ja minkälaista jätettä niillä on mahdollisuus tulevaisuudessa käsitellä. Jätelain laajaa uudistusta on valmistelu periaatteellisella tasolla osana valtakunnallisen jätesuunnitelman perusselvitystä ja varsinainen lakiehdotuksen valmistelu alkaa vuonna Euroopan yhteisön strategia luonnonvaroista ja yhteisön uusi jätestrategia parantavat edellytyksiä jätehuollon ja ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden pohjalta annettu komission ehdotus uudeksi jätepuitedirektiiviksi on parhaillaan Euroopan neuvoston ja parlamentin käsiteltävänä. Euroopan parlamentti on jätestrategian liittyvässä päätöslauselmassaan kehottanut komissiota ehdottamaan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähittäistä kieltämistä kierrätyskelpoisen jätteen osalta vuoteen 2020 ja joidenkin muiden jätteiden osalta vuoteen 2025 mennessä. Yleisesti ottaen yhteisön uusi jätestrategia rakentuu pitkälti nykyiselle lainsäädännölle, politiikalle ja periaatteille, joista elinkaariajattelu korostuu aikaisempaa suuremmassa määrin. Osa tavoitteista toteutuu suhteellisen nopeasti toisten toteutuessa vasta pitkällä tähtäimellä. Tulevaisuudessa EU painottaa enemmän eri materiaalien elinkaaritarkastelua, jolloin kussakin tapauksessa pyritään hakemaan vähiten ympäristöä vahingoittava mutta taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Tavoitteena on silloin löytää optimaalinen kierrätysaste ja eri lähestymistapojen paras yhdistelmä. Mahdollisesti tällöin luovutaan nykyisestä jätehuollon tavoitehierarkiasta ja korvataan se kokonaisvaikutusten arviointiin perustuvalla lähestymistavalla. Samalla kierrätyslaitoksille on kaavailtu vaatimuksia parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) huomioimisesta. Tällä hetkellä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä tämä käytännössä merkitsee Jätehuollon alueiden varaaminen maankäytön suunnittelussa Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Maakuntakaava Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 19

22 Kuva 3-2. Skenaariot yhdyskuntajätteen määrän kehittymisestä ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Yleiskaava voi ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet hyväksyy valtioneuvosto. Niiden tehtävänä on tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden saavuttamista sekä välittää valtakunnallisesti merkittävät alueidenkäyttökysymykset maakuntien suunnittelun kautta kuntakaavoitukseen. Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy maakuntakaavan. Kunnat laativat ja hyväksyvät yleis- ja asemakaavat. Maakuntakaavan ja kuntien yhteisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleis- ja asemakaavaa. Sen sijaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- ja asemakaavan alueella. Myös viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa jätehuollon ratkaisut on suunniteltava niin, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa puolestaan korostetaan, että maakuntakaavassa on osoitettava alueet vähintään seudullisille eli useamman kunnan tarpeita palveleville jätehuoltolaitoksille. Tällaisia ovat mm. kunnallisten jäteyhtiöiden jätekeskukset tai useampaa kuntaa palvelevat hyötykäyttölaitokset. Kuntakaavoituksessa ratkaistaan puolestaan yhtä kuntaa palvelevien jätehuoltoalueiden sijainti, joita ovat esimerkiksi asuntoalueille sijoittuvat hyötyjätepisteet. Maakuntakaavoituksen merkitys jätehuoltotoimintojen sijoittumisessa korostuu, kun yhtä kuntaa palvelevista kaatopaikka-alueita siirrytään ylikunnalliseen toimintaan ja seudullisiin jätekeskuksiin. 20 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

23 Kuva 3-3. Skenaariot rakennusjätteen määrän kehittymisestä Teollisten jätelaitosten ja kaatopaikka-alueiden sijoittamisen keskeisinä periaatteina on, ettei jätteen esikäsittelystä, käsittelystä tai hyödyntämisestä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Alueiden sijoittamisessa on otettava huomioon maa- ja kallioperän laatu sekä riittävä etäisyys asuinalueista, virkistys- ja suojelualueista sekä vedenhankintaan käytettävistä alueista. Myös hyvä logistinen sijainti sekä alueen edellyttämän infrastruktuurin toteuttamismahdollisuudet on otettava huomioon suunnittelussa. Lisäksi jätehuollosta aiheutuvan liikenteen vaikutukset on kaavaratkaisussa huomioitava. Maakuntakaavan ratkaisuja suunniteltaessa on valtakunnallinen ja alueellinen jätesuunnitelma, joissa jätehuollon toiminnalliset tavoitteet ja strategiat on esitetty, otettava huomioon. Maakuntakaavan tehtävänä on osoittaa suunnitellun toiminnallisen jätehuollon toteuttamiseksi riittävät aluevaraukset. Vastaavasti on jätelain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa suunnittelussa ja lupaharkinnassa MRL 32.2 :n mukaisesti otettava maakuntakaava huomioon ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista. 3.2 Jätemäärien kehitys Yhdyskuntajätemäärän kehittymisen on yleisesti arvioitu riippuvan paitsi väestömäärän kasvusta myös BKT:n kehityksestä. Maakuntaliittojen tekemien arvioiden mukaan väestömäärä tarkastelualueella kasvaisi 30 vuoden aikana 1,8 miljoonasta 2,2 miljoonaan asukkaaseen. OECD-maissa on arvioitu, että yhdyskuntajätteen määrän kasvu olisi BKT:n kas vusta noin 80 %, mutta riippuvuus BKT:stä pienenisi tulevaisuudessa. Yhdyskuntajätemäärän kehityksen arvioinnissa on käytetty maakunnallisten liittojen väestösuunnitteita sekä jätemäärän kolmea vaihtoehtoista korrelaatiota suhteessa BKT:n kasvuun (kuva 3-2). Skenaariossa 1 arvioidaan jätemäärän synnyn BKT-riippuvuuden olevan 60 %, skenaariossa 2 puolestaan 50 % ja skenaariossa 3 noin 40 % vuonna Vastaavat luvut olisivat vuonna %, 10 % ja -20 %. Yhdyskuntajätettä on arvioitu syntyvän 500 kg/asukas/vuosi kaikissa skenaarioissa, vaikka jätehuollon keskeisenä tavoitteena on jätemäärän vähentäminen. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 21

24 Tulevaisuuden aluevaraustarpeita arvioitaessa on perusteltua käyttää skenaariota, jossa jätemäärien on arvioitu kasvavan voimakkaimmin. Näin turvataan jätehuollon riittävät aluevaraukset myös tulevaisuudessa. Rakennusjätteen määrän arviointi on vielä hankalampaa kuin yhdyskuntajätteen. Rakennusjätettä syntyy varsin erilaisilla työmailla kuten purku-, uudisrakennus- ja korjausrakennustyömaat, joiden lajittelumahdollisuudet ja -käytäntö ja siten myös jätteeksi päätyvän osan koostumus vaihtelee. Rakennusjätettä käsittelee runsas ja vaihteleva yritysten joukko. Jätevirrat päätyvät eri paikkoihin ja niiden tarkkaa seurantaa ei tehdä. Tässä on käytetty perustana YTV:n vuonna 2004 tekemää selvitystä alueensa rakennusjätteen määrästä. Sen mukaan rakennusjätteen ominaiskertymä on YTV:n alueella 280 kg asukasta kohti vuodessa. Tätä arviota on käytetty ohjearvona myös muilla tarkastelualueilla, koska tutkittua tietoa niiltä ei ole saatavissa. Arvio saattaa olla kuitenkin liian korkea ja siten arvioidut jätemäärät liian suuria. Rakentamisen volyymi ja rakennusjätteen määrä muuttuvat voimakkaasti myös mm. suhdanteiden vaikutuksesta. Rakennusjätteen määrän suhteesta rakennusalan kehittymiseen ei ole tehty vertailuja. Rakennusjätemäärän kasvun riippuvuus rakennusyritysten myynnin kehitykseen on arvioitu eri skenaarioissa vastaavilla prosenteilla kuin yhdyskuntajätteellä BKT:hen. Rakennusjätemäärä on oletettu olevan suoraan verrannollinen myös asukasmäärään, jonka laskennassa on käytetty hyväksi maakunnallisten liittojen väestösuunnitteita. Kuvassa 3-3 on esitetty näin lasketut rakennusjätemäärät eri skenaarioissa. 3.3 Selvityksessä tarkastellut yhdyskuntajätteen käsittelyn vaihtoehdot Yhdyskuntajätteen käsittelyn kehittymisestä tarkastelualueella laadittiin kaksi erilaista vaihtoehtoa. Ns. 0-vaihtoehdossa (kuva 3-4) erilaisten kierrätysmateriaalien (paperit, pahvi, lasi, metallit, SER) erilliskeräystä lisätään nykyisestä niin, että saavutetaan EU:n esittämät vaatimukset. Kierrätysmateriaaleista määrällisesti on ehdottomasti eniten paperia ja pahvia, joiden hyötykäyttö on jo nyt korkealla tasolla, jolloin kovin suurta muutosta suhteelliseen määrään ei voida tätä kautta enää saavuttaa. Vaihtoehdon mukaan bio- ja energiajätteen hyötykäyttö lisääntyy asukasmäärän kasvaessa. Loppuosa jätteestä viedään edelleen kaatopaikoille, jonne päätyy näin ollen myös suuri osa biohajoavasta jätteestä. EU:n biohajoavalle jätteelle asettamia tavoitteita ei tässä vaihtoehdossa saavuteta. Toisessa vaihtoehdossa (kuva 3-5) edellä esitetyn erilaisten kierrätysmateriaalien ja biojätteen erilliskeräyksen lisäksi tarkastelualueella siirrytään yhdyskuntajätteen laajamittaiseen energiahyötykäyttöön. Biohajoavan jätteen päätyminen kaatopaikalle voidaan näin minimoida ja tavoitteet tältä osin saavutetaan. Rakennusjätteen osalta on käytetty skenaariota 2, koska voimakkaimmin kasvava skenaario ei vaikuta todennäköiseltä. 22 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010. Jätteestä huippuliiketoimintaa miten?

Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010. Jätteestä huippuliiketoimintaa miten? Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010 Jätteestä huippuliiketoimintaa miten? Kari Mäkinen toimitusjohtaja Kiertokapula Oy Esityksen laatija 7/4/09 Esityksen laatija 7/4/09 Esityksen laatija 7/4/09 Hyvä

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

SELVITYS ENERGIANTUOTANTOON SOVELTUVISTA JÄTTEISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

SELVITYS ENERGIANTUOTANTOON SOVELTUVISTA JÄTTEISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ SELVITYS ENERGIANTUOTANTOON SOVELTUVISTA JÄTTEISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 31.12.2010 Kannen kuvat: Vasemmalla ylhäällä Ekovoima Oy:n jätevoimala 1, Ekokem Oikealla ylhäällä: Lahti Energian KYVO2-voimalaitos,

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ FCG Planeko Oy Naantalin kaupunki VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ Raportti 141-D3325 24.9.2009 FCG Planeko Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 24.9.2009 1 Yleistä... 1 2 Kohteet... 1 2.1 Yhdyskuntajätteen

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 4010/11.01.00/2011 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2011 1 (6) Teknisen palvelun lautakunta Stara/5 15.12.2011

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2011 1 (6) Teknisen palvelun lautakunta Stara/5 15.12.2011 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2011 1 (6) 5 Pilaantuneiden maiden sekä muiden materiaalien vastaanotto ja loppusijoitus vuonna 2012, puitesopimus HEL 2011-003643 T 02 08 02 00 Päätösehdotus päättänee

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot 19.8.2014 Patrik Jalonen 1 TSJ Kuntien omistama osakeyhtiö - hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon suunnittelu- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kapulan jätteidenkäsittelyalue Hyvinkään kaupungin 34. kaupunginosan korttelia 3301 koskeva asemakaavan muutos FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Kooninkeitaan jäteasema Ruusilantie 79 38700 Kankaanpää KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 15.12.2014 Kooninkeidas 1/5

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja 19.3.2010 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) hallitus antaa otsikkoasiasta seuraavan lausunnon.

Lisätiedot

Rakentamisen jätteet Itä-Suomen jätesuunnitelmassa

Rakentamisen jätteet Itä-Suomen jätesuunnitelmassa Rakentamisen jätteet Itä-Suomen jätesuunnitelmassa Kokoeko-seminaari Hyvät rakennuskäytännöt jätteet ja hyötykäyttö Kuopiossa 11.2.2010 Taustaa, ELY-keskus, valtakunnalliset tavoitteet Nykytilanteesta

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015 Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015 Sisältö Ajankohtaiset asiat Lainsäädäntö Jätehuollon lähiajan lainsäädäntömuutokset

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi Hinnasto vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013 www.iuj.fi 1.6.2013 Yhteystiedot ja aukioloajat Domargårdin jätekeskus Avoinna Ritamäentie 20, 06200 Porvoo ma - pe 7-18, la 9-14 puh. 020 637 7080,

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski Sisällys Esiselvityshanke ja sen tausta Selvitysmenetelmiä Tuloksia Hankkeen johtopäätöksiä Muita kehittämisajatuksia

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotettavat jätelajit yhdyskuntajäte + rakennusjäte ongelmajätteet öljyiset maat muut

Lisätiedot

Seminaari. RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa

Seminaari. RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa Seminaari RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa 16.11.2005 klo 12:00-16:00 Lahden Messukeskus Sali 1 Muovi Plastics QualiFinn 2005- messut Muovien kierrätystä ja uusiokäyttöä ohjaava lainsäädäntö

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 34/2012 1 (7) Kaupunginhallitus Ryj/1 1.10.2012

Helsingin kaupunki Esityslista 34/2012 1 (7) Kaupunginhallitus Ryj/1 1.10.2012 Helsingin kaupunki Esityslista 34/2012 1 (7) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 18.09.2012 275 HEL 2011-006220 T 11 01 00 00 ESAVI/173/04.08/2012, ESAVI/174/04.08/2012 Päätös Laitosten sijainti Aikaisemmat

Lisätiedot

SITAN KYYDISSÄ. jätteen matka jatkuu... s.6. ...kuplamuovista. kammaksi. Keräämme ja kierrätämme kestävästi!

SITAN KYYDISSÄ. jätteen matka jatkuu... s.6. ...kuplamuovista. kammaksi. Keräämme ja kierrätämme kestävästi! SITAN KYYDISSÄ jätteen matka jatkuu......laskulomakkeesta lehtipaperiksi s....kuplamuovista kammaksi s....mehupullosta moottoritieksi s....kertakäyttömukista keskuslämmöksi s. BIOJÄTE METALLIPAKKAUKSET

Lisätiedot

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa:

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa: Jätehuoltolautakunta 6 26.02.2015 Lausunto jätehuoltomääräyksiä koskevasta valituksesta 1479/14.06.00.02/2014 Jätehuoltolautakunta 26.02.2015 6 Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi,

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön

Lisätiedot

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot