Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan selvityksiä Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja E Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Uudenmaan liitto Hämeen liitto Itä-Uudenmaan liitto Päijät-Hämeen liitto Ympäristöministeriö Uudenmaan ympäristökeskus Hämeen ympäristökeskus YTV Alueelliset jäteyhtiöt Uudenmaan liitto 2007 Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 1

4 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (nid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuvat: Tuula Palaste-Eerola / Ämmässuo Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Kauko Kyöstiö/Spatio Oy Priimus Paino Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

5 Esipuhe Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan. Vahvistettu maakuntakaava sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet Uudellamaalla pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavan laadintaprosessin aikana nousi esiin asioita, joilla maakuntakaavaa on tarkoituksenmukaista täydentää. Tällaisia asiakokonaisuuksia olivat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Näiden asiakokonaisuuksien osalta tietopohja ei kuitenkaan tuolloin ollut riittävä kaavalliseen käsittelyyn, ja maakuntahallitus päättikin erillisen vaihemaakuntakaavan laadinnasta syyskuussa Vaihemaakuntakaavatyötä varten on perusselvityksiksi laadittu seuraavat selvitykset: Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla Liikenteen varikot ja terminaalit Uudellamaalla Uudenmaan kiviaineshuollon kehityskuvat Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan moottoriurheiluradat Hiljaisuus ja hiljaisten alueiden tarkastelua Uudellamaalla Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet selvitys on laadittu neljän maakunnan alueelle. Työn tavoitteena on ollut hahmottaa jätehuollon pitkän aikavälin vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä ottaen huomioon toimintaympäristössä, sekä lainsäädännössä että käsittelymenetelmissä tapahtuvat muutokset. Tältä pohjalta on arvioitu jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita maakuntakaavoituksen pohjaksi. Selvityksen pääpaino on ollut yhdyskuntajätehuollon järjestämisessä. Maakuntaliittojen lisäksi myös alueelliset ympäristökeskukset voivat hyödyntää selvityksen tuloksia laatiessaan jätelain mukaisia alueellisia jätesuunnitelmia. Selvitys on laadittu maakunnan liittojen, ympäristöhallinnon sekä YTV Jätehuollon ja alueella toimivien kunnallisten jäteyhtiöiden yhteistyönä. Konsulttina työssä on ollut Pöyry Oyj. Työtä on ohjannut rahoittajatahojen edustajista muodostettu ohjausryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Suunnittelupäällikkö Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto, puheenjohtaja Maakuntainsinööri Päivi Rapo, Uudenmaan liitto, sihteeri Kaavoituspäällikkö Olavi Veltheim, Uudenmaan liitto Ympäristöneuvos Harry Berg, Ympäristöministeriö Ylitarkastaja Ari Seppänen, Ympäristöministeriö Suunnittelupäällikkö Pekka Hallikainen, Itä-Uudenmaan liitto Suunnittelupäällikkö Heikki Pusa, Hämeen liitto Maakuntainsinööri Erkki Rope, Päijät-Hämeen liitto Johtaja Leena Saviranta, Uudenmaan ympäristökeskus Osastopäällikkö Eija Lehtonen, Uudenmaan ympäristökeskus Johtaja Harri Kallio, Hämeen ympäristökeskus Ylitarkastaja Päivi Vilenius, Hämeen ympäristökeskus Toimitusjohtaja Tuula Honkanen, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Toimitusjohtaja Stig Lönnqvist, Rosk n Roll Oy Toimitusjohtaja Kari Mäkinen, Kiertokapula Oy Toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Toimitusjohtaja Immo Sundholm, Loimi-Hämeen jätehuolto Oy Ympäristölakimies Leena Eränkö-Pohjanraito, YTV Jätehuolto Jätehuoltojohtaja Petri Kouvo, YTV Jätehuolto Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, YTV Jätehuolto Konsultilta työhön ovat osallistuneet: Aluepäällikkö Esa Ekholm, Pöyry Environment Oy Suunnittelupäällikkö Sakari Grönlund, Pöyry Environment Oy Suunnittelija Riikka Korkala, Pöyry Environment Oy, sihteeri Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 3

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan, Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liitot, ympäristöministeriö, Uudenmaan ja Hämeen ympäristökeskukset, YTV, alueelliset jäteyhtiöt Nimeke Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Julkaisuaika E Liitteitä (nid.), (PDF) suomi Tiivistelmä Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet selvitys on laadittu yhteistyössä maakuntaliittojen (Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen liitot), ympäristöhallinnon (ympäristöministeriö sekä Uudenmaan ja Hämeen ympäristökeskukset), YTV Jätehuollon sekä kunnallisten jäteyhtiöiden (Rosk n Roll Oy, Kiertokapula Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy) kanssa neljän eteläisen maakunnan alueelle. ISSN Yhteenveto ruotsi Työn tavoitteena on ollut hahmottaa jätehuollon pitkän aikavälin vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä ottaen huomioon toimintaympäristössä, sekä lainsäädännössä että käsittelymenetelmissä tapahtuvat muutokset. Tältä pojalta on arvioitu jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita maakuntakaavoituksen pohjaksi. Selvityksen pääpaino on ollut yhdyskuntajätehuollon järjestämisessä. Yhdyskuntajätehuolto on muuttumassa kaatopaikkatoiminnasta yhä enemmän yritystoiminnaksi ja energiantuotannoksi. Kunnallisten jäteyhtiöiden yhteistyö on tiivistymässä ja yksityiset yritykset lisäävät osuuttaan jätehuollon järjestämisessä erityisesti kaupan ja yritystoiminnan alalla sekä eri jätemateriaalien hyödyntämisessä. Muuttuva jätehuoltojärjestelmä vaikuttaa maakuntakaavoituksen suunnitteluperiaatteisiin ja käytettäviin kaavamerkintöihin. Loppusijoitusalueiden lisäksi tarvitaan materiaali- ja energiahyötykäyttöön soveltuvia alueita. Myös yksityisten yritysten kasvaviin aluetarpeisiin on varauduttava. Kaavamerkintävalikoimaa on kehitettävä ja monipuolistettava. Selvityksen mukaan sekä jätehuollon järjestämisen että tehokkaan maankäytön kannalta paras ratkaisu on keskittää jätehuoltotoimintoja alueellisiin jätekeskuksiin. Näin vähennetään liikennöintitarvetta ja alueella tehtävät infrastruktuuri-investoinnit saadaan tehokkaaseen käyttöön. Maakuntakaavoituksen merkitys jätehuoltotoimintojen sijoittumisen ohjaamisessa korostuu, mutta kuntakaavoitusta tarvitaan edelleen kuntakohtaisten aluetarpeiden turvaamiseksi. Työn tuloksia on hyödynnetty Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnosta valmisteltaessa. Se palvelee myös alueellisia ympäristökeskuksia niiden laatiessa jätelain mukaisia alueellisia jätesuunnitelmia. Raportin laatija Pöyry Oyj Avainsanat (asiasanat) vaihemaakuntakaava, jätehuolto, yhdyskuntajäte, alueellinen jätesuunnitelma Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme 4 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

7 Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Författare Nylands, Tavastlands, Östra-Nylands och Päijänne-Tavastlands förbunden, miljöministeriet, Nylands och Tavastlands miljöcentraler, SAD, regionala avfallsbolagen Publikation Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet (Avfallshanteringens områdesbehov på lång sikt) Seriens namn Nylands förbunds publikationer Seriens nummer Sidor ISBN Språk E (inb.), (PDF) finska Sammanfattning Utgivningsdatum Bilagor ISSN Sammandrag svenska Utredningen Avfallshanteringens områdesbehov på lång sikt har utarbetats som ett samarbetsprojekt mellan landskapsförbunden (Nyland, Östra Nyland, Egentliga Tavastland och Päijänne-Tavastland), miljöförvaltningen (miljöministeriet samt Nylands och Tavastlands miljöcentraler), SAD Avfallshantering samt de kommunala avfallsbolagen (Rosk n Roll Oy, Kiertokapula Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy) för ett område som omfattar de fyra sydligaste landskapen. Syftet med arbetet har varit att granska alternativa utvecklingsutsikter för avfallshanteringen på lång sikt, med beaktande av de ändringar som sker i verksamhetsmiljön, inom lagstiftningen och i behandlingssätten. På basis av detta har man som underlag för planläggningen på landskapsnivå.bedömt avfallshanteringens områdesbehov på lång sikt. Fokus för utredningen har legat på hanteringen av samhällsavfall. Från att ha varit soptippsverksamhet håller samhällsavfallshanteringen på att allt mera ändras till företagsverksamhet och energiproduktion. Samarbetet mellan de kommunala avfallsbolagen håller på att intensifieras och privata företag ökar sina andel i ordnandet av avfallshanteringen, särskilt när det gäller handeln och företagsverksamheten samt återvinningen av olika avfallsmaterial. Avfallshanteringssystemet påverkar planeringsprinciperna inom planläggningen på landskapsnivå och de planbeteckningar som används. Förutom slutdeponeringsområden behövs områden som lämpar sig för material- och energiåtervinning. Man måste också förbereda sig för företagens växande områdesbehov. Utbudet av planbeteckningar måste utvecklas och göras mångsidigare. Enligt utredningen är den bästa lösningen för ordnandet av avfallshanteringen och en effektiv markanvändning att koncentrera avfallshanteringens funktioner till regionala avfallscentraler. Sålunda minskar man trafikeringsbehovet och investeringarna i regional infrastruktur blir effektiva. Betydelsen av planläggning på landskapsnivå betonas i styrningen av hur avfallshanteringens funktioner planeras, men den kommunala planläggningen behövs fortfarande för att säkra de kommunvisa områdesbehoven. Arbetsresultaten har utnyttjats vid beredningen till utkastet av etapplandskapsplanen 1 för Nyland. Den tjänar även de regionala miljöcentralerna då de i enlighet med avfallslagen utarbetar regionala avfallsplaner. Rapporten är utarbetad av Pöyry Oyj Nyckelord (ämnesord) Etapplan, avfallshantering, samhällsavfall, regional avfallsplan Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 5

8 Sisältö Esipuhe Johdanto Nykyinen jätehuoltojärjestelmä Jätevirrat Kunnalliset jäteyhtiöt ja niiden toiminta-alueet Yksityiset yritykset ja niiden toiminta-alueet Jätevesilietteiden käsittely ja energialaitosten tuhkat Pilaantuneiden maiden käsittelyalueet Toimintaympäristön muutokset Ohjauskeinot Jätelainsäädäntö ja muu ohjaus Jätehuollon alueiden varaaminen maankäytön suunnittelussa Jätemäärien kehitys Selvityksessä tarkastellut vaihtoehdot Jätehuollon kehittyminen ja aluetarpeet Jätehuoltojärjestelmän muutosnäkymiä Jätehuollon aluetarpeet Aluevaraukset tarkastelualueen maakuntakaavoissa Vaikutukset Jätteenkäsittelymenetelmien ympäristövaikutukset ja käsittelyalueiden suhde ympäröivään alueidenkäyttöön Biojätteen ja lietteen käsittely Jätteen mekaanisbiologinen käsittely Jätteen käsittely kierrätyspuistoissa ja ulkokäsittelyalueilla Yritys- ja rakennusjätteen käsittelylaitokset Kierrätysmateriaalien käsittelylaitokset Yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueet Toimintojen keskittäminen yhteisalueille Energianhyötykäyttölaitokset Tarkastelualueen jätehuollon pitkän aikaväli kehitysnäkymien vaikutukset Yhteenveto ja johtopäätökset...37 Liite : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

9 1 Johdanto Selvityksessä tarkastellaan jätehuollon sekä lähitulevaisuuden että pitemmän aikavälin kehitysnäkymiä. Tavoitteena on tunnistaa jätehuoltojärjestelmässä odotettavissa olevien muutosten vaikutuksia jätehuollon aluetarpeisiin, erityisesti maakunnallisella tasolla. Keskeinen tavoite on arvioida, kuinka hyvin jätehuoltoon jo varatut alueet riittävät tulevaan käyttöön ja millaisia uusia aluetarpeita on tunnistettavissa. Selvitys käynnistettiin vuoden 2004 lopulla ja sen valmistuminen viivästyi erinäisistä syistä. Työn aikana jätehuollossa on tapahtunut useita merkittäviä muutoksia sekä tehty erilaisia linjauksia, joiden vaikutukset haluttiin ottaa mukaan selvitykseen. Ehdotus valtakunnalliseksi jätehuoltosuunnitelmaksi vuoteen 2015 valmistui loppuvuodesta Tässä ympäristöministerille luovutetussa mietinnössä linjataan Suomen jätehuollon kehitysnäkymiä vuoteen 2015 asti. Myös YTV:n hallituksen keväällä 2006 tekemällä päätöksellä siirtyä yhdyskuntajätteen energiahyödyntämiseen on vaikutuksia koko suunnittelualueen jätehuoltojärjestelmään. Selvityksessä jätemääräarviot perustuvat vuoden 2003 aineistoihin, mutta jätehuoltojärjestelmien kuvaukset on päivitetty vastaamaan vuoden 2006 lopun tilannetta. Tarkastelualueeseen kuuluu neljä maakuntaa, joista Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat ovat Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Hämeen sekä Päijät-Hämeen maakunnat Hämeen ympäristökeskuksen toimialuetta. Yhdyskuntajätteen käsittelyn toimintavastuu jakautuu tarkastelualueella pääosin kuudelle kunnalliselle jätehuoltoorganisaatiolle, joiden toiminta-alueet poikkeavat osittain maakuntien rajoista 1. Nurmijärven kunta vastaa itse oman jätehuoltonsa järjestämisestä. Jätemäärien kehitystä on tarkasteltu vuoteen 2035 saakka, mutta aluetarpeita huomattavasti tätä pitemmälle noin 50 vuoden aikatähtäimellä. Pääpaino selvityksessä on ollut yhdyskuntajätehuollossa. Aluetarpeiden kannalta olennaisia jätejakeita ovat yhdyskuntajäte, lietteet, rakennusjätteet, polttokuonat ja tuhkat sekä pilaantuneet maat. Tämän selvityksen yhteydessä ei ole tarkasteltu ylijäämämaita. Selvitys aloitettiin jätehuollon nykytilan, prosessien ja alueiden tarkastelulla. Jätemäärien kehitys arvioitiin väestönkehityksen ja asukasta kohti syntyvän jätemäärän perusteella vuoteen 2035 asti. Jätemäärien kehityksestä laadittiin kolme skenaariota, joissa tarkasteltiin jätemäärien kehitystä suhteessa bruttokansantuotteen kasvuun. Arvioitaessa tulevaa jätehuoltojärjestelmää, otettiin huomioon jo tehdyt jätehuoltoon liittyvät päätökset sekä lainsäädännöllisten ohjauskeinojen todennäköinen kehitys. Tulevan jätehuoltojärjestelmän edellyttämien aluetarpeiden arvioinnissa tavoitteena on turvata riittävät maakunnalliset jätehuollon alueet pitkälle tulevaisuuteen erityisesti niillä alueilla, joilla yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutokset ovat voimakkaita. Osa tulevaisuudessa tarvittavista alueista on syytä varata maakuntakaavoituksessa, mutta myös kuntakaavoituksen rooli jätehuollon riittävien varausten turvaamisessa on merkittävä. 1 Jätehuoltoyhtiöiden aluerajat eroavat maakuntien aluerajoista siten, että esimerkiksi Hämeen liiton alueelle kuuluu kuntia kahden eri jätehuolto-organisaation, Kiertokapula Oy:n ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueilta. Toisaalta kaikki jätehuolto-organisaatioiden alueisiin kuuluvat kunnat eivät kuulu tarkastelualueeseen. Esimerkiksi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskunnista 40 % kuuluu Kanta-Hämeeseen ja Kiertokapula Oy:n osakkaista Valkeakosken kaupunki kuuluu Pirkanmaahan. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 7

10 2 Nykyinen jätehuoltojärjestelmä 2.1 Jätevirrat Tarkastelualueella syntyi vuonna 2003 yhdyskuntajätettä noin miljoona tonnia eli kiloa asukasta kohden vuodessa. Yhdyskuntajätteestä kierrätysmateriaaleja hyödynnettiin arviolta noin tonnia, biojätettä noin tonnia ja energiajätettä noin tonnia. Suoraan loppusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyi noin tonnia yhdyskuntajätettä. Kuvassa 2-1 on esitetty kaaviokuva tarkastelualueen pääpiirteisistä jätevirroista vuonna Erilaisten kierrätysmateriaalien (paperit, pahvi, lasi, metallit) erilliskeräys on toteutettu eri tavoin, kuten kiinteistökohtaisena keräyksenä sekä vastaanottamalla niitä pienjäteasemilla ja erilliskeräyspisteissä. Suurimmalla osalla tarkastelualuetta biojätettä kerättiin erikseen kotitalouksista, laitoksista ja muista vastaavista lähteistä. Kerätty biojäte kompostoitiin joko laitoksissa tai aumoissa. Kierrätysmateriaalit ovat pääosin tuottajavastuun 2 alaisia. Keräyksestä vastaavat yksityiset ja kunnalliset jätehuollon toimijat. Osa bio- ja energiahyötykäyttöjätteestä on kuntien vastuulla ja niiden käytön ohjauksesta vastaavat kunnalliset organisaatiot. On myös sellaista jätettä, jonka hyötykäyttöä ei ole vielä ratkaistu ja se päätyy sen vuoksi pääasiassa loppusijoitukseen. Yksityisten yritysten keräämästä yhdyskuntajätteestä osa päätyy muualle kuin kunnallisten organisaatioiden jätekeskusten alueille. Energiajätettä kerättiin erikseen etupäässä yrityksistä ja laitoksista, Päijät-Hämeessä myös Kuva 2-1. Alueen pääpiirteiset Yhdyskunta- ja rakennusjätteen jätevirrat vuonna Tuottaja eli pääsääntöisesti kyseisten tuotteiden valmistaja ja maahantuoja taikka näiden muodostama tuottajayhteisö vastaa jätteenä käytöstä poistettavien tuotteiden keräilyn, esikäsittelyn, kierrätyksen, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. 8 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

11 kotitalouksista. Energiajätteestä valmistettiin murskaamalla polttoainetta, joka käytettiin hyödyksi olemassa olevissa energialaitoksissa sähkön ja lämmön tuotannossa. Vastaavasti yrityksistä ja rakennuksilta kerättiin erikseen hyödynnettäväksi energiana puujätettä, jota tämän lisäksi lajiteltiin myös jätekeskuksissa sekalaisesta rakennus- ja yritysjätteestä. Sekalaisen rakennusjätteen lajittelussa syntyvä hyötykäyttöön kelpaamaton jäte sijoitettiin tarkastelualueella toimiville kaatopaikoille. Osa rakennusjätteestä päätyi lajittelematta sellaisenaan kaatopaikalle. Pääosa jätevesilietteistä mädätettiin ensin puhdistamoilla olevilla mädätyslaitoksilla, minkä jälkeen ne kompostoitiin joko laitoksissa tai aumoissa sekä jälkikypsytettiin mullaksi käytettäväksi hyödyksi etupäässä viherrakentamisessa. 2.2 Kunnalliset jäteyhtiöt ja niiden toiminta-alueet Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on vastannut neljän osakaskuntansa (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) jätehuollon järjestämisestä jo pitkään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat tarkastelualueen muutkin kunnat Nurmijärveä lukuun ottamatta organisoineet jätehuoltonsa uudelleen perustamalla yhteisiä osakeyhtiöitä. Tarkastelualueella toimii YTV jätehuollon lisäksi viisi kunnallista jäteyhtiötä: Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Kiertokapula Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Rosk n Roll Oy Ab ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueet on esitetty kuvassa. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon Ämmässuolla. Noin 200 ha kokonaispinta-alasta aktiivikäytössä on tällä hetkellä noin 70 ha. Kartta 1. Maakunnalliset liitot ja jäteyhtiö Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 9

12 Kuva 2-2. Ämmässuon jätekeskus Nykyisen loppusijoitusalueen täyttö lopetetaan näillä näkymin vuoden 2007 marraskuun alkuun mennessä ja alueen länsi-lounaispuolelle osittain Kirkkonummen alueelle on rakenteilla 60 ha laajennusalue. Kaatopaikkatoiminnan lisäksi alueella toimii Sortti kierrätysasema sekä YTV:n biojätteen kompostointilaitokset. Kaatopaikkakaasu kerätään talteen ja hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Hyödyntämätön osuus poltetaan soihdussa, mutta tulevaisuudessa varaudutaan myös oman kaasuvoimalaitoksen rakentamiseen. Jätevedet johdetaan Espoon Veden Suomenojan puhdistamolle. Ämmässuon alueella toimii myös mm. Ekopark Oy:n (Kuusakoski Oy) rakennusjätteen käsittelylaitos sekä Lohja-Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen sekä kalliokiviaineksen murskauslaitos. Ämmässuon alue on osoitettu vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa sekä Espoon pohjoisosia koskevassa yleiskaavassa jätehuollon alueeksi (jätteenkäsittelyalueeksi, erityisalueeksi tai kaatopaikka-alueeksi). Alueella on myös hyväksytyt asemakaavat sekä Espoon että Kirkkonummen puoleisilla alueilla. Ne eivät kuitenkaan ole lainvoimaisia tehdyistä valituksista johtuen. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:llä (IUJ) on tällä hetkellä kaksi jätteenkäsittelyaluetta, Domargård Porvoossa ja Mömossen Sipoossa. Mömossenin jätteenkäsittelyalue suljetaan yhdyskuntajätteen loppusijoituksen osalta tammikuussa 2007 ja Domargårdin jätteenkäsittelyalue 2010-luvulla. Sulkemisen jälkeen Mömossenin alueelle jää edelleen Kilpilahden teollisuusyritysten jätteiden ja hyötykäyttöjätteiden vastaanotto (pienjäteasema). Domargårdin alueella kompostoidaan jätevesilietettä aumoissa. Toiminta siirtyy vuoden 2007 alusta Forssaan. Lisäksi alueella murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja, jotka toimitetaan hyötykäyttöön. Alueella on myös ongelmajätteen vastaanottopiste. Loppusijoitusalueelta kerätään biokaasua ja koko alueella syntyvät jätevedet ohjataan viemärin kautta Porvoon puhdistamolle. Sekä Domargpårdin että Mömossenisn alueille vastaanotetaan myös ylijäämämaita ja lievästi pilaantuneita maita, jotka hyödynnetään ja loppusijoitetaan alueella. Alueilla on voimassa Itä-Uudenmaan seutukaava, jossa Domargård on osoitettu erityisalueena (ET). Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa ( ) Mömossen on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi ja Domargård erityisalueeksi. Domargårdissa ja Mömossenilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 10 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

13 Kuva 2-3. Kapulan jätekeskus Hyvinkäällä/Riihimäellä Kiertokapula Oy:llä (KK) on kaksi jätteenkäsittelykeskusta, Karanoja Hämeenlinnassa ja Kapula Hyvinkäällä. Lisäksi KK on vuokraamassa Järvenpään kaupungilta jätekeskusta, johon rakennettaisiin siirtokuormaus- ja lajitteluasema. Kapulan jätekeskuksen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueella on lupa toimia marraskuuhun 2007 asti, minkä jälkeen se todennäköisesti suljetaan. Karanojan loppusijoitusalueen lounaispuolelle on rakennettu 3 ha:n laajennusalue, minkä lisäksi alueelle on suunniteltu rakennettavan noin 6 ha:n loppusijoitusalue yhdyskuntajätteelle ja 2 ha:n alue ongelmajätteille. Kaatopaikkatoiminnan lisäksi Karanojalla murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja. Alueella on myös ongelmajätteiden vastaanottoa. Karanojalla vastaanotetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan myös ylijäämämaita ja lievästi pilaantuneita maita. Kapulassa toimii biojätteen kompostointilaitos ja myös siellä vastaanotetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan ylijäämämaita sekä lievästi pilaantuneita maita. Molemmilla alueilla kerätään kaatopaikkakaasu talteen. Kapulassa biokaasu hyödynnetään läheisessä voimalassa. Karanojalla hyötykäyttöä selvitetään. Jätevedet johdetaan Hyvinkään kaupungin (Kapula) ja Hämeenlinnan Vesi Oy:n (Karanoja) puhdistamoille. Karanojalla toimii myös Lassila&Tikanoja Oyj:n kierrätysterminaali. Karanojan ja Kapulan aluetta koskee Kanta- Hämeen vahvistettu maakuntakaava ja Kapulan aluetta osin myös Uudenmaan maakuntakaava. Kummatkin seudulliset jätteenkäsittelyalueet on osoitettu merkinnällä EJ. Kapulassa sekä Järvenpään jäteasemalle on laadittu asemakaava. Karanojalle asemakaavaa ollaan laatimassa. Nurmijärven kunnalla on oma EU:n vaatimukset täyttävä kaatopaikka Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Kaatopaikalla on täyttötilavuutta jäljellä vielä 0,7 0,8 Mm 3. Alueella kompostoidaan Nurmijärven jätevesilietteet aumoissa. Lisäksi Metsä-Tuomelassa murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja, jotka toimitetaan hyötykäyttöön. Alueella on myös ongelmajätteiden vastaanottopiste. Kaatopaikkavedet käsitellään paikallispuhdistamolla, minkä jälkeen ne johdetaan Vantaanjokeen. Kaatopaikkakaasut kerätään ja poltetaan. Lisäksi alueella toimii myös tunnelikompostointilaitos, jossa käsitellään Espoon Veden mädätettyä lietettä Vapo Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 11

14 Kuva 2-4. Karanojan jätekeskus Hämeenlinnassa Oy:n omistamassa ja käyttämässä laitoksessa. Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa kaatopaikka on osoitettu kohdemerkinnällä EJ. Alueella ei ole asemakaavaa, mutta sen laatimista on harkittu. Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) Munkkaan jätekeskus sijaitsee Lohjalla. Jätekeskuksen pinta-ala on yhteensä noin 32 ha ja loppusijoitukseen varattu alue on noin 7 ha. Nykyisellä loppusijoitusalueeksi osoitetulla alueella on täyttötilavuutta jäljellä noin m 3. Kaatopaikkatoiminnan lisäksi Munkkaalla murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja, jotka toimitetaan hyötykäyttöön. Alueella on myös ongelmajätteiden vastaanottopiste. siellä vastaan otetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan myös ylijäämämaita ja lievästi pilaantuneita maita. Munkkaalla on myös biojätteen siirtokuormausasema, josta biojäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Kaatopaikkakaasu kerätään talteen ja hyödynnetään omien rakennusten lämmityksessä. Jätevedet käsitellään osittain paikallisesti käänteisosmoosilla ja osittain Lohjan kaupungin puhdistamolla. Uudenmaan maakuntakaavassa Munkkaan jätekeskus on osoitettu jätehuollon alueeksi (EJ) ja alueella on voimassa myös hyväksytty asemakaava. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) Kujalan jätekeskuksen laajuus on noin 47 ha, josta 31 ha on loppusijoitusaluetta. Nykyinen loppusijoitusalue suljetaan vuonna 2007 ja uusi EU:n kaatopaikkadirektiivin vaatimukset täyttävä laajennusalue otetaan käyttöön. Laajennusalue on kooltaan noin 26 ha, josta loppusijoitusaluetta noin 18 ha. Loppusijoituksen lisäksi Kujalan jätekeskuksessa murskataan eroteltua puujätettä sekä vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja ja rakennusjätettä, jotka toimitetaan hyötykäyttöön. Alueella on myös ongelmajätteiden vastaanottoa. Ylijäämämaita ja pilaantuneita maita vastaanotetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan alueella. Kaatopaikkakaasu kerätään talteen ja toimitetaan hyödynnettäväksi höyryntuotannossa Oy Hartwall Ab:n juomatehtaalla. Jätevedet johdetaan LV Lahti Vesi Oy:n puhdistamolle. PHJ:n Kujalan jätekeskuksen alueella on myös Kujalan Komposti Oy:n jätevesilietteen ja biojätteen kompostointilaitos sekä Vapo Oy:n mullan jalostus- ja markkinointitoimintaa. Jätekeskuksen laajennusalueelta on varattu Lassila&Tikanoja Oyj:lle alue, jolla on olemassa jo ympäristölupa kierrätysmateriaalien käsittelyyn ja kierrätyspolt- 12 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

15 Kuva 2-5. Munkkaan jätekeskus Lohjalla Kuva 2-6. Kujalan jätekeskus Lahdessa toaineen valmistukseen, mutta jota ei ole vielä rakennettu. Varaus liittyy Lahti Energia Oy:n hankkeeseen rakentaa iso, uusi kaasutustekniikkaan perustuva jätteenpolttolaitos Lahteen. Päijät-Hämeen vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa (2006) Kujalan alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Jätekeskuksen alue ja laajennusalue on vahvistetussa seutukaavassa osoitettu jätteenkäsittely- ja hyödyntämisalueeksi (E, ET2). Kujalan alueella on hyväksytty asemakaava, jossa on PHJ:n jätekeskuksen (merkintä EJ) lisäksi osoitettu alueet teollisuudelle (merkintä T-5) sekä olemassa olevalle Lahden kaupungin maankaatopaikalle (E-2) ja Lahti Energia Oy:n tuhkankaatopaikalle (E-2). Kaavoitetulla teollisuusalueella, jossa kaavamääräysten mukaan sallitaan myös jätteidenkäsittelyä ja kierrätystoimintaa harjoittavien yritysten sijoittuminen, on Kuusakoski Oy.n kierrätysterminaali sekä rakenteilla PSV-Metalli Oy:n rakennusjätteiden käsittelylaitos. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 13

16 Kuva 2-7. Kiimassuon jätekeskus Forssassa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n (LHJ) jätekeskus sijaitsee Kiimassuolla Forssassa. Nykyinen loppusijoitusalue on kooltaan noin 7 ha ja laajennukseen on varattu lisäksi noin 25 ha. Jätekeskuksen nykyinen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue täyttää EU:n vaatimukset. Kiimassuolla toimii myös yhdyskunta- ja rakennusjätteen käsittelylaitos, jossa tuotetaan uusiopolttoainetta energiantuotantoon. Lisäksi alueella vastaanotetaan erilaisia kierrätysmateriaaleja ja ongelmajätteitä. Myös ylijäämämaita ja pilaantuneita maita vastaanotetaan, hyödynnetään ja loppusijoitetaan alueella. Kiimassuolla toimii myös CRT-Finland Oy:n TV-kuvaputkien kierrätyslaitos, Cool-Finland Oy:n kylmälaitteiden purkulaitos sekä Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n kompostointilaitos. Vahvistetussa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa alue on osoitettu jätehuollon alueeksi (EJ). 2.3 Yksityisiä yrityksiä ja niiden toiminta-alueita Kunnallisten jätehuolto-organisaatioiden lisäksi tarkastelualueella toimii runsaasti laajalla alueella liiketoimintaa harjoittavia yksityisiä jätteenkäsittely-yhtiöitä. Ne keräävät, jatkokäsittelevät, hyödyntävät ja/tai loppusijoittavat erilaisia jätemateriaaleja. Usein jätejakeita kuljetetaan pitkiäkin matkoja käsittelyn tehostamiseksi, minkä vuoksi osa materiaaleista tuodaan tarkastelualueen ulkopuolelta. Yksityisten yritysten toiminta-alueiden kaavavaraukset vaihtelevat tarkastelualueen maakuntakaavoissa tapauskohtaisesti, eikä yhtenäistä ja kattavaa merkintätapaa ole. Osa yrityksistä on sijoittunut olemassa olevien kunnallisten yhtiöiden jätekeskusten yhteyteen, jolloin kaavamerkintänä on yleensä EJ, osa on huomioitu omalla kaavavarauksella, mutta varsinkin pienimpien yritysten osalta maakuntakaavamerkintä puuttuu kokonaan. Demolite Oy ottaa vastaan, varastoi ja hakettaa käytöstä poistettua kyllästettyä puutavaraa kierrätysterminaalissaan Tuuloksessa, lähellä Hämeenlinnaa. Tavoitteena on saattaa haketettu puu energiahyötykäyttöön. Tällä hetkellä hake hyödynnetään Ekokemin laitoksella Riihimäellä. 14 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

17 Tuuloksen käsittelyterminaalin alue on kooltaan yhteensä noin 30 ha, josta tällä hetkellä on käytössä noin 7 ha. Alue on vahvistetussa maakuntakaavassa ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen aluetta (TT). Alueella on voimassa Pannujärven teollisuusalueen asemakaava. Kierrätysterminaali on merkitty asemakaavassa jätteenkäsittelyn korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa kestopuun kierrätysterminaali (EJ-1). Ekokem Oy Ab käsittelee ongelmajätteitä ja pilaantuneita maita sekä loppusijoittaa ongelmajätteitä laitosalueellaan Riihimäen ja Hausjärven rajalla. Alue on kooltaan noin 25 ha. Alueella on tällä hetkellä kolme polttouunia ongelmajätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyyn, haihdutuslaitos mm. öljyllä likaantuneiden vesien käsittelyyn, fysikaalis-kemiallinen laitos epäorgaanisten ongelmajätteiden käsittelyyn ja kylmälaiteromun hyödyntämislaitos sekä ongelmajätteiden loppusijoitusalue. Laitosalueelle tai aivan sen rajalle on rakenteilla uusi yhdyskunta- ja ongelmajätteitä polttava kattilalaitos. Alue on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ) ja osayleiskaavassa laitosalueeksi. Alueen laajennusta varten ovat Riihimäen kaupunki ja Hausjärven kunta lisäksi laatineet asemakaavat. Envor Group toimii pääosin Forssan Kiimassuon jätekeskuksessa, jossa sillä on oma toiminta alue. Toiminta siirretään jatkossa kokonaan Kiimassuolle. Envor Groupiin kuuluu kolme yhtiötä. Envor Biotech Oy:llä on kompostointilaitos, jossa kompostoidaan erilaisia teollisuuden, kaupan ja kuntien biohajoavia lietteitä ja biojätteitä. Envor Biotech Oy on suunnittelemassa myös mädätyslaitoksen hankintaa, jolloin osa jätteestä mädätettäisiin ja osa kompostoitaisiin. Lisäksi Envor Recycling Oy ja Envor Processing Oy vastaanottavat ja muokkaava hyötykäyttöön mm. erilaisia lasijakeita, paperia, pahvia, metalleja ja muovia. Kuusakoski Oy kerää, jalostaa ja toimittaa kierrätysmetalleja teollisuuden raaka-aineeksi. Tarkastelualueella yrityksellä on toimipisteitä mm. Espoossa, Vantaalla ja Heinolassa sekä Karjaalla ja Lahdessa. Espoon Ämmässuolla Ekopark Oy käsittelee rakennus- ja energiajätteitä vuonna 2000 valmistuneessa kierrätyslaitoksessa. Suurin yksikkö Kuusakoski Oy:llä on Heinolassa, jossa käsitellään hyvin monipuolisesti erilaisia yhdyskuntien ja teollisuuden metalliromujakeita. Heinolan tehtaiden 12 hehtaarin varsinaisen tehdasalueen lisäksi tehtailla on oma noin 30 hehtaarin Rajavuoren kaatopaikka, joka sijaitsee Heinolan Lakeasuolla. Vantaan Seutulassa Kuusakoski Oy:llä on auto- ja peltiromun murskaamo. Lassila & Tikanoja Oyj (L&T) toimii ympäristönhuollossa ja kiinteistöjen/laitosten ylläpitotehtävissä. Jätehuolto on osa yrityksen ympäristöpalvelutoimintaa ja jätehuollon palveluina L&T tarjoaa jätteiden keräys-, käsittely- ja kierrätyspalveluita. Tarkastelualueella Lassila & Tikanojalla on jätehuoltoalue Keravan Saviolla sekä pienempiä (noin 0,5 1 ha) jätteiden vastaanotto-, varastointi- ja käsittelypisteitä mm. Lahdessa, Forssassa ja Hämeenlinnassa. Lahdessa L&T:llä on nestemäisten ongelmajätteiden käsittelylaitos ja Lahteen on lisäksi suunnitteilla yhdyskuntajätteen käsittelylaitos, jota varten on Kujalan jätekeskuksesta varattu noin 4 ha:n alue. Keravan Savion jätehuoltoalueella otetaan vastaan, lajitellaan ja käsitellään mm. rakentamisen, kaupan ja teollisuus- ja palvelutoiminnan pakkaus- ja sekajätteitä sekä asumisessa syntyvää paperi- ja pakkausjätettä. Yhtiön on tarkoitus laajentaa toimintaansa. Savion alueella on lainvoimainen yleiskaava, jota ollaan muuttamassa. Samanaikaisesti alueelle laaditaan asemakaava. Lohja Rudus Oy Ab toimii kiviaineksen, kierrätyskiviaineksen ja valmisbetonin toimittajana ja tarjoaa murskaus- ja asfaltointipalveluita. Yhtiö myös jalostaa ja kierrättää erilaisia jätemateriaaleja kuten lentotuhkaa, betonia ja tiiliä. Lohja Ruduksella on useita noin 0,5 1,5 hehtaarin vastaan otto-, varastointi- ja käsittelyalueita tarkastelualueella mm. Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä, Lahdessa, Vantaalla, Helsingissä, Vihdissä ja Karjaalla. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 15

18 Paperinkeräys Oy kerää, käsittelee ja toimittaa keräyspaperia uusiokäyttöön. Keräyspaperin tuottajayhteisönä se vastaa kirjoitus- ja painopaperin talteenotosta koko Suomen alueella. Paperinkeräys Oy:n päätoimipisteet tarkastelualueella ovat noin 2 ha lajittelulaitos Helsingin Hakuninmaalla, noin 1 ha keräys- ja varastointialue Riihimäellä, lajittelulaitos Lahdessa sekä Kuusakoski Oy:n kanssa yhteinen käsittelyalue Karjaalla. SITA Finland Oy Ab suorittaa mm. jätteiden kuljetus-, keräys-, käsittely- ja lajittelupalveluita eteläisen Suomen alueella. Yhtiöllä on rakennusjätteen, kaupan ja teollisuuden jätteen käsittely- ja lajittelutoimintoja Helsingin Viikissä. Joulukuussa 2006 SITA osti SOL Ympäristöpalvelut Oy:n toiminnot. SOL:lla on noin neljän hehtaarin varastointi- ja käsittelyalue Vantaan Kuninkaanmäessä. Samalla tontilla toimii myös Suomen Hyötykeskus Oy, joka käsittelee ja markkinoi kuitupitoisia kierrätysmateriaaleja. Stena Metalliyhtymä Oy esikäsittelee ja varastoi metalliromua. Tarkastelualueella sillä on toimipisteitä Vantaalla (noin 0,5 ha alue), Nummi-Pusulassa (noin 3 4 ha alue) ja Riihimäellä (noin 2 3 ha alue). Suomen Uusioaines Oy kerää ja käsittelee keräyslasia hyötykäyttöön. Yrityksellä on lasinpuhdistuslaitos Forssassa (noin 1 ha alue), jossa lasista erotellaan epäpuhtaudet sekä eriväriset lasit toisistaan. Suomen Uusioaines Oy ottaa vastaan lasipulloja, muuta keräyslasia, sairaalalasia sekä tasolasia. Valtaosa Suomen kierrätyslasista käsitellään Forssan laitoksella. Vapo Oy:llä on kompostointilaitokset Hangossa, Nurmijärvellä sekä Mäntsälässä sekä aumakompostointikenttä Lahdessa, jonka toiminta on loppumassa PHJ:n uuden kompostointilaitoksen vuoksi. 2.4 Jätevesilietteiden käsittely ja energialaitosten tuhkat Merkittäviä alueellisia jätteentuottajia ovat kunnalliset jätevedenpuhdistamot, joilta syntyy erilaatuisia lietteitä riippuen käytetystä tekniikasta. Lietteitä jatkokäsitellään usealla eri tavalla: kompostointi avoaumoissa (mm. Hyvinkää, Janakkala, Porvoo) kompostointi suljetuissa laitoksissa (mm. Mäntsälä, Hanko, Hollola, Nastola, Orimattila) mädätys puhdistamolla ja jälkikompostointi avoaumoissa joko puhdistamolla tai muualla (Helsinki, Vantaa, Riihimäki, Hämeenlinna, Forssa, Kerava, Järvenpää, Tuusula) mädätys puhdistamolla ja jälkikompostointi laitoksissa (Espoo, Lahti). Etenkin viimeaikoina lietteen tuottajat ovat olleet kiinnostuneita kehittämään yhteistyötä varsinaisten jätehuolto-organisaatioiden kanssa, minkä seurauksena on jo syntynyt yhteisiä käsittelylaitoshankkeita kuten Kujalan Komposti Oy, jonka omistavat puoliksi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja LV Lahti Vesi Oy. Energialaitoksilta syntyy erilaatuisia tuhkia ja kuonia riippuen käytetystä polttoaineesta ja tekniikasta. Laitokset ovat hankkineet sivutuotteilleen joko oman loppusijoitusalueensa tai tekevät yhteistyötä jätehuolto-organisaatioiden kanssa. Energialaitosten tavoitteena on lisätä tuhkan ja kuonan hyötykäyttöä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tuhkan loppusijoittaminen on ongelmallista. Uusia loppusijoituspaikkoja Lohjan Tytyrin kaivoksen lisäksi on pyritty löytämään siinä kuitenkaan onnistumatta. Fortumilla on oma tuhkansijoituspaikkansa Inkoossa. 16 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

19 2.5 Pilaantuneiden maiden käsittelyalueita Pilaantuneita maita käsitellään alueellisissa jätekeskuksissa, kaupunkien kompostointialueilla sekä yksityisten yritysten hankkimilla alueilla. Erityisesti pääkaupunkiseudulla syntyvien pilaantuneiden maiden käsittely ja loppusijoitus on ongelmallista, sillä alueita ei ole riittävästi. Merkittävimmät alueellisten jätekeskusten ulkopuoliset käsittelypaikat ja vastaavat toimijat ovat: Kyläsaaren kompostointialue Helsingissä, jossa suoritetaan Helsingin kaupungin pilaantuneiden maiden kompostointia ja välivarastointia Viikin kompostointialue Helsingissä, jossa on kompostointikenttä Helsingin kaupungin pilaantuneille maille Lohja: Salvor Oy:n Virkkalan käsittelylaitos Lohjalla. Sen toimintoja ovat kiinteytys, maanpesu ja kompostointi Ekokem Oy Ab Riihimäellä suorittaa pilaantuneiden maiden termistä käsittelyä Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikka Heinolassa, jossa käsitellään pilaantuneita maita Ekokem-Palvelu Oy Hausjärvellä käsittelee pilaantuneita maita. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 17

20 3 Toimintaympäristön muutokset 3.1 Ohjauskeinot Jätelainsäädäntö ja muu ohjaus Suomen kansallisessa lainsäädännössä jätteiden käsittelystä, hyödyntämisestä ja muusta jätteisiin liittyvästä toiminnasta säädetään jätelaissa (1072/1993) ja -asetuksessa (1390/1993). Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000) puolestaan säätelevät jätteiden aiheuttamia ympäristöhaittoja ja toiminnan luvanvaraisuutta (ympäristölupa). Lisäksi lukuisat valtioneuvoston ja ympäristöministeriön päätökset ja asetukset, mm. valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta ja valtioneuvoston päätös kaatopaikoista, ohjaavat jätteisiin liittyvää toimintaa Suomessa. Suomen lainsäädäntö seuraa EU:n lainsäädännön kehitystä, mutta joiltain osin Suomen säädökset ovat EU:n vaatimuksia tiukemmat. Jätelainsäädännön keskeinen tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyötykäyttöä ja vähentää jätehuollosta aiheutuvia haittoja. Jätelain (1072/1993) mukaan jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Merkittävimmät viimeaikaiset lainsäädännön muutokset ovat koskeneet mm. biohajoavan jätteen vähentämistä loppusijoitettavasta jätteestä, tuottajavastuunalaisten jätteiden nimikkeiden määrän lisääntymistä, jätteenpolttoa, jäteveron perintää kunnalliselle kaatopaikalle loppusijoitettavasta jätteestä, kaatopaikan rakenteita sekä kaatopaikalle sijoitettavan jätteen laatua (kaatopaikkakelpoisuutta). Jätehuollon järjestämiseen tulevaisuudessa vaikuttavat voimakkaasti EU:ssa tehdyt ja tehtävät jätepoliittiset linjaukset ja niistä EY:n ja Suomen lainsäädäntöön aiheutuvat muutokset. Erityisesti biohajoavaan jätteeseen liittyvät säädökset ovat tiukentumassa voimakkaasti. Kansallinen biojätestrategia ja valtioneuvoston päätös kaatopaikoista vähentävät biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta merkittävästi vuoteen 2016 mennessä. Kaatopaikoille saa sijoittaa 2009 enintään 40 % ja 2016 enintään 25 % kyseisenä vuonna syntyvästä biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. Nämä vaatimukset ovat suuntaa-antavia ja riippuvat kyseisten vuosien jätemääristä. Tavoitteet pyritään saavuttamaan: paperi-, pahvi-, kartonki- ja puujakeiden erilliskeräystä ja hyötykäyttöä tehostamalla, biojätteen lajittelua ja hyötykäyttöä tehostamalla sekä muun yhdyskuntajätteen energiahyötykäytöllä. Energiahyötykäyttö edistää myös muiden kierrätysmateriaalien hyötykäyttöä, sillä hyödynnettäväksi kelpaamattomat muovit tulevat hyödynnetyksi pääosin energiana muun poltettavan materiaalin ohella ja metallit saadaan tehokkaasti erotetuksi magneeteilla joko polttokuonan tuhkasta tai mekaanisten käsittelylaitosten syötevirrasta. Molemmissa tapauksissa tehokkuus perustuu siihen, että suuri osa jätevirrasta ohjautuu keskitettyyn käsittelyyn. Lisäksi laajentuva tuottajavastuu 3 ja materiaalihyötykäyttöön liittyvät säädökset lisäävät erilliskerättävän hyötyjätteen määrää ja kierrätystä. 3 Tuottaja eli pääsääntöisesti kyseisten tuotteiden valmistaja ja maahantuoja taikka näiden muodostama tuottajayhteisö vastaa jätteenä käytöstä poistettavien tuotteiden keräilyn, esikäsittelyn, kierrätyksen, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottajien on huolehdittava niin kattavan vastaanottopaikkojen verkoston järjestämisestä, että tuotteen viimeisellä haltijalla on koko maassa kohtuullinen mahdollisuus luovuttaa käytöstä poistettava tuote uudelleenkäytettäväksi, hyödynnettäväksi tai muuhun jätehuoltoon. Kohtuullisuutena pidetään sitä, että matka vastaanottopisteeseen vastaa normaalia matkaa erityisjätteen vastaanottopaikkaan tai kyseisten tuotteiden myymälään. 18 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

21 Kuva 3-1. Kaavajärjestelmä Kunnalliselle jätehuolto-organisaatiolle on tärkeää tietää toimintojen mitoittamiseksi, mistä jätemäärästä ne vastaavat. Yksityisille yrityksille on puolestaan tärkeää tietää, paljonko ja minkälaista jätettä niillä on mahdollisuus tulevaisuudessa käsitellä. Jätelain laajaa uudistusta on valmistelu periaatteellisella tasolla osana valtakunnallisen jätesuunnitelman perusselvitystä ja varsinainen lakiehdotuksen valmistelu alkaa vuonna Euroopan yhteisön strategia luonnonvaroista ja yhteisön uusi jätestrategia parantavat edellytyksiä jätehuollon ja ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden pohjalta annettu komission ehdotus uudeksi jätepuitedirektiiviksi on parhaillaan Euroopan neuvoston ja parlamentin käsiteltävänä. Euroopan parlamentti on jätestrategian liittyvässä päätöslauselmassaan kehottanut komissiota ehdottamaan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähittäistä kieltämistä kierrätyskelpoisen jätteen osalta vuoteen 2020 ja joidenkin muiden jätteiden osalta vuoteen 2025 mennessä. Yleisesti ottaen yhteisön uusi jätestrategia rakentuu pitkälti nykyiselle lainsäädännölle, politiikalle ja periaatteille, joista elinkaariajattelu korostuu aikaisempaa suuremmassa määrin. Osa tavoitteista toteutuu suhteellisen nopeasti toisten toteutuessa vasta pitkällä tähtäimellä. Tulevaisuudessa EU painottaa enemmän eri materiaalien elinkaaritarkastelua, jolloin kussakin tapauksessa pyritään hakemaan vähiten ympäristöä vahingoittava mutta taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Tavoitteena on silloin löytää optimaalinen kierrätysaste ja eri lähestymistapojen paras yhdistelmä. Mahdollisesti tällöin luovutaan nykyisestä jätehuollon tavoitehierarkiasta ja korvataan se kokonaisvaikutusten arviointiin perustuvalla lähestymistavalla. Samalla kierrätyslaitoksille on kaavailtu vaatimuksia parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) huomioimisesta. Tällä hetkellä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä tämä käytännössä merkitsee Jätehuollon alueiden varaaminen maankäytön suunnittelussa Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Maakuntakaava Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 19

22 Kuva 3-2. Skenaariot yhdyskuntajätteen määrän kehittymisestä ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Yleiskaava voi ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet hyväksyy valtioneuvosto. Niiden tehtävänä on tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden saavuttamista sekä välittää valtakunnallisesti merkittävät alueidenkäyttökysymykset maakuntien suunnittelun kautta kuntakaavoitukseen. Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy maakuntakaavan. Kunnat laativat ja hyväksyvät yleis- ja asemakaavat. Maakuntakaavan ja kuntien yhteisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleis- ja asemakaavaa. Sen sijaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- ja asemakaavan alueella. Myös viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa jätehuollon ratkaisut on suunniteltava niin, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa puolestaan korostetaan, että maakuntakaavassa on osoitettava alueet vähintään seudullisille eli useamman kunnan tarpeita palveleville jätehuoltolaitoksille. Tällaisia ovat mm. kunnallisten jäteyhtiöiden jätekeskukset tai useampaa kuntaa palvelevat hyötykäyttölaitokset. Kuntakaavoituksessa ratkaistaan puolestaan yhtä kuntaa palvelevien jätehuoltoalueiden sijainti, joita ovat esimerkiksi asuntoalueille sijoittuvat hyötyjätepisteet. Maakuntakaavoituksen merkitys jätehuoltotoimintojen sijoittumisessa korostuu, kun yhtä kuntaa palvelevista kaatopaikka-alueita siirrytään ylikunnalliseen toimintaan ja seudullisiin jätekeskuksiin. 20 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

23 Kuva 3-3. Skenaariot rakennusjätteen määrän kehittymisestä Teollisten jätelaitosten ja kaatopaikka-alueiden sijoittamisen keskeisinä periaatteina on, ettei jätteen esikäsittelystä, käsittelystä tai hyödyntämisestä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Alueiden sijoittamisessa on otettava huomioon maa- ja kallioperän laatu sekä riittävä etäisyys asuinalueista, virkistys- ja suojelualueista sekä vedenhankintaan käytettävistä alueista. Myös hyvä logistinen sijainti sekä alueen edellyttämän infrastruktuurin toteuttamismahdollisuudet on otettava huomioon suunnittelussa. Lisäksi jätehuollosta aiheutuvan liikenteen vaikutukset on kaavaratkaisussa huomioitava. Maakuntakaavan ratkaisuja suunniteltaessa on valtakunnallinen ja alueellinen jätesuunnitelma, joissa jätehuollon toiminnalliset tavoitteet ja strategiat on esitetty, otettava huomioon. Maakuntakaavan tehtävänä on osoittaa suunnitellun toiminnallisen jätehuollon toteuttamiseksi riittävät aluevaraukset. Vastaavasti on jätelain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa suunnittelussa ja lupaharkinnassa MRL 32.2 :n mukaisesti otettava maakuntakaava huomioon ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista. 3.2 Jätemäärien kehitys Yhdyskuntajätemäärän kehittymisen on yleisesti arvioitu riippuvan paitsi väestömäärän kasvusta myös BKT:n kehityksestä. Maakuntaliittojen tekemien arvioiden mukaan väestömäärä tarkastelualueella kasvaisi 30 vuoden aikana 1,8 miljoonasta 2,2 miljoonaan asukkaaseen. OECD-maissa on arvioitu, että yhdyskuntajätteen määrän kasvu olisi BKT:n kas vusta noin 80 %, mutta riippuvuus BKT:stä pienenisi tulevaisuudessa. Yhdyskuntajätemäärän kehityksen arvioinnissa on käytetty maakunnallisten liittojen väestösuunnitteita sekä jätemäärän kolmea vaihtoehtoista korrelaatiota suhteessa BKT:n kasvuun (kuva 3-2). Skenaariossa 1 arvioidaan jätemäärän synnyn BKT-riippuvuuden olevan 60 %, skenaariossa 2 puolestaan 50 % ja skenaariossa 3 noin 40 % vuonna Vastaavat luvut olisivat vuonna %, 10 % ja -20 %. Yhdyskuntajätettä on arvioitu syntyvän 500 kg/asukas/vuosi kaikissa skenaarioissa, vaikka jätehuollon keskeisenä tavoitteena on jätemäärän vähentäminen. Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet : 21

24 Tulevaisuuden aluevaraustarpeita arvioitaessa on perusteltua käyttää skenaariota, jossa jätemäärien on arvioitu kasvavan voimakkaimmin. Näin turvataan jätehuollon riittävät aluevaraukset myös tulevaisuudessa. Rakennusjätteen määrän arviointi on vielä hankalampaa kuin yhdyskuntajätteen. Rakennusjätettä syntyy varsin erilaisilla työmailla kuten purku-, uudisrakennus- ja korjausrakennustyömaat, joiden lajittelumahdollisuudet ja -käytäntö ja siten myös jätteeksi päätyvän osan koostumus vaihtelee. Rakennusjätettä käsittelee runsas ja vaihteleva yritysten joukko. Jätevirrat päätyvät eri paikkoihin ja niiden tarkkaa seurantaa ei tehdä. Tässä on käytetty perustana YTV:n vuonna 2004 tekemää selvitystä alueensa rakennusjätteen määrästä. Sen mukaan rakennusjätteen ominaiskertymä on YTV:n alueella 280 kg asukasta kohti vuodessa. Tätä arviota on käytetty ohjearvona myös muilla tarkastelualueilla, koska tutkittua tietoa niiltä ei ole saatavissa. Arvio saattaa olla kuitenkin liian korkea ja siten arvioidut jätemäärät liian suuria. Rakentamisen volyymi ja rakennusjätteen määrä muuttuvat voimakkaasti myös mm. suhdanteiden vaikutuksesta. Rakennusjätteen määrän suhteesta rakennusalan kehittymiseen ei ole tehty vertailuja. Rakennusjätemäärän kasvun riippuvuus rakennusyritysten myynnin kehitykseen on arvioitu eri skenaarioissa vastaavilla prosenteilla kuin yhdyskuntajätteellä BKT:hen. Rakennusjätemäärä on oletettu olevan suoraan verrannollinen myös asukasmäärään, jonka laskennassa on käytetty hyväksi maakunnallisten liittojen väestösuunnitteita. Kuvassa 3-3 on esitetty näin lasketut rakennusjätemäärät eri skenaarioissa. 3.3 Selvityksessä tarkastellut yhdyskuntajätteen käsittelyn vaihtoehdot Yhdyskuntajätteen käsittelyn kehittymisestä tarkastelualueella laadittiin kaksi erilaista vaihtoehtoa. Ns. 0-vaihtoehdossa (kuva 3-4) erilaisten kierrätysmateriaalien (paperit, pahvi, lasi, metallit, SER) erilliskeräystä lisätään nykyisestä niin, että saavutetaan EU:n esittämät vaatimukset. Kierrätysmateriaaleista määrällisesti on ehdottomasti eniten paperia ja pahvia, joiden hyötykäyttö on jo nyt korkealla tasolla, jolloin kovin suurta muutosta suhteelliseen määrään ei voida tätä kautta enää saavuttaa. Vaihtoehdon mukaan bio- ja energiajätteen hyötykäyttö lisääntyy asukasmäärän kasvaessa. Loppuosa jätteestä viedään edelleen kaatopaikoille, jonne päätyy näin ollen myös suuri osa biohajoavasta jätteestä. EU:n biohajoavalle jätteelle asettamia tavoitteita ei tässä vaihtoehdossa saavuteta. Toisessa vaihtoehdossa (kuva 3-5) edellä esitetyn erilaisten kierrätysmateriaalien ja biojätteen erilliskeräyksen lisäksi tarkastelualueella siirrytään yhdyskuntajätteen laajamittaiseen energiahyötykäyttöön. Biohajoavan jätteen päätyminen kaatopaikalle voidaan näin minimoida ja tavoitteet tältä osin saavutetaan. Rakennusjätteen osalta on käytetty skenaariota 2, koska voimakkaimmin kasvava skenaario ei vaikuta todennäköiseltä. 22 : Jätehuollon pitkän aikavälin tarpeet

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO 1 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt / VESIHUOLTO JA JÄTEHUOLTO TEEMAA OHJAAVAT TAVOITTEET Valtakunnalliset

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Vuosikertomus 2015 24.3.2016 1 2 POHJOIS-SATAKUNNAN JÄTTEIDENKÄSITTELY OY 1. Toiminta vuonna 2015 Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy on Kankaanpään kaupunkikonserniin

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo

Lisätiedot

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta

Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta Tuli seis vai turvallisia laukauksia -seminaari 25.4.2008 Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto 2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN MALLI 3 MAANKÄYTTÖ-

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Jätteiden hallinta ja käsittely

Jätteiden hallinta ja käsittely Jätteiden hallinta ja käsittely Opintomoniste 1. Suomen yhdyskuntajätehuolto 1.1 Yhdyskuntajätteiden määrä ja ominaisuudet Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014 Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy 1 Kattohuopa hyötykäyttöön asfalttiteollisuuden uusioraaka- aineena Bitumikatteiden keräys- ja kierrätyspalvelut Tausta Tarpaper Recycling

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Maakuntakaavan. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asemakaavavarannot ja suunnitelmat 2035. uudistaminen. Uudenmaan liiton julk aisuja E 109-2010

Maakuntakaavan. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asemakaavavarannot ja suunnitelmat 2035. uudistaminen. Uudenmaan liiton julk aisuja E 109-2010 Uudenmaan liiton julk aisuja E 109-2010 Uudenmaan liitto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asemakaavavarannot ja suunnitelmat 2035 Maakuntakaavan uudistaminen Uudenmaan liiton julkaisuja E 109-2010 Uudenmaan

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä

Lisätiedot

Tietoja MYYTÄVÄ KOHDE: MARIANKATU 20, SALO

Tietoja MYYTÄVÄ KOHDE: MARIANKATU 20, SALO 1 MYYTÄVÄ KOHDE: MARIANKATU 20, SALO Sijainti kartalla ja kiinteistön karttaote Tietoja Kiinteistötunnus 734-3-17-2 Kiinteistön pinta-ala 15.227 m2 Tehokkuus e=1,5 Rakennuksen kerrosala noin 5.700 m2 Kiinteistövero

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/202 (5) 57 Aluevarauksen jatkaminen ja laajentaminen Kauppahuone Laakkonen Oy:lle, Broman Group Oy:lle, Ativa Oy:lle ja A-Katsastus Oy:lle liike- ja toimitilahankkeiden

Lisätiedot

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen Valtuustokoulutus 17.1.2013 Oulun Jätehuollon esittäytyminen johtaja Markku Illikainen Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella 12 kuntaa, 290 000 asukasta. Maan viidenneksi suurin kunnallinen jätelaitos

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot