SELVITYS ENERGIANTUOTANTOON SOVELTUVISTA JÄTTEISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS ENERGIANTUOTANTOON SOVELTUVISTA JÄTTEISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ"

Transkriptio

1 SELVITYS ENERGIANTUOTANTOON SOVELTUVISTA JÄTTEISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

2 Kannen kuvat: Vasemmalla ylhäällä Ekovoima Oy:n jätevoimala 1, Ekokem Oikealla ylhäällä: Lahti Energian KYVO2-voimalaitos, maantasohavainnekuva, Lahti Energia Alhaalla: Ilmakuva Kiertokapulan Karanojan käsittelylaitoksesta, Kiertokapula 2 (68)

3 RAPORTISSA KÄYTETYT LYHENTEET BKT CHP -laitos ELSU ELY HAM HY KK Bruttokansantuote Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotantolaitos Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma, Jätesuunnittelualue Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hämeen ympäristökeskus ( asti) Helsingin yliopisto Kiertokapula Oy LHJ Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy L&T Oyj Lassila & Tikanoja Oyj MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus OECD PDF PHJ RDF REF SER SUSWASTE SYKE VAHTI VALTSU Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö Pakkausjätteistä valmistettava kierrätyspolttoaine Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Yhdyskuntajätteistä mekaanisesti erotettava polttojae Polttokelpoisista kuivista ja kiinteistä jätteistä, kuten kuitupakkauksista, puusta ja muovista, mekaanisesti prosessoimalla valmistettu kierrätyspolttoaine Sähkö- ja elektroniikkaromu Sustainable waste management concepts (Kestävän jätehuollon hanke) Suomen ympäristökeskus Ympäristöhallinnossa käytössä oleva valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä Valtakunnallinen jätesuunnitelma VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YVA Ympäristövaikutusten arviointi 3 (68)

4 SISÄLLYSLUETTELO: Yhteenveto 1. JOHDANTO TYÖN TAVOITE LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITE ALUEELLINEN RAJAUS SELVITYKSEEN KUULUVAT JÄTTEET RAJAUKSET HANKKEEN TOTEUTUS YHDYSKUNTAJÄTTEET JÄTTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA KOOSTUMUS ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLA Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet vuoteen JÄTTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA KOOSTUMUS HÄMEESSÄ JÄTTEEN KOKONAISMÄÄRÄT JA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET SEUTUKUNNITTAIN Hämeenlinnan seutukunta Forssan seutukunta Riihimäen seutukunta Lahden seutukunta Yhteenveto ENERGIAKÄYTTÖÖN SOVELTUVAT JÄTTEET NYKYTILANTEESSA Erilliskerätty kotitalouksien energiajae / -jäte Sekajäte Biohajoava jäte Jätevesilietteet TEOLLISUUDEN JÄTTEET ELSU:SSA ESITETTYJEN TEOLLISUUSALOJEN JÄTTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ, JAKAUMAT TEOLLISUUSSEKTOREITTAIN JA JÄTELAJEITTAIN TARKASTELUALUEELLA Massa- ja paperiteollisuus Metalliteollisuus Kemianteollisuus Energiantuotanto MUIDEN TEOLLISUUSALOJEN JÄTTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ, JAKAUMAT TEOLLISUUSSEKTOREITTAIN JA JÄTELAJEITTAIN TARKASTELUALUEELLA JÄTTEIDENKÄSITTELYLAITOKSET JA LOPPUSIJOITUSPAIKAT LOIMI-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY Kuvaus ja jätemäärät Kiimassuon jätteenkäsittelykeskus KIERTOKAPULA OY Kuvaus ja jätemäärät Karanojan jätteenkäsittelykeskus PÄIJÄT - HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY Kuvaus ja jätemäärät Kujalan jätteenkäsittelykeskus EKOKEM OY:N KUULOJAN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS JÄTTEISTÄ KIERRÄTYSPOLTTOAINEITA TEKEVÄT LAITOKSET Kuusakoski Oy, Heinolan tehtaat Uusiomateriaalit Recycling Oy, Lahti Lahti Energia Oy, Kymijärven voimalaitos, Lahti Lassila & Tikanoja Oy, Hämeenlinna J. Syrjänen Oy, Forssa (68)

5 6.5.6 Pa Ri Materia Oy, Riihimäki Demolite Oy, Tuulos KAATOPAIKKAKAASUN TALTEENOTTOJÄRJESTELMÄT, NIIDEN KATTAVUUS JA KAASUN KÄYTTÖKOHTEET Kiimassuon kaasunkeräysjärjestelmä Karanojan kaasunkeräysjärjestelmä Kujalan kaasunkeräysjärjestelmä KOMPOSTOINTILAITOKSET Kujalan komposti Oy, Lahti Envor Biotech Oy, Kompostointilaitos, Forssa JÄTTEITÄ ENERGIANLÄHTEINÄ KÄYTTÄVÄT LAITOKSET BIOKAASULAITOKSET Envor Biotech Oy, Biokaasulaitos, Forssa Biokaasulaitokset, joille toimitetaan jätteitä selvitysalueelta JÄTTEEN- / ENERGIAJÄTTEENPOLTTOLAITOKSET Jätteenpolttolaitokset suunnittelualueella Jätteenpolttolaitokset suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä JÄTTEEN RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSET Lahti Energia Oy Kymijärven voimalaitos LIIKENNEPOLTTOAINEET Bioetanolin tuotanto Biodieselin tuotanto TUTKIMUSTIETOA JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISEN TEHOSTAMISMAHDOLLISUUKSISTA HÄMEEN JÄTEHUOLTOYHTIÖIDEN OMAT HANKKEET MUITA TUTKIMUSHANKKEITA ENERGIANTUOTANTOON SOVELTUVIEN JÄTTEIDEN OSUUS, NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN SEKÄ SKENAARIOTARKASTELUT ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN JÄTESUUNNITELMAN TAVOITETILA VUONNA ENERGIAN TUOTANTOON SOVELTUVIEN JÄTTEIDEN NYKYTILANNE ENERGIAN TUOTANTOON SOVELTUVIEN JÄTTEIDEN TILANNE TULEVAISUUDESSA SKENAARIOTARKASTELUT ENERGIANTUOTANTOON SOVELTUVIEN JÄTTEIDEN POTENTIAALI MAAKUNNITTAIN PÄIJÄT-HÄME KANTA-HÄME KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN VERTAILU JA YHTEENVETO SELVITYKSEEN LIITTYVÄT EPÄVARMUUDET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET 1. Kestävää energiaa Hämeestä hankkeen ohjausryhmä 2. Selvitysalueen seutukuntien ja kuntien asukasluvut sekä väestöennusteet 3. Selvitysalueen teollisuuslaitokset 4. Selvitysalueen jätteenkäsittelylaitokset 5 (68)

6 KUVAT Kuva 1. Selvitysalueen kunnat, seutukunnat ja maakunnat Kuva 2. Kiinteän yhdyskuntajätteen koostumus ELSU:n alueella vuosina (Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020) Kuva 3. Kiinteiden yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen ELSU:n alueella vuosina (Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020) Kuva 4. Yhdyskuntajätteiden käsittely Hämeessä vuosina (VAHTI-järjestelmä/ Ulla Mauno). 16 Kuva 5. Yhdyskuntajätteen koostumus Hämeessä vuonna (VAHTI-järjestelmä/ Ulla Mauno) Kuva 6. Yhdyskuntajätteen koostumus Hämeessä vuonna 2009 (jätehuoltoyhtiökysely) Kuva 7. Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen seutukunnittain vuonna Kuva 8. Hämeenlinnan seutukunnasta muodostui vuonna 2009 erilliskerättyä jätettä yhteensä tonnia Kuva 9. Forssan seutukunnassa muodostui erilliskerättyä jätettä vuonna 2009 noin 5100 tonnia Kuva 10. Riihimäen seutukunnassa muodostui vuonna 2009 erilliskerättyä jätettä noin 5100 tonnia Kuva 11. Lahden seutukunnassa muodostui vuonna 2009 erilliskerättyä jätettä noin tonnia Kuva 12. Yhdyskuntajätemäärä asukasta kohden (kg/as/a) seutukunnittain vuonna Kuva 13. Yhdyskuntajätteen kokonaismäärän kasvu asiantuntija-arvion mukaisesti vuoden 2009 jätemääristä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella Kuva 14. Yhdyskuntajätteen kokonaismäärän kasvu OECD:n antaman ennusteen mukaisesti vuoden 2009 jätemääristä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella Kuva 15. Sekajätteen käsittely selvitysalueen seutukunnissa vuonna Kuva 16. Sekajätteen määrät asukasta kohden seutukuntien alueella vuonna Kuva 17. Biohajoavien jätemäärien kehitys Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella vuosina Sekajätteellä tarkoitetaan tässä sekajätteen arvioitua biohajoavaa osuutta Kuva 18. Kanta- ja Päijät - Hämeen biohajoavat jätejakeet seutukunnittain vuonna Sekajätteellä tarkoitetaan tässä sekajätteen arvioitua biohajoavaa osuutta Kuva 19. Yhdyskuntajätevesilietteiden määrät ja käsittely seutukunnittain vuonna Kuva 20. Hämeen teollisuuden jätteet ( tonnia) teollisuusaloittain vuonna Kuva 21. Kanta-Hämeen teollisuusjätteet ( tonnia) teollisuusaloittain vuonna Kuva 22. Päijät-Hämeen teollisuusjätteet ( tonnia) teollisuusaloittain vuonna Kuva 23. Teollisuuden jätteiden jätemäärät ja käsittely seutukunnittain vuonna Kuva 24. Jätteiden kokonaismäärä ja jakauma teollisuussektoreittain vuosina Kuva 25. Teollisuuden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen vuosina Kuva 26. ELSU:ssa esitettyjen teollisuuden alojen jätteiden käsittely seutukunnittain vuonna Kuva 27. Massa- ja paperiteollisuuden jätteiden käsittely vuosina Kuva 28. Metalliteollisuuden jätteiden käsittely vuosina Kuva 29. Kemian teollisuuden jätteiden käsittely vuosina Kuva 30. Energiantuotannon jätteiden käsittely vuosina Kuva 31. Hämeen puutuote-, rakennustuote- ja elintarviketeollisuuden jätteiden käsittely seutukunnittain vuonna Kuva 32. Selvitysalueella sijaitsevat jätteenkäsittelylaitokset, kaatopaikat ja suunnitteilla olevat laitokset vuonna Kuva 33. Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen seutukuntien alueella sekä koko selvitysalueella (68)

7 Kuva 34. Teollisuuden jätteiden hyödyntäminen ja käsittely massa- ja paperi-, metalli- sekä kemianteollisuuden ja energiantuotannon osalta Hämeessä vuosina sekä kaikkien Vahtijärjestelmään raportoineiden teollisuuslaitoksien osalta vuonna Kuva 35. Polttoon soveltuvat teollisuus- ja yhdyskuntajätteet sekä polttokapasiteetti vuosina 2008, 2009, 2012 ja TAULUKOT Taulukko 1. Julkisten kaatopaikkojen biokaasupäästöt vuonna Taulukko 2. Selvitysalueella olemassa olevat ja suunnitellut jätteenpoltto- ja rinnakkaispolttolaitokset sekä niiden kapasiteetit Taulukko 3. Olemassa olevat ja suunnitellut jätteenpolttolaitokset selvitysalueen läheisyydessä sekä niiden kapasiteetit Taulukko 4. Ekovoima Oy:n jätteiden jakautuminen vuonna Taulukko 5. Lahti Energia Oy Kymijärven voimalaitoksen jätteiden jakautuminen vuonna Taulukko 6. Poltettavan jätteen ja jätteen kokonaismäärän vertailua eri skenaarioilla Taulukko 7. Päijät-Hämeen yhdyskuntajätteiden määrät Taulukko 8. Kanta-Hämeen yhdyskuntajätteiden määrät (68)

8 YHTEENVETO Tämän selvityksen perusteella Hämeen alueella muodostuu yhdyskuntajätteitä sekä teollisuusjätteitä yhteensä noin tonnia. Tästä määrästä hyödynnetään aineena 49 % (n t) ja energiana 40 % ( tonnia). Kaatopaikalle sijoitetaan 11 % jätteistä. Kanta- Hämeessä yhdyskuntajätettä syntyi vuonna 2009 yhteensä noin tonnia, josta aineena hyödynnettiin 28 %, energiana 55 % ja kaatopaikalle sijoitettiin 16 %. Päijät-Hämeen alueella yhdyskuntajätettä syntyi vuonna 2009 yhteensä noin tonnia, josta aineena hyödynnettiin 37 %, energiana 52 % ja kaatopaikalle sijoitettiin 10 %. Yhdyskuntajätteiden ja teollisuusjätteiden hyödyntämisen tiedot ovat eri vuosilta. Yhdyskuntajätetiedot ovat vuodelta 2009 ja teollisuuden jätetiedot vuodelta Kaikki valtakunnalliset jätetilastot vuodelta 2009 eivät olleet käytettävissä selvityksen aikana. Selvityksessä esitetyt yhdyskuntajätteiden tiedot vuodelta 2009 kerättiin selvitysalueen kunnallisilta jätehuoltoyhtiöiltä. Taloudellinen tilanne Suomessa oli hyvin erilainen vuosina 2008 ja Vuoden 2009 jätetiloissa näkyy talouden taantuma, joka vaikutti teollisuuteen sekä ihmisten kulutukseen vähentäen muodostuvaa jätettä. Jätehuoltoyhtiöille tehdyn kyselyn perusteella yhdyskuntajätteiden määrä pienentyi vuodesta 2008 noin 10 % vuoteen Yhdyskuntajätteitä muodostui Hämeen alueella yhteensä tonnia vuonna Tästä määrästä noin tonnia on energiantuotantoon soveltuvia jätteitä eli kaatopaikalle sijoitettavaa sekajätettä, poltettavaa sekajätettä, erilliskerättyä energiajätettä, puuta, risuja sekä kantoja. Tästä määrästä t loppusijoitettiin kaatopaikalle ja muu hyödynnettiin energiana. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa ELSU:ssa on esitetty jätteiden materiaalina hyödyntämisen tavoitteeksi 50 %, energiana hyödyntämisen tavoitteeksi 40 % ja loppusijoitukseen päätyväksi 10 % muodostuvista yhdyskuntajätteistä vuoteen 2020 mennessä. Jos verrataan näihin ELSU:n tavoitteisiin, selvitysalueella ylittyy kaatopaikalle päätyvän yhdyskuntajätteen tavoite 10 % kolmella prosenttiyksiköllä eli noin tonnilla. Tavoitteen saavuttamiseksi voidaan esimerkiksi tehostaa biohajoavien jätteiden erilliskeräystä. Energiana hyödynnettävien jätteiden osalta ELSU:n tavoitteet selvitysalueella on jo saavutettu. Selvitysalueen jätteistä 53 % hyödynnetään energiana. Yhdyskuntajätteiden osalta selvitysalueella tulisi tehostaa materiaalihyödyntämistä, jos halutaan päästä ELSU:n tavoitteisiin. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella on neljä seutukuntaa ja sen alueella toimii kolme kunnallista jätehuoltoyhtiötä. Seutukunnat eroavat kooltaan, asukasluvultaan ja yhdyskuntarakenteeltaan ja teollisuuden määrässä toisistaan. Myös jätteiden energiahyödyntämisessä on eroja. Kun Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukunnissa hyödynnetään energiana yli 60 % ja Lahden seutukunnassakin yli 50 %, jää Forssan seutukunnassa energiana hyödyntäminen vielä reiluun 30 %:iin. Forssan seutukunta on siten ainoa alue, jossa ei saavuteta ELSU:n tavoitetta energiana hyödyntämisen osalta. Seutukunnassa voitaisiin lisätä energiana hyödyntämistä noin tonnia vuodessa. Forssan alueella on jo käynnissä hankkeita, jotka saattavat tuoda parannusta sekä materiaalihyödyntämiseen että energiantuotantoon. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella muodostui vuonna 2008 teollisuuden jätteitä yhteensä noin tonnia. Tästä hyödynnettiin aineena tonnia (53 %), energiana tonnia (36 %) ja kaatopaikoille sijoitettiin yhteensä tonnia (11 %). Ongelmajätteitä kokonaisjätemäärästä oli tonnia. Teollisuus hyödyntää energiana jo nyt suurimman osan polttoon soveltuvista jätteistä. Polttopotentiaalin arvioiminen on myös hankalaa. Teollisuuslaitoksia alueella oli yhteensä 68, joista oli 28 Kanta-Hämeen alueella ja 40 Päijät-Hämeen alueella. Suurin teollisuudenala Hämeen alueella jätemäärän perusteella oli sahateollisuus, joka tuotti tonnia jätettä vuonna ELSU:ssa mainituilta teollisuuden aloilta (massa- ja paperiteollisuus, kemian teollisuus, metalliteollisuus ja energiantuotanto) muodostui vuonna 2008 yhteensä tonnia jätteitä. Kanta-Hämeen alueelta muodostui teollisuusjätteitä yhteensä tonnia, joista aineena hyödynnettiin 64 %, energiana 14 % ja kaatopaikalle sijoitettiin 22 %. Katopaikalle sijoitetuista jätteistä suurin osa oli energiantuotannossa syntyviä tuhkia, joiden hyödyntäminen on vaikeaa. Päijät-Hämeessä syntyi vuonna 2008 teollisuuden jätteitä yhteensä tonnia, joista aineena hyödynnettiin 50 %, energiana 42 % ja kaatopaikalle sijoitettiin 7 %. Myös Päijät- Hämeen kaatopaikalle sijoitetuista teollisuusjätteistä suurin osa on energiantuotannosta synty- 8 (68)

9 viä tuhkia. Kanta-Hämeessä teollisuudesta muodostui yhtä asukasta kohden 635 kg jätettä vuonna Päijät-Hämeessä sama luku oli vuonna kg. Selvitysalueella on yksi toiminnassa oleva jätteenpolttolaitos (Ekovoima Oy, jätevoimala 1) ja yksi toiminnassa oleva jätteen rinnakkaispolttolaitos (Lahti Energia Oy, Kymijärven voimalaitos). Vuonna 2009 jätevoimalat polttivat yhteensä tonnia jätettä. Laitoksien polttokapasiteetti on yhteensä tonnia vuodessa eli ne toimivat noin 70 % käyttöasteella. Selvitysalueen ulkopuolelta tuotiin laitoksiin yhteensä tonnia yhdyskuntajätettä VAHTI tietokannan perusteella. Alueen ulkopuolelta tuotujen teollisuusjätteiden määrä ei ole tiedossa. Selvitysalueelle on suunnitteilla/ rakenteilla kaksi uutta jätevoimalaa; Lahti Energia Oy:n KYVO2 ja Ekovoima Oy:n jätevoimala 2. Lahti Energia Oy:n KYVO2:n rakennustyöt ovat käynnissä ja laitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Ekovoima Oy:n jätevoimala 2 on saanut ympäristöluvan Voimalaitosten yhteenlaskettu polttokapasiteetti on tonnia vuonna Selvitysalueella muodostuvista yhdyskuntajätevesilietteistä mädättämällä energiaa tekevät suurimpien kaupunkien jätevesilaitokset. Selvitysalueen yhdyskuntajätevesien lietteistä 60 %:sta otetaan talteen niiden sisältämä energia. Jätevesilietteistä saadaan energiaa noin 2 MW verran. Kaatopaikkakaasuista otetaan talteen tällä hetkellä 4,8 milj. m 3 Karanojan ja Kujalan jätteenkäsittelykeskuksissa. Tämä vastaa energiana noin 2,7 MW. Karanojan kaatopaikkakaasut on viime vuodesta (2010) alkaen johdettu St1 Biofuels Oy:n Bionolix laitoksen kaasumoottorille. Kiimassuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkakaasujen talteenottojärjestelmä on selvitysvaiheessa. Vuonna on järjestelmän tarkoitus olla käytössä. Selvitysalueella biokaasua tuotetaan biojätteestä Envor Biotech Oy:n Forssan laitoksessa. Forssasta toimitetaan erilliskerättyä biojätettä laitokselle noin 900 tonnia. Muut laitoksen käyttämät biojätteet tuodaan selvitysalueen ulkopuolelta. Laitoksen sähköteho on noin 3 MW. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella on saavutettu Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet. Jätteiden hyödyntämisen taso sekä energiana että materiaalina on entisestään paranemassa useiden hankkeiden myötä, eikä Hämeen alueella ole tämän selvityksen aloista energiantuotantoon soveltuvia jätteitä, joissa olisi merkittävää potentiaalia. Jätteen hyödyntäminen energiana Hämeen alueella lisääntyy, ja voi aiheuttaa jätteen arvon nousua tai jopa pulaa jätteistä. Tämä ei kuitenkaan poista esimerkiksi materiaalikierrätyksen tai sekajätteen esikäsittelyn kehittämisen tarvetta. Tuotteiden / materiaalien koko elinkaaren arvioiminen jätteeksi asti ja loppukäsittelyn huomioiminen ekotehokkuuden ohella tulevat korostumaan tulevaisuudessa. 9 (68)

10 SELVITYS ENERGIANTUOTANTOON SOVELTUVISTA JÄTTEISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 1. Johdanto WSP Environmental Oy on laatinut selvityksen energiantuotantoon soveltuvista jätteistä Kantaja Päijät-Hämeen alueella. Selvitys on osa lokakuussa 2009 alkanutta Kestävää energiaa Hämeestä -hanketta, jota hallinnoi Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus. Koko hankkeen tavoitteena on laatia Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelle kestävän energian ohjelmat, jotka palvelevat alueen maakuntien ja kuntien päättäjien sekä rahoittajien ja yrityksien päätöksenteossa. Selvityksen toteutuksesta on vastannut WSP Environmental Oy:n projektiryhmä, johon ovat kuuluneet projektipäällikkönä DI Antti Tiri, laatupäällikkönä DI Karel Nieminen, erikoisasiantuntijana FL Pasi Vahanne sekä suunnittelijoina Ins. (AMK) Teija Käpynen ja DI Hannu Karppi. Tilaajan yhteyshenkilönä on toiminut projektipäällikkönä DI Lauri Kaivosoja. Kestävää Energiaa Hämeestä hanketta on ohjannut ohjausryhmä, jonka kokoonpano on esitetty liitteessä 1. Tässä selvityksessä ei oteta kantaa materiaalihyödyntämisen tai energiahyödyntämisen puolesta tai vastaan. Jätteiden energiahyödyntämisessä puhutaan jätteiden poltosta yleisellä tasolla ja sillä tarkoitetaan jätteiden massapolttoa sekä jätteiden kaasuttamista. Selvityksessä ei oteta kantaa eri menetelmien paremmuuteen, vaan selvityksessä on pyritty kokoamaan yhteen tietoa jätteiden määristä ja käsittelyn tilanteesta Hämeessä. Samalla pyritään tuomaan esille asioita, joiden perusteella voidaan miettiä Kestävää Energiaa Hämeestä hankkeen jatkoa. 2. Työn tavoite 2.1 Lähtökohdat ja tavoite Selvityksen lähtökohtina käytettiin Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaa ja Hämeen ELYkeskuksen ylläpitämää selvitystä Hämeen jätteet indikaattorien valossa. Työn tavoitteena oli selvittää energiantuotantoon soveltuvien jätteiden synnyn, käsittelyn ja hyödyntämisen nykytila Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Energiantuotantoon soveltuviin ja jätteenpolttoasetuksen alaisiin jätteisiin laskettiin kuuluvaksi polttokelpoinen sekajäte, erilliskerättävät energiajakeet/jätteet ja biohajoavat jätteet. Lisäksi tämän selvityksen tavoitteena oli tarkentaa olemassa olevia tietoja energiatuotantoon soveltuvista jätteistä ja täydentää niitä. Tiedot esitetään raportissa seutukunnittain (Lahti, Riihimäki, Hämeenlinna ja Forssa). 2.2 Alueellinen rajaus Kanta-Hämeen maakuntaan kuuluu 11 kuntaa, joista kaupunkeja ovat Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki. Kanta-Hämeeseen kuuluvat lisäksi seuraavat kunnat: Hattula, Hausjärvi, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Tammela ja Ypäjä. Kanta-Hämeen seutukuntia ovat Forssan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukunnat. Kanta-Hämeen kokonaispinta-ala on 5706 km 2 ja asukasmäärä noin Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluu 12 kuntaa, joista kaupunkeja ovat Lahti ja Heinola. Päijät- Hämeen ainoa seutukunta vuoden 2010 alusta on ollut Lahden seutukunta. Muut kunnat ovat Artjärvi, Asikkala, Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Päijät-Hämeen pinta-ala on 6257 km 2 ja asukasmäärä noin Selvitysalueen asukasluku on yhteensä ja pinta-ala km 2. (Tilastokeskus, ennakkoväkiluku alueittain, heinäkuu 2010, viitattu ) 10 (68)

11 Alueen seutukunnat on esitetty kuvassa 1. Kuntien ja seutukuntien asukasluvut sekä väestöennusteet on esitetty liitteessä 2. Kuva 1. Selvitysalueen kunnat, seutukunnat ja maakunnat. Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnan kunnat kuuluvat Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen alueeseen, joka muodosti aikaisemmin Hämeen ympäristökeskuksen alueen. 2.3 Selvitykseen kuuluvat jätteet Selvityksessä hankittiin tietoa yhdyskuntajätteistä, teollisuuden jätteistä, jätteiden käsittelylaitoksista ja loppusijoituspaikoista sekä jätteitä energianlähteinä käyttävistä laitoksista. Lisäksi pyrittiin kokomaan yhteen tietoa jätteiden hyödyntämiseen liittyvistä tutkimushankkeista. Yhdyskuntajätteistä selvitettiin alueen - Jätteiden kokonaismäärä ja eri jätelajit - Jätteiden syntypistelajittelu ja -aste sekä ohjeistus eri tarkastelualueilla - Jätteiden kierrätysaste ja hyödyntämisen tehostamismahdollisuudet - Energiakäyttöön soveltuvat jätteet nykytilanteessa - Erilliskerätty kotitalouksien energiajae/-jäte - Sekajätteen ja biohajoavan jätteen määrä - Tarkastelualueen suurimpien kaupunkien jätevesipuhdistamojen mädätyskelpoinen jätevesiliete 11 (68)

12 Teollisuusjätteistä selvitettiin - Jätteiden kokonaismäärä, jakaumat teollisuussektoreittain ja jätelajeittain tarkastelualueella - Suurimmat jätteiden tuottajat - Jätteiden syntypistelajittelu ja -aste sekä ohjeistus - Jätteiden hyötykäyttö - Energiantuotantoon soveltuvien jätteiden osuus ja niiden hyödyntäminen teollisuussektoreittain sisältäen - Sekajätteet ja tuotannon muut jätteet (jotka nyt toimitetaan omalle tai kunnalliselle kaatopaikalle) - Energiajakeet/jätteet ja sellaiset tuotantojätteet (jotka nyt toimitetaan ulkopuoliselle jätteenkäsittelijälle REF valmistukseen ja edelleen poltettavaksi jätteenpolttoasetuksen alaiseen polttolaitokseen) Selvitysalueen jätteidenkäsittelylaitoksista ja loppusijoituspaikoista selvitettiin - Merkittävimmät kunnalliset ja yksityiset jätteenkäsittelylaitokset ja kaatopaikat - Käsiteltävät kokonaisjätemäärät - Energiantuotantoon soveltuvien jätteiden osuus ja niiden hyödyntäminen - Loppusijoitukseen päätyvän jätteen sisältö - Kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmät, niiden kattavuus ja kaasun käyttökohteet Selvitysalueen jätteitä energianlähteinä käyttävistä laitoksista selvitettiin - Nykyiset ja suunnitteilla olevat jätteiden ja kierrätyspolttoaineen (REF) polttolaitokset - Laitoksien tarvitsemat jätemäärät ja jätteiden keräämisalueet - Sähkön- ja lämmöntuotantomäärät sekä polttoaineiden tuotantomäärät Selvityksen tilastotietojen tarkasteluvuosi oli vuosi 2009, mikäli tiedot olivat julkisia tai saatavilla. Muutoin tarkasteluajankohta on vuosi Rajaukset Selvitykseen otettiin mukaan isojen kaupunkien vesilaitokset, joiden käsittelemää jätevesilietettä voidaan mädättää ja näin tuotettua kaasua hyödyntää energiana. Maatalouden jätteistä lanta ja oljet rajattiin selvityksen kyselystä pois. Jätteen käsittelypaikoista rajattiin pois kaukolämpölaitokset, joilla ei ole käytännössä mahdollisuutta eikä kiinnostusta jätteenpolttoasetuksen mukaiseen jätteen polttoon ja sen edellyttämiin investointeihin sekä polton päästöjen seurantaan. Tarkasteluissa ovat mukana kaikki teollisuuden jätteet. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa esitettyjen teollisuuden alojen (massa- ja paperiteollisuus, metalliteollisuus, kemianteollisuus ja energiantuotanto) jätteet on esitetty erillisenä kokonaisuutena ajanjaksolla Muiden teollisuuden alojen jätteistä on esitetty vuoden 2008 tiedot. 3. Hankkeen toteutus Hankkeen kulku voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin olemassa olevaa tietoa kirjallisuudesta, ympäristöhallinnosta ja internetin kautta yritysten kotisivuilta. Tärkeimpiä tietolähteitä olivat mm. Valtakunnallinen jätesuunnitelma (VALTSU), Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 (ELSU) sekä sen taustaraportit. Näistä raporteis- 12 (68)

13 ta poimittuja Kanta- ja Päijät-Hämettä koskevia tietoja tarkennettiin Vahti-järjestelmään tehdyillä tietohauilla ja suorilla yhteydenotoilla hankkeen kannalta selvitysalueen merkittävimpiin toimijoihin. Vahti-järjestelmän haut teki Tuula Rytkönen Suomen ympäristökeskuksesta projektiryhmän esityksen mukaisesti. Työn viimeisessä vaiheessa koottiin saadut tiedot tähän raporttiin sekä vertailtiin saatuja tietoja aikaisempiin tietoihin, arvioitiin tietojen luotettavuutta ja tehtiin johtopäätöksiä energiantuotantoon soveltuvien jätteiden käsittelyn nykytilanteesta Kanta- ja Päijät- Hämeen alueella. Hankkeeseen kuului aloituskokous, projektin tilanteen esittely ohjausryhmälle välikokouksessa, väliraportin laatiminen sekä raportin täydentäminen siihen saatujen kommenttien ja täydennyspyyntöjen perusteella. 4. Yhdyskuntajätteet Sekalaisella yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisesta syntyvää ja siihen verrattavasta muusta toiminnasta, kuten teollisuudesta, kaupasta, palveluista, hallinnosta, koulutuksesta tai muista vastaavista toiminnoista syntynyttä jätettä, joka sisältää paljon erilaisia jätejakeita. Pääosin kyse on kuntien vastuulla olevasta jätehuollosta. Jätteen syntypaikalla, kuten kotitalouksissa, jätteitä lajitellaan vaihtelevalla tehokkuudella ja niistä erotellaan hyödyntämistä tai erillistä käsittelyä varten ongelmajätteet, sähkö- ja elektroniikkajätteet (SER), akut ja paristot, paperi-, pahvi- ja kartonkijätteet, lasi, metalli, ruokajäte ja paikoin myös muita jätejakeita, kuten poltettava jäte (Finnlund ym. 2009). 4.1 Jätteiden kokonaismäärä ja koostumus Etelä- ja Länsi-Suomen alueella Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelualueella (ELSU:n alueella), mihin kuuluu entisten Hämeen, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ympäristökeskuksien alueet, kiinteitä yhdyskuntajätteitä on muodostunut vuosina keskimäärin 1,75 milj. tonnia vuodessa. Yhdyskuntajätteiden kokonaisjätemäärä vähentyi hieman vuodesta 2002 vuoteen 2004 asti. Tämän jälkeen jätemäärä on lisääntynyt vuosittain. Vuonna 2008 yhdyskuntajätteitä muodostui yhteensä noin 1,79 milj. tonnia (kuva 2) (Sten, S. (toim.) 2009). Kuva 2. Kiinteän yhdyskuntajätteen koostumus ELSU:n alueella vuosina (Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020) Yhdyskuntajätteiden koostumus on pysynyt hyvin samanlaisena koko tarkastelujaksolla vuodesta 2002 vuoteen Yhdyskuntajätteiden kokonaismäärästä kaatopaikkasijoitukseen päätyvän jätteen määrän vähentyessä on erilliskerättävien jätejakeiden osuus lisääntynyt Etelä- ja Länsi-Suomen suunnittelualueella. Suurin osa erilliskerätystä jätteestä on paperi- ja kartonkijä- 13 (68)

14 tettä. Vuonna 2008 sen osuus kokonaisjätemäärästä oli noin 22 %. Biojätteiden ja energiajätteiden erilliskeräystä voidaan myös pitää merkittävinä. Kiinteistöjen itsenäisesti toteuttaman kompostoinnin on laskettu sisältyvän erilliskerätyn biojätteen osuuteen. Erilliskerätyn biojätteen suhteellinen osuus kokonaisjätemäärästä on kasvanut tasaisesti ollen vuonna %. Erilliskerätyn energiajätteen osuus yhdyskuntajätteiden kokonaismäärästä oli vuonna %. Tähän määrään sisältyy myös kiinteistöjen tulisijoissa poltetut jätteet sekä poltettu syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte. Loput kiinteistä yhdyskuntajätteistä on erilliskerättyä metalli-, lasi-, puu-, muovi-, tekstiili- ja ongelmajätettä (Sten, S. (toim.) 2009). Yhdyskuntajätteestä on noin 60 % kotitalousjätteitä (Sten, S. (toim.) 2009). Etelä- ja Länsi- Suomen jätesuunnittelualueella on muodostunut kotitalousjätettä melko tasaisesti asukasta kohden laskettuna vuosien aikana. Vuonna 2008 kotitalousjätteitä muodostui keskimäärin 282 kg/asukas. ELSU:n suunnittelualueen eri osien välillä on kuitenkin eroja muodostuneiden kotitalousjätteiden määrissä. Kaakkois-Suomen ja Länsi-Suomen ympäristökeskusten toimialueilla on muodostunut asukasta kohden vähiten kotitalousjätteitä ja Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen ympäristökeskusten toimialueilla eniten. Erot voivat johtua mahdollisesti alueiden yhdyskuntarakenteista, sillä suunnittelualueen osista erityisesti Pohjanmaan maakunnat ja Etelä-Karjala ovat harvaanasuttuja verrattuna Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen alueisiin. Myös mahdolliset alueelliset erot jätetietojen kirjaustavoissa VAHTItietojärjestelmään voivat selittää alueiden välisiä eroja. Harvaanasuttujen alueiden asukasta kohden kerätyn kotitalousjätteen määrän kasvu viime vuosina voi selittyä osin jätelain muutoksen (452/2004) myötä poistuneella mahdollisuudella saada vapautus järjestetystä jätehuollosta, minkä seurauksena järjestetyn jätehuollon piiriin on liittynyt uusia asiakkaita. (Sten, S. (toim.) 2009.) Kuva 3. Kiinteiden yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen ELSU:n alueella vuosina (Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020) ELSU:n tarkastelujaksolla, vuosina , yhdyskuntajätteen hyödyntäminen on lisääntynyt 41 %:sta 50 %:iin (kuva 3). Merkittävimpiä hyödynnettyjä jätejakeita ovat erilliskerätty paperi, kartonki ja biojätteet. Näistä jätejakeista suurin osa hyödynnetään materiaalina. Materiaalina hyödynnettyjen jätteiden osuus yhdyskuntajätteiden kokonaisjätemäärästä on kasvanut hieman tarkastelujaksolla. Vuonna 2002 yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin aineena 33 % ja vuonna %. Energiana hyödynnettyjen jätteiden osuus on ollut vuosina noin 8 % ja vuonna 2008 noin 13 %. Eniten energiana on hyödynnetty syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä ja erilliskerättyä energiajätettä. Ekokem Oy Ab:n ja Kotkan Energia Oy:n jätteenpolttolaitosten toiminnan aloittaminen vuonna 2008 selittää aiempia vuosia suuremman energiahyödyntämisen. (Sten, S. (toim.) 2009). Yhdyskuntajätteiden hyödyntämisessä on huomattavia eroja Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelualueen eri osissa. Pienin hyödyntämisaste, keskimäärin 37 %, tarkastelujaksolla, on ollut 14 (68)

15 Uudenmaan ja suurin, 55 %, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella. Alueiden välisiin eroihin vaikuttavat mm. alueelliset jätehuoltoratkaisut sekä hyödyntämislaitosten toimintavarmuus. Esimerkiksi Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella erilliskerättyä biojätettä on jouduttu loppusijoittamaan kaatopaikalle tiettyinä vuosina huomattavia määriä kompostointilaitoksen toimintahäiriöiden takia. Jätteiden energiahyödyntäminen on ollut vähäistä Uudenmaan ja Pirkanmaan ympäristökeskuksien alueilla muihin aluekeskuksiin verrattuna. Vuonna 2008 ko. alueilla hyödynnettiin energiana alle 10 % yhdyskuntajätteistä, kun taas Hämeen ympäristökeskuksen alueella reilu 30 % ja Kaakkois- sekä Länsi- ja Lounais-Suomen alueella noin 17 %. (Sten, S. (toim.) 2009). ELSU:n alueella käsiteltiin ja hyödynnettiin vuonna 2007 biohajoavia jätteitä yhteensä noin 0,98 milj. tonnia. Näistä hyödynnettiin aineena erityisesti erilliskerättyä pahvia, kartonkia ja biojätettä. Biohajoavista jätteistä energiana hyödynnettiin mm. puujätettä ja REF:iä. Erilliskerätyn keittiöbiojätteen, puutarhajätteen sekä rasvojen ja öljyjen kokonaismäärästä noin 6 % (noin t) päätyi kaatopaikalle mm. kompostointilaitosten tilapäisten toimintakatkosten aikana vuonna Sekajätteen mukana biohajoavaa jätettä päätyi myös poltettavaksi sekä loppusijoitettavaksi kaatopaikalle. Yhteensä vuonna 2007 biohajoavia jätteitä loppusijoitettiin toimialueen kaatopaikoille noin tonnia. Pääosa kaatopaikalle loppusijoitetuista biohajoavista jätteistä oli sekajätteen sisältämiä biohajoavia jätejakeita. (Sten, S. (toim.) 2009). Eri puolilla Suomea tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että kaatopaikalle sijoitettavan jätteen joukossa on edelleen jopa puolet sinne kuulumatonta jätettä. Biohajoavan jätteen osuus on vaihdellut 25 painoprosentista 63 painoprosenttiin. Kainuussa kesällä 2010 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että sekajätteen joukossa oli biohajoavaa ainesta 25 %. Kaatopaikkajätteestä yli puolet voitaisiin kierrättää ja hyödyntää materiaalina tai energiana (Tampio 2010). Yleisesti voidaankin todeta, että kaatopaikoille loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen joukossa on yhä hyödynnettävissä olevia jätejakeita kuten biojätettä, metallia ja pahvia. Myös ongelmajätteitä viedään muun jätteen joukossa kaatopaikoille. (Sten, S. (toim.) 2009). Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella ELSU:n suunnittelualueen väestö kasvaa vuoteen 2020 mennessä asukkaalla. Väestön lisäys keskittyy etenkin Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan alueelle sekä Varsinais-Suomeen, Hämeeseen ja Pirkanmaalle, joiden väestö lisääntyisi asukkaalla ja muulla suunnittelualueella väestö vähenisi yli asukkaalla (Tilastokeskus 2008). Vuoden 2007 jätekertymillä arvioituna yhdyskuntajätteen määrä kasvaisi suunnittelujakson aikana 4 %, noin t/v. Ellei jätteen synnyn ehkäisyssä ja jätteen hyötykäytössä tapahtuisi merkittävää kehitystä, sellaisen sekalaisen yhdyskuntajätteen määrä, joka nyt sijoitetaan kaatopaikalle tai vaihtoehtoisesti poltetaan, lisääntyisi vuoteen 2020 mennessä yli t/v (Finnlund ym. 2009) Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet vuoteen 2020 ELSU:n alueelle on määritelty jätehuollon tavoitetila vuonna Vuoteen 2020 tavoitteena on, että jätteen synnyn ehkäisyssä on edistytty, hyödyntäminen on lisääntynyt ja jätehuolto on suunnitelmallista. Jätteen synnyn ehkäisyn edistämisen tavoitteena on, että yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohden on pienempi vuonna 2020 kuin vuonna ELSU:ssa todetaan, että yritysten, teollisuuden ja hallinnon on panostettava jätteen synnyn ehkäisyyn omassa toiminnassaan. Hankkeita ja tuotteita suunniteltaessa otetaan huomioon jätteen synnyn ehkäisy. Koulutuslaitoksille ja kunnallisille jätelaitoksille tuotetaan valtakunnallisen toimijan johdosta jätteen synnyn ehkäisymateriaaleja, joita kyseiset laitokset hyödyntävät neuvonnassaan ja opetuksessaan. Jätteenhyötykäytön lisäämisen tavoitteena ELSU:ssa on, että yhdyskuntajätteistä hyödynnetään 90 % ja kaatopaikalle sijoitettavista yhdyskuntajätteistä alle puolet on biohajoavaa jätettä. Verrattuna valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan (VALTSU) Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa on tiukempi tavoite kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden osalla. Tämä on annettu siksi, että tiheämmin asutulla seudulla on helpompi järjestää jätteiden hyötykäyttö kuin esim. Pohjois- Suomen harvaan asutuilla seuduilla. VALTSU:ssa on aineena hyödyntämiselle annettu tavoite 50 % ja energiana hyödyntämiselle 30 % yhdyskuntajätteistä vuonna ELSUssa on myös tavoitteena, että polttoon ohjataan vain aineena hyödyntämiseen kelpaamaton jäte. (Sten, S. (toim.) 2009). 15 (68)

16 Jätehuollon suunnitelmallisuudella tarkoitetaan, että jätehuollossa varaudutaan poikkeuksellisissa tilanteissa muodostuvien jätteiden asianmukaisen jätehuollon toteuttamiseen. Esimerkiksi tulvien tai öljyalusonnettomuuksien aiheuttamien jätteiden käsittely tulee olla suunnitelmallista. Suunnitelmallisuudella tarkoitetaan myös, että kaavoituksessa otetaan huomioon jätehuollon aluetarpeet ja niiden merkinnät ovat tulevaisuudessa riittäviä sekä ajankohtaisia. Suunnitelmallisuudella halutaan myös panostaa seudulliseen yhteistyöhön, jotta se tukee hyötykäytön lisäämistä alueella järkevästi. 4.2 Jätteiden kokonaismäärä ja koostumus Hämeessä Suunnittelualueella yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä on kasvanut hieman vuosien välisenä aikana (kuva 4) ollen vuonna 2008 noin tonnia. Vuonna 2009 yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä väheni tonniin oletettavasti talouden taantumasta johtuen. Merkittävänä kehityksenä voidaan pitää kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen osuuden vähenemistä yhdyskuntajätteiden kokonaismäärästä. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä pysyi varsin tasaisesti ja tonnin välillä vuosina Vuonna 2002 kaatopaikkasijoitetun jätteen osuus oli 58 %. Vuonna 2008 osuus väheni tonniin (34 %). Vuonna 2009 selvitysalueella kaatopaikalle sijoitettiin enää tonnia jätettä (13 %). Kuten kuvasta 4 nähdään, samalla energiana hyödynnettävien jätteiden määrä on lisääntynyt huomattavasti, peräti 27 % yksikköä vuodesta 2007 vuoteen Kehitys johtuu vuosina 2007 ja 2008 avatuista Ekovoima Oy:n ja Kotkan Energia Oy:n jätteenpolttolaitoksista, joihin Hämeestä toimitetaan sekajätettä poltettavaksi. Kun verrataan Hämeen alueella muodostuvien yhdyskuntajätteiden määriä ELSU:n tavoitteisiin, voidaan todeta, että Hämeen alueella ollaan lähellä tavoitteita. Tällä hetkellä aineena hyödyntämisen osuus yhdyskuntajätteistä Hämeen alueella on 34 %, energiana hyödynnetään 53 % ja kaatopaikalle sijoitetaan 13 %. Jotta ELSU:n tavoitteisiin päästäisiin, tulisi aineena hyödyntämistä lisätä Hämeessä. tonnia Loppusijoitettu kaatopaikalle Hyödynnetty energiana Hyödynnetty aineena Kuva 4. Yhdyskuntajätteiden käsittely Hämeessä vuosina (VAHTI-järjestelmä/ Ulla Mauno). 16 (68)

17 Erilliskerätyn biojätteen osuus pysyi melko tasaisena noin tonnissa vuosina kunnes sen määrä nousi voimakkaasti vuonna 2008 noin tonniin. Vuonna 2009 talouden taantuma pienensi biojätteen osuutta tonniin. Biojäte (kuvat 5 ja 6) sisältää erilliskerätyn biojätteen lisäksi myös kotikompostoinnin, jonka arvio vuodelle 2009 on noin t (2 % yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä). Arvio on tehty Hämeen ELY-keskuksen aikaisempien vuosien arvioiden perusteella. Paperin, pahvin, metallin ja lasin määrä on ollut hyvin tasainen vuosina Vuoden 2009 paperin ja pahvin määrä on vähentynyt noin 10 % vuodesta Erilliskerätyn energiajätteen määrä on noussut tasaisesti vuosina reilusta tonnista vajaaseen tonniin. Vuonna 2009 erilliskerätyn energiajätteen määrä väheni 1000 tonnilla ollen tonnia. Kuvissa 5 ja 6 esitettyihin lukuihin energiajätteeksi on luettu sekajätteen poltto, erilliskerätty energiajäte sekä arvioitu kotipoltto. Kotipolton arvio on Hämeen ELY-keskuksen mukaisesti 1 % yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Kotipolton ja kotikompostoinnin osuutta ei ole huomioitu myöhemmin esitetyissä seutukuntakohtaisissa jätemäärissä, koska alueellinen arviointi olisi vaikeaa ja jätemäärät suhteellisen pieniä. 15 % 17 % sekajäte 1 % 28 % 2 % 3 % energiajäte metalli biojäte paperi ja pahvi lasi puu 34 % Kuva 5. Yhdyskuntajätteen koostumus Hämeessä vuonna (VAHTI-järjestelmä/ Ulla Mauno). 17 (68)

18 1 % 6 % 13 % sekajäte 17 % energiajäte metalli biojäte 15 % paperi ja pahvi lasi puu 2 % 46 % Kuva 6. Yhdyskuntajätteen koostumus Hämeessä vuonna 2009 (jätehuoltoyhtiökysely). 4.3 Jätteen kokonaismäärät ja jätehuoltomääräykset seutukunnittain Hämeen alueella toimii kolme kunnallista jätehuoltoyhtiötä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) Kiertokapula Oy (KK) ja Loimi-Hämeen jätehuolto Oy (LHJ). Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy toimii Lahden seutukunnan alueella. Kiertokapula Oy toimii sekä Riihimäen että Hämeenlinnan seutukuntien alueella. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy toimii Forssan seutukunnan alueella. Selvityksessä pyydettiin em. kunnallisilta jätehuoltoyhtiöiltä tiedot kuntakohtaisista jätemääristä. Yhdyskuntajätteen kokonaismäärät ja käsittely seutukunnittain on esitetty kuvassa 7. Koska Lahden seutukunta on asukasluvultaan hieman suurempi kuin muut seutukunnat yhteensä, on Lahden seutukunnan yhdyskuntajätteen määrä myös samassa suhteessa moninkertainen muihin seutukuntiin nähden. 18 (68)

19 tonnia Loppusijoitettu kaatopaikalle Hyödynnetty aineena Hyödynnetty energiana 0 Lahden seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta Kuva 7. Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen seutukunnittain vuonna Hämeenlinnan seutukunta Hämeenlinnan seutukunnan alueella jätehuollosta vastaa Kiertokapula Oy. Hämeenlinnan seutukuntaan kuuluvat Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula. Näiden yhteenlaskettu asukasluku on noin Kaikilla kunnilla on omat jätehuoltomääräyksensä, joiden ohjeet ovat hyvin samankaltaiset kuntalaisille. Hämeenlinnan seutukunnassa erilliskerätään biojätettä, lasia, metallia, paperia ja kartonkijätettä. Biojäteastia, lasin keräysastia, metallin keräysastia ja kartonkikeräysastia täytyy olla kiinteistöillä, joissa on vähintään 10 huoneistoa. Paperin keräyksen hoitaa Paperinkeräys Oy tai sen tytäryhtiö ja sen keräysastiat ovat kunnan aluekeräyspisteissä. Hämeenlinnan seutukunnan alueella muodostui vuonna 2009 yhdyskuntajätettä tonnia. Sekajätettä yhdyskuntajätteestä oli tonnia, josta vuonna 2009 kaatopaikalle sijoitettiin 4000 tonnia. Sekajätteistä poltettiin tonnia. Hämeenlinnan seutukunnan alueelta erilliskerättiin yhteensä tonnia jätettä, joka on yhdyskuntajätteiden kokonaismäärästä 43 %. Erilliskerätyn pahvin ja paperin osuus on suurin 50 %. Hämeenlinnan seutukunnan jätteiden hyötykäyttöaste on 87,7 %. Kuvassa 8 on esitetty erilliskerätyt jätejakeet ja osuudet Hämeenlinnan seutukunnasta. 19 (68)

20 Risut + kannot 5% 8 kg/as Puu 13% 18 kg/as Haravointijäte 9% 13 kg/as Biojäte 18% 26 kg/as Paperi ja pahvi 49% 71 kg/as Lasi 2% 3 kg/as 144 kg / as Yhteensä t Metalli 3% 5 kg/as Biojäte Lasi Metalli Paperi ja pahvi Puu Risu+kannot Haravointijäte Kuva 8. Hämeenlinnan seutukunnasta muodostui vuonna 2009 erilliskerättyä jätettä yhteensä tonnia Forssan seutukunta Forssan seutukunnan alueella jätehuollosta vastaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy. Forssan seutukuntaan kuuluvat Forssa, Jokioinen, Humppila, Tammela ja Ypäjä. Näiden yhteenlaskettu asukasluku on noin Forssassa, Tammelassa ja Jokioisilla on omat jätehuoltomääräyksensä. Ypäjällä ja Humppilassa ei vielä ole jätehuoltomääräyksiä kuntien pienen koon takia. Näiden kolmen kunnan alueella pitää erilliskerätä biojätettä, jos kiinteistössä on vähintään 5 huoneistoa, ja lasia, jos kiinteistössä on vähintään 20 huoneistoa. Forssan kaupungin alueella kerätään lisäksi energiajätettä. Metallin ja kartongin keräysastiat ovat kunnan aluekeräyspisteissä. Paperin ja pahvin keräyksen hoitaa Paperinkeräys Oy tai sen tytäryhtiö ja sen keräysastiat ovat kunnan aluekeräyspisteissä. Forssan seutukunnan alueella muodostui vuonna 2009 yhdyskuntajätettä tonnia. Sekajätettä yhdyskuntajätteestä oli tonnia, josta sijoitettiin vuonna 2009 kaatopaikalle tonnia. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy tekee erilliskerätystä kotitalouksien kuivajätteestä kierrätyspolttoainetta, joka käytetään energian tuotannossa. Forssan seutukunnan alueelta erilliskerättiin yhteensä tonnia jätettä, joka on yhdyskuntajätteiden kokonaismäärästä 34 %. Paperin ja pahvin osuus on suurin; 50 % erilliskerätyistä jakeista. Erilliskerätyn energiajätteen osuus on 21 % ja biojätteen osuus on 17 %. Forssan seutukunnan jätteiden hyötykäyttöaste on 58 %. Kuvassa 9 on esitetty erilliskerätyt jätejakeet ja niiden osuudet Forssan seutukunnasta. 20 (68)

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu 2016 Päivitetty 22.11.2016/Sanna Paakkunainen Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2011 2016 2 Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat essä heinäkuussa 2013 Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat heinäkuun 2013 lopussa (, koko maa) Tilanne heinäkuun lopussa en ELY

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö

Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1 Jätehuollon kevätpäivä 22.5.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunni.elu Jätesuunni.elu perustuu jätedirek1iviin. Kullakin

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä Marraskuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 20.12.2016 / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus:

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: Julkaistavissa 24.11.2009 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: www.te-keskus.fi/hame TYÖTTÖMYYS KASVOI EDELLEEN LOKAKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen TE-keskuksen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa 24.7.2012 klo 9.00 Kesäkaudelle ominainen työttömyyden kasvu näkyi kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, joulukuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, joulukuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, joulukuu 2015 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 27.1.2016/Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteiden määrä käsittelytavoittain vuosina

Yhdyskuntajätteiden määrä käsittelytavoittain vuosina Ympäristö ja luonnonvarat 216 Jätetilasto 215 Yhdyskuntajätteet Jätteiden poltto ja kierrätys ovat korvanneet yhdyskuntajätteiden kaatopaikat Jätteiden sijoittaminen penkkaan kaatopaikoille on käynyt harvinaiseksi.

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme kesäkuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme kesäkuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme kesäkuu 2016 Päivitetty 26.07.2016/Sanna Paakkunainen Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2011 2016 Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa 2015 Päivitetty 25.08.2015/Sari Teimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2010 2015

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 20.1.

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 20.1. Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa 2014 Päivitetty 20.1.2015/SariTeimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu 2016 Päivitetty 25.10.2016/Sari Teimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2011 2016 30 000 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu 2013 Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % = Alle 25-vuotiaiden kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyyden ylittävien osuus

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, huhtikuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, huhtikuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, huhtikuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 24.5.2016/Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 20.12./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, maaliskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, maaliskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, maaliskuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 26.4.2016/Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 22.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, syyskuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 25.10.2016 / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 27.01.2016/Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 26.1.2017/Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Jätteiden hallinta ja käsittely

Jätteiden hallinta ja käsittely Jätteiden hallinta ja käsittely Opintomoniste 1. Suomen yhdyskuntajätehuolto 1.1 Yhdyskuntajätteiden määrä ja ominaisuudet Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JÄTESUUNNITELMAN LUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JÄTESUUNNITELMAN LUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA Teknisen lautakunnan lupajaosto 6 02.03.2009 LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JÄTESUUNNITELMAN LUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA 16/60/602/2009 Lupaj 6 Keski-Suomen ympäristökeskus pyytää

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Päivitetty 20.09./Teimola Sari Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Päivitetty 25.08./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle.

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle. KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2017 1 (6) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 7.12.2016 94 Voimaantulo 1.1.2017 1 2 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 27.05./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Päivitetty 22.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Päivitetty 23.7./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, I/2014

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, I/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, I/2014 Pulaa hakijoista vain muutamassa ammattinimikkeessä Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa on helmikuussa tehty arvio

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄN KASVU JATKUI HÄMEESSÄ JA KOKO MAASSA

NUORTEN TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄN KASVU JATKUI HÄMEESSÄ JA KOKO MAASSA NUORTEN TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄN KASVU JATKUI HÄMEESSÄ JA KOKO MAASSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 18 876 työtöntä työnhakijaa, mikä on 811 vähemmän

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma KOKOEKO-seminaari 2016 Jätehuollon uudistuvat toimintamallit Itä- Suomessa Lea Koponen, Pohjois-Savon ELY-keskus 22.2.2016 Mielikuva rakennusjätehuollon

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2013 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan ammatillinen kohdentuminen parantunut Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa on touko-kesäkuun

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 24.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Vuosikertomus 2015 24.3.2016 1 2 POHJOIS-SATAKUNNAN JÄTTEIDENKÄSITTELY OY 1. Toiminta vuonna 2015 Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy on Kankaanpään kaupunkikonserniin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 21.07./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen Valtuustokoulutus 17.1.2013 Oulun Jätehuollon esittäytyminen johtaja Markku Illikainen Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella 12 kuntaa, 290 000 asukasta. Maan viidenneksi suurin kunnallinen jätelaitos

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022

Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022 Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022 Säädösperusta Jätedirek9ivi (2008/98/EY) AseBaa yhteiset velvoibeet EU:n jäsenmaiden jätesuunnibelulle Jätelaki (646/2011) Valtakunnallisen jätesuunnitelman

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

Asia Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (PIRELY/24/07.04/2010)

Asia Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (PIRELY/24/07.04/2010) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MIELIPIDE Varastokatu 3 A 27.4.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi Varastokatu 3 A 33100 Tampere Tanhuanpääntie 25 36200 Kangasala PIRKANMAAN ELY-KESKUS PL 297 33101

Lisätiedot

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit resurssit hyötykäyttöön, Lieksa 31.3.2015 Jätekukko Oy, Arto Ryhänen Jätekukko Oy perustettu v. 2001, 13

Lisätiedot