LOHJANJÄRVEN ETELÄOSAN (HÅLLSNÄSFJÄRDEN-KYRKÖFJÄRDEN) HAJAKUORMITUSSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHJANJÄRVEN ETELÄOSAN (HÅLLSNÄSFJÄRDEN-KYRKÖFJÄRDEN) HAJAKUORMITUSSELVITYS"

Transkriptio

1 LIFE Environment LOHJANJÄRVEN ETELÄOSAN (HÅLLSNÄSFJÄRDEN-KYRKÖFJÄRDEN) HAJAKUORMITUSSELVITYS Jorma Valjus LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 3/03

2 Kartat Maanmittauslaitos, lupa nro 450/MYY/03 Kansikuva: Valuma-alueen maisemaa ja kuormituslähteitä Lohjan ympäristölautakunta ISSN ISBN Lohja 2003

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VESIENSUOJELUN TAUSTAA Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen Vesien suojelun toimenpideohjelma vuoteen Lainsäädäntö Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Terveyshaittojen ehkäiseminen Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Kunnalliset määräykset HAJAKUORMITUSTA AIHEUTTAVAT TEKIJÄT JA NIIDEN SEURAUKSET Haja-asutus Maatalous Maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen Metsätalous Laskeuma ja luonnonhuuhtouma Hajakuormituksen seuraukset JÄTEVEDET JA NIIDEN KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Viemäröintijärjestelmiä Kiinteistökohtaisia jäteveden puhdistusmenetelmiä Saostuskaivot Maaperäkäsittely Pienpuhdistamot Pienet pakettisuodattimet Umpisäiliöt Muut menetelmät Kiinteistökohtaisten puhdistusmenetelmien puhdistustuloksia Hankinta- ja käyttökustannukset Vaihtoehtoiset käymäläratkaisut... 24

4 5 AINEISTO JA MENETELMÄT Kirjallinen kysely Maastokäynnit ja haastattelut Kuormituksen arviointimenetelmät Asutus Maa- ja metsätalous Laskeuma ja luonnonhuuhtouma TUTKIMUSALUEEN KUVAUS Morfologia ja hydrologia Valuma-alue Veden laatu Vesikasvillisuus, pohjaeläimet ja kalasto TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Kiinteistöjen jäteveden käsittely kyselyn perusteella Tiedot kiinteistöstä ja sen käytöstä Vedenhankintajärjestelyt Jätevesien käsittely Käymäläjätevesien käsittely Muiden (harmaiden) jätevesien käsittely Yleistä jätevesien käsittelystä Biojätteen käsittely Kotieläimet Halukkuus lisätietoihin, mielipiteet ja piirrokset Maastokäynnit Arvio valuma-alueen hajakuormituksesta Asutus Peltoviljely Metsätalous Luonnonhuuhtouma Laskeuma Arvio valuma-alueen kokonaiskuormituksesta Pistekuormitus Kuormitus yläpuolisesta vesistöstä... 55

5 7.4.3 Valuma-alueen kokonaiskuormitus Arvio kuormituksen siedosta Arvion luotettavuus JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto Johtopäätökset ja suositukset LÄHTEET LIITTEET... 77

6 JOHDANTO Uudenmaan suurimpana järvenä Lohjanjärven arvo on merkittävä varsinkin virkistyskäytön kannalta. Karjaanjoen vesistöalueeseen kuuluva Lohjanjärvi on kokonaisuudessaan rehevä, mutta järven eri alueilla rehevyyden taso vaihtelee. Suurten selkäalueiden, Karjalohjanselän ja Isoselän, tila on pääosin hyvä. Ongelmallisimpia alueita ovat tällä hetkellä Maikkalanselkä, Pappilanselkä sekä järven eteläosassa Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alue. (Ranta 2002). Hållsnäsfjärdenin alueelle jo kauan kohdistunut pistekuormitus ja pohjasedimentistä uudelleen kiertoon palaavat ravinteet yhdessä hajakuormituksen kanssa rehevöittävät aluetta (Kaartinen ym. 2003). Lohjanjärvestä on olemassa runsaasti tutkimuksia ja selvityksiä. Vuonna 2001 toimintansa aloittaneen Karjaanjoki LIFE hankkeen puitteissa on muun muassa kartoitettu alueen kalakantaa laajamittaisella koekalastuksella sekä mitattu näkösyvyyttä omaehtoisesti asukkaiden toimesta. Myös tämä Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueen hajakuormitusselvitys kuuluu osana Karjaanjoki LIFE hankkeen osahankkeeseen Lohjanjärven käyttöarvon parantaminen. Selvityksen tarkoituksena oli arvioida tutkimusalueelle kohdistuvan ravinnekuormituksen määrää ja sen jakautumista eri kuormittajien kesken. Erityisesti pyrittiin selvittämään haja- ja loma-asutuksen osuutta kuormituksesta. Asutuksen ravinnekuormituksen määrän arviointi perustuu valuma-alueen kiinteistöille lähetetyn kyselyn tuloksiin. Alueella tehtiin myös maastokäyntejä vastanneiden ja toisaalta kaikkien alueen kiinteistöjen jäteveden käsittelymenetelmien arvioimiseksi. Lisäksi selvityksessä pohditaan järveen tulevan kuormituksen vähentämisen vaihtoehtoja.

7 VESIENSUOJELUN TAUSTAA Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2005 Valtioneuvosto teki maaliskuussa 1998 periaatepäätöksen vesien suojelun tavoitteista vuoteen Periaatepäätöksessä esitetään yleiset ja kuormittajakohtaiset tavoitteet vesien rehevöitymistä aiheuttavien ravinnepäästöjen vähentämiseksi sekä pohjavesien suojelemisen tehostamiseksi. Tavoitteilla on tarkoitus ohjata vesiä koskevaa suunnittelua, päätöksentekoa ja valvontaa. Päätavoitteena on rehevöitymisen vähentäminen ja ehkäiseminen. Vesistöjen pilaantumista ehkäistään ensisijaisesti päästöjen syntypaikkaan kohdistuvilla toimilla. Toimissa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, ympäristön kannalta parasta käytäntöä sekä varovaisuus- ja aiheuttaja maksaa periaatteita. (Ympäristöministeriö 1998). Haja- ja vapaa-ajan asutuksesta johtuvaa biologisesti happea kuluttavaa kuormitusta on tavoitteena vähentää vähintään 60 % ja fosforikuormitusta 30 % 1990-luvun alkupuolen tasosta. Typpikuormitukselle ei ole määritelty tavoitetasoa, mutta sitä pyritään vähentämään kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla jätevedet johdetaan käsiteltäviksi pohjavesialueiden ulkopuolelle. Yhdyskuntien jäteveden puhdistuksen fosforikuormituksen vähentämistavoite on 35 % ja biologisen hapenkulutuksen 25 % vuoden 1995 tasosta. Typenpoiston tavoite on keskimäärin 50 % yli asukkaan jätevedenpuhdistamoissa. Maatalouden, puutarhatuotannon ja metsätalouden vähennystavoite sekä fosforin että typen osalta on vähintään 50 % vuoden 1993 tasosta. Teollisuuden fosfori- ja typpipäästöjen vähennystavoite on 50 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 45 % vuoden 1995 tasosta. Teollisuudelle määritellään vähentämistavoitteita myös terveydelle ja ympäristölle vaarallisten aineiden osalta. Teollisuuden eri tuotantoaloista suojelutoimet kohdistetaan haitallisimpien kuormittajien päästöihin. (Ympäristöministeriö 1998). Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2002 julkaiseman vesiensuojelun tavoiteohjelman väliarvioinnin mukaan vesistöjen tila ei ole parantunut vuosina kuin osittain. Eräillä asutuksen tai teollisuuden jätevesien kuormittamilla paikoilla vesien tila kehittyi jopa huonompaan suuntaan johtuen esimerkiksi jätevesimäärien kasvusta tai

8 häiriöistä jäteveden käsittelyssä. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset eivät näkyneet vielä lainkaan vesien tilassa, sillä kuormituksen muutokset ovat hitaita ja järvien sekä rannikkovesien toipuminen vie aikaa. Vesien tilalle asetettuja tavoitteita ei ole vielä saavutettu. Vesien tilaa tulee edelleen parantaa haitallisimmin muuttuneilla alueilla ja vesien tilan heikkeneminen, erityisesti rehevöityminen on estettävä hajakuormitetuissa vesistöissä. (Vuoristo ym. 2002). Vesien suojelun toimenpideohjelma vuoteen 2005 Periaatepäätöksessä vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005 edellytetty toimenpideohjelma tavoitteiden toteuttamisen tueksi valmistui vuonna Toimenpideohjelmassa esitetään kuormittaja- ja toimialakohtaisia toimenpiteitä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Haja- ja vapaaajan asutuksen osalta toimenpideohjelmassa todetaan, että kuormituksen vähentämistavoitteet voidaan saavuttaa laajentamalla yleistä viemäriverkkoa tai kiinteistöjen yhteisiä viemäreitä hajaasutusalueilla, rakentamalla uusia tehokkaita kiinteistökohtaisia tai kiinteistöjen yhteisiä puhdistuslaitteita sekä ottamalla käyttöön vähän kuormitusta aiheuttavia jäte- ja jätevesitekniikoita. (Ympäristöministeriö 2000). Lainsäädäntö Jätevesien käsittelyä koskevia lakeja ja asetuksia, määräyksiä ja ohjeita on olemassa runsaasti. Seuraavassa tärkeimpiä niistä käsitellään lyhyesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain 50 :ssä määritellään rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset, joiden mukaan rakennuksesta ei saa aiheutua hygienian tai terveyden vaarantumista muun muassa nestemäisen jätteen puutteellisen käsittelyn takia. Vesihuoltolain (VHL 119/2001) tavoitteena on turvata kohtuullisin kustannuksin toteutettava hyvälaatuisen talousveden riittävä saanti sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Laissa säädetään muun muassa vesihuollon yleisestä kehittämisestä, järjestämisestä, vesihuoltolaitoksista sekä maksuista ja kuluttajansuojasta. Kunnan on huolehdittava alueensa vesihuollon kehittämisestä suurehkon asukasjoukon määrän, terveydellisten tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Vesihuollon kehittämisessä kunnalla on

9 työkaluinaan vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun osallistuminen ja kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatiminen sekä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden hyväksyminen (Kuntaliitto 2003). Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) toimii pilaamisen sääntelyn yleislakina. Lain 1 luvun 4 määrittelee neljä yleistä periaatetta: 1. ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate 2. varovaisuus- ja huolellisuusperiaate 3. parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate 4. ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate). Lain 1 luvun 7 ja 8 sisältävät määräykset maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellosta. Ympäristönsuojelulain 15 luvun 103 :n ja 2 luvun 18 :n avulla pyritään pääsemään valtioneuvoston vesiensuojelulle asettamiin tavoitteisiin. Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus määritellään lain 103 :ssä. Yleisen viemärin ulkopuolisen kiinteistön jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tarkemmat määräykset on esitetty lain 18 :n perusteella annetussa asetuksessa talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Ympäristönsuojelulain 2 luvun 19 :n mukaan kunta voi antaa paikallisista olosuhteista johtuvia, lain täytäntöönpanemiseksi tärkeitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Terveyshaittojen ehkäiseminen Terveydensuojelulain (TSL 763/1994) tarkoituksena on terveyshaittojen ennaltaehkäiseminen ja poistaminen. Lain 22 :n mukaan jäteveden johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Terveyshaittojen ehkäiseminen tulee huomioida viemärin sekä siihen liittyvien puhdistus- ja muiden laitteiden suunnittelussa, sijoituksessa, rakentamisessa ja

10 kunnossapidossa. Terveydensuojeluasetuksen 4 luvun 11, 13 ja 14 :ssä käsitellään jätevesiä, kompostointia ja käymäläjätteitä. Asetuksen mukaan nestemäisten jätteiden kokoaminen tai imeytys, talous- ja käymäläjätteiden kompostointi sekä kuivakäymälän rakentaminen on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettiin 11. kesäkuuta 2003 ja se tulee voimaan Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Asetuksella säädetään vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelylle. Vaatimukset koskevat kaikkia kiinteistöjä, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäröintijärjestelmään. Asetuksen 4 :ssä määritellään jätevesien yleiset käsittelyvaatimukset. Sen mukaan talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK-7) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna laskennalliseen haja-asutuksen kuormituslukuun. Haja-asutuksen kuormitusluku kuvaa yhden asukkaan keskimääräistä käsittelemättömien jätevesien kuormitusta vuorokaudessa. Kuormitusluku tarkoittaa orgaanisen aineksen (BHK-7) 50 g kokonaisfosforin 2,2 g kokonaistypen 14 g kuormitusta vuorokaudessa. Kiinteistön kokonaiskuormitus saadaan kertomalla käyttäjien keskimääräinen lukumäärä haja-asutuksen kuormitusluvulla. Alueella, jota koskevat ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella annetut kunnan ympäristönsuojelumääräykset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta ei em. vaatimuksia sovelleta, jos ympäristönsuojelumääräyksissä edellytetään, että jätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen (BHK-7) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

11 Asetuksen 5 :n mukaan talousjäteveden käsittelyjärjestelmän tulee soveltua käyttökohteeseen sekä sitä tulee voida käyttää ja huoltaa siten, että saavutetaan asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset. Kiinteistöllä on myös oltava selvitys jätevesijärjestelmästä, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön sekä ajan tasalla olevat käyttö- ja huoltoohjeet. Kiinteistön omistajan on laadittava selvitys ja käyttö- ja huolto-ohjeet kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli ennen Mikäli kiinteistöllä ei ole vesikäymälää, selvityksen ja käyttö- ja hoito-ohjeet voi tehdä neljän vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Selvitys ja käyttö- ja hoito-ohjeet on säilytettävä kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä viranomaisille. Asetuksen 7 ja 8 :ssä määrätään jätevesijärjestelmän rakentamisesta sekä sitä koskevan suunnitelman laatimisesta. Rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen liitettävässä suunnitelmassa tulee esittää mm. jätevesijärjestelmän toimintaperiaate ja luotettava arvio saavutettavasta käsittelytuloksesta tai ne toimet, joilla vaatimusten täyttyminen varmistetaan. Jätevesijärjestelmän huollosta säädetään asetuksen 9 :ssä, jonka mukaan muun muassa liete ja umpikaivojen jäte on kuljetettava ja käsiteltävä jätelain mukaisesti. Jäteveden käsittelyjärjestelmiä koskevan tiedon seuranta ja saattaminen kansalaisten helposti saatavaksi määrätään Suomen ympäristökeskuksen tehtäväksi (A 10 ). Määräykset koskevat alkaen uudisrakentamista sekä kiinteistöjä, joilla tehdään rakennustai toimenpidelupaa tai rakentamista koskevaa ilmoitusta edellyttäviä korjaus- tai muutostöitä (A 12 ). Olemassa olevat käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan asetuksen vaatimuksia pääsääntöisesti 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli mennessä, kuitenkin poikkeustapauksissa viimeistään 14 vuodessa asetuksen voimaantulosta. Kunnalliset määräykset Jäteveden käsittelyyn liittyviä kunnallisia määräyksiä ja ohjeita sisältävät mm. kunnalliset jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys ja kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset ovat uusi ohjauskeino, jonka avulla voidaan antaa paikallisista olosuhteista ja tarpeista aiheutuvia määräyksiä ja ohjeita. Lohjalla uudet ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan (luonnos ). Myös Karjaalla ympäristönsuojelumääräykset ovat valmisteilla.

12 Ympäristönsuojelumääräysten 6 :ssä käsitellään jätevesien käsittelyä vesihuoltolaitoksen toimintaalueen ulkopuolella. Sen mukaan pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Rantavyöhykkeillä käymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön tai käsiteltävä muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla, mikäli jätevesiä käsitellään valumaalueella lähempänä kuin 100 metrin etäisyydellä vesistöstä. Ilman tieyhteyttä tai saaressa olevalla kiinteistöllä vesikäymälän rankentaminen on kielletty. Rantavyöhykkeellä ja saaristossa muut jätevedet on käsiteltävä vähintään kaksiosaisessa saostuskaivossa ja imeyttämällä/maasuodattimella tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla. Vesijohdottomien (vähäinen kantovesi) rakennusten harmaiden jätevesien käsittelyn vähimmäisvaatimus on yksiosainen saostuskaivo ja maaperäimeytys. Muilla alueilla jätevedet tulee käsitellä vähintään kolmiosastoisella saostuskaivolla ja imeyttämällä/maasuodattimella tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla. Muille kuin käymäläjätevesille saostuskaivo voi olla kaksiosainen. Jätevesien käsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa tulee noudattaa vähintään taulukossa 1 esitettyjä suojaetäisyyksiä. Tontin olosuhteista johtuen saatetaan edellyttää suurempia suojaetäisyyksiä. Jos erillisessä saunarakennuksessa ei ole vesijohtoa, voidaan tulevat pesuvedet, mikäli niiden määrä on vähäinen (kantovesi), imeyttää 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin saunarakennus. Jätevedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. Taulukko 1. Suojaetäisyydet jätevedenkäsittelylaitteesta häiriintyvään kohteeseen (Lohjan ympäristönsuojelumääräykset ). Kohde Suojaetäisyys vähintään (m) Ilman käymäläjätevesiä Käymäläjätevedet Talousvesikaivo - huonosti läpäisevä maaperä hyvin läpäisevä maaperä Vesistö

13 Tontin raja tai oja 5 10 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - maasuodatuksessa 0,5 0,5 - imeytyksessä 1 2 Kiinteistön omistaja on velvollinen tekemään selvityksen jätevesijärjestelmästä ja suunnitelman jätevesijärjestelmän rakentamisesta tai muuttamisesta. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia puhdistuslaitteistojen toimintakunnosta ja puhdistustehosta. Tarvittaessa puhdistusteho on varmistettava näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Saostuskaivot, umpisäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. (Lohjan ympäristönsuojelumääräykset ) HAJAKUORMITUSTA AIHEUTTAVAT TEKIJÄT JA NIIDEN SEURAUKSET Haja-asutus

14 Suomessa noin 1,1 miljoonaa ihmistä asuu kiinteistökohtaisen talousjätevesien käsittelyn varassa. Viemäriverkostoon liittymättömällä alueella asukkaan aiheuttama fosforikuorma vesistöihin on yli viisinkertainen viemäröidyssä taajamassa asuvaan verrattuna. (Ympäristöministeriö 2001). Ympärivuotisen asutuksen lisäksi loma-asunnoilla asuu vastaavien palveluiden ulkopuolella osaaikaisesti myös noin miljoona kansalaista. Haja- ja loma-asutuksen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia yhdessä teollisuuden kanssa. Asuntojen varustetason noustessa ja loma-asunnoilla vietetyn ajan kasvaessa haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä lisääntyy. Vanhoja loma-asuntoja muutetaan ympärivuotisiksi asunnoiksi ja vakituisesti asuttuja rakennuksia loma-asunnoiksi. Tämä kehitys voi lisätä paikallisesti vesistökuormitusta joillakin alueilla, kun jäteveden käsittelymenetelmät ovat melko alkeellisia. Vaikutus korostuu, koska loma-asunnot sijaitsevat yleensä vesistöjen rannalla (Rontu & Santala 1995). Maatalous Valtaosa hajakuormituksesta on peräisin maataloudesta. Vuonna 2001 noin 60 % vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta ja noin 50 % kokonaistyppikuormituksesta oli peräisin maataloudesta (Hämäläinen 2002). Pelloilta tuleva fosfori ja typpi aiheuttavat rehevöitymistä, maaaines samentumista ja liettymistä. Myös torjunta-aineet voivat vesistöön joutuessaan aiheuttaa haittaa vesieliöstölle. Ilmasto, erityisesti sademäärä ja lämpötila, vaikuttavat kuormituksen suuruuteen ja sen vaihteluun vuosien ja vuodenaikojen välillä. Viljelyyn liittyvistä tekijöistä tärkeimpiä ovat maan kasvipeite, muokkaustapa, lannoituskäytäntö, karjanlannan käyttötapa sekä maan rakenteeseen ja hydrologiaan vaikuttavat tekijät. Mitä pitemmän ajan maa on ilman kasvipeitettä, sitä suuremmaksi vesistökuormitus muodostuu. Avokesantomaalta ravinteiden huuhtoutuminen on runsaampaa nurmiviljelyyn verrattuna. (Rekolainen ym. 1992). Maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen Maatalouden vesistökuormitusta pyritään vähentämään EU:n maatalouden ympäristötuen avulla. Perustuki edellyttää mm. lannan talvilevityksestä luopumista, pientareiden ja suojakaistojen jättämistä valtaojien ja purojen varsille sekä vesistöjen rannoille. EU:n nitraattidirektiivin mukainen valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn

15 rajoittamisesta astui voimaan (931/2000). Asetuksella pyritään estämään ja vähentämään maataloudesta johtuvaa vesistökuormitusta typen osalta. Tavoitteeseen pyritään lannan varastoimista ja levitystä sekä lannoitusta koskevilla määräyksillä. Viljelemätön, pysyvän kasvillisuuden peittämä suojavyöhyke pellon ja vesistön välissä suojaa ranta-aluetta eroosiolta sekä ravinteiden ja torjunta-aineiden huuhtoutumisilta vesistöön. Suojavyöhykkeen merkitys korostuu jyrkästi viettävillä pelloilla. Ne ovat tärkeitä myös maiseman elävöittäjinä ja monimuotoisuuden lisääjinä. Jokioisilla vuosina tehdyssä suojakaistakokeessa savimaalla, maanpinnan kaltevuuden ollessa % ja kaistan leveyden 10 metriä, päästiin luonnon- ja nurmikaistoilla kokonaisfosforin osalta %:n ja typen osalta %:n puhdistustehoon (Uusi-Kämppä & Kilpinen 2000). Säätösalaojituksilla vähennetään vesistöihin kulkeutuvien ravinteiden määrää sekä tasataan ja vähennetään happamien valuntojen huippuja vähemmän haitalliseen ajankohtaan, myös kastelutarve pienenee. Kalkkisuodinoja on salaoja, jonka kaivannon täyttömaahan on sekoitettu poltettua kalkkia vedenläpäisevyyden parantamiseksi ja fosforin sitomiseksi. Tikkasen (1998) tutkimuksessa kalkkisuodinojilla saatiin fosforin poistumaksi keskimäärin 46 %. Kalkkisuodinojat soveltuvat erityisesti viettäville savimaille. Valumavedet voidaan myös suodattaa kalkkihiekkaseoksella täytetyn kalkkihiekkasuodattimen läpi, jolloin suodattimeen sitoutuu kiintoainetta ja fosforia. Kalkkihiekkasuodattimen avulla on fosforin poistumaksi saatu keskimäärin 89 %. (Tikkanen 1998). Ravinteiden hyväksikäyttö pelloilla saattaa olla puutteellista. Ravinnetaselaskelmilla voidaan selvittää pelloille jäävien ylijäämäravinteiden määrä ja ottaa se huomioon tuotantoa suunniteltaessa ja lannoitustarvetta arvioitaessa. Metsätalous Metsät muodostavat valtaosan vesistöjen valuma-alueista. Metsistä huuhtoutuu vesistöihin ravinteita ja humusta metsätaloustoimenpiteiden ja luonnonhuuhtouman seurauksena. Metsätaloustoimenpiteitä ovat ojitukset, hakkuut, muokkaukset ja lannoitukset. Metsätaloustoimenpiteiden vaikutus vesistöihin valuvan veden määrään ja laatuun on merkittävä erityisesti vesistöjen latvaosien puroissa, pikkujärvissä ja lammissa sekä vähäjärvisissä jokivesistöissä. Näillä alueilla metsätaloustoimenpiteen vaikutukset vesistöön voivat olla huomattavia. Eri metsätaloustoimenpiteiden vaikutusten kesto riippuu toimenpidealueen

16 laajuudesta, toimenpiteen intensiteetistä ja käytetystä menetelmästä, hydrologiasta, alueen maaperästä ja topografiasta sekä kasvillisuuden kehittymisestä toimenpiteen jälkeen. Valtakunnallisesti metsätalouden osuudeksi kokonaiskuormituksesta on arvioitu fosforin osalta 6 % ja typen osalta 5 %. (Alatalo 2000) Laskeuma ja luonnonhuuhtouma Laskeumalla tarkoitetaan sateen mukana suoraan vesistön pintaan kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Laskeuma on maatalouden jälkeen toiseksi suurin vesistöjen kuormittaja. Noin viidesosa kaikesta typpikuormituksesta on peräisin laskeumasta. Fosforin osalta laskeuma ei ole yhtä merkittävä kuormittaja. (Hämäläinen 2002). Luonnonhuuhtoumalla tarkoitetaan valuma-alueelta luontaisesti vesistöön tulevaa ravinnevirtaamaa, silloin kun ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut huuhtouman määrään ja laatuun. Käytännössä luonnontilaisia alueita ei enää ole, sillä ihmisen toiminta vaikuttaa ilmasta tulevan kuormituksen muodossa niilläkin alueilla, joiden maaperä on koskematon. (Heikkinen ym. 2002). Luonnonhuuhtoumaa ei pidetä varsinaisena kuormittavana tekijänä samassa mielessä kuin esimerkiksi metsätaloutta. (Lappalainen 1990). Hajakuormituksen seuraukset Jätevedet aiheuttavat pintavesissä rehevöitymistä. Rehevöitymisellä on monenlaisia haittavaikutuksia, joista osa aiheutuu suoraan lisääntyneestä tuotannosta ja osa tuotannon hajoamisesta. Lisääntyneen ravinnemäärän seurauksena levätuotanto ja biomassa kasvavat. Vilkastunut levätuotanto ja lisääntynyt biomassa nostavat veden ph:ta sekä lisäävät veden samentumista ja hajoamiskelpoisen orgaanisen aineksen määrää vedessä. Orgaanisen aineksen hajoaminen kuluttaa alusveden happivarastoa. Veden orgaanisen aineksen määrää lisää vielä jätevesien mukana vesistöön tuleva orgaaninen aines. Sinilevät suosivat runsasravinteisuutta, ja rehevöitymisen seurauksena ne voivat lisääntyä. Rehevöitymisen seurauksena limoittuminen ja vesikasvillisuuden määrän kasvu aiheuttavat myös esteettisiä haittoja. (HajaKäsi-työryhmä 2000). Kalataloudellisia haittoja ovat kalaston muutokset, saaliin arvon aleneminen ja pyynnin vaikeutuminen. Jäteveden taudinaiheuttajamikrobit aiheuttavat pintavesiin hygieenisiä haittoja. Hygieeniset haitat korostuvat kesäisin, jolloin virtaamat ovat alhaisimmillaan, loma-asutuksen

17 kuormitus suurimmillaan ja virkistyskäyttö vilkkainta. Jätevedet aiheuttavat veteen myös maku- ja hajuhaittoja. (HajaKäsi-työryhmä 2000). JÄTEVEDET JA NIIDEN KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Kotitalouksista peräisin oleva jätevesi koostuu peseytymiseen, ruuanlaittoon, astian- ja pyykinpesuun, WC:n huuhteluun sekä mm. siivoukseen käytetystä vedestä. Jäteveden määrä riippuu vedenkäyttötavoista sekä asunnon varustetasosta. Tavallisesti vedenkulutus pientalossa on l asukasta kohti vuorokaudessa. Yhden henkilön aiheuttama keskimääräinen jätevesikuorma sisältää fosforia 1,8 g/d, typpeä 12 g/d ja orgaanista ainesta 60 g/d (Rontu & Santala 1995). Keskimääräisellä vedenkulutuksella (120 l/as/vuorokausi) laskettuna käsittelemättömän jäteveden fosforipitoisuus on keskimäärin 15 mg/l, typpipitoisuus 100 mg/l ja orgaanisen aineksen pitoisuus 500 mg/l. Jätevesikuormitusta voidaan yksinkertaisesti pienentää vähentämällä syntyvän jäteveden määrää. Vessavesien osuus jätevesikuormasta on noin 15 % ja ne sisältävät 80 % kaikkien jätevesien fosforikuormituksesta, 90 % typpikuormituksesta ja 40 % orgaanisen aineksen kuormituksesta (Ympäristöministeriö 2001). Vaihtoehtoisia käymälätyyppejä käyttämällä saadaan myös sako- ja umpikaivojen tyhjennyskustannuksia pienennettyä. Viemäröintijärjestelmiä Jätevesien johtaminen yhtenäisessä viemäriverkostossa keskuspuhdistamolle ja käsittely siellä on vesiensuojelullisesti paras ratkaisu. Suuremmassa yksikössä puhdistus on tehokkaampaa ja turvallisempaa. Taajamien lievealueilla tulisi pyrkiä olemassa olevan viemäriverkon laajentamiseen. Mikäli normaali viemäröinti ei ole mahdollista tulisi selvittää vaihtoehtoisten viemäröintiratkaisujen käyttömahdollisuus. Vaihtoehtoisia viemäröintiratkaisuja ovat kevennetty kunnallistekniikka, kiinteistökohtainen paineviemäröinti ja alipaineviemäröinti. Kevennetyn kunnallistekniikan viemäröinnissä viemäriputken koko pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, mikä edellyttää kiintoainesten erottamista jätevedestä kiinteistökohtaisilla saostuskaivoilla. Myöskään hulevesiä viemäriin ei saa päästää. Rakennuskustannusten

18 pienentämiseksi voidaan viemärijohdot asentaa routarajan yläpuolelle lämmöneristystä apuna käyttäen. (Rontu & Santala 1995). LPS-paineviemärijärjestelmässä (Low Pressure Sewer eli alhaispaineviemäri) kiinteistön jätevesi johdetaan ensin normaalisti viettoviemärissä yhden tai useamman kiinteistön yhteiseen keräilysäiliöön. Säiliöön sijoitetun pumpun repijäpää hienontaa jäteveden kiintoaineksen ja pumppaa jäteveden pieniläpimittaista paineviemäriä pitkin kauempana sijaitsevaan viettoviemäriin tai suoraan puhdistamolle. Järjestelmän edullisuus perustuu paineviemärin käyttöön ja siten viemärin matalaan asennussyvyyteen. Järjestelmä soveltuu hyvin tiiviisti asutetuille alueille, missä maasto on kallioista ja kumpuilevaa, rakennus- ja pohjaolosuhteet huonot ja joilla pohjavesi on korkealla. (Rontu& Santala 1995). Alipaineviemärijärjestelmässä käytetään alipainekäymälää, missä käymäläjäte kerätään säiliöön sähkökäyttöisellä tyhjiöpumpulla aikaansaadulla alipaineella. Säiliöstä jätevedet voidaan pumputa edelleen viettoviemäriin tai johtaa käsiteltäväksi. Järjestelmän käyttöä rajoittaa imukorkeus, viemäripisteiden vaatimat venttiilikalusteet sekä äänihaitat. (Rontu& Santala 1995). Kiinteistökohtaisia jäteveden puhdistusmenetelmiä Yhtenäisen viemäriverkoston rakentaminen harvaan asutuille alueille ei ole tarkoituksenmukaista. Tällöin joudutaan turvautumaan kiinteistökohtaiseen jäteveden käsittelyyn, mikä voidaan toteuttaa käsittelemällä kaikki jätevedet samassa järjestelmässä, erottamalla käymäläjätevedet muista jätevesistä tai käyttämällä vedettömiä käymäläratkaisuja. Käsittelymenetelmää valittaessa täytyy ottaa huomioon muun muassa jätevesien laatu ja määrä, alueen herkkyys jätevesille, sijainti ja purkupaikan etäisyys vesistöstä, maaperän laatu sekä pohjaveden korkeustaso ja alueen mahdolliset kaava- tai muut määräykset. Järjestelmä tulee sijoittaa huoltotoimien kannalta helppopääsyiseen paikkaan. Jätevesijärjestelmä tulee suunnitella kyseiseen tarpeeseen ja paikkaan sopivaksi. Useamman kiinteistön yhteinen jätevedenkäsittely on usein edullinen ja tarkoituksenmukainen ratkaisu, edellyttäen että kiinteistöt sijaitsevat kohtuullisen lähellä toisiaan ja korkeusasema on suotuisa yhteisratkaisun toteuttamiseksi. Saostuskaivot

19 Saostuskaivo on jäteveden mekaaninen käsittelyjärjestelmä, jonka tarkoitus on erottaa ja varastoida jäteveden sisältämät laskeutuvat ja kelluvat ainekset. Saostuskaivo ei ole yksistään riittävä käsittelymenetelmä, mutta se toimii tärkeänä esikäsittelynä muille, tehokkaammille, menetelmille. Pohjalle laskeutuvan ja kelluvan lietteen kulkeutuminen jatkokäsittelyyn estetään tekemällä sakokaivoista moniosaisia. Jäteveden viipymän sakokaivossa on oltava riittävä kiintoaineen laskeutumisen takaamiseksi (2-3 vrk). Sekajätevedelle on syytä käyttää kolmeosaista saostuskaivoa. Jatkokäsittelymenetelmään joutuessaan liete tukkeuttaa sitä ja lyhentää sen käyttöikää. Sakokaivot olisikin tyhjennettävä riittävän usein. (Rontu & Santala 1995). Maaperäkäsittely Maapuhdistamoissa jätevesi puhdistuu biologisesti maaperän ja jäteveden mikrobien avulla sekä fysikaalis-kemiallisesti ja mekaanisesti maaperän maa-aineksessa. Maaperäkäsittelymenetelmät edellyttävät maastotutkimusten ja maaperäselvitysten tekoa ennen käsittelypaikan valintaa. (Rontu & Santala 1995). Maapuhdistamot voidaan jakaa kahteen perustyyppiin: maahan imeytys ja maasuodatus. Molemmat voidaan toteuttaa usealla eri tavalla ja niiden esikäsittelymenetelmäksi tarvitaan aina saostuskaivoja. Maahan imeytyksessä esikäsitelty jätevesi johdetaan sepelikerrokseen asennettujen imeytysputkien kautta suoraan maaperään. Imeytyspintaan ja välittömästi sen alapuolelle muodostuu ns. biokerros, jossa jäteveden sisältämä eloperäinen aines hajoaa pieneliötoiminnan vaikutuksesta. (HajaKäsi-työryhmä 2000). Maahan imeytys on mahdollista vain kun maaperä on riittävästi vettäläpäisevää kivennäismaata. Lisäksi imeytyneen veden on päästävä liikkumaan maaperässä eteenpäin, jotta pohjaveden pinta ei kohoa liiaksi. Imeyttimen pohjan ja pohjaveden pinnan välin tulisi olla vähintään yksi metri. Kallioiselle tai savikkoiselle alueelle maahan imeytys ei sovellu. (Rontu & Santala 1995). Tavallisimmat imeytysmenetelmät ovat imeytysojasto ja kenttä. Imeytysojastossa jäteveden maahan imeytys tapahtuu ojamaisiin kaivantoihin asennetuista imeytysputkista. Imeytyskentässä vedet imeytyvät useammasta imeytysputkesta yhtenäisessä kaivannossa. Erikoisratkaisuja ovat tehostettu maahan imeytys, matalaan perustettu maahan imeytys ja maakumpuimeytys. Imeytyskuoppa ja kaivo ovat vähäisille jätevesille soveltuvia menetelmiä. Maahan imeytetty jätevesi päätyy lopulta pohjaveteen. Maahan imeytys onkin kielletty tärkeillä pohjavesialueilla. Ranta-alueilla jätevesi on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan imeyttämään etäällä vesistöstä. (Rontu & Santala 1995).

20 Jäteveden käsittely maasuodattimessa soveltuu tapauksiin, jolloin maahan imeytys ei ole mahdollista mm. maaperän huonon vedenläpäisevyyden tai pohjaveden likaantumisriskin takia. Maasuodattimen rakenne ja toiminta on paljolti imeytyskentän kaltainen, mutta maasuodattimessa suodattimen läpi kulkeutunut vesi kerätään kokoomaputkistoon ja johdetaan vesistöön, ojaan tai maaperään, jolloin osa käsitellystä jätevedestä saadaan vielä imeytymään maaperään (kuva 1). Kuva 1. Maasuodatin. (Haja-asutuksen vesiensuojelu kuntoon 2002). Tiivistämällä maasuodattimen pohja ja johtamalla käsitelty jätevesi pois voidaan välttää pohjaveden pilaantumisriski. Maasuodatin voidaan rakentaa osittain pengerrettynä, mikäli pohjavesi on korkealla tai kallio on lähellä maanpintaa. (Rontu & Santala 1995). Maasuodatin voidaan toteuttaa myös esimerkiksi vaakavirtaussuodatuksena tai erityisellä IN-DRÄN -menetelmällä, missä jakokerros on korvattu IN-DRÄN moduleilla (Kujala ym. 2002). Maasuodattimen fosforinpoistokykyä voidaan tehostaa käyttämällä suodatinhiekkana kalkki-, alumiini- tai rautapitoisia yhdisteitä sisältävää hiekkaa tai rakentamalla näitä yhdisteitä sisältävä adsorptiokerros. (Rontu & Santala 1995). Suodatinhiekka voidaan sijoittaa myös erilliseen fosforinpoistoyksikköön suodattimen jälkeen. Pienpuhdistamot Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia yhden tai useamman kiinteistön jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja laitteita, joiden toiminta vaatii usein sähkövirtaa. Pienpuhdistamoja on biologisesti, kemiallisesti ja biokemiallisesti toimivia malleja. Jätevesi puhdistuu virratessaan puhdistamon läpi tai jätevettä kerätään tietyn kokoinen panos, joka puhdistetaan kerralla. Panospuhdistamo soveltuu paljon jätevettä tuottaville kohteille, kuten useamman kiinteistön yhteiseksi jätevesien puhdistusmenetelmäksi.(jätevesien puhdistusopas haja-asutusalueen kiinteistöille 2003).

21 Kuva 2. Tehdasvalmisteinen biosuodatin tai bioroottori. (Haja-asutuksen vesiensuojelu kuntoon 2002). Pienpuhdistamo saattaa soveltua jäteveden käsittelymenetelmäksi sellaisille paikoille, missä puhdistamon on mahduttava pieneen tilaan tai maaperäolosuhteet ovat hankalia kuten kallioisille tonteille. Pienpuhdistamot tarvitsevat yleensä saostuskaivot esikäsittelymenetelmäksi. Pienet pakettisuodattimet Pienet pakettisuodattimet ovat tehdasvalmisteisia, biologisiin tai kemiallisiin prosesseihin perustuvia jäteveden puhdistusjärjestelmiä. Suodatin voi koostua yhdestä tai useammasta suodatinmassakerroksesta. Jätevesi esikäsitellään saostuskaivoissa ja johdetaan suodattimeen, joka voi olla erillisessä laatikossa tai saostuskaivon viimeisessä osassa. Suodattimen etuja ovat pieni koko ja edullinen hinta sekä suhteellisen yksinkertainen asennus. Maaperä ei yleensä rajoita niiden sijoittamista. Laitteen toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja suodatinmassa on tarvittaessa uusittava. (Haja-asutuksen vesiensuojelu kuntoon 2002). Umpisäiliöt Umpisäiliö on jäteveden keräykseen tarkoitettu yleensä betonirenkaista tai lujitemuovista valmistettu, tiivis säiliö. Umpisäiliöön voidaan johtaa kaikki jätevedet tai ainoastaan käymäläjätevedet. Säiliöstä jätevedet kuljetetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle tai levitetään viljelysmaille. (Rontu & Santala 1995). Umpisäiliö ei ole jäteveden käsittelymenetelmä vaan jätevesihaitan siirtoa paikasta toiseen. Erityisen tärkeää on että umpisäiliö on täysin tiivis. Mikäli vuotava umpisäiliö sijaitsee helposti läpäisevällä maaperällä, pääsee jätevesi tunkeutumaan pohjaveteen pistemäisesti, ilman maaperän

22 puhdistavaa vaikutusta. Vuotava umpisäiliö on siten pohjaveden kannalta huomattavasti haitallisempi kuin yksinkertaisimmatkin imeytysmenetelmät. (Rontu & Santala 1995). Umpisäiliö on kallis käyttää ja se soveltuukin parhaiten väliaikaisratkaisuksi, mikäli alueelle on lähiaikoina tulossa viemäriverkosto. Umpisäiliön käyttö on tarpeellista myös mikäli kiinteistö sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella tai aivan vesistön läheisyydessä. Muut menetelmät Juurakkopuhdistamo on jätevesien käsittelymenetelmä, jossa käytetään hyväksi ilmaversoisten kosteikkokasvien ja maaperän yhteistä puhdistuskykyä. Juurakkopuhdistamo on allasmainen, pohjasta tiivistetty sepelistä, sorasta ja humusmaasta tehty kenttä, jossa jäteveden puhdistuksesta huolehtivat siihen istutettujen kasvien juurakkotilassa olevat kasvien juuret ja mikrobit. Juurakkopuhdistamosta vesi ohjataan pintavesiin. (Rontu & Santala 1995). Haihdutuskenttä on tiivispohjainen, matalaan perustettu maapuhdistamo, jossa siihen istutetut kasvit käyttävät osan jätevedestä ja osa haihtuu (Santala 1990). Haihdutuskenttä toimii Suomen oloissa vain kesäaikana, joten se soveltuu lähinnä loma-asuntojen jätevesien käsittelyyn (Rontu & Santala 1995). Kiinteistökohtaisten puhdistusmenetelmien puhdistustuloksia Kiinteistökohtaisia jäteveden käsittelymenetelmiä kehitetään jatkuvasti ja niiden puhdistustehoa on selvitetty useissa tutkimuksissa. Usein toimivuustutkimuksissa on törmätty tilanteisiin, joissa samanlaistenkin jäteveden käsittelymenetelmien toimivuus on hyvin vaihtelevaa. Maasuodattimien puhdistustehoa tutkittiin Pirkanmaalla tehdyssä selvityksessä (Wirola ym. 1993). Tutkimuksessa todettiin maasuodattimien hajottavan orgaanisen aineksen varsin tehokkaasti. Fosforin poiston suhteen puhdistusteho vaihteli huomattavasti enemmän niin suodattimesta toiseen kuin ajan suhteen samassa suodattimessakin. Keskimääräistä korkeampi fosforinpoisto saavutettiin suodattimessa, jossa oli fosforia pidättävä adsorptiokerros. Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimassa Hajasampo projektissa tutkittiin pienpuhdistamoiden toimivuutta vuosina Tutkimuksen maasuodattimet olivat toimineet biologisesti hyvin.

23 Edellytyksenä biologiselle toimivuudelle oli puhdistustoiminnan hapellisuus. Hajasampo projektissa tutkittujen kivikuitusuodattimien toimivuus vaihteli paljon. Myös niiden toiminnalle ensiarvoisen tärkeätä olivat hapelliset olosuhteet. Mukana olleiden kalkkisuodinmenetelmien toimivuus fosforinpoistossa oli hyvin vaihtelevaa. Hajasampo projektin toimivuustutkimuksen mukaan parhaiten olivat toimineet maasuodattimet. Tulokset osoittivat kuitenkin, että kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla puhdistamotyypeillä voidaan saavuttaa vähintään tyydyttävä puhdistustulos. Oleellista toimivuudelle on oikea menetelmä, virheetön toteutus, ylläpito, valvonta ja puhdistamon toimintavarmuus. (Kujala-Räty & Santala 2001). Vuosina toteutetussa Lappajärvi LIFE projektissa seurattiin erilaisten jätevesien käsittelymenetelmien toimivuutta ja puhdistustulosta. Puhdistustehoja arvioitiin muun muassa uuden jätevesiasetuksen puhdistusvaatimusten perusteella. Tutkimuksessa olleiden puhdistamojen välillä oli runsaasti vaihtelua. Kahdesta samantyyppisestä puhdistamosta toinen toimi ja toinen ei. Jätevesien kuormituksen pienentäminen siten, että orgaanisen aineksen, kokonaisfosforin ja typen lähtevän jäteveden pitoisuudet täyttäisivät tulevan talousjätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset osoittautui yllättävän vaikeaksi. Asumisjäteveden käsittelyjärjestelmissä maaperäkäsittelyt toimivat hyvin ja suurten kohteiden maasuodattimet toimivat erittäin hyvin. Tutkitut pienpuhdistamot toimivat vaihtelevasti, osa puhdistamoista poisti vain fosforia, osa typpeä tai orgaanista kuormitusta ja typpeä. Erityisen hyvin toimineessa kohteessa korostuivat laitteen hyvä hoito ja omistajan omatoiminen seuranta ja kiinnostus. (Kujala ym. 2002). Alan yritykset tekevät jatkuvaa tuotekehitystyötä. Markkinoille tulee koko ajan uusia, kehittyneempiä puhdistusjärjestelmiä, joten kuluttajan ostovalikoima laajenee. Valinnan helpottamiseksi tarvitaan perehtymistä asiaan, mahdollisesti ammattitaitoista suunnittelijaa ja vertailukelpoisia testejä eri järjestelmien soveltuvuudesta ja tehokkuudesta. Kiinteistön omistajan tulisi vaatia valmistajalta takuu järjestelmän toimivuudesta sekä tarkat asennus- ja huolto-ohjeet. Myös järjestelmän asentajalta tulee vaatia huolellista ja ammattitaitoista työtä ja asennusohjeiden noudattamista. Huoltotoimenpiteiden kirjaaminen huoltopäiväkirjaan helpottaa häiriötilanteiden selvityksessä ja on eduksi kiinteistöä myytäessä. Vastuu puhdistuslaitteiston hankinnasta ja toimivuudesta on aina kiinteistön omistajalla. Hankinta- ja käyttökustannukset Jätevedenkäsittelylaitteistojen hankintakustannukset vaihtelevat melkoisesti. Kustannuksiin vaikuttavat laitetyypin lisäksi mm. jäteveden käsittelypaikan maaperä ja tarvittavien maa-ainesten

24 saatavuus sekä niiden kuljetuskustannukset. Kustannuksia voidaan pienentää, jos osa työstä tehdään itse. Taulukkoon 2 on koottu joidenkin jätevedenkäsittelylaitteistojen kustannusarvioita. Käyttökustannuksia syntyy mm. saostus- ja umpisäiliöiden tyhjennyksistä sekä mahdollisista huoltotöistä ja kemikaalien tai suodattimien vaihdoista. Taulukko 2. Jätevedenkäsittelylaitteistojen kustannuksia (Jätevesien puhdistusopas hajaasutusalueen kiinteistöille 2003). Laitteistotyyppi Investointikustannukset Käyttö- ja hoitokustannukset Umpisäiliö n maankaivutyöt ja maa-ainekset tyhjennyskustannukset sekä ankkurointi /vuosi Maahan imeytys suunnittelu n saostussäiliöiden imeytysjärjestelmä tyhjennys maankaivutyöt ja maa-ainekset n. 140 /vuosi Maasuodatus suunnittelu n saostussäiliöiden maasuodattamo tyhjennys maankaivutyöt ja maa-ainekset + n. 140 /vuosi pohjavesisuojaus tarvittaessa Pienpuhdistamo suunnittelu n huolto- ja biologis-kemiallinen puhdistamo hoitokustannukset n asennus ja maankaivu n /vuosi Panospuhdistamo suunnittelu huolto- ja panospuhdistamo hoitokustannukset n /vuosi Vaihtoehtoiset käymäläratkaisut

25 Kompostikäymälä on yleisnimi toimintaperiaatteiltaan hyvinkin erilaisille käymälöille. Yhteistä niille on vedettömyys ja viemärittömyys sekä biologisesti hajotettavissa olevan käymäläjätteen hyödyntäminen siten, että lopputuloksena on ravinteikasta multaa. (Malkki 1995). Varsinaisten kompostikäymälöiden lisäksi on olemassa myös malleja, joissa ulostemassa pakastetaan, paketoidaan, poltetaan sähköllä tai käsitellään kemiallisesti. Kuivakäymälää voidaan suositella lomaasunnoille, mikäli jätteiden kompostointi hoidetaan asianmukaisesti. Kuva 3. Kuivakäymälä (Kinnunen 2001). Kuivakäymälä voidaan rakentaa helposti esimerkiksi kahdesta muoviastiasta (kuva 3). Yläastian rei itetystä pohjasta nesteet valuvat alempaan astiaan, johon on laitettu noin 10 cm:n kerros turvetta. Neste imeytyy turpeeseen ja haihtuu edelleen hajutta. Yläastiaan lisätään aina käytön jälkeen kuiviketta (puun kuorijäte, oksasilppu, karike, olki, sahanpuru, turve). Yläastia tyhjennetään tarvittaessa, ala-astia noin kerran vuodessa. Jätöksiä on jälkikompostoitava sadevedeltä suojatussa kompostissa noin vuosi. (Kinnunen 2001). Kompostikäymälät voidaan jakaa ei-erotteleviin, erotteleviin ja haihdutuskäymälöihin. Ei erottelevia käymälöitä on suurisäiliöllisiä ja monilokerollisia eli ns. karusellikäymälöitä. Monilokeroisessa käymälässä säiliö on jaettu lokeroihin. Yhden lokeron täytyttyä käyttöön otetaan uusi kiertämällä karusellia. Edelliset täyttyneet osiot jatkavat kompostoitumista. Molemmat mallit vaativat tilaa kahdessa kerroksessa, niiden tyhjennysväli on pitkä ja massa on kohtuullisen pitkälle kompostoitunutta käymälää tyhjennettäessä. (Malkki ym. 1997). Erottelevissa käymälöissä virtsa ja kiinteä uloste johdetaan eri säiliöihin, missä ne myös käsitellään erikseen. Rumpukompostikäymälässä virtsa ja ulosteet erotetaan toisistaan istuinosassa nesteenerotuslaitteen avulla. Virtsa johdetaan putkea pitkin viemäriin tai rakennuksen ulkopuolelle, maahan sijoitettuun säiliöön. Kiinteä aine kompostoituu osittain jalkapolkimella pyöritettävässä, lämpöeristetyssä kompostirummussa. Rummusta massa kulkeutuu vähitellen tyhjennysastiaan, jossa sen kompostoituminen edelleen jatkuu. Esikompostoitunut massa tyhjennetään kompostoriin tai aumaan jälkikypsymään. Rumpukompostikäymälä mahtuu pieneen tilaan ja kuivikkeen tarve on vähäistä. (Malkki ym. 1997).

26 Haihdutuskäymälöitä on erottelevia ja ei-erottelevia malleja. Erottelevassa haihdutuskäymälässä istuimen etuosasta virtsa valuu automaattisesti sähkölämmitteisille levyille, josta se haihtuu sähkövastusten ja koneellisen tuuletuksen avulla. Kiinteä uloste putoaa alla olevaan jäteastiaan, missä ne pääosin kuivuvat jätesäiliön alla olevien lämpöelementtien ansiosta. Massa jälkikompostoidaan kompostorissa tai avoaumassa. Kuva 4. Esimerkki haihdutuskäymälästä (BioLet). Ei-erottelevassa haihdutuskäymälässä virtsa ja kiinteät ulosteet putoavat jätesäiliöön, joka on samaa kokonaisuutta istuinosan kanssa. Virtsa haihtuu istuimesta osittain sähköisen puhaltimen ja laitteen pohjalla olevan lämmityselementin ansiosta. Osa virtsasta sekoittuu kiinteän ulosteen ja seosaineen joukkoon. Osittain kompostoitunut massa siirretään joko kompostoriin tai aumaan jälkikompostoitumaan. (Malkki ym. 1997). Kompostikäymälöiden tuotekehittelyn myötä niiden käyttömukavuus, luotettavuus ja toimivuus on kohentunut. Tästä huolimatta kompostikäymälä ei ole kuitenkaan yhtä vaivaton kun vesikäymälä, vaan se vaatii käyttäjiltään myönteistä asennetta omien jätteiden käsittelyä kohtaan. Hajasampo projektissa selvitettiin kokemuksia kompostikäymälöiden käytöstä ja tulokset olivat pääosin positiivisia. Erilaisista ongelmista huolimatta 87 % vastaajista oli joko täysin tai melko tyytyväisiä kompostikäymäläänsä (Kujala-Räty & Santala 2001). Ennen vaihtoehtoisen käymälän hankkimista kannattaa tutustua eri mallien toimintaan ja valita omiin olosuhteisiin ja tarpeisiin parhaiten sopiva käymäläratkaisu. AINEISTO JA MENETELMÄT Kirjallinen kysely Keväällä 2003 lähetettiin kyselylomake sellaisille Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin valuma-alueen kiinteistöille, joilla oli asuinrakennuksia. Asukkaiden osoitetiedot saatiin Lohjan ja Karjaan kaupunkien kiinteistörekistereistä. Yhteensä kyselylomakkeita lähetettiin 224 kappaletta, joista Karjaalle 122 ja Lohjalle 102 kappaletta. Tuntemattoman osoitteen vuoksi posti palautti viisi lomaketta. Vastauksia saatiin takaisin 85 kappaletta, jolloin vastausaktiivisuudeksi saadaan 39 %, mitä voidaan pitää kohtalaisena. Karjaalla asukkaat olivat huomattavasti Lohjalaisia aktiivisempia.

27 Karjaalaisista 43 % vastasi kyselyyn lohjalaisten aktiivisuuden jäädessä 32 %:iin. Kyselyssä päädyttiin yhteen kyselykierrokseen tiukan aikataulun vuoksi. Kuutta vastauslomaketta ei otettu tuloslaskennassa huomioon. Niillä ei ollut rakennuksia, tai rakennukset sijaitsivat valuma-alueen ulkopuolella. Yhdellä kiinteistöllä oli pelkkä varastorakennus, jossa ei käytetty vettä. Kyselyn laadinnassa käytettiin pitkälti pohjana Maikkalanselän hajakuormitusselvityksessä käytettyä kyselylomaketta (Luoto 2001). Samaa kyselyä käytettiin myös Hormajärven hajakuormitusselvityksessä. Kyselylomake koostui useasta eri osiosta, joissa kysyttiin tietoja kiinteistöstä ja sen käytöstä, vedenhankintajärjestelyistä ja jätevedenkäsittelystä. Lisäksi vastaajia pyydettiin vastaamaan kysymyksiin biojätteen käsittelystä, mahdollisista kotieläimistä ja tiedusteltiin myös heidän halukkuuttaan saada lisätietoja vesihuoltoasioista. Lopuksi lomakkeessa pyydettiin piirtämään kiinteistöstä asemapiirros ja yksityiskohtaisempi rakennepiirros jätevesijärjestelmästä. Kyselylomake sisälsi piirrosten lisäksi yhteensä 42 kysymystä. Maastokäynnit ja haastattelut Kirjallisen kyselyn lisäksi Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin valuma-alueella tehtiin maastokäyntejä pääosin toukokuussa Kiinteistön omistajia pyydettiin ilmoittamaan, mikäli he eivät halunneet maastokäyntejä tehtävän kiinteistöllään. Kieltoja tuli kuitenkin hyvin vähän. Maastokäynnit pyrittiin tekemään ennen varsinaisen kesälomakauden alkua. Näin vältettiin tarpeetonta häiriötä kiinteistöillä. Keväällä kasvillisuus ei myöskään haittaa niin paljon maastohavainnointia. Maastokäynneillä käytiin sekä vapaa-ajan, että vakituisessa käytössä olevilla kiinteistöillä. Joukossa oli sekä kyselyyn vastanneita että vastaamatta jättäneitä kiinteistöjä. Tarkoituksena oli myös kohdistaa maastokäynnit erityisesti sellaisille alueille, missä vastausaktiivisuus mahdollisesti olisi vähäistä. Alueen asukkaat vastasivat kyselyyn kuitenkin varsin tasaisesti joka puolella järveä. Maastokäynnit kohdistuivat ranta-alueiden kiinteistöille runsaimmin rakennetuilla alueilla. Maastokäynneillä pyrittiin selvittämään pitkälti samoja asioita kuin kyselylomakkeessakin oli tiedusteltu. Mahdollisuuksien mukaan pyrittiin tekemään havaintoja veden hankinnasta ja jäteveden käsittelyjärjestelmistä sekä asuin- että erillisessä saunarakennuksessa. Lisäksi arvioitiin käymälätyyppiä, kompostointia ja mitattiin mm. saunojen etäisyyksiä järven rannasta. Muualla alueella tehdyillä maastokäynneillä pyrittiin tekemään havaintoja mm. mahdollisista ruoppauksista ja esimerkiksi ns. yksityisistä kaatopaikoista. Maastokäyntien yhteydessä tavattiin myös paikallisia asukkaita, joilta saatiin tietoa paitsi heidän omasta vesihuollostaan, myös kommentteja Lohjanjärven tilasta yleensä.

28 Kuormituksen arviointimenetelmät Asutus Asutuksen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointiin on olemassa useita eri menetelmiä. Alueellisen vertailun helpottamiseksi tässä selvityksessä käytetään samoja kuormitusarvoja kuin Luodon (2001) tekemässä Lohjanjärven Maikkalanselän hajakuormitusselvityksessä. Selvityksessään Luoto käytti Rontun ja Santalan (1995) esittämiä koko maata koskevia kuormituslukuja vakituisen asutuksen osalta (liite 2). Haja-asutuksen ominaiskuormitusarvio perustuu tutkimustuloksiin varustetasoltaan erilaisten haja-asutusten vesistökuormituksesta. Nämä luvut eivät sellaisenaan ole minkään tietyn jäteveden käsittelymenetelmän jälkeen vesistöön menevää kuormitusta vaan valtakunnallisia keskiarvoja, joissa on huomioitu mm. varustetaso, käsittelymenetelmä, purkujärjestelyt ja etäisyys vesistöstä. (Rontu & Santala 1995). Esitettyjä lukuja on käytetty arvioitaessa haja-asutuksesta aiheutuvaa kuormitusta Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2005-ohjelmassa (Ympäristöministeriö 1998). Loma-asuntojen kuormituksen arviointiin Luoto (2001) sovelsi Kangasjärven luonto- ja hajakuormitusselvityksessä (Teppo 1999) esitettyjä kuormitusarvoja ja laskukaavaa sekä Rontun ja Santalan (1995) esittämiä jätevedenkäsittelymenetelmien puhdistustehoja (liite 3). Tämä selvitys perustuu samoihin laskentaperusteisiin ja ne esitetään tarkemmin liitteessä 4. Maa- ja metsätalous Maatalouden fosfori- ja typpikuormitus käsittää arvion pelloilta tulevasta kuormituksesta mukaan lukien karjanlannan käytöstä mahdollisesti johtuvan kuormituksen. Se ei sisällä lantavarastojen ja karjasuojien ns. suorista päästöistä johtuvaa kuormitusta eikä maitohuoneiden pesuvesistä johtuvaa kuormitusta. Maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen arviointiin käytetään Kulmalan (2000) Hiidenveden hajakuormitusselvityksessä esittämiä ominaiskuormituslukuja, jotka vaihtelivat kokonaisfosforin osalta 1,32-1,90 kg/ha ja kokonaistypen osalta 12,64-14,75 kg/ha vuodessa. Arvot ovat vesistökuormituksen arvointi- ja hallintajärjestelmän (VEPS) eri valuma-alueille matemaattisten mallien avulla laskemia ominaiskuormitusarvoja. Luoto (2001) käytti Maikkalanselän

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

HORMAJÄRVEN HAJAKUORMITUSSELVITYS

HORMAJÄRVEN HAJAKUORMITUSSELVITYS LIFE Environment HORMAJÄRVEN HAJAKUORMITUSSELVITYS Jorma Valjus LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 3/03 LOHJA 2003 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 VESIENSUOJELUN TAUSTAA... 5 2.1 Vesiensuojelun tavoitteet

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN. vesiensuojelu kuntoon. Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen

HAJA-ASUTUKSEN. vesiensuojelu kuntoon. Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen Liite2. Esite: Erkki Santala, Katriina Kujala-Räty ja Ritva Holm LIITE 2/1 HAJA-ASUTUKSEN vesiensuojelu kuntoon Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen varustetason nousun myötä.

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

HIIDENVEDEN RANTA-ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS

HIIDENVEDEN RANTA-ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS HIIDENVEDEN RANTA-ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/06 HIIDENVEDEN RANTA ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot

20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007

20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007 20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön, joka ei voi liittyä kunnan viemäriverkostoon, tulee järjestää syntyvän jäteveden

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Hyväksytty Konneveden kunnanvaltuustossa 13.4.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista:

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista: HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJEET Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä liittyminen kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon ole mahdollista, tulee kiinteistöllä syntyvän

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011 209/2011 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 10 päivänä

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2003 Ympäristöministerin esittelyn mukaisesti

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä JÄTEVESIOPAS Hamina, Virolahti, Miehikkälä Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 5.2.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Haja-asutuksen jätevesisäädökset.3

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto Saapunut PL 7 04131 SIPOO Lupanumero Hakija Nimi Puhelin kotiin / työhön Postiosoite Suunnittelija Nimi Puhelin

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 3907/11.00.02/2015 73 Lausunto Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten päivitysehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIHUOLLON SUUNNITTELU MENETELMÄN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMAN LAATIMINEN Kai Saralehto 9/2004 SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET SUUNNITTELUN ALUSTUS ESISELVITYS

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

hyvä jätevesien käsittely

hyvä jätevesien käsittely hyvä jätevesien käsittely Nyt on aika panna jätevesien käsittely kuntoon hajaasutusalueilla. Hyvän puhdistuksen ansiosta lähiympäristön tila ja vesien virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat sekä järvien

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HANKERAPORTTI Anna Tuominen ja Janne Asukas Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot