HIIDENVEDEN RANTA-ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS

Transkriptio

1 HIIDENVEDEN RANTA-ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/06

2 HIIDENVEDEN RANTA ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/06 LOHJA 2006

3 Kansikuvat: Sanna Helttunen, kuvia Hiidenveden alueelta. Kartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 588/MYY/05 Lohjan ympäristölautakunta ISSN ISBN Lohja 2006

4 1. Johdanto Hajakuormitus Jätevedet ja niiden aiheuttamat haitat Muuttuva lainsäädäntö Vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen Jätevesihuollon lainsäädäntö haja asutusalueella Vesihuoltolaki 119/ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 524/ Maankäyttö ja rakennuslaki (MRL 132/1999) Terveydensuojelulaki (763/1994) ja asetus (1280/1994) Muita säädöksiä Kuntien ympäristönsuojelumääräykset Jätevesien käsittelyjärjestelmät Jätevesijärjestelmän valvonta Kustannukset Rahoitustuki talousjätevesien käsittelyyn Jätevesien käsittelymenetelmän valinta Vaihtoehdot jätevesien käsittelyssä Kuvaukset käsittelyjärjestelmistä Esikäsittely Jatkokäsittely (maaperäkäsittely) Käymäläjärjestelmät Eri käymälävaihtoehtoja Kokemuksia käymälöistä Selvitykset käsittelymenetelmän valintaa ja sijoituspaikkaa varten Jätevesien käsittelypaikan olosuhteet Maapuhdistamojen etäisyyksistä ja sijoituspaikoista Aineisto ja menetelmät Työn tarkoitus ja tavoitteet Yleiskuvaus selvitysalueesta Veden laatu Happitilanne Levätilanne ja klorofyllipitoisuudet Kiinteistöille lähetetty kysely Kuormitusselvitys Asutus Tulosten tarkastelu Kyselyn tulokset Lähivaluma alueen kiinteistötiedot ja tontin käyttö Vedenhankintatapa Jätevesien käsittelymenetelmät Kiinteistön ja jätevesien käsittelyjärjestelmien ikä Tiedot jätevesien käsittelypaikasta Kompostityyppi ja biojätteiden käsittely Lisätietoja Maastohavaintoja... 68

5 6. Kuormitusselvitys Arvio lähivaluma alueen hajakuormituksesta Haja asutus Hiidenveden kokonaiskuormitus Hiidenveden kuormituksen sietokyky Virhelähteet kuormituksen arvioinnissa Hajakuormituksen vähentäminen Kompostointiohjeita Vesihuolto Vesikaivon huolto ja kunnossapito Tiivistelmä Lähteet Liitteet... 89

6 1. Johdanto Vesiensuojelun tavoitteena on vesien hyvä tila. Vesien tilaa heikentävät pääasiassa maan ja vesivarojen käyttö sekä päästöt teollisuudesta, maa ja metsätaloudesta, yhdyskunnista ja liikenteestä. Vesistöjen kokonaiskuormitukseen vaikuttavat pistemäinen kuormitus (teollisuus, yhdyskunnat, kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto), hajakuormitus (pellot, karjatalous, metsätalous, haja ja loma asutus), sekä laskeuma ja luonnonhuuhtouma. Laskeuman kautta tuleva kuormitus on peräisin teollisuudesta, maataloudesta ja liikenteestä Hajakuormitus Suomessa yli miljoona ihmistä asuu haja asutusalueella, kunnan viemäriverkoston ulkopuolella. Loma asukkaita haja asutusalueella on huomattavasti vakituisia asukkaita enemmän, noin 1,7 miljoonaa. Uusia vapaa ajanasuntoja Suomessa rakennetaan vuosittain noin Kaikki nämä joutuvat hoitamaan jätevesien käsittelyn kiinteistökohtaisesti. Hajakuormitus on laajalta alueelta kertyvää ravinnekuormitusta, joka aiheuttaa vesistön rehevöitymistä. Hajakuormitus koostuu maatalouden, metsätalouden, viemäröimättömän haja ja loma asutuksen sekä laskeuman ja luonnonhuuhtouman päästöistä. Hajakuormitus on ihmisen toiminnan johdosta maaperän kautta tai suoraan vesiin muun kuin yhteen purkupaikkaan tulevien aineiden aiheuttamaa kuormitusta (Leinonen 1988). Esimerkiksi Lohjan vesistöalueella hajakuormituksen suhteellinen osuus on nykyisin % kokonaiskuormituksesta (Lohjan kaupunki 2003). Hajakuormituksen määrä vaihtelee ajallisesti ja on riippuvainen hydrologisista olosuhteista. Kuormituksen laatu vaihtelee ajallisesti ja hajakuormituksen aiheuttamat ongelmat ovat pahimpia tulvien aikana tai jälkeen. Hajakuormituksen ja pistemäisen kuormituksen yhtenä erona on se, että pistekuormitusta säätelee laki ja hajakuormitusta yhteiskunta sekä suuressa määrin yksilöt. Hajakuormituksen päästöt aiheuttavat mm. rehevöitymistä, saastumista, happiongelmia, samentumista ja liettymistä, suolaantumista ja happamoitumista. 1

7 Haja ja loma asutuksen jätevedet ovat valtakunnallisessa mittakaavassa maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia yhdessä teollisuuden kanssa (Suomen ympäristökeskus 2001). Haja asutusalueilla talousvesien puutteellinen käsittely huonontaa ympäröivän vesistön laatua sekä lisää etenkin rantavesien rehevöitymistä, koska ne ovat halutuimpia kesämökkien paikkoja. Suomessa haja asutusalueiden aiheuttama jätevesikuormitus on 1,5 kertainen kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien jätevesikuormitukseen verrattuna. Järvien veden laatuun ja pohjaveden säilymiseen puhtaana vaikuttavat huomattavasti viemäröimättömän asutuksen jätevesien käsittelyn taso (Jätevesien puhdistusopas haja asutusalueen kiinteistöille). Tehostamalla haja asutuksen jätehuoltoa pyritään vähentämään vesistöjen kuormitusta, pohjavesien pilaantumisen vaaraa sekä ympäristöhygieenisiä haittoja (Ympäristöministeriö 2001). 1.2 Jätevedet ja niiden aiheuttamat haitat Jäteveden määrä riippuu vedenkulutuksesta ja jätevesien laatu on riippuvainen asukkaiden määrästä sekä jätevesityypeistä. Harmaisiin jätevesiin luetaan asumisesta muodostuvat pesuvedet, kuten peseytymis, astianpesu ja pyykinpesuvedet. Musta jätevesi on jätevettä, joka sisältää pesuvesien lisäksi vesikäymälän huuhteluvedet. Nykyaikaisen suomalaisen kotitalouden jätevedet muodostuvat seuraavista toiminnoista: Peseytyminen 45%, ruuanlaitto ja astianpesu 20%, WC:n huuhtelu 15%, pyykinpesu 15% sekä siivous ja muut toiminnot 5% (Kujala Räty & Santala 2001). Hajakuormituksen aiheuttamat ongelmat näkyvät vesistöjen pilaantumisena ja elinympäristön laadun yleisenä heikkenemisenä (Suomen ympäristökeskus 2001). Vesistöjen hygieenisen tilan heikkeneminen ja pohjavesien pilaantuminen ovat puutteellisesti käsiteltyjen jätevesien aiheuttamia uhkia. Eloperäinen aines, jota jätevesi sisältää, kuluttaa vesistöjen happivaroja. Fosforia ja typpi rehevöittävät vesistöjä, jonka seurauksena ojat umpeutuvat, rannat kaislottuvat, vesi samenee planktonin määrän kasvun vuoksi ja kalastossa tapahtuu muutoksia roskakalakantojen lisääntymisenä (Rontu & Santala 1995). Jätevesien bakteerit ja muut taudinaiheuttajat voivat pilata uimarantoja ja kaivoja jos jätevedet johdetaan väärin (Kujala Räty & Santala 2001). Haitalliset muutokset näkyvät ensisijaisesti luonnontilaisten vesistöjen vähenemisenä, vesiluonnon monimuotoisuuden pienenemisenä sekä vesistöjen pilaantumisena. 2

8 Haja ja loma asutuksen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia yhdessä teollisuuden kanssa. Jätevesien sisältämä fosfori on yleensä liukoisessa muodossa ja siten saman tien veteen päästyään levien käytössä. Ongelmia syntyy usein siis oman rannan lähellä (Suomen kuntaliitto 2004). 2. Muuttuva lainsäädäntö Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittely on tehostunut huomattavasti ja samalla haja asutuksen aiheuttama vesistökuormitus on tullut selvemmin näkyviin. Suurin osa vakituisen haja asutuksen jäteveden käsittelylaitteista vaatisi tehostamista laitteiden vanhentuneisuuden, toimimattomuuden tai ympäristönsuojelullisesti riittämättömän tehon vuoksi (Suomen ympäristökeskus 2001). Myös hajaasutusalueen varustelutaso on kehittynyt vesijohtojen rakentamisen myötä. Samalla vedenkulutus on kasvanut ja mm. vesivessojen määrät lisääntyneet. Muun kehityksen lisäksi kesämökkejä sekä niille johtavia teitä on pyritty parantamaan niin, että niiden vuotuinen käyttöaika pitenee (Wahlström ym. 1996). Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan yli 16% vuosina syntyneistä kaupungissa asuvista ihmisistä suunnittelee pysyvää muuttoa maaseudulle (Hunnakko & Palm 2002). Vapaa ajanasuntoja tullaan tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän kakkosasuntoina, koska yli puolet tämänhetkisestä työvoimasta toimii informaatioon liittyvissä ammateissa ja näin ollen etätyön määrä lisääntyy. Haja asutuksen aiheuttamaa ongelmaa pahentavat siis varustelutason kehitys, veden käytön kasvu, vapaa ajanasuntojen lisääntynyt käyttöaika vuodessa ja niiden seurauksena lisääntyvien jätevesien puutteellinen käsittely rasittavat ympäröiviä vesistöjen ja pohjaveden tilaa. Ne huonontavat vesien laatua, rehevöittävät rantoja, likaavat kaivoja ja aiheuttavat hajuja ja muita ympäristöhygieenisiä haittoja. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää mökin ym. jätehuolto ja viemäröinti kunnan vaatimalle tasolle. Haja asutuksen jätehuollon kannalta tärkeimmät lait ja asetukset on käsitelty seuraavissa kappaleissa. Lisätietoja vesihuollon lainsäädännöstä löytyy Suomen ympäristökeskuksen internet sivuilta. 3

9 2.1 Vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen 2005 Valtioneuvoston vuonna 1998 tekemän periaatepäätöksen mukaan vesiensuojelun päätavoitteena on rehevöitymisen vähentäminen ja ehkäiseminen. Toiminta keskitetään ensisijaisesti päästöjen syntypaikkoihin. Haja asutuksen osalta vesiensuojelun tavoitteet 2005 ovat biologisen hapenkulutuksen vähentäminen 60 % ja fosforikuormituksen vähentäminen 30 % 1990 luvun alun kuormitustasosta. Tärkeillä pohjavesialueilla tiheästi rakennetut alueet on viemäröitävä ja jätevedet käsiteltävä pohjavesialueen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa kymmenien tuhansien vanhojen kiinteistöjen jätevesienkäsittelyjärjestelmän tehostamista (Kujala Räty & Santala 2001). Lähiaikoina jätevesien käsittelyä tullaan tehostamaan ympäristön hygieenisen tilan parantamiseksi. Typpikuormitusta vähentäviä jätteiden ja jätevesien käsittelyjärjestelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön. Vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla olevat, tiheästi rakennetut haja asutusalueet viemäröidään ja jätevedet johdetaan käsiteltäviksi pohjavesialueiden ulkopuolelle Jätevesihuollon lainsäädäntö haja asutusalueella Vesihuoltolaki 119/2001 Vesihuoltolaki (VHL 119/2000) astui voimaan Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (VHL 1 ). Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään (VHL 6 ). Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. (VHL 6 ). Vesihuoltolaitoksen toiminta alueella oleva kiinteistö on VHL 10 :n mukaan 4

10 liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kuitenkin vapauttaa kiinteistön liittymisvelvollisuudesta (VHL 11 ). Vesihuoltolaitosta, kiinteistön omistajaa tai haltijaa sekä alueellista ympäristökeskusta on kuitenkin kuultava ennen vapautuksen myöntämistä. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 10 :ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy, vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta alueella tai jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista (VHL 11 ). Kunta vastaa vesihuollon kehittämisestä osallistumalla yleissuunnitteluun laatimalla vesihuollon kehittämissuunnitelman. Suunnitelma, joka tuli olla laadittuna mennessä, toimii työkaluna haja asutusalueiden jätevesihuollon kehittämisessä Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Uudessa ympäristönsuojelulaissa (YSL, 86/2000) asetetaan yleinen jätevesien puhdistamisvelvollisuus (YSL 103 ). Laki tuli voimaan Kiinteistön omistajan tulee olla selvillä mitä jätevesiä kiinteistöltä syntyy ja miten ne käsitellään (YSL 5 selvilläolovelvollisuus). Tämän selvityksen kiinteistön omistajat tekevät kuntien selvityslomakkeelle, joka säilytetään kiinteistöllä ja esitetään viranomaiselle tarpeen vaatiessa. Lain turvin minimoidaan ja ennaltaehkäistään jätevesien aiheuttamia ongelmia, esim. naapurin vesikaivon pilaamista. Kaikki jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 5

11 Säännös velvoittaa muun muassa huolehtimaan asianmukaisesti jätevesien käsittelylaitteistojen ja johtamisjärjestelmien huollosta ja kunnossapidosta. Lain mukaan esim. vesikäymälän jätevedet on aina puhdistettava ennen niiden johtamista maahan tai veteen. Tämä tarkoittaa jätevesien käsittelyn tehostamista etenkin vesikäymälän omaavilla haja asutusalueiden kiinteistöillä. Pelkkä saostuskaivo ei ole riittävä käsittelymenetelmä, vaan jätevedet on käsiteltävä puhtaammiksi pidemmälle viedyllä käsittelyllä (Suomen kuntaliitto 2004). Ympäristönsuojelulain mukaan viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen (YSL 103) vesikäymälän jätevedet sekä muut talousvedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen siten, että jätevesien puhdistus vastaa vähintään 18 :n nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 18 :n mukaan ympäristöministeriö voi säätää jätevesien käsittelymenetelmistä, kunnossapidosta ym. ottaen huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Valtioneuvosto vahvisti 18 :n mukaisen asetuksen ja asetuksen mukaisesti jätevesien puhdistusvaatimukset kiristyvät. Jokaisella kiinteistöllä tulee olla määräaikaan mennessä tehtynä selvitys jätevesien käsittelyjärjestelmästä ja sille käyttö ja huolto ohjeet. Samoin jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisesta tai parantamisesta on laadittava suunnitelma. Lietteen tai muun jätteen kuljetus muualle vietäväksi on toteutettava jätelain 10 :n mukaisena järjestettynä jätteenkuljetuksena. Uusissa rakennuskohteissa asetus otetaan käyttöön soveltuvin osin ja vanhoissa kiinteistöissä jätevesien käsittelymenetelmät on saatettava asetuksen mukaiseen käyttöön 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Jätevesien käsittelyjärjestelmäselvitykseen tarkoitettuja lomakkeita on saatavilla kunnista sekä Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ylläpitämältä sivustolta ( Ympäristönsuojelulain (YSL 85 ) mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tällöin kiinteistön jätevesien käsittelyn tehostamista 6

12 voidaan edellyttää jo ilman ympäristönsuojelulain asetustakin (Suomen kuntaliitto 2004). Ympäristönsuojelulaki 103 ei päde alueilla, joilla jätevesien käsittelyvaatimukset ovat tiukemmat. Tässä tapauksessa kunnanvaltuusto voi antaa ympäristönsuojelulain 19 perusteella paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 524/2003 Tarkoitus ja käsittelyvaatimukset Valtioneuvoston asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Asetus on säädetty annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 ja 18 :n nojalla. Asetusta, joka annettiin , sovelletaan talousjätevesien käsittelyyn, johtamiseen sekä jätevesijärjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon. Myös jätevesistä muodostuvat lietteet, niiden keräily ja käsittely ovat asetuksen kohteena. Asetus pyrkii rajoittamaan talousjätevesistä tulevaa kuormitusta seuraavasti: orgaanisen aineen osalta kuormitusta on vähennettävä 90%, kokonaisfosforin osalta vähintään 85% ja kokonaistypen osalta vähintään 40% laskennallisen hajakuormituksen lukuihin verrattuna. Puhdistusvaatimuksien täyttymistä verrataan yhden henkilön keskimääräiseen kuormitukseen, jossa BHK 7 on 50 g/d, kokonaisfosforikuorma 2,2 g/d ja kokonaistyppikuorma 14 g/d. Asetuksen kuormitusarvoja ei sovelleta kunnissa, joissa on annettu kuntakohtaisen ympäristönsuojelumääräyksen mukaiset jätevesien kuormitusarvot. Siirtymäsäännökset Huolto ja hoito ohje sekä selvitys jätevesijärjestelmästä, jonka avulla voidaan arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön, tulee tehdä viimeistään kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta, eli Kiinteistöt, joilla ei ole vesikäymälää, tulee laatia selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö ja huoltoohjeista viimeistään neljän vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta, eli viimeistään Ennen asetuksen voimaantuloa rakennettujen kiinteistöjen olemassa olevat 7

13 käyttökelpoiset jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan edellä mainittuja kuormitusarvoja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua asetuksesta, viimeistään Kiinteistöillä, joilla suoritetaan uudisrakentamista vastaavia korjaus tai muutostöitä, lisärakentamista, tai jätevesijärjestelmän muutostöitä, joihin vaaditaan maankäyttö ja rakennuslain mukaan rakennuslupa, toimenpidelupa tai rakentamista koskeva ilmoitus, on kuormitusta vähennettävä edellä mainittujen määrien mukaisesti Maankäyttö ja rakennuslaki (MRL 132/1999) Laki astui voimaan vuoden 2000 alussa ja sen tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistää ekologisesti, taloudellisesta ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Maankäyttö ja rakennusasetuksen 50 teknisten vaatimuksien mukaan rakennuksesta ei saa aiheutua mm. jätevesien puutteellisen käsittelyn johdosta terveyden tai hygienian vaarantumista. Asemakaavan ulkopuolisilla alueilla rakennuslupa edellyttää mm., ettei kunnalle aiheudu erityisiä kustannuksia vedenhankinnasta eikä viemäröinnin järjestämisestä. Pysyvään asumiseen käytettyjen kiinteistöjen tulee laatia käyttö ja huolto ohje (koskee varsinaisia asuinrakennuksia) myös jätevesijärjestelmälle. Tämä auttaa kiinteistön hallintaa sen elinkaaren aikana sekä lisää kiinteistönhaltijan taitoja huolehtia kiinteistöstä. Ranta ja loma asutuksen yleis ja asemakaavan sisältövaatimuksissa tulee ottaa huomioon vesiensuojelu (MRL 73 ). Kiinteistön haltija on velvollinen pitämään rakennuksen ympäristöineen sellaisessa kunnossa, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittaa. Kunnan ympäristöviranomainen voi puuttua asiaan ja määrätä rakennuksen korjattavaksi ja ympäristön siistittäväksi (MRL, 166 ) Terveydensuojelulaki (763/1994) ja asetus (1280/1994) Tervesydensuojelulain (TSL 22 ) mukaan jätevesien johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Viemäri siihen liittyvine puhdistus ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa (TSL 22 ). Voimassa olevan terveydensuojeluasetuksen mukaan (TSA 11 ) viemäri on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu talousveden tai yleiseen käyttöön tarkoitetun 8

14 uimarannan tai maaperän terveydellisen laadun huonontumista. Nestemäisten jätteiden kokoaminen tiiviiseen säiliöön tai imeyttäminen maahan on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai talousveden pilaantumisen vuoksi terveyshaittaa (TSA 11 ). Asetuksen 14 mukaan käymälässä tulee olla riittävä ilmanvaihto, jonka tulee olla järjestetty siten, että hajun leviäminen muihin tiloihin estyy. Käymälässä tai sen välittömässä läheisyydessä on lisäksi oltava mahdollisuus käsien pesuun. Kuivakäymälä tulee sijoittaa tiiviille alustalle, niin ettei käymälästä aiheudu hajun, talousveden tai maaperän likaantumisen vuoksi terveyshaittaa (TSA 11 ) Muita säädöksiä Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta, laki eräistä naapuruussuhteista, jätelaki, valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista ja valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä ovat esimerkkeinä säädöksistä, joita voidaan käyttää kiinteistökohtaisen jätevesihuollon ohjauksessa. (Suomen kuntaliitto 2004) Kuntien ympäristönsuojelumääräykset Seuraavassa käsitellään haja asutuksen kannalta tärkeimmät säädökset Lohjan, Nummi Pusulan ja Vihdin ympäristönsuojelumääräyksistä. Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella sijaitsevat alueet Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella olevilla, asema kaava alueilla jätevedet on käsiteltävä rakennusmääräyksessä olevien määräysten ja ympäristönsuojelulain jätelain nojalla annetun asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla asetettujen säännösten mukaisesti. Lohja Pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty, ja kaikki jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön joka tulee tyhjentää asianmukaisesti. 9

15 Harmaat jätevedet voidaan käsitellä tiivispohjaisessa maasuodattamossa ja johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Ranta alueilla (100 m etäisyydellä vesistöstä) vesikäymälän vedet tulee johtaa umpisäiliöön tai käsitellä muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vesikäymälää ei saa rakentaa saareen tai ilman tieyhteyttä olevalle kiinteistölle. Kopio jätevesijärjestelmän selvityksestä säilytetään kiinteistöllä. Ulkokäymälän tulee olla vähintään 5 m naapurin rajasta. Nummi Pusulassa noudatetaan Lohjan linjaa. Vihti Pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty, ja kaikki jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön joka tulee tyhjentää asianmukaisesti. Pohjavesialueella, mutta varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella kaikki jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai käsiteltävä pohjavesialueen ulkopuolella. Ranta alueilla vesikäymälän jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön jos jätevesiä käsitellään alle 100 m vesistöstä. Vesikäymälää ei saa rakentaa saareen tai ilman tieyhteyttä olevalle kiinteistölle. Suosituksena rantaalueille: kuivakäymälä/kompostikäymälä. Jätevesiselvitystä ei tarvitse toimittaa kuntaan. Ulkokäymälän ja kompostorin tulee sijaita vähintään 5 m naapurin rajasta. Suojaetäisyydet Alla esitettyjä suojaetäisyyksiä tulee noudattaa riittävän pinta ja pohjavesien laadun turvaamiseksi siinä tapauksessa mikäli alueen maaperä pystyy suodattamaan jätevettä (Taulukko 1). 10

16 Taulukko 1. Suojaetäisyydet muilla alueilla. Yhteenveto Lohjan, Nummi Pusulan ja Vihdin määräyksistä. ( ) Vähimmäissuojaetäisyydet (m) ilman käymäläjätevesiä Lohja Nummi Pusula Vihti Talousvesikaivo huonosti läpäisevä maaperä Talousvesikaivo hyvin läpäisevä maaperä Vesistö Tontin raja tai tie Suojakerros pohjavesitason yläpuolella jäteveden maasuodattamossa 0,5 0,5 0,5 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella jäteveden maahanimeyttämössä Vähimmäissuojaetäisyydet (m) käymäläjätevesien kanssa Lohja Nummi Pusula Talousvesikaivo huonosti läpäisevä maaperä Talousvesikaivo hyvin läpäisevä maaperä Vesistö Tontin raja tai tie Suojakerros pohjavesitason yläpuolella jäteveden maasuodattamossa Suojakerros pohjavesitason yläpuolella jäteveden maahanimeyttämössä Vihti 0,5 0,5 0, Jätevesien käsittelyjärjestelmät Jätevesien käsittelymenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja tässä raportissa on pyritty esittämään erilaisia menetelmiä hyvin tiiviisti. Ajankohtaista tietoa mm. eri laitteiden puhdistustehokkuuksista saa Suomen ympäristökeskuksen sivuilta, www. ymparisto.fi/hajajate. Jätevesien käsittelymenetelmä on suunniteltava samanaikaisesti rakennusten suunnittelun kanssa ja hyväksytään rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän toteuttaminen vaatii kiinteistönhaltijalta asiaan huolella paneutumista, sillä järjestelmä toimii oikein vain, 11

17 jos suunnittelu, rakentaminen ja huolto tapahtuu tarkasti ohjeiden mukaan. Liittyminen kunnalliseen viemäriin on suositeltavin jätevesien käsittelyratkaisu. Asukkaiden kannattaisi myös harkita materiaalien yhteishankintoja, kiinteistökohtaisia jätevedenkäsittelymenetelmiä rakennettaessa. Kun loma asunto muutetaan pysyväksi asunnoksi, vaati se ns. toimenpideluvan, vaikka rakennusteknisiä muutoksia ei kiinteistöllä tehtäisikään (Suomen kuntaliitto 1996). Loma asunnot, joissa ei ole paineellista vettä, voivat tarkistaa kunnasta, tuleeko heidän tehdä parannuksia jätevesien käsittelyyn (kts. esim Jätevesijärjestelmän valvonta Kiinteistön haltijaa vaaditaan pitämään huoltopäiväkirjaa, johon merkitään kaikki jätevesijärjestelmään suoritetut huollot ja korjaukset. Huoltopäiväkirjan tulee sisältää merkinnät järjestelmään kohdistuneesta työstä, työn tekijöistä, päiväyksistä sekä muista järjestelmään mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä ja muista, mm. hajusta, jäteveden väristä ym. Huoltopäiväkirja tulee esittää ympäristöviranomaiselle vaadittaessa. (Puhtaiden vesien puolesta opas jätevesien maailmaan). Paras ratkaisu yksityisen kiinteistönhaltijan kannalta olisi tehdä jätevesien käsittelyjärjestelmästä huolto ja kunnossapitosopimus alan ammattilaisen yrityksen kanssa. Tämä helpottaisi myös valvontaviranomaisen työtä. (Suomen kuntaliitto 2004). 3.2 Kustannukset Kiinteistön jätevesijärjestelmän kustannuksiin vaikuttavat järjestelmän tyypin lisäksi mm. maaperä, maaston pinnanmuodot sekä maalajit ja niiden kaivettavuus. Kokonaiskustannuksen jätevesien käsittelyjärjestelmälle vaihtelevat euron välillä. Hankintoja tehdessä tulisi myös ottaa huomioon vanhentuneen järjestelmän uusimiskustannukset (esim. suodatinkentän uusiminen ja jätteen kuljetus kaatopaikalle). Tarkempia kustannusarvioita on esitetty kunkin jäteveden käsittelyjärjestelmän kohdalla. Kustannuksista saa lisätietoja eri valmistajien sivuilta. Kiinteistön jätevesijärjestelmä kannattaa kunnostaa jos kiinteistöä ollaan myymässä. Kunnossa oleva järjestelmä on arvopaperi, jolla on positiivinen vaikutus 12

18 kiinteistökaupoissa. Jätevesien puhdistusinvestoinnin kannalta kiinteistön haltijan on hyvä tietää, onko viemäriverkkoon mahdollista liittyä tulevaisuudessa, mahdollisen siirtymäajan jälkeenkin vahojen haja asutuksella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. (Suomen kuntaliitto 2004). Yleiseen viemäriverkkoon liittymisen jälkeen suositelluin vaihtoehto on kompostoivan kuivakäymälän hankinta ja maaperäkäsittely harmaille jätevesille (Liite 10). Umpisäiliö on kiinteistönhaltijalle hinnakkain sekä ympäristönsuojelun tehokkuuden kannalta huonoin vaihtoehto, koska se siirtää ongelman muualle. Umpikaivon tyhjennystoiminnasta aiheutuu ajokilometrejä, pienten yksityisteiden kuormitusta ja huomattavia kuluja kiinteistölle. Tiheään rakennetuilla alueilla usean kiinteistön yhteinen jätevesienkäsittelyjärjestelmä on varteen otettava vaihtoehto. Pitkällä tähtäimellä se tulee umpikaivoa halvemmaksi (Suomen kuntaliitto 2004). 3.3 Rahoitustuki talousjätevesien käsittelyyn Yksittäinen kiinteistönhaltija voi hakea valtion vesihuoltoavustusta, jos kyseessä on vakituiseen asumiseen käytettävä kiinteistö. Alueellinen ympäristökeskus tekee asiasta päätöksen hakijan hakemuksen perusteella. Vesihuoltoavustuksen suuruus on korkeintaan 30 % hyväksyttävistä kustannuksista. Uusia avustuspäätöksiä on tehty vähäisesti yksityisille. Lisätietoja Jätevesien käsittelymenetelmän valinta Oikean kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän valinta, asentaminen ja käyttöön liittyvät huolto ja kunnossapitotoimet edellyttävät asiantuntijan osallistumista. Järjestelmän säännöllinen ja asianmukainen hoito voidaan kokea vaivalloiseksi, jolloin koko puhdistusjärjestelmä tulee helposti laiminlyödyksi. Siksi kiinteistönhaltijan tulisi tilata jätevesien käsittelyjärjestelmän huolto ja kunnossapitotyöt alan ammattilaiselta, jotta tehdystä investoinnista saataisiin irti paras mahdollinen hyöty. (Suomen kuntaliitto 2004). Jätevesien käsittelymenetelmän valintaan vaikuttavat asunnon tyyppi sekä asunnon käymäläratkaisu ja muu varustelutaso, vedenhankintatapa, maaperä, tontin olosuhteet 13

19 ym. käsitellyn jäteveden purkualueella sekä asutuksen tiheys (Rontu ja Santala 1995). Kiinteistökohtaisia puhdistusmenetelmiä on tarjolla useita erilaisia ja niiden puhdistustehot vaihtelevat huomattavasti. Suomen ympäristökeskus testaa parhaillaan eri menetelmiä ja raportoi niiden puhdistuskapasiteetista nettisivuillaan. Ensisijaisesti on selvitettävä onko kunnalliseen viemäriverkostoon liittyminen mahdollista. Jos tämä ei ole mahdollista, on käytettävä kiinteistökohtaista jätevesien käsittelymenetelmää tai rakentaa usean kiinteistön yhteinen viemäriverkosto ja jätevedenpuhdistamo. Jätevedet omatoimisesti käsittelevällä kiinteistöllä on useita erilaisia ratkaisuja valittavanaan. Pelkkä saostuskaivo ei puhdista jätevesiä riittävän tehokkaasti, mutta sitä voidaan käyttää jätevesien esikäsittelyyn. Jatkokäsittelyksi vähäisille jätevesimäärille soveltuu maaperäkäsittely, imeytyskuoppa tai vastaava (Suomen ympäristökeskus 2003). Vakituisen kiinteistön jätevedet tulee käsitellä maapuhdistamossa, esim. imeytysojasto ja imeytyskenttä sekä maasuodatin. Muita vaihtoehtoja ovat mm. pienpuhdistamo ja jätevesisäiliö (Suomen ympäristökeskus 2003). On suositeltavaa, että vesikäymälöiden sijasta käytetään muunlaista käymälämenetelmää. Esimerkiksi kompostikäymälät ovat varteenotettava vaihtoehto ympäristönsuojelua ajatellen. Kompostikäymälä ei tuhlaa vettä eikä myöskään arvokkaita ravinteita, vaan ne saadaan otettua käyttöön maanparannusaineena. Kuivakäymälä pidättää ravinteita tehokkaimmin (Taulukko 2). Tällöin ei esim. typen osalta tarvitse vähentää enää kuormitusta, fosforin osalta vähentämisvaatimus on enää 18%, alkuperäiseen 85% sijaan. 14

20 Taulukko 2. Jätevesien aiheuttaman kuormituksen vähentämisen tarve %. Alue a= perusaluetta, alue b= ympäristönsuojelumääräyksen mukaan määrätty kuormituksen vähentämistarve. (Kujala Räty 2005). parametri BHK7 BHK7 fosfori fosfori typpi typpi alue a b a b a b kaikki jätevedet johdetaan jätevesijärjestelmään virtsa otetaan talteen eikä siitä aiheudu ympäristön kuormitusta virtsa ja uloste otetaan talteen eikä niistä aiheudu ympäristön kuormitusta Vaihtoehdot jätevesien käsittelyssä Seuraavat käsittelymenetelmät ja niiden vaihtoehdot ovat mahdollisia kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyssä (Kinnunen 2001): kaikki jätevedet yhdessä: o saostuskaivokäsittely + maaperäkäsittely (tavallisimpia menetelmiä ovat maasuodatus ja maahan imeytys) o saostuskaivokäsittely + pienpuhdistamo/kaupallinen suodatin o umpisäiliöön johtaminen WC vedet ja harmaat jätevedet erillään (ns. erillisviemäröinti), jossa o käymäläjätteet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat jätevedet saostuskaivokäsittelyn jälkeen maaperäkäsittelyyn, pienpuhdistamoon tai kaupalliseen suodattimeen. muut menetelmät, mm. o kuiva tai kompostikäymälän rakentaminen vesikäymälän sijaan ja edelleen käymäläjätteiden kompostointi sekä harmaiden jätevesien käsittely erikseen, kuten yllä. erillisen saunan jätevedet o voidaan käsitellä joko erikseen tai yhdessä muiden jätevesien kanssa. 15