HIIDENVEDEN RANTA-ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIIDENVEDEN RANTA-ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS"

Transkriptio

1 HIIDENVEDEN RANTA-ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/06

2 HIIDENVEDEN RANTA ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/06 LOHJA 2006

3 Kansikuvat: Sanna Helttunen, kuvia Hiidenveden alueelta. Kartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 588/MYY/05 Lohjan ympäristölautakunta ISSN ISBN Lohja 2006

4 1. Johdanto Hajakuormitus Jätevedet ja niiden aiheuttamat haitat Muuttuva lainsäädäntö Vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen Jätevesihuollon lainsäädäntö haja asutusalueella Vesihuoltolaki 119/ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 524/ Maankäyttö ja rakennuslaki (MRL 132/1999) Terveydensuojelulaki (763/1994) ja asetus (1280/1994) Muita säädöksiä Kuntien ympäristönsuojelumääräykset Jätevesien käsittelyjärjestelmät Jätevesijärjestelmän valvonta Kustannukset Rahoitustuki talousjätevesien käsittelyyn Jätevesien käsittelymenetelmän valinta Vaihtoehdot jätevesien käsittelyssä Kuvaukset käsittelyjärjestelmistä Esikäsittely Jatkokäsittely (maaperäkäsittely) Käymäläjärjestelmät Eri käymälävaihtoehtoja Kokemuksia käymälöistä Selvitykset käsittelymenetelmän valintaa ja sijoituspaikkaa varten Jätevesien käsittelypaikan olosuhteet Maapuhdistamojen etäisyyksistä ja sijoituspaikoista Aineisto ja menetelmät Työn tarkoitus ja tavoitteet Yleiskuvaus selvitysalueesta Veden laatu Happitilanne Levätilanne ja klorofyllipitoisuudet Kiinteistöille lähetetty kysely Kuormitusselvitys Asutus Tulosten tarkastelu Kyselyn tulokset Lähivaluma alueen kiinteistötiedot ja tontin käyttö Vedenhankintatapa Jätevesien käsittelymenetelmät Kiinteistön ja jätevesien käsittelyjärjestelmien ikä Tiedot jätevesien käsittelypaikasta Kompostityyppi ja biojätteiden käsittely Lisätietoja Maastohavaintoja... 68

5 6. Kuormitusselvitys Arvio lähivaluma alueen hajakuormituksesta Haja asutus Hiidenveden kokonaiskuormitus Hiidenveden kuormituksen sietokyky Virhelähteet kuormituksen arvioinnissa Hajakuormituksen vähentäminen Kompostointiohjeita Vesihuolto Vesikaivon huolto ja kunnossapito Tiivistelmä Lähteet Liitteet... 89

6 1. Johdanto Vesiensuojelun tavoitteena on vesien hyvä tila. Vesien tilaa heikentävät pääasiassa maan ja vesivarojen käyttö sekä päästöt teollisuudesta, maa ja metsätaloudesta, yhdyskunnista ja liikenteestä. Vesistöjen kokonaiskuormitukseen vaikuttavat pistemäinen kuormitus (teollisuus, yhdyskunnat, kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto), hajakuormitus (pellot, karjatalous, metsätalous, haja ja loma asutus), sekä laskeuma ja luonnonhuuhtouma. Laskeuman kautta tuleva kuormitus on peräisin teollisuudesta, maataloudesta ja liikenteestä Hajakuormitus Suomessa yli miljoona ihmistä asuu haja asutusalueella, kunnan viemäriverkoston ulkopuolella. Loma asukkaita haja asutusalueella on huomattavasti vakituisia asukkaita enemmän, noin 1,7 miljoonaa. Uusia vapaa ajanasuntoja Suomessa rakennetaan vuosittain noin Kaikki nämä joutuvat hoitamaan jätevesien käsittelyn kiinteistökohtaisesti. Hajakuormitus on laajalta alueelta kertyvää ravinnekuormitusta, joka aiheuttaa vesistön rehevöitymistä. Hajakuormitus koostuu maatalouden, metsätalouden, viemäröimättömän haja ja loma asutuksen sekä laskeuman ja luonnonhuuhtouman päästöistä. Hajakuormitus on ihmisen toiminnan johdosta maaperän kautta tai suoraan vesiin muun kuin yhteen purkupaikkaan tulevien aineiden aiheuttamaa kuormitusta (Leinonen 1988). Esimerkiksi Lohjan vesistöalueella hajakuormituksen suhteellinen osuus on nykyisin % kokonaiskuormituksesta (Lohjan kaupunki 2003). Hajakuormituksen määrä vaihtelee ajallisesti ja on riippuvainen hydrologisista olosuhteista. Kuormituksen laatu vaihtelee ajallisesti ja hajakuormituksen aiheuttamat ongelmat ovat pahimpia tulvien aikana tai jälkeen. Hajakuormituksen ja pistemäisen kuormituksen yhtenä erona on se, että pistekuormitusta säätelee laki ja hajakuormitusta yhteiskunta sekä suuressa määrin yksilöt. Hajakuormituksen päästöt aiheuttavat mm. rehevöitymistä, saastumista, happiongelmia, samentumista ja liettymistä, suolaantumista ja happamoitumista. 1

7 Haja ja loma asutuksen jätevedet ovat valtakunnallisessa mittakaavassa maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia yhdessä teollisuuden kanssa (Suomen ympäristökeskus 2001). Haja asutusalueilla talousvesien puutteellinen käsittely huonontaa ympäröivän vesistön laatua sekä lisää etenkin rantavesien rehevöitymistä, koska ne ovat halutuimpia kesämökkien paikkoja. Suomessa haja asutusalueiden aiheuttama jätevesikuormitus on 1,5 kertainen kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien jätevesikuormitukseen verrattuna. Järvien veden laatuun ja pohjaveden säilymiseen puhtaana vaikuttavat huomattavasti viemäröimättömän asutuksen jätevesien käsittelyn taso (Jätevesien puhdistusopas haja asutusalueen kiinteistöille). Tehostamalla haja asutuksen jätehuoltoa pyritään vähentämään vesistöjen kuormitusta, pohjavesien pilaantumisen vaaraa sekä ympäristöhygieenisiä haittoja (Ympäristöministeriö 2001). 1.2 Jätevedet ja niiden aiheuttamat haitat Jäteveden määrä riippuu vedenkulutuksesta ja jätevesien laatu on riippuvainen asukkaiden määrästä sekä jätevesityypeistä. Harmaisiin jätevesiin luetaan asumisesta muodostuvat pesuvedet, kuten peseytymis, astianpesu ja pyykinpesuvedet. Musta jätevesi on jätevettä, joka sisältää pesuvesien lisäksi vesikäymälän huuhteluvedet. Nykyaikaisen suomalaisen kotitalouden jätevedet muodostuvat seuraavista toiminnoista: Peseytyminen 45%, ruuanlaitto ja astianpesu 20%, WC:n huuhtelu 15%, pyykinpesu 15% sekä siivous ja muut toiminnot 5% (Kujala Räty & Santala 2001). Hajakuormituksen aiheuttamat ongelmat näkyvät vesistöjen pilaantumisena ja elinympäristön laadun yleisenä heikkenemisenä (Suomen ympäristökeskus 2001). Vesistöjen hygieenisen tilan heikkeneminen ja pohjavesien pilaantuminen ovat puutteellisesti käsiteltyjen jätevesien aiheuttamia uhkia. Eloperäinen aines, jota jätevesi sisältää, kuluttaa vesistöjen happivaroja. Fosforia ja typpi rehevöittävät vesistöjä, jonka seurauksena ojat umpeutuvat, rannat kaislottuvat, vesi samenee planktonin määrän kasvun vuoksi ja kalastossa tapahtuu muutoksia roskakalakantojen lisääntymisenä (Rontu & Santala 1995). Jätevesien bakteerit ja muut taudinaiheuttajat voivat pilata uimarantoja ja kaivoja jos jätevedet johdetaan väärin (Kujala Räty & Santala 2001). Haitalliset muutokset näkyvät ensisijaisesti luonnontilaisten vesistöjen vähenemisenä, vesiluonnon monimuotoisuuden pienenemisenä sekä vesistöjen pilaantumisena. 2

8 Haja ja loma asutuksen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia yhdessä teollisuuden kanssa. Jätevesien sisältämä fosfori on yleensä liukoisessa muodossa ja siten saman tien veteen päästyään levien käytössä. Ongelmia syntyy usein siis oman rannan lähellä (Suomen kuntaliitto 2004). 2. Muuttuva lainsäädäntö Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittely on tehostunut huomattavasti ja samalla haja asutuksen aiheuttama vesistökuormitus on tullut selvemmin näkyviin. Suurin osa vakituisen haja asutuksen jäteveden käsittelylaitteista vaatisi tehostamista laitteiden vanhentuneisuuden, toimimattomuuden tai ympäristönsuojelullisesti riittämättömän tehon vuoksi (Suomen ympäristökeskus 2001). Myös hajaasutusalueen varustelutaso on kehittynyt vesijohtojen rakentamisen myötä. Samalla vedenkulutus on kasvanut ja mm. vesivessojen määrät lisääntyneet. Muun kehityksen lisäksi kesämökkejä sekä niille johtavia teitä on pyritty parantamaan niin, että niiden vuotuinen käyttöaika pitenee (Wahlström ym. 1996). Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan yli 16% vuosina syntyneistä kaupungissa asuvista ihmisistä suunnittelee pysyvää muuttoa maaseudulle (Hunnakko & Palm 2002). Vapaa ajanasuntoja tullaan tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän kakkosasuntoina, koska yli puolet tämänhetkisestä työvoimasta toimii informaatioon liittyvissä ammateissa ja näin ollen etätyön määrä lisääntyy. Haja asutuksen aiheuttamaa ongelmaa pahentavat siis varustelutason kehitys, veden käytön kasvu, vapaa ajanasuntojen lisääntynyt käyttöaika vuodessa ja niiden seurauksena lisääntyvien jätevesien puutteellinen käsittely rasittavat ympäröiviä vesistöjen ja pohjaveden tilaa. Ne huonontavat vesien laatua, rehevöittävät rantoja, likaavat kaivoja ja aiheuttavat hajuja ja muita ympäristöhygieenisiä haittoja. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää mökin ym. jätehuolto ja viemäröinti kunnan vaatimalle tasolle. Haja asutuksen jätehuollon kannalta tärkeimmät lait ja asetukset on käsitelty seuraavissa kappaleissa. Lisätietoja vesihuollon lainsäädännöstä löytyy Suomen ympäristökeskuksen internet sivuilta. 3

9 2.1 Vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen 2005 Valtioneuvoston vuonna 1998 tekemän periaatepäätöksen mukaan vesiensuojelun päätavoitteena on rehevöitymisen vähentäminen ja ehkäiseminen. Toiminta keskitetään ensisijaisesti päästöjen syntypaikkoihin. Haja asutuksen osalta vesiensuojelun tavoitteet 2005 ovat biologisen hapenkulutuksen vähentäminen 60 % ja fosforikuormituksen vähentäminen 30 % 1990 luvun alun kuormitustasosta. Tärkeillä pohjavesialueilla tiheästi rakennetut alueet on viemäröitävä ja jätevedet käsiteltävä pohjavesialueen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa kymmenien tuhansien vanhojen kiinteistöjen jätevesienkäsittelyjärjestelmän tehostamista (Kujala Räty & Santala 2001). Lähiaikoina jätevesien käsittelyä tullaan tehostamaan ympäristön hygieenisen tilan parantamiseksi. Typpikuormitusta vähentäviä jätteiden ja jätevesien käsittelyjärjestelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön. Vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla olevat, tiheästi rakennetut haja asutusalueet viemäröidään ja jätevedet johdetaan käsiteltäviksi pohjavesialueiden ulkopuolelle Jätevesihuollon lainsäädäntö haja asutusalueella Vesihuoltolaki 119/2001 Vesihuoltolaki (VHL 119/2000) astui voimaan Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (VHL 1 ). Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään (VHL 6 ). Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. (VHL 6 ). Vesihuoltolaitoksen toiminta alueella oleva kiinteistö on VHL 10 :n mukaan 4

10 liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kuitenkin vapauttaa kiinteistön liittymisvelvollisuudesta (VHL 11 ). Vesihuoltolaitosta, kiinteistön omistajaa tai haltijaa sekä alueellista ympäristökeskusta on kuitenkin kuultava ennen vapautuksen myöntämistä. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 10 :ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy, vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta alueella tai jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista (VHL 11 ). Kunta vastaa vesihuollon kehittämisestä osallistumalla yleissuunnitteluun laatimalla vesihuollon kehittämissuunnitelman. Suunnitelma, joka tuli olla laadittuna mennessä, toimii työkaluna haja asutusalueiden jätevesihuollon kehittämisessä Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Uudessa ympäristönsuojelulaissa (YSL, 86/2000) asetetaan yleinen jätevesien puhdistamisvelvollisuus (YSL 103 ). Laki tuli voimaan Kiinteistön omistajan tulee olla selvillä mitä jätevesiä kiinteistöltä syntyy ja miten ne käsitellään (YSL 5 selvilläolovelvollisuus). Tämän selvityksen kiinteistön omistajat tekevät kuntien selvityslomakkeelle, joka säilytetään kiinteistöllä ja esitetään viranomaiselle tarpeen vaatiessa. Lain turvin minimoidaan ja ennaltaehkäistään jätevesien aiheuttamia ongelmia, esim. naapurin vesikaivon pilaamista. Kaikki jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 5

11 Säännös velvoittaa muun muassa huolehtimaan asianmukaisesti jätevesien käsittelylaitteistojen ja johtamisjärjestelmien huollosta ja kunnossapidosta. Lain mukaan esim. vesikäymälän jätevedet on aina puhdistettava ennen niiden johtamista maahan tai veteen. Tämä tarkoittaa jätevesien käsittelyn tehostamista etenkin vesikäymälän omaavilla haja asutusalueiden kiinteistöillä. Pelkkä saostuskaivo ei ole riittävä käsittelymenetelmä, vaan jätevedet on käsiteltävä puhtaammiksi pidemmälle viedyllä käsittelyllä (Suomen kuntaliitto 2004). Ympäristönsuojelulain mukaan viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen (YSL 103) vesikäymälän jätevedet sekä muut talousvedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen siten, että jätevesien puhdistus vastaa vähintään 18 :n nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 18 :n mukaan ympäristöministeriö voi säätää jätevesien käsittelymenetelmistä, kunnossapidosta ym. ottaen huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Valtioneuvosto vahvisti 18 :n mukaisen asetuksen ja asetuksen mukaisesti jätevesien puhdistusvaatimukset kiristyvät. Jokaisella kiinteistöllä tulee olla määräaikaan mennessä tehtynä selvitys jätevesien käsittelyjärjestelmästä ja sille käyttö ja huolto ohjeet. Samoin jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisesta tai parantamisesta on laadittava suunnitelma. Lietteen tai muun jätteen kuljetus muualle vietäväksi on toteutettava jätelain 10 :n mukaisena järjestettynä jätteenkuljetuksena. Uusissa rakennuskohteissa asetus otetaan käyttöön soveltuvin osin ja vanhoissa kiinteistöissä jätevesien käsittelymenetelmät on saatettava asetuksen mukaiseen käyttöön 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Jätevesien käsittelyjärjestelmäselvitykseen tarkoitettuja lomakkeita on saatavilla kunnista sekä Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ylläpitämältä sivustolta (www.jatevesi.fi). Ympäristönsuojelulain (YSL 85 ) mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tällöin kiinteistön jätevesien käsittelyn tehostamista 6

12 voidaan edellyttää jo ilman ympäristönsuojelulain asetustakin (Suomen kuntaliitto 2004). Ympäristönsuojelulaki 103 ei päde alueilla, joilla jätevesien käsittelyvaatimukset ovat tiukemmat. Tässä tapauksessa kunnanvaltuusto voi antaa ympäristönsuojelulain 19 perusteella paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 524/2003 Tarkoitus ja käsittelyvaatimukset Valtioneuvoston asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Asetus on säädetty annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 ja 18 :n nojalla. Asetusta, joka annettiin , sovelletaan talousjätevesien käsittelyyn, johtamiseen sekä jätevesijärjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon. Myös jätevesistä muodostuvat lietteet, niiden keräily ja käsittely ovat asetuksen kohteena. Asetus pyrkii rajoittamaan talousjätevesistä tulevaa kuormitusta seuraavasti: orgaanisen aineen osalta kuormitusta on vähennettävä 90%, kokonaisfosforin osalta vähintään 85% ja kokonaistypen osalta vähintään 40% laskennallisen hajakuormituksen lukuihin verrattuna. Puhdistusvaatimuksien täyttymistä verrataan yhden henkilön keskimääräiseen kuormitukseen, jossa BHK 7 on 50 g/d, kokonaisfosforikuorma 2,2 g/d ja kokonaistyppikuorma 14 g/d. Asetuksen kuormitusarvoja ei sovelleta kunnissa, joissa on annettu kuntakohtaisen ympäristönsuojelumääräyksen mukaiset jätevesien kuormitusarvot. Siirtymäsäännökset Huolto ja hoito ohje sekä selvitys jätevesijärjestelmästä, jonka avulla voidaan arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön, tulee tehdä viimeistään kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta, eli Kiinteistöt, joilla ei ole vesikäymälää, tulee laatia selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö ja huoltoohjeista viimeistään neljän vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta, eli viimeistään Ennen asetuksen voimaantuloa rakennettujen kiinteistöjen olemassa olevat 7

13 käyttökelpoiset jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan edellä mainittuja kuormitusarvoja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua asetuksesta, viimeistään Kiinteistöillä, joilla suoritetaan uudisrakentamista vastaavia korjaus tai muutostöitä, lisärakentamista, tai jätevesijärjestelmän muutostöitä, joihin vaaditaan maankäyttö ja rakennuslain mukaan rakennuslupa, toimenpidelupa tai rakentamista koskeva ilmoitus, on kuormitusta vähennettävä edellä mainittujen määrien mukaisesti Maankäyttö ja rakennuslaki (MRL 132/1999) Laki astui voimaan vuoden 2000 alussa ja sen tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistää ekologisesti, taloudellisesta ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Maankäyttö ja rakennusasetuksen 50 teknisten vaatimuksien mukaan rakennuksesta ei saa aiheutua mm. jätevesien puutteellisen käsittelyn johdosta terveyden tai hygienian vaarantumista. Asemakaavan ulkopuolisilla alueilla rakennuslupa edellyttää mm., ettei kunnalle aiheudu erityisiä kustannuksia vedenhankinnasta eikä viemäröinnin järjestämisestä. Pysyvään asumiseen käytettyjen kiinteistöjen tulee laatia käyttö ja huolto ohje (koskee varsinaisia asuinrakennuksia) myös jätevesijärjestelmälle. Tämä auttaa kiinteistön hallintaa sen elinkaaren aikana sekä lisää kiinteistönhaltijan taitoja huolehtia kiinteistöstä. Ranta ja loma asutuksen yleis ja asemakaavan sisältövaatimuksissa tulee ottaa huomioon vesiensuojelu (MRL 73 ). Kiinteistön haltija on velvollinen pitämään rakennuksen ympäristöineen sellaisessa kunnossa, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittaa. Kunnan ympäristöviranomainen voi puuttua asiaan ja määrätä rakennuksen korjattavaksi ja ympäristön siistittäväksi (MRL, 166 ) Terveydensuojelulaki (763/1994) ja asetus (1280/1994) Tervesydensuojelulain (TSL 22 ) mukaan jätevesien johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Viemäri siihen liittyvine puhdistus ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa (TSL 22 ). Voimassa olevan terveydensuojeluasetuksen mukaan (TSA 11 ) viemäri on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu talousveden tai yleiseen käyttöön tarkoitetun 8

14 uimarannan tai maaperän terveydellisen laadun huonontumista. Nestemäisten jätteiden kokoaminen tiiviiseen säiliöön tai imeyttäminen maahan on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai talousveden pilaantumisen vuoksi terveyshaittaa (TSA 11 ). Asetuksen 14 mukaan käymälässä tulee olla riittävä ilmanvaihto, jonka tulee olla järjestetty siten, että hajun leviäminen muihin tiloihin estyy. Käymälässä tai sen välittömässä läheisyydessä on lisäksi oltava mahdollisuus käsien pesuun. Kuivakäymälä tulee sijoittaa tiiviille alustalle, niin ettei käymälästä aiheudu hajun, talousveden tai maaperän likaantumisen vuoksi terveyshaittaa (TSA 11 ) Muita säädöksiä Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta, laki eräistä naapuruussuhteista, jätelaki, valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista ja valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä ovat esimerkkeinä säädöksistä, joita voidaan käyttää kiinteistökohtaisen jätevesihuollon ohjauksessa. (Suomen kuntaliitto 2004) Kuntien ympäristönsuojelumääräykset Seuraavassa käsitellään haja asutuksen kannalta tärkeimmät säädökset Lohjan, Nummi Pusulan ja Vihdin ympäristönsuojelumääräyksistä. Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella sijaitsevat alueet Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella olevilla, asema kaava alueilla jätevedet on käsiteltävä rakennusmääräyksessä olevien määräysten ja ympäristönsuojelulain jätelain nojalla annetun asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla asetettujen säännösten mukaisesti. Lohja Pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty, ja kaikki jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön joka tulee tyhjentää asianmukaisesti. 9

15 Harmaat jätevedet voidaan käsitellä tiivispohjaisessa maasuodattamossa ja johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Ranta alueilla (100 m etäisyydellä vesistöstä) vesikäymälän vedet tulee johtaa umpisäiliöön tai käsitellä muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vesikäymälää ei saa rakentaa saareen tai ilman tieyhteyttä olevalle kiinteistölle. Kopio jätevesijärjestelmän selvityksestä säilytetään kiinteistöllä. Ulkokäymälän tulee olla vähintään 5 m naapurin rajasta. Nummi Pusulassa noudatetaan Lohjan linjaa. Vihti Pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty, ja kaikki jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön joka tulee tyhjentää asianmukaisesti. Pohjavesialueella, mutta varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella kaikki jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai käsiteltävä pohjavesialueen ulkopuolella. Ranta alueilla vesikäymälän jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön jos jätevesiä käsitellään alle 100 m vesistöstä. Vesikäymälää ei saa rakentaa saareen tai ilman tieyhteyttä olevalle kiinteistölle. Suosituksena rantaalueille: kuivakäymälä/kompostikäymälä. Jätevesiselvitystä ei tarvitse toimittaa kuntaan. Ulkokäymälän ja kompostorin tulee sijaita vähintään 5 m naapurin rajasta. Suojaetäisyydet Alla esitettyjä suojaetäisyyksiä tulee noudattaa riittävän pinta ja pohjavesien laadun turvaamiseksi siinä tapauksessa mikäli alueen maaperä pystyy suodattamaan jätevettä (Taulukko 1). 10

16 Taulukko 1. Suojaetäisyydet muilla alueilla. Yhteenveto Lohjan, Nummi Pusulan ja Vihdin määräyksistä. (www.jatevesi.fi ) Vähimmäissuojaetäisyydet (m) ilman käymäläjätevesiä Lohja Nummi Pusula Vihti Talousvesikaivo huonosti läpäisevä maaperä Talousvesikaivo hyvin läpäisevä maaperä Vesistö Tontin raja tai tie Suojakerros pohjavesitason yläpuolella jäteveden maasuodattamossa 0,5 0,5 0,5 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella jäteveden maahanimeyttämössä Vähimmäissuojaetäisyydet (m) käymäläjätevesien kanssa Lohja Nummi Pusula Talousvesikaivo huonosti läpäisevä maaperä Talousvesikaivo hyvin läpäisevä maaperä Vesistö Tontin raja tai tie Suojakerros pohjavesitason yläpuolella jäteveden maasuodattamossa Suojakerros pohjavesitason yläpuolella jäteveden maahanimeyttämössä Vihti 0,5 0,5 0, Jätevesien käsittelyjärjestelmät Jätevesien käsittelymenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja tässä raportissa on pyritty esittämään erilaisia menetelmiä hyvin tiiviisti. Ajankohtaista tietoa mm. eri laitteiden puhdistustehokkuuksista saa Suomen ympäristökeskuksen sivuilta, www. ymparisto.fi/hajajate. Jätevesien käsittelymenetelmä on suunniteltava samanaikaisesti rakennusten suunnittelun kanssa ja hyväksytään rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän toteuttaminen vaatii kiinteistönhaltijalta asiaan huolella paneutumista, sillä järjestelmä toimii oikein vain, 11

17 jos suunnittelu, rakentaminen ja huolto tapahtuu tarkasti ohjeiden mukaan. Liittyminen kunnalliseen viemäriin on suositeltavin jätevesien käsittelyratkaisu. Asukkaiden kannattaisi myös harkita materiaalien yhteishankintoja, kiinteistökohtaisia jätevedenkäsittelymenetelmiä rakennettaessa. Kun loma asunto muutetaan pysyväksi asunnoksi, vaati se ns. toimenpideluvan, vaikka rakennusteknisiä muutoksia ei kiinteistöllä tehtäisikään (Suomen kuntaliitto 1996). Loma asunnot, joissa ei ole paineellista vettä, voivat tarkistaa kunnasta, tuleeko heidän tehdä parannuksia jätevesien käsittelyyn (kts. esim Jätevesijärjestelmän valvonta Kiinteistön haltijaa vaaditaan pitämään huoltopäiväkirjaa, johon merkitään kaikki jätevesijärjestelmään suoritetut huollot ja korjaukset. Huoltopäiväkirjan tulee sisältää merkinnät järjestelmään kohdistuneesta työstä, työn tekijöistä, päiväyksistä sekä muista järjestelmään mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä ja muista, mm. hajusta, jäteveden väristä ym. Huoltopäiväkirja tulee esittää ympäristöviranomaiselle vaadittaessa. (Puhtaiden vesien puolesta opas jätevesien maailmaan). Paras ratkaisu yksityisen kiinteistönhaltijan kannalta olisi tehdä jätevesien käsittelyjärjestelmästä huolto ja kunnossapitosopimus alan ammattilaisen yrityksen kanssa. Tämä helpottaisi myös valvontaviranomaisen työtä. (Suomen kuntaliitto 2004). 3.2 Kustannukset Kiinteistön jätevesijärjestelmän kustannuksiin vaikuttavat järjestelmän tyypin lisäksi mm. maaperä, maaston pinnanmuodot sekä maalajit ja niiden kaivettavuus. Kokonaiskustannuksen jätevesien käsittelyjärjestelmälle vaihtelevat euron välillä. Hankintoja tehdessä tulisi myös ottaa huomioon vanhentuneen järjestelmän uusimiskustannukset (esim. suodatinkentän uusiminen ja jätteen kuljetus kaatopaikalle). Tarkempia kustannusarvioita on esitetty kunkin jäteveden käsittelyjärjestelmän kohdalla. Kustannuksista saa lisätietoja eri valmistajien sivuilta. Kiinteistön jätevesijärjestelmä kannattaa kunnostaa jos kiinteistöä ollaan myymässä. Kunnossa oleva järjestelmä on arvopaperi, jolla on positiivinen vaikutus 12

18 kiinteistökaupoissa. Jätevesien puhdistusinvestoinnin kannalta kiinteistön haltijan on hyvä tietää, onko viemäriverkkoon mahdollista liittyä tulevaisuudessa, mahdollisen siirtymäajan jälkeenkin vahojen haja asutuksella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. (Suomen kuntaliitto 2004). Yleiseen viemäriverkkoon liittymisen jälkeen suositelluin vaihtoehto on kompostoivan kuivakäymälän hankinta ja maaperäkäsittely harmaille jätevesille (Liite 10). Umpisäiliö on kiinteistönhaltijalle hinnakkain sekä ympäristönsuojelun tehokkuuden kannalta huonoin vaihtoehto, koska se siirtää ongelman muualle. Umpikaivon tyhjennystoiminnasta aiheutuu ajokilometrejä, pienten yksityisteiden kuormitusta ja huomattavia kuluja kiinteistölle. Tiheään rakennetuilla alueilla usean kiinteistön yhteinen jätevesienkäsittelyjärjestelmä on varteen otettava vaihtoehto. Pitkällä tähtäimellä se tulee umpikaivoa halvemmaksi (Suomen kuntaliitto 2004). 3.3 Rahoitustuki talousjätevesien käsittelyyn Yksittäinen kiinteistönhaltija voi hakea valtion vesihuoltoavustusta, jos kyseessä on vakituiseen asumiseen käytettävä kiinteistö. Alueellinen ympäristökeskus tekee asiasta päätöksen hakijan hakemuksen perusteella. Vesihuoltoavustuksen suuruus on korkeintaan 30 % hyväksyttävistä kustannuksista. Uusia avustuspäätöksiä on tehty vähäisesti yksityisille. Lisätietoja 3.4 Jätevesien käsittelymenetelmän valinta Oikean kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän valinta, asentaminen ja käyttöön liittyvät huolto ja kunnossapitotoimet edellyttävät asiantuntijan osallistumista. Järjestelmän säännöllinen ja asianmukainen hoito voidaan kokea vaivalloiseksi, jolloin koko puhdistusjärjestelmä tulee helposti laiminlyödyksi. Siksi kiinteistönhaltijan tulisi tilata jätevesien käsittelyjärjestelmän huolto ja kunnossapitotyöt alan ammattilaiselta, jotta tehdystä investoinnista saataisiin irti paras mahdollinen hyöty. (Suomen kuntaliitto 2004). Jätevesien käsittelymenetelmän valintaan vaikuttavat asunnon tyyppi sekä asunnon käymäläratkaisu ja muu varustelutaso, vedenhankintatapa, maaperä, tontin olosuhteet 13

19 ym. käsitellyn jäteveden purkualueella sekä asutuksen tiheys (Rontu ja Santala 1995). Kiinteistökohtaisia puhdistusmenetelmiä on tarjolla useita erilaisia ja niiden puhdistustehot vaihtelevat huomattavasti. Suomen ympäristökeskus testaa parhaillaan eri menetelmiä ja raportoi niiden puhdistuskapasiteetista nettisivuillaan. Ensisijaisesti on selvitettävä onko kunnalliseen viemäriverkostoon liittyminen mahdollista. Jos tämä ei ole mahdollista, on käytettävä kiinteistökohtaista jätevesien käsittelymenetelmää tai rakentaa usean kiinteistön yhteinen viemäriverkosto ja jätevedenpuhdistamo. Jätevedet omatoimisesti käsittelevällä kiinteistöllä on useita erilaisia ratkaisuja valittavanaan. Pelkkä saostuskaivo ei puhdista jätevesiä riittävän tehokkaasti, mutta sitä voidaan käyttää jätevesien esikäsittelyyn. Jatkokäsittelyksi vähäisille jätevesimäärille soveltuu maaperäkäsittely, imeytyskuoppa tai vastaava (Suomen ympäristökeskus 2003). Vakituisen kiinteistön jätevedet tulee käsitellä maapuhdistamossa, esim. imeytysojasto ja imeytyskenttä sekä maasuodatin. Muita vaihtoehtoja ovat mm. pienpuhdistamo ja jätevesisäiliö (Suomen ympäristökeskus 2003). On suositeltavaa, että vesikäymälöiden sijasta käytetään muunlaista käymälämenetelmää. Esimerkiksi kompostikäymälät ovat varteenotettava vaihtoehto ympäristönsuojelua ajatellen. Kompostikäymälä ei tuhlaa vettä eikä myöskään arvokkaita ravinteita, vaan ne saadaan otettua käyttöön maanparannusaineena. Kuivakäymälä pidättää ravinteita tehokkaimmin (Taulukko 2). Tällöin ei esim. typen osalta tarvitse vähentää enää kuormitusta, fosforin osalta vähentämisvaatimus on enää 18%, alkuperäiseen 85% sijaan. 14

20 Taulukko 2. Jätevesien aiheuttaman kuormituksen vähentämisen tarve %. Alue a= perusaluetta, alue b= ympäristönsuojelumääräyksen mukaan määrätty kuormituksen vähentämistarve. (Kujala Räty 2005). parametri BHK7 BHK7 fosfori fosfori typpi typpi alue a b a b a b kaikki jätevedet johdetaan jätevesijärjestelmään virtsa otetaan talteen eikä siitä aiheudu ympäristön kuormitusta virtsa ja uloste otetaan talteen eikä niistä aiheudu ympäristön kuormitusta Vaihtoehdot jätevesien käsittelyssä Seuraavat käsittelymenetelmät ja niiden vaihtoehdot ovat mahdollisia kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyssä (Kinnunen 2001): kaikki jätevedet yhdessä: o saostuskaivokäsittely + maaperäkäsittely (tavallisimpia menetelmiä ovat maasuodatus ja maahan imeytys) o saostuskaivokäsittely + pienpuhdistamo/kaupallinen suodatin o umpisäiliöön johtaminen WC vedet ja harmaat jätevedet erillään (ns. erillisviemäröinti), jossa o käymäläjätteet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat jätevedet saostuskaivokäsittelyn jälkeen maaperäkäsittelyyn, pienpuhdistamoon tai kaupalliseen suodattimeen. muut menetelmät, mm. o kuiva tai kompostikäymälän rakentaminen vesikäymälän sijaan ja edelleen käymäläjätteiden kompostointi sekä harmaiden jätevesien käsittely erikseen, kuten yllä. erillisen saunan jätevedet o voidaan käsitellä joko erikseen tai yhdessä muiden jätevesien kanssa. 15

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN. vesiensuojelu kuntoon. Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen

HAJA-ASUTUKSEN. vesiensuojelu kuntoon. Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen Liite2. Esite: Erkki Santala, Katriina Kujala-Räty ja Ritva Holm LIITE 2/1 HAJA-ASUTUKSEN vesiensuojelu kuntoon Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen varustetason nousun myötä.

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 Risto Mansikkamäki ympäristökeskuksen johtaja Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus on Järvenpään ja Keravan

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön, joka ei voi liittyä kunnan viemäriverkostoon, tulee järjestää syntyvän jäteveden

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista:

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista: HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJEET Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä liittyminen kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon ole mahdollista, tulee kiinteistöllä syntyvän

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Kuivakäymälät. Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari 28.11.2011, Turku Jarkko Leka, Valonia

Kuivakäymälät. Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari 28.11.2011, Turku Jarkko Leka, Valonia Kuivakäymälät Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari 28.11.2011, Turku Jarkko Leka, Valonia Kuivakäymälä huussi, puusee,hyyskä Edulliset perustamis- ja käyttökustannukset Säästää vettä => globaalisti tärkeä

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Hyväksytty Konneveden kunnanvaltuustossa 13.4.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten

Lisätiedot

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Käymäläseura Huussi ry Puolueeton kansalaisjärjestö, peruste3u

Lisätiedot

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi 2012 OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Sisäkuivakäymälän edellytykset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Iltasanomat Bill Gates keksii vessan uudestaan Microsoft-miljardööri aikoo luoda aivan uudenlaisen vessan.

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Tervon kunnanviraston kahvio, os. Tervontie 4, 72210 TERVO

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Tervon kunnanviraston kahvio, os. Tervontie 4, 72210 TERVO ympäristölautakunta Tervontie 4, 72210 Tervo KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 4/2013 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Torstai 11.7.2013 klo 18.30-19:21 Tervon

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011 209/2011 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 10 päivänä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä täytyy

Lisätiedot

Ympäristönsuojelujaosto/Miljö vårdssektionen 46 03.09.2012

Ympäristönsuojelujaosto/Miljö vårdssektionen 46 03.09.2012 Ympäristönsuojelujaosto/Miljö vårdssektionen 46 03.09.2012 Vapautushakemus liittämisvelvollisuudesta vesi- ja viemäriverkostoon liittymisestä/anhållan om befrielse från anslutningsplikt till vatten och

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2011 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2003 Ympäristöministerin esittelyn mukaisesti

Lisätiedot