HIIDENVEDEN RANTA-ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIIDENVEDEN RANTA-ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS"

Transkriptio

1 HIIDENVEDEN RANTA-ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/06

2 HIIDENVEDEN RANTA ALUEIDEN HAJAKUORMITUSSELVITYS Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/06 LOHJA 2006

3 Kansikuvat: Sanna Helttunen, kuvia Hiidenveden alueelta. Kartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 588/MYY/05 Lohjan ympäristölautakunta ISSN ISBN Lohja 2006

4 1. Johdanto Hajakuormitus Jätevedet ja niiden aiheuttamat haitat Muuttuva lainsäädäntö Vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen Jätevesihuollon lainsäädäntö haja asutusalueella Vesihuoltolaki 119/ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 524/ Maankäyttö ja rakennuslaki (MRL 132/1999) Terveydensuojelulaki (763/1994) ja asetus (1280/1994) Muita säädöksiä Kuntien ympäristönsuojelumääräykset Jätevesien käsittelyjärjestelmät Jätevesijärjestelmän valvonta Kustannukset Rahoitustuki talousjätevesien käsittelyyn Jätevesien käsittelymenetelmän valinta Vaihtoehdot jätevesien käsittelyssä Kuvaukset käsittelyjärjestelmistä Esikäsittely Jatkokäsittely (maaperäkäsittely) Käymäläjärjestelmät Eri käymälävaihtoehtoja Kokemuksia käymälöistä Selvitykset käsittelymenetelmän valintaa ja sijoituspaikkaa varten Jätevesien käsittelypaikan olosuhteet Maapuhdistamojen etäisyyksistä ja sijoituspaikoista Aineisto ja menetelmät Työn tarkoitus ja tavoitteet Yleiskuvaus selvitysalueesta Veden laatu Happitilanne Levätilanne ja klorofyllipitoisuudet Kiinteistöille lähetetty kysely Kuormitusselvitys Asutus Tulosten tarkastelu Kyselyn tulokset Lähivaluma alueen kiinteistötiedot ja tontin käyttö Vedenhankintatapa Jätevesien käsittelymenetelmät Kiinteistön ja jätevesien käsittelyjärjestelmien ikä Tiedot jätevesien käsittelypaikasta Kompostityyppi ja biojätteiden käsittely Lisätietoja Maastohavaintoja... 68

5 6. Kuormitusselvitys Arvio lähivaluma alueen hajakuormituksesta Haja asutus Hiidenveden kokonaiskuormitus Hiidenveden kuormituksen sietokyky Virhelähteet kuormituksen arvioinnissa Hajakuormituksen vähentäminen Kompostointiohjeita Vesihuolto Vesikaivon huolto ja kunnossapito Tiivistelmä Lähteet Liitteet... 89

6 1. Johdanto Vesiensuojelun tavoitteena on vesien hyvä tila. Vesien tilaa heikentävät pääasiassa maan ja vesivarojen käyttö sekä päästöt teollisuudesta, maa ja metsätaloudesta, yhdyskunnista ja liikenteestä. Vesistöjen kokonaiskuormitukseen vaikuttavat pistemäinen kuormitus (teollisuus, yhdyskunnat, kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto), hajakuormitus (pellot, karjatalous, metsätalous, haja ja loma asutus), sekä laskeuma ja luonnonhuuhtouma. Laskeuman kautta tuleva kuormitus on peräisin teollisuudesta, maataloudesta ja liikenteestä Hajakuormitus Suomessa yli miljoona ihmistä asuu haja asutusalueella, kunnan viemäriverkoston ulkopuolella. Loma asukkaita haja asutusalueella on huomattavasti vakituisia asukkaita enemmän, noin 1,7 miljoonaa. Uusia vapaa ajanasuntoja Suomessa rakennetaan vuosittain noin Kaikki nämä joutuvat hoitamaan jätevesien käsittelyn kiinteistökohtaisesti. Hajakuormitus on laajalta alueelta kertyvää ravinnekuormitusta, joka aiheuttaa vesistön rehevöitymistä. Hajakuormitus koostuu maatalouden, metsätalouden, viemäröimättömän haja ja loma asutuksen sekä laskeuman ja luonnonhuuhtouman päästöistä. Hajakuormitus on ihmisen toiminnan johdosta maaperän kautta tai suoraan vesiin muun kuin yhteen purkupaikkaan tulevien aineiden aiheuttamaa kuormitusta (Leinonen 1988). Esimerkiksi Lohjan vesistöalueella hajakuormituksen suhteellinen osuus on nykyisin % kokonaiskuormituksesta (Lohjan kaupunki 2003). Hajakuormituksen määrä vaihtelee ajallisesti ja on riippuvainen hydrologisista olosuhteista. Kuormituksen laatu vaihtelee ajallisesti ja hajakuormituksen aiheuttamat ongelmat ovat pahimpia tulvien aikana tai jälkeen. Hajakuormituksen ja pistemäisen kuormituksen yhtenä erona on se, että pistekuormitusta säätelee laki ja hajakuormitusta yhteiskunta sekä suuressa määrin yksilöt. Hajakuormituksen päästöt aiheuttavat mm. rehevöitymistä, saastumista, happiongelmia, samentumista ja liettymistä, suolaantumista ja happamoitumista. 1

7 Haja ja loma asutuksen jätevedet ovat valtakunnallisessa mittakaavassa maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia yhdessä teollisuuden kanssa (Suomen ympäristökeskus 2001). Haja asutusalueilla talousvesien puutteellinen käsittely huonontaa ympäröivän vesistön laatua sekä lisää etenkin rantavesien rehevöitymistä, koska ne ovat halutuimpia kesämökkien paikkoja. Suomessa haja asutusalueiden aiheuttama jätevesikuormitus on 1,5 kertainen kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien jätevesikuormitukseen verrattuna. Järvien veden laatuun ja pohjaveden säilymiseen puhtaana vaikuttavat huomattavasti viemäröimättömän asutuksen jätevesien käsittelyn taso (Jätevesien puhdistusopas haja asutusalueen kiinteistöille). Tehostamalla haja asutuksen jätehuoltoa pyritään vähentämään vesistöjen kuormitusta, pohjavesien pilaantumisen vaaraa sekä ympäristöhygieenisiä haittoja (Ympäristöministeriö 2001). 1.2 Jätevedet ja niiden aiheuttamat haitat Jäteveden määrä riippuu vedenkulutuksesta ja jätevesien laatu on riippuvainen asukkaiden määrästä sekä jätevesityypeistä. Harmaisiin jätevesiin luetaan asumisesta muodostuvat pesuvedet, kuten peseytymis, astianpesu ja pyykinpesuvedet. Musta jätevesi on jätevettä, joka sisältää pesuvesien lisäksi vesikäymälän huuhteluvedet. Nykyaikaisen suomalaisen kotitalouden jätevedet muodostuvat seuraavista toiminnoista: Peseytyminen 45%, ruuanlaitto ja astianpesu 20%, WC:n huuhtelu 15%, pyykinpesu 15% sekä siivous ja muut toiminnot 5% (Kujala Räty & Santala 2001). Hajakuormituksen aiheuttamat ongelmat näkyvät vesistöjen pilaantumisena ja elinympäristön laadun yleisenä heikkenemisenä (Suomen ympäristökeskus 2001). Vesistöjen hygieenisen tilan heikkeneminen ja pohjavesien pilaantuminen ovat puutteellisesti käsiteltyjen jätevesien aiheuttamia uhkia. Eloperäinen aines, jota jätevesi sisältää, kuluttaa vesistöjen happivaroja. Fosforia ja typpi rehevöittävät vesistöjä, jonka seurauksena ojat umpeutuvat, rannat kaislottuvat, vesi samenee planktonin määrän kasvun vuoksi ja kalastossa tapahtuu muutoksia roskakalakantojen lisääntymisenä (Rontu & Santala 1995). Jätevesien bakteerit ja muut taudinaiheuttajat voivat pilata uimarantoja ja kaivoja jos jätevedet johdetaan väärin (Kujala Räty & Santala 2001). Haitalliset muutokset näkyvät ensisijaisesti luonnontilaisten vesistöjen vähenemisenä, vesiluonnon monimuotoisuuden pienenemisenä sekä vesistöjen pilaantumisena. 2

8 Haja ja loma asutuksen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia yhdessä teollisuuden kanssa. Jätevesien sisältämä fosfori on yleensä liukoisessa muodossa ja siten saman tien veteen päästyään levien käytössä. Ongelmia syntyy usein siis oman rannan lähellä (Suomen kuntaliitto 2004). 2. Muuttuva lainsäädäntö Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittely on tehostunut huomattavasti ja samalla haja asutuksen aiheuttama vesistökuormitus on tullut selvemmin näkyviin. Suurin osa vakituisen haja asutuksen jäteveden käsittelylaitteista vaatisi tehostamista laitteiden vanhentuneisuuden, toimimattomuuden tai ympäristönsuojelullisesti riittämättömän tehon vuoksi (Suomen ympäristökeskus 2001). Myös hajaasutusalueen varustelutaso on kehittynyt vesijohtojen rakentamisen myötä. Samalla vedenkulutus on kasvanut ja mm. vesivessojen määrät lisääntyneet. Muun kehityksen lisäksi kesämökkejä sekä niille johtavia teitä on pyritty parantamaan niin, että niiden vuotuinen käyttöaika pitenee (Wahlström ym. 1996). Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan yli 16% vuosina syntyneistä kaupungissa asuvista ihmisistä suunnittelee pysyvää muuttoa maaseudulle (Hunnakko & Palm 2002). Vapaa ajanasuntoja tullaan tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän kakkosasuntoina, koska yli puolet tämänhetkisestä työvoimasta toimii informaatioon liittyvissä ammateissa ja näin ollen etätyön määrä lisääntyy. Haja asutuksen aiheuttamaa ongelmaa pahentavat siis varustelutason kehitys, veden käytön kasvu, vapaa ajanasuntojen lisääntynyt käyttöaika vuodessa ja niiden seurauksena lisääntyvien jätevesien puutteellinen käsittely rasittavat ympäröiviä vesistöjen ja pohjaveden tilaa. Ne huonontavat vesien laatua, rehevöittävät rantoja, likaavat kaivoja ja aiheuttavat hajuja ja muita ympäristöhygieenisiä haittoja. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää mökin ym. jätehuolto ja viemäröinti kunnan vaatimalle tasolle. Haja asutuksen jätehuollon kannalta tärkeimmät lait ja asetukset on käsitelty seuraavissa kappaleissa. Lisätietoja vesihuollon lainsäädännöstä löytyy Suomen ympäristökeskuksen internet sivuilta. 3

9 2.1 Vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen 2005 Valtioneuvoston vuonna 1998 tekemän periaatepäätöksen mukaan vesiensuojelun päätavoitteena on rehevöitymisen vähentäminen ja ehkäiseminen. Toiminta keskitetään ensisijaisesti päästöjen syntypaikkoihin. Haja asutuksen osalta vesiensuojelun tavoitteet 2005 ovat biologisen hapenkulutuksen vähentäminen 60 % ja fosforikuormituksen vähentäminen 30 % 1990 luvun alun kuormitustasosta. Tärkeillä pohjavesialueilla tiheästi rakennetut alueet on viemäröitävä ja jätevedet käsiteltävä pohjavesialueen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa kymmenien tuhansien vanhojen kiinteistöjen jätevesienkäsittelyjärjestelmän tehostamista (Kujala Räty & Santala 2001). Lähiaikoina jätevesien käsittelyä tullaan tehostamaan ympäristön hygieenisen tilan parantamiseksi. Typpikuormitusta vähentäviä jätteiden ja jätevesien käsittelyjärjestelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön. Vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla olevat, tiheästi rakennetut haja asutusalueet viemäröidään ja jätevedet johdetaan käsiteltäviksi pohjavesialueiden ulkopuolelle Jätevesihuollon lainsäädäntö haja asutusalueella Vesihuoltolaki 119/2001 Vesihuoltolaki (VHL 119/2000) astui voimaan Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (VHL 1 ). Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään (VHL 6 ). Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. (VHL 6 ). Vesihuoltolaitoksen toiminta alueella oleva kiinteistö on VHL 10 :n mukaan 4

10 liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kuitenkin vapauttaa kiinteistön liittymisvelvollisuudesta (VHL 11 ). Vesihuoltolaitosta, kiinteistön omistajaa tai haltijaa sekä alueellista ympäristökeskusta on kuitenkin kuultava ennen vapautuksen myöntämistä. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 10 :ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy, vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta alueella tai jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista (VHL 11 ). Kunta vastaa vesihuollon kehittämisestä osallistumalla yleissuunnitteluun laatimalla vesihuollon kehittämissuunnitelman. Suunnitelma, joka tuli olla laadittuna mennessä, toimii työkaluna haja asutusalueiden jätevesihuollon kehittämisessä Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Uudessa ympäristönsuojelulaissa (YSL, 86/2000) asetetaan yleinen jätevesien puhdistamisvelvollisuus (YSL 103 ). Laki tuli voimaan Kiinteistön omistajan tulee olla selvillä mitä jätevesiä kiinteistöltä syntyy ja miten ne käsitellään (YSL 5 selvilläolovelvollisuus). Tämän selvityksen kiinteistön omistajat tekevät kuntien selvityslomakkeelle, joka säilytetään kiinteistöllä ja esitetään viranomaiselle tarpeen vaatiessa. Lain turvin minimoidaan ja ennaltaehkäistään jätevesien aiheuttamia ongelmia, esim. naapurin vesikaivon pilaamista. Kaikki jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 5

11 Säännös velvoittaa muun muassa huolehtimaan asianmukaisesti jätevesien käsittelylaitteistojen ja johtamisjärjestelmien huollosta ja kunnossapidosta. Lain mukaan esim. vesikäymälän jätevedet on aina puhdistettava ennen niiden johtamista maahan tai veteen. Tämä tarkoittaa jätevesien käsittelyn tehostamista etenkin vesikäymälän omaavilla haja asutusalueiden kiinteistöillä. Pelkkä saostuskaivo ei ole riittävä käsittelymenetelmä, vaan jätevedet on käsiteltävä puhtaammiksi pidemmälle viedyllä käsittelyllä (Suomen kuntaliitto 2004). Ympäristönsuojelulain mukaan viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen (YSL 103) vesikäymälän jätevedet sekä muut talousvedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen siten, että jätevesien puhdistus vastaa vähintään 18 :n nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 18 :n mukaan ympäristöministeriö voi säätää jätevesien käsittelymenetelmistä, kunnossapidosta ym. ottaen huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Valtioneuvosto vahvisti 18 :n mukaisen asetuksen ja asetuksen mukaisesti jätevesien puhdistusvaatimukset kiristyvät. Jokaisella kiinteistöllä tulee olla määräaikaan mennessä tehtynä selvitys jätevesien käsittelyjärjestelmästä ja sille käyttö ja huolto ohjeet. Samoin jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisesta tai parantamisesta on laadittava suunnitelma. Lietteen tai muun jätteen kuljetus muualle vietäväksi on toteutettava jätelain 10 :n mukaisena järjestettynä jätteenkuljetuksena. Uusissa rakennuskohteissa asetus otetaan käyttöön soveltuvin osin ja vanhoissa kiinteistöissä jätevesien käsittelymenetelmät on saatettava asetuksen mukaiseen käyttöön 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Jätevesien käsittelyjärjestelmäselvitykseen tarkoitettuja lomakkeita on saatavilla kunnista sekä Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ylläpitämältä sivustolta (www.jatevesi.fi). Ympäristönsuojelulain (YSL 85 ) mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tällöin kiinteistön jätevesien käsittelyn tehostamista 6

12 voidaan edellyttää jo ilman ympäristönsuojelulain asetustakin (Suomen kuntaliitto 2004). Ympäristönsuojelulaki 103 ei päde alueilla, joilla jätevesien käsittelyvaatimukset ovat tiukemmat. Tässä tapauksessa kunnanvaltuusto voi antaa ympäristönsuojelulain 19 perusteella paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 524/2003 Tarkoitus ja käsittelyvaatimukset Valtioneuvoston asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Asetus on säädetty annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 ja 18 :n nojalla. Asetusta, joka annettiin , sovelletaan talousjätevesien käsittelyyn, johtamiseen sekä jätevesijärjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon. Myös jätevesistä muodostuvat lietteet, niiden keräily ja käsittely ovat asetuksen kohteena. Asetus pyrkii rajoittamaan talousjätevesistä tulevaa kuormitusta seuraavasti: orgaanisen aineen osalta kuormitusta on vähennettävä 90%, kokonaisfosforin osalta vähintään 85% ja kokonaistypen osalta vähintään 40% laskennallisen hajakuormituksen lukuihin verrattuna. Puhdistusvaatimuksien täyttymistä verrataan yhden henkilön keskimääräiseen kuormitukseen, jossa BHK 7 on 50 g/d, kokonaisfosforikuorma 2,2 g/d ja kokonaistyppikuorma 14 g/d. Asetuksen kuormitusarvoja ei sovelleta kunnissa, joissa on annettu kuntakohtaisen ympäristönsuojelumääräyksen mukaiset jätevesien kuormitusarvot. Siirtymäsäännökset Huolto ja hoito ohje sekä selvitys jätevesijärjestelmästä, jonka avulla voidaan arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön, tulee tehdä viimeistään kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta, eli Kiinteistöt, joilla ei ole vesikäymälää, tulee laatia selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö ja huoltoohjeista viimeistään neljän vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta, eli viimeistään Ennen asetuksen voimaantuloa rakennettujen kiinteistöjen olemassa olevat 7

13 käyttökelpoiset jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan edellä mainittuja kuormitusarvoja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua asetuksesta, viimeistään Kiinteistöillä, joilla suoritetaan uudisrakentamista vastaavia korjaus tai muutostöitä, lisärakentamista, tai jätevesijärjestelmän muutostöitä, joihin vaaditaan maankäyttö ja rakennuslain mukaan rakennuslupa, toimenpidelupa tai rakentamista koskeva ilmoitus, on kuormitusta vähennettävä edellä mainittujen määrien mukaisesti Maankäyttö ja rakennuslaki (MRL 132/1999) Laki astui voimaan vuoden 2000 alussa ja sen tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistää ekologisesti, taloudellisesta ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Maankäyttö ja rakennusasetuksen 50 teknisten vaatimuksien mukaan rakennuksesta ei saa aiheutua mm. jätevesien puutteellisen käsittelyn johdosta terveyden tai hygienian vaarantumista. Asemakaavan ulkopuolisilla alueilla rakennuslupa edellyttää mm., ettei kunnalle aiheudu erityisiä kustannuksia vedenhankinnasta eikä viemäröinnin järjestämisestä. Pysyvään asumiseen käytettyjen kiinteistöjen tulee laatia käyttö ja huolto ohje (koskee varsinaisia asuinrakennuksia) myös jätevesijärjestelmälle. Tämä auttaa kiinteistön hallintaa sen elinkaaren aikana sekä lisää kiinteistönhaltijan taitoja huolehtia kiinteistöstä. Ranta ja loma asutuksen yleis ja asemakaavan sisältövaatimuksissa tulee ottaa huomioon vesiensuojelu (MRL 73 ). Kiinteistön haltija on velvollinen pitämään rakennuksen ympäristöineen sellaisessa kunnossa, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittaa. Kunnan ympäristöviranomainen voi puuttua asiaan ja määrätä rakennuksen korjattavaksi ja ympäristön siistittäväksi (MRL, 166 ) Terveydensuojelulaki (763/1994) ja asetus (1280/1994) Tervesydensuojelulain (TSL 22 ) mukaan jätevesien johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Viemäri siihen liittyvine puhdistus ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa (TSL 22 ). Voimassa olevan terveydensuojeluasetuksen mukaan (TSA 11 ) viemäri on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu talousveden tai yleiseen käyttöön tarkoitetun 8

14 uimarannan tai maaperän terveydellisen laadun huonontumista. Nestemäisten jätteiden kokoaminen tiiviiseen säiliöön tai imeyttäminen maahan on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai talousveden pilaantumisen vuoksi terveyshaittaa (TSA 11 ). Asetuksen 14 mukaan käymälässä tulee olla riittävä ilmanvaihto, jonka tulee olla järjestetty siten, että hajun leviäminen muihin tiloihin estyy. Käymälässä tai sen välittömässä läheisyydessä on lisäksi oltava mahdollisuus käsien pesuun. Kuivakäymälä tulee sijoittaa tiiviille alustalle, niin ettei käymälästä aiheudu hajun, talousveden tai maaperän likaantumisen vuoksi terveyshaittaa (TSA 11 ) Muita säädöksiä Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta, laki eräistä naapuruussuhteista, jätelaki, valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista ja valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä ovat esimerkkeinä säädöksistä, joita voidaan käyttää kiinteistökohtaisen jätevesihuollon ohjauksessa. (Suomen kuntaliitto 2004) Kuntien ympäristönsuojelumääräykset Seuraavassa käsitellään haja asutuksen kannalta tärkeimmät säädökset Lohjan, Nummi Pusulan ja Vihdin ympäristönsuojelumääräyksistä. Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella sijaitsevat alueet Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella olevilla, asema kaava alueilla jätevedet on käsiteltävä rakennusmääräyksessä olevien määräysten ja ympäristönsuojelulain jätelain nojalla annetun asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla asetettujen säännösten mukaisesti. Lohja Pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty, ja kaikki jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön joka tulee tyhjentää asianmukaisesti. 9

15 Harmaat jätevedet voidaan käsitellä tiivispohjaisessa maasuodattamossa ja johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Ranta alueilla (100 m etäisyydellä vesistöstä) vesikäymälän vedet tulee johtaa umpisäiliöön tai käsitellä muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vesikäymälää ei saa rakentaa saareen tai ilman tieyhteyttä olevalle kiinteistölle. Kopio jätevesijärjestelmän selvityksestä säilytetään kiinteistöllä. Ulkokäymälän tulee olla vähintään 5 m naapurin rajasta. Nummi Pusulassa noudatetaan Lohjan linjaa. Vihti Pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty, ja kaikki jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön joka tulee tyhjentää asianmukaisesti. Pohjavesialueella, mutta varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella kaikki jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai käsiteltävä pohjavesialueen ulkopuolella. Ranta alueilla vesikäymälän jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön jos jätevesiä käsitellään alle 100 m vesistöstä. Vesikäymälää ei saa rakentaa saareen tai ilman tieyhteyttä olevalle kiinteistölle. Suosituksena rantaalueille: kuivakäymälä/kompostikäymälä. Jätevesiselvitystä ei tarvitse toimittaa kuntaan. Ulkokäymälän ja kompostorin tulee sijaita vähintään 5 m naapurin rajasta. Suojaetäisyydet Alla esitettyjä suojaetäisyyksiä tulee noudattaa riittävän pinta ja pohjavesien laadun turvaamiseksi siinä tapauksessa mikäli alueen maaperä pystyy suodattamaan jätevettä (Taulukko 1). 10

16 Taulukko 1. Suojaetäisyydet muilla alueilla. Yhteenveto Lohjan, Nummi Pusulan ja Vihdin määräyksistä. (www.jatevesi.fi ) Vähimmäissuojaetäisyydet (m) ilman käymäläjätevesiä Lohja Nummi Pusula Vihti Talousvesikaivo huonosti läpäisevä maaperä Talousvesikaivo hyvin läpäisevä maaperä Vesistö Tontin raja tai tie Suojakerros pohjavesitason yläpuolella jäteveden maasuodattamossa 0,5 0,5 0,5 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella jäteveden maahanimeyttämössä Vähimmäissuojaetäisyydet (m) käymäläjätevesien kanssa Lohja Nummi Pusula Talousvesikaivo huonosti läpäisevä maaperä Talousvesikaivo hyvin läpäisevä maaperä Vesistö Tontin raja tai tie Suojakerros pohjavesitason yläpuolella jäteveden maasuodattamossa Suojakerros pohjavesitason yläpuolella jäteveden maahanimeyttämössä Vihti 0,5 0,5 0, Jätevesien käsittelyjärjestelmät Jätevesien käsittelymenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja tässä raportissa on pyritty esittämään erilaisia menetelmiä hyvin tiiviisti. Ajankohtaista tietoa mm. eri laitteiden puhdistustehokkuuksista saa Suomen ympäristökeskuksen sivuilta, www. ymparisto.fi/hajajate. Jätevesien käsittelymenetelmä on suunniteltava samanaikaisesti rakennusten suunnittelun kanssa ja hyväksytään rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän toteuttaminen vaatii kiinteistönhaltijalta asiaan huolella paneutumista, sillä järjestelmä toimii oikein vain, 11

17 jos suunnittelu, rakentaminen ja huolto tapahtuu tarkasti ohjeiden mukaan. Liittyminen kunnalliseen viemäriin on suositeltavin jätevesien käsittelyratkaisu. Asukkaiden kannattaisi myös harkita materiaalien yhteishankintoja, kiinteistökohtaisia jätevedenkäsittelymenetelmiä rakennettaessa. Kun loma asunto muutetaan pysyväksi asunnoksi, vaati se ns. toimenpideluvan, vaikka rakennusteknisiä muutoksia ei kiinteistöllä tehtäisikään (Suomen kuntaliitto 1996). Loma asunnot, joissa ei ole paineellista vettä, voivat tarkistaa kunnasta, tuleeko heidän tehdä parannuksia jätevesien käsittelyyn (kts. esim Jätevesijärjestelmän valvonta Kiinteistön haltijaa vaaditaan pitämään huoltopäiväkirjaa, johon merkitään kaikki jätevesijärjestelmään suoritetut huollot ja korjaukset. Huoltopäiväkirjan tulee sisältää merkinnät järjestelmään kohdistuneesta työstä, työn tekijöistä, päiväyksistä sekä muista järjestelmään mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä ja muista, mm. hajusta, jäteveden väristä ym. Huoltopäiväkirja tulee esittää ympäristöviranomaiselle vaadittaessa. (Puhtaiden vesien puolesta opas jätevesien maailmaan). Paras ratkaisu yksityisen kiinteistönhaltijan kannalta olisi tehdä jätevesien käsittelyjärjestelmästä huolto ja kunnossapitosopimus alan ammattilaisen yrityksen kanssa. Tämä helpottaisi myös valvontaviranomaisen työtä. (Suomen kuntaliitto 2004). 3.2 Kustannukset Kiinteistön jätevesijärjestelmän kustannuksiin vaikuttavat järjestelmän tyypin lisäksi mm. maaperä, maaston pinnanmuodot sekä maalajit ja niiden kaivettavuus. Kokonaiskustannuksen jätevesien käsittelyjärjestelmälle vaihtelevat euron välillä. Hankintoja tehdessä tulisi myös ottaa huomioon vanhentuneen järjestelmän uusimiskustannukset (esim. suodatinkentän uusiminen ja jätteen kuljetus kaatopaikalle). Tarkempia kustannusarvioita on esitetty kunkin jäteveden käsittelyjärjestelmän kohdalla. Kustannuksista saa lisätietoja eri valmistajien sivuilta. Kiinteistön jätevesijärjestelmä kannattaa kunnostaa jos kiinteistöä ollaan myymässä. Kunnossa oleva järjestelmä on arvopaperi, jolla on positiivinen vaikutus 12

18 kiinteistökaupoissa. Jätevesien puhdistusinvestoinnin kannalta kiinteistön haltijan on hyvä tietää, onko viemäriverkkoon mahdollista liittyä tulevaisuudessa, mahdollisen siirtymäajan jälkeenkin vahojen haja asutuksella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. (Suomen kuntaliitto 2004). Yleiseen viemäriverkkoon liittymisen jälkeen suositelluin vaihtoehto on kompostoivan kuivakäymälän hankinta ja maaperäkäsittely harmaille jätevesille (Liite 10). Umpisäiliö on kiinteistönhaltijalle hinnakkain sekä ympäristönsuojelun tehokkuuden kannalta huonoin vaihtoehto, koska se siirtää ongelman muualle. Umpikaivon tyhjennystoiminnasta aiheutuu ajokilometrejä, pienten yksityisteiden kuormitusta ja huomattavia kuluja kiinteistölle. Tiheään rakennetuilla alueilla usean kiinteistön yhteinen jätevesienkäsittelyjärjestelmä on varteen otettava vaihtoehto. Pitkällä tähtäimellä se tulee umpikaivoa halvemmaksi (Suomen kuntaliitto 2004). 3.3 Rahoitustuki talousjätevesien käsittelyyn Yksittäinen kiinteistönhaltija voi hakea valtion vesihuoltoavustusta, jos kyseessä on vakituiseen asumiseen käytettävä kiinteistö. Alueellinen ympäristökeskus tekee asiasta päätöksen hakijan hakemuksen perusteella. Vesihuoltoavustuksen suuruus on korkeintaan 30 % hyväksyttävistä kustannuksista. Uusia avustuspäätöksiä on tehty vähäisesti yksityisille. Lisätietoja 3.4 Jätevesien käsittelymenetelmän valinta Oikean kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän valinta, asentaminen ja käyttöön liittyvät huolto ja kunnossapitotoimet edellyttävät asiantuntijan osallistumista. Järjestelmän säännöllinen ja asianmukainen hoito voidaan kokea vaivalloiseksi, jolloin koko puhdistusjärjestelmä tulee helposti laiminlyödyksi. Siksi kiinteistönhaltijan tulisi tilata jätevesien käsittelyjärjestelmän huolto ja kunnossapitotyöt alan ammattilaiselta, jotta tehdystä investoinnista saataisiin irti paras mahdollinen hyöty. (Suomen kuntaliitto 2004). Jätevesien käsittelymenetelmän valintaan vaikuttavat asunnon tyyppi sekä asunnon käymäläratkaisu ja muu varustelutaso, vedenhankintatapa, maaperä, tontin olosuhteet 13

19 ym. käsitellyn jäteveden purkualueella sekä asutuksen tiheys (Rontu ja Santala 1995). Kiinteistökohtaisia puhdistusmenetelmiä on tarjolla useita erilaisia ja niiden puhdistustehot vaihtelevat huomattavasti. Suomen ympäristökeskus testaa parhaillaan eri menetelmiä ja raportoi niiden puhdistuskapasiteetista nettisivuillaan. Ensisijaisesti on selvitettävä onko kunnalliseen viemäriverkostoon liittyminen mahdollista. Jos tämä ei ole mahdollista, on käytettävä kiinteistökohtaista jätevesien käsittelymenetelmää tai rakentaa usean kiinteistön yhteinen viemäriverkosto ja jätevedenpuhdistamo. Jätevedet omatoimisesti käsittelevällä kiinteistöllä on useita erilaisia ratkaisuja valittavanaan. Pelkkä saostuskaivo ei puhdista jätevesiä riittävän tehokkaasti, mutta sitä voidaan käyttää jätevesien esikäsittelyyn. Jatkokäsittelyksi vähäisille jätevesimäärille soveltuu maaperäkäsittely, imeytyskuoppa tai vastaava (Suomen ympäristökeskus 2003). Vakituisen kiinteistön jätevedet tulee käsitellä maapuhdistamossa, esim. imeytysojasto ja imeytyskenttä sekä maasuodatin. Muita vaihtoehtoja ovat mm. pienpuhdistamo ja jätevesisäiliö (Suomen ympäristökeskus 2003). On suositeltavaa, että vesikäymälöiden sijasta käytetään muunlaista käymälämenetelmää. Esimerkiksi kompostikäymälät ovat varteenotettava vaihtoehto ympäristönsuojelua ajatellen. Kompostikäymälä ei tuhlaa vettä eikä myöskään arvokkaita ravinteita, vaan ne saadaan otettua käyttöön maanparannusaineena. Kuivakäymälä pidättää ravinteita tehokkaimmin (Taulukko 2). Tällöin ei esim. typen osalta tarvitse vähentää enää kuormitusta, fosforin osalta vähentämisvaatimus on enää 18%, alkuperäiseen 85% sijaan. 14

20 Taulukko 2. Jätevesien aiheuttaman kuormituksen vähentämisen tarve %. Alue a= perusaluetta, alue b= ympäristönsuojelumääräyksen mukaan määrätty kuormituksen vähentämistarve. (Kujala Räty 2005). parametri BHK7 BHK7 fosfori fosfori typpi typpi alue a b a b a b kaikki jätevedet johdetaan jätevesijärjestelmään virtsa otetaan talteen eikä siitä aiheudu ympäristön kuormitusta virtsa ja uloste otetaan talteen eikä niistä aiheudu ympäristön kuormitusta Vaihtoehdot jätevesien käsittelyssä Seuraavat käsittelymenetelmät ja niiden vaihtoehdot ovat mahdollisia kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyssä (Kinnunen 2001): kaikki jätevedet yhdessä: o saostuskaivokäsittely + maaperäkäsittely (tavallisimpia menetelmiä ovat maasuodatus ja maahan imeytys) o saostuskaivokäsittely + pienpuhdistamo/kaupallinen suodatin o umpisäiliöön johtaminen WC vedet ja harmaat jätevedet erillään (ns. erillisviemäröinti), jossa o käymäläjätteet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat jätevedet saostuskaivokäsittelyn jälkeen maaperäkäsittelyyn, pienpuhdistamoon tai kaupalliseen suodattimeen. muut menetelmät, mm. o kuiva tai kompostikäymälän rakentaminen vesikäymälän sijaan ja edelleen käymäläjätteiden kompostointi sekä harmaiden jätevesien käsittely erikseen, kuten yllä. erillisen saunan jätevedet o voidaan käsitellä joko erikseen tai yhdessä muiden jätevesien kanssa. 15

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus 13.4.2004 Hyväksytty: Valtuusto 26.4.2004 Voimaantulo: 1.5.2004 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta 12.10.2011 46 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ympäristönsuojelulakia

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun kunnat SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA Selvitys tulee tehdä 1.1.2006 mennessä (kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää 1.1.2008 mennessä)

Lisätiedot

Selvitys jätevesien johtamisesta

Selvitys jätevesien johtamisesta Selvitys jätevesien johtaisesta 1. Kiinteistönhaltija Nii jakeluosoite, postinuero ja -toiipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranoaiselle OSYT 2015 puhelinnuero

Lisätiedot

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA H 75 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA Ympäristölautakunta 16.6.2016, 20 Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma: Liittämisvelvollisuus vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005)

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) 17.9.2013 www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto 22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) Kirjallisuuslähde Kirjallisuuslähde

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus korkotukilainan takaamisesta

KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus korkotukilainan takaamisesta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus 15.6.2012 Aika Tiistai 19.6.2012 klo 16.00 Paikka Kunnanhallituksen huone Käsiteltävät asiat nro Liite nro Asia 219 150 Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus

Lisätiedot

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISESTÄ VAPAUTTAMINEN / RINNEPELTO , TIMONEN

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISESTÄ VAPAUTTAMINEN / RINNEPELTO , TIMONEN Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 01.11.2012 Rakennus- ja ympäristölautakunta 47 22.09.2016 ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISESTÄ VAPAUTTAMINEN

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET 1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella Erkki Santala Käsittelymenetelmät ja niiden kunnon arviointi Saostuskaivot ja säiliöt Maahanimeyttämön ja maasuodattamon toimintaperiaatteet

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA 1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset

Lisätiedot

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 : YHTEENVETO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMASTA Toiitetaan suunnitelan yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan Saapunut / pvä: Uusi jätevesijärjestelä Vanhan jätevesijärjestelän uusiinen Rakennuslupanuero:

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 2/6 LIITE 3, Sivu 3/6 LIITE 3, Sivu 4/6 LIITE 3, Sivu 5/6 LIITE 3, Sivu 6/6 Ohje käymälöistä suurissa yleisötilaisuuksissa LIITE 4 Suuressa yleisötilaisuudessa on oltava

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo.

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo. IISI mini Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI 2012.1 1 GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE 1 90460 Oulunsalo. www.go-gin.com IISI Mini -harmaavesisuodattimet IISI mini soveltuu kesämökkien tai loma-asuntojen

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA

HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA TAMMELAN KUNTA HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA Opas kotitalouksille ja vapaa-ajanasunnoille Tämän esitteen ohjeet perustuvat 15.3.2011 voimaan tulleeseen valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Muuttuvien hajajätevesisäädösten huomioiminen kuntien määräyskokoelmissa ja valvonnassa

Muuttuvien hajajätevesisäädösten huomioiminen kuntien määräyskokoelmissa ja valvonnassa Muuttuvien hajajätevesisäädösten huomioiminen kuntien määräyskokoelmissa ja valvonnassa Hajajätevedet järjestykseen risteilyllä Laivaseminaari 13.2.2017 Viking Line, m/s Gabriella Miira Riipinen ympäristöpäällikkö

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Kuusikkotie 25 01380 Vantaa EV Ekovessaratkaisut AQ Biologiset wc-laitteistot tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Esite sisältää kuvaukset yllämainituista tuoteryhmistä. Lisätietoja

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset Hallitusneuvos Oili Rahnasto 5.6.2014 Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Lain tarkoitus ja soveltamisala, 1-4 1 luku Yleiset säännökset Lain tarkoitus, 1 säännös

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE LANKIA RN:O 10:81

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE LANKIA RN:O 10:81 Ympäristölautakunta 71 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE LANKIA RN:O 10:81 36/60.602/2013 Ympäristölautakunta 71 Asia Hakija

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä Ympäristölautakunnan määräys ratkaisuvallan siirtämisestä Ympäristölautakunta siirtää ratkaisuvaltaansa 1.1.2015 alkaen seuraavasti: Muutettu ympäristölautakunnan kokouksessa 3.11.2016 77, tulee voimaan

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Moduulipuhdistaja 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Moduulipuhdistaja 8 toiminta Moduulipuhdistaja 8 asennus Moduulipuhdistaja 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan ennen

Lisätiedot

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa DT konferenssi 06, 18.8.06 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIHUOLTO ERILAISIA LÄHESTYMISTAPOJA SEN PARANTAMISEKSI; Hankkeen rahoitus Suomen Ympäristöministeriön lähialuetuki Suomen ja Liettuan kahdenvälinen ympäristöyhteistyö

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero A) YHTEYSTIEDOT 1 Hakija Nimi Puhelin virka-aikana Sähköpostiosoite 2 Kiinteistön sijainti

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 681/2014 Laki vesihuoltolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesihuoltolain

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Ympäristölautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Ympäristölautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Ympäristölautakunta sivu 1 Kokousaika 10.5.2011, kello 17.30 18.45 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Ilkanrati, kokoushuone Hahtola Aulis, puheenjohtaja Hannuksela

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,

Lisätiedot