KORKEAKOULUJEN JA SEKTORITUTKIMUSLAITOSTEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 Sektoritutkimus Pohjois-Euroopassa Opetusministeriö KORKEAKOULUJEN JA SEKTORITUTKIMUSLAITOSTEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Erkki Alasaarela Oulun yliopisto Thule-instituutti NorNet-verkosto

2 SUOMEN TUTKIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISPROSESSIT Korkeakoulujen rakenteellinen uudistaminen Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian laatiminen Tutkijakoulut ja tutkijanuran kehittäminen Kansallisen innovaatiostrategian laatiminen Sektoritutkimusjärjestelmän uudistaminen Infrastruktuuripolitiikan luominen Strategisen huippuosaamisen keskittymät Työn äärellä tapahtuva kumppanuuden kehittäminen lisäarvoa kaikille

3 KORKEAKOULUT JA SEKTORITUTKIMUSLAITOKSET Yliopistot Tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva koulutus Ammattikorkeakoulut Työelämälähtöinen koulutus sekä aluetta, pkyritystoimintaa ja palvelusektoria tukeva soveltava t&k-toiminta Sektoritutkimuslaitokset Yhteiskunnan päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi tarvittavan tiedon hankkiminen, tuottaminen ja välittäminen

4 YHTEISTYÖN N LÄHTL HTÖKOHTANA ON TAVOITTEIDEN YHTEENSOVITTAMINEN Yhteiskunnalliset tavoitteet Tieteelliset tavoitteet Ammatti- Korkeakoulut Taloudelliset tavoitteet

5 TIEDON ELINKAARI JA ARVOKETJU TOIMIJOIDEN ROOLIT Yritykset Ammattikorkeakoulut Soveltava tutkimus Tiedon ja tieteen vieminen käytäntöihin ja tuotteisiin Perustutkimus Tiedon arvoketjun synergia Käytäntöjen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen Yliopistot Tiedon kerääminen ja hallinta Sektoritutkimuslaitokset

6 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA JA PERIAATTEITA Ministeriöiden ja tutkimuslaitosten tulisi kaikin käytössä olevin keinoin edistää tutkimuslaitosten ja yliopistojen välistä ja tutkimuslaitosten keskinäistä yhteistyötä (Sektorilaitosten selvitysmies Jussi Huttunen 2004) Yhteistyötä yhteisten virkojen, tutkimusohjelmien ja projektien, yhteishankintojen ja -laboratorioiden muodossa kannustetaan Yhteistyöalueina voisivat olla tutkimuksen lisäksi myös koulutus ja erityisesti tutkijakoulutus. (Yliopistojen selvitysmies Jorma Rantanen 2004) Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään tutkimusjärjestelmän toiminnan kehittämiseksi (Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä ) Ministeriön tulee osana korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ohjelmaa tukea korkeakoulujen ja sektoritutkimuslaitosten kampusyhteistyötä, yhteisiä virkoja ja infrastruktuureja sekä strategisia alliansseja (Sektoritutkimustyöryhmän mietintö 2006)

7 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE Yliopistot muodostavat yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteisiä laitoksia. Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset (ml. tutkimusasemaverkosto) tiivistävät yhteistyötään yhteisillä tutkimusohjelmilla, kampuksilla ja muilla toimintarakenteilla. Tämä otetaan lähtökohdaksi sektoritutkimuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman valmistelussa.

8 YHTEISTYÖSTÄ YHDESSÄ TEKEMISEEN Sektoritutkimuslaitokset ja korkeakoulut muodostavat alueellisia osaamisryppäitä Alueellinen allianssi valtakunnallinen vastuu Kiinteät yhteistyörakenteet ja yhteisomistus Yhteinen koordinointiryhmä ja organisaatio Yhteiset tilat Infran ja tukipalvelujen yhteiskäyttö Yhteisiä virkoja Yhteisiä tutkimusryhmiä Yhteinen toimintaohjelma Yhteisesti sovitut yhteistyön painopisteet Yhteisiä tutkimusohjelmia ja tohtoriohjelmia Yhteisiä isoja, monitieteisiä tutkimushankkeita Temaattinen tuottajakonsortio Kokoaa hanke-esityksiä sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin Hakee rahoitusta ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin eri lähteistä (kansalliset ja kansainväliset rahoittajat)

9 NorNet POHJOINEN YHTEISTYÖVERKOSTO Kokoaa yhteistyöhön erityisesti Pohjois- Suomessa sijaitsevien sektoritutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tutkijat Toiminta valtakunnallista ja kansainvälistä Koordinaation kotipesä Oulun yliopiston Thule-instituutti Teemana pohjoinen ympäristö ja pohjoisten luonnonvarojen kestävä käyttö

10 NorNet-yhteistyösopimus Muhos Sopijapuolet muodostavat yhdessä yhteistyöverkoston, josta käytetään nimitystä NorNet. Tavoitteena on sopijapuolten kesken - toteuttaa pohjoiseen ympäristöön ja luonnonvarojen kestävään käyttöön suuntautuvaa perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta sekä tuottaa asiantuntija- ja laboratoriopalveluja, - edistää alan piirissä toimivien tutkimusyksiköiden yhteistyötä - korostaa pohjoista tutkimusta laajojen yhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien avulla. - lisätä tutkimuksen monitieteisyyttä ja ongelmakeskeisyyttä. - tukea alan perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta.

11 NORNET ORGANISAATIO OHJAUSRYHMÄ (pääjohtajat) TUKIRYHMÄ (tutkimusvastaavat) Professoritiimi (yhteiset virat) Koordinaatio (2 hlöä) TUTKIJA- KOULUT TUTKIMUS- OHJELMAT INFRA- JA ASIANTUNTIJA- YHTEISTYÖ NORNET-TOIMINTASÄÄNTÖ YHTEINEN STRATEGIA YHTEINEN TOIMINTAOHJELMA

12 NorNet-verkosto strateginen yhteistyömalli Muut yhteistyötahot TTL? NorNet kumppanit GTK KTL? OY IL? NorNet-ydintoimijat -pääedunsaajat -päättävät strategiasta ja toimintaohjelmasta -ohjausryhmän, tukiryhmän ja professoritiimin jäsenyys -omistajajäsenet/maksuosuus LY? METLA MTT VTT? NorNet ydintoimijat RKTL OSKE? EVIRA SYKE PPO, LAP KAI POHJ AMK:t? LTSER HY, TY? NorNet-kumppanit (neuvottelut meneillään) -projektiyhteistyö -infrayhteistyö -tukiryhmän jäsenyys Muut yhteistyötahot -projektikohtainen yhteistyötaho

13 NorNet-verkosto yhteistyön teema-alueet NorNet-ydintoimijoiden ja kumppanien tutkimusohjelmat NorNet-verkoston tutkimuksen puiteohjelma Teema 1 Pohjoisten alueitten maankäyttö Teema 2 Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen Teema 3 Pohjoinen väestö ja hyvinvointi Teema 4 Työvälineet Ja innovaatiot Pohjoinen maankäyttö ja maan peite Pohjoinen hyvinvointi Ja terveys Pohjoinen globaalimuutos Ympäristöteknologiaohjelma Oulun yliopiston Pohjoisuus ja ympäristö -painoalan tutkimusohjelmat

14 NorNet-verkosto yhteinen tohtoriohjelma Tohtoriohjelma Pohjoisuus ja ympäristö Johtaja: korkea tieteellinen osaaminen ja vahva NorNet-yhteys Johtoryhmän jäsenet Teema-alueiden johtajat NorNet professoritiimi Yliopiston professoreita Teema Globaalimuutos Johtaja ohjelmajohtaja (Kari Strand) Teema Maankäyttö, maan peite Johtaja ohjelmajohtaja (NN) Teema Terveys ja hyvinvointi Johtaja ohjelmajohtaja (Arja Rautio) Teema Teollinen ekologia sekä ympäristötekniikka ja talous Johtaja ohjelmajohtaja (NN) Jäsenet tiedekunnista, tutkimuslaitoksista ja yrityselämästä Jäsenet tiedekunnista, tutkimuslaitoksista ja yrityselämästä Jäsenet tiedekunnista, tutkimuslaitoksista ja yrityselämästä Jäsenet tiedekunnista, tutkimuslaitoksista ja yrityselämästä

15 Tutkijapalaute NorNet-verkoston toiminnan suuntaamisesta 1. Yhteinen tutkimusohjelma ja tähän liittyvä yhteisten tutkimushankkeiden kokoonajo ja rahoituksen hankinta? (54) 2. Yhteinen tutkijakoulu ja tähän liittyvä väitöskirjavalmistelun aktivointi ja tuki? (54) 3. Tutkimuslaitosten tietoaineistojen yhteiskäytön helpottaminen ja yhteisten järjestelmien rakentaminen (dataintegraatio)? (54) 4. Yhteisen hankevalmistelun tukeminen ja tähän liittyvien yhteisten työprosessien ja työvälineiden kehittäminen? (54) 5. Voimavarojen ja infrastruktuurin yhteiskäytön lisääminen (yhteiset virat, kenttäasemien yhteiskäyttö jne)? (54) 6. Vuorovaikutteisen tiedonvälityksen kehittäminen (NorNet-foorumi)? (54) 7. Yritysyhteistyön kehittäminen (NorNet- innovaatioympäristö)? (54)

16 NorNet Koordinaatio osallisena 100 hankkeen valmistelussa Puolet on saanut rahoituksen Ohjelmassa nyt 60 hanketta 20 miljoonaa euroa NorNet-ympäristötohtorikoulu Listalla 120 väitöskirjatyön tekijää Väitöskirjastipendi 70:lle Professoritiimi Viisi yhteisprofessuuria + 2 haettavana Yhteiset tilat Oulun yliopiston yhteyteen

17 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE Oulun yliopiston kehittämistä kansainvälisesti korkeatasoisena tiedeyliopistona jatketaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja sektoritutkimuslaitosten kanssa. valtakunnallinen vastuu

18 YHDESSÄ ETEENPÄIN Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimeksiannot tuottajakonsortiot kilpailuttaminen vai yhteistyöhön kannustaminen? Yhteisten ohjelmien tulosohjaus voimavarojen käytöstä sopiminen Infrastruktuurin ja tukipalvelujen yhteiskäyttö tietoaineistot, hankevalmistelun tuki Yhteistyön kannustimet lisäarvon tuottaminen taloudelliset kannustimet Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen klusterit tutkimuksen relevanssi ja tulosten välittyminen tutkimustiedon hyödyntäminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä Monitieteiset temaattiset virtuaalilaitokset luovat ratkaisut