1. AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖT... 1

Transkriptio

1 TUTKINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Karelia-ammattikorkeakoulun hallituksessa Tutkintosääntö tulee voimaan alkaen ja korvaa kaikki aiemmat tutkintosäännöt. 1. AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖT KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSTEHTÄVÄ Koulutusalat, t ja tutkinnot Opetuksen suunnittelu OPISKELIJAKSI OTTAMINEN JA OPISKELUOIKEUS Aloituspaikat ja opiskelijavalintaperusteet Opiskelijavalinta Ilmoittautuminen opiskelijaksi Opiskeluoikeus OPISKELU KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA Opinto-ohjaus Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opintosuoritusten arviointi ja merkitseminen Opintosuoritusten arvioinnin oikaisu Kielitaitovaatimukset Harjoittelu Opinnäytetyö Vapaasti valittavat opinnot Kypsyysnäyte Kurinpitomenettely VALMISTUMINEN JA TODISTUKSET Tutkintotodistukset Muun koulutuksen todistukset... 8

2 1 1. AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖT Karelia-ammattikorkeakoulua ylläpitää Joensuun kaupungin omistama Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, jonka johdosta huolehtivat Osakeyhtiölain (624/2006, 6 luku) mukaisesti osakeyhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiöllä on osakeyhtiön hallituksen valitsema toimitusjohtaja, joka toimii hallintosäännön perusteella myös Karelia-ammattikorkeakoulun rehtorina. Ammattikorkeakoululla on sisäisissä asioissa itsehallinto. Sisäistä hallintoa hoitavat Ammattikorkeakoululain (351/ luku) säädösten mukaisesti ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Karelia-ammattikorkeakoulun sääntöjen perustana ovat Ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja sitä täydentävä asetus (352/2003), Osakeyhtiölaki (624/2006), Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön yhtiöjärjestys, Joensuun kaupungin omistajapolitiikka sekä Joensuun kaupungin konserniohje. Karelia-ammattikorkeakoulun toimintaa määrittävät seuraavat säännöt (hyväksyjä suluissa). Karelia Ammattikorkeakoulu Oy Hallintosääntö (osakeyhtiön hallitus) Karelia-ammattikorkeakoulun sisäiset säännöt Sisäisen hallinnon sääntö (ammattikorkeakoulun hallitus) Tutkintosääntö (ammattikorkeakoulun hallitus) Toimintasääntö (rehtori) Hallintosäännössä määrätään yhtiön toiminnasta ja hallinnosta. Sisäisen hallinnon säännöllä määrätään ammattikorkeakoulun hallituksen ja rehtorin tehtävistä, ammattikorkeakoulun hallituksen valinnasta sekä kokousmenettelystä. Toimintasäännöllä määrätään ammattikorkeakoulun sisäisestä organisaatiosta ja johtamisesta sisäisen hallinnon säännön puitteissa. Tutkintosääntö on tarkoitettu täsmentämään lainsäädännön ammattikorkeakouluopintoihin liittyviä määrittelyjä. Tutkintosäännön sisältö on määritelty asetuksessa (352/2003, 16 ) Ammattikorkeakoulun prosessikuvaukset sekä niihin liittyvät toiminta- ja työohjeet täydentävät tutkintosäännössä esitettyjä koulutustoiminnan menettelytapoja ja vastuita. 2. KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSTEHTÄVÄ Ammattikorkeakouluilla on kolme lakisääteistä tehtävää: koulutus, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä aluekehitystehtävä. Karelia-ammattikorkeakoulu järjestää ihin ja ylempiin ihin johtavia korkeakouluopintoja, ammatillisia erikoistumisopintoja, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja muuta täydennyskoulutusta sekä toteuttaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Ammattikorkeakoulun virallinen opetuskieli on suomi (351/2003, 15 ). Opintoihin voi sisältyä vieraskielisiä opintojaksoja. Vieraskielisissä koulutusohjelmissa opetuskielenä on englanti Koulutusalat, t ja tutkinnot Karelia-ammattikorkeakoulu antaa ammattikorkeakouluopetusta seuraavilla aloilla: 1) kulttuuriala 2) luonnontieteiden ala 3) luonnonvara- ja ympäristöala 4) matkailu-, ravitsemis- ja talousala

3 2 5) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 6) tekniikan ja liikenteen ala 7) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään on johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Karelia-ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa liitteessä 1 lueteltuja tutkintoja Opetuksen suunnittelu Ammattikorkeakouluasetuksessa (352/2003, 4 7 ) on säädetty tutkintoon johtavien opintojen yleiset tavoitteet ja yleinen rakenne. Karelia-ammattikorkeakoulun koulutustoimintaa koskevat linjaukset ja kehittämiskohteet on määritelty koulutuksen kehittämisohjelmassa. Opetussuunnitelmien laadinnan perustana ovat toimintaa ohjaavat lait ja säädökset, ammattikorkeakoulun strategiset valinnat, työelämän ja sen kehittämisen tarpeet, opiskelijoiden oppimisvalmiudet sekä käytössä olevat resurssit. Opetussuunnitelmien pohjalta laaditaan vuosittaiset opetuksen toteutussuunnitelmat. Keskuksen johtaja vastaa oman keskuksensa opintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun hallitus päättää opetussuunnitelman kehittämisen ja uudistamisen periaatteista. Vararehtori vahvistaa tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen opetussuunnitelmat. Muiden kuin edellä mainittujen koulutusten opetussuunnitelmat hyväksyvät keskusten johtajat tai vararehtori. Ammattikorkeakoulun hallitus päättää lukuvuoden ajoituksen periaatteista asetuksessa säädetyn mukaisesti (352/2003, 17 ). Vararehtori päättää vuosittain lukuvuoden alkamis- ja päättymispäivistä, jaksotuksesta sekä opetuksellisesta ajasta. 3. OPISKELIJAKSI OTTAMINEN JA OPISKELUOIKEUS 3.1. Aloituspaikat ja opiskelijavalintaperusteet Ammattikorkeakoulu päättää vuosittain otettavien opiskelijoiden määristä (351/2003, 21 ). Kareliaammattikorkeakoulun sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä tavoitesopimuksessa määritellään opiskelijamäärät ja tutkintotavoitteet koulutusaloittain. Vararehtori päättää vuosittain tavoitesopimuksen perusteella aloituspaikkajaon koulutusohjelmittain sekä opiskelijavalintaperusteet. Opiskelijavalintaperusteiden lähtökohtana ovat valtakunnalliset, koulutusalakohtaiset suositukset, joita tarkennetaan tarvittaessa Opiskelijavalinta Opiskelijavalinnassa ja opiskelupaikan vastaanottamisessa noudatetaan Ammattikorkeakoululain (351/2003, 22, 25 a-d ) säädöksiä. Ylempään on ja on johtavan koulutuksen sekä erikoistumisopintojen opiskelijavalinnoista päättää keskuksen johtaja. Ammatillisen täydennyskoulutuksen opiskelijavalinnoista päättää keskuksen aikuiskoulutuksesta vastaava koulutus- ja kehittämispäällikkö. Ammattikorkeakoulun yhteisten vapaasti valittavien opintojen opiskelijavalinnoista päättää järjestävän keskuksen johtaja. Virtuaaliammattikorkeakoulun opintoihin osallistumisesta päättää keskuksen johtaja. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnoista vastaa keskuksen johtaja. Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoiden on mahdollista hakea on johtavaan koulutukseen

4 tutkinto-opiskelijoiksi yhteishaun kautta. Avoimen ammattikorkeakoulun polulta tutkinto-opiskelijaksi hakevalla tulee olla suoritettuna vähintään 60 opintopistettä kyseessä olevaan an soveltuvia opintoja. Heidän tulee läpäistä hyväksytysti kyseisen n valintakokeet ja mahdolliset soveltuvuustestit Ilmoittautuminen opiskelijaksi Ammattikorkeakoulun opiskelijaksi ilmoittautumisen ja opiskeluoikeuden menettämisen käytännöissä noudatetaan Ammattikorkeakoululain (351/2003, ) säädöksiä. Tutkintoon johtava koulutus Opiskelijan on ilmoittauduttava joka lukuvuosi läsnä- tai poissaolevaksi. Opintojaan jatkavan opiskelijan on ilmoittauduttava WinhaWille-opiskelijaliittymän kautta opiskelijapalveluissa vuosittain erikseen määriteltävänä ilmoittautumisaikana. Opintojaan aloittavan opiskelijan on ilmoittauduttava opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä. Ilmoittautuminen tehdään lukuvuodeksi kerrallaan. Jos opiskeluoikeus kuitenkin päättyy joulukuussa, ilmoittautumisen voi tehdä vain syyslukukaudeksi. Ilmoittautumistieto on mahdollista muuttaa hakemuksesta rehtorin päätöksellä kesken lukuvuoden erityisen syyn perusteella. Erityisiä syitä voivat olla opiskelijan elämäntilanteessa tapahtuneet huomattavat muutokset, esimerkiksi oma tai perheenjäsenen vakava sairastuminen, äitiys- ja isyysloma sekä varusmies- tai siviilipalvelus. Hakemukseen on aina liitettävä ko. viranomaisen kirjallinen todistus asiasta. Muuttunut ilmoittautumistieto tulee voimaan hakemusta seuraavan kuukauden alusta lukien ja päättyy kuluvan lukuvuoden lopussa. Poissaolevaksi voi ilmoittautua yhteensä korkeintaan kahdeksi lukuvuodeksi opintojen koko keston aikana. Poissaoleva opiskelija ei voi osallistua opetukseen eikä tentteihin, suorittaa opintoihin kuuluvaa harjoittelua tai saada ohjausta opinnäytetyöhön. Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, mikäli hän ei tee läsnä- tai poissaoloilmoitusta määräaikana. Rehtori voi hakemuksen perusteella palauttaa opiskeluoikeuden pääsääntöisesti seuraavan lukukauden alusta lukien. Opiskeluoikeutta ei palauteta sta eronneelle. Erikoistumisopinnot Opintojaan aloittavan opiskelijan on ilmoittauduttava kyseessä olevien erikoistumisopintojen vahvistetuksi opiskeluajaksi viimeistään opintojen alkaessa. Ilmoittautuessaan opiskelija sitoutuu maksamaan erikoistumisopintojen lukukausimaksun. Avoin ammattikorkeakoulu Ilmoittautuminen tapahtuu erillisen ohjeen mukaisesti Opiskeluoikeus Opiskeluoikeuteen liittyvissä asioissa noudatetaan ammattikorkeakoululain säädöksiä (351/2003, 24 ). Tutkintoon johtava koulutus Opiskeluoikeuden saa tutkinnon laajuuden mukaiseksi ajaksi sekä yhdeksi vuodeksi välittömästi sen jälkeen. Mikäli opiskelija ei voi suorittaa opintojaan normaalitahdissa, hän voi ilmoittautua poissaolevaksi yhteensä enintään kahdeksi vuodeksi. Poissaolojakso ei lyhennä opiskeluoikeusaikaa. Opiskeluaika on johtavassa nuorten koulutuksessa on tutkinnon laajuuden, on johtavassa aikuiskoulutuksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ylempään on johtavassa koulutuksessa ao. n opetussuunnitelman mukainen. Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa on opiskelijan ilmoittauduttava läsnä- /poissaolevaksi joka lukuvuosi.

5 4 Opiskeluoikeutta vailla oleva opiskelija ei voi osallistua opetukseen tai tentteihin, suorittaa opintoihin kuuluvaa harjoittelua tai saada ohjausta opinnäytetyöhön. Tutkintokollegio ei hyväksy ilman opiskeluoikeutta olevan opiskelijan tutkintoa. Opiskeluoikeuden päättyessä voi rehtori erityisistä syistä myöntää tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijalle jatkoaikaa opintojen loppuunsaattamiseen. Jatkoajan pituus määräytyy jäljellä olevien, päätoimisesti suoritettavien opintojen mukaan. Hakemus on tehtävä ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Erikoistumisopinnot Erikoistumisopinnot on suoritettava erikoistumisopintokohtaisessa ajassa. Jos erikoistumisopinnoissa tai muussa lisäkoulutuksessa opiskelevalta puuttuu vähäisessä määrin (alle 25 %) opintosuorituksia opintojen päättymispäivänä, voi rehtori myöntää opiskelijalle enintään kuuden (6) kuukauden lisäajan suorittaa opinnot loppuun suorittamiseksi. Hakemus on tehtävä ennen vahvistetun suoritusajan päättymistä. Opintojen suorittamisesta lisäajalla peritään erikoistumisopintojen lukukausimaksu. Aiemmin esitettyjen perusteiden lisäksi sosiaali- ja terveysalan sekä musiikkipedagogiikan opiskelijoiden opiskeluoikeudesta on säädetty erikseen (351/2003, 25 a-d, 28 a ). Lakia sovelletaan jälkeen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden osalta opintonsa aloittaneisiin ja musiikkipedagogiikkaan suuntautuvien opiskelijoiden osalta jälkeen opintonsa aloittaneisiin. Sosiaali- ja terveysalan sekä musiikkipedagogiikan opiskelijoiden opiskeluoikeus voidaan pidättää, peruuttaa ja palauttaa a) opintoihin soveltumattomuuden, b) terveydentilan ja toimintakyvyn, c) rikosrekisterimerkinnän tai d) aiemman opiskeluoikeuden peruuttamisen salaamisen perusteella. Näiden säädösten soveltaminen Kareliaammattikorkeakoulussa on kuvattu erillisessä ohjeistuksessa. 4. OPISKELU KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA 4.1. Opinto-ohjaus Karelia-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaus perustuu ammattikorkeakoulun erilliseen ohjaus- ja opiskeluhyvinvointisuunnitelmaan. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada ohjausta koko opintojensa ajan. Kaikissa keskuksissa on opinto-ohjauksesta vastaavat opettajat, jotka huolehtivat ohjauksen toteuttamisesta yhteistyössä muun henkilöstön ja opiskelijatutoreiden kanssa Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus hyödyntää aiempaa osaamistaan osana tutkintoa riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Opiskelijan on mahdollista hakea aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnustamista osaksi tutkintoa. Ammattikorkeakoulun aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) toimintatavat on kuvattu erillisessä ohjeistuksessa. Opintojen hyväksilukemisessa noudatetaan asetuksen säädöksiä (552/2003, 14 ). Opiskelija voi hakea aiemmin suoritettujen opintojen ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukua nykyiseen tutkintoonsa. Pääsääntöisesti voidaan hyväksilukea alle 10 vuotta vanhoja opintoja. Aiempien opintojen hyväksilukeminen tapahtuu korvaamalla tai sisällyttämällä. Korvaamisella tarkoitetaan tutkintoon kuuluvan opintojakson tai opintokokonaisuuden korvaamista sisällöltään samanlaisilla ja samaa osaamista tuottaneilla korkeakouluopinnoilla. Sisällyttämisellä tarkoitetaan tutkintoon soveltuvien korkeakouluopintojen liittämistä osaksi vapaasti valittavia opintoja. Muulla tavoin hankittu osaaminen osoitetaan näytön avulla. Keskuksen johtaja päättää opintojen ja harjoittelun hyväksiluvuista, korvaavuuksista ja sisällyttämisestä opiskelijan hakemuksen perusteella aihealueen opettajan esityksestä.

6 5 Opiskelija voi erityisistä syistä hakea vapautusta tutkintoon kuuluvista opinnoista. Rehtori päättää opinnoista vapauttamisesta keskuksen johtajan esityksestä. Kieliopinnoista vapauttaminen (ks. kohta 4.5). Opinnäytetyö voidaan hyväksilukea, mikäli opiskelijalla on koulutusalaan liittyvä tai muuten koulutusalalle soveltuva aiempi korkeakoulutuksessa tehty opinnäyte. Keskuksen johtaja päättää opiskelijan hakemuksen perusteella opinnäytetyön osittaisesta tai koko työtä koskevasta korvaavuudesta tapauskohtaisesti vastuuopettajan esityksestä. Harjoittelua voidaan lukea hyväksi korkeintaan puolet opetussuunnitelman mukaisesta harjoittelun kokonaismäärästä. Varusmiespalveluksessa ja siviilipalveluksessa hankitusta osaamisesta voi hakea hyväksilukua ammattikorkeakoulun AHOT-menettelyn mukaisesti. Varusmiespalvelukseen sisältyvästä aliupseerikoulutuksesta voidaan opiskelijan hakemuksen perusteella sisällyttää opintoihin korkeintaan kolme opintopistettä ja upseerikoulutuksesta korkeintaan kuusi opintopistettä, mikäli palvelusaika on päättynyt vuoden 1999 jälkeen. Opiskelijakuntatoiminnan sisällyttäminen opintoihin tehdään erillisen, yhteisiin vapaasti valittaviin opintoihin kuuluvan opintojakson kautta. Sisällytettävä määrä voi olla 3 12 opintopistettä. Karelia-ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus Joensuun Urheiluakatemian kanssa. Yhteistyön tavoitteena on turvata Urheiluakatemian opiskelijoille mahdollisuus ammattikorkeakouluopintojen sekä huippu- /kilpaurheilu-uran sujuvaan yhdistämiseen. Opiskelijat voivat sisällyttää Urheiluakatemian järjestämään ohjattuun valmennukseen osallistumisen osaksi vapaasti valittavia opintojaan. Sisällytettävien opintojen kokonaismäärä voi olla enintään 15 opintopistettä Opintosuoritusten arviointi ja merkitseminen Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu ammattikorkeakoulun yhteisiin arviointikriteereihin. Niissä määritellään kiitettävän, hyvän ja tyydyttävän osaamisen yleiset kriteerit. Opiskelun eri vaiheessa tapahtuvan arvioinnin tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arviointiperusteiden ja -menetelmien valinnan lähtökohtina ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet. Opettajan tulee viimeistään opintojakson alkaessa esittää kirjallisesti opintojen arviointiperusteet. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai käyttämällä hyväksytty-arviointia. Korvattavissa opinnoissa käytetään samaa arviointiasteikkoa kuin vastaavalla opintojaksolla Karelia-ammattikorkeakoulussa. Mikäli korvaavan opintosuorituksen arviointiasteikko poikkeaa 5-1 -asteikosta, tulee arvosana muuntaa tähän asteikkoon sopivaksi. Mikäli sisällytettävä opintojakso on arvioitu asteikolla 5-1, käytetään hyväksiluvussa vastaavaa asteikkoa. Muussa tapauksessa sisällytetyt opinnot arvioidaan arvosanalla hyväksytty (H). Tutkintoon johtavan koulutuksen opintojakson voi suorittaa samoilla tutkintovaatimuksilla kolme kertaa opettajien määritteleminä koepäivinä. Näistä ensimmäinen suorituskerta liittyy toteutukseen ja kaksi muuta ovat uusintoja. Tämän jälkeen opintojakso on suoritettava mahdollisesti muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Uusintaan osallistumiskertoja ei ole rajoitettu. Ilmoittautuminen uusintoihin ja arvosanan korotuksiin tapahtuu WinhaWille-opiskelijaliittymän tentti-ilmoittautumisen kautta. Tentti- tai muussa arviointitilanteessa opiskelijan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa kerran tutkinnon laajuuden mukaisena aikana (esimerkiksi sairaanhoitajaopinnoissa 3,5 vuoden aikana). Opintojakson arvosanaa voi korottaa samoilla vaatimuksilla vuoden sisällä viimeisen suorituksen määräajasta lukien. Sen jälkeen arvosanaa voi korottaa, mikäli sama opintojakso on tarjolla. Tällöin korotus tapahtuu voimassa olevilla vaatimuksilla. Jos korotus ei onnistu, jää aikaisempi arvosana voimaan.

7 Opintosuoritukset on opettajan arvioitava ja arviointi tallennettava Winha -opintosuoritusrekisteriin mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään yhden kuukauden (1 kk) kuluessa tentistä tai muusta arviointitilanteesta (esimerkiksi oppimistehtävän palauttamisesta). Opettajien vapaajaksojen ajat katkaisevat määräajan kulumisen. Harjoittelun ja opinnäytetöiden suhteen noudatetaan samaa aikataulua. Opintosuoritusrekisteriin merkittävän opintototeutuksen arviointipäivämäärä on tentin tai muun suorituksen suorituspäivä tai harjoitustyön, raportin tai vastaavan palautuspäivä. Mikäli opintojen suoritukseen liittyy tentin tai harjoittelun lisäksi palautettavia harjoitustöitä tai raportteja, on opiskelijan palautettava ne viimeistään yhden kuukauden (1 kk) kuluessa opintojakson tai harjoittelun päättyessä. Opiskelijapalveluista saa virallisesti vahvistetun otteen opintosuoritusrekisteristä. Opinnäytetyöt säilytetään pysyvästi. Kaikki muut opintosuoritukset säilytetään vähintään kuusi kuukautta Opintosuoritusten arvioinnin oikaisu Opintosuoritusten arvioinnin oikaisumenettelyistä on säädetty ammattikorkeakoululaissa (351/2003, 27 Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Menettelytavasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opiskelija, joka on tyytymätön opettajanpäätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon Kielitaitovaatimukset Ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien jen kielitaitovaatimukset on määritelty asetuksessa ammattikorkeakouluopinnoista (352/2003, 8 ). Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava ja kaksikielisellä virka-alueella valtion henkilöstöltä vaadittava toisen kielen taito arvioidaan seuraavasti: 1) jälkeen opinnot aloittaneilla suomen/ruotsin kielen hyvä/tyydyttävä suullinen taito ja hyvä/tyydyttävä kirjallinen taito, ja 2) ennen opinnot aloittaneilla yksi arvosana hyvä/tyydyttävä. Asetuksessa säädetyistä ammattikorkeakouluopintojen kielitaitovaatimuksista osittaisesta tai kokonaan vapauttamisesta päättää rehtori kielipalvelujen päällikön esityksestä Harjoittelu Ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelujaksoista tehdään aina ennen harjoittelun alkamista kirjallinen sopimus ammattikorkeakoulun omalle harjoittelusopimuslomakkeelle. Harjoitteluun liittyvät sopimukset allekirjoittaa asianomaisen keskuksen johtaja tai hänen valtuuttamansa koulutus- ja kehittämispäällikkö. Kansainväliseen vaihtoon liittyvät harjoittelusopimukset (Learning Agreement tai Training Agreement) allekirjoittavat opiskelijapalvelujen opintosihteeri tai suunnittelija sekä keskuksen johtaja tai hänen valtuuttamansa koulutus- ja kehittämispäällikkö. Yksityiskohtaiset harjoittelun tavoitteet, laajuus, sisältö, toteutustapa ja arviointi määritellään kohtaisesti. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin liittyvän harjoittelun yhteiset käytännöt on kuvattu erillisessä harjoitteluohjeistuksessa.

8 Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Opinnäytetyön tulee liittyä n keskeisiin sisältöihin ja alan ammattikäytäntöihin. Se voi olla myös osa yksi- tai monialaista, ryhmätyönä tehtävää projektia tai tutkimusta, jolloin on kuitenkin voitava osoittaa kunkin opiskelijan itsenäinen panos opinnäytetyöstä. Opinnäytetyön tulee osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin sekä valmiutta tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaan ja ammatilliseen viestintään. Opinnäytetyön laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 30 opintopistettä. Opinnäytetyön arvioinnissa noudatetaan arviointiasteikkoa 5-1 sekä käytetään ammattikorkeakoulun yhteisiä arviointiperusteita ja -lomaketta. Opinnäytetyö tehdään n opetuskielellä, ellei keskuksen johtaja opiskelijan hakemuksesta, erityisestä syystä muuta päätä. Opinnäytetyöhön on sisällytettävä jollakin Karelia-ammattikorkeakoulussa opetettavalla vieraalla kielellä tehty tiivistelmä. Opinnäytetyöt ovat julkisia asiakirjoja ja niiden liiteaineistossa voi olla opinnäytetyöhön liittyviä muita julkisia tai ei-julkisia dokumentteja. Liiteaineiston olemassaolo tulee todentaa opinnäytetyön julkisessa osassa. Opinnäytetyön arvioinnissa voidaan huomioida vain julkinen osa. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöihin liittyvät käytännöt on kuvattu tarkemmin erillisessä opinnäytetyöohjeistuksessa Vapaasti valittavat opinnot Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat sisältävät vapaasti valittavia opintoja. Niiden laajuus on vähintään 15 opintopistettä, mikäli valtakunnalliset osaamisvaatimukset eivät muuta edellytä. Tutkinnon laajuutta vastaavana normiopiskeluaikana opiskelija voi suorittaa opetussuunnitelmassa määriteltyä laajuutta suuremman määrän vapaasti valittavia opintoja. Vapaasti valittavat opinnot voi jokainen opiskelija valita omien osaamistavoitteidensa perusteella henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti (HOPS). Vapaasti valittaviksi opinnoiksi hyväksytään pääsääntöisesti opintojen aikana suoritettavat, tutkintoa ja ammatillista kasvua tarkoituksenmukaisesti täydentävät ammattikorkeakoulun omaan tarjontaan kuuluvat opinnot sekä muualla tarjottavat korkeakoulutasoiset opinnot. Karelia- ammattikorkeakoulun yhteisiin vapaasti valittaviin opintoihin ilmoittaudutaan WinhaWille-opiskelijaliittymän kautta. Ylempien jen vapaasti valittavien opintojen laajuus määritellään opetussuunnitelmassa ja opintojen sisältö henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa Kypsyysnäyte Asetuksen (352/2003, 10 ) perusteella opiskelijan on tutkintoaan varten kirjoitettava kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte on valvonnan alainen suomen- tai ruotsinkielinen kirjallinen koe, jonka tulee osoittaa kielen käyttämisen taitoa ja perehtyneisyyttä opinnäytetyössä käsiteltyyn aihekokonaisuuteen. Kypsyysnäyte suoritetaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty hyväksyttäväksi opinnäytetyön ohjaajalle. Kypsyysnäytteen suorittamisesta tulee merkintä opiskelijan opintorekisteriin. Kypsyysnäytteen aiheet antaa opinnäytetyön ohjaaja. Kypsyysnäytteestä ei anneta arvosanaa vaan se arvioidaan hyväksytty/hylätty. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai muulla kuin suomen kielellä, tai on saanut luvan tehdä opinnäytetyön muulla kuin n opetuskielellä, päättää keskuksen johtaja kypsyysnäytteen kielen.

9 Kurinpitomenettely Opiskelijoihin liittyvissä kurinpitomenettelyissä sovelletaan ammattikorkeakoululakia (351/2003, 28 ). Opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kurinpitotoimiin liittyvän asian ratkaisemista. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan erottamisesta määräajaksi ammattikorkeakoulun hallitus. Huumausainetestauksessa noudatetaan ammattikorkeakoululakia (351/2003, 25d ), jonka säädösten soveltaminen on kuvattu erillisessä ohjeessa. Ammattikorkeakoulussa toimii erillinen työryhmä, joka on keskeinen toimija käsiteltäessä ja päätettäessä opiskelijan päihteiden väärinkäyttöön, päihteiden vaikutuksen alaisena olemiseen ja huumausainerikoksiin liittyvistä asioista (Ohje opiskelijoiden päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja päihdeasioiden käsittelystä). Mikäli opiskelija syyllistyy tentti- tai muussa arviointitilanteessa vilppiin, valvoja voi poistaa hänet välittömästi tilaisuudesta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi tai plagiointi havaitaan vasta tentin, opinnäytetyön, harjoitustyön tai raportin luovuttamisen jälkeen. Vilppi tai plagiointi voi aiheuttaa muitakin kurinpidollisia toimia ammattikorkeakoululain ja -asetuksen nojalla. Jos tentin suorittaja tai muussa arviointitilanteessa oleva aiheuttaa häiriötä, eikä häirintä huomautuksenkaan jälkeen lakkaa, voi valvoja poistaa hänet tilaisuudesta. Kun opiskelijan tentti tai muu suoritustilanne keskeytetään vilpin tai häirinnän vuoksi, on valvojan raportoitava keskeytyksen syystä keskuksen johtajalle. 5. VALMISTUMINEN JA TODISTUKSET Ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja erikoistumisopintojen suorittamisen perusteena on opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttaminen Tutkintotodistukset Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkinnon saamista varten on kaikkien suoritusten oltava opintosuoritusrekisterissä. Tutkinnon hyväksyy keskuskohtainen tutkintokollegio, johon kuuluu vähintään kolme ammattikorkeakouluhallituksen valitsemaa jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Tutkintokollegio kokoontuu lukuvuoden aikana kerran kuukaudessa lukuun ottamatta heinäkuuta. Touko- ja joulukuussa tutkintokollegio kokoontuu kaksi kertaa. Ammattikorkeakoulun hallitus vahvistaa tutkintokollegioiden kokoontumispäivämäärät ja opiskelijapalvelut tiedottaa niistä Pakissa. Valmistumispäivämäärissä huomioidaan opintotuen vaatima kuukausittainen vähimmäisopiskeluaika. Tutkintotodistukset allekirjoittaa ammattikorkeakoulun rehtori. Tutkintotodistuksen liitteenä olevan opintosuoritusrekisteriotteen allekirjoittaa keskuksen johtaja. Tutkintotodistuksen mukana annetaan opiskelijalle maksutta asetuksessa määritelty, kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement -liite ja englanninkielinen opintosuoritusote Muun koulutuksen todistukset Erikoistumisopintojen todistuksen saamista varten on kaikkien suoritusten oltava opintosuoritusrekisterissä. Vararehtori allekirjoittaa erikoistumisopintojen todistukset ja todistuksen liitteenä olevan opintorekisteriotteen vastuuopettaja. Muun täydennyskoulutuksen todistukset allekirjoittaa keskuksen johtaja. Kielipalvelujen tarjoaman koulutuksen todistukset allekirjoittaa kielipalvelujen päällikkö.

10 Liite 1 KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSOHJELMAT, TUTKINNOT JA TUTKINTONIMIKKEET Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot on määritelty asetuksessa ammattikorkeakouluopinnoista (352/2003, 3 ). a) ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Tutkinto Koulutusohjelma Laajuus, op Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkea-koulututkinto Tekniikan ylempi Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen Teknologiaosaamisen johtamisen Ympäristöteknologian Tutkintonimike 90 bioanalyytikko (ylempi AMK), Master of Health Care tai fysioterapeutti (ylempi AMK, Master of Health Care tai sairaanhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care tai sosionomi (ylempi AMK), Master of Social Services tai terveydenhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care 60 insinööri (ylempi AMK) Master of Engineering 60 insinööri (ylempi AMK) Master of Engineering b) ammattikorkeakoulututkinnot Tutkinto Koulutusohjelma Laajuus, Tutkintonimike op Kulttuurialan Degree Programme in 240 muotoilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts Design Kuvataiteen 240 kuvataiteilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts Muotoilun 240 muotoilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts Musiikin 270 musiikkipedagogi (AMK) tai muusikko (AMK) Bachelor of Culture and Arts Viestinnän 240 medianomi (AMK), Bachelor of Culture and Arts Luonnonvara-alan Matkailu- ja ravitsemisalan Sosiaali- ja terveysalan Tekniikan ammattikorkea- Maaseutuelinkeinojen Metsä- ja puutalouden markkinoinnin Metsätalouden 240 agrologi (AMK) Bachelor of Natural Resources 240 metsätalousinsinööri (AMK) Bachelor of Natural Resources 240 metsätalousinsinööri (AMK) Bachelor of Natural Resources. Matkailun 210 restonomi (AMK) Bachelor of Hospitality Management Bioanalytiikan 210 bioanalyytikko (AMK), Bachelor of Health Care Fysioterapian 210 fysioterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care Hoitotyön 210/240 sairaanhoitaja (AMK) tai terveydenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care Sosiaalialan 210 sosionomi (AMK), Bachelor of Social Services Kone- ja tuotantotekniikan

11 koulututkinto Liiketalouden Muovitekniikan Puutekniikan Rakennustekniikan Sähkötekniikan Tietotekniikan Ympäristöteknologian Degree Programme in International Business Liiketalouden Tietojenkäsittelyn 210 tradenomi, Bachelor of Business Administration 210 tradenomi, Bachelor of Business Administration 210 tradenomi, Bachelor of Business Administration