Petteri Nuuttimaa "Apinoiden valtakunnasta enemmistön diktatuuriin" Freedom-Xpress osa I LUKIJALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Petteri Nuuttimaa "Apinoiden valtakunnasta enemmistön diktatuuriin" Freedom-Xpress 1998. osa I LUKIJALLE"

Transkriptio

1 Petteri Nuuttimaa "Apinoiden valtakunnasta enemmistön diktatuuriin" Freedom-Xpress 1998 osa I LUKIJALLE Tämä pienimuotoinen teos on tarkoitettu lukijalle, jota kiinnostavat politiikan perustavat kysymykset. Tässä kirjassa ei käsitellä työttömyyttä, sosiaaliturvaa, talouspolitiikkaa, Euroopan Unionia, Natoa, itsenäisyyttä, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa tai eläinten oikeuksia - vain muutama ajankohtainen aihe mainitaksemme. Kuitenkin tämä kirja käsittelee politiikkaa. Mitä se siis voi olla? Tässä kirjassa mennään politiikan aiheeseen pintaa syvemmälle paljastamaan mekanismit, jotka ohjaavat yhteiskuntiemme kehittymistä. Tarkoituksena on selventää sellaisia poliittisen elämän käsitteitä, joita on tahallaan pidetty epäselvinä. Tässä kirjassa monet tutut asiat määritellään uudella tavalla; väitetään esimerkiksi, että kansanvalta on vain kaunisteltu nimi enemmistön tyrannialle, ja että ihmisoikeudet ovat vain tämän tyrannian kömpelö ja valheellinen anteeksipyyntö ilman käytännön merkitystä. Myös sellaisille käsitteille kuin valta ja vapaus esitetään uudenlaiset määritykset. Tämä kirja ei ole asiantuntijoille suunnattu teoreettinen tutkielma vaan tavallisille arkipäivän ihmisille kirjoitettu opas. Tämän teoksen lähdeaineisto on pääasiassa jokaisen saatavilla olevaa peruskirjallisuutta, sanomalehtiä, hakuteoksia jne., ja moni lukija saattaa kokea tässä esitetyt asiat liiankin tutuiksi. Sellaisille lukijoille, joilta yhteiskuntafilosofian keskeiset asiat ovat päässeet unohtumaan, tämä on hyvä tilaisuus kerrata niitä. Yleisen lähdemateriaalin käytöstä huolimatta - tai siitä johtuen - tämä teos ei ole mikään oppikirja, jossa ainoastaan kerrottaisiin, mitä mieltä jotkut filosofit, tiedemiehet tai yksityiset ajattelijat ovat olleet. Lähdemateriaali on tässä ainoastaan kehyksenä, jonka sisään kokoavia teorioita punotaan. Kirjan tekstissä lähdetään perinteiseen tapaan liikkeelle "pohjalta" eli tehdään linjanveto varhaisista antiikin poliittisista filosofeista nykyaikojen teoreetikkoihin ja 1900-luvun merkittävimpiin aatteisiin. Eri yhteiskuntafilosofien ajatelmat taustalla tunkeudutaan sitten esihistorian hämäriin etsimään johtolankoja, jotka selittäisivät paitsi muinaista myös nykypäivien yhteiskunnallista elämää. Tämän tutkimusmatkan jälkeen analysoidaan nykyaikaista vallanjakoa sekä vallankäyttömenetelmien ja

2 oikeusjärjestelmien toimintaa - samalla niitä kritisoiden. Lopuksi käsitellään eräiden huomiota herättäneiden kirjoittajien esittämää nykyjärjestelmien kritiikkiä sekä esitetään yhteenveto tämän teoksen oleellisista johtopäätöksistä. Tässä teoksessa ei pyritä antamaan elämänohjeita lukijoille eikä tässä esitetä mitään utopistisen "ihanneyhteiskunnan" mallia, jota kaikkien haluttaisiin kannattavan. Tämän vaatimattoman kirjasen ainoana tavoitteena on edistää lukijan kriittisyyttä kaikkea näkemänsä ja kokemaansa kohtaan. Tämä teos on saavuttanut tavoitteensa, jos lukija tämän luettuaan on rehellinen itselleen eikä anna enää kenenkään valheita hokevan poliitikon pettää itseään. Lukijan asenteiden ei tarvitse muuttua. Riittää, kun hän alkaa kutsua asioita niiden oikeilla nimillä. Se on hyvä alku. Helsingissä keväällä 1998 Petteri Nuuttimaa. 1. YHTEISKUNTAFILOSOFEJA Maailmassa on 192 valtiota, joista 45 on monarkioita ja loput tasavaltoja (v.1996). Näistä kahdesta valtiomuodosta on olemassa monia eri variaatioita, eikä pelkän virallisen valtiomuodon perusteella voi tietää, kuinka "tasavaltainen" tai "monarkkinen" jokin valtio todellisuudessa on. Aiemmin yleinen yksinvaltainen monarkia on nykyisin harvinainen, mutta yksinvaltaisuus järjestelmänä ei ole kadonnut. Useimmat nykyiset itsevaltiaat eivät kutsu itseään kuninkaiksi eivätkä valtakuntiaan kuningaskunniksi vaan he piiloutuvat presidenttien, pääministereiden, puoluejohtajien ja tasavaltojen nimikkeiden taakse. Maailman maista noin kolmannes on erilaisia yhden miehen, yhden puolueen, yhden ryhmän tai yhden uskontokunnan hallitsemia diktatuureja. Myös ns. demokraattisten valtioiden joukossa on monia, joiden demokratia on lähinnä näennäistä; niiden valtiollisessa järjestelmässä sekä kansalaisoikeuksien ja sananvapauden toteutumisessa on vakavia puutteita. Vaikka useimmat pitkälle teollistuneet korkean elintason maat ovat omaksuneet ns. länsimaisen demokratian, niiden poliittiset järjestelmät eroavat toisistaan. Myös siinä valtioiden välillä on eroja, mitkä ovat taloudellisen vallan ja poliittisen vallan

3 keskinäiset kytkennät ja vaikutussuunnat - niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasollakin. Maailman eri maita ja niiden kymmeniä erilaisia järjestelmiä tarkkailemalla emme pysty tieteellisesti määrittelemään, millainen on tai olisi hyvä poliittinen järjestelmä. Ensiksi pitäisi määritellä, mitä on hyvä ja mitä on huono, ja kenen kannalta ne ovat hyviä tai huonoja, ja kenen kanta ratkaisee. Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä. Yhteiskuntien poliittista oikeutusta ja tarkoituksenmukaisuutta onkin pohdittu niin kauan kun on ollut yhteiskuntia. Kaksi varhaista ajattelijaa, joiden luomiin käsitteisiin usein viitataan eri tieteiden historiassa, olivat Sokrates ja hänen oppilaansa Platon, jotka elivät Antiikin Kreikassa luvuilla ekr. Millaiset olivat heidän käsityksensä valtiosta ja yhteiskunnasta? Sokrateen mukaan valtio on luonteeltaan aina enemmän tai vähemmän oikeudenmukainen, sillä mitä väärämielisempi ja epäoikeudenmukaisempi jokin valtakunta on, sitä todennäköisemmin se hajoaa. Sokrates tuomittiin kuolemaan vuonna 399 ekr., siksi, että hän oli syyttäjiensä mukaan hylännyt perinteiset ateenalaiset jumalat ja turmellut opetuksillaan nuorisoa. Omaksumansa filosofisen näkemyksen "valtio ei voi olla epäoikeidenmukainen" mukaisesti hän alistui tyynesti kohtaloonsa, eikä yrittänyt paeta, vaikka hänelle tarjottiin siihen mahdollisuus. Hänen mielestään valtio oli yksilöä suurempi ja merkittävämpi vaikuttaja, jonka määräyksiin oli ehdottomasti sitouduttava, olivatpa ne millaisia tahansa. Vaikka Sokrates piti vallanpitäjiä pahoina ihmisinä, hän ei silti hyväksynyt ajatusta, että lakia tarvitsisi noudattaa vain silloin kun se on itselle myönteinen. Sokrateen mielestä ei voinut olla olemassa "vääriä päätöksiä", sillä muodollisesti oikea päätös oli oikeudenmukainen myös sisällöllisesti. Ja niinpä Sokrates, esimerkillinen alamainen, joi myrkkymaljansa. Sokrateen oppilas Platon ei ollut ateenalaisen demokratian ihailija, ja hänen oppiisänsä kuolemantuomio vahvisti hänen käsitystään tämän valtiomuodon kehnosta toiminnasta - kuolemantuomioon oli nimittäin päädytty vain niukalla äänten enemmistöllä. Platon piti tasa-arvoisuuteen perustuvaa demokraattista valtiota toiseksi huonoimpana vaihtoehtona köyhälistön tyrannian jälkeen. Tässä on muistettava, että antiikin demokratioissa tasa-arvo ja päätösvalta kuului vain vapaille ja varakkaille kansalaisille, ja että Platonin mainitsema "köyhälistön tyrannia" on nähtävä lähinnä teoreettisena vaihtoehtona, jollaisia ei historia juuri tunne. Yksi Platonin ajattelun ja kirjallisen tuotannon ytimistä oli parhaan valtiomuodon etsiminen. Hänen ihannevaltionsa perustana on "oikea ajattelu" ja siihen johtava

4 filosofia, jonka toteutumiseen tarvitaan ajatuksen sisäistänyt filosofi, joka johtaa valtion ja ihmiset tähän oikeaan ajatteluun. Platonin ihanneyhteiskunta on kolmeen luokkaan; hallitsijoihin, vartiosotilaisiin ja käsityöläisiin, jaettu valtio, jossa jokainen luokka hoitaa omat tehtävänsä. Platonille oikeudenmukaisuus merkitsi näiden luokkarajojen pysyvyyttä ja kiinteyttä. Luokkiin kuulumisen ratkaisee valtio, ja valinnan perusteena on se, missä määrin järki, temperamentti tai halut korostuvat ihmisessä. Ensin mainittu ominaisuus oikeuttaa hallitsemaan, muut ominaisuudet määräävät ihmisen joko sotilaaksi tai alimpaan työtätekevien luokkaan. Jokaisen luokan on "maksettava" asemastaan ja mahdollisuudestaan toimia valtiossa. Ja tämän maksun ne suorittavat toimimalla tehtävässään niin hyvin kuin mahdollista. Platonin ihannevaltiota hallitsee filosofi - joka on ryhtynyt tähän vastuulliseen ja ehkä vastenmieliseenkin työhön pelkkää oikeudenmukaisuuttaan; siksi, ettei joutuisi huonompiensa hallittavaksi. Kuten opettajansa Sokrates, myös Platon korostaa lakien pyhyyttä ja ehdotonta lainkuuliaisuutta. Näitä seikkoja on hänen mukaansa painotettava kasvatuksessa, ja erityisesti sotilaat on kasvatettava kuuliaisiksi kuin koirat. Alin luokka ei puolestaan tarvitse kasvatusta lainkaan - pelkkä kuri riittää. Platon sallii hallitsijoille valehtelemisen ja muut moraalittomat teot, joita ei voi sallia alamaisille. Ainoastaan lopputulos - valtion säilyminen - ratkaisee. Platonin valtion luokkajako on hyvin tiukka. Vain ylimpiin luokkiin kuuluvat ovat hänen mielestään täysin kehittyneitä ihmisiä. Alimmat luokat taas ovat eräänlaisia "ali-ihmisiä", pelkkää hallittavaa massaa, jonka aivot ovat ruumiillisessa työssä surkastuneet. Platon painottaa nuorten koulutuksessa paitsi henkistä opetusta myös ruumiillisia harjoituksia, sillä tulevien hallitsijoiden on kyettävä sekä henkisesti että fyysisesti täyttämään vaativat mitat. Kasvatus on Platonille koko valtion olemassaolon perusta, sillä vain elinikäisellä kasvatuksella voidaan luoda oikeudenmukainen ja viisas johtajaluokka, ihanneihmiset. Platon ei usko edellä kuvatun ihannevaltion olevan mahdollinen todellisuudessa, jossa pikemminkin on käynnissä jatkuva rappeutuminen. Eräs asteittaisen rappion muoto on demokratia, joka Platonin mukaan on valtiomuoto, "joka saa johtajikseen kehnoja juomanlaskijoita ja juopuu liiaksi laimentamattomasta vapaudesta". Demokratia tahtoo korvata oikeudenmukaisen harmonian tasa-arvon keinotekoisuudella. Vapaudesta siinä tulee pelkästään näennäistä. Demokratiasta on Platonin mukaan enää lyhyt hyppy tyranniaan, jossa demokraattien keskuudestaan nostama johtaja terrorisoi kansalaisiaan. Tällainen valtio perustuu alempien halujen ja välittömän nautinnon toteuttamispyrkimyksiin, ja sitä hallitsevat kansan keskuudestaan nostamat pidäkkeettömät johtajat kovin ottein.

5 Platonin maalailemat uhkakuvat heijastavat hänen näkemystään ihmisten luontaisesta eriarvoisuudesta: Ali-ihmisten keskuudesta ei hallitsijoiksi tietenkään voi nousta kuin ali-ihmisiä. Platonin teorioista ja ihannevaltion käsitteestä on käyty keskustelua ja niitä on arvosteltu. Jotkut ovat nähneet Platonin puolustavan totalitarismia. Eräät taas ovat olleet sitä mieltä, että Platonin käsityksiä ei voi arvostella nykykriteerein, sillä aika on muuttunut liiaksi. Seuraavaksi tarkastellaan, millainen oli Platonin oppilaan, Aristoteleen näkemys yhteiskunnasta. Näitä kahta miestähän pidetään kreikkalaisen filosofian suurina hahmoina, joiden teosten jälkivaikutus kulkee läpi länsimaisen filosofian historian - platonismina ja aristotelismina. Aristoteles uskoi, että jo varsin pian olisi mahdollista saavuttaa tieteen lopullinen muoto, jossa eri aloja koskeva tieto olisi systematisoitu. Kun tämä olisi saavutettu, ihmiset voisivat saavuttaa intellektuaalisen täydellisyyden tilan lukemalla hyvän opettajan johdolla eri alojen perusteokset. Tämä ajatusrakennelma oli vallalla erityisesti keskiajalla. Nykyaikainen tiede kokeilevana ja jatkuvasti uutta etsivänä käsitteenä ei kuulunut tähän maailmankuvaan. Aristoteleen näkemykset tiedosta saattavat nykyihmisistä tuntua naurettavilta, sillä nykyajan tieteelliselle tiedolle ja keksinnöillehän ei näytä olevan olemassa mitään ylärajaa, lopullista tieteen täydellistymistä, jolloin kaikki tiedettävä tiedettäisiin ja kaikki keksittävissä oleva olisi jo keksitty. Päinvastoin näyttää siltä, että mitä enemmän tiedetään, sitä enemmän tiedetään, ettei tiedetäkään kaikkea. On kuitenkin olemassa eräs elämänalue, jolla Aristoteleen filosofiaa yhä tulkitaan kirjaimellisesti. Tämä elämänalue on politiikka. Vai eikö koko ns. länsimainen parlamentarismimme perustukin ajatukseen, että on löydetty lopullinen totuus, lopullinen yhteiskuntamuoto, jota ei voi enää parantaa, ja josta ei voi enää edetä mihinkään? Tässä on havaittavissa mielenkiintoinen yhteensattuma. Aristoteles katsoi, että on olemassa päämäärä, jota kaikki tavoittelevat, ja tämä päämäärä on hyvä elämä. Hänen mukaansa kaupunkivaltion (polis) jäsenyys on välttämätön edellytys hyvälle elämälle, ja tiede siitä, miten toiminta polis-valtiossa konstituoi hyvää elämää, on nimeltään politiikka. Aristoteleen näkemyksiä saamme siis kiittää paitsi itse politiikasta, myös poliittisten järjestelmiemme muuttumattomuudesta, lopullisuudesta. Aristoteles katsoi, että tärkein ihmisen muista eliölajeista erottava seikka on rationaalisuus eli järjellisyys, ja että jokaisessa eliölajissa on pidettävä hyvänä lajin

6 edustajana sitä, joka mahdollisimman hyvin toteuttaa lajin olemusta - ihmisen kohdalla siis järkeä. Aristoteleen mukaan kaikilla esineillä ja eliöillä on olemassa luonnollinen tendenssi toteuttaa olemuksensa mukaista olemismuotoa. Koska ihmisen olemuksen tärkein määräävä piirre on järki ja siihen liittyvä tietoisuus, ihmisen kannalta hyvää elämää on tämän järjen toteuttaminen. Se ei kuitenkaan toteudu luonnostaan, vaan tavoitetta on edistettävä mm. kasvatuksella. Aristoteles antaa kasvatukselle hyvin suuren merkityksen ja näkee sen tehtäväksi järjen hallinnan siten, että se säätelee ihmisen alempia tarpeita ja haluja ja antaa niiden toteutua vain, jos se on järkevää. Tällä tavoin ihmisen sosiaalisuus ja toisten huomioon ottaminen vahvistuu, ja hänestä tulee parempi ihminen. Aristoteles ei pidä valtiota sopimuksen tuloksena vaan luonnollisena instituutiona, luonnostaan syntyneenä yhteisömuotona. Valtion tarkoituksena on hyvän elämän mahdollistaminen, ja valtio on kokonaisuutena enemmän kuin vain jäsentensä summa. Kuten Sokrates ja Platon, myös Aristoteles luottaa lakeihin ja lainsäädäntöön. Valtio on hänen mukaansa sitä parempi, mitä enemmän sen lakisääteiset instituutiot saavat ihmiset käyttäytymään hyvän elämän objektiivisen mallin mukaan. Se, että valtio säätää tietyt hyvän elämän ulkoiset piirteet pakollisiksi ja uhkaa rangaistuksilla poikkeavasti käyttäytyviä, on heikkoluonteisille vain aihe kiitollisuuteen - vähentäähän se heidän katumistaan sen johdosta, etteivät he ole vapaaehtoisesti tehneet sitä, minkä kuitenkin ovat tienneet hyväksi. Täysin paheellisille ihmisille tästä tosin ei ole apua, mutta heitä on yhteiskunnassa niin vähän, ettei asialla ole merkitystä. Aristoteleen valtio on vapaiden ihmisten yhteisö, ja nämä vapaat yksilöt osallistuvat tavalla tai toisella poliittiseen päätöksentekoon. He ovat valtion kansalaisia. Kaikki valtion alueella asuvat eivät kuitenkaan voi luonnollisen olemuksensa perusteella olla kansalaisia. Naiset ovat eräs tällainen ryhmä, sillä luonto on Aristoteleen mukaan ilmiselvästi tarkoittanut naisten toimivan kotitalouden piirissä, ei julkisessa poliittisessa elämässä. Aristoteles ei kuitenkaan julista naisia "ali-ihmisiksi" vaan katsoo heidänkin voivan elää hyvää elämää. Niinpä naistenkin on oltava oikeutettuja valtiolliseen kasvatukseen. Aristoteleen aikana monien kaupunkivaltioiden talouselämä perustui orjatyövoiman käytölle. Ei liene siis hämmästyttävää, että Aristoteles ei ruvennut kampanjoimaan tasa-arvoa tai kansalaisuutta tälle ihmisryhmälle. Päinvastoin hän julisti psykologin viisaudella, että on olemassa erityinen orjiksi soveltuva ihmislaji, ns. luonnolliset orjat, joilta puuttuu käytännöllinen harkintakyky kokonaan. Tällainen ihminen tarvitsee auktoriteettia, joka päättää hänen puolestaan käytännölliset asiat.

7 Aristoteles ei sentään pitänyt kaikkia barbaarikansoja luonnollisina orjina mutta kylläkin kyvyttöminä muodostamaan polis-yhteisöjä ja siten rodullisesti kreikkalaisia alempiarvoisina. Aristoteles ei pyrkinyt kehittelemään samalla tavalla ehdotonta ihannevaltiota kuin Platon. Sen sijaan hän käsitteli kymmeniä erilaisia valtiomuotoja ja teki niistä luokitteluja. Hän piti monarkiaa ja aristokratiaa hyvinä järjestelminä, sillä ne perustuvat hallitsijoiden täydellisyyteen ja pyyteettömään oikeudenmukaisuuteen. Tällaiset valtiomuodot vain olivat kovin epärealistisia. Aristoteles esitti myös joitakin perusteluja demokratian eduista. Käytännössä saavutettavana varsin hyvänä valtiomuotona Aristoteles piti eräänlaista demokratian vastinetta, jota hän kutsui politeiaksi. Siinä valtaa käyttäisi vauras keskiluokka, jolla ei olisi tarvetta oman edun tavoitteluun. Korkeimmat virat olisivat hyvien ihmisten hallussa. Edellä esitellyille antiikin filosofeille oli yhteistä se, että he eivät uskoneet ihmisten tasa-arvoisuuteen. Heidän sivistyksensä ja elintasonsa perustui orjatyövoiman massiiviseen käyttöön, ja jo pelkkä ajatus orjien ja muiden alempien luokkien "oikeuksista" oli mahdoton. Sokrateen, Aristoteleen ja Platonin maailmassa kansa, joka ei pitänyt orjia, oli vaarassa joutua itse muiden kansojen orjaksi. Oltiinpa antiikin suurista ajattelijoista ja heidän valtioideoistaan mitä mieltä tahansa, kiistämätöntä kai kuitenkin on, että heidän teorioillaan on ollut vaikutusta myöhempiin ajattelijoihin sitä kautta aivan nykypäiviinkin. Jopa sellaisen miehen kuin Adolf Hitlerin teksteissä voi nähdä joitakin "platonilaisia" tai "aristotelisiä" piirteitä - vaikka tuota sivistymättömäksi luonnehdittua ensimmäisen maailmansodan korpraalia tuskin yksikään antiikin filosofi kelpuuttaisi joukkoonsa. Hitlerin "Taisteluni" -kirjassa hahmottelema "ihannevaltio" oli ehdottomaan lainkuuliaisuuteen perustuva luokkayhteiskunta, jossa ihmiset oli Platonin mallin mukaisesti jaettu hallitsijoihin, sotilaisiin ja muihin. Tämän valtion kasvatuksessa ihannoitiin fyysistä kuntoa, kuten Platonkin oli ehdottanut. Ihmisten eriarvoisuus näkyi myös siinä, että heidän suhteensa valtioon saattoi olla joko täysi kansalaisuus tai pelkkä alamaisuus - aivan kuten Aristoteles oli kaavaillut. Ja olihan Hitlerillä omat "ali-ihmisensäkin": juutalaiset ja muut alempirotuiset. Kuten edellä todettiin, tällaiseenkin löytyy malli antiikin Kreikasta. Mutta jätetään nyt lyhyeksi jäänyt utopia, Kolmas Valtakunta, toistaiseksi omaan rauhaansa ja tarkastellaan miten eräät eurooppalaiset ajattelijat näkivät valtion uuden ajan alkaessa. Eräs tunnettu italialainen näytelmäkirjailija ja valtioteoreetikko on Niccoló Machiavelli, jonka tunnetuin poliittinen teos Il Principe, Ruhtinas, ilmestyi 1500-

8 luvun alkupuolella. Tämän kirjansa Machiavelli omisti tuolloin Firenzeä hallinneelle Lorenzo de Medicille. Ruhtinas -kirja on opas siitä, miten hallitsija parhaiten säilyttää valtansa. Itse valtiomuoto, itsevaltius, otetaan siinä tavallaan itsestäänselvyytenä, jonka oikeutusta tai vaihtoehtoja ei juurikaan pohdita. Laajempaa yhteiskunnallista pohdintaa Machiavelli sen sijaan harjoitti kirjassaan "Valtiollisia menetelmiä", jota pidetään hänen tieteellisenä pääteoksenaan. Aikakautensa tavan mukaisesti Machiavelli ihaili antiikin aikaa. Hänen ihannevaltionsa oli tasavaltaisen kauden Rooman valtakunta. Machiavelli luotti historialliseen tarkastelutapaan. Hänen mukaansa ihmisluonnon ja yhteiskunnallisten järjestelyjen suhde on muuttumaton, ja näin ollen voidaan muinaisia yhteiskuntia tutkimalla saada käyttökelpoista tietoa myös myöhäisempiä aikoja varten. Machiavelli katsoi, että valtiollinen menestys edellyttää paitsi vapautta sisäisistä ja ulkoisista uhkista, ennen kaikkea taitavaa johtajaa, joka osaa johtaa kansansa menestyksen tielle. Valtion perustajan ja johtajan tärkein tehtävä on luoda organisaatiot, joiden varassa valtio voi toimia mahdollisimman tehokkaasti ja säilyä vapaana korruptiosta, jonka ilmiön Machiavelli näki eräänä yhteiskunnan pahimmista uhkaajista. Korruptio johti hänen mukaansa siihen, että kansalaiset menettävät kiinnostuksensa valtiollisiin asioihin ja alkavat toimia omien intressiensä edistämiseksi sivuuttaen yhteisen edun. Lääkkeeksi korruption vastaiseen taisteluun Machiavelli tarjoaa mm. uskontojen harjoittamista. Tässä yhteydessä hän ei niinkään ihaile nöyryyteen ja alistumiseen kehottavaa kristinuskoa vaan Rooman tasavaltaisen kauden uskontoja, jotka korostivat rohkeuden ja voiman kartuttamista. Myös sopivalla perustuslailla voi vaikuttaa korruptiota kitkevästi. Machiavellin mukaan paras järjestelmä tässä suhteessa on jonkinlainen eri valtiomuotojen yhdistelmä, joka ei salli kummankaan luokan, ylimystön tai kansan, päästä johtavaan ja toisia alistavaan asemaan yhteiskunnassa. Jos nimittäin näin kävisi, valtaan päässyt luokka alistaisi yhteisen edun omalle luokkaedulleen, ja seurauksena olisi ennen pitkää koko valtion rappeutuminen ja tuho. Jos luokkien välillä sen sijaan vallitsee tasapaino, kumpikin pyrkii estämään toisensa hegemoniapyrkimykset - ja tässä tasapainotilanteessa vain sellaiset sosiaaliset järjestelyt tulevat hyväksytyiksi, jotka ovat yleisen edun mukaisia. Viimemainittua Machiavellin oivallusta on pidetty hyvin kekseliäänä, ja tähän ajatukseen ovat perustuneet monet myöhemmät kaavailut ja yhteiskuntien toimintojen suunnittelu. Machiavelli tunnetaan, erityisesti teoksestaan Ruhtinas, henkilönä, joka ei pannut kovin paljon painoa moraalisille seikoille valtiollista elämää hahmotellessaan. Itse asiassa hän irrotti nämä käsitteet täysin toisistaan ja piti vallan hankkimista ja

9 säilyttämistä ainoana moraalin mittapuuna. Tässä näkemyksessään hänellä on ollut vuosisatojen kuluessa monia tunnettuja "opetuslapsia". Machiavellin osittain historiaa tutkimalla kehitettyjen teorioiden tavoitteena oli stabiilin valtajärjestelmän aikaansaaminen - lähes hintaan mihin tahansa. Mielipiteet Machiavellista ovat muuttuneet vuosisatojen aikana. Alkuaikoina hänen epämoraalisia ajatuksiaan pidettiin suorastaan pelottavina, ja kirja "Ruhtinas" kiellettiin. Vasta 1800-luvulla Machiavelli alkoi saada laajempaa ymmärtämystä lähinnä siksi, että hänet alettiin nähdä yhtenäisen Italian henkisenä esitaistelijana ja patrioottina. Tällä vuosisadalla Machiavelli on vihdoin saanut paikkansa tieteellisen valtio-opin perustajana. Kertoneeko nykyajasta jotain se, että hänen moraalisia painotuksiaan ei juuri enää näe arvosteltavan. Ja tottahan se on: Gulagien, Hologaustin, Hiroshiman ja Pol Potin vuosisadalla keskiaikaisten ruhtinaiden pikku sodat tai murhat eivät enää tunnu miltään. Seuraavaksi siirrytään sata vuotta eteenpäin ja tarkastellaan, millainen oli englantilaisen filosofin Thomas Hobbesin käsitys yhteiskunnasta. Toimittuaan ensiksi klassisten kielten opettajana, Hobbes alkoi vähitellen innostua geometriasta ja filosofiasta. Tavattuaan aikansa tunnetun tiedemiehen Galileo Galilein Hobbes innostui soveltamaan geometrista menetelmää ja liikkeen jatkuvuuden teoriaa yhteiskunnan tutkimiseen. Hobbesin pyrkimyksenä oli luoda yhtenäinen filosofinen järjestelmä, joka selittäisi luonnon, ihmisen ja yhteiskunnan - ennakkoluulottomuudesta ja uskon puutteesta häntä ei siis ainakaan voitane syyttää. Ennakkoluulottomuus ja usko omiin ajatuksiin tuli näkyviin myös niiden vuosikymmenien aikana, jolloin Hobbes - vaikka ei ollutkaan matemaatikko - yritti sitkeästi suoriutua sellaisista matemaattisista taikatempuista kuten ympyrän neliöiminen ja pallon muuttaminen kuutioksi. Hobbesin poliittiset pääteokset olivat vuosina 1641 ilmestynyt "De Cive" ja kymmenen vuotta myöhemmin ilmestynyt "Leviathan". Hobbes piti valtiovallan olemassaolon tarkoituksena mahdollisimman turvallisten yhteiskunnallisten olojen takaamista kansalaisilleen. Ja tähän tavoitteeseen valtio pystyi vain, jos sen ylin hallitusvalta oli keskitetty - mieluiten yhdelle henkilölle. Hobbes oli siis absoluuttisen monarkian kannattaja. Hobbes pyrki analysoimaan ihmisluonnetta kellosepän tarkkuudella saadakseen selville ne ihmisen ominaisuudet, jotka edistävät kansalaisvaltion olemassaoloa ja toisaalta sellaiset, jotka haittaavat sitä. Hän uskoi, että kun nämä seikat tunnetaan, voidaan johdatella järjestelmä, jonka puitteissa valtio voi menestyksellisesti toimia. Hobbes päätyi ihmisluontoa analysoidessaan siihen, että ihmiset pelkäävät luonnostaan toisiaan eivätkä luota toisiinsa. Tarvitaan "keinotekoinen ihminen" eli valtio takaamaan ihmisten turvallisuus. Valtion eri toiminnot ja viranomaiset

10 vastaavat oikean ihmisen osia, kuten niveliä, sielua ja hermoja. Ihmisten rikkaus ja hyvinvointi edustaa keinotekoisen ihmisen voimaa, ja ihmisten mahdollinen sisällissota toisiaan vastaan merkitsee keinotekoisen ihmisen kuolemaa. Hobbes määrittelee käsitteen "valta". Alkuperäistä valtaa on ihmisen hengen ja ruumiin kyky verrattuna muiden ihmisten vastaaviin, ja välineellistä valtaa on se osa vallasta, joka on hankittu näiden kykyjen avulla. Yksinkertaistettuna vallalla tulee ymmärtää sitä osaa ihmisen vallasta, joka ylittää toisen ihmisen vallan. Vapaus puolestaan on liikkeen ulkoisten esteiden puuttumista. Henkilön valta koostuu siis määräysvallasta muiden vallan yli. Yksilön arvoksi Hobbes määrittelee sen hinnan, joka oltaisiin valmiit maksamaan hänen valtansa käytöstä. Hobbes näkee ihmiset alati lisää valtaa haluavina olentoina, joilla tämä ominaisuus päättyy vasta kuolemassa. Kyseessä ei kuitenkaan ole vallanhalu vallan itsensä takia vaan pelkästään ihmisen halu taata olemassaoleva valtansa - ja sen voi taata vain haluamalla sitä yhä lisää. Toinen Hobbesin määrittelemä ihmisen perusominaisuus on ihmisen luonteenomainen halu kohti hyvää ja pyrkimys välttämään pahaa - kaikkein äärimmäiseksi kuolemaa. Ainoastaan osa haluista, kuten ruuan halu, ovat kaikille yhteisiä. Monet haluista sen sijaan vaihtelevat eri ihmisillä. Hobbes esittää kuvitelman, millaista olisi ihmisten elämä "luonnontilassa" ilman valtiovaltaa. Tällöin valitsisi ihmisten kesken jatkuva taistelu paitsi vallasta myös rajallisista luonnonvaroista. Elämää hallitsisi pelko ja halu eristäytyä. Absoluuttista oikeaa ja väärää ei olisi - ne saisi kukin määritellä oman hyötynsä perusteella. Maailmasta, jossa vallitsisi jatkuva väkivaltaisen kuoleman pelko, puuttuisivat kaikki sivistyksen ja aineellisen vaurauden tuntomerkit. Ihmisten elämä olisi Hobbesin määritelmän mukaan "yksinäistä, köyhää, likaista, eläimellistä ja lyhyttä". Ihmisen halut ja niiden synnyttämät teot eivät Hobbesin mukaan voi olla syntiä ennen kuin on olemassa laki, joka kieltää nämä asiat. Ja tällaista lakia ei voi olla ennen kuin ihmiset ovat sopineet lainsäädäntöelimestä. Luonnontilassa tällaista elintä ei ole, vaan vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan. Luonnontilassa ei ole "mitään eroa sen välillä, mikä on minun ja mikä on sinun". Siirryttäessä luonnontilasta järjestäytyneeseen yhteiskuntaan, ensimmäiseksi tulevat avuksi "luonnonlait", jotka kuvaavat sitä, miten ihmisen tulisi käyttäytyä turvallisuutensa varmistamiseksi. Ne ovat luonnon antamia sääntöjä, jotka kieltävät ihmistä tekemästä sellaista, mikä hänen oman elämänsä kannalta olisi tuhoisaa. Ensimmäisen luonnonlain taustalla oleva sääntö ja itse luonnonlaki kuuluvat seuraavasti: "Jokaisen ihmisen tulee pyrkiä rauhaan niin kauan kuin sen saavuttaminen on mahdollista; jos rauhan saavuttaminen ei ole mahdollista, voivat kaikki käyttää sodan

11 etuja ja keinoja. Rauhan tavoitteleminen on sen noudattamista, rauhaa on tavoiteltava." Toinen luonnonlaki on loogista jatkoa ensimmäiselle eli rauhan tavoittelulle. Tässä laissa todetaan, että "jokaisen on oltava oman turvallisuutensa tähden halukas, mikäli muutkin ovat, luopumaan omasta oikeudestaan rajattomaan vapauteen. Jokainen voi saada vain niin paljon toimintavapautta muihin nähden kuin hän on sitä valmis sallimaan heille itseensä nähden." Kun ihminen on edellä esitettyjen luonnonlakien perusteella luopunut oikeudestaan, hänelle on syntynyt velvoite - tai toisinpäin kääntäen: Jos jollakin on velvoite olla tekemättä jokin teko, niin hänellä välttämättä on ollut aikaisemmin luonnollinen oikeus tai muualta saatu oikeus tähän tekoon. Jos useampi ihminen on luovuttanut oikeutensa vastavuoroisesti, on näiden ihmisten välille syntynyt sopimus tai liitto - riippuen siitä, saadaanko vastapalvelus heti vai vasta myöhempänä ajankohtana. Kolmas luonnonlaki velvoittaa pitämään sopimuksen. Edellä mainitun kolmen luonnonlain lisäksi Hobbes esittää kymmeniä muitakin luonnonlakeja, joista useimpia voitaneen pitää lähinnä jonkinlaisina moraaliohjeina. Hobbesin luonnonlakien ydin on sen periaatteen legitimoiminen, että ihmisten on oman hyvinvointinsa turvaamiseksi oltava valmiit liittymään sopimuksella yhteen ja muodostamaan valtio. Kun valta tällä tavoin on keskitetty ja uusi valtio on muodostettu, kansalaiset eivät enää voi vapautua asemastaan valtion alamaisena. Järjestely on lopullinen. Hobbesin "ihannevaltiota" hallitsee suvereeni hallitsija, jolla on oikeus ratkaista omistusoikeus, oikeus ratkaista riidat, oikeus säätää opetuksesta, oikeus määrätä sodasta ja rauhasta sekä oikeus määrätä puolustuksesta. Suvereenin valta on Hobbesin mukaan pienin silloin, kun hänen ja alamaisten välillä vallitsee konflikti - koska hänen valtansa on vain se erotus, joka syntyy suvereenin vallan ja alamaisten vallan välille (Hobbesin valtateoria). Erotuksen ei tarvitse olla suuri, mutta sen on aina oltava positiivinen suvereenin eduksi - muuten ei voida puhua suvereenista. Alamaisilla on Hobbesin mukaan joitakin peruuttamattomia oikeuksia, joita edes suvereeni ei voi - ainakaan perustelematta - loukata. Eräs tällainen on ihmisen henki. Suvereenilla ei ole oikeutta määrätä ketään tappamaan itseään - sillä onhan suvereeni perustettu nimenomaan alamaisten turvallisuuden takaajaksi. Mutta tähän löytyy takaportti: kansakunnan turvallisuus. Alamainen voidaan velvoittaa vaaraan, esimerkiksi sodan syttyessä, jos siten pelastaudutaan vielä suuremmalta vaaralta eli koko yhteiskunnan tuholta.

12 Tässä yhteydessä on syytä kommentoida paria Hobbesin ajatusta. Hobbes esittää toisessa luonnonlaissaan, että "jokaisen on oltava oman turvallisuutensa tähden halukas, mikäli muutkin ovat, luopumaan omasta oikeudestaan rajattomaan vapauteen", ja että "jokainen voi saada vain niin paljon toimintavapautta muihin nähden kuin hän on sitä valmis sallimaan heille itseensä nähden." Jos luonnonlaki määrää, että ihmisten "on oltava halukas luopumaan", mitä tarkoitetaan käsitteellä "jos muutkin ovat"? Tarkoitetaanko "muilla" enemmistöä, ja jos tarkoitetaan, eikö silloin luonnollinen valtiomuoto - ainakin ennen suvereenin alaisuuteen siirtymistä - ole enemmistövalta? Ja miten johdetaan yksinvaltainen suvereeni ajatuksesta, että "jokainen voi saada vain niin paljon toimintavapautta muihin nähden kuin hän on valmis sallimaan sitä heille itseensä nähden"? Eikö viimemainittu asiantila pikemminkin merkitse täydellistä tasa-arvoa, eli toimintavapauden jakautumista tasaisesti kaikkien ihmisten kesken? Vai eikö suvereenia pidetä lainkaan ihmisiin kuuluvana? Monet näkevät Hobbesin lähinnä totalitarismin puolestapuhujana, kun taas joidenkin mukaan tällainen tulkinta olisi liioittelua - esittäähän Hobbes sentään käsityksiään siitä, millainen hyvän suvereenin ja hyvien lakien tulisi olla. Stalinin ja Hitlerin kaltaiset "suvereenit" vain eivät välttämättä lue Hobbesia. Thomas Hobbesin käsitys ihmisluonteesta, vallasta ja luonnonlaeista on niin kiinnostava että niihin tullaan viittaamaan vielä myöhemmin. Nyt kuitenkin siirrytään jälleen ajassa eteenpäin ja katsotaan, millainen oli 1600-luvun lopulla vaikuttaneen John Locken käsitys yhteiskunnasta. John Lockea pidetään liberalismin isänä. Hänen pääteoksensa "Two Treaties of Civil Government" ilmestyi vuonna 1690, ja teoksella on vaikutusta paitsi Englannin poliittiseen elämään myös poliittisen ajatteluun laajemmaltikin. Locken vallankumouksellinen idea oli vallankumous - tarkemmin sanottuna vallankumouksen ja kapinan oikeutus tilanteissa, joissa hallitsija ei enää täytä tehtäväänsä kansalaisen suojelijana. Tämä käsitys poikkesi radikaalisti perinteisestä ajattelusta, jonka mukaan hallitsijan valta on lähtöisin jumalasta ja siten peruuttamatonta. Locken mukaan yhteiskunnassa harjoitettava poliittinen valta perustuu kansalaisten sopimukseen, ja hallinto on siis rakennettava enemmistön hyväksymille näkemyksille, siten että kansalaisten perusoikeudet turvataan ja myös vähemmistön oikeuksia kunnioitetaan.

13 Locken mainitsemat ihmisen perusoikeudet ovat oikeus elämään, oikeus vapauteen ja oikeus omaisuuteen. Omistusoikeuden teoria on Locken yhteiskuntafilosofian ydin. Hän toteaa, että "ihmisten yhteenliittymisen valtiollinen päämäärä on heidän omaisuutensa säilyttäminen ja turvaaminen". Tämä ajatuksesta on johdettavissa useimmat kansalaisyhteiskunnan ja hallituksen valtaa koskevat periaatteet. Hobbesin tavoin Locke esittää kuvitteellisen näyn, millaista ihmisen elämä olisi kontrolloimattomassa luonnontilassa. Toisin kuin Hobbes, hän ei miellä luonnontilaa pelkästään paikaksi, jossa elämä olisi yksinäistä, kurjaa, likaista ja lyhyttä, ja jossa vallitsisi lakkaamaton kaikkien sota kaikkia vastaan. Sen sijaan Locke johtaa luonnontilasta periaatteen, että ihmiset ovat syntyneet rationaalisina ja vapaina ja luonnostaan tasavertaisina, ja siksi kukaan ei saa alistaa toista valtaansa. Kenelläkään ei ole oikeutta "vahingoittaa toista hänen elämänsä, terveytensä, vapautensa tai omaisuutensa puolesta". Omistusoikeus on siis johdateltavissa luonnontilasta, ja sen tulee olla loukkaamaton. Omaisuudella Locke tarkoittaa paitsi materiaa myös työtä ja sen tuloksia. Ihmisellä tulee hänen mukaansa olla oikeus ottaa omakseen ne oman työn tuotteet, joita hän tarvitsee elämänsä ylläpitämiseen. Mikäli kyseessä ovat maan tuotteet, niiden oikeutetulla omistamisella on kuitenkin rajansa. Tuotteita on jäätävä muillekin, eikä kukaan saa ahnehtia niitä niin paljon, että osa jäisi käyttämättömänä pilaantumaan. Sellaista mahdollisuutta, että luonnonvarat kokonaan loppuisivat, Locke ei pohtinut. Rahatalouteen siirtyminen merkitsi edellä mainittujen periaatteiden uudenlaista tulkintaa. Enää ei tarvinnut välittää omaisuuden tasaisesta jakaantumisesta tai riittävyydestä. Päinvastoin omaisuus voi nyt kasaantua sellaisiin käsiin, jotka parhaiten huolehtivat sen tuottavuudesta. Näin kansakunnan kokonaistuottavuus kasvaa ja jaettavaa on enemmän kaikille. Tämä on kapitalistisen markkinatalouden moraalinen perustelu. Vaikka Locke ei nähnytkään luonnontilaa samanlaisena kurjuuden olotilana kuin Hobbes, myös hän kannatti siirtymistä yhteiskuntasopimuksen tilaan. Sen avulla suojataan ihmisten henki ja omaisuus rikollisilta ja epäsosiaalisilta yksilöiltä, jotka luonnontilassa saisivat rauhassa toimia ja aiheuttaa epävakautta. Yhteiskuntasopimus turvaa rationaalisen elämän irrationaalisia pyrkimyksiä vastaan. Locken mukaan yhteiskuntasopimuksen tekevät keskenään tasa-arvoiset ja rationaaliset ihmiset. Keitä nämä ovat? Rationaalisuuden tunnusmerkkinä on Locken mukaan järkevä sosiaalinen ja taloudellinen toiminta. Onko hänen tarkoittamansa yhteiskuntasopimus siis vain omistavan luokan keskinäinen akti, jolla se pyrkii turvaamaan oman hyvinvointinsa - tätä ovat monet myöhemmät filosofit pohtineet. Kansalaisyhteiskunnassa (civil society) ihmiset luopuvat alkuperäisestä oikeudestaan toimia itse itselleen lainsäätäjinä ja lakien toimeenpanijoina. Tuo valta siirtyy

14 hallitukselle. Siirtyminen ei kuitenkaan ole peruuttamatonta, sillä hallitus, joka käyttää despoottista valtaa, voidaan tarvittaessa lakkauttaa vaikka väkivaltaisin menetelmin. Vallankumoukseen ovat Locken mukaan kuitenkaan oikeutettuja vain rationaaliset kansalaiset - eivät esimerkiksi siirtomaiden orjuutetut alkuasukkaat. Locke hyväksyy yhteiskunnan jakaantumisen omistavaan ja työtätekevään luokkaan, sillä tällainen jako on luonnollinen seuraus siitä, että jotkut ihmisistä ovat ahkerampia, kyvykkäämpiä ja rationaalisempia kuin toiset. Vaikka Locke henkilökohtaisesti oli monarkian kannattaja, hänen teorioistaan voidaan johdatella nykyaikaisen kansanvallan periaatteet, joista merkittävin on kansan oikeus valvoa miten sitä hallitaan. Locken mielestä paras hallitusmuoto oli perustuslaillinen monarkia, missä yksinvaltiaalla on toimeenpanovalta, mutta lait säätää kansan valitsema parlamentti. Ratkaisut perustuvat siis enemmistön tahtoon. Vaikka järkevät ihmiset huomaavatkin poliittisesti järjestäytyneen yhteiskunnan luonnontilaa paremmaksi vaihtoehdoksi ja siis päätyvät siihen, ketään ei Locken mielestä kuitenkaan voida pakottaa osallistumaan tällaiseen sopimukseen. Joka haluaa jäädä lainsuojattomaksi, hänellä olkoon siihen oikeus. Locke pani paljon painoa kansalaisten kasvatukselle. Sen avulla luotaisiin ahkeria ja toisiaan kunnioittavia ihmisiä. Työttömille ja muille "ei-rationaalisille" aineksille Locke suositteli julkisen valvonnan alaista pakkotyötä. Rikollisiin puolestaan ei kannattaisi haaskata kasvatuksellisia keinoja, sillä he ovat vahingollisia olioita, jotka ovat luopuneet ihmisluonnon periaatteista. Heidän kohdallaan tulevat kyseeseen vain rangaistukset. John Locke on eräs niistä teoreetikoista, joiden esittämien näkemysten pohjalta toimii nykyaikainen länsimainen demokratia ja siihen liittyvä porvarillinen markkinatalousjärjestelmä - hyvine ja huonoine puolineen. On ymmärrettävää, että Locken omistavan luokan etuja myötäilevät ajatukset ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä. Monien on ollut vaikea täysin hyväksyä näkemystä, että ihmisten yhteiskunnallinen asema oli seurausta pelkästään kunkin kyvyistä ja ahkeruudesta - ovathan nimittäin eri luokkiin kuuluvat jo lähtökohdiltaan erilaisessa asemassa. Eräs, joka kritisoi Locken oppeja, oli ranskalainen Jean-Jacques Rousseau. Vuonna 1762 ilmestyneessä pääteoksessaan "Yhteiskuntasopimus" (Du Contrat social ou principes du droit politique), sekä sitä edeltävissä kirjoituksissaan, Rousseau esittää periaatteet, joiden mukaan yhteiskunta tulisi rakentaa, jotta siinä toteutuisi kansalaisten vapaus ja tahto.

15 Rousseau ei näe ihmisen halua kerätä omaisuutta yhtä alkuperäisenä kuin Locke, vaan hän katsoo, että tämä piirre ei ole tyypillinen luonnontilassa elävälle ihmiselle vaan se kuuluu pikemminkin kulttuuri-ihmisen ominaisuuksiin. Ja milloin omaisuutta ei kerätä, ei myöskään ole siitä aiheutuvaa eriarvoisuutta. Luonnontilassa elävällä ihmisellä - niin kuin useimmilla eläimilläkin - on Rousseaun mukaan ollut kaksi pääominaisuutta; olemassaolon suojeleminen ja yhteenkuuluvuus lajitovereita kohtaan. Omaisuuden kerääminen on tullut kuvaan mukaan vasta kulttuurin kehittyessä, ja koska omaisuus ei ole kertynyt ihmisille tasaisesti, on seurauksena ollut eriarvoisuutta ja alistussuhteita. Tässä vaiheessa omistaminen on alkanut menettää hyväksyttyä luonnettaan - niiden silmissä, jotka ovat jääneet vähemmälle - ja omistajat ovat alkaneet kokea asemansa uhattuna. Niinpä he ovat halunneet määritellä ja turvata laeilla omistajan asemansa - ja näin on syntynyt poliittinen yhteisö. Se on siis ollut tarkoitettu omistavan luokan suojaksi vähäosaisempia vastaan, ja sen pohjana on ollut ajatus ihmisten välisestä kilpailusta eduista ja omistuksista. Rousseau toteaa, että yhteiskuntien synnyn myötä alunperin vallinnut tasapaino yksilön ja ryhmän välillä on muuttunut epätasapainoksi, ja yksilöllisyys on ylikorostunut. Samalla myös poliittinen valta, joka on luotu pitämään yllä sääntöjä tässä kilpailussa, on tullut tavoittelun kohteeksi ja päätynyt vahvempien yksinoikeudeksi. Seurauksena on ollut yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyminen ja ihmisten välisen luottamuksen väheneminen. Vähitellen, kun pelkät egoistiset intohimot ovat alkaneet ohjata ihmisten toimintaa, elämässä on ollut vain kaksi vaihtoehtoa: menestyminen tai häviö. Elämän muututtua läpikotaisin kilpailulliseksi, asetelmat ovat alkaneet muistuttaa Hobbesin kuvailemaa luonnollista järjestystä eli kaikkien sotaa kaikkia vastaan, jolle Rousseau on tässä yhteydessä antanut nimen "korruptoidun luonnon tila". Rousseau ja Locke ovat nähneet yhteiskunnallisen kehityksen pitkälti samankaltaisena. Ratkaiseva ero heidän välillään on kuitenkin siinä, että Lockelle tämä kehitys merkinnyt luonnollista ja kansan tahdon mukaista järkevää edistystä kun taas Rousseaulle se on merkinnyt kansan tahdon vastaista kehitystä yhä huonompaan, korruptoidumpaan suuntaan. Rousseau pyrkii kehittelemään yhteiskuntajärjestelmän, jonka suvereenina perustana on kansantahto, ja jossa ihmiset ovat vapaita. Tällainen yhteiskunnan lähtökohtana on kansalaisten keskenään solmima yhteiskuntasopimus, jonka kautta yhteiskunnasta kokonaisuutena tulee "yleistahto". Yleistahdolla Rousseau tarkoittaa tilaa, jossa ihmiset ovat luovuttaneet itsensä ja kaikki voimansa yhteiskunnalle ja alistuneet yleistahdon ehdottoman suvereenisuuden alaisuuteen - säilyttäen kuitenkin henkilökohtaisen vapautensa ja keskinäisen tasa-arvoisuutensa.

16 Koska kansalaiset ovat yhteiskuntasopimuksen tehdessään alistuneet yleistahdon alaisuuteen, kaikilla heillä on myös oltava oikeus yhteistahdon muodostamiseen, eli heillä on oltava oikeus olla mukana säätämässä lakeja. Käytännössä tämä merkitsee välittömän demokratian vaatimusta. Sen lisäksi järjestelmään kuuluu myös hallitus, jonka pitää olla kansan kontrollin alainen. Käytännön syistä välitön demokratia jää valtion tasolla teoreettiseksi haaveeksi, ja se korvataan edustuksellisella demokratialla. Rousseau erottaa toisistaan käsitteet "kaikkien tahto" ja "yleistahto". Ensiksi mainitulla hän tarkoittaa kaikkien yksityisiin etuihin tähtäävien tahtojen summaa. Yleistahto sen sijaan tähtää yleiseen etuun, ja sitä muodostettaessa voidaan erilliset yksityiset tahdot jättää huomioimatta, jos ne ovat ristiriidassa yleisen edun kanssa. Mikä tämä ns. "yleinen etu" kulloinkin on, jää yleistahdon määriteltäväksi. Ihmisiä, jotka tavoittelevatkin omaa intressiään yleisen edun kustannuksella, Rousseau kutsuu korruptoiduiksi. Korruptoidut ihmiset eivät käyttäydy moraalisesti, vaan he ovat luonnollisten egoististen intohimojensa kohteita ja siis tavallaan kollektiivisen tahdon kohteen eli "kansan" ulkopuolella. Rousseun mukaan omistavaan luokkaan kuuluvilla on erityinen taipumus korruptioon, koska omaa asemaansa puolustaakseen heidän on ajettava omia erityisetujaan yhteisen edun kustannuksella. Sen sijaan köyhien ainoa intressi on yleisen edun ajaminen, sillä vain siten he voivat parantaa asemaansa. Kansan todellinen tahto tiivistyykin juuri alemmissa väestöluokissa. Rousseaun mukaan yksittäisillä kansalaisilla ei ole mitään ehdottomia luonnollisia oikeuksia yleistahtoa vastaan. Yleistahto ei kuitenkaan saa diskriminoida yksityisiä kansalaisia tai väestöryhmiä - sillä jos niin tapahtuu, ei enää voida puhua yleistahdosta. Rousseau ei koe ihmisen olevan vapaa silloin kun hän elää yksilökeskeisessä yhteiskunnassa, jossa vallitsee taistelu omaisuudesta ja vallasta. Ihmisen käyttäytymistä määräävät tällöin korruptoidun luonnon lait, ja ihminen voi saavuttaa näennäistä vapautta vain toisten vapautta rajoittamalla. Todellista vapautta voi olla ainostaan yleistahdon yhteydessä. Jos joku yksilö pakotetaan yhteiskuntasopimuksen perusteella noudattamaan yleistahtoa, kyseessä ei Rousseaun mukaan ole hänen alistamisensa vaan hänet ainoastaan "pakotetaan olemaan vapaa". Tasa-arvo ja vapaus kuuluvat Rousseaun mukaan erottamattomasti yhteen, sillä jokaisella kansalaisella on oltava ehdoton oikeus myötävaikuttaa yleistahdon muotoutumiseen ja täytäntöönpanoon. Jokaisen pitää saada toimia yhteiskunnassa todellisena ja itsenäisenä subjektina. Kukaan ei siis saa olla niin rikas tai mahtava, että hän voisi pakottaa toisia, eikä kukaan niin köyhä, että hänen sen vuoksi olisi hyväksyttävä tällainen painostus.

17 Eräs Rousseaun yhteiskuntateorian ongelmapiste on yleistahdon määrittely. Demokratiakaavailuistaan huolimatta Rousseau ei nimittäin anna tarkkaa vastausta siihen, miten ja kenen toimesta yleistahdon käytännössä kuuluu ilmetä ja vaikuttaa. Niinpä maailmassa on Rousseaun jälkeen ehtinyt olla kymmeniä ellei satoja tyranneja, jotka kukin vuorollaan ovat ilmoittautuneet "kansan yhteisen edun" toteuttajiksi. Tuloksena on ollut kansan edun kannalta toinen toistaan tuhoisampia sotia, verilöylyjä ja riistoa. Käsitteellä, jota ei voi tieteellisesti ja yhdenmukaisesti määritellä, on yleensä arvoa vain huijareille. Rousseaun yhteiskunnallisia kaavailuja ovat monet pitäneet ns. "totaalisen demokratian" puolustamisena - demokratian, jossa yksilöllisille oikeuksille ei jätetä paljon tilaa. Tässä mielessä se on vastakkainen Locken porvarillisen liberaaliselle demokratialle, joka painottuu yksilöllisten etujen ja omistuksen suojelemiselle. Näiden kahden ja 1700-luvuilla eläneen filosofin ajatuksista voidaankin vetää kehityslinja myöhempiin vasemmistolaisiin ja oikeistolaisiin ideologioihin. Kun tehdään yhteenvetoa nykyiseen valtiolliseen ajatteluun vaikuttaneista filosofeista, ei voitane sivuuttaa Georg Wilhelm Friedrich Hegeliä, joka toimi opettajana ja professorina Saksassa 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Hegelin vaikeasti ymmärrettävät näkemykset, joita hänen oppilaansa ja seuraajansa ovat tulkinneet kukin omalla tavallaan, ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton, ja Hegeliä on pidetty milloin diktatuurin milloin demokratian puolestapuhujana. Oltiinpa Hegelin aatteellisesta tuotannosta mitä mieltä tahansa, hänen näkemyksensä ovat vaikuttaneet laajasti myöhempien filosofien ajatteluun eri maissa. Myös suomalainen valtiomies J.V.Snellman rakensi teoriansa pitkälti Hegelin ajatusten pohjalle julkaistessaan vuonna 1842 Tukholmassa teoksensa "Oppi valtiosta". Hegelin tunnetuimpia teoksia on vuonna 1820 ilmestynyt "Oikeusfilosofia", joka on eräänlainen yhteenveto hänen Berliinin yliopistossa pitämistään filosofian luennoista. Oikeusfilosofiassaan Hegel kritisoi voimakkain sanoin yleisesti vallalla ollutta vapauskäsitettä. Hegelin mielestä vapaus ei ole sitä, että ihminen saa tehdä mitä tahtoo, vaan tällainen "mielivaltainen tahto", jos se oletetaan vapaudeksi, on pelkästään harhakuva. Vapauden ymmärtäminen edellä kuvatulla tavalla edustaa Hegelin mukaan ajatuksen ja sivistyksen puutetta. Hobbesin ja Rousseaun tavoin myös Hegel viittaa luonnontilan käsitteeseen. Hänen hahmottelemassaan luonnontilassa ihmisellä olisi vain yksinkertaisia luonnontarpeita, joita hän tyydyttäisi luonnosta saamillaan välineillä ja eläisi tarpeiltaan ikään kuin vapaudessa. Tämä vapaus ei kuitenkaan olisi Hegelin mielestä todellista, sillä siinä ei olisi näkyvissä työn vapauttavaa vaikutusta. Luontoperäinen tarve ja sen tyydyttäminen olisi Hegelin mukaan vain "luontoon juuttuneen henkisyyden ja siten raakuuden ja epävarmuuden tila". Luonnontila merkitsee Hegelille "yleisen

18 väkivallan tilaa", jolloin ihmisen luontoperäinen, sivistymätön ja väkivaltainen tahto on hallitsevana. Hegel pitää ajatuksia luonnontilan viattomuudesta tietämättömyytenä hengen luonteesta ja järjen päämäärästä. Hänen mukaansa käsitykseen sivistymättömien kansojen tapojen yksinkertaisuudesta liitetään helposti ajatus, että sivistys olisi vain ulkoinen asia, turmeltumiseen kuuluva asia. Tällaisia ajatuksia esittävät hänen mukaansa ne, jotka pitävät tarpeita ja niiden tyydytystä sekä elämän nautintoja ja mukavuuksia absoluuttisina päämäärinä ja sivistystä pelkkänä keinona näiden päämäärien saavuttamiseksi. Sivistys ei kuitenkaan Hegelin mukaan ole tätä, vaan sivistys on "absoluuttisessa määrityksessään vapautusta ja työtä korkeamman vapautuksen puolesta". Hegel korostaa työn merkitystä yhteiskuntien syntymisessä. Hän uskoo, että nimenomaan työ on johdattanut ihmisen pois luonnontilasta kohti todellista vapautta. Työn avulla ihminen on oppinut luomaan "partikularisoituneita tarpeita vastaavia välineitä" ja toisaalta oppinut käyttämään toisten työn tuloksia. Työ on lisännyt ihmisten keskinäistä riippuvuutta ja vuorovaikutusta heidän tyydyttäessään muiden tarpeita. Työ on johtanut ihmiset tottumaan toisten valintoihin, ja ohjannut siten kehitystä kohti yhteiskuntia. Työ, vaihdanta ja työnjako ovat tehneet ihmiset yhä riippuvaisemmiksi toisistaan, mikä seikka on edelleen vahvistanut yhteiskuntien rakenteita. Hegel näkee myös asian toisen puolen. Hän toteaa tuottamisen vähitellen abstrahoituvan ja työnteon muuttuvan yhä mekaanisemmaksi, jolloin ihminen kenties voi lopulta astua kokonaan työnteosta syrjään, ja hänet voidaan korvata koneella. Tällainen ajatus oli 1800-luvun alkupuolella oli vielä varsin kaukana toteutumisestaan, ja vasta eräät Hegelin seuraajat alkoivat mieltää tällaisen kehityksen pääosin negatiivisena asiana. Hegelkään ei sulje silmiään asioiden huonoilta puolilta. Hän toteaa, että työn tuottama vapaus on sekin kuitenkin vain muodollista, sillä tavoiteltavien tarpeiden määrällä ei ole "mitään rajaa, kuten ei ole luontaisten ja sivistyneiden tarpeiden eroavuudellakaan." Tällainen ylellisyyteen suuntautuva yhteiskuntatila merkitsee Hegelin mukaan riippuvuuden ja hädän loputonta lisääntymistä, koska ollaan tekemisissä ääretöntä vastusta aiheuttavan materian eli absoluuttisen kovuuden kanssa. Työn ja tarpeiden tyydytyksen riippuvuudessa ja vastavuoroisuudessa ihmisen subjektiivinen itsekkyys Hegelin mukaan kääntyy osaksi kaikkien muiden tarpeiden tyydytystä, ja tämä "dialektinen liike" ilmenee siten, että kunkin ansaitessa ja tuottaessa itselleen ja nauttiessa siitä, hän tuottaakin ja ansaitseekin muiden nautintoa varten. Tässä tapahtumaketjussa piillee kaikkien riippuvuuden totaalinen yhteenkietoutuminen ja tämä prosessi synnyttää yleisen ja pysyvän varallisuuden.

19 Kuinka paljon kukin saa osakseen tästä yleisestä varallisuudesta, riippuu Hegelin mukaan kunkin varallisuuden ja taitojen erilaisuudesta sekä tietysti myös sattumanvaraisista seikoista. Edellä kuvatussa keskinäisen riippuvuuden järjestelmässä eli kansalaisyhteiskunnassa, tapahtuu siis eriarvoistumista, minkä seikan Hegelkin myöntää. Ihmisen yksilöllisyys merkitsee Hegelin mukaan sitä, että kansalaisyhteiskuntaan siirtyminen "ei jätä kumoamatta luonnosta, epäyhtäläisyyden elementistä, johtuvaa ihmisten epäyhtäläisyyttä, vaan tuottaa sen henkisenä eli kohottaa sen taitavuuden, varallisuuden ja jopa älyllisen ja moraalisen sivistyksen eriarvoisuudeksi." Tasa-arvon asettaminen tämän oikeuden vastaiseksi kuuluu Hegelin mukaan "tyhjään ymmärrykseen, joka katsoo abstraktisen tasa-arvonsa ja pitämisensä reaaliseksi ja järkeväksi". Eriarvoisuus ja siitä seuraava säätyasemien syntyminen on siis hyväksyttävä väistämättömänä "jäänteenä luonnontilasta". Hegel ei pelkästään pidä eriarvoisuutta väistämättömänä tosiasiana, vaan hän olettaa sen yhä vain lisääntyvän rikkauksien kasautuessa yhä enemmän. Tämä johtuu tarpeita tyydyttävien välineiden tuottamistavasta, jonka motiivina on suurimman mahdollisen voiton tavoitteleminen. "Toisaalta lisääntyy erityisen työn erillistyminen ja rajoittuneisuus ja siten tähän työhön sidotun luokan riippuvuus ja hätä, mihin liittyy kyvyttömyys tuntea ja nauttia kansalaisyhteiskunnan yleisiä vapauksia ja erityisesti henkisiä etuuksia", Hegel toteaa. Hegel esittää suuren massan vajoavan välttämättömän "toimeentulon tavan" tason alapuolelle ja menettävän oikeuden-, kunnollisuuden- ja kunniantunnon, joka perustuu omalla toiminnalla ja työllä menestymiseen. Massasta syntyy näin "alhaiso", ja tällainen tila "edistää suhteettomien rikkauksien keskittymistä harvojen käsiin". Hegel pitää kansalaisyhteiskunnan periaatteiden vastaisena ja myös yksilöiden itsenäisyyden tunteen ja kunniantunnon vastaisena sitä, että köyhän massan toimeentulo turvattaisiin julkisilla varoilla tai rikkailta saaduilla avustuksilla ilman sitä välittävää työntekoa. Jos toimeentuloa taas nostettaisiin lisäämällä työntekomahdollisuuksia, syntyisi vain lisää ja liikaa niitä tuotteita, joiden suhteelliseen vähyyteen eriarvoisuus perustuu. Kansalaisyhteiskunta ei Hegelin mukaan siis koskaan pysty voittamaan köyhyyttä tai estämään alhaison "sikiämistä". Koska kansalaisyhteiskunta ei pysty omien rajojensa sisäpuolella ratkaisemaan köyhyyden ongelmaa, sen on Hegelin mukaan laajennettava toimintansa rajojensa ulkopuolelle ja hankittava sieltä ostajia ja raaka-aineita teollisuustuotannolleen. Tässä mielessä Hegel näkee meren ja merenkulun olevan ratkaisevan tärkeä kansakuntien menestykselle. Sellaiset kansakunnat, kuten Egypti ja Intia, jotka eivät ole osanneet käyttää merta hyväkseen, ovat Hegelin mukaan olleet tuomittu vajoamaan taantumaan ja taikauskoon.

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Työterveyden Edistämisyhdistyksen juhlaseminaari Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Kokonaishedelmällisyys

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Periaateohjelma

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Periaateohjelma Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Periaateohjelma Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta 2(5) Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Yhteiskunnan tiedostava etujoukko Kokoomuksen Opiskelijaliitto

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I Antiikin demokratia Sana demokratia tulee kreikan kielestä. demos = kansa,

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen...

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen... Sisällysluettelo Termistö ja viitteet...13 Biografia - Allan Kardec...21 Johdanto spiritistisen opin opiskeluun...31 Esipuhe...79 ENSIMMÄINEN OSA Alkusyyt Luku I Jumala... 85 Jumala ja äärettömyys...85

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet 5.15 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15 RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot